TYÖN JA OIKEU DEN MUKAI SUUDEN PUOLES TA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN JA OIKEU DEN MUKAI SUUDEN PUOLES TA"

Transkriptio

1 TYÖN JA OIKEU DEN MUKAI SUUDEN PUOLES TA

2 2 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

3 sisällys #1 HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ JA KESTÄVÄSTÄ KASVUSTA 6 18 #2 VALTIONTALOUS ON TASAPAINOTETTAVA #3 TARVITAAN OIKEUDENMUKAINEN VEROUUDISTUS #4 SUOMI KÄYNTIIN

4 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA ULKOASU NANNA JUSSILA PAINO KIRJAPAINO JAARLI

5 Suomessa on puhuttu luokkayhteiskunnan paluusta, mutta ei tarpeeksi. Moni kysyy, mitä väliä on, jos rikkaat rikastuvat, kunhan köyhät eivät köyhdy liikaa. Mutta tuloerojen kasvaessa tapahtuu myös muuta. Köyhät sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina kuin rikkaat. Köyhillä ei ole varaa asioihin, jotka sitoisivat heidät yhteisöön. He jäävät osattomiksi. Osattomuus periytyy seuraavalle sukupolvelle. Samalla maailmojen erot repeävät niin, että yhteiskunnallista keskustelua on yhä vaikeampi käydä. Outoja eivät ole vain Suomeen muualta tulleiden kulttuurit, myös suomalaisten todellisuudet ovat tuntemattomia toisilleen. Se, joka kuulee terveyskeskuksessa yhä uudestaan, että lääkäriaikoja ei ole, puhuu eri terveydenhuollosta kuin se, joka menee yksityiselle lääkärille. Omistusasunnossa asuva kansainvälisen yrityksen työntekijä puhuu eri maahanmuutosta kuin työtön, joka hakee samoja vuokra-asuntoja maahanmuuttajien kanssa. Tuntemattoman kanssa on vaikea käydä keskustelua, jossa molemmat osapuolet tulisivat ymmärretyiksi. Maailmojen erot kasvavat muureiksi, eivätkä tämän piskuisen kielialueen ihmiset ymmärrä toistensa kieltä. Elina Hirvonen Helsingin Sanomien kirjailijapuheenvuorossa

6 SDP:N TALOUS POLIITTINEN LINJAUS VUOSILLE ) Julkinen talous on menneen vaalikauden jäljiltä epätasapainossa ja sitä rasittaa merkittävä ikäsidonnaisiin menoihin perustuva kestävyysvaje. Julkisen talouden sisällä vakavin ongelma koskee valtiontaloutta. Vaikka valtiontalouden alijäämästä suurin on suhdanneperäistä, tilanne ei ole terveellä pohjalla. 2) Euroalueen epävarmuus ja kansainvälisen finanssijärjestelmän kriisialttius puoltavat tavoitetta, että valtiontalouden velkaantuminen pysäytetään ensi vaalikauden aikana. Tämä merkitsee nykykehitykseen verrattuna 2 miljardin euron vahvistamistarvetta. 6 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

7 3) Kahdesta miljardista eurosta noin 1,5 miljardia katetaan verotulojen lisäyksillä. Varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta kiristetään ja harmaa talous tuodaan verotuksen piiriin. Työn verorasitus sen sijaan pidetään ennallaan. Myöskään arvonlisä- ja energiaveroja ei kiristetä. 4) Lisäksi tarvitaan menosäästöjä nettomääräisesti noin 500 miljoonaa euroa vaalikauden loppuun mennessä. Säästöjä kohdistetaan etenkin erilaisiin elinkeinotukiin, varustelumenoihin sekä hallinnon päällekkäisyyksiin. Lisäksi sovelletaan tiukkaa menokuria valtion menojen osalta. 5) Valtiontalouden vakauttaminen ja työllistävän kasvun edellytysten parantaminen johtavat ensi vaalikauden aikana uralle, jossa kestävyysvajehaasteeseen voidaan vastata ja yhteiskunnan eheyttä ja sisäistä oikeudenmukaisuutta parantaa. Vaalikaudella toteutetaan noin miljardin euron arvosta uudelleenkohdennuksia oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kasvuun. 6) Jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan vahvistaa, tarvitaan uusia eväitä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyysaste on nostettava 72 prosenttiin ensi vaalikaudella ja pidemmällä aikavälillä kohti 80 prosenttia. Tavoitteeksi on otettava uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Työttömyyden torjuntaan tuodaan yhden luukun palvelumalli. Nuorisotyöttömyyteen otetaan nollatoleranssi. 7) Työmarkkinoiden vakauttamiseen pyritään laaja-alaisilla sopimuksilla, joilla talouteen tuodaan luottamusta ja pidemmän aikavälin sitoutumista. Sopimusyhteiskunta elvytetään. 8) Julkisen talouden kestävyysvaje on suurusluokaltaan 2 5 prosenttia / BKT:sta. Arviot vaihtelevat paljon, sillä menojen ja tulojen kasvua ennakoidaan 2050 vuoteen asti. Tärkeintä ensi vaalikaudella on aloittaa nopeasti sellainen uudistustyö, jonka vaikutukset ovat merkittäviä, mutta syntyvät hieman pidemmällä aikavälillä. Näihin kuuluvat erityisesti kuntarakenteen uudistaminen, työelämän laaturemontti ja teollisuuden toimintaympäristöstä huolehtiminen. TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 7

8 # 1 HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ JA KESTÄVÄSTÄ KASVUSTA Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja työttömyysongelman nujertamista. Työllisyysasteen nostamisessa on tavoiteltava ensi vaalikaudella 72 prosenttia ja uutta työpaikkaa. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu työurien pidentämiseen. Nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen sen sijaan on osa ratkaisua. Tarvitaan sellaista työelämää, jossa jaksaa ja joka motivoi. SDP haluaa vastata tähän haasteeseen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavien haasteiden edessä. Taantumassa syntynyt julkisen talouden alijäämä sekä ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat kestävyyspaineet horjuttavat erityisesti julkisten palveluiden rahoitusperustaa tilanteessa, jossa peruspalveluiden laadussa on jo valmiiksi vakavia puutteita. Sosialidemokraatit haluavat palauttaa suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaisen hyvinvointimallin tielle. Tuon tien perustana on oltava vahva ja kestävä julkinen talous. Hyvinvointi ja verotulojen muodostuminen edellyttävät yhteiskunnassa laajaa työpa- 8 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

9 nosta. Työllisyyden kautta luodaan edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiselle sekä osallisuuden ja turvan parantamiselle. Vakavin uhka hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle ja kehittämiselle on se, että työikäiselle väestölle ei ole tarjolla riittävästi kunnollisen toimeentulon turvaavaa työtä. Tämän päivän ongelma ei juuri nyt ole puute työnhakijoista, vaan puute työpaikoista. Suomea uhkaa vajaatyöllisyys, ei työvoimapula. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammatillisesti ja alueellisesti. Suomi koki historiallisen kahdeksan prosentin kasvupudotuksen vuonna Viime vuoden aikana kasvuluvut kääntyivät positiivisiksi, taustalla parantunut kansainvälisen talouden kehitys. Talouskasvu on välttämätöntä, jotta ihmisille on tarjolla töitä ja jotta mahdollisimman moni työikäinen voi päästä töihin. Tavoite työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta voi toteutua vain kasvun avulla. SDP:n tavoitteena vuosina on vakaa, keskimäärin yli kolmen prosentin vuosittainen bruttokansantuotteen kasvu. Tätä kautta syntyvät edellytykset luoda ensi vaalikauden aikana uutta työpaikkaa, ja nostaa työllisyysaste 72 prosentin tasolle. Pidemmällä aikavälillä on tavoiteltava yli 80 prosentin työllisyysastetta. Työllistävän ja kestävällä tavalla ympäristön huomioon ottavan kasvun vahvistaminen sekä kasvuedellytysten parantaminen on tulevan vaalikauden tärkein tavoite. Yksi elementti kasvun vahvistamisessa ovat menojen uudelleenkohdennukset, joiden avulla lisätään kotimaista kysyntää KUVA 1: TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS JA TAVOITEURA , % TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 9

10 Työllisyys kasvuun Keskeinen tekijä talouskasvun aikaan saamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiselle on se, että työikäinen väestö on mahdollisimman laajasti töissä. Tällä hetkellä liian moni suomalainen on tahtomattaan ilman työtä tai menettää työkykynsä liian varhain. Suomalaisessa työelämässä on liian monella liian kiire, liian vähän vapaa-aikaa ja liian kova työkuorma. Kiireen vähentämisellä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisella sekä osaamisen kehittämisellä vahvistetaan ihmisten työkykyä ja lisätään halukkuutta pysyä työelämässä. Samalla nostetaan työn tuottavuutta osaamiseen perustuvassa taloudessa. Korkea työllisyysaste, työn tuottavuuden nousu ja työelämän laatu kulkevat käsi kädessä. Työssä jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen pidentävät työuria. Lähivuosien tavoite on nostaa keskimääräinen, todellinen eläkkeellesiirtymisikä lähemmäksi 63 vuoden ikää. Tavoitteena on työelämän kehittäminen siten, että tarve jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle vähenee. On siirryttävä työkyvyttömyyskulttuurista työkykykulttuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että panostetaan työoloihin ja työkyvyn ylläpitoon. Osatyökykyisille luodaan edellytykset palata takaisin työelämään omien voimavarojen puitteissa. Työuria on pidennettävä kautta linjan Talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle uhkaa muuttaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työelämässä olevien suhteen epäedulliseksi. Siksi aktiivisen työvoimapolitiikan toimilla ja työurien pidentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä on myös kiire. Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata riittävä työvoiman saatavuus pitemmällä aikavälillä ja jotta voidaan rahoittaa yhteiskunnan turvaamat palvelut ja sosiaaliturva koko väestölle. Työllisyysaste täytyy saada yli 72 prosenttiin tulevalla vaalikaudella ja yli 75 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Pidemmän ajan tavoitteena on nostaa työllisyysaste yli 80 prosenttiin. Työllisyysaste täytyy saada korkeammaksi kaikissa työikäisten ikäluokissa. Keskustelua on käyty eniten työllisyyden nostamisesta työuran loppupäässä. Liian vähälle huomiolle on jäänyt alle 30-vuotiaiden syrjäytyminen ja jääminen pysyvästi pois työelämästä sekä opinnoista valmistuvien työhöntulon aikaistaminen. Työura on Suomessa keskimäärin lyhyempi 10 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

11 myös alkupäästä. Myös osatyökykyisten aktiivisempi työllistäminen pidentäisi työuria. Tuoreimpien selvitysten mukaan jopa työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi takaisin työelämään. Heille on tarjottava tähän mahdollisuudet. Työttömyys laskussa pitkäaikaistyöttömyys kasvussa Työllisyyden paranemisen kannalta tärkein asia on talouskasvu. Se ei kuitenkaan poista yksin kaikkia ongelmia. Talouskasvun käynnistyttyä työllistyvät ilman erityistoimia ne, joiden työmarkkinakelpoisuus ja osaaminen vastaavat työelämän tarpeita. Samaan aikaan osa työnhakijoista uhkaa pudota kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ei pääse ensimmäiseen työpaikkaansa. Uusimpien työllisyyslukujen perusteella työvoimapolitiikan suurimpia haasteita ovat pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen ja nuorten työttömyyden nollatoleranssin toteuttaminen. Nollatoleranssilla tarkoitetaan sitä, ettei yksikään nuori ole vailla työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikkaa. Pitkäaikaistyöttömiä on lähes Heidän työttömyytensä täytyy saada katkaistua mahdollisimman pian. Nuorten työttömyys on kääntynyt loivaan laskuun. Edelleen kuitenkin nuorta on työnhakijoina. He ovat vaarassa pudota työelämästä, elleivät pääse nopeasti töihin tai koulutukseen. Nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssi syrjäytymiskehitys on pysäytettävä Suomalaisille nuorille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt. Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Yli 80 prosenttia nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. Viidesosa nuorista taas voi aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. Euroopan unioni ilmaisee koulutuksesta syrjäytymistä niiden vuotiaiden osuutena, joilla on vain perusasteen koulutus ja jotka eivät opiskele. Suomessa tällaisia nuoria oli 9,8 prosenttia vuonna 2008 eli noin joka kymmenes nuori. Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. On laskettu, että nuorena syrjäytyvän TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 11

12 henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa. Työmarkkinoiden kaivatessa jatkuvasti korkeampaa osaamista, ilman ammatillisesti eriytyvää koulutusta jäävien asema tulee olemaan erityisen vaikea tulevien vuosien työmarkkinoilla. Jos tilannetta ei korjata, on edessämme hyvin pitkäaikainen rakenteellinen työttömyys ja syrjäytyminen. Erilaisilla varhaisen puuttumisen mekanismeilla on pyritty vähentämään koulutuksen keskeyttämistä peruskoulun jälkeen suhteellisen hyvin tuloksin. Pelkällä ohjauksella, vaikka aktiivisellakin, ei kuitenkaan voida estää keskeyttämistä kokonaan, vaan se vaatii kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä. Kokonaisuuteen pitää kuulua myös oppivelvollisuuden pidentäminen. Huolestuttavin asia työllisyysasteen nostamisen kannalta on alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien suuri lukumäärä. Vuonna 2008 siirtyi yli 2500 alle 30 vuotiasta eläkkeelle ja luku oli kolmanneksen suurempi kuin viisi vuotta aiemmin. Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä sai yli alle 30-vuotiasta nuorta. Suurin syy eläkkeelle siirtymiseen on masennus ja muut mielenterveyssyyt. Tärkeintä on puuttua syihin, jotka johtavat osattomuuteen ja mielenterveysongelmiin sekä niiden seurauksena varhaiseen syrjäytymiseen niin koulutuksesta kuin työelämästä. Nuorten syrjäytymispolku alkaa ja on tunnistettavissa usein jo peruskouluiässä. Siksi kaikki syrjäytymistä ehkäisevät toimet jo peruskouluvaiheessa ovat erittäin tärkeitä ja niihin täytyy panostaa. Tukiopetus, koululaisten terveydenhoito sisältäen myös mielenterveyspalvelut, opinto-ohjaus, kotien ja koulujen yhteistyö sekä opetuksen organisointi (luokattomuus) ovat keskiössä kun ehkäistään kouluiässä alkavaa syrjäytymistä. Peruskouluvaiheen jälkeen hyviksi todettuja toimia syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat myös ammatilliseen koulutukseen räätälöidyt työvaltaiset ja vaihtoehtoiset oppimisympäristöt, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Sosialidemokraattien tavoitteena on varmistaa tulevalla vaalikaudella kaikille alle 25-vuotiaille joko työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Tulevan vaalikauden tavoite on kääntää nuorten eläkkeelle siirtyminen ja pysyvä syrjäytyminen selvään laskuun sekä käynnistää toimet, joilla jo eläkkeelle siirtyneitä saadaan takaisin työelämään. Opintoaikoja lyhennettävä Suomalaiset nuoret aloittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot mediaani-iältään 21-vuotiaina, mutta viidennes aloittajista on yli 26-vuotiaita. Myöhäisestä aloittamisiästä 12 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

13 johtuen tutkinnot suoritetaan iäkkäinä. Täysipäiväisiksi opiskelijoiksi ilmoittautuneiden henkilöiden määrä vuotiaiden ikäryhmässä on Suomessa Euroopan korkeimpia. Suomessa myös käytetään selvästi enemmän aikaa valmistumiseen kuin muissa maissa. Kun nuoren, työikäisen väestön työhön osallistumista täytyy lisätä, keinoja ovat puuttuminen hitaaseen siirtymiseen ammatti- ja jatko-opintoihin sekä kannustaminen nopeampaan valmistumiseen. Näihin vaikutetaan mm. opiskelijavalinnoilla, opetuksen jaksottamisella, tutkintorakenteilla ja opintotuella. Myös opintojen ohjausta täytyy tehostaa kaikilla tasoilla. Kurssimuotoiseksi muuttuneen lukion aikana yhä useampi nuori käyttää ylioppilastutkinnon suorittamiseen jopa neljä vuotta. Tämän jälkeen on usein välivuosi, mikä viivästää ammatin valintaa ja opiskelun aloittamista. Opiskeluaikoja voidaan lyhentää vähentämällä välivuosia ja vääriä alavalintoja. Tämä saavutetaan toimivalla, yksilöllisellä opintojen ohjauksella sekä monenlaiset lahjakkuudet tunnistavalla ja aloituspaikkojen moninkertaista käyttöä vähentävillä opiskelijavalinnoilla. Opintotuki tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen. Toisen asteen opintotukijärjestelmä täytyy uudistaa siten, että opintotuki on riittävä ja oikeudenmukainen (ei riipu vanhempien tuloista) ja se kannustaa opintojen suorittamista loppuun. Opintotuki täytyy sitoa indeksiin. Opiskelijoiden hyvinvointia on tuettava laadukkaalla opiskelijaterveydenhuollolla ja liikuntapalveluilla. Nuorena opittu ja ylläpidetty liikuntaharrastus mahdollistaa työelämässä jaksamisen pidempään. Koulutuksen aloituspaikat on kohdennettava tarkemmin aloille, joilla kysyntä on runsasta suhteessa työvoiman tarjontaan. Työelämän laaturemontti Sosialidemokraattien tavoitteena on kehittää työelämää siten, että tarve jäädä varhais-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeille vähenee oleellisesti. Suomen työeläkejärjestelmässä on käytössä joustava vuoden eläkeikä. SDP pitää nykyistä joustavaa eläkeikämallia toimivana. Tavoitteena on oltava nostaa todellista eläkkeellesiirtymisikää mahdollisimman lähelle 63 vuoden alaikärajaa. Tämä onnistuu parhaiten kehittämällä työelämän laatua siten, että ihmiset jaksavat ja haluavat olla pidempään töissä. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä tuhatta työikäistä kohden oli Suomessa TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 13

14 vuonna 2007 OECD-maiden korkeimpia. Vain Norjassa ja Irlannissa määrä oli suurempi. Suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä. Esimerkiksi vuonna 2008 siirtyi kaikkiaan liki henkilöä masennuksen vuoksi eläkkeelle. Heistä joka viides oli alle 30-vuotias. Jos masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrä saataisiin puolta pienemmäksi, nousisi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 0,3 vuodella. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä käytetään entistä enemmän, mikä on myönteinen asia, jos se toimii vaihtoehtona kokonaan työelämän ulkopuolelle jäämiselle. Varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen voidaan vaikuttaa tiukentamalla eläkkeelle pääsyn ehtoja tai muuttamalla työelämää siten, että ihmiset jaksavat ja haluavat olla pitempään töissä. Sosialidemokraattien mielestä muutoksen täytyy lähteä työolosuhteista ja arvoista. Työelämästä täytyy tehdä ikääntyneitä ihmisiä arvostava ja houkutteleva vaihtoehto. Työnantajille täytyy luoda taloudellisia kannusteita ikääntyneiden ihmisten palkkaamiseen ja pitämiseen töissä mahdollisimman pitkään. 14 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

15 VÄHENNETTÄESSÄ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISTÄ KÄYTÖSSÄ ON MM. SEURAAVIA KEINOJA: työntekijän voimavarojen lisääminen hoidon, kuntoutuksen, koulutuksen avulla työterveyshuolto kuntoon ja toistuva terveysseuranta myös työttömille työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn ongelmiin puututaan varhaisemmassa vaiheessa (esim. pitkät sairaslomat) työterveyshuollon toimet tukemaan työhön paluuta sairaslomalta otetaan käyttöön erilaisia työaikajärjestelyjä ja uusia työn organisointitapoja taloudellisia kannustimia työkyvyn edistämiseen työnantajalle ja työntekijälle taloudellisia kannustimia työnantajille osatyökykyisen ja ikääntyneen palkkaukseen asenteiden muutos: korostetaan työkyvyttömyyden sijaan jäljellä olevaa työkykyä työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa laaditaan työpaikkakohtaisia ikäohjelmia siirrytään ikää ja kokemusta arvostavaan hyvään johtamiseen Edellä oleva lista osoittaa, että ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa monella tapaa työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä, työnantajan ja työntekijän yhteistoimin. Nämä toimet ovat ensisijaisia kun tavoitteena on vähentää tarvetta jäädä eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 15

16 Työntekijöiden osaamisesta pidettävä huolta Tämän päivän maailmassa harvoin selviää työurastaan yhdellä koulutuksella tai yhdellä ammatilla. Siirtyminen tehtävästä toiseen ja uudelleen kouluttautuminen ovat arkea yhä useammille. Työpaikkoja syntyy ja katoaa entistä nopeammin. Tämä korostaa jatkuvaa uuden oppimisen tarvetta. Yhteiskunnan ja työnantajien on kannettava yhdessä vastuuta työikäisten mahdollisuuksista ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Yksilön vastuulla on avoimuus ja kiinnostus uuden oppimiseen. Osaamisen päivittäminen on osa palkkatyötä. Työnantajalle täytyy säätää velvollisuus tarjota vähintään viisi koulutuspäivää vuosittain. Tätä laajemman koulutuksen tarjoamiselle täytyy luoda erillinen verokannustin laskemalla henkilöstökoulutus osaksi yritysten investointeja. SDP esittää julkisiin panostuksiin perustuvia henkilökohtaisia koulutustilejä, joille kertyvää koulutusoikeutta ihmisellä olisi halutessaan mahdollisuus täydentää henkilökohtaisella säästämisellä. Tilille kertyviä varoja käytetään työntekijää kiinnostavan koulutuksen hankkimiseen. Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaiset koulutustilit tuovat koulutukseen suunnatun julkisen tuen näkyväksi kansalaisille. Koulutustili muodostaa kehyksen, jonka sisällä resursseja voi kohdentaa kansalaisille hyvinkin monimuotoisilla perusteilla. Valtio, kunta, työnantaja sekä kansalainen voivat kukin osallistua koulutuksen kustannuksiin. Työllisyyspolitiikka kaipaa uudistamista Työllisyyspolitiikan keskeiset ongelmat ovat työttömyyden pitkittyminen, osatyökykyisten työllistäminen sekä nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta. Tällä hetkellä vaikeimmin työllistyville suunnatut toimenpiteet ja palvelut eivät ole riittävän vaikuttavia ja tehokkaita eikä niitä ole riittävästi tarjolla. Myöskään alueellisia erityispiirteitä ei ole kyetty riittävästi ottamaan huomioon. Valtion työhallinto pyrkii parhaansa mukaan aktivoimaan työttömiä työnhakijoita tulosten vaihdellessa eri alueilla ja kunnissa. Työttömien työnhaun pitkittyessä heistä tulee kasvavassa määrin työhallinnon, kansaneläkelaitoksen ja kuntien asiakkaita. Kuntien palveluvelvoitteet työllisyyden hoidossa ovat kasvaneet työmarkkinatukiuudistuksen myötä. Kunnat vastaavat myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Työttömien työmarkkinakelpoisuuden heikentyessä monet tarvitsevat tehostetusti kunnallisia 16 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

17 palveluja, kuten työterveyshuollon terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Monet etuudet ja myös tarvittavat kuntoutuspalvelut hoidetaan ja maksetaan kansaneläkelaitoksen kautta. Kolmen organisaation nykykäytäntö ei ole tehokas tapa parantaa työttömien työmarkkinakelpoisuutta ja lisätä vaikuttavaa aktivointia. Päävastuu aktivointitoimista kunnille uusi malli käyttöön Suomessa on syytä lähteä laajentamaan nykyistä työhallinnon, Kelan ja kuntien yhteistä Työvoiman palvelukeskusverkkoa ja käynnistää sen pohjalta laaja kokeilu, jossa kunnille tai niiden yhteisille palvelukeskuksille annetaan laajat valtuudet työttömien aktivoinnin järjestämisessä. Kokeilussa vaikeasti työllistyvien työllisyyden hoidon päävastuu tulee olla paikallistasolla eli kunnissa. Tämän toteuttamiseksi säädetään erillinen tätä koskeva määräaikainen kokeilulaki. Kokeilussa mukana olevien kuntien tulee voida toteuttaa työllisyyden hoitoa paikalliset olosuhteet huomioiden nykyistä vapaammin yhteistyössä työhallinnon ja Kelan kanssa. Kokeilussa tulee voida testata myös kunnan täysimääräistä vastuuta vaikeasti työllistyvien aktivoinnista ja työnvälityksestä. Kokeilun yhteydessä tulee myös olla mahdollista kokeilla erilaisia aktivointitoimenpiteitä ja rahoitustapoja tavoitteena sellainen kunnan kannalta kannustava rahoitus, jossa valtion rahoitusosuus on korkea työttömiä aktivoitaessa ja alhainen työttömien passiivituessa. Myös työttömyysturvaa tulee uudistaa siten, että se yhä selkeämmin aktivoi nopeaan työllistymiseen. Työllistämiseen soveltuvia töitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tärkeätä on, että kokeiluun osallistuville kunnille varataan tätä tarkoitusta varten riittävät resurssit. Kokeiluun otetaan mukaan erityyppisiä kuntia. Kokeilun valmistelu on käynnistettävä heti, ja itse kokeilu aloitettava vuoden 2012 alusta. Kokeilu kestää vuoden 2014 loppuun asti, ja siihen käytetään määrärahoja noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavanlainen kokeilu on aikaisemmin toteutettu Ruotsissa ja se on osaltaan pohjustanut toimintatapaa, jossa paikalliset olosuhteet ja erityisosaaminen on otettu aiempaa paremmin huomioon. Tanskassa siirryttiin kuntauudistuksen yhteydessä järjestelmään, jossa työllisyyden hoito on pelkästään kuntien vastuulla. Ratkaisuun päädyttiin, koska valtion keskushallinto oli osoittanut liian raskaaksi ja kankeaksi toimiakseen tehokkaasti entistä monimuotoisemmilla TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 17

18 ja nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Vaikeasti työllistyvien aktivoinnin on todettu toimivan paremmin paikallistasolla. Tanskan mallissa työllisyyspalvelut toteutetaan sekä työnhakijoille että työnantajille yhden luukun periaatteella. Laatua työvoima- ja oppisopimuskoulutukseen Sen lisäksi, että aktivointivastuuta siirretään kokeilun myötä kunnille, täytyy työvoimapolitiikan voimavaroja lisätä sekä kiinnittää entistä enemmän huomiota työvoimapoliittisten toimien laatuun. Työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee tehdä laatukriteerit tavoitteena mm se, että koulutusta järjestetään painotetummin aloille, joissa työvoimatarvetta on ja että koulutus todella johtaa työllistymiseen. Oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin monille nuorille keinoksi saada itselleen ammatti. Näiden paikkojen määrää täytyy lisätä. Oppisopimuspaikkoja lisättäessä on varmistettava, etteivät työnantajat käytä järjestelmää väärin, esimerkiksi keinona saada ilmaista työvoimaa, vailla todellista opetusta. Oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää lisäämällä oppilaitosten vastuuta ja ohjausta sekä kehittämällä yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Työvoima-, koulutus- ja nuorisopoliittisia toimia osana työttömyyden torjuntaa ja työllisyysasteen nostamista on käsitelty kattavasti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kokoamassa Kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa. Useat esitykset soveltuvat hyvin myös sosialidemokraattien työllisyysohjelman osaksi. 18 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

19 SUOMEEN SYNTYY ENSI VAALIKAUDELLA UUTTA TYÖPAIKKAA, KUN Uudistamme elinkeinotuet tukemaan paremmin uusien yritysten syntymistä ja vahvistamme työllisyyttä tie-, rata- ja korjausrakennusinvestoinneilla. Tuemme uusien kasvualojen menestysedellytyksiä Suomessa. Ympäristöteknologia, ohjelmistoala ja moderni kaivosteollisuus ovat hyviä esimerkkejä nopeasti kasvavista toimialoista, jotka tarvitsevat yhteiskunnan panostuksia sekä perus- että osaamisinfrastruktuurin rakentamisessa. Huolehdimme teollisuuden ja palvelualojen kilpailukyvystä. Sähkö- ja energiaveroja ei koroteta. Uudistamme teollisuuden sähköverotuksen niin, että sitoutumalla energiatehokkuutta lisääviin investointeihin sähköverosta saa vapautuksen. Remontoimme julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen edistämään paremmin kasvuyrittäjyyttä. Valmisteluun on otettava vaihtoehtona myös T&K -verotukimallit. Torjumme uhkaavan kustannusinflaatiokierteen. Arvonlisäja energiaverojen nostamisen sijaan tarvitaan kokoavaa tulopolitiikkaa, jossa hintojen nousua voidaan ankkuroida ja luoda vakaampaa näkymää sekä kustannusten että työrauhan osalta. Tehostamme työllisyyspolitiikkaa luomalla kuntiin yhden luukun työvoiman palvelukeskukset. Työllisyysasteen nousu ja työttömyyden lasku vähentävät köyhyyttä, lisäävät yksityistä kulutusta ja tätä kautta työpaikkoja etenkin palvelusektorille. TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 19

20 # 2 VALTIONTALOUS ON TASAPAINOTETTAVA Menneet neljä vuotta ovat vieneet valtiontalouden vahvasta ylijäämästä syvään alijäämään. Epävarmuudet euro-alueella ovat suuret, mikä osaltaan perustelee lisävelkaantumisen pysäyttämistä. Ensi vaalikauden aikana valtiontalous on käännettävä tasapainoon. Talouden kasvuvauhti muodostuu talouspolitiikan, yritysten strategisten onnistumisten ja kansainvälisen kysynnän summana. Siksi pelkän kasvutoiveen varaan ei voida valtiontalouden tasapainotusta rakentaa. Tarvitaan myös menosäästöjä ja oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio, kunnat sekä työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Näiden toimijoiden vastuulla on koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta aina hoidon, hoivan ja eläketurvan järjestämiseen asti. Julkisen talouden kestävyys tarkoittaa kykyä selviytyä tulevista menoista ilman, että julkinen velka kasvaa liian suureksi suhteessa koko maan talouden kantokykyyn tai että verotusta joudutaan kiristämään kohtuuttomasti. Talous- ja finanssikriisin ja sitä seuranneen kasvupudotuksen seurauksena Suomen julkinen talous heikentyi voimakkaasti vuoden 2009 aikana. Maailmantalouden kokonais- 20 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

21 tuotanto jäi vuonna 2009 noin 6,5 prosenttia pienemmäksi kuin se olisi ollut ilman finanssikriisiä. Globaalisti julkisen sektorin tehtäväksi jäi palauttaa kuilun partaalle ajautuneen finanssisektorin luottamus. Monissa maissa julkisen sektorin on ollut pakko velkaantua finanssisektorin pelastamiseksi ja uuden laman torjumiseksi. Suomessa julkisen talouden vaje syntyi talouskasvun romahduksesta ja tehottomasta elvytyksestä. Niiden seurauksena verokertymät putosivat ja työttömyys kasvoi. Erittäin suuri teollisuustyöpaikkojen katoaminen on näkynyt monien kuntien suurina verotulomenetyksinä. Yhteiskunnan tehtäväksi on jäänyt rakennemuutospaikkakuntien kriisien hoito sekä kasvaneiden työttömyys- ja sosiaaliturvamenojen maksaminen. Riskinä on, että talouskriisistä jää 90-luvun laman tapaan jäljelle suuri pitkäaikaistyöttömien määrä eli vaikeasti hoidettavissa oleva työttömyysperintö ja lisääntynyt köyhyys. Suomen julkisen talouden tämän hetkiset ongelmat eivät pääosin ole rakenteellisia, vaan finanssikriisin aiheuttaman tilapäisen kasvupudotuksen seurausta. Väestön nopea ikääntyminen tuo kuitenkin julkiseen talouteen tällä vuosikymmenellä myös rakenteellisen ongelman, johon täytyy löytää nopeat ratkaisut. Suhdannemuutoksille herkin osa julkista taloutta on valtion talous. Vaikka talouskasvu piristyi jo viime vuonna, heikentyy valtiontalouden rahoitusasema edelleen. Alijäämä pysyy vuonna 2011 noin 8 miljardin euron tasolla. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2011 lopussa 84 miljardia euroa, mikä on 44,5 % bruttokansantuotteesta. 1 Valtiontalouden tulojäämä 0 2 MRD tasapainotustarve Prosenttia bkt:stä KUVA 2: VALTIONTALOUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ SEKÄ ENNAKOITU KEHITYS VUOTEEN 2015 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA 21

22 Talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Mitä korkeampi kasvu ja työllisyysaste saavutetaan, sitä vähäisemmäksi jää tarve leikata julkisen talouden menoja tai nostaa veroja. Pelkän nopean talouskasvun varaan ei kuitenkaan voida tasapainotusohjelmaa rakentaa. Sosialidemokraattien tavoitteena on saada valtion talous tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tämä onnistuu vahvalla kasvupolitiikalla, aktiivisella työllisyyden hoidolla, menosäästöillä sekä nostamalla maltillisesti verotusta. Julkisen talouden menot täytyy kohdentaa nykyistä paremmin kasvua, työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta lisäävästi. Veropohjaa tulee vahvistaa tehostamalla harmaan talouden kitkemiseen liittyviä toimia. Suomen talouspoliittinen linja rakennetaan siten, että valtiontalous tasapainotetaan vuoteen 2015 mennessä, kuntataloutta vahvistetaan ja sosiaaliturvarahastot pidetään ylijäämäisinä. Koko julkisen talouden kestävyysvajeen osalta tasapainotilanne saavutetaan vuoteen 2019 mennessä. Euroalueen käynnissä oleva velkakriisi korostaa tarvetta supistaa määrätietoisesti alijäämää, jotta Suomen hyvä luottoluokitus voi säilyä ja jotta voidaan tarvittaessa toimia myös mahdollisten uusien häiriötilanteiden syntyessä. Valtiovarainministeriö korjasi menojen ennustekehitystä vuosille syksyllä 2010 merkittävästi ylöspäin. Kreikan ja Irlannin velkakriisit johtivat rahamarkkinoiden epävarmuuden lisääntymiseen. Sen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä heijastuvan myös Suomeen rahoituskulujen kasvuna. Korkokulujen ennakoitu kasvu valtion budjetissa on ensi vaalikaudella noin 0,5 miljardia vuodessa. On todennäköistä, että oikaisutoimet seuraavan hallituskauden alussa lisäävät edelleen luottamusta Suomen valtiontalouteen. Siksi korkomenokehitys ei välttämättä toteudu ennakoidun suuruisena. Samoin työttömyysturvamenot riippuvat lopulta siitä, millainen kasvu- ja työllisyysura toteutuu. Talouspoliittista linjaa on tarkistettava vaalikauden aikana sen perusteella, kuinka tulo- ja menoennusteet tarkentuvat. Valtiontalouden tasapainotus vaalikauden kuluessa helpottaa julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaamista olennaisesti. Kestävyysvajeen suuruudesta on tehtävä tarkka, päivitetty arvio vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen perusteella täytyy tehdä selkeät päätökset siitä, kuinka kestävyysongelma kahden vaalikauden aikana ratkaistaan. Olennainen osa ratkaisua on valtiontalouden tasapainotus. Valtion tulot riippuvat suoraan BKT:n kehityksestä. Talouskasvu on tällä hetkellä nopeutunut, kun palautuminen taantumasta käynnistyy. Pitkän päälle yhtä nopea kasvu ei kuitenkaan ole selviö, vaan pikemminkin yksi mahdollisuus muiden joukossa. Varautuminen myös hitaamman kasvun mahdollisuuteen on perusteltua. SDP:n ohjelma ensi 22 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot