Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 Eurajoki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Eurajoen kunnanvirasto

2 - 1 - Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2014 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen muutoksen aiheuttamiin isompiin haasteisiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu kehittää velkaantumatta. Palvelujen järjestäminen kuntalaisille on kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti on 18,00 kun se oli kunnissa vuonna 2013 keskimäärin 19,38. Ennakkotietojen mukaan yli sata kuntaa korottaa kunnallisveroprosenttia vuodelle 2014 ja keskimääräisen veroprosentin ennustetaan nousevan 19,7 prosenttiin. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa. Asumisviihtyvyyttä parannetaan investoinneilla haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä aloittamalla mittava investointi kirjaston toimintaedellytysten parantamiseksi. Lapsiperheiden palvelut paranevat Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä. Kattava kouluverkko varmistetaan pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan laajentamalla Köykän teollisuusaluetta ja rakentamalla yhdystie Kirkonkylän ja Lapijoen välille. Eurajokelainen on aktiivinen hyvinvoiva ja omatoiminen.

3 - 2 - Sisällysluettelo Tekstiosa 1. YLEISPERUSTELUT Yleinen talouskehitys Kunnallistalous KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET Kuntastrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Koululautakunnan strategiaesitys Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Ympäristölautakunnan strategiaesitys Hallintokuntien indikaattorit Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit Sosiaalilautakunnan indikaattorit Koululautakunnan indikaattorit Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit Liikunta- ja nuorisolautakunnan indikaattorit Teknisen lautakunnan indikaattorit Ympäristötoimen tulosindikaattorit Koko kunnan strategiset mittarit ja tavoitearvot ASUNTO-OHJELMA HENKILÖSTÖOHJELMA Henkilöstöesitykset hallintokunnittain Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Liikunta- ja nuorisolautakunta henkilöstöohjelmaesitys Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA Toimintaympäristö Kuntastrategian painopisteet Ydinosaamisalueet Osaamisvaatimukset Osaamisen kehittämisen suunnitelma KÄYTTÖTALOUS Aluksi Kunnanhallitus Tehtäväalue 101 Yleishallinto Tehtäväalue 102 Talous- ja henkilöstöhallinto Tehtäväalue 103 Kunnan kehittäminen Tehtäväalue 104 Yhteistoimintaelimet Tehtäväalue 105 Keskitetyt menot Tehtäväalue 106 Pelastustoimi Tarkastuslautakunta Tehtäväalue 111 Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Tehtäväalue 121 Vaalit Maaseutulautakunta Sosiaalilautakunta Tehtäväalue 201 Päivähoito Tehtäväalue 202 Vanhustenhuolto Tehtäväalue 203 Muu sosiaalitoimi Tehtäväalue 204 Toimeentuloturva... 31

4 Tehtäväalue 205 Terveydenhuolto Koululautakunta Tehtäväalue 301 Peruskoulutus Tehtäväalue 302 Toisen asteen koulutus Tehtäväalue 303 Aikuiskoulutus Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Tehtäväalue 401 Kirjastotoimi Tehtäväalue 402 Kulttuuritoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Tehtäväalue 403 Liikuntatoimi Tehtäväalue 404 Nuorisotoimi Tekninen lautakunta Tehtäväalue 500 Kunnallinen liiketoiminta Tehtäväalue 501 Yhdyskuntatekninen huolto Tehtäväalue 502 Kiinteistöhuolto Tehtäväalue 503 Siivoustoimi ja ruokahuolto Ympäristölautakunta Tehtäväalue 601 Ympäristötoimi INVESTOINNIT Aluksi Kunnanhallituksen investoinnit Koululautakunnan investoinnit Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan investoinnit Liikunta- ja nuorisolautakunnan investoinnit Teknisen lautakunnan investoinnit Taulukko-osa Taulukko 1. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman käyttötalousosa toimielimittäin ja tehtäväalueittain Taulukko 2. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman tuloslaskelma Taulukko 3. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman investointiohjelma... 62

5 - 1 - Tekstiosa

6 YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen talouskehitys Vaikka maailmantalouden kasvu on ollut kolmen prosentin luokkaa, euroalueella talouden ongelmat jatkuvat edelleen. Ennusteet Suomen talouden kehityksestä ovat olleet aikalailla yhden suuntaisia. Suomen talous seuraa pitkälti Eurooppaa ja varsinkin viennin kehitys on haavoittuvainen. Tämän vuoden talouskasvuksi on arvioitu -0,8%, ensi vuodeksi 0,7% ja 2,0% vuodelle Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7%. Työvoiman kysyntä alkaa kasvaa väestörakenteen muutoksen johdosta, mutta kuitenkin vain niukasti, sillä kokonaistuotannon kasvu tulee olemaan vaatimattomissa lukemissa. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan yli 8% tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuluttajahintojen kohoaminen hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Kuluttajahintojen kohoamiseen vaikuttaa maltillinen palkkaratkaisu. Inflaatioennuste vuosille 2014 ja 2015 on 2% Kunnallistalous Kun tilastokeskus julkaisi tiedot kuntien tilinpäätöksistä, havaittiin kuntien talouden olevan pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden tasosta kolmanneksella ja oli 1,8 mrde. Neljänneksellä kunnista vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syynä heikkoon talouskehitykseen on tulo- ja menokehityksen epätasapaino. Verorahoituksen kasvu ei ole riittänyt kattamaan menojen kasvua. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Vuonna 2013 kunnallisverojen tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu maltillisen työmarkkinaratkaisun johdosta. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosentilla korotettuna. Valtiontalouden kehyspäätökseen kirjattiin, että korotettua jako-osuutta jatketaan vuosina Kunnille tilitetään vuonna 2013 yhdeksän prosenttia enemmän yhteisöverotuloja kuin vuonna Hallitus päätti kehysriihessä alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Veroprosentin alennus kompensoidaan täysimääräisenä kunnille. Tämän hetkisen arvion mukaan kuntien yhteisöverotilitykset kasvavat 3% vuonna 2014.Yhteisöverokehitykseen liittyy tietenkin epävarmuutta yleisen taloudellisen tilanteen johdosta. Eurajoen verotulojen kehitys on aikaisemmin ollut muuta maata parempi johtuen Eurajoella tilapäisesti yli 6 kuukautta työskennelleiden suuresta osuudesta sekä kiinteistöveropohjan kasvusta. Kunnallisveropohjan aleneminen Eurajoella tältä osin alkoi 2010 ja kiihtyi vuonna 2011 ja Vuonna 2013 ja 2014 veropohjissa ei enää ole merkittävästi tilapäisen ulkomaisen työvoiman ansiotuloja. Kiinteistöveron veropohja ei enää kasva OL 3:n vaikutuksesta, mutta voimalaitosten kiinteistöveroprosentin korotus kasvatti kiinteistöverotuloja vuonna Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna ,4 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 1,2 milj. euroa negatiivinen. Eurajoen kunnan saamien valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Vuosi Valtionosuus, euroa

7 KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2.1. Kuntastrategia Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää. Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden. Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti. 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.

8 Eurajoen kunta Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkeinopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.

9 - 4 - Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.

10 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea yleisen strategian toteutumista. Toimintaympäristön muutoksia arvioitaessa huomionarvoisia asioita ovat muutokset kunnan asukkaiden määrässä, ikä- ja koulutusrakenteessa sekä palvelujen kysynnässä. Arvioitava on myös ulkopuolisten palvelujen tarjonnan kehitys ja yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttaa erityisesti kehitys naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnalla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia omistamalla, hallitsemalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla. Jos kunta tuottaa palvelut yhteistyössä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle toiminnalle ei aseteta taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin huomioitava pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta arvioidaan edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko, joka vastaa riskittömälle pääomalle saatavaa tuottoa. Asuntohankkeiden käynnistämiseksi kunta voi tehdä varauksia ilman pääoman tuottovaatimusta. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arvioita omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Päätösten maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja omaisuuden muusta hoidosta on perustuttava asiantuntevaan arvioon omaisuuden tehokkaasta hoidosta ja käytöstä. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös arviota investointien rahoituksen järjestämisestä. Kun kunta luopuu omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaisevaa miten luopuminen vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon ja miten palvelut turvataan tulevaisuudessa kuntalaisille. Jos omaisuudesta tai omistuksesta luopuminen merkitsee palvelutuotannon siirtymistä kunnalta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Myyntitilanteessa on harkittava mahdollisuutta kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostavaksi ja näin nostaa niiden arvoa. Yksittäisen merkittävän investointipäätöksen yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Kuntayhteistyössä kunnan omistuksen ja palvelujen käytön tulee olla suhteessa toisiinsa ilman perusteltavissa olevaa syytä. Kunnan pääomasijoitukset, jotka voivat olla rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutta, luovutetaan vastikkeellisesti joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena tai rahasuoritusta vastaan.

11 Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Maaseutulautakunnan tavoitteena on laatia yhteinen näkemys maaseudun kehittämisestä Eurajoella ja linkittää paikallistason tarpeet valtakunnantason tavoitteisiin. Maaseutulautakunnan kehittämisteemat suunnittelukaudelle: 1. Dynaamisen yrittäjyyden mahdollistaminen 2. Vetovoimainen asuminen ja yhteisöllisyys 3. Energiatuotannon uudet muodot ja lähienergia Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut hankitaan yhteistoiminta-aluetta isännöivältä kunnalta Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Sosiaalitoimen strateginen linjaus: Voi Hyvin Eurajoella toimintaohjelman jatkaminen Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen Asiakasvaikuttavuus Talous ja resurssit Prosessit ja rakenteet Henkilöstö ( aikaansaantikyky) Kriittinen menestystekijä Kuntalaisten vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä lisääntyy Panostusta siirretty/lisätty ennaltaehkäiseviin palveluihin Horisontaalinen ennaltaehkäisevä yhteistyöote käytössä kaikissa sosiaalitoimen yksiköissä Kannustava ja innovatiivinen johtamisosaaminen varmistettu ja kunnossa Henkilöstö hallitsee erikois-, järjestelmä-, prosessi- ja talousosaamisen Mittarit Lastensuojelun sijoitusten määrä maaseutumaisten kuntien tasolla Kotihoito/laitoshoito % valtakunnallisen suosituksen tasolla Sairastavuustilastot kääntyvät laskuun 2014 Ennaltaehkäisevät toiminnat kirjattu ja lisääntyvät 2013 tasosta 2 % varsinaisen sos.toimen vuoden 2014 budjetista käytetään ennaltaehkäisevään työhön Uudistuneiden toimintaprosessien määrän kasvu verrattuna vuoteen 2013 Kehityskeskusteluissa kriittiset osaamisalueet kartoitettu ja laadittu koulutussuunnitelmat Koululautakunnan strategiaesitys Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään.

12 - 7 - Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa. Koulutoimen strategiat eli toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART-toimintamallin käyttöä. Uutena toimintamuotona kehitetään Lasta kannatteleva liittouma sekä Theraplay-toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa. Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin. Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Comenius-hankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava.

13 - 8 - Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon 14 satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. veso-koulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. lähipalveluna. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Kirjastotoimi: Kirjastopalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivatkin jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjastoosaaminen.

14 - 9 - Maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on ratkaiseva rooli. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Seudulliset verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastoja ja tiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Tavoitteena on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Tulevaisuuden tavoitteita ovat ajantasaisuus, kansainvälisyys, monipuolinen aineisto, elinikäisen oppimisen tukeminen, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevaisuuden kirjastotilat tulee rakentaa helposti muunneltaviksi. Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan ja kirjallisuuden harrastuksen tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yleisen viihtyvyyden edistäminen sekä Internetyhteyksien tarjoaminen asiakkaille. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.(kirjastolaki /904, 2 ) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen Kunnan tehtävänä on (tässä laissa) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. (Kirjastolaki /904, 3 ) Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää hyvin korkeat lainauslukunsa yhä korkealla ja palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä pääkirjaston että kirjastoauton toimintaa kehitetään koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kulttuuri- ja matkailutoimi: Kulttuuri- ja matkailutoimen lähtökohtana on Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää sekä Eurajoen kuntastra-tegia ja erityisesti sen hyvää asumisviihtyvyyttä korostava osio. Kulttuuritoimi keskittyy tulevalla kaudella kulttuuri- ja matkailupalvelujensa kehit-tämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten perinneopetusta ja oman historian elävöittämistä jatketaan. Oman historian elävöittämisessä keskitytään museotoiminnan ja museovarasto-jen/kotiseutuarkistojen kehittämiseen. Kulttuuripalveluissa keskitytään ikäihmisten kulttuuripalveluihin sekä taiteenaloista erityisesti musiikin ja kuvataiteen harrastusmahdollisuuksien parantamiseen Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Eurajoen liikunta- ja nuorisolautakunta on mukana toteuttamassa kuntastrategiaa 2017, jonka yhtenä lähtökohtana on hyvän asumisviihtyvyyden tarjoaminen kuntalaisille. Liikunta- ja nuorisolautakunta on läheisessä yhteistyössä kolmannen sektorin urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten kanssa, jossa lautakunnan rooli vapaa-aikapalvelujen järjestäjänä korostuu.

15 Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Eurajoki- asumisviihtyisä kunta Tekninen lautakunta tarjoaa kuntalaisille ja kunnan eri hallintokunnille oman toimialansa osalta hyvät toimintaedellytykset asumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti luoda Eurajoesta seutukunnan paras paikka asua ja yrittää. Tekninen lautakunta vastaa yhdessä teknisen toimiston kanssa kunnan teknisen toimen päävastuualueesta. Päävastuualueen toiminta-ajatuksena on vastata kunnan omasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta, kehittää ja ylläpitää yhdyskuntateknistä huoltoa, vastata kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta, vastata kunnan yhdyskuntateknisten laitteiden ja verkostojen kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä, vastata kunnan palveluiden edellyttämästä ruokahuollosta sekä ylläpitää kuntalaisten fyysisen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Eurajoen kunnan asumisviihtyisyyden kehittämisohjelma on aikaisempina vuosina painottunut Infrastruktuurin sekä virkistys- ja viheralueiden kunnostamiseen sekä turvallisuuden kehittämiseen. Näiden ohjelmien toteuttamista jatketaan edelleen. Vuonna 2014 ohjelmassa luodaan viihtyisää ympäristöä erityisesti lapsille ja nuorille Ympäristölautakunnan strategiaesitys Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi kokonaisuuksiksi. Ympäristösuojelua ei ole jatkossa mahdollista, eikä järkevääkään toteuttaa yhden kunnan organisaation puitteissa. Ympäristösuojelun siirtäminen joko alueelliseksi tai maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja syvenemisen hyödyntämisen. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät hoidetaan ostopalveluna Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonta Kunnan strategian mukaan Eurajoki on hyvän asumisviihtyvyyden kunta. Rakennusvalvonta pyrkii päätöksissään ja ratkaisuissaan luomaan ja tukemaan edellytyksiä monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä edesauttamaan rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja päätöksenteko on tarkoitus hoitaa jatkossakin kunnan omana toimintana. OL 4 rakentamispäätöksen myötä tulee rakennusvalvonnalle tulevina vuosina huomattavasti lisää työtaakkaa. Tilapäisen lisähenkilöstön tarve tullaan kartoittamaan.

16 Hallintokuntien indikaattorit Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen käyttöönotto alkaen Vaikuttavuus ja palvelukyky Tuottavuus ja taloudellisuus Rakenteet ja prosessit Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Sujuvan ja keskeytymättömän ydinprosessin turvaaminen hyvin toimivilla talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluilla. Hallintokuntien tukipalvelujen oikea resurssointi. Tukipalvelun henkilöstö hallitsee prosessit niin, että saadaan aikaan enemmän tuloksia vähentyneellä toimistohenkilöstöllä. Talous- ja palkkahallinnon prosessien uudistaminen Tukipalvelujen henkilöstön asiantuntemus henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseista sekä tietojärjestelmäosaaminen on riittävällä tasolla. Mittari Tukipalvelujen käyttöönotto alkaen. Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle seuraava päivä. Tyytyväisyyskysely tukipalvelujen käyttöönotosta, tavoitetaso 4,0 (asteikko 1-5) Hajautetusti hoidettujen tukipalvelutehtävien hoitaminen keskitetysti vähemmällä resurssilla verrattuna aiempaan. Prosessit ja rajapinnat on kuvattu ennen tukipalvelujen käyttöönottoa Henkilöstön osaamista lisätään työpari-työskentelyn käyttöönotolla sekä kunkin tukiprosessin vastuuhenkilön nimeämisellä ja koulutuksella. Osaamiskartoitus tukipalvelujen henkilöstölle. Elinkeinojen edistäminen Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Tavoite Asiakastyytyväisyys. Vuosittainen kysely Eurajoella toimiville yrityksille. Eri hallintokuntien sekä yhteistyötahojen elinkeinoelämälle tuottamien palvelujen ja tiedon selkeyttäminen asiakkaille. Yhteistoimintahankkeiden ja verkostojen käytön tehostaminen asiakaspalvelun resurssien lisäämiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä uudet asiakaskontaktit. Mittari Tavoitetaso vähintään 4,0 (asteikolla 1-5). Tiedon löytämisen helppous ja sisällön selkeys. Asiakastyytyväisyyskysely, tyytyväisyyden lisääntyminen. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä ja määrän kehittyminen. Koulutuspäivien tehokas käyttö sekä uusien asiakaskontaktien määrä ja määrän kehittyminen.

17 Sosiaalilautakunnan indikaattorit Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Päivähoito tulostavoite Vanhustenhuolto tulostavoite Tavoite: Lapsen tuen tarve huomataan varhain (ennaltaehkäisevä tavoite) Indikaattori: Varhaisen tuen tarpeen kriteeristö Tavoitetaso: Varhaisen tuen tarpeenkriteeristö määritelläänimstoimintajärjestelmään 2014 Tavoite: Yli 75-vuotiaille suunnatut palvelut tukevat kotona asumista, joko kokonaan ilman palveluja tai kotipalvelun turvin. Indikaattori: Pitkäaikaishoidon paikkojen määrän väheneminen. Tavoitetaso: Yli 75-vuotiaista - 75,6 % itsenäisiä ja aktiivisia senioreita, jotka eivät tarvitse säännöllisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja - 13,1 % ohjausta, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta tarvitsevia kotipalvelun ja lyhytaikaishoidon asiakkaita - 11,3 % ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat (vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen sekä yksityiset hoitokodit) Tavoite: Kaikille yli 2-vuotiaille lapsille tehdään päivähoidossa varhaiskasvatussuunn itelma, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet. Indikaattori: Laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat Tavoitetaso: Varhaiskasvatussuun nitelmat tehdään 99%:lle 2 vuotta täyttäneille lapsille. Tavoite: Hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavien tavoitteiden toteutuminen Indikaattori: Hoitajien tekemät arvioinnit hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisesta. Tavoitetaso: Yksilöllisten hoito- ja palvelusuunnitelmien kriittisten tekijöiden määrittely tehdään vuonna 2014 ja arviointi tehdään yhden hoitajan sijasta parityönä toisen hoitajan kanssa. Tavoite: Riittävä varhainen tuki kohtuullisilla kustannuksilla Indikaattori: Päivähoidon lapsikohtaiset kustannukset Tavoitetaso: Päivähoidon kustannus pysyy vuoden 2013 tasolla. Tavoite: Kuntoutuksen tehostaminen Indikaattori: Lyhytaikaishoidon (yli 1 kk hoitojakso) asiakas siirtyy kotihoitoon ja pysyy kotona yli kuukauden. Tavoitetaso: 90% yli kuukauden hoitojaksolla olleista asiakkaista pysyy kotona yli kuukauden Tavoite: Henkilöstön osaaminen varhaisen tuen tunnistamisessa ja työmenetelmissä kehittyy Indikaattorit: Osaamiskartoituksent ekeminen kehityskeskustelun yhteydessä javarhaisen tuen koulutuksen järjestäminen Tavoitetaso: Osaamiskartoitukset tehdään 100 %:sti Henkilökunta osallistuu varhaisen tuen koulutukseen 90 %:sti Tavoite: Henkilöstön osaaminen kuntouttavassa työotteessa kehittyy Indikaattori: Koulutuksiin osallistuminen Tavoitetaso: Vakituinen henkilöstö osallistuu keskimäärin kahteen kuntouttavan työotteen koulutukseen vuonna 2014.

18 Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Muu sosiaalitoimi tulostavoite Tavoite: Lastensuojelun asiakkaiden omatoimisuus ja oma vastuunotto lisääntyvät. Indikaattori: Perheiden kanssa arvioidaan tukitoimien vaikuttavuutta kerran vuodessa tai asiakkuuden päättyessä TAKmittarilla asteikolla 1-5. Tavoitetaso: Mittaaminen toteutetaan kaikkien asiakasperheinen kanssa Tavoite: Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille tehdään yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelma, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Indikaattori: Asiakassuunnitel-man toteutuminen Tavoitetaso: Suunnitelmista 80 % toteutuu Tavoite: Asiakas kuntoutuu ja asiakkuuksia saadaan päättymään Indikaattori: Segmenttien asiakasmäärät Päättyneiden ja alkaneiden lastensuojeluasiakkuuksien suhde Tavoitetaso: Keltaisen asiakkaita ei siirry punaiselle Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus lastensuojelun ja muun sosiaalityön henkilöstölle Tavoitetaso: Kaikki ao. työntekijät osallistuvat koulutukseen. Toimeentuloturva tulostavoite Tavoite: Työttömien toimeentulotukiasiak kaiden aktivointi Indikaattorit: Työvoimahallinnon aktivointiastemittari Tavoitetaso: Pitkäistyöttömien aktivointiaste 35 % Tavoite: Ohjausprosessin käyttöönotto Indikaattori: Asiakassuunnitelman euvottelut Tavoitetaso: Kaikki kunnan osarahoittamalla työmarkkinatuella olevat asiakkaat kutsutaan asiakassuunnitelmane uvotteluun. Tavoite: Aktivointitoimilla estetään työmarkkinatukikusta nnusten kasvu Indikaattori: Kunnan osuus työmarkkinatukikusta nnuksista Tavoitetaso: Kustannukset eivät nouse vuoden 2013 tasosta vertailukuntaa (Nakkila) enemmän Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus sosiaalityön ja työllistämisen aktivointitoimiin osallistuvalle henkilöstölle Tavoitetaso: Kaikki sosiaalitoimen ao. henkilöt osallistuvat

19 Koululautakunnan indikaattorit Koululautakunnan strategiaesityksessä tuodaan esille koululautakunnan keskeiset asiakasja vaikuttavuustavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi prosessien on oltava laadukkaat ja henkilöstön aikaansaava. Koululautakunta mittaa keskeisiä asiakas- ja vaikuttavuustavoitteita sekä näihin vaikuttavia tekijöitä seuraavilla mittareilla: Perus- ja keskiasteen opetus Kriittinen menestystekijä Mittari Vaikuttavuus Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen Talous ja resurssit Prosessien sujuvuus ja laadukkuus Ennalta ehkäisevä oppilashuollollinen toiminta, moniammatillinen yhteistyö sekä kodin ja koulun yhteistyö resurssina Opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian käyttö, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa, liikunta- ja vierailukohteiden monipuolinen käyttö, kansainvälisyystoiminta, kerhotoiminta 95 % ikäluokasta saa jatkoopiskelupaikan peruskoulun jälkeen Kaikilla kouluilla on käytössä Askeleittain-, ART-, Theraplaytai Lions quest- toimintamalli. Tyytyväisyyskyselyssä koulutoimi saa vähintään arvosanan 4 asteikolla 1-5. Lukiossa oma kysely, jossa vastaava tulos 8 asteikolla Henkilöstö Motivoitunut ja osaava henkilöstö Veso-koulutusten lisäksi keskimäärin 2 koulutuspäivää / työntekijä. Painopiste tvt-opsuudistukseen liittyvissä sekä oppiainekohtaisissa koulutuksissa Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit Kirjastotoimen tulosindikaattorit vuodelle 2014 Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tarjota riittävät kokoelmat Aktiivinen, hyvä asiakaspal- Tuottaa laaduk- sekä monipuolisia velu riittävillä kokoelmilla, eli kaita kirjastopal- palveluita kustannustehokkaasti palvelujen korkea laatu. veluja kustannuskaita sekä asiaktehokkaasti. ystävällisesti palvellen Mittari: sekä asiakkaiden Keskimääräistä (valtakunta Mittari: toivomuksia noudattaen, 17,67 kpl) korkeammat laina- Lainan hinta alluita kokoelmaa ja palveusluvut per asukas. haisempi kuin jatkuvasti kehittäen, valtakunnassa siten tasa-arvoa ja keskimäärin asukasviihtyvyyttä/hyvinvointia (3,33 ). lisäten. Mittari: Kirjasto suorittaa kerran vuodessa kyselyn, jossa mitataan asiakastyytyväisyyttä sekä kartoitetaan asiakkaiden toiveita. Aikaansaantikyky Tavoite: Tuottaa kirjastopalveluja tehokkaasti. Mittari: Lainoja per henkilötyövuosi enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin ( kpl).

20 Kulttuuri- ja matkailutoimen indikaattorit 2013 Lähtökohtana Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja kuntastrategia ja sen asumisviihtyvyyttä korostava osio. Eurajoen matkailullinen kiinnostavuus korostuu myös. Kuntastrategiassa asumisviihtyvyys ja elinvoimaisuus sekä kansainvälisyys. Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen tavoitetila: Eurajoella on vetovoimaiset, laadukkaat ja asumisviihtyvyyttä lisäävät vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, hyvät toimintaedellytykset yhdistyksille ja yhteisöille toimia sekä hyvät palvelut matkailijoille. Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja elämänlaatua Vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessin sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Asumisviihtyvyyden ja elinvoimaisuuden lisääminen Kriittinen menestystekijä: kulttuuri- ja matkailupalvelujen laatu paranee ja määrä lisääntyy kaikissa ikäluokissa Kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen kuntapalvelujen kanssa. Kriittinen menestystekijä: Verkostoituminen järjestöjen, yrittäjien, yhdistysten kanssa. Järjestetään oppaille koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä eri matkailukohteisiin. Vapaaehtoistyön tukeminen on taloudellisesti kannattavaa ja elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisäävää. Kulttuurimatkailu lisää viihtyvyyttä ja nostaa Eurajoen seutukunnan parhaaksi kunnaksi elää ja asua. Kriittinen menestystekijä: Vapaaehtoistyön jatkuvuus on taloudellisesti kannattavaa. Hyvät oppaat tuovat lisää matkailijoita. Henkilöstön koulutus ja venyminen vapaaehtoistyön johtamisessa/rinnalla kulkemisessa. Oppaiden ammattitaidon ja vapaaehtoistyön turvaaminen nykyisellä tasolla. Mahdollistetaan oppaiden osaamisen päivittäminen ja erikoisosaamisen vahvistaminen. Kannustetaan nykyisiä kulttuurin vapaaehtoisia jatkamaan ja hankitaan uusia Mittari Mittari: Asiakaskyselyiden tekeminen vierailijoille suurimmissa tapahtumissa ja opastuksissa. Mittari: Oppaiden osaamisen vahvistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Pystyvät opastamaan monipuolisemmin. Onko vapaaehtoisten määrä pysynyt samana suhteessa edelliseen vuoteen. Mittari: Työn seuranta ja tilastointi sekä kyselyt Yhteisiä koulutustilaisuuksia, tapaamisia ja tutustumiskäyntejä kolmannen sektorin kanssa. Oppaiden jatkokoulutus ja aktiivisuusnäytöt.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot