Eurajoki. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurajoki. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1 Eurajoki Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Eurajoen kunnanvirasto

2 - 1 - Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttamiin palvelurakenteen muutoksiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu, ja voidaan, kehittää velkaantumatta. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen kuntalaisille on vielä kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista asiakasvaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Yhteistoimintastrategiaksi valittu kumppanuus mahdollistaa verkostokuntana toimimisen. Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti 18,00 on Satakunnan alhaisin. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,74. Hallituksen tekemät valtionosuusleikkaukset johtavat kuntien tuloveroprosenttien korottamisiin jatkossakin ja pitemmällä aikavälillä tulevat vaarantamaan kuntapalveluiden toimivuuden. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa. Asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta parannetaan investoinneilla haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä kevyen liikenteen väyliin ja teiden perusparannuksiin, rakentamalla Hirveläntien kunnallistekniikka, parantamalla merkittävästi kirjaston toimintaedellytyksiä sekä saneeraamalla liikuntakeskuksen puistokenttä tekonurmikentäksi. Perheiden palvelut ovat parantuneet merkittävästi Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä. Kattava kouluverkko on varmistettu pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta. Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu laajentamalla Köykän teollisuusaluetta ja rakentamalla yhdystie Kirkonkylän ja Lapijoen välille. Eurajokelainen voi olla aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen.

3 - 1 - Sisällysluettelo Tekstiosa 1. YLEISPERUSTELUT Yleinen talouskehitys Kunnallistalous KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET Kuntastrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Koululautakunnan strategiaesitys Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Ympäristölautakunnan strategiaesitys Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Johtoryhmän tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit ASUNTO-OHJELMA HENKILÖSTÖOHJELMA Henkilöstöesitykset hallintokunnittain Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA Toimintaympäristö Kuntastrategian painopisteet Ydinosaamisalueet Osaamisvaatimukset Osaamisen kehittämisen suunnitelma Osaamisen kehittämisen aikataulutus KÄYTTÖTALOUS Aluksi Kunnanhallitus Tehtäväalue 101 Yleishallinto Tehtäväalue 102 Talous- ja henkilöstöhallinto Tehtäväalue 103 Kunnan kehittäminen Tehtäväalue 104 Yhteistoimintaelimet Tehtäväalue 105 Keskitetyt menot Tehtäväalue 106 Pelastustoimi Tarkastuslautakunta Tehtäväalue 111 Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Tehtäväalue 121 Vaalit Maaseutulautakunta Sosiaalilautakunta Tehtäväalue 202 Vanhustenhuolto Tehtäväalue 203 Muu sosiaalitoimi Tehtäväalue 204 Toimeentuloturva Tehtäväalue 205 Terveydenhuolto Koululautakunta Tehtäväalue 201 Varhaiskasvatus Tehtäväalue 301 Peruskoulutus Tehtäväalue 302 Keskiasteen koulutus Tehtäväalue 303 Aikuiskoulutus... 31

4 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Tehtäväalue 401 Kirjastotoimi Tehtäväalue 402 Kulttuuritoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Tehtäväalue 403 Liikuntatoimi Tehtäväalue 404 Nuorisotoimi Tekninen lautakunta Tehtäväalue 500 Kunnallinen liiketoiminta Tehtäväalue 501 Yhdyskuntatekninen huolto Tehtäväalue 502 Kiinteistöhuolto Tehtäväalue 503 Siivoustoimi ja ruokahuolto Ympäristölautakunta Tehtäväalue 601 Ympäristötoimi INVESTOINNIT Aluksi Kunnanhallituksen investoinnit Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan investoinnit Liikunta- ja nuorisolautakunnan investoinnit Teknisen lautakunnan investoinnit Taulukko-osa Taulukko 1. Eurajoen kunnan talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma toimielimittäin ja tehtäväalueittain Taulukko 2. Eurajoen kunnan talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman tuloslaskelma. 60 Taulukko 3. Eurajoen kunnan talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman investointiohjelma Taulukko 4. Teknisen lautakunnan hankekohtainen investointiohjelma... 67

5 - 1 - Tekstiosa

6 YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen talouskehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia. Useat ennustelaitokset ennakoivat BKT:n painuvan pakkaselle myös tänä vuonna. Toteutuessaan se olisi jo kolmas peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta, mutta vain hieman. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensivuoden kasvuprosentti olisi 0,5-1,5 välissä. Heikko talouskasvu tulee vaikuttamaan kuntien talouteen. Verotulojen kasvu tulee olemaan vaatimattomampaa, kuin mihin olemme tottuneet. Myös valtionosuuksien kova leikkaamistahti ja työttömyysturvalain muutos työmarkkinatuen rahoituksesta kiristävät kuntien taloutta merkittävästi. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyys on kasvanut jo kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 prosenttia ja sen ennustetaan pysyvän vuoteen 2016 saakka yli 8 prosentissa. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä noin puolella prosentilla Kunnallistalous Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 tulee olemaan 0,6 prosenttia. Kustannustaso kunta-alalla nousi vuonna ,8 prosenttia, kun se sitä edellisenä vuonna nousi 3,4 prosenttia. Tänä vuonna kustannustason nousun arvioidaan olevan noin prosentin luokkaa ja pysyvän vuonna 2015 samalla tasolla. Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia. Kuluvana vuonna verotilitysten määrä hiipuu 1,4 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron kasvun ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 prosenttia ja sen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 36,36 prosenttiin. Tällöin yhteisövero kasvaisi edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 prosenttia. Kuntien viiden prosentin väliaikainen korotus päättyy vuonna Kiinteistöverotilitykset kasvavat kuluvana vuonna reippaasti kiinteistöverouudistuksen myötä. Vuonna 2015 kiinteistöveroa ennakoidaan kertyvän 4 prosenttia tätä vuotta enemmän. Kunnan valtionosuus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna ,4 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 3,7 milj. euroa negatiivinen. Eurajoen kunnan saamien valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Vuosi Valtionosuus, euroa

7 KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2.1. Kuntastrategia Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää. Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden. Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti. 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.

8 Eurajoen kunta Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkeinopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.

9 - 4 - Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.

10 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea yleisen strategian toteutumista. Toimintaympäristön muutoksia arvioitaessa huomionarvoisia asioita ovat muutokset kunnan asukkaiden määrässä, ikä- ja koulutusrakenteessa sekä palvelujen kysynnässä. Arvioitava on myös ulkopuolisten palvelujen tarjonnan kehitys ja yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttaa erityisesti kehitys naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnalla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia omistamalla, hallitsemalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla. Jos kunta tuottaa palvelut yhteistyössä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle toiminnalle ei aseteta taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin huomioitava pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta arvioidaan edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko, joka vastaa riskittömälle pääomalle saatavaa tuottoa. Asuntohankkeiden käynnistämiseksi kunta voi tehdä varauksia ilman pääoman tuottovaatimusta. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arvioita omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaus-tarpeesta. Päätösten maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja omaisuuden muusta hoidosta on perustuttava asiantuntevaan arvioon omaisuuden tehokkaasta hoidosta ja käytöstä. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös arviota investointien rahoituksen järjestämisestä. Kun kunta luopuu omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaisevaa miten luopuminen vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon ja miten palvelut turvataan tulevaisuudessa kuntalaisille. Jos omaisuudesta tai omistuksesta luopuminen merkitsee palvelutuotannon siirtymistä kunnalta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Myyntitilanteessa on harkittava mahdollisuutta kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostavaksi ja näin nostaa niiden arvoa. Yksittäisen merkittävän investointipäätöksen yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Kuntayhteistyössä kunnan omistuksen ja palvelujen käytön tulee olla suhteessa toisiinsa ilman perusteltavissa olevaa syytä. Kunnan pääomasijoitukset, jotka voivat olla rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutta, luovutetaan vastikkeellisesti joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena tai rahasuoritusta vastaan.

11 Hallintokuntien strategiaesitykset Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Maaseutulautakunnan tavoitteena on laatia yhteinen näkemys maaseudun kehittämisestä Eurajoella ja linkittää paikallistason tarpeet valtakunnantason tavoitteisiin. Maaseutulautakunnan kehittämisteemat suunnittelukaudelle: 1. Dynaamisen yrittäjyyden mahdollistaminen 2. Vetovoimainen asuminen ja yhteisöllisyys 3. Energiatuotannon uudet muodot ja lähienergia Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut hankitaan yhteistoiminta-aluetta isännöivältä kunnalta Sosiaalilautakunnan strategiaesitys 1. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelman jatkaminen 2. Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät horisontaaliset palvelut 3. Aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen 4. Asiakkuuksien johtaminen Koululautakunnan strategiaesitys Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään. Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa. Koulutoimen strategiat eli toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART- ja Theraplay-toimintamallien käyttöä sekä kehitetään Lasta kannatteleva liittouma toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa.

12 - 7 - Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Peruskoulussa tabletit otetaan käyttöön asteittain kaikille ikäluokille. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin. Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Erasmus- ja muissa kansainvälisyyshankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava. Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon 14 satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. vesokoulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoi-

13 - 8 - sia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. lähipalveluna. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Kirjastotoimi: Kirjastopalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivatkin jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjastoosaaminen. Maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on ratkaiseva rooli. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Seudulliset verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastoja ja tiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Tavoitteena on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Tulevaisuuden tavoitteita ovat ajantasaisuus, kansainvälisyys, monipuolinen aineisto, elinikäisen oppimisen tukeminen, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevaisuuden kirjastotilat tulee rakentaa helposti muunneltaviksi. Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan ja kirjallisuuden harrastuksen tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yleisen viihtyvyyden edistäminen sekä Internet-yhteyksien tarjoaminen asiakkaille. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki /904, 2 ) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen Kunnan tehtävänä on (tässä laissa) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. (Kirjastolaki /904, 3 ) Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää hyvin korkeat lainauslukunsa yhä korkealla ja palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä pääkirjaston että kirjastoauton toimintaa kehitetään koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

14 - 9 - Kulttuuri- ja matkailutoimi: Kulttuuri- ja matkailutoimen lähtökohtana on Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää sekä Eurajoen kuntastrategia ja erityisesti sen hyvää asumisviihtyvyyttä korostava osio. Kulttuuritoimi keskittyy tulevalla kaudella edelleen kulttuuri- ja matkailupalvelujensa kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten perinneopetusta ja oman historian elävöittämistä jatketaan. Oman historian elävöittämisessä keskitytään museotoiminnan kehittämiseen Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Eurajoen liikunta- ja nuorisolautakunta on mukana toteuttamassa kuntastrategiaa 2017, jonka yhtenä lähtökohtana on hyvän asumisviihtyvyyden tarjoaminen kuntalaisille. Liikunta- ja nuorisolautakunta on läheisessä yhteistyössä kolmannen sektorin urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten kanssa, jossa lautakunnan rooli vapaa-aikapalvelujen järjestäjänä korostuu Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Eurajoki- asumisviihtyisä kunta Tekninen lautakunta tarjoaa kuntalaisille ja kunnan eri hallintokunnille oman toimialansa osalta hyvät toimintaedellytykset asumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti luoda Eurajoesta seutukunnan paras paikka asua ja yrittää. Tekninen lautakunta vastaa yhdessä teknisen toimiston kanssa kunnan teknisen toimen päävastuualueesta. Päävastuualueen toiminta-ajatuksena on vastata kunnan omasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta, kehittää ja ylläpitää yhdyskuntateknistä huoltoa, vastata kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta, vastata kunnan yhdyskuntateknisten laitteiden ja verkostojen kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä, vastata kunnan palveluiden edellyttämästä ruokahuollosta sekä ylläpitää kuntalaisten fyysisen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Eurajoen kunnan asumisviihtyisyyden kehittämistä jatketaan vuonna 2015 rakentamalla yksi monitoimiareena, saneeraamalla yksi leikkikenttä, jatkamalla teiden päällystystä ja uusimalla valaistusta Ympäristölautakunnan strategiaesitys Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi kokonaisuudeksi. Ympäristösuojelua ei ole jatkossa mahdollista, eikä järkevääkään toteuttaa yhden kunnan organisaation puitteissa. Ympäristösuojelun siirtäminen joko alueelliseksi tai maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja syvenemisen hyödyntämisen. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät hoidetaan ostopalveluna Porin kaupungin ympäristövirastolta siihen asti, kunnes ympäristötoimi siirtyy ylikunnallisiksi yksiköiksi.

15 Rakennusvalvonta Kunnan strategian mukaan Eurajoki on hyvän asumisviihtyvyyden kunta. Rakennusvalvonta pyrkii päätöksissään ja ratkaisuissaan luomaan ja tukemaan edellytyksiä monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä edesauttamaan rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvontoja nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Päätöksen taustalla on suuret kuntakohtaiset erot rakennusvalvontatoiminnassa, sen resursoinnissa ja osaamisessa sekä säädösten tulkinnoissa. Myös rakentamisen haasteet tulevat lähitulevaisuudessa vaatimaan rakennusvalvontatoimelta uutta osaamista ja erikoistumista. Lähtökohtana on, että riittävää ja monipuolista asiantuntemusta ja erityisosaamista voidaan tarjota suurempien rakennusvalvontayksiköiden avulla. Samalla riittävä rakentamisen määrä mahdollistaa, että uusimuotoinen toiminta voidaan kattaa lupamaksuilla ja näin saavuttaa myös säästöjä kuntien menoihin. Työ jakaantuu kolmeen vaiheeseen: organisointivaihtoehtojen määrittelyyn, lainvalmistelu- sekä toimeenpanovaiheen. Uudistusta valmistelee työryhmä, joka arvioi eri vaihtoehtoja ja ohjaa varsinaista lainvalmistelutyötä. Varsinainen uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana.

16 Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO- ARVO MITTAUSTASO Vaikuta siihen, että Eurajoki on houkutteleva asuinpaikka! Eurajoen kunnan asukaskehitys Asukaskehitys kalenterivuoden aikana on vähintään +20 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. 20 % KUNTA Vaikuttavuus Näkökulman painoarvo 50 % Kuuntele asiakasta ja kehitä palvelumalleja! Palvelumielikuvan kehitys (asiakastyytyväisyyskysely, mielikuva) Ovatko kunnan palvelut parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana? Asiakastyytyväisyys saamastaan palvelusta (asiakastyytyväisyyskysely, kokemus). Riippuen toiminnosta kyselyn kohteena ovat sisäiset/ulkoiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 50 % vastaajista kokee kunnan palvelujen parantuneen kahden viimeisen vuoden aikana. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden kokemus saamastaan palvelusta hallintokunnassa/toiminnossa on tasolla 4, asteikolla % KUNTA 20 % HALLINTOKUNTA/ TOIMINTO Prosessi Näkökulman painoarvo 20 % Palveluprosessit toimivat sujuvasti TAI Uusien menetelmien/työvälineiden tehokas käyttö palveluprosessien sujuvoittamiseksi JOKAISESSA HALLINTOKUNNASSA/TOIMINNOSSA OMA MITTARI. JOKAISESSA HALLINTOKUNNASSA/ TOIMINNOSSA OMA TAVOITETASO. 20 % HALLINTOKUNTA/ TOIMINTO Talous Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että toimintatapojen tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään! Toimintamenot/asukas koko kunnassa. Toimintamenot/asukas on vähemmän kuin kunnassa edellisenä vuonna. 30 % KUNTA

17 Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 1/ Toiminto Mittari Tavoitetaso Hallinto- ja taloustoimisto Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle. Tavoitetaso vasteajasta palvelupyynnön aloittamiselle on talousasioiden osalta seuraava päivä. It-suunnittelijalle kohdennettujen pyyntöjen osalta tavoitetaso on 3 työpäivää. Muiden palvelupyyntöjen osalta tavoitetaso on 3 päivää. Tavoitetasojen toteutumista seurataan talous- ja it-asioiden osalta sähköisessä palvelupyyntöjärjestelmässä ja muiden palvelupyyntöjen osalta tavoitetasoon pääsemistä mitataan sisäisen kyselyn avulla sisäisiltä asiakkailta. Tavoitteena on, että edellä mainitut vasteajat toteutuvat 90 % palvelupyynnöistä. Vanhustenhuolto Muu sosiaalitoimi Toimeentuloturva Hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavien tavoitteiden toteutuminen. Kaksi hoitajaa arvioi parityön kuntouttavien tavoitteiden toteutumisen. Lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille tehdään yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelma, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun asiakassuunnitelmien toteutuminen. Työttömien toimeentulotukiasiakkaiden aktivointi mitataan työvoimahallinnon aktivointiastemittarilla (1-4/2014 keskiarvo 30,9 %). 95 % hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavista tavoitteista tulee toteutua vuonna 2015, jotta tavoitetaso täyttyy. Suunnitelmista 80 % toteutuu. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste paranee vuoden 2014 tasosta tavoitteena 32 %. Toimari Yksittäisten asiakkaiden työ- ja päivätoiminnan kartoituksien tekeminen ja niissä pysyminen. Yksilöllisiä työ- ja päivätoiminnan kartoituksia tehdään vuoden aikana vähintään 90 %:lle Toimarin asiakkaita ja 90 % tehdyistä kartoituksista toteutuu.

18 Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 2/ Toiminto Mittari Tavoitetaso Koululautakunta, varhaiskasvatus Vanhempien osallistaminen ja kasvatuskumppanuus. Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien kasvatuskeskustelujen Yksi varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä kasvatuskeskustelu toteutuu vuosittain 99 % lasten vanhempien toteutuminen. kanssa. Koululautakunta, perus- ja keskiasteen opetus Kirjastotoimi Lainausluvut/asukas. Kulttuuri- ja matkailutoimi Sähköisten oppimateriaalien tai opetusvälineiden käyttöönotto. Uusien toimintojen ja tapahtumien osuus sekä toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä. Jokaisessa opetusryhmässä tai vuosiluokalla on jossakin aineessa käytössä sähköinen oppimateriaali. Tavoitetaso on, että Eurajoella on vuonna 2015 Satakunnan korkeimmat lainausluvut/asukas. Uusien toimintojen ja ideoiden osuus on vähintään 20 % kokonaistoiminnoista ja toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä pysyy edellisen vuoden tasolla. Liikuntatoimi Nuorisotoimi Yhteistyöryhmän perustaminen eri toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi koskien liikuntapaikkojen käyttöä kesän aikana sekä yhteistyöryhmän laatimien tavoitteiden toteutuminen. Työryhmään osallistuu liikuntapaikkojen hoitaja sekä urheiluseurojen ja mahdollisesti muiden toimijoiden edustajia. Uusien toimintojen ja tapahtumien osuus sekä toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä. Yhteistyöryhmä kokoontuu keväällä suunnittelemaan kesän toimintoja (urheiluseurojen ja muiden toimijoiden tarpeet koskien liikuntapaikkoja kesällä) ja uudelleen syksyllä arvioimaan, kuinka keväällä sovitut asiat ovat sujuneet. Urheiluseuroilta kysytään, miten keväällä sovitut asiat ovat toteutuneet ja asteikolla 1-5 (1= sovitut asiat ovat toteutuneet erittäin heikosti, 5= sovitut asiat ovat toteutuneet erittäin hyvin) tavoitetasona kyselyn tuloksille on 4. Uusien toimintojen ja ideoiden osuus on vähintään 20 % kokonaistoiminnoista ja toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä pysyy edellisen vuoden tasolla.

19 Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 3/ Toiminto Mittari Tavoitetaso Ruokahuolto Perustettava poikkihallinnollinen työryhmä luo toimintamallit ruokahuollon kehittämiseksi työryhmän jäseniltä tulevien palautteiden ja kehittämisehdotusten perusteella. Kouluruokailun työryhmään kuuluvat ruokahuollon edustajat, koulu- Sekä koulujen että vanhustenhuollon työryhmä luo toimintamallit ja toteaa ne käyttöönotetuiksi. toimen edustajat ja koulun oppilaiden edustajat. Vanhustenhuollon ruokapalvelutyöryhmään kuuluvat ruokahuollon edustajat ja sosiaalitoimen edustajat. Siivoustoimi Kiinteistöhuolto Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallinen liiketoiminta Ympäristötoimi Puhtauden tason mittaus otetaan käyttöön. Mittaus suoritetaan asiakkaan kanssa. Mittaus perustuu Suomen standardisoimisliiton mittaus- ja arviointijärjestelmään. Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle. Piha-alueiden kunnossapito pidetään tarkoituksenmukaisella tasolla. Ulkopuolinen asiantuntija tekee pistokokein tarkastuksia laaditun arviointikortin mukaan. Huoltovarmuuden tehostaminen Tavoiteajat lupien käsittelyajoille ja katselmusvasteille. Tavoiteajat lupien käsittelyajoille: Rakennustarkastaja, enintään 3 viikkoa, Ympäristölautakunta, enintään 2 kuukautta. Katselmusvasteet, Rakennustarkastaja: enintään 1 viikkoa. Ympäristölautakunta, enintään 1 kuukausi. Mittausmenetelmä otetaan käyttöön asiakkaan kanssa kahdessa kohteessa. Vasteaika palvelupyyntöön reagoimiselle on seuraava työpäivä. Tämä toteutuu 90 %:ssa palvelupyyntöjä. Viisiportaisen arviointikortin arvioinnin tulos on vähintään keskimäärin neljännellä tasolla. Verkostokatkot, sekä yllättävät että suunnitellut, kestävät korkeintaan 5 h. Tämä toteutuu 90 %:ssa katkoja. Tavoiteajat toteutuvat 90 %:ssa tapauksia.

20 2.4.2 Johtoryhmän tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO- ARVO MITTAUSTASO Vaikuttavuus Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että Eurajoki on houkutteleva asuinpaikka! Kuuntele asiakasta ja kehitä palvelumalleja! Eurajoen kunnan asukaskehitys Palvelumielikuvan kehitys (asiakastyytyväisyyskysely, mielikuva) Ovatko kunnan palvelut parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana? Asukaskehitys kalenterivuoden aikana on vähintään +20 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 50 % vastaajista kokee kunnan palvelujen parantuneen kahden viimeisen vuoden aikana. 20 % KUNTA 10 % KUNTA Talous Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että toimintatapojen tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään! Toimintamenot/asukas koko kunnassa. Toimintamenot/asukas on vähemmän kuin kunnassa edellisenä vuonna. 30 % KUNTA Henkilöstö Näkökulman painoarvo 40 % Hyödynnä ja kehitä kunnassa tarvittavaa osaamista! Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema johtaminen. Joka neljäs vuosi tehdään laaja työhyvinvointikysely ostopalveluna. (Ensimmäinen kysely vuonna 2015.). Kevyempi kysely välivuosina. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema työolot ja osaaminen. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Henkilöstön työhyvinvointikyselystä alla olevat kysymykset ovat vähintään erikseen määritellyillä tavoitetasoilla. Eurajoen kunnan johtoryhmää käsitellään yhtenä ryhmänä, koko kunnan tulokset vaikuttavat kaikkien johtoryhmäläisten tavoitteiden saavuttamiseen. Johtaminen-teema, painoarvo 20 % Onko työllesi sovittu vähintään yksi keskeinen ja seurattava tavoite? Tavoitetaso 95%. Saatko esimieheltäsi informaatiota työyhteisölle tärkeistä asioista? Tavoitetaso 3,9 Työolot ja osaaminen-teema, painoarvo 10 % Arvioidaanko osaamistasi säännöllisesti? Tavoitetaso 3,7 Ovatko työtehtäväsi mielekkäitä? Tavoitetaso 4,1 20 % JOHTORYHMÄ 10 % JOHTORYHMÄ Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema työyhteisön toimivuus. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Työyhteisön toimivuus-teema, painoarvo 10 % Voitko osallistua työyhteisösi pidemmän aikavälin suunnitteluun? Tavoitetaso 4,0 Voitko vaikuttaa työtäsi koskeviin asioihin? Tavoitetaso 3,9 10 % JOHTORYHMÄ

21 ASUNTO-OHJELMA Eurajoen kunnan omistamien taloyhtiöiden vuokrataloissa on tällä hetkellä yhteensä 172 asuntoa, joista 62 on vanhusten vuokra-asuntoja. Lisäksi Palvelukeskus Jokisimpukassa on tehostetun palveluasumisen yksiköt, joissa on yhteensä 36 vuokra-asuntoa ja joista uusimmat ovat valmistuneet vuonna Uusin vuokratalo valmistui vuonna Vuonna 2013 kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste on ollut 80 %. Kunnanhallitus on päättänyt myydä Asunto Oy Eurajoen Vuokratalon sekä Asunto Oy Saukkotien Kunta-asunnot Oy:lle, yhteensä 54 asuntoa. Kunta ei rakennuta uusia vuokrataloja suunnitelmakaudella. Kunta pyrkii kiirehtimään pankkien ja muiden tahojen rakennushankkeiden toteuttamista. mm. ostamalla hankkeista asuntoja. Vuosina kunta on ostanut yhdestätoista rivitalohankkeesta yhden asunnon kustakin sekä kolme kerrostaloasuntoa. Kunnalla on rakentamisvalmiina vapaita omakotitalotontteja 41 kappaletta. Vapaita rivitalotontteja on viisi. Kirkonkylän ja Lapijoen alueella on lisäksi asuntotarkoitukseen kaavoitettua aluetta, joka ei ole kunnallistekniikan piirissä. Kunnan alueella on tällä hetkellä Olkiluodon rakennustyömaan työvoiman asumiseen tarkoitettuja majoituskyliä Kirkonkylässä kolme Lapijoella yksi sekä Olkiluodossa TVO:n majoituskylä. Vuoden 2010 lainvoimaiseksi tulleella kaavalla varaudutaan jatkamaan ja laajentamaan majoitustoimintaa Kirkonkylän alueella.

22 HENKILÖSTÖOHJELMA 4.1. Henkilöstöesitykset hallintokunnittain Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys 2015 Kolme hoitajaa kotipalveluun Vanhainkodin sairaanhoitaja-kotiutuskoordinaattorin vakinaistaminen Ehkäisevän vanhustyön toiminnanohjaajan vakinaistaminen Vanhustyön sairaanhoitaja (varahenkilö sairauspoissaoloihin) Fysioterapeutti 2016 Kolme hoitajaa kotipalveluun (Kotokari käyttöön) 2017 Kolme hoitajaa kotipalveluun Muu sosiaalitoimi 2015 Tilapäinen hoitaja Toimariin Tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelun hoitaja Tilapäinen sosiaalityöntekijän virka vuodelle 2015 Hyvinvointikoordinaattorin toimi kokoaikaiseksi Kehitysvammaisten kuntoutusohjaajan toimen vakinaistaminen Terveydenhuolto 2015 Vuodeosaston osastosihteeri-hoitajan tilalle kokoaikainen osastosihteeri ja sairaanhoitaja vuosille Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys 2015 Sivistysjohtaja Varhaiskasvatus 2015 Lastentarhanopettaja (esiopetus ja esiopetusta täydentävä päivähoito, ensisijainen yksikkö päiväkoti Metsätähti) Peruskoulutus 2015 Lapijoen koulun opettaja (asia päätetään keväällä) 2016 Keskustan koulun luokanopettaja Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys 2015 Kirjastovirkailija Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Siivous- ja ruokahuolto: 2015 Jokisimpukan ruokapalvelutyöntekijä 2016 Kirjaston toimitilahuoltaja

23 EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA 5.1. Toimintaympäristö Toimintaympäristön kehityssuuntia kunta-alalla ovat rakennemuutokset, kunnan roolin muuttuminen palveluiden tuottajasta palveluiden järjestäjäksi, kuntalaisen poliittisen vaikuttamisen muuttuminen vaikuttamiseen palveluiden käyttäjänä, palveluiden tuotantotapojen muutokset sekä kilpailun kiristyminen osaavasta henkilökunnasta Kuntastrategian painopisteet Kunnan rooli palveluiden järjestäjänä korostuu. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen asiantuntijuutta hyödyntäen. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Tuloksellisuus on yksi kunnan arvoista ja tarkoittaa kustannustehokkuuden sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden tasapainoa. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen vuorovaikutteinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa Ydinosaamisalueet Kuntastrategian mukaiset osaamisen painopistealueet ovat muutoksen strateginen johtaminen, perustehtävän toteuttaminen prosessein, asiakassuhteiden parantaminen, tietojärjestelmät ja tiedon jakaminen sekä kehittämisen systemaattinen johtaminen. Kunnan tasapainoinen kehittäminen edellyttää prosessi- ja projektiosaamista, johtamisosaamista sekä järjestelmäosaamista Osaamisvaatimukset Muutoksen strateginen johtaminen edellyttää kykyä pohtia erilaisten muutostekijöiden vaikutuksia, tunnistaa tavoitteiden hierarkkisuus, ymmärtää ilmiöiden välisiä suhteita ja edistää asetettuja päämääriä. Perustehtävän toteuttaminen prosessein edellyttää ymmärrystä siitä, mitä organisaatiossa kokonaisuudessaan tapahtuu. Prosessiajattelu edellyttää kykyä keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kykyä luoda monenlaista yhteistyötä. Prosessien lähtökohtana ovat asiakastarpeet eli pohdinta siitä keitä ovat asiakkaat, mitä palvelutarpeita heillä on ja miten toimintaprosessi kykenee tyydyttämään ne yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kehittämistä tapahtuu, jos kykenemme yhdistämään asioita ja osaamista uudella tavalla. Kehittäminen tapahtuu yleensä yhteistyöverkostojen ponnistelujen tuloksena. Palvelujen kehittäminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Tuottaminen ja käyttöönotto edellyttää prosessien hallinnan lisäksi hanke- ja projektityön toimintatapoja. Kehittäjille on yhteistä asioiden yhdistelykyky, oikeiden kysymysten esittäminen, kriittinen havainnointi, halu kokeilla uutta ja aktiivinen verkostoituminen. Osaamisvaatimukset voidaan tiivistää käsitteelliseen ajattelukykyyn, kokonaisuuksien hallintaan, vuorovaikutustaitoihin, tavoitteelliseen työskentelytapaan sekä uudistumiseen ja muutosten aikaansaamiseen.

24 Osaamisen kehittämisen suunnitelma Keskushallinnon osaamisen kehittämistarpeet liittyvät tietojärjestelmien hallintaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä prosessiosaamiseen. Erityisosaaminen etenkin kehittämisen osalta hankitaan organisaation ulkopuolelta. Sosiaalitoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät prosessijohtamiseen, asiakkuuksien johtamiseen, ongelmanratkaisu- ja innovaatiokykyyn, työyhteisötaitoihin sekä tietojärjestelmiin ja tiedon jakamiseen. Erityisosaaminen hankitaan organisaation ulkopuolelta. Koulutoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät uudistumiseen ja muutosten aikaansaamiseen, johtamiseen, verkostoitumiseen sekä tietojärjestelmien hallintaan. Vapaa-aikatoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen. Teknisen toimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät johtamiseen, verkostoitumiseen, prosessimaiseen toimintatapaan sekä tietojärjestelmien hallintaan ja käyttöön, hankintalakiin ja sopimusjuridiikkaan sekä vesihuoltoon liittyvän osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Erityisosaaminen hankitaan organisaation ulkopuolelta. Ympäristötoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, prosessinhallintaan ja asiakkuuksien johtamiseen sekä rakennus- ja karttaohjelmien hallintaan. Ympäristösuojelun erityisosaaminen ostetaan organisaation ulkopuolelta. Osaamista kehitetään perinteisen koulutuksen lisäksi monimuotoisesti työkierrolla, työssä oppimisella, verkko-oppimisella, kokemuksen ja osaamisen siirrolla, saadun opin jakamisella, mentoroinnilla ja omaehtoisella oppimisella. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat laaditaan vuosittain lähiesimiehen kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä Osaamisen kehittämisen aikataulutus Koko työyhteisöä tai henkilöstöryhmiä koskevat koulutukset toteutetaan seuraavasti: Dynasty-asianhallintaohjelman versiopäivityksestä johtuva ohjelmaa ennen käyttäneiden sekä opetustoimen työntekijöiden koulutuspäivät HeTeKa:an liittyvä koko henkilöstön ja kunnanvaltuuston Mikko Nummenmaan osapäiväluento Kestävä muutos Työ- ja virkaehtosopimuskoulutusta esimiehille alkuvuonna Tietoturvaan liittyvä koko henkilöstön osapäiväkoulutus keväällä Uusien sähköposti- ja kalenteriohjelmien käyttöönottokoulutus koko henkilöstölle/hallintokuntien vastuuhenkilöille syksyllä 2015.

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015. NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO-

Lisätiedot

EURAJOKI. Kuntastrategia 2017. Strateginen johtoryhmä. Strategiaseminaari elokuu 2013. Hallitus. Valtuusto

EURAJOKI. Kuntastrategia 2017. Strateginen johtoryhmä. Strategiaseminaari elokuu 2013. Hallitus. Valtuusto EURAJOKI Kuntastrategia 2017 Strateginen johtoryhmä Strategiaseminaari elokuu 2013 Hallitus Valtuusto EURAJOEN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Arvot Päämäärä

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Eurajoki. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Eurajoki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Eurajoen kunnanvirasto 7.12.2015 - 1 - Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen ja toimintatapojen

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015

Eurajoki. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 Eurajoki Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 Eurajoen kunnanvaltuusto 3.12.2012 Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2013 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016

Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 Eurajoki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 Eurajoen kunnanvirasto 2.12.2013 - 1 - Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2014 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Eurajoki. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014

Eurajoki. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 Eurajoki Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 Eurajoen kunnanvaltuusto 13.12.2011 Esipuhe Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori.

Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori. 5.9. Koululautakunta Koululautakunta vastaa yhdessä koulutoimiston kanssa kunnan koulutoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Koululautakunnan ydinprosesseja ovat: Alle kouluikäisten hoito sekä kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste Kuntastrategia Sivistystoimen strategia Lukio Toinen aste Kirjasto Kulttuuri Varhaiskasvatus Perusopetus Vapaaaikatoimi 1 KUNTASTRATEGIA Askolan kunta 2 VISIO 2020 Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot