Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 Eurajoki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Eurajoen kunnanvirasto

2 - 1 - Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2014 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen muutoksen aiheuttamiin isompiin haasteisiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu kehittää velkaantumatta. Palvelujen järjestäminen kuntalaisille on kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti on 18,00 kun se oli kunnissa vuonna 2013 keskimäärin 19,38. Ennakkotietojen mukaan yli sata kuntaa korottaa kunnallisveroprosenttia vuodelle 2014 ja keskimääräisen veroprosentin ennustetaan nousevan 19,7 prosenttiin. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa. Asumisviihtyvyyttä parannetaan investoinneilla haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä aloittamalla mittava investointi kirjaston toimintaedellytysten parantamiseksi. Lapsiperheiden palvelut paranevat Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä. Kattava kouluverkko varmistetaan pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan laajentamalla Köykän teollisuusaluetta ja rakentamalla yhdystie Kirkonkylän ja Lapijoen välille. Eurajokelainen on aktiivinen hyvinvoiva ja omatoiminen.

3 - 2 - Sisällysluettelo Tekstiosa 1. YLEISPERUSTELUT Yleinen talouskehitys Kunnallistalous KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET Kuntastrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Koululautakunnan strategiaesitys Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Ympäristölautakunnan strategiaesitys Hallintokuntien indikaattorit Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit Sosiaalilautakunnan indikaattorit Koululautakunnan indikaattorit Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit Liikunta- ja nuorisolautakunnan indikaattorit Teknisen lautakunnan indikaattorit Ympäristötoimen tulosindikaattorit Koko kunnan strategiset mittarit ja tavoitearvot ASUNTO-OHJELMA HENKILÖSTÖOHJELMA Henkilöstöesitykset hallintokunnittain Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Liikunta- ja nuorisolautakunta henkilöstöohjelmaesitys Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA Toimintaympäristö Kuntastrategian painopisteet Ydinosaamisalueet Osaamisvaatimukset Osaamisen kehittämisen suunnitelma KÄYTTÖTALOUS Aluksi Kunnanhallitus Tehtäväalue 101 Yleishallinto Tehtäväalue 102 Talous- ja henkilöstöhallinto Tehtäväalue 103 Kunnan kehittäminen Tehtäväalue 104 Yhteistoimintaelimet Tehtäväalue 105 Keskitetyt menot Tehtäväalue 106 Pelastustoimi Tarkastuslautakunta Tehtäväalue 111 Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Tehtäväalue 121 Vaalit Maaseutulautakunta Sosiaalilautakunta Tehtäväalue 201 Päivähoito Tehtäväalue 202 Vanhustenhuolto Tehtäväalue 203 Muu sosiaalitoimi Tehtäväalue 204 Toimeentuloturva... 31

4 Tehtäväalue 205 Terveydenhuolto Koululautakunta Tehtäväalue 301 Peruskoulutus Tehtäväalue 302 Toisen asteen koulutus Tehtäväalue 303 Aikuiskoulutus Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Tehtäväalue 401 Kirjastotoimi Tehtäväalue 402 Kulttuuritoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Tehtäväalue 403 Liikuntatoimi Tehtäväalue 404 Nuorisotoimi Tekninen lautakunta Tehtäväalue 500 Kunnallinen liiketoiminta Tehtäväalue 501 Yhdyskuntatekninen huolto Tehtäväalue 502 Kiinteistöhuolto Tehtäväalue 503 Siivoustoimi ja ruokahuolto Ympäristölautakunta Tehtäväalue 601 Ympäristötoimi INVESTOINNIT Aluksi Kunnanhallituksen investoinnit Koululautakunnan investoinnit Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan investoinnit Liikunta- ja nuorisolautakunnan investoinnit Teknisen lautakunnan investoinnit Taulukko-osa Taulukko 1. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman käyttötalousosa toimielimittäin ja tehtäväalueittain Taulukko 2. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman tuloslaskelma Taulukko 3. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman investointiohjelma... 62

5 - 1 - Tekstiosa

6 YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen talouskehitys Vaikka maailmantalouden kasvu on ollut kolmen prosentin luokkaa, euroalueella talouden ongelmat jatkuvat edelleen. Ennusteet Suomen talouden kehityksestä ovat olleet aikalailla yhden suuntaisia. Suomen talous seuraa pitkälti Eurooppaa ja varsinkin viennin kehitys on haavoittuvainen. Tämän vuoden talouskasvuksi on arvioitu -0,8%, ensi vuodeksi 0,7% ja 2,0% vuodelle Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7%. Työvoiman kysyntä alkaa kasvaa väestörakenteen muutoksen johdosta, mutta kuitenkin vain niukasti, sillä kokonaistuotannon kasvu tulee olemaan vaatimattomissa lukemissa. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan yli 8% tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuluttajahintojen kohoaminen hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Kuluttajahintojen kohoamiseen vaikuttaa maltillinen palkkaratkaisu. Inflaatioennuste vuosille 2014 ja 2015 on 2% Kunnallistalous Kun tilastokeskus julkaisi tiedot kuntien tilinpäätöksistä, havaittiin kuntien talouden olevan pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden tasosta kolmanneksella ja oli 1,8 mrde. Neljänneksellä kunnista vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syynä heikkoon talouskehitykseen on tulo- ja menokehityksen epätasapaino. Verorahoituksen kasvu ei ole riittänyt kattamaan menojen kasvua. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Vuonna 2013 kunnallisverojen tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu maltillisen työmarkkinaratkaisun johdosta. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosentilla korotettuna. Valtiontalouden kehyspäätökseen kirjattiin, että korotettua jako-osuutta jatketaan vuosina Kunnille tilitetään vuonna 2013 yhdeksän prosenttia enemmän yhteisöverotuloja kuin vuonna Hallitus päätti kehysriihessä alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Veroprosentin alennus kompensoidaan täysimääräisenä kunnille. Tämän hetkisen arvion mukaan kuntien yhteisöverotilitykset kasvavat 3% vuonna 2014.Yhteisöverokehitykseen liittyy tietenkin epävarmuutta yleisen taloudellisen tilanteen johdosta. Eurajoen verotulojen kehitys on aikaisemmin ollut muuta maata parempi johtuen Eurajoella tilapäisesti yli 6 kuukautta työskennelleiden suuresta osuudesta sekä kiinteistöveropohjan kasvusta. Kunnallisveropohjan aleneminen Eurajoella tältä osin alkoi 2010 ja kiihtyi vuonna 2011 ja Vuonna 2013 ja 2014 veropohjissa ei enää ole merkittävästi tilapäisen ulkomaisen työvoiman ansiotuloja. Kiinteistöveron veropohja ei enää kasva OL 3:n vaikutuksesta, mutta voimalaitosten kiinteistöveroprosentin korotus kasvatti kiinteistöverotuloja vuonna Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna ,4 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 1,2 milj. euroa negatiivinen. Eurajoen kunnan saamien valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Vuosi Valtionosuus, euroa

7 KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2.1. Kuntastrategia Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää. Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden. Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti. 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.

8 Eurajoen kunta Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkeinopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.

9 - 4 - Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.

10 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea yleisen strategian toteutumista. Toimintaympäristön muutoksia arvioitaessa huomionarvoisia asioita ovat muutokset kunnan asukkaiden määrässä, ikä- ja koulutusrakenteessa sekä palvelujen kysynnässä. Arvioitava on myös ulkopuolisten palvelujen tarjonnan kehitys ja yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttaa erityisesti kehitys naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnalla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia omistamalla, hallitsemalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla. Jos kunta tuottaa palvelut yhteistyössä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle toiminnalle ei aseteta taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin huomioitava pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta arvioidaan edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko, joka vastaa riskittömälle pääomalle saatavaa tuottoa. Asuntohankkeiden käynnistämiseksi kunta voi tehdä varauksia ilman pääoman tuottovaatimusta. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arvioita omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Päätösten maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja omaisuuden muusta hoidosta on perustuttava asiantuntevaan arvioon omaisuuden tehokkaasta hoidosta ja käytöstä. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös arviota investointien rahoituksen järjestämisestä. Kun kunta luopuu omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaisevaa miten luopuminen vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon ja miten palvelut turvataan tulevaisuudessa kuntalaisille. Jos omaisuudesta tai omistuksesta luopuminen merkitsee palvelutuotannon siirtymistä kunnalta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Myyntitilanteessa on harkittava mahdollisuutta kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostavaksi ja näin nostaa niiden arvoa. Yksittäisen merkittävän investointipäätöksen yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Kuntayhteistyössä kunnan omistuksen ja palvelujen käytön tulee olla suhteessa toisiinsa ilman perusteltavissa olevaa syytä. Kunnan pääomasijoitukset, jotka voivat olla rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutta, luovutetaan vastikkeellisesti joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena tai rahasuoritusta vastaan.

11 Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Maaseutulautakunnan tavoitteena on laatia yhteinen näkemys maaseudun kehittämisestä Eurajoella ja linkittää paikallistason tarpeet valtakunnantason tavoitteisiin. Maaseutulautakunnan kehittämisteemat suunnittelukaudelle: 1. Dynaamisen yrittäjyyden mahdollistaminen 2. Vetovoimainen asuminen ja yhteisöllisyys 3. Energiatuotannon uudet muodot ja lähienergia Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut hankitaan yhteistoiminta-aluetta isännöivältä kunnalta Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Sosiaalitoimen strateginen linjaus: Voi Hyvin Eurajoella toimintaohjelman jatkaminen Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen Asiakasvaikuttavuus Talous ja resurssit Prosessit ja rakenteet Henkilöstö ( aikaansaantikyky) Kriittinen menestystekijä Kuntalaisten vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä lisääntyy Panostusta siirretty/lisätty ennaltaehkäiseviin palveluihin Horisontaalinen ennaltaehkäisevä yhteistyöote käytössä kaikissa sosiaalitoimen yksiköissä Kannustava ja innovatiivinen johtamisosaaminen varmistettu ja kunnossa Henkilöstö hallitsee erikois-, järjestelmä-, prosessi- ja talousosaamisen Mittarit Lastensuojelun sijoitusten määrä maaseutumaisten kuntien tasolla Kotihoito/laitoshoito % valtakunnallisen suosituksen tasolla Sairastavuustilastot kääntyvät laskuun 2014 Ennaltaehkäisevät toiminnat kirjattu ja lisääntyvät 2013 tasosta 2 % varsinaisen sos.toimen vuoden 2014 budjetista käytetään ennaltaehkäisevään työhön Uudistuneiden toimintaprosessien määrän kasvu verrattuna vuoteen 2013 Kehityskeskusteluissa kriittiset osaamisalueet kartoitettu ja laadittu koulutussuunnitelmat Koululautakunnan strategiaesitys Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään.

12 - 7 - Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa. Koulutoimen strategiat eli toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART-toimintamallin käyttöä. Uutena toimintamuotona kehitetään Lasta kannatteleva liittouma sekä Theraplay-toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa. Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin. Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Comenius-hankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava.

13 - 8 - Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon 14 satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. veso-koulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. lähipalveluna. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Kirjastotoimi: Kirjastopalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivatkin jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjastoosaaminen.

14 - 9 - Maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on ratkaiseva rooli. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Seudulliset verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastoja ja tiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Tavoitteena on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Tulevaisuuden tavoitteita ovat ajantasaisuus, kansainvälisyys, monipuolinen aineisto, elinikäisen oppimisen tukeminen, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevaisuuden kirjastotilat tulee rakentaa helposti muunneltaviksi. Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan ja kirjallisuuden harrastuksen tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yleisen viihtyvyyden edistäminen sekä Internetyhteyksien tarjoaminen asiakkaille. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.(kirjastolaki /904, 2 ) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen Kunnan tehtävänä on (tässä laissa) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. (Kirjastolaki /904, 3 ) Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää hyvin korkeat lainauslukunsa yhä korkealla ja palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä pääkirjaston että kirjastoauton toimintaa kehitetään koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kulttuuri- ja matkailutoimi: Kulttuuri- ja matkailutoimen lähtökohtana on Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää sekä Eurajoen kuntastra-tegia ja erityisesti sen hyvää asumisviihtyvyyttä korostava osio. Kulttuuritoimi keskittyy tulevalla kaudella kulttuuri- ja matkailupalvelujensa kehit-tämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten perinneopetusta ja oman historian elävöittämistä jatketaan. Oman historian elävöittämisessä keskitytään museotoiminnan ja museovarasto-jen/kotiseutuarkistojen kehittämiseen. Kulttuuripalveluissa keskitytään ikäihmisten kulttuuripalveluihin sekä taiteenaloista erityisesti musiikin ja kuvataiteen harrastusmahdollisuuksien parantamiseen Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Eurajoen liikunta- ja nuorisolautakunta on mukana toteuttamassa kuntastrategiaa 2017, jonka yhtenä lähtökohtana on hyvän asumisviihtyvyyden tarjoaminen kuntalaisille. Liikunta- ja nuorisolautakunta on läheisessä yhteistyössä kolmannen sektorin urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten kanssa, jossa lautakunnan rooli vapaa-aikapalvelujen järjestäjänä korostuu.

15 Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Eurajoki- asumisviihtyisä kunta Tekninen lautakunta tarjoaa kuntalaisille ja kunnan eri hallintokunnille oman toimialansa osalta hyvät toimintaedellytykset asumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti luoda Eurajoesta seutukunnan paras paikka asua ja yrittää. Tekninen lautakunta vastaa yhdessä teknisen toimiston kanssa kunnan teknisen toimen päävastuualueesta. Päävastuualueen toiminta-ajatuksena on vastata kunnan omasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta, kehittää ja ylläpitää yhdyskuntateknistä huoltoa, vastata kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta, vastata kunnan yhdyskuntateknisten laitteiden ja verkostojen kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä, vastata kunnan palveluiden edellyttämästä ruokahuollosta sekä ylläpitää kuntalaisten fyysisen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Eurajoen kunnan asumisviihtyisyyden kehittämisohjelma on aikaisempina vuosina painottunut Infrastruktuurin sekä virkistys- ja viheralueiden kunnostamiseen sekä turvallisuuden kehittämiseen. Näiden ohjelmien toteuttamista jatketaan edelleen. Vuonna 2014 ohjelmassa luodaan viihtyisää ympäristöä erityisesti lapsille ja nuorille Ympäristölautakunnan strategiaesitys Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi kokonaisuuksiksi. Ympäristösuojelua ei ole jatkossa mahdollista, eikä järkevääkään toteuttaa yhden kunnan organisaation puitteissa. Ympäristösuojelun siirtäminen joko alueelliseksi tai maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja syvenemisen hyödyntämisen. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät hoidetaan ostopalveluna Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonta Kunnan strategian mukaan Eurajoki on hyvän asumisviihtyvyyden kunta. Rakennusvalvonta pyrkii päätöksissään ja ratkaisuissaan luomaan ja tukemaan edellytyksiä monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä edesauttamaan rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja päätöksenteko on tarkoitus hoitaa jatkossakin kunnan omana toimintana. OL 4 rakentamispäätöksen myötä tulee rakennusvalvonnalle tulevina vuosina huomattavasti lisää työtaakkaa. Tilapäisen lisähenkilöstön tarve tullaan kartoittamaan.

16 Hallintokuntien indikaattorit Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen käyttöönotto alkaen Vaikuttavuus ja palvelukyky Tuottavuus ja taloudellisuus Rakenteet ja prosessit Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Sujuvan ja keskeytymättömän ydinprosessin turvaaminen hyvin toimivilla talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluilla. Hallintokuntien tukipalvelujen oikea resurssointi. Tukipalvelun henkilöstö hallitsee prosessit niin, että saadaan aikaan enemmän tuloksia vähentyneellä toimistohenkilöstöllä. Talous- ja palkkahallinnon prosessien uudistaminen Tukipalvelujen henkilöstön asiantuntemus henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseista sekä tietojärjestelmäosaaminen on riittävällä tasolla. Mittari Tukipalvelujen käyttöönotto alkaen. Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle seuraava päivä. Tyytyväisyyskysely tukipalvelujen käyttöönotosta, tavoitetaso 4,0 (asteikko 1-5) Hajautetusti hoidettujen tukipalvelutehtävien hoitaminen keskitetysti vähemmällä resurssilla verrattuna aiempaan. Prosessit ja rajapinnat on kuvattu ennen tukipalvelujen käyttöönottoa Henkilöstön osaamista lisätään työpari-työskentelyn käyttöönotolla sekä kunkin tukiprosessin vastuuhenkilön nimeämisellä ja koulutuksella. Osaamiskartoitus tukipalvelujen henkilöstölle. Elinkeinojen edistäminen Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Tavoite Asiakastyytyväisyys. Vuosittainen kysely Eurajoella toimiville yrityksille. Eri hallintokuntien sekä yhteistyötahojen elinkeinoelämälle tuottamien palvelujen ja tiedon selkeyttäminen asiakkaille. Yhteistoimintahankkeiden ja verkostojen käytön tehostaminen asiakaspalvelun resurssien lisäämiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä uudet asiakaskontaktit. Mittari Tavoitetaso vähintään 4,0 (asteikolla 1-5). Tiedon löytämisen helppous ja sisällön selkeys. Asiakastyytyväisyyskysely, tyytyväisyyden lisääntyminen. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä ja määrän kehittyminen. Koulutuspäivien tehokas käyttö sekä uusien asiakaskontaktien määrä ja määrän kehittyminen.

17 Sosiaalilautakunnan indikaattorit Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Päivähoito tulostavoite Vanhustenhuolto tulostavoite Tavoite: Lapsen tuen tarve huomataan varhain (ennaltaehkäisevä tavoite) Indikaattori: Varhaisen tuen tarpeen kriteeristö Tavoitetaso: Varhaisen tuen tarpeenkriteeristö määritelläänimstoimintajärjestelmään 2014 Tavoite: Yli 75-vuotiaille suunnatut palvelut tukevat kotona asumista, joko kokonaan ilman palveluja tai kotipalvelun turvin. Indikaattori: Pitkäaikaishoidon paikkojen määrän väheneminen. Tavoitetaso: Yli 75-vuotiaista - 75,6 % itsenäisiä ja aktiivisia senioreita, jotka eivät tarvitse säännöllisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja - 13,1 % ohjausta, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta tarvitsevia kotipalvelun ja lyhytaikaishoidon asiakkaita - 11,3 % ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat (vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen sekä yksityiset hoitokodit) Tavoite: Kaikille yli 2-vuotiaille lapsille tehdään päivähoidossa varhaiskasvatussuunn itelma, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet. Indikaattori: Laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat Tavoitetaso: Varhaiskasvatussuun nitelmat tehdään 99%:lle 2 vuotta täyttäneille lapsille. Tavoite: Hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavien tavoitteiden toteutuminen Indikaattori: Hoitajien tekemät arvioinnit hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisesta. Tavoitetaso: Yksilöllisten hoito- ja palvelusuunnitelmien kriittisten tekijöiden määrittely tehdään vuonna 2014 ja arviointi tehdään yhden hoitajan sijasta parityönä toisen hoitajan kanssa. Tavoite: Riittävä varhainen tuki kohtuullisilla kustannuksilla Indikaattori: Päivähoidon lapsikohtaiset kustannukset Tavoitetaso: Päivähoidon kustannus pysyy vuoden 2013 tasolla. Tavoite: Kuntoutuksen tehostaminen Indikaattori: Lyhytaikaishoidon (yli 1 kk hoitojakso) asiakas siirtyy kotihoitoon ja pysyy kotona yli kuukauden. Tavoitetaso: 90% yli kuukauden hoitojaksolla olleista asiakkaista pysyy kotona yli kuukauden Tavoite: Henkilöstön osaaminen varhaisen tuen tunnistamisessa ja työmenetelmissä kehittyy Indikaattorit: Osaamiskartoituksent ekeminen kehityskeskustelun yhteydessä javarhaisen tuen koulutuksen järjestäminen Tavoitetaso: Osaamiskartoitukset tehdään 100 %:sti Henkilökunta osallistuu varhaisen tuen koulutukseen 90 %:sti Tavoite: Henkilöstön osaaminen kuntouttavassa työotteessa kehittyy Indikaattori: Koulutuksiin osallistuminen Tavoitetaso: Vakituinen henkilöstö osallistuu keskimäärin kahteen kuntouttavan työotteen koulutukseen vuonna 2014.

18 Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Muu sosiaalitoimi tulostavoite Tavoite: Lastensuojelun asiakkaiden omatoimisuus ja oma vastuunotto lisääntyvät. Indikaattori: Perheiden kanssa arvioidaan tukitoimien vaikuttavuutta kerran vuodessa tai asiakkuuden päättyessä TAKmittarilla asteikolla 1-5. Tavoitetaso: Mittaaminen toteutetaan kaikkien asiakasperheinen kanssa Tavoite: Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille tehdään yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelma, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Indikaattori: Asiakassuunnitel-man toteutuminen Tavoitetaso: Suunnitelmista 80 % toteutuu Tavoite: Asiakas kuntoutuu ja asiakkuuksia saadaan päättymään Indikaattori: Segmenttien asiakasmäärät Päättyneiden ja alkaneiden lastensuojeluasiakkuuksien suhde Tavoitetaso: Keltaisen asiakkaita ei siirry punaiselle Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus lastensuojelun ja muun sosiaalityön henkilöstölle Tavoitetaso: Kaikki ao. työntekijät osallistuvat koulutukseen. Toimeentuloturva tulostavoite Tavoite: Työttömien toimeentulotukiasiak kaiden aktivointi Indikaattorit: Työvoimahallinnon aktivointiastemittari Tavoitetaso: Pitkäistyöttömien aktivointiaste 35 % Tavoite: Ohjausprosessin käyttöönotto Indikaattori: Asiakassuunnitelman euvottelut Tavoitetaso: Kaikki kunnan osarahoittamalla työmarkkinatuella olevat asiakkaat kutsutaan asiakassuunnitelmane uvotteluun. Tavoite: Aktivointitoimilla estetään työmarkkinatukikusta nnusten kasvu Indikaattori: Kunnan osuus työmarkkinatukikusta nnuksista Tavoitetaso: Kustannukset eivät nouse vuoden 2013 tasosta vertailukuntaa (Nakkila) enemmän Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus sosiaalityön ja työllistämisen aktivointitoimiin osallistuvalle henkilöstölle Tavoitetaso: Kaikki sosiaalitoimen ao. henkilöt osallistuvat

19 Koululautakunnan indikaattorit Koululautakunnan strategiaesityksessä tuodaan esille koululautakunnan keskeiset asiakasja vaikuttavuustavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi prosessien on oltava laadukkaat ja henkilöstön aikaansaava. Koululautakunta mittaa keskeisiä asiakas- ja vaikuttavuustavoitteita sekä näihin vaikuttavia tekijöitä seuraavilla mittareilla: Perus- ja keskiasteen opetus Kriittinen menestystekijä Mittari Vaikuttavuus Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen Talous ja resurssit Prosessien sujuvuus ja laadukkuus Ennalta ehkäisevä oppilashuollollinen toiminta, moniammatillinen yhteistyö sekä kodin ja koulun yhteistyö resurssina Opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian käyttö, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa, liikunta- ja vierailukohteiden monipuolinen käyttö, kansainvälisyystoiminta, kerhotoiminta 95 % ikäluokasta saa jatkoopiskelupaikan peruskoulun jälkeen Kaikilla kouluilla on käytössä Askeleittain-, ART-, Theraplaytai Lions quest- toimintamalli. Tyytyväisyyskyselyssä koulutoimi saa vähintään arvosanan 4 asteikolla 1-5. Lukiossa oma kysely, jossa vastaava tulos 8 asteikolla Henkilöstö Motivoitunut ja osaava henkilöstö Veso-koulutusten lisäksi keskimäärin 2 koulutuspäivää / työntekijä. Painopiste tvt-opsuudistukseen liittyvissä sekä oppiainekohtaisissa koulutuksissa Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit Kirjastotoimen tulosindikaattorit vuodelle 2014 Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tarjota riittävät kokoelmat Aktiivinen, hyvä asiakaspal- Tuottaa laaduk- sekä monipuolisia velu riittävillä kokoelmilla, eli kaita kirjastopal- palveluita kustannustehokkaasti palvelujen korkea laatu. veluja kustannuskaita sekä asiaktehokkaasti. ystävällisesti palvellen Mittari: sekä asiakkaiden Keskimääräistä (valtakunta Mittari: toivomuksia noudattaen, 17,67 kpl) korkeammat laina- Lainan hinta alluita kokoelmaa ja palveusluvut per asukas. haisempi kuin jatkuvasti kehittäen, valtakunnassa siten tasa-arvoa ja keskimäärin asukasviihtyvyyttä/hyvinvointia (3,33 ). lisäten. Mittari: Kirjasto suorittaa kerran vuodessa kyselyn, jossa mitataan asiakastyytyväisyyttä sekä kartoitetaan asiakkaiden toiveita. Aikaansaantikyky Tavoite: Tuottaa kirjastopalveluja tehokkaasti. Mittari: Lainoja per henkilötyövuosi enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin ( kpl).

20 Kulttuuri- ja matkailutoimen indikaattorit 2013 Lähtökohtana Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja kuntastrategia ja sen asumisviihtyvyyttä korostava osio. Eurajoen matkailullinen kiinnostavuus korostuu myös. Kuntastrategiassa asumisviihtyvyys ja elinvoimaisuus sekä kansainvälisyys. Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen tavoitetila: Eurajoella on vetovoimaiset, laadukkaat ja asumisviihtyvyyttä lisäävät vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, hyvät toimintaedellytykset yhdistyksille ja yhteisöille toimia sekä hyvät palvelut matkailijoille. Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja elämänlaatua Vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessin sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Asumisviihtyvyyden ja elinvoimaisuuden lisääminen Kriittinen menestystekijä: kulttuuri- ja matkailupalvelujen laatu paranee ja määrä lisääntyy kaikissa ikäluokissa Kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen kuntapalvelujen kanssa. Kriittinen menestystekijä: Verkostoituminen järjestöjen, yrittäjien, yhdistysten kanssa. Järjestetään oppaille koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä eri matkailukohteisiin. Vapaaehtoistyön tukeminen on taloudellisesti kannattavaa ja elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisäävää. Kulttuurimatkailu lisää viihtyvyyttä ja nostaa Eurajoen seutukunnan parhaaksi kunnaksi elää ja asua. Kriittinen menestystekijä: Vapaaehtoistyön jatkuvuus on taloudellisesti kannattavaa. Hyvät oppaat tuovat lisää matkailijoita. Henkilöstön koulutus ja venyminen vapaaehtoistyön johtamisessa/rinnalla kulkemisessa. Oppaiden ammattitaidon ja vapaaehtoistyön turvaaminen nykyisellä tasolla. Mahdollistetaan oppaiden osaamisen päivittäminen ja erikoisosaamisen vahvistaminen. Kannustetaan nykyisiä kulttuurin vapaaehtoisia jatkamaan ja hankitaan uusia Mittari Mittari: Asiakaskyselyiden tekeminen vierailijoille suurimmissa tapahtumissa ja opastuksissa. Mittari: Oppaiden osaamisen vahvistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Pystyvät opastamaan monipuolisemmin. Onko vapaaehtoisten määrä pysynyt samana suhteessa edelliseen vuoteen. Mittari: Työn seuranta ja tilastointi sekä kyselyt Yhteisiä koulutustilaisuuksia, tapaamisia ja tutustumiskäyntejä kolmannen sektorin kanssa. Oppaiden jatkokoulutus ja aktiivisuusnäytöt.

EURAJOKI. Kuntastrategia 2017. Strateginen johtoryhmä. Strategiaseminaari elokuu 2013. Hallitus. Valtuusto

EURAJOKI. Kuntastrategia 2017. Strateginen johtoryhmä. Strategiaseminaari elokuu 2013. Hallitus. Valtuusto EURAJOKI Kuntastrategia 2017 Strateginen johtoryhmä Strategiaseminaari elokuu 2013 Hallitus Valtuusto EURAJOEN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Arvot Päämäärä

Lisätiedot

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015. NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO-

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015

Eurajoki. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 Eurajoki Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 Eurajoen kunnanvaltuusto 3.12.2012 Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2013 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017

Eurajoki. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Eurajoki Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Eurajoen kunnanvirasto 1.12.2014 - 1 - Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen Eurajoella

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Eurajoki. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Eurajoki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Eurajoen kunnanvirasto 7.12.2015 - 1 - Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen ja toimintatapojen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014

Eurajoki. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 Eurajoki Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 Eurajoen kunnanvaltuusto 13.12.2011 Esipuhe Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys 1. ITE-nykykansantaiteen valtakunnallinen erikoismuseo kansainvälinen rooli public private partnership (MSL)

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Tekninen Visio Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Perustehtävä Toimivan ja turvallisen ympäristön aikaansaaminen suunnittelemalla, rakentamalla

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori.

Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori. 5.9. Koululautakunta Koululautakunta vastaa yhdessä koulutoimiston kanssa kunnan koulutoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Koululautakunnan ydinprosesseja ovat: Alle kouluikäisten hoito sekä kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste Kuntastrategia Sivistystoimen strategia Lukio Toinen aste Kirjasto Kulttuuri Varhaiskasvatus Perusopetus Vapaaaikatoimi 1 KUNTASTRATEGIA Askolan kunta 2 VISIO 2020 Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot