Alueelliset innovaatioleirit Yhteenveto leireistä

Transkriptio

1 Alueelliset innovaatioleirit 2013 Yhteenveto leireistä 24. tammikuuta 2014

2 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 VUODEN 2013 LEIRITOTEUTUKSET... 4 Kainuu ja Pohjois- Pohjanmaa... 4 Forssan seudun innovaatioleiri... 6 Lapin innovaatioleiri... 7 Keski- ja Pohjois- Karjalan innovaatioleiri... 9 Kaakkois- Suomen innovaatioleiri KESKEISIMMÄT OPIT... 14

3 Johdanto Maaseutuverkostoyksikkö päätti järjestää joukon alueellisia innovaatioleirejä osana Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2013 teemavuotta Jäljet tulevaisuuteen. Innovaatioleirien käytännön valmisteluun ja toteutukseen Maaseutuverkostoyksikkö järjesti avoimen kilpailutuksen, jonka perusteella leirien fasilitaattoriksi valittiin MDI. Jokainen alueellinen innovaatioleiri on alueensa näköinen leirin sisällöt, teemat ja osallistujat on koot- tu alueelta. Leirikonsepti sen sijaan rakennettiin siten, että se on muokattavissa ja sovellettavissa hyvin- kin erilaisiin toteutuksiin. Suunnilleen samalla perussapluunalla voidaan toteuttaa sekä kilpailuhenkisiä liikeideoiden sparrausleirejä että aluekehittämiseen teemoihin liittyviä yleisempiä leirejä. Innovaatioleirien kick off pidettiin Pihapaviljongissa Helsingissä Tilaisuuteen osallistui kaikki- en leirien suunnittelusta vastaavat tahot. Päivän aikana esiteltiin lyhyesti leirikonsepti, kuultiin alueiden alustavat suunnitelmat leirien toteutuksesta ja työstettiin MDI:n ohjaamana aluekohtaista leiriohjelmaa eteenpäin. Kick off - tilaisuuden jälkeen MDI osallistui kunkin alueellisen innovaatioleirin läpivientiin pääpiirteittäin seuraavan prosessin kautta: 1. Alueellinen sparraustilaisuus. MDI kävi kullakin alueella sparraamassa aluetoteuttajia leirin käy- tännön toteutuksesta. Tilaisuudessa käytiin läpi kaikki toteutukseen liittyvät avainkohdat (leirin tavoitteet, teemat, osallistujat, sparraajat, tuomarit, tilat ja muut käytännön järjestelyt). Kai- nuussa pidettiin tilaisuuden yhteydessä myös tiedotustilaisuus medialle. 2. Valmistelujen tukeminen. Alueellisen sparraustilaisuuden jälkeen MDI oli puhelimitse ja sähkö- postitse alueiden tukena leirivalmisteluissa. Kaakkois- Suomen leirille MDI toteutti alueen toivo- muksesta sähköisen ennakkokyselyn, jonka kautta leirin teemoja täsmennettiin. Muilla leireillä MDI oli tässä vaiheessa lähinnä alueellisen vastuutahon tukena. 3. Leirin käytännön toteutus. MDI toteutti alueellisen innovaatioleirin alueelle räätälöidyn leiri- konseptin perusteella. MDI saapui paikalle leirin aloitusta edeltävänä päivänä rakentamaan ryhmätyötilat ja muut puitteet tarvittavaan kuntoon. Kolmelle päivälle jakautuneeseen leirityös- kentelyyn osallistui MDI:ltä viisi henkilöä. 4. Leirin yhteenveto. MDI kokosi kunkin leirin jälkeen leirin tulokset tiiviiksi raportiksi alueellisille toteuttajille ja Maaseutuverkostoyksikölle. Leirin tulokset raportoitiin varsin yleisellä tasolla joh- tuen siitä, että joidenkin ryhmien tuotoksissa oli mukana liikeideoita, yrityssalaisuuksia ja muita salassa pidettäviä asioita. 5. Palautekysely. Jokaisen alueellisen leirin jälkeen MDI lähetti osallistujille palautekyselyn, jota täsmennettiin tarvittaessa alueiden toivomusten perusteella. Palautekyselyssä pyydettiin kom- mentteja leirin sisällöistä, teemoista, käytännön toteutuksesta, odotusten täyttymisestä ja MDI:n onnistumisesta. Kysely raportoitiin erikseen alueelle ja Maaseutuverkostoyksikölle. 6. Palautekeskustelu. Jokaisen leirin alueellisen vastuutahon kanssa käytiin palautekeskustelu joko kasvokkain tai puhelimessa. Keskustelun tavoitteena käydä läpi palautekyselyn tulokset ja selvit- tää, mitä leirillä syntyneille ideoille kuuluu. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten leirikonseptia voisi kehittää tulevia leiritoteutuksia silmällä pitäen. 7. Viestintä. MDI käytti leiriviestintään blogisivustoa, jonne koottiin perustiedot leireistä ja niiden teemoista. Leirin aikana MDI kirjoitti myös reaaliaikaisia päivityksiä kultakin leiriltä. Lisäksi jokai- sen leirin tulokset on nähtävillä innovaatioleirien blogissa: innovaatioleirit.blogspot.com. Tähän yhteenvetoon on koottu tiivistettynä vuoden 2013 innovaatioleirien teemat ja tulokset.

4 Vuoden 2013 leiritoteutukset Vuonna 2013 toteutettiin viisi innovaatioleiriä: 1. Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan yhteinen leiri Sopen tuvalla Kajaanissa Forssan seudun leiri Mustialassa Tammelassa Koko Lapin yhteinen innovaatioleiri Hotelli Jeriksessä Muoniossa 4. Keski- ja Pohjois- Karjalan innovaatioleiri Vaivion leirikeskuksessa Liperissä 5. Kaakkois- Suomen innovaatioleiri Marjolassa Lappeenrannassa Seuraavassa on kuvattu tiivistettynä kunkin leirin teemat ja tulokset. Kainuu ja Pohjois- Pohjanmaa Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan yhteinen innovaatioleiri järjestettiin Sopen tuvalla Kajaanissa Leirin pääteemana oli maaseudun uusien kehittämismenetelmien löytäminen, ja tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen ennalta määritellyssä viidessä eri teemassa. Leiril- lä oman ainutlaatuisen vivahteensa toi myös Sopen tuvan ympäröivä luonto. Leirin teemat olivat 1. Yrittäjyys a. Yrittäjyys ja siihen liittyvä neuvonta sekä koulutuspalvelut b. Yhteisötalous ja yhteisöllinen yrittäjyys 2. Verkostoituminen ja yhteistyö 3. Palvelujen saavutettavuus nyt ja tulevaisuudessa 4. Kansalaisdemokratia tulevaisuudessa 5. Nuoret tulevaisuuden toimijoina Leirillä viidessä teemassa syntyi viisi ideaa maaseudun kehittämiseksi. Kansalaisdemokratiaryhmä jäi pois vähäisen osallistujamäärän takia. Rakenteet kumoon, asenteet kuntoon Vaikka kansalaisdemokratia jäi omana ryhmänään pois, päätöksenteon tuominen lähelle toimijoita nousi yhdeksi leirin kantavista teemoista. Vallitsevat rakenteet, lainsäädäntö ja asenteet saivatkin kyytiä jo heti ensimmäisenä päivänä, kun alettiin hahmotella omaa kylävaltiota, vaihtotaloutta, asennemuutosta yhteiseen hiileen puhaltamiseksi sekä yrittäjyyteen kannustavaksi. Kuppikuntaisuuden sijaan kaivataan uusia piirejä ja avoimuutta uudistumiseen sekä rohkeutta tuoda asiat esiin. Kuntasektorilta toivotaan mukavuusalueelta poistumista ja aitoa halua keskustella uusista tavoista järjestää palveluita. Asenne- muutoksen tulee lähteä kasvatuksesta ja koulutuksesta asti niin, että nollasummapeliajatuksesta pääs- täisiin eroon ja kannustettaisiin aktiivisesti yrittämään yhteiskunnan tarjoamaan tukeen tuudittautumi- sen sijaan. Esimerkiksi verkostomaisessa tuottamisessa nähdään hyödyntämätöntä potentiaalia. Lähi- demokratian ohella myös monipaikkaisuuden vahvistaminen lisättiin jo leirin ensimmäisenä iltana kehit- tämisen maaperään yhtenä ratkaisuista aktivoida maaseutua, edistää maaseudun ja kaupungin vuoro- vaikutusta sekä vahvistaa pienyrittäjyyttä.

5 Luonnosta innovaatiovoimaa Yön yli kyteneitä ideoita päästiin leirin toisena päivänä työstämään luonnon metodeja hyödyntäen. Mieli vapautui ideoiden intensiivisessä työstössä niin mustikkametsällä, lintutornissa kuin myös soutaen jär- vellä. Mielen hiljentyminen, yhteinen tekeminen, vapaus kellosta ja informaatioähkystä antoi tilaa uusi- en innovaatioiden syntyyn. Leirillä huomattiin myös, että luonto tuo perspektiiviä elämän tosiasioihin. Luonnolla onkin mittaamaton aineeton arvo. Kipinöistä liekeiksi Teema 1a: Valta kyläläisille! Yrittäjyysryhmä päätti vastata yrittäjyyteen ja palveluiden tuottamiseen liittyviin haasteisiin rakentamal- la kansalaisfoorumin, jossa paikallisten yrittäjien ja asukkaiden asemaa parannetaan kokoamalla kyläläi- set yhteen. Kansalaisfoorumilla voidaan käsitellä terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, energiaan sekä ympäristöön liittyviä asioita. Käytännön ideoina esiin nousivat lähiruokapiiri, vanhusten kokoontu- minen vanhalle kyläkoululle ja maaseutuaktivaattorin palkkaaminen. Idea lähtee eteenpäin yrittäjäta- paamisen kautta ensimmäisessä pilottikylässä. Teema 1b: Talkoohommista pisteitä Yhteisötalouden ja yhteisöllisen yrittäjyyden ryhmässä kehitettiin Point Share App - palvelusovellus. So- vellus siirtää katseen nurkkakuntaisuudesta kohti yhteisötaloutta. Sovellus vastaa elämysten ja koke- musten nousevaan trendiin. Ideana on, että toiselle osuuskunnan jäsenelle voi tehdä palveluksen, jonka arvo on kymmenen pistettä, pointsia. Esimerkkitarinassa kiinalainen nainen tulee lomalle Suomeen ja tekee samalla talkoohommia suomalaisen Point Share - osuuskuntalaisen tilalla. Teema 2: Toimijat verkkoon Verkostoitumisen ja yhteistyön ryhmä kehitti Verkko Festarit, joka on yhteistyötä ja verkostoja synnyttä- vä tapahtuma. Verkko Festareilla alueen kylät, kunnat ja yhdistykset tapaavat toisiaan. Tilaisuus on avoin myös uusille toimijoille. Verkko Festareiden ideaa suunniteltiin jo tulevalle vuodelle: vuoden 2014 Kai- nuun Verkko Festareiden teemana tulee olemaan nuoret. Teema 3: Kinkeripiirit Palvelujen saavutettavuuden ryhmä unelmoi, että tulevaisuudessa palvelut ovat paremmat maaseudulla kuin kaupungissa, mikä vaatii palveluiden uudelleenjärjestämistä. Kinkeripiireissä päätöksenteko on lähellä toimijoita, piirillä on selkeä rahanjako ja palveluita voidaan tuottaa sekä sähköisesti että monia- laisesti lähellä asiakasta. Ratkaisu korostaa lähidemokratiaa. Kinkeripiirien toteutuksen pohjaksi kartoi- tetaan pilottialueita sekä selvitetään kylien palvelutarpeita ja tehdään näistä kokonaislaskelmat. Vastik- keellinen kansalaispalkka auttaa palveluiden säilyttämisessä ja saavutettavuudessa ja lisää yhteisöllisyyt- tä. Teema 5: NYVI- bussi Nuoret tulevaisuuden toimijoina - ryhmässä pohdittiin sekä maaseudun palveluita, yrittäjyyttä että har- vaa asutusta. Ajattelu tiivistyi ideaksi bussista, joka tuo nuorille maaseudun yrittäjille yrityspalveluita sekä muita tukipalveluita, kuten kirjanpitoapua ja nettisivupalvelut. Bussin taustalla toimii NYVI- verkosto, joka tuo yrittäjyyttä esille myönteisessä valossa ja tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia. NY- VI- verkoston ja - bussin ideaa haluttiin työstää esiselvityshankkeen kautta ja keräämällä yhteistyökump- paneita.

6 Leiriltä on hyvä ponnistaa eteenpäin kahden maakunnan toimijoiden välisessä yhteistyössä Leiriläisille osoitetun palautekyselyn perusteella leiriä pidettiin kokonaisuutena erittäin hyvin onnistu- neena (yleisarvosana 8,5 asteikolla 1-10). Osallistujat olisivat toivoneet kuitenkin vahvemmin rajausta teemoissa ja selkeämpää muotoilua niiden sisällä. Työstössä olisi toivottu sekä vapautta ideoiden kehit- telyyn että toisaalta vahvempaa tukea ja jatkosuunnittelua. Tärkeää on tuoda esiin, mitä ideoille teh- dään ja mitä tapahtuu leirin jälkeen. Usko ideoiden jalostamiseen ja eteenpäin viemiseen vahvistui kui- tenkin leirillä ja jatkotoimenpiteille osoitettiin suurta kiinnostusta palautekyselyn vastauksissa. Leirityös- kentely osoittautui mielenkiintoiseksi ja osallistujat nostivat erityisen tärkeäksi asiaksi verkostoitumisen ja uudet kontaktit sekä niiden pohjalta syntyvät jatkotapahtumat. Leiri oli arvokas lähtölaukaus kahden maakunnan toimijoiden väliselle yhteistyölle ja yhteisille teemoille, joita lähteä viemään eteenpäin. "Pienistä puroista syntyy joki joka voimallaan oikoo mutkia ja muovaa muotoja edeten vahvasti uu- teen päämäärään." Forssan seudun innovaatioleiri Forssan seudun innovaatioleiri järjestettiin Mustialan maatalousoppilaitoksessa Tammelassa Leirillä työstettiin aihioita, jotka valittiin Järkivihreän ideakilpailun, SENSE- liikeideakilpailun, tulevan Keksijän Kehä - tapahtuman sekä muiden kesän aikana esille nousseiden ideoiden joukosta. Lei- rin tarkoituksena oli jalostaa uusia toimintamalleja ja liiketoimintaa Forssan seudulle. Mobiili- innovaatioleirin kautta kehittämistyöhön oli mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Leirillä työsken- neltiin neljässä teemassa, joista kaksi liittyi ruokaan, yksi kierrätykseen ja yksi hoiva- alaan. 1. Hirssi 2. Koulujen ylijäämäruoka 3. Poistotekstiilit 4. Hyvinvointipalvelu Järkivihreät liikeideat lentoon Forssan seudulla Teema 1: Hirssistä uusi terveysruoka Suomeen Ryhmässä ideoitiin kotimaassa viljelystä kadonneelle ja erittäin terveelliselle muinaisviljalle hirssille uusi tulevaisuus. Hirssi halutaan tuoda kuluttajien tietoisuuteen kärkituotteen eli hirssipiirakan avulla ja saada hirssi markkinoille niin leipomoihin kuin ravintoloihinkin. Hirssille suunniteltiin myös paluu koti- maisille viljapelloille ja - markkinoille. Teema 2: RuokaRinkula nostaa kouluruuan kaikkien huulille Ryhmässä suunniteltiin suurkeittiöiden ylijäämäruuasta kannattavaa bisnestä ideoimalla liiketoiminta- konsepti, joka myisi tehokkaasti ja näppärästi suurkeittiöiden käyttämätöntä valmista ruokaa annospak- kauksissa kuluttajille turvallisesti ja käytännöllisesti jätevuoria pienentäen. Teema 3: Forssa Fiber tekee tekstiilijätteestä kannattavaa liiketoimintaa Ryhmän liikeideassa poistotekstiileille löydettiin rakennusteollisuuden materiaaleista käyttökohde, jon- ka ominaisuudet tulisivat tekstiilikuidun myötä mahdollisesti paranemaan ja hinta laskemaan. Raaka- ainetta riittää, sillä kaatopaikalle päätyy vuosittain noin 90 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä, ja tällä hetkel-

7 lä esimerkiksi pesulat joutuvat maksamaan tekstiilijätteestä. Forssan seudulla on mainiot mahdollisuu- det liiketoiminnan starttaamiseen sijaintinsa ja alueen ympäristö- ja kierrätysosaamisen vuoksi. Teema 4: Yksilöllistä ohjausta diabeetikoille Ryhmä kehitti palvelukokonaisuuden, jossa diabeetikko saa neuvontaa ja vinkkejä ruokavalioon, lääki- tykseen ja liikuntaan liittyen. Palvelun uutuusarvo on joustavissa yksilöllisessä palvelussa, vastaanotto- ajoissa, puhelinpalvelussa ja kiireettömissä käynneissä. Tämäntyyppistä kehittämistoimintaa tulee jatkaa! Leiriläisille osoitetun palautekyselyn perusteella leiriä pidettiin kokonaisuutena hyvin onnistuneena (yleisarvosana 8 asteikolla 1-10). Leirin ohjelma oli tiivis, mutta heittäytyminen ja leirillä työskentely kolmen päivän ajan koettiin antoisaksi. Osallistujat olisivat toivoneet kuitenkin enemmän asiantunte- musta ryhmän aiheesta sekä enemmän yrittäjiä mukaan. Osallistujat pitivät tärkeänä leirillä syntyneiden ideoiden jatkokehittämistä sekä mallia innovaatioleirin konseptista, jota voisi jalostaa alueella hieman lyhyempänä tai tiiviimpänä. "Työskentelytapa on hyvä, ja sitä kannattaa jatkaa alueellisten asioiden eteenpäin saamiseksi. Uudet asiat vaativat työstöä, "edessä" kulkijoita ja tienraivaajia. Mielestäni tämä työskentelytapa sopii sel- laiseen toimintaan." Lapin innovaatioleiri Tunturi- Lapin hakema innovaatioleiri laajeni koko Lapin innovaatioleiriksi, ja se järjestettiin Jerisjärvellä Muoniossa Leirillä etsittiin uusia, innostavia ja kokeilunarvoisia ideoita hyvinvointipalve- luiksi liiketoimintapohjalta sekä kylien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistäviksi paikallisiksi ratkaisuik- si. Keskiössä leirillä oli paikallislähtöisen kehittämisen vahvistaminen. Ideointi tapahtui viiden teeman kautta: 1. Hyvinvointi- / terveyspalvelujen tuottaminen asukkaille ja matkailijoille, yksityisen sektorin pal- velut julkisen sektorin palvelujen täydentäjinä 2. Hyvinvointielämys tulevaisuuden matkailijalle tulevaisuuden matkailijan tarpeet ja niihin vas- taaminen 3. Hyvinvointiutopia ja rajattomat ratkaisut monimuotoiset ja - kanavaiset palvelukokonaisuudet 4. Hyvinvointi kokemuksena omaehtoinen kehittäminen ja nuoret 5. Hyvinvointia kulttuurista taiteen ja liikunnan monet mahdollisuudet Met tehemä pois! Teema 1: Lapsi Lapissa Lapsi Lapissa - hyvinvointipalvelukonsepti tuo venäläiset odottavat äidit perheineen Lapin hyvinvointi- keskuksiin. Paikalle saavutaan hyvissä ajoin ennen h- hetkeä ja tarjolla on kattavasti hyvänolon tuotteita perustasosta luksustuotteisiin. Kasvanut hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kysyntä lisää palveluita myös paikallisille. Tekniikka valjastetaan avuksi, ja siten lääkärin tavoittaa myös internetin kautta. Yksityinen ja julkinen sektori toimivat yhteistyössä, josta molemmat hyötyvät. Lapsi Lapissa on oivallus, joka yhdistää olemassa olevat resurssit erityisesti Venäjältä nousevaan hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kysyntään.

8 Samalla parannetaan paikallisen kylän asukkaiden palveluiden saatavuutta tuomalla ulkopuolista rahaa palvelujärjestelmän kehittämiseen. Leiriraadilta idea sai erityismaininnan. Työstä paistoi ammattimai- suus, jossa oli selkeä ja vahva ote. Idea kyettiin viemään liiketoimintakonseptiksi ja tuotteistamaan. Teema 2: Pelaa itsesi Lapin huipulle Senioreille ja työyhteisöille suunnatulla matkailu- ja hyvinvointipalvelukonseptilla haastetaan elämän- muutokseen Lapin puhtaassa luonnossa. Konseptissa yhdistyvät pelillisyys, yhteisön voima ja halu itsen- sä kehittämiseen. Pelissä leireillään eri puolilla Lappia alkukartoituksessa ilmenneiden tarpeiden mu- kaan. Peli tuo mukanaan tavoitteita ja uutta sisältöä elämään. Siinä saa kannustusta henkilökohtaiselta valmentajalta ja vertaistukea yhteisöltä, joka pelaa mukana kaikki tämä myös virtuaalisesti leirin jäl- keen. Peli käynnistyy terveyden alkukartoituksella ja henkistä ja fyysistä hyvinvointia lähdetään kohot- tamaan graniittitasolta, josta siirrytään kvartsin kautta savukvartsiin, ja lopulta pelaajaa saa haltuunsa ametistin. Kivistä muodostuu hyvinvoinnin loppuhuipentumana shamaanikivi. Terveystekojen muoto vaihtelee. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Samperin suuri savotta - leiri ylikilojen ravisteluun. Raatilaiset peräänkuuluttivat työstön aikana uutta otetta matkailuelämyksiin missä on tulevaisuus ja elämys? Lopputuloksena idea sai raadilta kiitosta kiinnostavana konseptina, joka voisi houkutella uusia matkaili- joita sitoutumaan pidempikestoisiin ja useampiin visiitteihin Lappiin ja hyvinvoinnin kohottamiseen. Teema 3: Martti on syntynyt! Sosiaalinen ja teknologinen palveluinnovaatio 'Martti' ratkaisee palvelujen saavutettavuusongelmia ja tuo inhimillisen käyttöliittymän jokaiseen lappilaiseen kotiin. Martti asuu tablettilaitteissa ja älypuheli- missa. Martti on smartti ja tulee iholle. Se käyttää paikkatietoja hyödyksi ja tuo käyttäjälleen asuinpai- kan ja käyttöliittymään luodun profiilin mukaisesti juuri oikeaa ja täsmällistä tietoa. Martin saa muistut- tamaan lääkkeistä ja halkoliiterin puutilauksista. Myös kauppa- asioissa auttaa Martti. Sen välityksellä saa yhteyden kylille terkkariin ja Kelan Maijaan. Martti yhdistää, palvelee ja viihdyttää. Hyvinvointiutopia tuotti haasteita raadille päästä kärryille, mutta ajatus yksinäisyyden ja syrjässä asumiseen liittyvien rat- kaisujen etsimisestä viehätti raatia kovasti. Idea voi synnyttää uutta yhteisöllisyyttä ja parantaa palvelu- jen saavutettavuutta Martti on syntynyt! Teema 4: Narkauksen ihme luotsaa nuoret eteenpäin Nuoria ja omaehtoisuutta lähestyttiin osuuskuntatoiminnan kautta. Ajatuksena on luoda kibbutsi, jossa opitaan mestari- kisälli mallin kautta uusia taitoja. Mukaan osuuskuntaan pääsee kauempaakin koh- teena eivät ole vain oman kylän taimet. Katalysaattorina toimii kyläpöljä, toiminnan sisällön määrittävät nuoret. Narkauksen ihme ei jää yhden kylän kertomukseksi, vaan leviää sovellettuna ympäri Lappia. Tuloksena on joukko oman elämänsä sankareita. Raadin mielestä oli vahva veto päätyä asennemuokka- ukseen osuuskunnan perustamisen avulla. Ryhmä oli vakaasti ja vakavasti sitoutunut tehtäväänsä ja raati jää odottamaan konkreettisia askelia ja Narkauksen ihmettä! Teema 5: DB! DB, Do & Breakfast, on matkailutuote- ja palvelukonsepti, joka avaa ikkunan tavalliseen ja aitoon arkeen matkailijoille suuri elämys. Esimerkkinä tuote- ja palvelukokonaisuudesta ryhmä esitteli Tornionjoki- laakson alueen eli Väylänvarren, jonka matkalla on paikallisten tuottamaa kulttuuria, ruokaa, tapahtu- mia sekä tavallisen avartavia arkiaskareita. Mukanaolijat vetävät lipun salkoon fyysisesti ja virtuaalisesti. Lappi ei tarjoa enää vain sitä itsestään selvintä massamatkailua vaan monta Lappia, joka on jokaiselle ainutlaatuinen ja - kertainen. Itse tekemällä matkailijalle syntyy myös läheisimmät elämykset. Raati naut- ti ryhmän kuuntelemisesta jo ensimmäisenä päivänä, jolloin ideat lähtivät lentoon. Tuote- ja palvelukon-

9 septi vaatii vielä kirkastamista, mutta aihioita löytyy. Lappilaisen aidon kulttuurin tuominen lähelle mat- kailijaa on tärkeää. Paikalliset tarinat unohtuvat helposti ja niissä on paljon käyttämätöntä voimavaraa. Isosti ja pienesti mullistavia ideoita syntyi kaikissa ryhmissä. Leiriraadin erityismaininnan ansaitsi Lapsi Lapissa - innovaatio ja järjestäjien tunnustukset suurimmasta askeleesta leirin aikana ja ryhmänä heittäy- tymisestä ansaitsi nuorten ryhmä. Kauniiden ja koskettavien sanojen ja kertaavien kuvien lisäksi lopussa kuultiin joikua. Jälkikasvun kasvu ja tarpeelliset tavarat ja niiden mukana kulkeminen olivat myös joikaa- jan huolena. Ossaavaa, aktiivista, ihanaa porukkaa! Leiriläisille osoitetun palautekyselyn perusteella leiriä pidettiin kokonaisuutena erittäin hyvin onnistu- neena (yleisarvosana 8,8 asteikolla 1-10). Erityisesti oheisohjelmaa kiiteltiin, jänkhäooppera, shamaani, joiku ja avantouinti loivat innostusta porukassa. Leirin ohjelma oli melko tiivis, väleihin olisi kaivattu hengähdystaukoja esimerkiksi ulkoillen. Moni oli kiinnostunut viemään ideoita eteenpäin ja kuulemaan leirillä syntyneiden ideoiden jatkosta. "Olisko päässyt helpommalla, jos ois jäänyt kotia? Olisi, mutta pieni kehittäjä sisälläni hyrisee tyyty- väisyyttä." Keski- ja Pohjois- Karjalan innovaatioleiri Keski- ja Pohjois- Karjalan yhteinen innovaatioleiri järjestettiin Vaivion kurssikeskuksessa Liperissä Leirille osallistui runsas joukko paikallisia aluekehittäjiä, yrittäjiä ja opiskelijoita. Kolmen päivän aikana luotiin uusia hyödyntämistapoja valokuidulle, parannetaan asumisviihtyvyyttä ja haravoi- daan luomulihan ja - vihannesten liiketoimintamahdollisuuksia. 1. Valokuitu asumisessa ja viihtyvyydessä 2. Valokuitu sote- palveluissa 3. Sähköiset markkinointimahdollisuudet yritystoiminnassa 4. Luomulihan jalostaminen 5. Luomuvihannesten jakelu ja myynti Hei, Karjalasta idean minä löysin! Teema 1: Mummola Rääkkylän seuraava ihme on Suomen suurin Mummola, jossa porskutetaan elämä edellä koko elämän- kaarta vaalien. Mummola on toimintojen, tilojen ja palvelujen verkosto, joka räjäyttää ikävän yksinäi- syyden voimavaraksi ja kaikkien iloksi. Yli 65- vuotiaiden yhteisöasuminen muodostaa Mummolan sydä- men, joka tuo eri sukupolvet yhteen ja elävöittää yhteisöllisyyttä sekä virtuaalisesti että fyysisesti. Yhtei- söasuminen linkittyy palveluverkostoon, missä kulttuuria, liikuntaa, hyvinvointia, luontoa ja lähiluomu- ruokaa riittää. Ainutlaatuiseksi Mummolan tekee valokuidun tarjoama vuorovaikutteisuus sekä luomu- kuolema- konsepti, jolla puretaan kuoleman mystiikkaa. Pilvipalvelut ovat Mummolan arkea verkkotref- fien, albumeiden ja mummosaitin kautta. Mummot ja papat tulevat lähelle mm. päiväkirjahuoneen kautta, tutustuvat verkkotreffein ja viettävät aikaa verkkoalbumeiden parissa. Karjalanpiirakka ja Rural Granny Run - sovellukset viihdyttävät ikään katsomatta. Kokemusten verkkopankki auttaa tavoittamaan

10 Mummolan +65- vuotiaiden muodostaman suuren osaamispohjan. Kuolema tulee lähelle Kekriviikolla ja arkkusovelluksen avulla voi suunnitella oman arkkunsa, jota pääsee työstämään kansalaisopiston kurssil- la. Pilvipalveluiden ja sähköisen median opetus alkaa kouluissa ja iltapäiväkerhoissa, minkä kautta osaaminen siirtyy vanhemmille ja isovanhemmille. Teema 2: Nalle sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkovallankumouksen etumiehenä Ryhmä, joka käsitteli valokuitua sote- palveluissa, toimi hyvin liiketoimintaorientoituneesti ja kehitti jo leirin ensimmäisenä päivänä Nalle- palvelun. Nalle- palvelu tuo vanhuksille ja muille hoitoa tai hoivaa tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelut kotiin valokuidun välityksellä. Taulutietokoneen ruudulla voi ju- tella, tarkistaa onko lääkkeet otettu ja katsoa, onko asukas huolehtinut asunnostaan. Valokuidun kautta tuotettava palvelu pyrkii siihen, että ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Nalle- palveluun suunnitellaan yhdistettäväksi myös älykäs dosetti ja turvapuhelin. Ideaa pilotoidaan ensin palvelukodissa ja sen jälkeen 5-7 kotona asuvan vanhuksen kanssa. Teema 3: Viihtyisä piha kokoaa piha- ja ympäristörakentajat Sähköisen markkinoinnin hyödyntämistä yritystoiminnassa käsitellyt ryhmä päätyi tuottamaan uusia ideoita ja kehittämään olemassa olevaa piha- ja ympäristörakentamisen vihtyisapiha.fi- nettipalvelua. Idean kantavana ajatuksena on koota koko maan palvelutarjonta samalle portaalille siten, että asiakkaat voivat hakea tuotteita ja palveluita omalta paikkakunnaltaan tai alueeltaan. Jatkossa sivustot tarjoavat pienille piha- ja ympäristörakentamisen yrityksille kanavan saada omat tuotteet ja palvelut näkyviin bannereina, tuotekortteina tai kokonaisina nettisivuina. Kuluttajille palvelun kautta tarjotaan esimerkiksi tarjouspyyntöjen lähettämistä, pihan suunnittelupalvelua ja verkkokauppaa, joka tullaan integroimaan sivustoille rakennettavien esittelypihojen rakennuksiin ja tuotteisiin. Villeimmissä ideoissa palveluun kehitettiin mm. pihan suunnittelupeliä sekä piha for free - palvelua, jossa joukkoistamisen voimin yksit- täiset pihasuunnittelun ammattilaiset ja harrastajat voisivat tarjota kuluttajalle vaihtoehtoja piharaken- tamiseen ennalta annettavien reunaehtojen ja aineiston pohjalta. Palvelun taustalla oleva ajatus on laajennettavissa muillekin toimialoille. Näin ollen idea on monistettavissa ja konseptoitavissa Suomessa ja muualla maailmassa. Teema 4: Luomuliha liikkeelle Neljänneksi numeroitu ryhmä työskenteli yhtälailla kuoleman parissa. Tosin tällä kertaa ratkaistiin luo- mulihan jalostamisen ongelmia. Ensimmäisen päivän aikana saavutettiin yhteisymmärrys siitä, että ko- konaisuudessaan luomulihan ongelmat liittyvät sen saatavuuteen. Kuluttaja ei löydä oikeita tuottajia, tuottajat eivät löydä jalostajia, jalostajat eivät löydä kuluttajia ja niin edelleen. Linkki tärkeiden toimijoi- den välillä on katkennut. Niin jalostusasteen, saatavuuden kuin myös luomulihan vuoto tavanomaises- ti tuotetun lihan sekaan oli seurausta puutteellisista verkostoista. Keskeiseen asemaan ideassa nousi luomulihan tuottajan ja kuluttajan yhdistäminen. Vaikka ratkaisuna tarjottiin sähköisten palveluiden tehostamista ja lihameklariportaalin luomista idean ympärille, niin tärkeänä taustatekijänä kyti tuottaji- en yhteinen verkosto, joka mahdollistaisi nykyistä pienimuotoisemman ja paikallisemman lihanjalosta- misen. Lihan paikallisuus ja luomu nivoutuivat tiukasti yhteen lihanjalostusprosessin läpinäkyvyyden lisäämisen ja eläimelle aiheutetun tarpeettoman stressin poistamisen kautta. Lisäarvo kuluttajalle syntyi ruuan alkuperän selkeyttäminen ja luomulihan hinnan laskeminen. Mielenkiintoisena sivujuonteena syntyi yhteisomisteinen ja osallistava kasvatusnavetta (työnimeltään Oy Oma Luomuometta), joka rat- kaisisi lihan jalostamisesta ja toimijoiden linkittämisestä kumpuavia ongelmia aina yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen asti.

11 Teema 5: Co- operation Luomu Luomuvihannesten myynti ja jakelu - ryhmän hersytti liikkeelle Helsingin kaupungin päätös käyttää vä- hintään 50 % luomuraaka- aineita päiväkotilasten ruoan valmistuksessa vuoteen 2015 mennessä. Jatkoa pitäisi seuraaman peruskoulujen, lukioiden sekä muiden oppilaitosten osalta. Tiedettiinpä kertoa, että Turussa vastaava päätös on viety jo käytäntöön asti. Ja mitä isot edellä, sitä pienet varmasti perässä. Eli kysynnän kasvu näyttää varsin lupaavalta. Vaarana vain on, että luomu tuodaan ulkomailta ellei nyt toi- mita. Pohjois- Karjala vastaa haasteeseen. Ongelmana ei ole tuotantokapasiteetti vaan se, kehen Helsin- gin kaupungin hankintaihmiset ovat yhteydessä. Tuskin 30 eri tuottajaan. Porkkanat sieltä ja perunat täältä. Voimia täytyy siis yhdistää ja tarjota asiakkaalle helppo tapa ostaa. Samalla asiakkaalle voidaan taata toimitusvarmuutta ja laatua kun tuottajia on ringissä useita. Kustannustasoon puolestaan voidaan vaikuttaa, kun voidaan tehdä yhteisiä investointeja ja hyödyntää Rinki- Renkiä eri tilojen töissä. Yhteis- työn ytimen tulisi muodostamaan 2-3 tuottajaa, jotka luovat toimintamallin, jonka ympärille voidaan koota laajempi viljelijöiden verkosto. Kyse on koordinoinnista niin toimintamallin, myynnin kuin viljelyn- kin osalta. Ensimmäisen vaiheen kopinottajaksi nousee Karelia amk, joka lupaa kutsua kiinnostuneet luomutuottajat yhteen päättämään yhteistyön käynnistämisestä. Saada eri taustoista olevat ihmiset kohtaamaan ja pohtimaan heille yhteisiä asioita Leiriläisille osoitetun palautekyselyn perusteella leiriä pidettiin kokonaisuutena erittäin hyvin onnistu- neena (yleisarvosana 8,3 asteikolla 1-10). Osa yrittäjäleiriläisistä kuitenkin koki, että kolmipäiväinen leiri on liian pitkä. Luomu- ja valokuitu- teemoihin oli järjestetty alustavat puheenvuorot. Erityisesti mieleen jäi alustajan puhe luomuyrittämisestä. Uutena ideana nousi esiin toisissa ryhmissä vierailu, mikä avartai- si ajattelua myös omassa ryhmässä. Jatkotoimenpiteiltä toivottiin seurantakokoontumisajoja noin puoli vuotta leirin jälkeen. "Innostus vaikuttaa säilyneen yli viikonlopun, joten varmasti perästä kuuluu." Kaakkois- Suomen innovaatioleiri Kaakkois- Suomen (Kymenlaakso ja Etelä- Karjala) innovaatioleiri järjestettiin Marjolan leirikeskuksessa Lappeenrannassa Leirin pääteemana olivat rajan läheisyyden mahdollisuudet, joita py- rittiin hyödyntämään ennalta määritellyissä viidessä eri teemassa. Leirillä viidessä teemassa syntyi viisi ideaa maaseudun kehittämiseksi. Kaakosta kajahti viisi villiä väriläiskää tulevaisuuden matkailulle Teema 1. Hyvinvointia matkailusta - liikuttaako luonto? Hyvinvointia matkailusta luova ryhmä lähti hakemaan rahan läheisyyttä Aasiasta asti. Ryhmä ideoi aasia- laisille, ilmansaasteita pakeneville ympäristöpakolaisille hyvinvointipalveluiden konseptin eli Good Life Bookedin. Yhden luukun periaatteella toimiva palvelu kerää kaakkoissuomalaisten matkailu- ja hyvin- vointiyrittäjien palvelut helposti saatavaksi. Pienten yrittäjien tunnettuus nousee, matkaajat viipyvät kohteissaan pidempään ja varaavat seuraavan vuoden matkan jo lähtiessään. Good Life Bookedin vah- vuus on myös kulttuuri- ja kieliosaamisessa asiakkaat saavat ensiluokkaista palvelua. Good Life Booked - idea nousi innovaatioleirin voittajaksi onnistuessaan paketoimaan hyvinvoinnin hienosti ja selkeästi ja vastatessaan olemassa olevaan kysyntään selkeästi määritellylle kohderyhmälle.

12 Teema 2. Lähiruoka - syötävän hyviä matkailukonsepteja Lähiruokaryhmä yhdisteli matkailukonseptissaan fyysistä ja henkistä ravintoa ja rakensi ruokamaisema- matkabrändiä Suomelle. Konseptilla nostetaan suomalainen ruoka maailmankuuluksi ja muutetaan kuva Suomesta surkeana ruokamatkailumaana. Ruokamaisemamatka on brändi ja "booli", johon kerätään valmiita tuotepaketteja. Tuotteet ovat esillä ja varattavissa samaisen portaalin kautta. Tiimi ideoi yhdek- si tuotteeksi kolmen päivän ruokamaisemamatkan "Kurjuudesta Gloriaan". Matkan aikana nautitaan sekä mielen että ruumiin ravintoa ja käydään läpi samalla Suomen historiaa ja ruokakulttuuria. Konsep- tissa uudistetaan myös suomalaista ruokakulttuuria tarjoamalla uusia luksus(lähi)ruokia. Tarinan muo- dossa esitetty konsepti säväytti ja mykisti yleisöä ja tuomareita ideassa on valtava mahdollisuus, johon tarttua kiinni! Teema 3. Kylämatkailu - paikalliskulttuuri ja kädentaidot Kylämatkailua pyöritellyt kolmosryhmä päätyi moninaisen ideoiden ilotulituksen jälkeen rakentamaan Salpalinjan ympärille viikon mittaisen matkailutapahtuman. SalpAction kokoaa Kaakkois- Suomen yrittä- jät, kehittäjät, kylien asukkaat ja aktiivit yhteiseen tapahtumaan, jonka vetonaulana kilvoitellaan muun muassa noin 100 km kestävyysurheilukilpailussa ja lyhyemmässä juoksukaivantojen Salparace- kisassa sekä soditaan leikkimielisesti tyynyin, kävyin ja sanansäilän siivittämänä. Tapahtuma käynnistyy Virolah- delta ja etenee viiden päivän aikana Lappeenrantaan, jossa SalpAction huipentuu pääjuhlaan. Jatkossa vuosittain järjestettävän tapahtuman kainalossa pidetään EU- Venäjä- huippukonferenssi, joka kokoaa politiikan kärkinimet keskustelemaan esimerkiksi energia- ja turvallisuuspolitiikasta, ihmisoikeuskysy- myksistä sekä arktisen alueen mahdollisuuksista. SalpActionin sponsoreiksi ja kumppaneiksi kutsutaan Googlen, Rovion ja Supercellin kaltaiset yritykset. Ryhmän humoristinen ja tunteella tulkittu esitys va- kuutti niin leiriraadin kuin muut leiriläiset! Teema 4. Matkailun uudet trendit, uudet tuotteet Ryhmässä neljä kunnianhimon taso nostettiin korkealle. 'Uudet trendit, uudet tuotteet' - otsikko velvoitti etsimään Kaakkois- Suomeen jotain aivan uutta. Uutteran ja innostuneen työstön sekä rohkean uuden- laisen ajattelun siivittämänä synnytettiin 'Tunteet peliin' - matkailukonsepti. Konsepti nostaa Kaakkois- Suomen matkailullisesti aivan uudelle jännittävälle tasolle. Se tuo käsikirjoitettujen, laadukkaasti toteu- tettujen matkailupalvelujen kautta tunteet ja voimaantumisen matkailukokemukseksi, joka jättää jäljen, jota ei unohda. Se myös nostaa Kaakon kulmat paikkoineen ja tunnelmineen matkailukartalle tavalla, jota kukaan ei ole kokeillut vielä aiemmin. Yhteispeli on alkanut jo tästä kuullaan vielä. Tunteet ja voi- maantuminen ovat tulleet Kaakkoon! Teema 5. Toimijoiden välinen yhteistyö Toimijoiden yhteistyötä käsitellyt ryhmä päätyi vallankumoukseen. Ihmiset haluavat vallan ja vaikutta- misen mahdollisuuden takaisin itselleen. Kylien ja kaupunkien asukkaat ovat kyllästyneet byrokraatti- seen hanketoimintaan. Uudelleen perustettavassa Kymen läänissä kytee luottamuksen puute. Ryhmä päätti järjestää kohtauksia. Kohtauksia järjestetään kohtauspaikoilla, joiden luontevimpia paikkoja ovat seurantatalot tai tyhjäksi jääneet kyläkoulut tai kunnantalot. Paikkoja löytyy valmiina jo useita kymme- niä. Kohtaukset tuovat karnevaalitunnelmaa kyliin, kohtausten aikana talosta löytyy käytännössä kaikki kyläläisten kaipaamat palvelut, tietoa ja toimintaa. Yhteisöllisyyttä synnyttävä ja olemassa olevia tiloja hyödyntävä työ käynnistyy Kouvolan InnoHubista ja jatkuu seuraavina vuosina muiden paikallisten moottoreiden (Imatra, Kotka/Hamina, Lappeenranta) käynnistämisellä.

13 Leiriltä jäi mieleen hyviä ideoita rajan läheisyyden mahdollisuuksiksi Leiriläisille osoitetun palautekyselyn perusteella leiriä pidettiin kokonaisuutena erittäin hyvin onnistu- neena (yleisarvosana 8,5 asteikolla 1-10). Ryhmätöiden tekeminen oli rankkaa, mutta palkitsevaa. Leirin aikataulu koettiin melko tiiviiksi, vapaa- aikaa olisi toivottu enemmän. Osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että aiheeseen ehtii ja saa paneutua kolmen päivän ajan ja toisaalta harmittelivat osan ryhmistä hajoa- mista jonakin päivänä. Jatkoaskelia haluttiin ottaa erityinen pallo heitettiin ammattikehittäjille, jos- kin suuri osa osallistujista oli jollakin tavalla viemässä leirillä syntyneitä ideoita eteenpäin. "Rankkaa oli mutta sen arvoista!"

14 Keskeisimmät opit Vuoden 2013 innovaatioleirien tuloksia summattiin yhteisessä seminaarissa Scandic- hotelli Simonken- tässä Helsingissä Samalla vuoden 2014 innovaatioleirien alueelliset vastuutahot olivat kuu- lemassa oppeja ja kokemuksia leiritoteuttajilta. Tähän viimeiseen lukuun on koottu MDI:n ja leirien alu- eellisten vastuuhenkilöiden ajatuksia leirien onnistumisesta ja ehdotuksia konseptin jatkokehittämises- tä. Tavoitteiden toteutumisen reflektointia Maaseutuverkostoyksikön tarjouspyynnössä kuvattiin innovaatioleirien tavoitteita. Tarjouspyynnön mu- kaan innovaatioleirien tavoitteena on 1. tuottaa ja nostaa esiin uusia innovaatioita alueellisten tai paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti 2. parantaa ja luoda uusia malleja alueellisten asiantuntijatahojen, toimijoiden ja yrittäjien yhteis- työhön innovaatioiden tai uusien toimintatapojen tuottamisessa 3. osoittaa maaseudun vahvuudet uusien innovaatioiden syntymisessä 4. markkinoida maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksia innovaatioiden kehittämisessä 5. olla oppimisprosessi, jossa jalostetaan alueellisten innovaatioleirien toimintamallia Vuoden 2013 leiritoteutusten osalta voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin onnistuttiin vastaamaan vähintään tyydyttävästi. Alla on lyhyesti reflektoitu leiritoteutuksia tavoitteisiin nähden. 1. Kaikki alueelliset leirit toteutettiin alueiden lähtökohdista. Paikalliset toimintaryhmät olivat Kes- ki- ja Pohjois- Karjalan leiriä lukuun ottamatta keskeisessä asemassa leirien alueellisessa suunnit- telussa. Valtaosa leirien teemoista nousi tai mukaili paikallisten kehittämisstrategioiden teemo- ja. Näin ollen leirityöskentelyllä pystyttiin tuottamaan ja nostamaan esiin uusia liike- ja han- keideoita, joista toivottavasti jalostuu myös uusia toimintatavallisia tai kaupallisia innovaatioita. 2. Yksi leirien merkittävimmistä hyödyistä liittyy alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Leirien puit- teissa onnistuttiin saattamaan keskenään yhteistyöhön sellaisia tahoja, jotka eivät aiemmin ole asioita yhdessä suunnitelleet tai toteuttaneet. Lähes jokaisella leirillä pohdittiin ja ideoitiin myös uudenlaisia malleja kehittämistyön tai muun alueen toimintaa edistävän toiminnan toteuttami- seksi. 3. Alueelliset innovaatioleirit olivat erityisesti maaseudun kehittämisen innovaatioleirejä. Kuten todettu, leirien aiheet, teemat ja tavoitteet räätälöityivät alhaalta ylös - periaatteen mukaisesti. Näin ollen maaseudun ominaispiirteet olivat vahvasti mukana kunkin leirin suunnittelussa. Leiri- en aikana isoimman säväytyksen toteuttajiin teki maaseudun asukkaiden ihmisten into ja pa- lo oman alueensa kehittämiseen. Samalla jokainen osallistuja toi oman osaamisensa ja potenti- aalinsa mukaan kehittämistyöhön, mikä entisestään vahvisti kykyä tuottaa uusia ideoita ja inno- vaatioita maaseudun lähtökohdista. 4. Alueelliset innovaatioleirit saivat jokaisella leirillä huomiota paikallisissa tiedotusvälineissä. Muutamalla alueella leirijuttu ja teemat löivät hyvin itsensä läpi erityisesti paikallisissa lehdissä. Kaiken kansan julkisuuteen saatiin varsin hyvin nostettua maaseudun kehittämisohjelmia ja niis- tä kummunneita vahvuuksia innovaatioiden kehittämisessä. Julkisten tiedotusvälineiden lisäksi jokaisella alueella viestitettiin ahkerasti tulevasta leiristä. Lisäksi leirien valmisteluun osallistui huomattava joukko aluekehittäjiä niin maaseudulta kuin kaupungeistakin.

15 5. Alueelliset innovaatioleirit ovat olleet isoja oppimiskokemuksia niin leirien osallistujille kuin niiden toteuttajille. Yhtenä piiloagendana on ollut esitellä uudenlaista, intensiivistä kehittämis- menetelmää alueen kehittäjille, jotta he voisivat omaksua leirimäisen työskentelyn pysyvämmin osaksi kehittämisrepertuaariaan. Palautekyselyiden vastausten perusteella tässä on kiitettävästi onnistuttu. Jokaisella leirillä on varmasti onnistuttu parantamaan osallistujien valmiuksia kehit- tämistyöhön ja samalla tarjottu heille sisällöllisesti virikkeitä ja uusia ajatuksia. MDI on pyrkinyt toteutusten välillä aktiivisesti hakemaan pieniä parannuksia leirinaikaiseen työskentelyyn, mutta kuitenkin niin että leirin peruskonsepti säilyy ennallaan. Vuoden 2014 leiritoteutuksiin tehdään jonkin verran muokkauksia leirin aikana käytettäviin tehtävänantoihin, materiaaliin ja muuhun juoksutukseen. Näistä keskustellaan tarkemmin Maaseutuverkostoyksikön kanssa. Ideoita leirityöskentelyn kehittämiseksi Helsingin summasemmassa käytiin aktiivista keskustelua ja tuotiin varsin suoraviivaisesti esiin onnistu- misia ja epäonnistumisia leireiltä. Tähän alle on listattu tilaisuuden antia ja prosessin aikana esiin nousseita isompia ja pienempiä ideoita leirityöskentelyn kehittämiseksi. 1. Osallistujarekrytointi. Leiritoteutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että leirin osallistujat sitoutuvat leirityöskentelyyn koko leirin ajaksi (ml. iltaohjelmat). Tämä vahvistaa ryhmän sisäistä dynamiikkaa ja auttaa jokaista osallistujaa samaan itsestään parhaan irti leirin aikana. Ryhmäko- kona toimivin on 6 8 henkilön ryhmät, jolloin keskusteluun saadaan riittävästi näkemyksiä, eikä kukaan pysty liikaa dominoimaan työskentelyä. 2. Täsmäteemat. Leireillä käsiteltiin keskenään hyvin erimitallisia teemoja: joillakin leireillä teemat olivat aluekehittämisen menetelmiä tai muita vastaavia laajoja kokonaisuuksia, kun taas toisilla leireillä ryhmät työstivät hyvinkin tarkoin määriteltyjä liikeideoita. Työstämisessä pääsee merkit- tävästi vauhdikkaammin liikkeelle, kun teemat on riittävän tarkasti määriteltyjä. Edelleen leirien teemat voivat olla jatkossakin aluekehittämiseen liittyviä tai liikeideoita, kunhan ne on riittävän tarkasti määritelty. 3. Omistajuus. Yhtä tärkeää käsiteltävän teeman rajaamisen kanssa on se, että teemalla on ryh- mässä omistaja. Käytännössä jokaisessa ryhmässä tulisi olla henkilö tai henkilöitä, joiden intohi- mona ja arkityönä on kyseisen asian edistäminen. Liikeideoiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että potentiaalinen yrittäjä(ryhmä) on mukana. Muiden teemojen kohdalla ryhmässä tulisi olla henkilöitä, jotka ovat nostaneet teeman esiin valmisteluvaiheessa ja haluavat sitä erityisesti työnsä puolesta edistää. Ellei omistajuutta ole, ideointi ja työstäminen ei todennäköisesti ole yh- tä tuottoisaa. 4. Sparraajissa vähemmän on enemmän. Osalla leireistä havaittiin, että sparraajia oli joko liikaa tai he eivät muuten olleet täysin tehtävänsä tasalla. Jatkossa sparraajien valintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ehkä nyrkkisääntönä voisi todeta, että yksi tai kaksi eri taustasta tu- levaa ja eri osaamisprofiilin sparraajaa on parempi kuin isompi joukko keskenään samankaltai- sella osaamisella matkassa olevia sparraajia. Jatkossa myös sparraajien ohjeistamiseen kiinnite- tään leirin aikana enemmän huomiota. Sparraajien tehtävänä kun on omalla asiantuntemuksel- laan auttaa ryhmiä eteenpäin työssä, ei lytätä tai tuomita ideoita. 5. Vierailut ja virikkeet. Lähes kaikilla leireillä oli järjestetty toiseen päivään vierailu tai jokin muu normaalin ohjelman katkaiseva numero. Lähtökohtaisesti on hyvä, että osallistujien huomio tie- toisesti siirretään hetkeksi ulos ryhmätyöstä, mutta silti vierailu tai virikeohjelma ei saisi käydä aikavarkaaksi. Etenkin on aiempaa paremmin huomioitava toisen päivän aikana sparraajien rooli

16 ja aikatarve ryhmien kanssa ja suhteuttaa muu ohjelma sen mukaan, että ryhmille jää kuitenkin riittävästi aikaa oman ideansa työstämiseen. 6. Kutsuvierastilaisuudet. Uusilla leireillä kannattaa aiempaa motivoituneemmin kutsua alueen keskeisimpiä sidosryhmiä ja tiedotusvälineitä kolmanteen leiripäivään. Viimeisen leiripäivän aa- mupäivänä on mahdollista esitellä leirikonseptia ja erityisesti leirillä käsiteltyjä teemoja ja nos- taa niitä jatkokehittämisen kannalta kenties merkittävimpien sidosryhmien tietoisuuteen. Lisäksi paikallisten tiedotusvälineiden kautta voidaan nostaa esiin maaseudun mahdollisuuksia ja sitä kautta muokata ihmisten mielikuvaa maaseudusta innovaatioiden lähteenä. 7. Tilat. Leirien osallistujat nostivat erityisen tärkeäksi viihtyvyystekijäksi työskentelytilat. On totta, että kaikilla leireillä ei pystytty takaamaan jokaiselle ryhmälle tasapuolisia työskentelytiloja, kos- ka työpisteitä jouduttiin tekemään yleiseen ravintolaan, käytäville ja varastoihin. Erityisesti avoimessa tilassa työskennelleet ryhmät kokivat kärsineensä puitteista. Vaikka työskentelytilo- jen ei tarvitse olla moderneja tai viimeisen päälle varusteltuja, niiden tulee kuitenkin olla eristet- tävissä (ovi kiinni) muusta leirimiljööstä. Edellä kuvattujen kehittämisehdotusten lisäksi MDI pohtii joitakin uudistuksia ryhmätöiden ohjaukseen ja leirikonseptiin kokonaisuudessaan. Näistä keskustellaan Maaseutuverkostoyksikön kanssa ohjausryh- män kokouksissa, ja uudistuksia otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2014 leireillä.