KOELYSEO-TYLY HELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISLYSEO - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO N:o 2/2009 (34) Painos kpl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOELYSEO-TYLY HELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISLYSEO - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO N:o 2/2009 (34) Painos 3.000 kpl"

Transkriptio

1 KOELYSEO-TYLY HELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISLYSEO - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO N:o 2/2009 (34) Painos kpl TOIMITUS: VASTAAVA TOIMITTAJA: ESKO KALIMO PAINOPAIKKA: T. A. SAHALAN KIRJAPAINO OY KOULUN JUHLAVUOSI ON ALKANUT Koululaitoksen merkitys on yhteiskunnallisena instituutiona yhtä mittava tänään kuin se oli koulumme perustamisen aikoihin 90 vuotta sitten heti maamme itsenäistymisen jälkeen vuonna Vaikka olemme nykyään maailmankansalaisia, meidän on ensiksi huolehdittava hyvin itsestämme, jotta voimme tulla toimeen pienenä kansakuntana ja myös täyttää tehtävämme maailmanyhteisön osana. Suomen kansan eheys, osaaminen ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa ovat tässä avainasioita. Vain toimiva ja tehokas koululaitos voi luoda sen pohjan, jonka varassa nämä tavoitteet ovat saavutettavissa. Koululaitoksen kehittämiseen sisältyy lähivuosina ennennäkemättömiä haasteita. Uuden tiedon vyöry ja viestinnän verkostoituminen, kuntien talousahdinko, monikulttuurisuuden oikeanlainen hyödyntäminen ja koulujen turvallisuusongelmat edellyttävät opetuksen sisällön ja järjestämisen jatkuvaa uudistamista. Samalla emme saa unohtaa historiaa emmekä sen merkitystä nykypäivän ymmärtämiseksi, vaikka katseen tulee olla tähdätty tulevaisuuteen. Tässä katsannossa on hyödyllistä pysähtyä välillä muistelemaan oman rakkaan koulumme 90 vuotta kestäneitä vaiheita alkaen kokeilukoulusta ja muuntuen 90-vuotispäivänään korkeakouluihin johtavaa kouluopetusta antavaksi yksinomaan lukiomuotoiseksi opinahjoksi. On tarkoituksenmukaista hyödyntää sitä yhdessäoloa, jota eräinä ihmiselämän ratkaisevimpina vuosina koimme saman koulutalon seinien sisällä. Eräät aikaisemmin kouluamme käyneet sukupolvet ymmärsivät näiden yhteisten vuosien merkityksen ja perustivat 60 vuotta sitten senioriyhdistyksen koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdyssiteeksi. Se pyrkii luomaan sosiaalista pääomaa tukemalla yhteydenpitoa koulua sen eri vaiheissa käyneiden ja siinä työskennelleiden kesken sekä käyttämään tätä voimavarana nykyisten opiskelijain elämänuran ja koulun toiminnan edistämiseksi. Lehtemme tässä numerossa esitetään kutsu kaikille Helsingin Koelyseon, Töölön Yhteislyseon sekä Etu-Töölön yläasteen ja lukion entisille ja nykyisille opiskelijoille ja opettajille koulun 90-vuotista toimintaa kunnioittaviin päivä- ja iltajuhlaan Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina Viekää tätä kutsua eteenpäin heille, joiden osoite ei ole yhdistyksen tiedossa ja jotka näin eivät ole lehtemme jakelun piirissä. Esko Kalimo TYLYn oppilas Valtion kouluna aloittanutta Helsingin Koelyseota varten hyväksyttiin varat oman koulurakennuksen rakentamiseen vuonna 1927 valtion seuraavan vuoden budjettiin, kun Helsingin kaupunki oli lahjoittanut sopivan tontin osoitteesta Arkadiankatu 26. Rakennustyöt käynnistyivät ja koulurakennuksen lopputarkastus suoritettiin Koulutalo tulee 80 vuoden ikään ensi vuonna ja siinä suoritetaan kuluvana vuonna eräitä tarpeellisia korjaustöitä koulutyypin muutoksen yhteydessä. Nykyisessä Etu- Töölön lukion koulutalossa on toiminut Helsingin Koelyseon, Töölön Yhteislyseon ja Etu-Töölön yläasteen lisäksi myös Helsingin yksityinen keskikoulu 1950-luvulla. Sen oppilaat saattoivat siirtyä lukioon koulua vaihtaen mutta koulurakennusta vaihtamatta. KOULU 90 VUOTTA ( ) KUTSU HELSINGIN KOELYSEO TÖÖLÖN YHTEISLYSEO ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO Entiset ja nykyiset oppilaat, opiskelijat, opettajat ja muu koulun väki TERVETULOA JUHLIMAAN KOULUAMME, VERESTÄMÄÄN MUISTOJA JA TUTUSTUMAAN NYKYISEEN KOULUMAAILMAAN TIISTAINA VANHAN YLIOPPILASTALON JUHLASALIIN, Mannerheimintie 3, Helsinki PÄIVÄJUHLA KLO Ohjelma on hauskan arvokas, vähän vanhaa ja uutta, kulkua koulutiellä vuosikymmenien varrella, musiikkia, lyhyitä puheita, runoutta ja tunnelmaa. Päiväjuhlaan ei tarvita ilmoittautumista. Tässä numerossa mm. Kutsu koulun 90-vuotisjuhliin Koulun vaiheita Etu-Töölön lukio vuonna 2009 Koulun senioriyhdistyksen vaiheet Koelyseo-TYLY -lehden historiikki ILTAJUHLA KLO Juhla on suunniteltu siten, että siinä olisi luokkakokoustunnelma. Päivällisen istumajärjestys on luokittain. Muulle juhlayleisölle on erilliset pöydät. Iltajuhlan hinta on 60 ja siihen sisältyy päivällinen ilman juomia. ILMOITTAUTUMINEN ILTAJUHLAAN viimeistään Mieluiten sähköpostilla tai kirjeellä osoitteella Koelyseo TYLYn Seniorit, Maasälväntie 16 E 26, Helsinki Ilmoita mahdolliset ruokavaliotoivomukset Ilmoita minkä ylioppilasvuoden tai muun päättövuoden luokkatovereiden kanssa haluat istua Ilmoittautuminen on sitova, kun olet maksanut illallismaksun 60 senioriyhdistyksen tilille Nordea , viitenumero 3337 (lehden takasivulla on pankkisiirto maksamista varten) TIEDUSTELUT Aune Brotherus-Kettunen puh Matti Marjosalo puh OTA YHTEYTTÄ LUOKKATOVEREIHISI JA TULKAA JOUKOLLA MUKAAN. HELPOMPAA MAHDOLLISUUTTA JÄRJESTÄÄ LUOKKAKOKOUSTA EI OLE. VANHALLA TAVATAAN! ja Koelyseo-TYLY:n Seniorit ry:n juhlatoimikunta

2 2 KOELYSEO - TYLY ETU-TÖÖLÖN LUKIO VUONNA 2009 Kirjoittaja, rehtori Pirjo Kännö työhuoneessaan. Etu-Töölön lukiolla on takanaan pitkä historia. Toiminta alkoi Helsingin Koelyseona vuonna 1919, omassa koulurakennuksessa vuodesta 1930 lukien. Vuodesta 1952 alkaen toiminta jatkui Töölön Yhteislyseo -nimisenä oppikouluna. Tältä ajalta on peräisin vieläkin käytössä oleva lyhenne TYLY. Helsinki siirtyi peruskoulujärjestelmään v ja tällöin kahdeksanluokkain e n T ö ö l ö n Y h t e i s l y - seo muuttui keskikoululuokkien osalta Etu- Töölön yläasteeksi ja lukioluokat omaksi Etu- Töölön lukioksi Helsingin kaupungin omistuksessa. Vuodesta 1977 vuoteen 2009 yläaste ja lukio toimivat samassa koulurakennuksessa, joskin kahtena erillisenä kouluna. Siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään 70 luvulla oli suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä muutos, jota myös laajasti vastustettiin aikanaan. Järjestelmä on kuitenkin osoittanut voimansa. Sitä pidetään yhtenä tärkeimpänä tekijänä Suomen hyvissä tuloksissa koulujen kansainvälisissä vertailuissa. Peruskoulua on jo pitkään kehitetty yhtenäisenä peruskouluna ja lukiota omana yleissivistävänä oppilaitoksena osana toisen asteen koulutusta. Yksityiset yhteiskoulut, jotka pitävät sisällään sekä peruskoulun vuosiluokat 7-9 että lukioluokat, ovat muualla kuin Helsingissä harvinaisia. TYLYn seniorit ovat omalla toiminnallaan tehneet erinomaista työtä siinä, että he muistuttavat meitä kaikkia nykyisessä lukiossa työskenteleviä koulun pitkästä historiasta. On tärkeää tuntea omat juurensa, mutta on välttämätöntä myös olla mukana ajassa. Koulun juhlavuosi Vuosi 2009 on myös koulumme juhlavuosi, Etu- Töölön lukio täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja sitä juhlitaan Juhlavuoden syksy alkoi suurten muutosten merkeissä. Pitkään jatkunut yhteiselo Etu-Töölön yläasteen koulun kanssa päättyi. Yläasteen luokat siirtyivät osaksi Taivallahden peruskoulua. Etu-Töölön lukio suureni, kun Laajasalon lukiosta siirtyi noin 170 opiskelijaa opiskelijoiksi ja vajaa kymmenkunta vakinaista opettajaa siirrettiin Etu- Töölön lukion opettajiksi. Uusia opiskelijoita otettiin saman verran kuin aikaisemminkin, 144. Opiskelijamäärämme on tällä hetkellä, lukuvuoden alussa, n. 630 ja opettajien lukumäärä on 38. Lukuvuoden alku on ollut hektinen. Rakennuksessa aloitettiin keväällä 2009 saneeraustyöt, joiden valmistuttua opiskelijat saavat aivan uudet WC-tilat. Entisen yläasteen kotitalousluokan tilat on muutettu lukion opetustilaksi ja osittain opettajien taukotilaksi. Opettajat saavat myös lisää työskentelytilaa itselleen. Koulun alkaessa saneeraustyöt olivat kuitenkin vielä osittain kesken. Laajasalon lukiosta tulevat tavarat oli kesän aikana siirretty Etu-Töölön lukioon. Syksyn alkaessa kalustetoimittajat alkoivat toimittaa uusia kalusteita sekä saneerattuihin tiloihin että muihin tiloihin. Niin opettajat kuin kiinteistö-, siivous- ja ruokalahenkilöstökin ovat olleet tässä tilanteessa lujilla. Opiskelijoita onneksi eivät nämä ongelmat ole kovin paljon koskettaneet. Saneeraustyön on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Koulujen yhdistyminen Koulujen yhdistymistä valmisteltiin pitkään, jo parin vuoden ajan. Molempien lukioiden opettajat ja opiskelijat ovat tavanneet toisiaan usein ennen yhdistymistä. Yhteisessä ohjausryhmässä on valmisteltu uutta yhteistä toimintakulttuuria, laadittu uudelle Etu-Töölön lukiolle uusi strategia ja dokumentoitu toiminta- ja johtamisjärjestelmä. Samanaikaisesti valmisteltiin uusi opetussuunnitelma, jossa uudistunut toimintakulttuuri ja uudet painotukset ja niiden mukanaan tuomat muutokset on otettu huomioon. Näiltä osin uudistuneen lukion alku on lähtenyt hyvin käyntiin. Aloitimme opettajien kanssa lukuvuoden yhteisellä henkisellä ja fyysisellä hyvinvointiteemalla ja työskentely loksahti opiskelijoiden tullessa kohdalleen. Laajasalon lukion opiskelijat jatkavat pääosin omissa ohjausryhmissään tutun ryhmänohjaajan johdolla. Laajasalosta siirtyi myös opintoohjaaja, joka tuntee Laajasalon lukion entiset opiskelijat. Eri oppiaineiden opetusryhmissä opiskelijat ovat luonnollisesti yhdessä entisten opiskelijoiden kanssa. Kaikki opettajat, tutorit, oppilaskunnan uusi hallitus sekä oppilaskunnan ohjaajat ovat sitoutuneita työskentelemään sen puolesta, että yhdistyminen lähtee hyvin liikkeelle. Opetuksen suuntaaminen Koulun 80 vuotisjuhlan aikaan kymmenen vuotta sitten lukio valmisteli rehtori Eila Kunnarin asiantuntevalla johdolla taloustiedelukion opetussuunnitelmaa ja pyrki taloustiedettä painottavaksi erityistehtävälukioksi. Tämä ei valitettavasti toteutunut. Taloustiedelinja toimi muutaman vuoden, mutta se jouduttiin resurssien puutteessa lopettamaan. Sijaintimme kauppakorkeakoulujen naapurissa Helsingin ydinkeskustassa ja aikaisemmin tehty kehittämistyö ovat kuitenkin vaikuttaneet uusiin strategioihimme. Samoin valtakunnalliset ja Helsingin omat toisen asteen oppilaitosten kehittämistavoitteet, joissa korostuvat muun muassa yrittäjyyskasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, teknologinen osaaminen ja osaamisen hyödyntäminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus. Opetuslautakunta hyväksyi kesäkuussa 2009 uuden opetussuunnitelman, jossa suurimmat muutokset on tehty yleiseen osaan, joka on päivitetty Etu- Töölön lukion uuden strategian mukaiseksi. Tuntijaon muutoksista mainittakoon, että kieliohjelmaan on lisätty suosittu B3 espanjan kieli (lukiossa alkava vieras kieli) sekä yrittäjyysopintojen kuuden soveltavan kurssin kokonaisuus, jonka suorittaminen kokonaan oikeuttaa yrittäjyysdiplomiin. Yrittäjyyden opetus Y r i t t ä j y y s k u r s s i e n osalta teemme yhteistyötä Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen (PYK) kanssa sekä Nuori Yrittäjyys (NY) ry:n kanssa. Opetusvirasto on tehnyt Pienyrityskeskuksen kanssa kuluvaksi lukuvuodeksi pilottisopimuksen kahden yrittäjyyskurssin toteuttamisesta yhteistyössä kanssa. Yhteistyöhön sisältyy myös tutkimustoimintaa. Muut yrittäjyys- kurssit toteutetaan omin voimin, osin NY ry:n konseptien mukaisesti. Opetusvirastosta on myös luvattu tukea yrittäjyyskurssien toteuttamiseen. Tällä hetkellä muutokset näyttävät onnistuneilta. Lukion vetovoimaisuus parani edellisvuosista, jos mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää ja sisääntulokeskiarvoa. Uudet kurssit ovat vetäneet hyvin. Yrittäjyyskurssit ovat houkutelleet opiskelijoita ja ensimmäinen kurssi yhteistyössä PYKin kanssa on alkanut innostavasti. Etu-Töölön lukio on ainoa Helsingin kaupungin omistama lukio, jossa yrittäjyyskursseja toteutetaan näin laajasti ja jossa yrittäjyyshenkisyys leimaa koko lukion työskentelyä. Espanjan kurssien määrää on jouduttu lisäämään suunnitellusta. Näyttää myös todennäköiseltä, että peruskoulussa jo alkanut kiinan kielen ja kiinankielinen opetus jatkuu peruskoulun jälkeen tulevaisuudessa Etu-Töölön lukiossa. Tämä osaltaan edelleen vahvistaa monikulttuurisuuspainoaluettamme ja kilpailuetuamme. Alkaneen lukuvuoden toiminnassa korostuu yhdistyneen lukion uuden strategian toteuttaminen seuraavien yhdessä jo aikaisemminsovittujen strategisten teemojen avulla: Yrittäjyys opetuksessa, ETU-TÖÖLÖN LUKIO - PERUSTIETOA kulttuurien kohtaaminen, teknologiaosaamisen varmistaminen, ulkoiset kumppanit ja yhteistyö, kouluyhteisön sitoutuneisuus. Juhlavuoden toimintaa Tuleva 90-vuotisjuhla tarjoaa oivan mahdollisuuden yhdistää näitä teemoja luovalla ja innovatiivisella tavalla. Etu- Töölön lukiossa kehittämistyötä viedään eteenpäin tiimeissä, joiden toimintaan myös opiskelijat voivat osallistua. Yksi tämän lukuvuoden tiimeistämme keskittyy koulun erilaisten yhteisten tapahtumien suunnitteluun. Keskeisin näistä on luonnollisesti 90-vuotisjuhla ja sen näkyminen koulun toiminnassa myös opiskelijoiden keskuudessa. Ideoita on jo kehitelty ja juhlan suunnittelua jatketaan yhteistyössä TY- LYn Senioreiden kanssa. Tämä lehti on koulun 90-vuotisjuhlanumero. Haluan lausua kiitokseni Senioreille ansiokkaasta yhteistyöstä, opiskelijoille vuosittain jaettavista stipendeistä sekä Senioreiden lehden KOELYSEO- TYLY julkaisemisesta. Toivottavasti tämä TYLYn yhteistyön ja yrittäjyyden henki vain vahvistuu tulevaisuudessa. Pirjo Kännö rehtori Etu-Töölön lukio on yleissivistävä 640 opiskelijan lukio, joka tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden perehtyä yrittäjyyteen ja kulttuurien kohtaamiseen. Lukiossamme korostetaan opiskelijan aktiivista roolia tiedon hakijana, käsittelijänä, rakentajana ja soveltajana. Opiskelijoiden ajattelutaitoja kehitetään ohjaamalla heitä etsimään vastauksia kysymyksiin mikä, missä, miten, miksi. Keinoina käytetään tietotekniikkaa, tietoverkkoja ja tutkivaa oppimista. Vireä oppilaskunta, opiskelijatutorit ja oppilaan ohjaus tukevat kasvamista yhteisöllisyyteen ja vastuunottoon. Lukiollamme on monia kansainvälisiä projekteja. Lukiomme on arvokkaassa, perinteikkäässä rakennuksessa Helsingin ytimessä. Keskeisin sijainnin takia Etu-Töölön lukioon on erinomaiset kulkuyhteydet eri puolilta pääkaupunkiseutua. Koulun visio: Vetovoimainen ajan hermolla oleva yrittäjyyshenkinen yhteiskunnan vaikuttaja Helsingin ytimessä.

3 KOELYSEO - TYLY 3 KOULUN VAIHEITA Komitea tekee ehdotuksen Helsinkiin perustettavasta suomalaisesta koepoikakoulusta, jossa kansakoulu kokonaisuudessaan tulee oppikoulun pohjaksi ja keskikoulu suoritetaan kolmessa vuodessa 1919 Helsingin Koelyseon toiminta alkaa valtion kouluna Suomalaisen Normaalilyseon tiloissa Tohtori Gunnar Sarva toimii koulun ensimmäisenä rehtorina 1920 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Vironkatu 3:een 1923 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Yrjönkatu 18:aan 1926 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Vuorikatu 22:een 1930 Helsingin Koelyseon oma koulutalo valmistuu Arkadiankatu 26:een 1936 Koulussa ryhdytään kokeilemaan neljävuotista keskikoulua 1937 Koulusta tulee yhteislyseo Koulutalo on pääosin puolustusvoimien käytössä ja koulu toimii eri puolilla vuokratiloissa 1952 Koulu muutetaan kansakoulun neljän alimman luokan oppimäärälle perustuvaksi Töölön Yhteislyseoksi, jonka keskikoulu on viisivuotinen 1977 Koulu siirtyy Helsingin kaupungin omistukseen, ja peruskoululainsäädännön mukaisesti Töölön Yhteislyseo muuttuu keskikoululuokkien osalta Etu-Töölön yläasteeksi, johon liitetään myös Taivallahden kansalaiskoulu, ja lukio muuttuu Etu-Töölön lukioksi 1982 Uusi lukusuunnitelma tulee voimaan antaen Etu-Töölön lukiolle uusia vapauksia opetuksen järjestämiseksi 2009 Yläasteen luokat siirtyvät osaksi Taivallahden peruskoulua ja Laajasalon lukio siirtyy osaksi Etu-Töölön lukiota, joka jää koulun nimeksi KOELYSEO-TYLY:N SENIORIEN KEVÄTMATKAT Senioriyhdistyksen matkalaisten hymyilevä ryhmä Riikassa keväällä Kuvassa on mm. useita henkilöitä, joiden panos yhdistyksen toiminnan aktivoinnissa 1990-luvun alkupuolella oli ratkaisevaa. Seppo Aarnio ja Hannes Holmérus herättivät 1980-luvun lopulla ajatuksen seniorien yhteisistä kevätmatkoista naapurimaihin. Ajatus sai välittömästi kannatusta. Ensimmäinen matka suuntautui vuonna 1989 Ahvenanmaalle, jolloin 12 senioria seuralaisineen oli mukana. Tämän jälkeen matkat suuntautuivat ensin Ruotsiin ja myöhemmin etupäässä Baltiaan, jossa Antti Hannulan ehtymätön tietomäärä teki matkat erittäin mielenkiintoisiksi. Tallinnasta aloitimme, jatkoimme Haapsaluun ja Paldinskissa näimme venäläisten poistumisen aiheuttamia vaurioita. Tartto, Riika, Narva, Rakvere, Pohjois-Viron kartanot, Pärnu, Sigulda, Viljandi, Saarenmaa ja Setumaa tulivat nähdyiksi. Liivinmaalla tutustuimme jääkäriemme jalanjälkiin. Alueella on vielä näkyvissä sen aikaiset linnoitukset ja etenkin sinne pystytetyt muistomerkit. Eräänlainen nähtävyys oli ennen Viinaan tutustumista Ristikukkula monine kymmenine tuhansine risteineen. Aina vain kauemmaksi tuli halu, ja vuonna 2006 matka suuntautui Budapestiin, seuraava vuonna Pra haan, vuonna 2008 Krakovaan ja viimeksi kuluvana vuonna Ljubljanaan. Tutuksi ovat tulleet mm. tippukiviluola suolakaivos viinikellari Viron itsenäistyminen ja kehitys Auschwitz ja Berkenau monet hienot kaupungit monet kulinaarisetkin nautinnot, mm. keskiaikainen juhla-ateria. Näillä matkoilla olemme nähneet niin maailman loistokkuutta kuin sen kurjuutta. Historia on tullut pal jon mielenkiintoisemmaksi, kun ikään kuin on kokenut tapahtumat paikanpäällä. Eräällä Baltian linjaautomatkalla tuli laskettua läsnä olleiden keski-ikä, joka oli hieman yli 72 v. Koska matkalaiset ovat olleet vuodesta toiseen suurin piirtein samoja, ovat rivit alkaneet harventua. Nuorempia senioreja odotetaan lisää tähän toimintaan, joka on suuresti viehättänyt matkoille hakeutuneita senioreja, heidän puolisoitaan ja myös koulun ystäviä. KEVÄTMATKAT 1990 Ahvenanmaa 1991 Ruotsi: Gotlanti 1992 Viro: Tallinna 1993 Ruotsi: Uppland 1994 Ruotsi: Tukholma (Risteily Riikaan peruuntui Sally Albatrossin karille ajon takia) 1995 Viro: Haapsalu, Paddinski 1996 Latvia: Riika 1997 Ruotsi: Skokloster 1998 Viro: Tartto 1999 Viro: Narva, Rakvere 2000 Baltian kierros 2001 Viro: Saarenmaa 2002 Viro: Tartto, Setumaa 2003 Viro: Liivinmaa 2004 Liettua: Vilna 2005 Viro: Tallinna 2006 Unkari: Budapest 2007 Tshekki: Praha 2008 Puola: Krakova 2009 Slovenia: Ljubljana Juhani Hämäläinen TYLYn oppilas Tuntemattomaksi jääneen piirtäjän hahmotelma Helsingin Koelyseon toisesta sijaintipaikasta Vironkatu 3:ssa vuosina Tämä puutalo purettiin vuonna 1928 uuden talon tieltä. Koulun kiertolaisvuodet vuokralla kaikkiaan neljässä rakennuksessa Helsingin keskusta-alueella päättyivät syyslukukauden alussa vuonna 1930, jolloin nykyinen oma koulutalo valmistui Arkadiankatu 26:een. SENIORIEN KEVÄTRETKI LJUBLJANAAN 2009 Oppaamme Johanna Perkiö oli meitä vastassa Ljubljanan lentokentällä. Hotellissa söimme yhteisen iltapalan ja sen jälkeen oli oppaan infotilaisuus. City -hotelli oli peruskorjattu 2007 erittäin tyylikkääksi. Se on erinomaisessa paikassa; Prešerenin aukio ja Kolmoissillat ovat 300 m:n päässä. Tutustuimme oppaan johdolla Ljubljanaan ja erikoisesti Vanhaankaupunkiin, joista saimmekin hyvän yleiskuvan. Tutustuimme kaupungin historiaan ja arkkitehtuuriin. Kävimme Pyhän Nikolauksen barokkikirkossa. Katoliset kirkot ovat sisältä hyvin näyttäviä. Lähdimme iltapäivällä pienemmin porukoin kiertelemään Vanhaankaupunkiin. Nousimme köysiratahissillä 70 metriä korkealle linnavuorelle, jossa on Ljubljanan linna. Sieltä on mahtavat näkymät alas kaupunkiin ja takana oleville lumipeitteisille Alpeille. Meillä oli kokopäiväretki Adrianmeren rannalle. Oli kova helle, yli 30 astetta, kun tutustuimme Piranin kulttuurihistoriallisesti suojeltuun pikkukaupunkiin, jossa oppaan johdolla kiertelimme torit ja pikku kujat. Kaupunki on mielenkiintoinen täynnä ikivanhaa historiaa. Ajoimme moottoriveneellä Piranista Portoroziin, joka on turistien ja hotellien kaupunki. Kun illalla olimme kiertelemässä Ljubljanan Vanhassakaupungissa, oli jo melko pimeää. Ihmisiä istui ravintoloiden ja kahviloiden ulkoterasseilla Ljubljana-joen rannoilla tuhansittain. Oli kaunis ja hyvin lämmin kesäinen ilta. Monin paikoin katuorkesteri soitti ja ihmiset nauttivat kesäyöstä hyvän ruuan ja juoman kera. Ljubljana on kaunis kaupunki ja ihmiset miellyttäviä. Lämmin kesäyö sopii suomalaisellekin. Seuraavana päivänä, sateen tihuttaessa, ajoimme linja-autolla 60 kilometrin matkan Postojnan tippukiviluolalle. Luolassa on löydetty noin 20 kilometriä saleja ja käytäviä ja se on ainakin Slovenian suurin luola. Yleisölle on avoinna viisi kilometriä valaistuja saleja ja käytäviä. Neljä kilometriä luolaa ajetaan pienellä junalla ja kilometri kävellään oppaan selostaessa näkymiä. Siirryimme linjaautolla yhdeksän kilometriä Predjaman linnaa katsomaan. Linna on hyvin erikoinen. Se on rakennettu 123 m korkean pystysuoran vuorenseinämän puoleen väliin. Linnan vanhimmat osat ovat 1200-luvulta. Linnasta pääsee luolia ja käytäviä vuoren läpi takana olevaan kylään. Meillä oli yhteinen illallinen Vanhassakaupungissa Sokol-ravintolassa oppaamme Johannan kanssa. Se oli lämminhenkinen, ikimuistettava tilaisuus. Keskusteltiin, naurettiin, pidettiin puheita ja Elli Söderlund lausui ihastuttavan runon. Tämä oli viimeinen yhteinen tilaisuutemme tällä matkalla, sillä huomenna lähtisimme takaisin Suomeen. Kalevi Telki Koelyseon oppilas Kuvassa viime kevään retkeläisten mieleen hyvin jääneet Kolmoissillat Ljubljana-joen yli Ljubljanan Vanhassakaupungissa. Kuva Kalevi Telki.

4 4 MUISTIKUVIA TASAVALLAN PRESIDENTIN HAASTATTELUSTA KOELYSEO - TYLY Presidentti Urho Kekkosen haastattelu keväällä 1970 Alkuvuodesta 1970 haastattelin Tylyn teinikunnan Kanilehteen Kokoomuksen ehdokasasettelusta pudotettua pitkäaikaista kansanedustajaa, Margit Borg- Sundmania. Haastattelun sain helposti, sillä Borg- Sundman on isoisäni, Kaarlo Borgin sisko. Ilman aikomusta jatkaa haastatteluja, laitoin haastelun loppuun silti television tuolloisen lastenohjelman Arja-tädin käyttämän tunnetun fraasin: Kenetköhän näemme seuraavalla kerralla? Yhtenä vaihtoehtona oli tietenkin presidentti Urho Kekkonen. En etenkään tuolloin juurikaan etukäteen murehtinut, onko jonkun asian tekeminen mahdollista vai ei, joten päätinkin tehdä leikistä totta: laadin kysymykset ja saatekirjeen en tietenkään ajatellut vaivautua paikanpäälle. Postitin kirjeen, enkä ajatellut asiaa enempää. Jonkin ajan kuluttua, kun olin auttamassa Kanin toimitusta lehden teossa, rehtori Antti Reinikainen tuli paikalle ja kutsui minut mukaansa. Vaikka olinkin edellisen lukuvuoden jälkeen jäänyt puheenjohtajan tehtävistä sivuun, jatkoin työvaliokunnan eli hallituksen neuvoa-antavana jäsenenä. Kävin edelleen reksin kanssa aika-ajoin... hmm, vuoropuhelua, eikä kehotuksessa ollut sinänsä mitään epätavallista. Tällä kerralla reksi kuitenkin oli merkillisen oloinen. (Tässä täytyy mainita, että vaikka taisin harmaannuttaa reksin loppujakin hiuksia melkoisesti, niin vuoropuhelumme oli ajoit- taisesta kiivaudestaan huolimatta loppujenlopuksi sopuisaa. Koskaan hän ei antanut minulle jälkiistuntoa, ei edes nuhdellut, vaan tyytyi huokaillen keskustelemaan. Minulle jäi reksistä oikein hyvät muistot, ja pari vuosikymmentä myöhemmin tavatessamme hänkin naurussasuin vakuutteli samaa.) Kävelimme ns. monistushuoneesta läpi opettajainhuoneen kansliaan, jossa sotilaslähetti löi kantapäät yhteen, teki kunniaa ja sanoi: Kirje tasavallan presidentiltä. Olin kuin kirjeen saaminen tasavallan presidentiltä olisi ollut tuiki tavallista minulle, seiskaluokkalaiselle. Vastaanotin kirjeen ja lähetti kunniaa tehtyään poistui. Tietenkin avasin kirjeen siinä heti, mutta kuin kiusallani käännyin niin, ettei reksi nähnyt kirjeen sisältöä. Reksi tietysti yritti epätoivoisesti kurkkia kirjeen sisältöä ties mitä kumousta taas oli suunnitteilla. Sanoinkin ilkikurisesti: Saatte sitten lukea Kanista. Silloin minulla oli hauskaa, mutta jälkeenpäin olen miettinyt, josko olin sittenkin liian... hmm... kiusoitteleva. Jonkin ajan kuluttua haastattelu sitten julkaistiin Kanissa. Rehtori ei koskaan viitannut tapahtumaan, mutta kohtuullisen pian haastattelun julkaisun jälkeen saimme kuin saimmekin vessoihin paperia hygienian vuoksi tietenkin. Kani? Ainakaan minua vähän vanhemmat oppilaat eivät enää tienneet, mistä moinen nimi oli peräisin. Toivottavasti joku lukijoista tietää ja kertoo. Ikimuistoisen Kani-lehden kansi lukuvuodelta Tässä numerossa 8 julkaistiin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen haastattelu Kanin erikoisreportterille Olli Poroilalle. Suureksi harmikseni en tullut säästäneeksi itse kirjettä, sillä harvapa tuon ikäinen ajattelee muistojen arkistointia. Kirje jäi Teinikunnan kansioon. Olen kyllä kysellyt sen perään, mutta kirjeen kohtaloa en saanut selville. Onneksi minulle jäi talteen parin vuoden Kanit. Digitalisoin kysymykseni ja UKK:n vastaukset sellaisenaan. Olli Poroila TYLYn oppilas Teinikunnan lehti Kani 8 (69/70), haastattelijana Olli Poroila OSP: Meneekö presidentin tehtävien hoitaminen jo rutiinilla, vai löytyykö joka päivä jotain uutta? UKK: Kyllä tämän toimen voi hoitaa rutiinilla, kuten monessa monarkiassa sanotaan tapahtuvan, mutta Suomessa presidentin toimeen liittyy paljon, joka tuo joka päivä jotain esiin. Ei auta pitää lomia, vaan työt on hoidettava ns. lomienkin aikana. OSP: Tulisiko mielestänne kouluissa toteuttaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaista sanan- ja kokoontumisen vapautta? UKK: Periaatteessa olen sitä mieltä. OSP: Olisitteko Te valmis antamaan oppikoululaisille itsehallinnon, ts. antaa heidän päättää tietyissä puitteissa oman koulunsa asioista? Jos näin on, niin suoraanko vai asteittain? UKK: Vastaukseni on myönteinen. OSP: Pidättekö Te peruskoulua parhaana ratkaisuna koulukriisiin? UKK: Olen ollut peruskoulun kannalla. OSP: Hyväksyisittekö ympärivuotiseen viisipäiväiseen viikkoon siirtymisen myös kouluissa? UKK: En hyväksy viisipäiväistä työviikkoa, en työelämässä enkä koulussa. Se on Suomessa liian aikaisin toteutettu. OSP: Pidättekö Te hygieniaa kouluissa tarpeellisena? Useissa valtion oppikouluissa ei ole edes WC-paperia, käsipyyhkeitä eikä saippuaa oppilaille määrärahojen pienuuden takia. UKK: Tottakai. OSP: Mielipiteenne Suomen Teiniliitto r.y.:stä? UKK: Olen seurannut sen työtä mielenkiinnolla ja toivorikkaalla myötämielellä. OSP: Pidättekö mahdollisena, että syyttään köyhät teinikunnat saisivat pientä valtionavustusta toimintansa ylläpitämiseksi? UKK: Siihen en osaa vastata. OSP: Pidättekö Te teinikuntatoimintaa mielekkäänä ja/tai tarkoituksenmukaisena? UKK: Pidän sitä mielekkäänä. OSP: Oletteko Te nuoruudessanne ollut mukana teini- tms. toiminnassa? UKK: Otin osaa toverikuntaelämään. OSP: Mielipiteenne sinuttelusta muiden kuin samanikäisten ja/tai tuttujen kesken? Mahdollinen reaktionne, jos joku tuntematon henkilö tulee, sinuttelee ja kutsuu Teitä Urkiksi? UKK: En ole joutunut tuota ajattelemaan. Kuulen kyllä silloin tällöin tuon Urkki, mutta olen käsittänyt, että se ei ole ollut persoonallinen puhuttelu. OSP: Haluatteko Te sanoa jotain erityistä Töölön Yhteislyseon oppilaille, opettajille ja rehtorille? UKK: En tunne yhteisöänne niin hyvin, että rohkenisin poiketa lämpimien terveisten tieltä. Kuvassa senioriyhdistyksen stipendin saaneet ylioppilaat Kasperi Lundgren, Ahti Kalervo, Saara Laitinen ja Wilma Romppanen sekä senioriyhdistyksen edustajina yhdistyksen sihteeri Keijo Kärki, riemuylioppilas tänä vuonna, ja rahastonhoitaja Juhani Hämäläinen. Kuva Kalevi Telki. Kuvassa riemuylioppilailta koulun kohteliaimman opiskelijain stipendin saanut Zahra Al-Tikriti kahden riemuylioppilaan Marja-Leena Kemppaisen ja Anja Englundin kanssa. Kuva Kalevi Telki.

5 KOELYSEO - TYLY 5 KOELYSEO-TYLY -LEHDEN LYHYT HISTORIIKKI Lehtemme ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1993, josta alkaen sitä on julkaistu vuosittain normaalisti kaksi nelisivuista numeroa - aina syksyllä ja keväällä. Lukijan kädessä on siis järjestyksessä 34. numero. Muisteluskeräys lähtökohtana Lehden myöhemmän sisällön kannalta ratkaisevaa oli Koelyseon ja sen seuraajakoulujen historiikin valmistelu koulun 75-vuotisjuhliin mennessä syksyllä Tuossa yhteydessä suoritettiin mittava muistelusten keräys, joka tuotti hyvän tuloksen. Muistelusaineistoa, dokumentteja ja valokuvia sekä muuta kirjallista materiaalia kertyi runsaasti. Ideoitaessa kertyneen aineiston jatkohyödyntämistä tuli esille oman leh- den perustaminen. Aktivisti Seppo Aarnio tarttui heti asiaan ja tuloksena oli Koelyseo-TYLY -lehden ensimmäinen (1) numero keväällä Vastaavana toimittajana Seppo Aarnio toimi vuosikymmenen ajan aina kevääseen 2003 (numeroon 21) saakka. Jatkossa parin numeron (22 ja 23) ajan päätoimittajana (vast.) oli Tapani Mäkinen. Vuodesta 2004 (numerosta 24) alkaen vastaavana toimittajana on toiminut puheenjohtajamme Esko Kalimo. Toimitussihteerin tointa ovat hoitaneet Tauno Sarantola (numerot 1-3), Antti Hannula (4-21), Antti Kauranne (22-23) ja Heikki Pietilä (24-27). Koelyseo-TYLYn Seniorit ry on kerännyt merkittävän entisten oppilaiden ja opettajien osoitteiston, jonka perusteella kaikille osoitteensa antaneille postitetaan lehti. Lisäksi se jaetaan nykyisille opettajille ja nykykoululaisille. Lehden painos oli aluksi hieman yli 1000 kpl. Painos kaksinkertaistettiin 75-vuotisjuhlavuonna ja nykyisin jokaista numeroa painetaan 2300 kpl. Lehti - kuten koko toiminta vuosittain jaettavine stipendeineen - kustannetaan vapaaehtoisilla kannatusmaksuilla sekä kuusijuhlan tuotoilla. Muodon etsintää ja kehittämistä Alusta alkaen lehti on ollut niin sanottua tabloid kokoa, alan ammattilaisia lainatakseni. Ensimmäisissä numeroissa lehden otsikkona oli KOELYSEO- TYLY, ja sen alla pienemmällä koulun nimet sen historian erivaiheissa sekä järjestysnumero tyy- Koelyseo-TYLY:n Seniorit r.y.:n hallituksen jäseniä kokouksessa vuonna Vasemmalta Antti Hannula, Seppo Aarnio, Hannes Hollmérus, Viljo Tuokko, Sirkka Heiskari-Lahti, Tenho Lahti ja Usko Virtanen. Kuva julkaistiin lehden ensimmäisessä numerossa keväällä Kuvasta puuttuvat Tapani Mäkinen, Tauno Sarantola ja yhteysmies Raimo Hanski. liin Nro Lisäksi otsikkoon liittyi valokuva koulutalosta. Seuraavilta sivuilta eri paikoista saattoi sitten hakea tietoja toimituksesta sekä myös hallituksesta. Lehdessä on aivan alkua lukuun ottamatta ollut etusivulla viisi palstaa sekä kuusi palstaa tekstisivuilla 2 4. Kapeat palstat helpottavat taittoa ja elävöittävät. Varsinaista taittoa ei alkuvaiheessa suoritettu. Seppoa jälleen lainaten pussiin pantiin tarpeeksi juttuja ja lähetettiin pieneen perhepainoon, jossa sivut täytettiin ilman sen kummempaa toimitustyötä usein ylipitkillä jutuilla joiden lopussa luki: Jatkuu seur. numerossa. Taittamattomuudesta johtui, että painossa oli useaan otteeseen jouduttu käyttämään välikuvana piirrosta syksyn pudonneista lehdistä. Joissakin tapauksissa palstan täytteenä oli myös ylisuuria valokuvia. Lehden taittamisen harjoittelu alkoi 75-vuotisjuhlanumerosta N:o 2/1994 (5). Toki siihenkin oli saatu mahtumaan virhe. Kysymyksessä oli alusta lukien numero (4) eikä suinkaan viisi. Ei ollut muuten kirjoittajan ensimmäinen virhe TYLYssä. Otsikkoon ilmestyi juhlavuoden myötä myös koulun vaakuna sekä tietoja toimituksesta sekä painoksesta. Aikaa myöten avattiin myös vakiopaikoille sijoitetut tietolaatikot - olipa sitten kysymys hallituksen kokoonpanosta, osoitetiedoista, surffailusta netissä jne. Jatkossa vakiintui vähitellen etusivun jako siten, että vasemmalle ylhäälle sijoitettiin pääkirjoitus ja oikealle kuva aluksi valokuva jatkossa piirroskuva sekä tiedot toiminnasta. Kevätnumerossa on kutsuttu koululle viettämään perinnepäivää ja päättämään seniorien asioista vuosikokouksessa. Lisäksi tieto seniorien kunkin kevään matkasta on löytynyt etusivulta. Näyttävä Kuusijuhla-kutsu on syksyn lehden etusivun juttu. Pääkirjoituksista humoreskeihin Tuskin yhdestäkään numerosta on puuttunut istuvan puheenjohtajamme laatima pääkirjoitus. Niissä on ansiokkaasti käsitelty sekä ajankohtaisia että historiallisia aiheita. Koulukokeilun historia, siitä saadut kokemukset ja tehtyjen johtopäätösten seuraukset on käsitelty. Luonnollisesti seniorit ovat olleet näyttävästi esillä. Toiminnan viriäminen ja toiminta jatkossa, talous, suhteet kouluun ja oppilaskuntaan, yhteistyökumppanit ynnä muut ovat olleet aiheina. Samoin on esitelty 75-vuotisjuhlavuosi ja siihen liittyvät asiat historiikki, juhlat, tapahtumat, näyttelyt jne. Käsitelty on myös lehtemme sisältöä ja sen kehittämistä. Nykykoulun ja koululaitoksen tila ja muutokset on huomioitu palstoillamme. Myös erilaisia ongelma-aiheita on käsitelty - olipa sitten kysymys koulukiusaamisesta, tupakasta ja keuhkosyövästä tai virtuaalimaailman väkivallasta. Pääosa palstatilasta on omistettu muisteluksille, kuten odottaa saattaa. Viime vuosina on pyritty siihen, että samaan lehteen saadaan useita lyhyehköjä muisteluksia eri vuosikymmeniltä. Tähän on päästy jakamalla pitkiä muisteluksia osakokonaisuuksiksi. Tämä luonnollisesti vaatii runsaasti toimitustyötä. Oma lukunsa on erilaisten dokumenttien käsittely olipa sitten kysymyksessä esimerkiksi muinaiset teinien lehdet Compukset ja Leimaukset tai luokkarunot. Luonnollisesti myös senioritoiminnasta, kokouksista, juhlista ja matkoista kerrotaan. Myös riemuylioppilaat sekä stipendien saajat muistetaan palstoillamme. Perustana koulumuistot Lehtemme ensimmäisen numeron pääkirjoituksen lopussa Viljo Tuokko pitkäaikainen puheenjohtajamme totesi: Koulumuistoista ei kukaan meistä pääse eroon. Ikävien asioiden ylle vedetään tavallisesti unohduksen verho tai ne sysätään taka-alalle ja mieluisia asioita muistellaan. Kouluun liittyvien muistojen vaalimiseen ja koulun perinteiden säilyttämiseen tarjoaa senioritoiminta miellyttävän mahdollisuuden. Vanha koulutoveruus yhdistää ja samalla motivoi koulumme perinteiden vaalimiseen. Antti Hannula TYLYn oppilas Antti Hannulan merkittävä tiedollinen ja toimituksellinen panos jatkui lehden synnystä aina nyt käsissämme olevaan numeroon saakka. Antti menehtyi sairauteen keväällä LAAJASALON LUKION HISTORIAA Laajasalon lukion ja sen edeltäjien historia ulottuu 80 vuoden päähän. Koulu on kokenut monenlaisia muutoksia ja vaiheita vuosien varrella. Helsingin kolmas suomalainen tyttökoulu aloitti toimintansa Kruunuhaassa Tämä ns. uusimuotoinen kansakoulun koko oppimäärään pohjautuva nelivuotinen tyttökoulu antoi vähävaraisten kotien lahjakkaille tyttärille mahdollisuuden käydä oppikoulua. Oppilaitos toimi 24 vuotta Mariankatu 11:ssä. Vuonna 1953 koulu muuttui Kruunuhaan keskikouluksi. Laajasalon saarelle koulu siirtyi vuonna Asukkaat saivat lähiöön- sä kauan kaipaamansa kahdeksanvuotisen, yliopisto-opintoihin johtavan Laajasalon yhteislyseon. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä vuonna 1977 valtion oppikoululaitos jäi historiaan ja syntyi kaksi Helsingin kaupungin omistamaa oppilaitosta: Laajasalon yläaste ja Laajasalon lukio. Ne toimivat samassa rakennuksessa luvun lopulla Laajasalon lukion toiminnan jatkuminen oli epävarmaa, kunnes Helsingin silloiseen lukiokiistaan saatiin ratkaisu. Roihuvuoren lukio yhdistettiin Laajasalon lukioon, ja lukio saattoi jatkaa saarella. Aktiiviset vanhemmat ja vanhempainyhdistys LYLY sekä seniorit ovat olleet tukemassa omaa lähilukiota muutamaankin otteeseen lakkautusuhkien alla. Laajasalon lukio ja yläaste toimivat rinnakkain saman katon alla kolmisenkymmentä vuotta, ja yhteistyötä tehtiin mm. järjestämällä yhteisiä juhlia ja projekteja. Useat opettajista toimivat molemmissa kouluissa, joten yhteishenki syntyi kuin luonnostaan. Lukuvuodeksi Laajasalon lukio siirtyi remontin tieltä Ruoholahteen, entisen Salmisaaren ala-asteen tiloihin, joista palattiin takaisin Laajasaloon syksyllä Tilanahtauden takia lukiota käytiin kolmessa eri toimipisteessä: ostoskeskuksen vuokratiloissa, ala-asteella sekä Laajasalon yläasteen ja lukion varsinaisissa tiloissa. Kesäkuussa 2007 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti yhdistää Etu-Töölön ja Laajasalon lukiot uudeksi suuremmaksi lukioksi, Etu-Töölön lukioksi. Laajasalon lukio olisi tänä syksynä viettänyt 80-vuotisjuhlaansa. Sen sijaan se yhtyy tänä syksynä juhlimaan 90-vuotista taivalta. Päivi Virtanen äidinkielen opettaja SURFAILE NETISSÄ Tietoja koulumme historiasta ja seniorien toiminnasta löydät kotisivuilta osoitteesta Avautuvalla koulun etusivulla valitaan vasemmalta Koulun esittely, mikä jälkeen avautuvalla sivulla pääsee tietoihin koulun historiasta ja senioriyhdistyksestä sivun oikealta puolelta. Lehtemme kolme viimeistä numeroa ovat luettavissa ja tulostettavissa senioriyhdistyksen sivulta, jolta aukeaa myös kutsu koulun 90-vuotisjuhliin linkistä Koelyseo-TYLY:n seniorit ry:n toimintaa.

6 6 KOELYSEO - TYLY TÖÖLÖN YHTEISLYSEON VUOSIKYMMENET Uuden nimen saanut opinahjomme oli olympiavuonna 1952 aloittanut asteittaisen muuttumisen Koelyseosta normaaliksi kahdeksanluokkaiseksi kouluksi. Koelyseon aikainen opettajakunta kasvoi luonnollisesti koulun itsensäkin kasvaessa, vaikka vakinaisia tai ylimääräisiä lehtoraatteja ei yhteislyseoksi muuttumisen yhteydessä lisätty kovinkaan monella. Valtion koulujen tapaan tarvittava lisätyövoima saatiin tuntiopettajista. Näistä hyvin monet olivat siten vakinaisia, että heitä tarvittiin pysyvästi vuodesta toiseen. Vakinaiset virat olivat hyvin haluttuja ja siksi niihin nimetyt viranhaltijat pysyivätkin yleensä pitkään, jopa vuosikymmeniä. Päteviä pedagogeja ja persoonallisuuksia Pitkäaikaisista, jo Koelyseon ensi vuosikymmenillä kouluun tulleista viranhaltijoista on muistettava Karin Jalaksen lisäksi myöhemmin tulleet Yrjö Nora, urheilu ja voimistelu, Anna-Liisa Oksanen, saksa ja englanti, Martta Homi, ruotsi ja englanti, Lemmitty Perko, tyttöjen urheilu ja voimistelu, Antti Reinikainen, rehtori , luonnonhistoria ja maantiede, Anna-Liisa Jatkola, uskonto ja filosofian alkeet, Katri Pitko, ruotsi ja saksa, Tellervo Tapionlinna, suomi, Anna-Liisa Reinikainen, luonnonhistoria ja maantiede, Martta Lindholm, matematiikka ja luonnonoppi, Laura Airikka, ruotsi ja saksa, Kerttu Luukannel, kuvaamataito, Hili Juutilainen, matematiikka, fysiikka ja kemia, Veikko-Mooses Rinne, urheilu ja voimistelu, Saima Voutilainen, englanti ja venäjä, Sirpa Kauppinen, suomi ja englanti sekä Sirkka Riihimäki, kotitalous. Koulun historiikissa on entisten oppilaiden muisteluksia heitä opettaneista opettajista. Rehtori Jalas jatkoi vielä vaikeasta sairaudestaan toipuneena matematiikan opetusta eläkkeelle siirtymiseen saakka. Uudelleen opeteltu puhuminen saattoi joskus ilmetä termien muuttumisena. Niinpä ympyrä lausuttiin jumpura, mutta se ei haitannut opetusta. Lehtori Jatkola saattoi moittia kokeissa epäonnistunutta oppilasta sanomalla: Senkin pötkylä ja seurauksena sai kantaa lempinimeä Pötkylä. Toiset opettajat kiusasivat erityisesti tyttöjä ja toiset taas poikia. Lehtori Tapionlinna lausui tunneilla runoja sekä ohjasi Topeliuksen näytelmiä. Hän vei myös tietyn luokka-asteen oppilaat Nurmijärvelle Aleksis Kiven maisemiin. Jalmari Kahri, Jallu, hoiti musiikin opetuksen ja oli toimessa aina kevääseen Kuvaamataidon opettaja Kerttu Luukannel, Lukki, oli saanut aikaan taidekerho Ravennan synnyn syksyllä Harrastajia oli jopa 40 ja kerholaisten työt saivat tunnustusta maan rajojen ulkopuolellakin. Kerhon jäsen Tuulikki Joutsenlahti voitti Unkarin kansainvälisen piirustuskilpailun. Lisäksi Virve Niiniluoto ja Raili Ovaskainen saivat kunniamaininnan. Samoin tunnustusta tuli Berliinistä ja Intiasta asti. Ylityöllistetty rehtori sekä senioritoimintaa Rehtorin työmäärästä ylisuuren koulun johtajana antaa rehtori Antti Reinikaisen muistelu oivan kuvan. Hän toteaa, että palkan maksukin hoidettiin kuukausittain siten, että vahtimestari Kalle Nurmi meni kerran kuukaudessa postipankkiin maksumääräys salkussa ja toi tullessaan salkullisen rahaa rehtorille, joka sitten maksoi palkat asianomaisille suoraan käteen. Kanslistia ei silloin ollut. Loma-ajatkin sujuivat suurelta osin koulun merkeissä. Lisäksi kevään päästötodistukset ja sisäänpääsykuulustelut työllistivät rehtorin yöhön asti. Senioriyhdistys jatkoi vanhojen koelyseolaisten yhdyssiteenä ja vuonna 1955 se lahjoitti koululle kolmannen sankaritaulun täydentäen näin Koelyseon sankarivainajien luettelon. Paljastusjuhla järjestettiin yhdessä teinikunnan kanssa. Luovuttajana oli senioriyhdistyksen puheenjohtaja Arvi A. Heiskanen luvun lopussa koulutilojen lisäämiseksi tehtiin koulurakennuksessa huomattavia korjausja muutostöitä. Silloin muun muassa koulun karsserina toiminut huone sai toisen käytön. Uuden kymmenluvun alkaessa koulu oli siihenastisessa toiminnassaan saavuttanut vakiintuneen aseman töölöläisenä oppikouluna, johon vanhemmat mielellään pyrkivät saamaan oppikouluun lapsensa. halukkaat Rauhallisen kymmenluvun alku 1960-luku oli viimeinen vanhan oppikoulun ja sen hengen vuosikymmen. Opettajat olivat opettajia ja oppilaat oppilaita. Seuraavana olisikin sitten muutosten vuosikymmen. Opettajakunta pysyi entisen suuruisena ja luonnollisen vaihtuvuuden rajoissa. Viranhaltijat vaihtuivat harvakseltaan ja tuntiopettajiksi tuli nuoria vastavalmistuneita maistereita. Heistä monet pysyivät uskollisina koululle aina eläkkeelle siirtymiseen asti. Tämän vuosikymmenen opettajista voimme mainita tohtori Kauko Joustelan historian opettajana, Aulis Koposen saksan opettajana, koulun oman oppilaan Erkki Pehkosen matematiikan opettajana, Kristina Lehtisen historian opettajana, Kyllikki Setälän englannin opettajana, Heikki Siiralan ruotsin ja ranskan opettajana sekä koulun rehtorina, Raija Winterhalterin kemian, fysiikan ja matematiikan opettajana. Oppilashuollossa kiinnitettiin vuosikymmenen alussa entistä voimakkaammin huomiota oppilaiden terveydenhuoltoon. Koulussa oli lääkärin vastaanotto kuukausittain, aluksi kerran ja myöhemmin kaksi kertaa kuukaudessa. Ruokailu jatkui vakiintuneella tavalla. Oppilaiden harrastukset jatkuivat jo edellisellä vuosikymmenellä toimineissa kerhoissa. Kontio, Ravenna ja urheiluseura jatkoivat uusien oppilaspolvien keskuudessa toimintaansa entisessä laajuudessaan. Uutena urheilumuotona on mainittava purjehdus. Vanhan oppikoulun viimeinen vuosikymmen oli alkanut. Koulun historiikin ja vuosikertomusten mukaan koulutyö sujui vakiintuneissa oloissa. Oppilasmäärä pysyi suurena suurten ikäluokkien täyttäessä vielä luokat. Raimo Hanski TYLYssä lehtori 1974 alkaen ja lukion rehtori Tämä kirjoitus on osa Raimo Hanskin kirjoitussarjaa, jossa hän on tarkastellut seikkaperäisesti koulun eri vaiheita. TYLYstä vuonna 1959 valkolakin saaneita nyt vuoden 2009 riemuylioppilaina koulun portailla. Vasemmalta: Anja Englund, Raili Laukkanen, Anna-Katri Karhunen, Satu Kiurunen, Sinikka Nopanen, Marja-Leena Kauppinen, Keijo Kärki, Paula Kortesato, Jussi Hytti, Tuula Söderberg ja Maija-Liisa Auri. Kuva Kalevi Telki. ERÄS KOULUMATKA TAMMIKUULTA 1944 Oli ollut pelonsekainen Helsingin ensimmäisen suurpommituksen yö. Tähtikirkkaan taivaan alla valonheittimien valokiilojen risteillessä taivaalla etsien kohteitaan, pommikoneiden kumeassa, raskaassa jyminässä, tykkien paukkuessa ja pommien ujeltaen maahan syöksyessä oli juostu läheiseen kalliosuojaan hälytyksen jälleen ulvoessa viholliskoneiden ollessa jo päällä. Monta tuntia oli istuttu pelosta ja kylmästä täristen, kun lopulta tuli vaara-ohi merkki ja päästiin kotiin. Tosin meitä oli kolme henkilöä enemmän kotiimme tuli- Talojen katoilla olevien hälytyssireenien ääni tuli liiankin tutuksi sodan aikana ilmoittaen sekä ilmahälytyksen alkamisesta että sen päättymisestä. TOIMITUKSEN KUULUMISIA joita, koska serkkumme koti oli lautakasana pommituksen jäljiltä. Nukuttiin kai kuitenkin muutama tunti. Tunnollisena koululaisena lähdin kuitenkin kouluun aamulla. Pukinmäen asemalle kävelin nuo kaksi kilometriä. Juna tulikin ja mahduin siihen. Käpylän kohdalla junamatka päättyi. Rata oli vaurioitunut ja niin jatkettiin matkaa radan vartta lumihangessa tarpoen. Helsingin rautatieasema oli kaaoksessa; vesiletkuja risteili lattioilla. Oltiin kaikki kuin sumussa. Koelyseon oma koulu oli sotasairaalana. Oltiin oltu evakossa Hallituskadun tyttökoulussa, jonne nytkin sitten suunnistin. Koulu oli saanut vaurioita, kuten kai Fabianinkadun toisella puolella oleva yliopistokin. Vesiletkuja oli kaduilla. Sisään ei päästy. Tapasin pari luokkatoveriani, joiden kanssa hortoilimme pyörällä päästä, kuin unessa. Junia ei näkynyt eikä linja-autojakaan. Tikkurilan linjaautopaikalla Hotelli Fennian edessä oli ihmisiä jonossa, ja siihen minäkin jäin odottamaan ainoaa mahdollista kulkuvälinettä, joka kulkisi Malmin läpi Tikkurilaan. Vanhempi naishenkilö pyysi minua vahtimaan matkalaukkuaan, jossa kai oli hänen tärkeää omaisuuttaan matkalla Tikkurilaan sotaa pakoon. Hän sanoi menevänsä WC:hen. Linja-auto tulikin ennen kuin hän palasi, ja minä, matkalaukun vartija, nousin laukun kanssa autoon ja laitoin laukun kuljettajan viereen. En uskaltanut lähteä autosta pois enkä taas jättää laukkua heitteille. Se jäi autoon, kun poistuin autosta Tapaninkylän Elannon luona. 13-vuotiaan järki ei sanonut edes sen vertaa siinä kaiken shokin kokeneena, että olisin kuskille kertonut laukun tarinan. Omaatuntoani on kyllä kolkuttanut kovasti tuo onneton laukku ja sen kohtalo koko tämän 65 vuoden ajan. Helsinkiläislasten sen talven koulunkäynti loppui tuohon päivään, mutta tuon päivän kokemukset ovat niitä mieleenpainuneimpia muistoja. Seuraavana syksynä aloitettiin koulutyö taas evakossa, tällä kertaa Koelyseon naapurissa ruotsalaisessa tyttökoulussa. Päästiinhän lopulta omaankin kouluun ja sieltä on paljon mukavampia rauhan ajan muistoja niin koulunkäynnistä kuin opettajista ja koulutovereistakin. Astrid Leppänen, o.s. Eklund Koelyseon oppilas Hyvät lukijat. KAIPAAMME JATKUVASTI KIRJOITUKSIANNE. Uudet muistelukset Koelyseon kaudelta ovat edelleen tervetulleita. TYLYn kaudelta 1950-luvulta alkaen meillä on selvää juttupulaa ja toivomme kirjoituksia tältä kaudelta. Yhtä lailla kaipaamme Etu-Töölön yläasteen ja lukion toimintaa koskevia kirjoituksia palstoillemme. Jutun sopiva pituus on puolesta yhteen liuskaan kirjasinkoolla 12. Kaikki aineisto talletetaan, mutta julkaistessa niitä joudutaan usein lyhentämään sekä varustamaan otsikoilla ja väliotsikoilla. MYÖS VALOKUVAT, PIIRROKSET JA KOULULEHDET YMS. OVAT ERITTÄIN TERVETULLEITA. Aineisto palautetaan pyydettäessä.

7 KOELYSEO - TYLY 7 Julkaisemme uudelleen Helsingin Koelyseon ensimmäisestä rehtorista Gunnar Sarvasta kertovan kirjoituksen, joka ilmestyi aikaisemmin lehtemme numerossa 5 syksyllä 1994 koulumme 75-vuotisjuhliin. HUVITTAVIA MUISTELUKSIA ELÄMÄSTÄ KOULUSSA Jalkajousen voima Vuoden 1942 ylioppilas Hannes Holméruksella oli huvittavia muisteluksia omilta kouluajoiltaan Helsingin Koelyseossa vv H.H. kertoi: Lehtori Yrjö Ora käsitteli oppitunnillaan muinaissuomalaisten metsästysaseita. Jalkajousi oli silloin todellinen ase niin metsästyksessä kuin myös taisteluissa vihollisia vastaan. Oran kertoman innoittamina H.H. ja muutama muu oppilas päättivät tehdä Oralle näytteeksi kyseisen jalkajousen. Vihtiläisen kyläsepän avulla saatiin taotuksi teräskaari ja pojat valmistivat itse puusta jousen tukin. Lisäksi tehtiin muutama teräskärkinen nuoli. Kun ase oli valmis, se tuotiin hetimiten historiantunnille. Tunnin alettua pojat toivat jousen Oran nähtäväksi. Opettaja innostui kovasti havaintovälineestä. Koko luokka ihasteli aikansa. Sitten jousi asetettiin pulpetille, viritettiin ja nuoli jänteeseen. Tässä vaiheessa ase laukesi ja nuoli ampautui voimalla kateederin sokkelin läpi niin, että reikä vain jäi todistamaan laukaisun voimaa. Nuoli jäi kateederin sisään. Lehtori pelästyi todenteolla ja jousen esittely päättyi nopeasti. Tulipahan todistetuksi entisaikojen aseen voima. Kyyt pullossa Tämä juttu voi olla jo painettukin aikaisemmin, mutta kerrottakoon vielä kerran. Luonnonhistorian ja maantieteen vanhempana lehtorina oli Helsingin Koelyseon alkuvuosikymmeninä Valio Brummer- Korvenkontio. Hän oli myös Korkeasaaren intendentti ja asui Korkeasaaressa. Eläinopin tunnilla oli menossa matelijat ja lehtori totesi, kun oli kevätaika, että nyt voisi vaikka olla elävä kyykäärme havaintovälineenä. Kun sitten oli taas eläinopin tunti, niin oppilas Kauko Käyhkö ilmoitti tuoneensa elävän kyyn pullossa tunnille. Eikä sitten muuta kuin käärme esille. Koko luokan ihmeeksi Kauko nosti Elannon viiden litran kaljapullon pulpetille. Ja käärmeitä olikin enemmän kuin yksi, sillä pullo näytti olevan täynnä kyitä. Lehtorille näky oli liikaa ja niin Kauko sai äkäisen kehotuksen viedä pullo käärmeineen mitä pikimmin pois luokasta. Kauko sai jonkun toverin avukseen ja niin pullo vietiin pihalle. Pojille kehittyi vientimatkalla juoni ja pullo päätyi ruotsalaisen naapurikoulun aidan vierelle. Ja kuinka ollakaan pojat olivat niin taitamattomia, että pullo särkyi ja kyyt luikertelivat aidan alitse pihalla olevia tyttöjä pelottelemaan. Ainakin kirkuna oli kuulema sen mukainen. Oppilas katolla Aikoinaan välitunneilla oppilaiden oli oltava pihalla happea saamassa oppitunnin jälkeen. Oppilaita valvomassa oli aina joku opettaja välituntivalvojana tappeluiden ja kiusaamisen estäjänä. Niinpä kerran oli lehtori Karin Jalas valvojana. Siinä kävellessään hän näki oppilas Ossi Törrösen kävelevän koulun katolla. Katon harjahan on tasainen, joten siinä voi hyvin kävellä. Jalas: Törrönen. Heti alas katolta! Törrönen: Tulkaa hakemaan! Kaupantekoa koulussa Koulussa on ollut aina joku oppilas, joka on erottautunut muusta joukosta tavalla tai toisella. Näin on TYLYn vuosilta mieleen jäänyt todellinen liikemies ja myyntitykki Heikki K. Siihen aikaan kouluissa kerättiin Opintorahastojen Tuki ry:lle apurahoja yleisölle tarkoitetuilla luontofilmiesityksillä. Keräykseen suostuneille kouluille lähetettiin myytäväksi yhtä monta lippua, kuin koulussa oli oppilaita. Eli jokaisen oppilaan olisi oltava apuna rahojen keräyksessä. Niinpä joka luokalle annettiin oppilasmäärän mukainen lippukiintiö myytäväksi. Heikin luokan valvoja kertoi Heikin ottaneen myytäväkseen melkein koko kiintiön, kun toiset eivät olleet kovin halukkaita niitä ottamaan. Ja kun oppitunnin jälkeen oli välitunti, silloin kymmenen minuutin mittainen, niin Heikki ehti myydä liput lähialueella ja tuli kohta pyytämään lisää lippuja myyntiin. Taisipa joku vuosi käydä niin, että Heikki myi lähes puolet koulun lippukiintiöstä ilman suurempaa vaivaa. Myöhemmin Heikin isän organisoitua karjalanpiirakoiden valmistuksen Pohjois-Savossa ja myynnin edelleen Saksaan asti sai Heikki oivan ajatuksen myydä piirakoita myös TYLYn opettajille. Niinpä kuukausittain opettajainhuoneessa oli todelliset piirakkamarkkinat Heikin kaupatessa tuotteita opettajille. Määrät olivat monen kohdalla useita kymmeniä eli Heikki sai hyvän provision kukkaroonsa joka kuukausi. Ainakin parin vapun aaton illaksi ja yöksi Heikki vuokrasi käyttöönsä koulun ala-aulan. Aulasta muodostui vappupallojen täyttöverstas. Heikin värväämät myyjät ETU-TÖÖLÖN YLÄASTEEN STIPENDIT 2009 kävivät hakemassa täytetyt pallot myyntipisteisiinsä ja Heikki ja joku muu täytti pallot kaasulla. Ja miksi matala alaaula oli vuokrattu tähän tarkoitukseen. Siksi että täytetyt pallot eivät päässeet karkuun matalasta tilasta ja kun palloissa oli narut, niin ne oli helppo koota kimpuksi. Kun aula oli lisäksi riittävän laaja, niin palloja voitiin täyttää hyvissä ajoin riittävän paljon eikä milloinkaan ollut vajausta myyjien tullessa hakemaan täydennystä. Tietääkseni Heikki on edelleen yhtä tarmokas toimissaan ja on menestynyt myös politiikassa. Raimo Hanski TYLYssä lehtori 1974 alkaen ja lukion rehtori jaettiin viimeiset yläasteen stipendit koulussamme, sillä yläaste siirtyi syyslukukauden alussa Taivallahden peruskoulun yhteydessä toimivaksi. Yläasteen päättäjäiset olivat lämminhenkiset ja tilaisuuden musiikkiesitykset osoittivat koulun musiikkiopetuksen korkeaa tasoa ja oppilaiden lahjakkuuden myös musiikissa jatkaen jo pitkään vahvaa musiikkiperinnettä. Myös opiskelijoiden puheenvuorot olivat lämminhenkiset ja osoittivat hyvää yhteishenkeä. Yläasteen päättäneistä opiskelijoista senioriyhdistyksen stipendin saivat Liina Hilkamo ja Markus Mattila. Janne Lehmonen sai Finnairin mieskuoron senioriyhdistyksen käyttöön lahjoittaman stipendin. Senioriyhdistyksen edustajina stipendien jakamisen suorittivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Marjosalo ja hallituksen jäsen Pirkko Klossner. Stipendinsaajat oli valittu yhdessä opettajakunnan kanssa. Koulu sai oman rintamerkin keväällä 1999 koulun 80-vuotisjuhlien yhteyteen. Merkin piirsi tuolloin 9 C -luokan oppilas Arnee Henson. Merkissä on Koelyseon ja TYLYn perinteiset värit: punaiset portinpylväät seisovat vihreässä kentässä ja nii den edusta vasemmalla on keltainen. Toivomme jokaisen seniorin lunastavan koulun rintamerkin, jota myydään mm. koulun 90-vuotisjuhlatilaisuuksissa. Ajan mittaan on harkittava merkin uudistamista, jotta mukaan saadaan myös viittaus koulun myöhempiin nimiin. Rintamerkin kuvio on teemana myös koulun pöytälipussa (standaarissa). Koulun vaakuna, joka on mm. tämän lehden nimiössä ensimmäisellä sivulla, on myös TYLYn oppilaan käsialaa. Sen piirsi 1983 ylioppilaaksi kirjoittanut Ilpo Väänänen.

8 8 KOELYSEO - TYLY Koulun ÄI10-ryhmän runoja ja ajatuksia koulusta ja nykynuoren elämästä Nykynuoren elämä on työtä, kavereita ja koulua. *** Kynät viuhuavat, kun Tylyn ovet avautuvat. Ruokailu vaan ei kauan kestä, se ei kuitenkaan meitä oppimasta estä. *** On lukioaamuihin vaikea herätä, mutta lukiota on minun käytävä. Lukiossa oppiminen on kivaa, mutta koeviikkoja miettiessäni on se aika stressaavaa. Koulussa paljon aineita kirjoitetaan, aina paljon läksyjä annetaan. Aika ei millään riitä, mutta pitää tehdä niitä. Poissaolot on aina selvitettävä, kursseista uhkaa tulla välttävä. Välillä on ihan kiva olla koulussa, mukavat opettajat ja oppilaat ovat iso plussa. *** Kouluruoka maittaa vaikka opetus ei aina. Tulevaisuuden takia koulu käydään mallilla. Me halutaan oppia jotta ei tarvi sotia. *** Aamulla saa kammeta itsensä sängystä ylös, lusikoida puurot naamaan ja paidalle ja vasta iltapäivätunneilla alkaa ne lamput siellä vintillä syttyä. Koelyseo-TYLY:n Seniorit r.y. hallitus Kalimo, Esko Puheenjohtaja Kilonkallionkuja Espoo (09) Brotherus-Kettunen, Aune Tunturikatu 8 A Helsinki (09) Hämäläinen, Juhani Rahastonhoitaja Maasälväntie 16 E Helsinki Klossner, Pirkko Museokatu 3 A Helsinki (09) Kärki, Keijo Sihteeri Airoparintie Helsinki (09) Marjosalo, Matti Varapuheenjohtaja Bulevardi 48 B Helsinki (09) Mäkelä, Anne Maria Opettajakunnan edustaja Oikokatu 2 A Helsinki Nieminen, Erkki Laurinniityntie 13 C Helsinki (09) Purasjoki, Matti Mixintie Sipoo Rauhala, Maiju Lauritsantie 1 B Helsinki (09) Rehtori: Pirjo Kännö Apulaisrehtori: Ella Similä Koulusihteeri: Taina Repo Kouluisäntä: Harry Wikström Postiosoite: PL Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Arkadiankatu Helsinki (09) Yhdistyksen tili: Nordea SENIORIYHDISTYKSEN VAIHEET Senioriyhdistyksen perustava kokous järjestettiin koululla koulun 30-vuotisjuhlien aattona. Helsinkiläisessä päivälehdessä julkaistulla ilmoituksella ENTISET KOE- LYSEOLAISET oli kutsuttu koulumme entisiä oppilaita entisten koelyseolaisten yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kutsun allekirjoittajina oli viisi taannoista koelyseolaista. Kutsua noudatti noin 150 koulun entistä oppilasta. Kokouksessa valittiin yhdistykselle kymmenhenkinen hallitus. Seuraavana päivänä koululla oli kaksi tilaisuutta - puolelta päivin sodissa kaatuneiden koelyseolaisten muistotilaisuus, jossa paljastettiin toinen sankaritaulu, ja illalla Koelyseon 30-vuotisjuhla juhlasalissa. Kolmas sankaritaulu paljastettiin senioriyhdistyksen ja teinikunnan yhteisesti järjestämässä juhlassa. Vuosi 2009 on siis kahdella tapaa juhlavuosi - koulumme täyttää 90 ja seniorien yhdistys 60 vuotta. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin maaliskuussa Alkuinnostuksen jälkeen yhdistyksen toiminta kuitenkin vähitellen laantui. Yhdistyksen lehden ensimmäisessä numerossa Seppo Aarnio, jonka merkitys oli ensisijainen yhdistyksen toiminnan uudelleen aktivoinnissa, kertoo pitkään lepotilassa olleen senioritoiminnan elvytystoimista, jotka aloitettiin 1980-luvun lopulla. Jo syksyllä 1989 koulun 70-vuotisjuhlassa senioreja oli näyttävästi mukana. Kuitenkin Koelyseon Seniorit ry oli tuolloin vielä Seppoa lainaten henkitoreissaan. Jatkossa tuon pienen lähinnä 1930-luvulla Koelyseossa aloittaneiden entisten oppilaiden ryhmän aktiivisuus oli tuloksellista. Senioriyhdistyksen uusi järjestäytymiskokous pidettiin koululla Kokoonkutsujina olivat rehtorit Raimo Hanski ja Tapani Mäkinen. Ensimmäiseksi haastavaksi tavoitteeksi otettiin Koely- KANNATUSMAKSUN VARASSA seon ja sen seuraajakoulujen historiikin aikaansaaminen 75-vuotisjuhliin mennessä syksyllä Historiikki siihen sisältyvine matrikkeleineen muodostui merkittäväksi tietolähteeksi sekä koulun 75-vuotisjuhlien järjestämisessä että myöhemminkin yhdistyksen toiminnassa. Viljo Tuokko antoi puheenjohtajana pitkäaikaisen panoksen yhdistyksen toiminnalle. Samoihin aikoihin yhdistyksen toiminta alkoi jo vakiintua nykyisiin muotoihin. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi Flooran päivänä järjestettiin aluksi Avointen ovien päivä, myöhemmin Perinnepäivä, mukaan tulivat myös kevätretket ulkomaille, stipendien jako koulunsa päättäville opiskelijoille, kuusijuhla marraskuussa. Omaa lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa, missä Seppo Aarnion ja Antti Hannulan roolit olivat keskeisiä. Yhdistyksen omat internet-sivut ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan koulun ensiarvoisella tuella. Yhdistys lienee koulujen aktiivisimpia senioriyhdistyksiä maassamme. Koulun nimen muututtua yhdistyksen nimeen lisättiin myöhemmin TY- LY ja sääntöjä muutettiin hieman. Helsingin Koelyseo-TYLYn Seniorit ry:n nykyiset säännöt ovat vuodelta Yhdistyksen toiminta kattaa tietysti myös Etu-Töölön yläasteen ja lukion opiskelijat ja opettajat, vaikka tätä ei sanota suoraan yhdistyksen nimessä. Sehän on tällaisenakin pitkä ja kömpelö, ja niin tavaksi on muodostunut puhua vain TYLYn senioreista, koska tuon nimen jokainen muistaa sen kerran kuultuaan. Historia on tarpeen tuntea, jotta TYLYn voi ymmärtää tarkoittavan koulua, joka nykyään tunnetaan nimellä. Lyhenne oli muuten median keksintö ja sehän on edelleen käytössä myös koulun omassa internet-osoitteessa. Senioriyhdistyksellä ei ole jäsenmaksua. Lehtemme ilmestyminen ja yhdistyksemme koko toiminta on ratkaisevasti seniorien vapaaehtoisten kannatusmaksujen varassa. Perustana on seniorien oma talkoohenkinen vapaaehtoistyö, mutta myös rahaa tarvitaan lehden paino- ja postituskuluihin sekä lukion parhaiten päättäville vuosittain jaettaviin stipendeihin. Kannatusmaksut kattavat menoista kolme neljäsosaa, loput on voitu yleensä kattaa kuusijuhlan tuotoilla. Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan toiminnan tukemiseen. Maksulomake on liimattu tälle sivulle. Yhdistyksen tilin numero on myös vasemmalla alhaalla tietolaatikossa. Kuvassa koulun senioriyhdistyksen voimannäyte ja kulttuuriteko 15 vuoden takaa: Koulun historiikki , joka valmistui koulun 75-vuotisjuhliin. Siihen on kirjattu varsin yksityiskohtaisesti koulun toiminnan ensimmäiset vuosikymmenet. Teos sisältää myös kattavan oppilasmatrikkelin. Tervetuloa Koelyseo-Tylyn seniorien kevätmatkalle Wieniin Perinteikäs kulttuurikaupunki Wien mm. mainekkaine oopperataloineen on ensi kevään matkakohteena. Lentoaikataulu on: Su OS 348 Helsinki-Wien, klo 08:00-09:40. Paluu To OS 347 Wien-Helsinki, klo 19:40-23:15. Suomenkielinen opas on ryhmää vastassa ja lentokenttäkuljetukset Wienissä sisältyvät hintaan. Matkaohjelma sisältää runsaasti opastettua ohjelmaa. Wienissä tehdään kolme kaupunkiretkeä (sunnuntaina, maanantaina ja keskiviikkona) ja nautitaan kaksi ateriaa, tiistaina on ohjelmassa laivamatka edestakaisin Bratislavaan Slovakiassa, jossa kaupunkiretki ja ateria, ja torstaina maaseuturetki aterioineen. Asumme perinteikkäässä Hotelli POSTissa ***, joka on hyvä keskitason hotelli erinomaisella paikalla keskustassa. Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä. Matkan alustava hinta: 895 euroa/hlö kahden hengen huoneessa sekä buffet-aamiainen. Yhden hengen huonelisämaksu: 100 euroa/hlö 4 vrk. Matka vaatii toteutuakseen 15 osallistujaa. Matkan teknisenä järjestäjänä toimii OK-Matkat Oy. Sekä entiset että nykyiset oppilaat ja opettajat puolisoineen sekä myös ystävät etc. ovat tervetulleita. Jokainen matkustaja vastaa itse matkavakuutuksistaan. Passi mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Juhani Hämäläinen puh Ilmoittautuminen matkalle toivotaan mahdollisimman nopeasti, mielellään marraskuun loppuun mennessä. OSOITTEET Hyvä seniori! Levitä tietoa KOELYSEON/TY- LYn/ETU-TÖÖLÖN YLÄASTEEN ja LUKION entisten opiskelijain keskuudessa ja täydennä osoitteistoamme. Postitamme lehtemme jokaiselle koulumme entiselle opiskelijalle, jonka osoite on tiedossamme. Senioriyhdistys palvelee mahdollisuuksiensa mukaan selvitettäessä luokkatovereiden nykyisiä osoitteita. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksista! Osoitetiedot: Keijo Kärki Airoparintie 10, Helsinki (09) , keijok.karki(at)elisanet.fi

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Kymmenen tiukkaa kysymystä Kolme oikealta tuntuvaa vastausta Mutta vain yksi niistä on oikein Pöytäkunta kirjaa mielestään oikean vastauksen lomakkeelle

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Keskiviikko 23.2. klo 18.00 Oppimiskeskus Alexandria, ryhmätyötila 333 Läsnäolijat: Suvi Knaapila, puheenjohtaja Risto Sandvik, varapuheenjohtaja VilleKomulainen,vanhempi

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto Lyseossa. Info

Ylioppilastutkinto Lyseossa. Info Ylioppilastutkinto Lyseossa Info 2.2.2016 Muista tuoda henkilöllisyystodistus kokeeseen. Kokeeseen saavutaan ajoissa viimeistään klo 8.00, nimenhuuto saliin alkaa klo 8.30. Eväät, välineet ja vaatteet

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Pienkouluseminaari Tampere 2016 Esiopetus kyläkoulussa- ajatuksia ja kokemuksia Silja Tihinen, luokanopettaja

Pienkouluseminaari Tampere 2016 Esiopetus kyläkoulussa- ajatuksia ja kokemuksia Silja Tihinen, luokanopettaja Pienkouluseminaari Tampere 2016 Esiopetus kyläkoulussa- ajatuksia ja kokemuksia Silja Tihinen, luokanopettaja Pääsin perustamaan esiopetusryhmää koulun puolelle. Sen koulumaisuudesta keskusteltiin. Tämä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

TALLINNA (OSA 1)

TALLINNA (OSA 1) TALLINNA (OSA 1) 26.-29.5.2016 HOTELLI JA BALETTI SAVOY BOUTIQUE HOTEL VAKIOMESTAMME TALLINNASSA Saavuttuamme Pärnusta luksusbussilla (2 euroa/hlö) kävelimme reilun kilometrin päähän hotelliimme Savoy

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2009. Sivistyslautakunta

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2009. Sivistyslautakunta ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2009 Sivistyslautakunta 16.06.2009 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Tiistai 16.06.2009 klo 18.00 18.45 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Räsänen

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot