Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Transkriptio

1 Lausunto Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut ) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Vastuuta ympäristöterveydenhuollosta ei tule siirtää maakunnalle, vaan kunnalla pitää olla mahdollisuus säilyttää järjestämisvastuu omalla päätöksellään. Ympäristöterveydenhuolto on osa kunnan vastuulla olevien lupatoimintojen kokonaisuutta, joka järjestetään nykyisin kaupungeissa tehokkaasti. Ympäristöterveydenhuollolla on myös kytkös kuntien elinvoimatehtävän kannalta tärkeään maankäyttöön. Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Lausuntopalvelu.fi 1/24

2 Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Kaupunkiseutujen ja ministeriöiden suora sopimuskumppanuus on ollut keskeinen elementti elinkeinopolitiikan ja aluekehittämisen vahvistamisessa. Suurille kaupungeille on tärkeää, että suora neuvottelumenettely toimii myös jatkossa. Lakiesityksessä tulee tuoda selkeämmin esiin suurten kaupunkien ja niiden omien toimien ja verkostojen roolia ja suoraa sopimista valtion kanssa aluekehitykseen liittyen. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Lain maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta 19 :n mukaan maakunnan tehtävänä olisi maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. Sisällöllisesti maakuntakaavan sääntely vastaisi nykyistä, maakuntien liittojen vastuulle kuuluvan maakuntakaavan sääntelyä. Nykyisen maakuntakaavoituksen mekaaninen siirtäminen itsehallinnolliselle maakunnalle ei ole hyväksyttävää. Koska maakuntauudistuksessa maakuntien liitot lakkaavat, ei ole enää olemassa tarkoituksenmukaista tahoa nykyisenlaisen ohjausvaikutukseltaan sitovan maakuntakaavan laatimiseksi. Maakuntakaavoitusta ei voida antaa itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi irrallisena kuntien itsehallintoon kuuluvan kaavoitusmonopolin yleispiirteisestä poliittisesta ohjauksesta. Lausuntopalvelu.fi 2/24

3 Maakuntavaltuusto voi edelleen hyväksyä maakuntakaavan toimivaltaansa kuuluvan maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana ilman oikeusvaikutteisuutta kuntien yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen osalta. MRL 25 :ssä säädettäisiin maakunnan suunnittelun tehtävistä. Velvollisuus maakuntastrategian laatimiseksi on perusteltu. Maininta maakuntakaavasta tulee poistaa. Säännös vastaa maakuntakaavoituksen osalta nykyistä sääntelyä, eikä ole hyväksyttävissä tilanteessa, jossa maakuntakaavasta päättäminen ei ole enää kuntien välillisenkään päätösvallan piirissä. MRL 27 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan laatimisesta mm. siten, että kaavan valmistelua ohjaamaan on asetettava kuntien yhteistyöryhmä. Ohjausryhmä, jossa on kuntien nimeämiä jäseniä, ei muuta sitä, että tosiasiassa itsehallinnolliselle maakunnalle mekaanisesti siirrettävä maakuntakaavoitustehtävä rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. Säännös tulee poistaa, koska se viittaa asiallisesti nykyisin tehtävään maakuntakaavoitukseen. Vastaavaa säännöstä ei tarvita, kun maakuntakaava toimii maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana vailla oikeusvaikutuksia. MRL 28 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan sisältövaatimuksista. Säännös on sama kuin nykyinen. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on seikkoja, joiden arvioiminen ei voi olla maakunnan tehtävänä. Kaupungin näkökulmasta esimerkiksi liikennejärjestelmän toimivuuden tai elinkeinoelämän toimintaedellytysten arviointi myös maankäytön kannalta ovat kaupungin keskeisiä tehtäviä ja osa päivittäistä päätöksentekoa ja kehittämistä. Tehtävien säätäminen maakunnan vastuulle osana maakuntakaavoitustehtävää luo päällekkäisen rakenteen, joka haittaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä. MRL 31 :ssä säädettäisiin, että maakuntakaavan hyväksyy maakunnan ylin päättävä toimielin. Se, että oikeusvaikutteisen maakuntakaavan hyväksyy kunnista irrallaan oleva taho, rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. MRL 32 ja 33 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan oikeusvaikutuksista ja rakentamisrajoituksesta. Säännökset ovat samat kuin nykyiset. Maakuntakaavalla ei voi olla vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli siitä päättäminen siirretään kunnilta itsehallinnolliselle maakunnalle. MRL 65, 66 ja 67 :ssä säädettäisiin kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville, viranomaisneuvottelusta ja kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoittamisesta. Siltä osin kuin pykälissä säädettäisiin maakuntakaavasta, säädökset vastaavat nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Koska nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei tule siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi, ei mainituissa pykälissä tule säätää maakuntakaavoituksesta. Lausuntopalvelu.fi 3/24

4 MRL 127 :n 4 momentissa säädettäisiin, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee 14 päivän kuluessa purkamisilmoituksen tai purkamiseen johtavan rakennuslupahakemuksen saatuaan tiedottaa siitä kunnanhallitukselle ja Valtion lupa ja valvontaviranomaiselle, mikäli rakennuksen tai sen osan purkaminen voi merkitä historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen taikka kaupunkikuvan tai rakennetun ympäristön turmeltumista. Kyseistä momenttia ei ole nykyisessä maankäyttö ja rakennuslaissa. Ehdotettu momentti on tarpeeton ja se tulee poistaa esityksestä. Maininta kunnanhallitukselle tiedottamisesta ei ole tarkoituksenmukainen ja Valtion lupa ja valvontaviranomaiselle ilmoittaminen on turhaa byrokratiaa, josta säätäminen olisi vastoin hallitusohjelmaan kirjatun kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä. MRL 133 (Kuuleminen ja lausunnot), 173 (Poikkeamismenettely), 177 (Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi) ja 178 (Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi) esitetyt viittaukset maakuntakaavaan tulee poistaa, koska ne sääntelevät nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei voi mekaanisesti siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi. MRL 190 :ssä säädettäisiin muutoksenhausta. Pykälän 1 momentissa viitataan maakunnan 33 :n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen (rakentamisrajoitus). Maakuntakaavalla ei voi olla nykyistä vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli kaavoitustehtävä siirretään itsehallinnolliselle maakunnalle. Siksi 190 :stä tulee poistaa viittaus 33 :n 3 momenttiin. MRL 191 :ssä säädettäisiin valitusoikeudesta kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä mm. siten, että valitusoikeus on myös maakunnalla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Maakunnan valitusoikeus tulee rajata vain seikkoihin, joilla on valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä. MRL:n uudistuksessa on päädytty poistamaan ELYkeskusten valitusoikeus osana normitalkoita. Lausuttavana olevan esityksen kirjaus maakunnan valitusoikeudesta tarkoittaa käytännössä sitä, että ELY:n valitusoikeutta vastaava valitusoikeus palautettaisiin MRL:ään. Tämä on vastoin niitä byrokratian keventämisen periaatteita, joilla MRL:n säännöksiä viime vuosina uudistettu. Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Voimassa olevan maankäyttö ja rakennuslain kumottavaksi ehdotetussa 18 :ssä säädetään, että elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Valvontatehtävä on luonteeltaan laillisuusvalvontaa, joka kohdistuu lähinnä valtakunnallisiin tai merkittäviin maakunnallisin asioihin. Perustettavat maakunnat ovat itsehallinnollisia yhteisöjä, joiden roolina olisi tarjota konsultoivaa apua, mm. koulutusta, ja osallistua ennakolliseen yhteistyöhön. Ehdotus on kannatettava. Lausuntopalvelu.fi 4/24

5 Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Kulttuuriympäristön liittyvät nykyiset ELY:n tehtävät tulevat jakautumaan Valtion lupa ja valvontaviraston (kulttuuriympäristön suojelu) ja maakuntaviraston (kulttuuriympäristön hoito) kesken. Tehtävien jakaantuminen tulee todennäköisesti kulttuuriympäristöasioiden hoidossa ja suojelussa aiheuttamaan hallinnollisten tasojen lisääntymistä, kulttuuriympäristön hoitoon ja suojeluun liittyvien palveluiden siirtymistä pois kuntalaisten läheltä. Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE ) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE ) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE ) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE ) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE ) Lausuntopalvelu.fi 5/24

6 Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE ) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE ) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE ) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE ) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE ) Maakunnan muut tehtävät (HE ) Erityisryhmille tarkoitettujen asuntohankkeiden puoltaminen Esityksen mukaan maakunta antaisi jatkossa asuntohankkeen avustamista koskevan puoltavan tai kielteisen lausunnon kunnan sijasta silloin, kun avustuksen kohteena oleva rakennus on tarkoitettu sellaiselle erityisryhmälle, jonka asumispalveluiden järjestäminen kuuluu maakunnan vastuulle. Muussa tapauksessa lausunnon antaisi rakennuksen sijaintikunta kuten tähänkin asti. Esityksessä mainitaan kunnan vastuulle kuuluvaksi opiskelijaasuntokohteita koskevat lausunnot. Muita vastaavia kohteita ovat normaalit nuoriso ja senioriasuntokohteet, joissa ei järjestetä lain määräämää asumispalvelua. Lausuntopalvelu.fi 6/24

7 Erityisryhmähakkeita koskevissa lausunnoissa tulee arvioida hankkeen soveltuvuutta kunnan asuntokantaan ja asuntomarkkinatilanteeseen. Hankkeen pitää olla sosiaalisesta näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja tarpeellinen sekä sijaita keskeisellä paikalla palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta. Lisäksi hankkeen tulee olla sijainniltaan sellainen, että se tukee asuntoalueen tasapainoista kehitystä. Asuntoalueiden eriytyminen on ollut viime vuosina voimakasta. Huonoosaisuus pyrkii kasautumaan tietyille alueille ja asuntoalueiden väliset erot kasvavat. On erittäin huolestuttavaa, mikäli asuntotuotannon ohjelmointi hajotetaan jatkossa kahdelle eri organisaatiolle. Eriytymiskehityksen näkökulmasta ei ole myöskään mielekästä toteuttaa tulevaisuudessa pelkästään yhdelle erityisryhmälle tarkoitettuja kohteita vaan pyrkiä ennemminkin useamman erityisryhmän (esimerkiksi ikääntyneiden ja opiskelijoiden tai nuorten) asumiseen samassa asuintalossa sekä tilojen yhteiskäyttöön. Jo tällä hetkellä myös erityisryhmien kohteissa on useamman tasoista asumista. Tukea tarvitsevat nuoret asuvat normaalissa nuorisoasuntokohteessa ja tehostettua palvelua tarvitsevat ikääntyneet asuvat samassa kohteessa itsenäiseen asumiseen kykenevien ikääntyneiden kanssa. Lausuntojen antamisvastuun hajottaminen kahdelle eri organisaatiolle ei tue tällaisen kehityksen jatkumista. Espoo ei kannata esitystä ehdotetun kaltaisena vaan Espoon kaupungin mielestä kaikkien myös erityisryhmille tarkoitettujen asuntohankkeiden puoltamisen tulee olla kunnan vastuulla, mutta kunta voi pyytää puoltoa varten erityisryhmille tarkoitetuista asuntohankkeista lausunnon maakunnalta Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen asukasvalinta Esityksen mukaan asukasvalintaperusteiden noudattamisen valvonta siirrettäisiin kunnilta maakunnille siltä osin, kun kyse on sellaisista erityisryhmistä, joiden asumispalveluiden järjestäminen kuuluu maakunnalle. Esityksen toteuttaminen merkitsisi päällekkäisiä resursseja ja osaamisen ylläpitoa kunnissa ja maakunnissa. Se ei ole resurssien käytön tehokkuuden kannalta kannatettavaa. Espoossa asukasvalintojen valvontaa suorittaa yksi kokopäivätoiminen henkilö. Pienemmissä kunnissa valvonta hoidetaan osapäiväisesti. Asukasvalintojen valvonta tulisi resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta keskittää ennemminkin Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselle kuin hajottaa sitä kuntien ja maakuntien tehtäväksi eikä Espoo siten kannata ehdotetun kaltaista esitystä. Lausuntopalvelu.fi 7/24

8 Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Ei Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Lausuntopalvelu.fi 8/24

9 Kommenttinne näistä pykälistä Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Kommenttinne näistä pykälistä Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Lausuntopalvelu.fi 9/24

10 Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Kommenttinne näistä pykälistä Liikkeenluovutusperiaate on selkeä ja on hyvä, että se on laissa. Siirtyvän henkilöstön täsmällisempi määrittely tulee jättää luovuttavan kunnan päätettäväksi. Kun tällaisessa siirrossa tulee tulkinnallisia kysymyksiä, on välttämätöntä, että jompikumpi osapuoli kykenee sitovasti määrittelemään siirtyvät henkilöt. Kunnilla on selkeästi paremmat tiedot henkilöiden tehtävistä ja niiden jakautumisesta eri osaalueisiin. Kolmannessa momentissa on määräys, että maakuntakonserniin tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön siirretään toimintoja, voidaan soveltaa liikkeenluovutusta. Aikaraja koskee vain ennen perustettavia yhteisöjä. Mahdollisten aikatauluongelmien vuoksi voi käydä, että yhteisö perustetaan vasta tämän jälkeen, jolloin liikkeenluovutusvelvoite ei tule noudatettavaksi. Aikataulu tulee laissa määritellä toteutuvan aikataulun mukaan. 10 :n lisäeläketurvan osalta ehdotetut säännökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Periaatteessa lisäeläketurva tulee valtiolta siirtyville taattua erikseen tällä pykälällä ja kunnista siirtyville Kevaa koskevan lain pykälillä (joita ei siis tässä ole tarkemmin avattu). Tosin näyttäisi siltä, että kuntien henkilöstö voi joutua eri asemaan kuin valtiolta siirtyvät siinä tilanteessa, että maakunta perustaa yhteisön, johon toiminnot siirtyvät ja tämä yhteisö ei tulekaan Kevan jäseneksi. Jos tällainen tilanne syntyy, on valtiolta siirtyvien osalta lisäeläkeoikeus turvattu voimaanpanolain 3 luvun 10 pykälän määräyksellä, mutta kunnista tai kuntayhtymistä siirtyvien osalta vastaavaa määräystä ei ole. Tässä siis on mahdollista syntyä epäkohta kunnista siirtyvien työntekijöiden osalta. Lausuntopalvelu.fi 10/24

11 Kuten valmistelumateriaalista ilmenee, ei tämä ole aivan mitätön pikkuseikka, koska lisäeläkeoikeus koskee valmistelutekstin mukaan noin kolmasosaa siirtyvästä henkilöstöstä. Siirtyvän henkilöstön (valtiolta tai kunnista) tulee olla samassa asemassa liikkeenluovutuksen jälkeen. Siirron yhteydessä tulee huolehtia, etteivät kuntien eläkevakuutusmaksut kasva. Maakunnille tulee siirtyä kunnista kaikki eläkevastuut siirtyvän henkilöstön osalta. Tuleva tasausmaksu ei voi määräytyä veronmaksukyvyn mukaan. Mahdolliset henkilöstösiirrot eivät saa vaikuttaa kuntien eläkemenoja kasvattavasti eivätkä myöskään henkilöstön tulevia eläkeetuja alentavasti. Henkilöstösiirroista itsestään ei saa aiheutua kuntien tai maakuntaan siirtyvän henkilöstön osalta vastaavasti palkkamenojen kasvua eikä myöskään henkilöstön palkkaetujen alenemista. Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Kommenttinne näistä pykälistä Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuuden vastikkeeton siirto ei ole hyväksyttävää, vaan lisää Uudenmaan kuntien maksuvastuuta maakuntien rahoituksesta. Kuntayhtymän omaisuudesta pitäisi maksaa vuokraa, kuten kuntien kiinteistöistä. Se, että maakunnalle korvauksetta luovutettava varallisuus on hyvinkin erisuuruinen eri kunnissa, myös asukaskohtaisesti laskettuna, tarkoittaa perusteetonta kuntalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan. Luovutettava omaisuus tulisi korvata luovuttavalle kunnalle. Kaikissa tilojen omistusmuodoissa maaomaisuus tulee jäädä aina kunnan omistukseen ja siitä on maksettava maanvuokraa. Asetusluonnoksen valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana mukaan kunnan ja maakunnan välinen vuokra määräytyy ensisijaisesti kunnassa jo käytössä olevalla vuokranmääritysjärjestelmällä, joka on hyväksytty valtuustossa. Käytössä olevan vuokranmääritysjärjestelmän mukainen sisäinen vuokra kattaa vain pienet vuosikorjausluonteiset, tilan käyttökuntoa varmistavat korjaukset. Toimitiloihin jälkeen tehdyt investoinnit ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida erikseen vuokranmäärityksessä. Lausuntopalvelu.fi 11/24

12 Toimitilavuokran tarkistamisessa tulisi käyttää elinkustannusindeksin sijaa kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiä, joka kuvaa paremmin kustannusten kehitystä kiinteistönhoidon eri tehtävissä (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto). Asetusluonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana ei ole huomioitu HE 15/2017 perusteella tapahtuvien muutosten arvonlisäveroseuraamuksia kunnille. Siltä osin, kun kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Asetuksessa tuleekin todeta, että kiinteistön siirtyessä arvonlisäverotuksessa vähennysoikeudettomaan käyttöön, on vuokran määritystekijöihin lisättävä vuokranantajalle muutoksesta aiheutuvat rakentamisajan ja ylläpitokulujen arvonlisäveron aiheuttamat lisäkustannukset, joita ei sisälly kuntien sisäisen vuokran järjestelmään. Irtaimen omaisuuden osalla tulee noudattaa kustannusvastaavuutta. Tiloista ja irtaimesta ennen rajoittamislakia tehtyjen vuokra ja leasingsopimusten tulee siirtymäajan jälkeen siirtyä sellaisenaan maakunnalle, jollei kunnan kanssa erikseen muuta sovita. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat väestönkasvusta johtuen joutuneet tekemään jatkuvasti merkittäviä investointeja sosiaali ja terveydenhuollon hankkeisiin. Tilainvestoinnin lisäksi niihin liittyy myös ensikertainen kalustaminen mukaan lukien irtainta laitteistoa joka kunnassa käsitellään investointina. Maakunnan on ostettava tai maksettava vuokraa myös kuntien irtaimesta omaisuudesta niiden reaalihinnan mukaan. Samat pääsäännöt ja kannanotot koskevat myös pelastustoimen siirtymistä maakuntaan. Onko maan hallituksen omaisuuden siirtoja koskevien suunnitelmien perustuslaillisuus varmistettu? Kuntaomaisuuden suojan yhteys riskiluokitukseen on jäänyt käsittelemättä hallituksen esityksessä. Kuntaomaisuuden kansallistaminen toisi nyt noin 37 miljardin euron suuruisen kuntayhteisöjen ja sosiaalisen asuntotuotannon pääomahuoltoon vuotuisia lisäkustannuksia milj. euroa pysyvästi sen mukaan, millaiseksi kuntien riskiluokitus muotoutuisi eurooppalaisessa säätelyssä. Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kommenttinne näistä pykälistä Lausuntopalvelu.fi 12/24

13 Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Ehdotuksessa on varhaiskasvatuslakia koskevia erityisesti valvontaa ja aiemmin aluehallintovirastolle kuuluneita tehtäviä. Nykyiseen lakiin verrattuna muutosesitykset selkeyttävät ja täsmentävät nykyistä lainsäädäntöä. Etenkin yksityisen varhaiskasvatukseen liittyvät muutosehdotukset ovat Lausuntopalvelu.fi 13/24

14 hyviä ja esimerkiksi toiminnan aloittamiseen liittyviä velvoitteita on tarkennettu nykyiseen lakiin verrattuna. Nuorten palvelukokonaisuuden eheys tulee turvata maakuntauudistuksessa. Nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat sekä Ohjaamotoiminta rakentavat nuoren näkökulmasta merkittävän kokonaisuuden huomioiden elämän eri osaalueet, sekä eritasoiset palvelun ja avun tarpeet. Maakuntauudistuksessa ensisijainen näkökulma tulee olla palveluiden saumattomuudessa nuorilähtöisesti, ei hallinto edellä. Tutkimuksista tiedämme, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Espoon kaupunki on parhaillaan rakentamassa peruskoulunsa päättäneille nuorille ja nuorille aikuisille palvelukokonaisuutta, jossa nuoren tarvitsema tieto, neuvo tai apu löytyy yhdestä paikasta. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä sivistystoimen ja sosiaali ja terveystoimen sekä kumppaneiden (kolmas sektori ja yritykset) välillä. Palvelukokonaisuus on Espoossa nimeltään Ohjaamo, joka vakiinnutetaan kaupunkiin alkaen. Vastuu Ohjaamopalvelukokonaisuudesta on Espoon kaupungilla. Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 29 Laki eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain muuttamisesta 44 Maakunta: Lakiluonnoksen mukaan maakunta huolehtii sivutuotelain mukaisista tehtävistä. Tehtäviä hoitava viranomainen eli maakunnan eläinlääkäri olisi hyvä mainita sivutuotelain mukaisena viranomaisena kuten nykylainsäädännössäkin. Merkittävä osa sivutuotevalvonnan tehtävistä vaatii virkaeläinlääkäriä. Eläinlääkintähuolto Luonnosesityksen mukaan maakunta saa vastuun eläinlääkäripalveluiden ja eläinsuojelu ja eläintautivalvonnan järjestämisessä. Pidämme erittäin hyvänä, ettei eläinlääkäripalveluita ja valvontaa eriytetä eri järjestäjille, oli se sitten kunta tai maakunta. Olemme työssämme havainneet kiistattomia synergiaetuja näiden sektoreiden yhdistämisessä sekä jaksamisen ja osaamisen ylläpitämisessä. Lausuntopalvelu.fi 14/24

15 Lakiluonnosten perusteella eläinlääkintähuollon kustannukset yhteiskunnalle tulevat lisääntymään maakuntahallintoon liittyvien lakiluonnosten johdosta. Eläinlääkäripalvelujen järjestelyssä maakunnan velvoitteita peruseläinlääkäripalvelujen tuottamisessa painotetaan aiempaa enemmän ja eläinsuojeluvalvontaan sekä eläinten tuonti ja vientivalvontaan esitetään myös virkaajan ulkopuolista päivystystä / palvelua. 31 Laki eläinsuojelulain muuttamisesta 35 maakunta ja 36 poliisi Lakiluonnoksen mukaan maakunta huolehtii eläinsuojelulain mukaisista tehtävistä. Maakunnan toimivallan delegointi eläinsuojelutehtävissä maakunnan viranhaltijoille tulisi kuvata ja määrittää myös eläinsuojeluvalvontaa tekevien henkilöiden pätevyysvaatimukset. Maakunnan eläinlääkäri tulee nimetä eläinsuojeluviranomaiseksi. Eläinten hyvinvointia, terveydentilaa ja pitopaikan eläinlajikohtaisia vaatimuksia pystyy parhaiten arvioimaan eläinlääkärin koulutuksen saanut henkilö. Toiminnan kannalta on tärkeää, että myös jatkossa poliisi on eläinsuojeluviranomainen. Pääkaupunkiseudulla on paljon eläinsuojelutehtäviä ja myös eläinten huostaanottoja. Pääkaupunkiseudun yhteisessä löytöeläintalossa on löytöeläimille varattu poliisitila, jonne myös poliisit ovat voineet toimittaa eläimen löytöeläintalon aukioloaikojen ulkopuolella. Toimivia, kustannuksiltaan edullisia ratkaisuja tulisi jatkaa, eikä käynnistää erillistä, ympärivuorokautista eläinsuojelupäivystystä. Valtio on periaatteessa korvannut eläinsuojeluvalvonnan tehtävien hoidon kustannukset kunnille, mutta käytännössä kunnat ovat käyttäneet paljon myös omia resursseja mm. koteihin tehdyissä eläinsuojeluepäilyihin liittyvissä työparin kanssa tehdyissä tarkastuksissa, joissa yksintyöskentelyyn usein liittyy selviä turvallisuusriskejä. Kuntien käyttämä työpanos on syytä huomioida eläinsuojeluvalvonnanresurssien mitoituksessa. Lausuntopalvelu.fi 15/24

16 37 Laki eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta Maakunnan eläinlääkäripalvelut / 4 luku Maakunnan eläinlääkäripalveluja tuottavien eläinlääkärien tulee olla virassa, jotta he voivat osallistua virkatehtävien, kuten kiireellisten eläintauti ja eläinsuojelutapausten hoitamiseen. 11 Peruseläinlääkäripalvelu Maakunnan on järjestettävä arkipäivisin virkaaikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka maakunnassa. Maakunnan on lisäksi järjestettävä eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa arkipäivisin virkaaikana mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu alueellaan pidettäviä hyötyeläimiä varten. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, maakunnan ei tarvitse järjestää peruseläinlääkäripalvelua muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten siltä osin kuin palvelua on alueella muutoin saatavilla. Maakunnan tarjotessa mainittua palvelua kilpailutilanteessa markkinoilla se voi yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä hoitaa tehtävää omana toimintanaan edellyttäen, että palvelusta peritään 21 :ssä tarkoitettuja maksuja ja ettei toimintaan sovelleta, mitä 22 :ssä säädetään. 21 Maakunnan perimät maksut Maakunta voi periä 11 ja 13 :ssä tarkoitetuista palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta maksun maakunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi silloin, kun kotieläintä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla. Maakunta voi periä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi maksun myös kiireellisen eläinlääkärinavun saamiseksi virkaajan ulkopuolella järjestetystä yhteydenottopalvelusta. Lausuntopalvelu.fi 16/24

17 On tärkeää turvata kiireellisen eläinlääkäriavun saanti kaikille kotieläimille ja eläintautien kannalta kattava virkaeläinlääkärijärjestely. Mutta mikäli pykälän tarkoitus on mahdollistaa peruseläinlääkäripalvelujen tuottaminen alueilla, joissa on tarjolla yksityistä palvelua, tulee pykälän tekstiä selkeyttää. 17 Eläinlääkäripalveluiden järjestäminen Maakunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 11 ja 13 :ssä säädettyjen palveluiden tuottamisesta. Yliopistollisen eläinsairaalan huomioon ottaminen palvelujen tuottajana: Espoon kaupunki on ostanut virkaajan ulkopuolisen päivystyksen Yliopistolliselta eläinsairaalalta turvaten täten kiireisen eläinlääkäriavun saannin kaikille kotieläimille. Sopimus on sisältänyt myös kotikäynnit suureläinten pitopaikkoihin sekä tarvittaessa asiakkailla on ollut mahdollisuus korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon. Hyvin toimivan päivystyspalvelun ohessa on samalla voitu turvata eläinlääketieteen opiskelijoille monipuolisen potilasmateriaalin saantia eläinsairaalaan. Tätä ei tulisi kilpailuttamissäädöksiin hankaloittaa. 22 Maakunnan osallistuminen eläinlääkäripalvelusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin Maakunta voi osallistua 11 ja 13 :ssä tarkoitetusta eläinlääkäripalvelusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kustannuksiin osallistumisesta tulee määrittää tarkat kriteerit. 39 Laki eläintautilain muuttamisesta Lausuntopalvelu.fi 17/24

18 85 Maakunta Luonnoksen mukaan maakunta vastaa eläintautilain mukaisista tehtävistä maakunnan alueella. Päätösvalta tulee antaa suoraan maakunnan virkaeläinlääkärille voimassa olevan eläintautilain mukaisesti. Tautitilanteissa tulee päätökset voida tehdä nopeasti. Luonnoksen mukaan maakunnan on järjestettävä helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien torjuntaan ja tautitilanteen selvittämiseen sekä eläinten ja tuotteiden jäsenvaltioiden välisten siirtojen ja viennin valvontaan liittyvien kiireellisten tehtävien hoitaminen myös virkaajan ulkopuolella. Eläintautien varalta on oltava kattava päivystysjärjestelmä, nykyinen järjestely (2 läänineläinlääkäriä) on ollut riittävä. Virkaajan ulkopuoliselle eläinten vienti/ tuontiasioiden hoitamiselle ei liene perusteltua tarvetta. 55 Laki elintarvikelain muuttamisesta Ensisaapumisvalvontaa koskeva pykälä esitetään kumottavaksi. Nykyinen ensisaapumisvalvonta ei ole toimiva ja on lisäksi toimijoille kallis. Jatkossa ensisaapumisvalvonta tulisi keskittää yhdelle viranomaiselle. 31 Maakunta Maakunnan elintarvikeviranomainen tulisi määrittää. Maakunnan terveydensuojeluviranomainen ja maakunnan terveydensuojeluviranomaiselle esitetty oikeus siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle on selkeästi määritetty. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Lausuntopalvelu.fi 18/24

19 Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 1 Laki lääkelain muuttamisesta 54 ae Nikotiinivalmisteet Lääkelain mukaisten nikotiinivalmisteita valvovien viranhaltijoiden pätevyysvaatimukset on syytä määrittää. 2 Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 7 Maakunnan terveydensuojeluviranomainen Määrittely on selkeä. Valvontaviranomainen tulisi määritellä vastaavasti myös elintarvikelaissa. 50 Maksut Kohteen koon ja toimintojen mukaan määräytyvä vuosivalvontamaksu, joka on ollut suunnitteilla jo useamman vuoden ajan, olisi hyvä toteuttaa käynnissä olevan lakiuudistuksen yhteydessä. Lausuntopalvelu.fi 19/24

20 Vuosittain perittävä valvontamaksu jakaantuisi näin useammalle vuodelle ja valvonnasta perittävät tulot olisivat ennustettavissa paremmin. Toimija ei kokisi vuosimaksua tarkastukseen kohdistuvana sanktiona. Vuosimaksu yhdenmukaistaisi myös maksukäytäntöä. Uusintakäynnit ja ilmoituksien ja lupien käsittely tulisi edelleen laskuttaa. 52 Valtion lupa ja valvontaviraston määräykset Laajalle alueelle ulottuvan tai muutoin erityisen merkityksellisestä terveyshaitasta voi lakiluonnoksen mukaan antaa määräyksiä Valtion lupa ja valvontavirasto. Kyseessä on todennäköisesti harvinainen ja vakava tilanne ja tällöin on tärkeää saada tilanne hallintaan mahdollisimman nopeasti. STM olisi luonteva määräyksen antaja tällaisissa tilanteissa. Maakunnan ja kunnan yhteistyö Maankäyttö ja rakennuslaissa on säännös (8 ) maakunnan ja alueen kuntien ennakoivasta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Vastaava on hyvä huomioida myös terveydensuojelulaissa. 3. Laki tupakkalain muuttamisesta Tupakkalain mukaista valvontaa suorittavien viranomaisten pätevyysvaatimukset on syytä määrittää. 91 Tupakkalain vuosivalvontamaksu on v.2017 monissa valvontayksiköissä määrätty STM:n / Valviran ohjeistuksen perusteita hyödyntäen. Valvontamaksuja esitetään alennettavan. Aiempi muutos ja tiedotus työllistivät paljon, toivotaan pitempiaikaisia ratkaisuja. Vuosivalvontamaksut: 500 tupakkatuotteet / myyntipiste, luonnoksessa esitetään 380 /v Lausuntopalvelu.fi 20/24

21 1000 tupakkatuotteet ja nikotiininesteet, luonnoksen esitetään yhteensä 500 /v Valvontamaksun alentaminen ei tue tupakoinnin lopettamistavoitetta eikä myyntipisteiden määrien vähentämistavoitteita. Millä tarkkuudella maksua sovelletaan määräaikaiseen myyntilupaan, peritäänkö esim. päivän vai kuukauden tarkkuudella? Olisi kohtuullista, että jatkuvasta luvasta peritään maksu myös ensimmäiseltä vuodelta vaikka samalla periaatteella kuin määräaikaisen luvan kestosta. Lupamaksu ei ole suuri, ja siksi myös ensimmäiseltä vuodelta tulisi periä valvontamaksua. Ensimmäinen tarkastus osuu hyvin usein myynnin aloitusvuodelle. Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Maankäyttö ja rakennuslaki: Mitä seuraavassa ehdotetaan liittyen maakuntakaavoitukseen, edellyttää sitä, että voimassa olevan maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamaa maakuntakaavoitustehtävää ei siirretä maakunnan tehtäväksi. 1. Laki maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta 19 Maakunnan tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan tehtävänä on maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan suunnitteluun kuuluu maakuntastrategia. Maakuntastrategiasta säädetään maakuntalain 35 :ssä. Poistetaan 3 momentti. 27 Maakuntakaavan laatiminen. Poistetaan pykälä. 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset. Poistetaan pykälä. 31 Maakuntakaavan hyväksyminen. Poistetaan pykälä. Lausuntopalvelu.fi 21/24

22 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Poistetaan pykälä. 33 Rakentamisrajoitus. Poistetaan pykälä. 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville. Poistetaan 3 momentti. 66 Viranomaisneuvottelu. Poistetaan 1 ja 3 momentit. 67 Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Poistetaan 2 momentti. 127 Rakennuksen purkamislupa. Poistetaan 4 momentti. 133 Kuuleminen ja lausunnot. Muutetaan 3 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos rakennuslupaa haetaan luonnonsuojelulain mukaiselle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävälle luonnonsuojelun kannalta merkittävälle alueelle, hakemuksesta on pyydettävä lausunto viranomaiselta, jonka toimivaltaan asia kuuluu. 190 Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 :ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla hallintooikeuteen. Toimivaltainen hallintooikeus määräytyy hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 :n mukaan. 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä kuntalain 137 :ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia sekä maakunnalla, jonka alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia. Lausuntopalvelu.fi 22/24

23 Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Muutetaan 4 momentti kuulumaan seuraavasti: Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallintooikeuden päätökseen, jolla hallintooikeus on kumonnut kunnan viranomaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen. Jos rantaasemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oikeus valittaa hallintooikeuden päätöksestä. 2. Laki avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi annetun lain 6 :n muuttamisesta 6 Myöntämisen edellytykset. Muutetaan 1 momentin 3 kohta kuulumaan seuraavasti: että asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. 3. Laki vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 3 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus. Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 23/24

24 Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Hauhia Merja Espoon kaupunki Konsernihallinto / Kaupunkikehitysyksikkö / Mari Immonen Lausuntopalvelu.fi 24/24