Kuntatalous muut taloustiedot 1(83) TIEDONKERUUN SISÄLTÖ JA OHJEET

Transkriptio

1 1(83) 2016 Kuntatalous muut taloustiedot TIEDONKERUUN SISÄLTÖ JA OHJEET

2 2(83) Sisällysluettelo Johdanto 7 Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 7 Yleistä sisällöstä 7 Tehtäväluokat Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoiminta Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Lastensuojelun avohuoltopalvelut Muut lasten ja perheiden avopalvelut Ikääntyneiden laitospalvelut Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut Vammaisten laitospalvelut Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut vammaisten palvelut Kotihoito Työllistymistä tukeva toiminta Päihdehuollon erityispalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Muu sosiaali- ja terveystoiminta Opetus- ja kulttuuritoiminta Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Muu opetustoiminta Kirjastotoiminta Liikunta ja ulkoilu Nuorisotoiminta Museo- ja näyttelytoiminta Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta Musiikkitoiminta Muu kulttuuritoiminta Muut palvelut Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristön huolto Liikenneväylät Puistot ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Lomituspalvelut Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Elinkeinoelämän edistäminen Vesihuolto Jätehuolto Joukkoliikenne Energiahuolto Satama Maa- ja metsätilat 35

3 3(83) 690 Muu toiminta 35 Käyttötalouden kulu- ja tuottolajit 36 Kululajit 36 Palkat ja palkkiot 36 Eläkekulut 36 Muut henkilösivukulut 36 Asiakaspalvelujen ostot 36 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 38 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 38 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 38 Asiakaspalvelujen ostot muilta 38 Muiden palvelujen ostot 39 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39 Avustukset 39 Vuokrakulut, ulkoiset 40 Vuokrakulut, sisäiset 40 Muut kulut 40 Toimintakulut yhteensä 41 Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä 41 Poistot ja arvonalentumiset 41 Vyörytyskulut 41 Tuottolajit 41 Myyntituotot 41 Myyntituotot valtiolta 42 Myyntituotot kunnilta 42 Myyntituotot kuntayhtymiltä 43 Myyntituotot muilta 43 Sisäiset myyntituotot 43 Maksutuotot 43 Tuet ja avustukset 44 Työllistämistuet 44 Muut tuet ja avustukset valtiolta 44 Tuet ja avustukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 44 Tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta (mm. Kela) 44 Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta 45 Tuet ja avustukset muilta 45 Vuokratuotot, ulkoiset 45 Vuokratuotot, sisäiset 45 Muut tuotot 45 Toimintatuotot yhteensä 45 Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä 45 Vyörytystuotot 46 Valmistevarastojen muutos 46 Valmistus omaan käyttöön 46 Investointierittelyt 46 Investoinnit tehtäväluokittain 46 Investointien tavaratyypit 48 Tietokoneohjelmistot 48 Muut aineettomat hyödykkeet 48 Maa- ja vesialueiden hankinta 49 Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit 49 Asuinrakennusten hankinta 49 Asuinrakennusten korjausinvestoinnit 49 Muiden rakennusten hankinta 49 Muiden rakennusten korjausinvestoinnit 49 Kiinteät rakenteet ja laitteet 49 Tietokonelaitteet 50

4 4(83) Viestintälaitteet 50 Kuljetusvälineet 50 Muut koneet ja kalusto 50 Muut aineelliset hyödykkeet 50 Osakkeet ja osuudet 50 Investointimenot yhteensä 51 Palautusjärjestelmän arvonlisävero 51 Muut investointierittelyt 51 Rahoitusosuudet investointimenoihin 51 Rakentaminen 51 Rakennuttaminen 52 Pienet hankkeet 53 Muut erittelyt 54 Kulu- ja tuottolajierittelyt 54 Maksetut eläkkeet 54 Muiden palvelujen ostot -erittely 55 Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 55 ICT-palvelut 55 Rahoitus- ja pankkipalvelut 56 Työvoiman vuokraus 56 Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi 56 Posti- ja kuriiripalvelut 56 Vakuutukset 56 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 56 Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut 56 Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut 57 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 57 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 57 Sosiaali- ja terveyspalvelut 57 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 57 Osuus verotuskustannuksiin 57 Muut yhteistoimintaosuudet 58 Muut palvelut 58 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -erittely 58 Toimisto- ja koulutarvikkeet 58 Kirjallisuus 58 Elintarvikkeet 58 Vaatteisto 58 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 58 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 59 Poltto- ja voiteluaineet 59 Lämmitys 59 Sähkö ja kaasu 59 Vesi 59 Kalusto 59 Rakennusmateriaali 59 Muu materiaali 59 Avustukset -erittely 59 Avustukset kotitalouksille 59 Avustukset yhteisöille 60 Ulkoiset vuokrakulut -erittely 60 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 60 Koneiden ja laitteiden vuokrat 60 Maa- ja vesialueiden vuokrat 60 Muut vuokrat 60 Ulkoiset vuokratuotot -erittely 61 Maa- ja vesialueiden vuokratuotot 61 Muut tuotot -erittely 61 Vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset 61

5 5(83) Sakot ja uhkasakot 61 Käyttötalouserittelyt 61 Käyttötalouden tehtävittäisiä kulu- ja tuottoerittelyitä 62 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, palvelujen ostot -erittely 62 Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset 62 Perusterveydenhuolto, myyntituotot -erittely 62 Työterveyshuollon myyntituotot 62 Perusterveydenhuolto, maksutuotot -erittely 62 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot 62 Erikoissairaanhoito, maksutuotot -erittely 62 Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot 62 Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot 63 Muu sosiaali- ja terveystoiminta, muut tuotot -erittely 63 Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä 63 Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä 63 Sosiaali- ja terveystoiminta, avustuskulut -erittely 63 Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä 63 Kotihoidon palvelusetelikulut 63 Palveluasumisen palvelusetelikulut 63 Terveydenhuollon palvelusetelikulut 63 Muut palvelusetelikulut 63 Sosiaali- ja terveystoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely 64 Sosiaali- ja terveystoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 64 Varhaiskasvatus, avustuskulut -erittely 64 Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut 64 Lasten kotihoidon tuki 64 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä 64 Lasten yksityisen hoidon tuki 64 Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä 64 Varhaiskasvatus, sisäiset vuokrakulut -erittely 64 Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 64 Kansalaisopistojen vapaan sivistystyö, sisäiset vuokrakulut -erittely 64 Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 64 Kirjastotoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely 65 Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 65 Jätehuolto, muut kulut -erittely 65 Jätevero 65 Käyttötalouden kokonaiskustannuksia 65 Luontoisetujen raha-arvot 65 Yleishallinto 65 Vaalit, kulut yhteensä 65 Sosiaali- ja terveystoiminta 65 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä 65 Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut 66 Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu 66 Eläinlääkinnän kustannukset 66 Opetus- ja kulttuuritoiminta 66 Lasten päiväkotitoiminnan kustannukset 66 Lasten perhepäivähoidon kustannukset 67 Muun varhaiskasvatuksen kustannukset 67 Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset 68 Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset 68 Terveydenhuollon kuluerittelyitä 68 Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa 68 Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa 68 Apuvälineiden hankintakulut 68 Opetus- ja kulttuuritoiminnan toimintatietoja 69

6 6(83) Esiopetus 69 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 69 Perusopetus 69 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 69 Perusopetuksen opetustunneista: tukiopetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 69 Lukiokoulutus 70 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 70 Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö 70 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 70 Opetustuntien lukumäärästä: maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä, kpl/v 70 Opetustuntien lukumäärästä: taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä, kpl/v 71 Taiteen perusopetus 71 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 71 Liikunta ja ulkoilu 71 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä 71 Nuorisotoiminta 71 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä 71 Kunnan nuorisotilojen lukumäärä vuoden lopussa, kpl 71 Kulttuuri 72 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä 72 Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston sektorierittelyohje 72 Julkisyhteisöt 72 1) Valtio 72 2) Kunnat 72 3) Kuntayhtymät 72 4) Kuntien eläkevakuutus 72 5) Muut sosiaaliturvarahastot 72 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 73 1) Kotimaiset talletuspankit 73 2) Kuntarahoitus Oyj 73 3) Muut kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 73 4) Ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 73 Muut lainanantajat 74 1) Muut kotimaiset lainanantajat 74 2) Muut ulkomaiset lainanantajat 74 Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit 74 Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon jakaminen tehtäville 74 Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen tilastossa 75 Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville 75 Liikelaitokset 76 Esimerkki 3. Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen 76 Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos 78 Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille 78 Sosiaali- ja terveydenhuollon osto yksityiseltä tuottajalta 82 Työterveyshuolto 83

7 7(83) Johdanto Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen Tämä dokumentti sisältää kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun Muut taloustiedot -osion sisältökuvaukset. Näiden ohjeiden mukaiset tiedot kerätään kunnilta ja kuntayhtymiltä ensimmäisen kerran keväällä 2016 koskien tilastovuotta/tilikautta Ohje korvaa Suomen Kuntaliiton ylläpitämän kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilaston luokitukset -oppaan. Ohjeistuksessa on kuvattu tehtäväluokkakohtaisten käyttötalous- ja investointitietojen, kulu- ja tuottolajierittelyiden sekä muiden talous- ja toimintatietojen sisällöt. Lisää tietoa muutoksesta löytyy osoitteesta: Sivulta löytyy mm. koulutusmateriaalia, jossa on kuvattu tietosisällön muutoksia verrattuna vanhaan sisältöön. Yleistä sisällöstä Tilastovuodesta 2015 eteenpäin kuntien ja kuntayhtymien käyttötalous ja investointitiedot pitävät sisällään myös liikelaitosten tiedot. Näin sekä käyttötalous että investointitiedot ovat vertailukelpoisempia kunnan/kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmaan. Käyttötaloustiedoilla kuvataan, kuinka tuloslaskelman toimintakulut ja tuotot jakautuvat eri tehtäville. Tuloslaskelmasta poiketen käyttötaloustiedoissa on mukana sisäisiä eriä, jotta keskitetyn toiminnan kulut ja tuotot voidaan kohdistaan eri tehtäville. Käyttötaloustietojen yhteydessä kerättävät kulu- ja tuottolajit sekä muut erittelyt ovat usein tarkemmalla tasolla kuin tuloslaskelmassa ja sisältävät tuloslaskelmasta poiketen myös sisäisiä eriä. Investointierittelyillä puolestaan kuvataan, kuinka rahoituslaskelman investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot jakaantuvat eri tehtäville ja hyödykkeille. Tilaston tietoja hyödynnetään mm. kansantalouden tilinpidossa ja muissa Tilastokeskuksen tilastoissa, kansainvälisessä raportoinnissa, valtion kuntatalouden ohjauksessa, kuntien valtionosuuksien tarkistuslaskennassa, kuntapolitiikan ja lainsäädännön valmistelussa sekä erilaisissa tutkimuksissa.

8 8(83) Tehtäväluokat 110 Yleishallinto kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten kulut koko kunnan toimintaa ja strategiaa ohjaavat ja neuvoa antavat toiminnot (esim. lähidemokratia ja tasa-arvo asiat) kunnan tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien kulut kunnan sisäinen tarkastus ja tarkastustoimi verojen perintä vaaleista aiheutuneet kulut ja tuotot maakuntien liittojen oma hallinto ja yleinen hallinto- ja edunvalvontatoiminta Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Kunnan tai kuntayhtymän lautakuntien (pl. tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat), jaostojen, neuvostojen ja johtokuntien menot tulee kohdentaa suoraan oikeille tehtäville niiden luonteen mukaisesti aiheuttamisperiaatteella. Virastojen ja laitosten kulut sekä yksiköiden sisäisen hallinnon kulut pitää kohdentaa tai jakaa suoraan samoihin tehtäviin kuin sen varsinainen toiminta. Esimerkiksi opetusviraston kustannukset ja opetustoimen johtajan henkilöstökulut on jaettava suoraan opetustoiminnan tehtäville. Samoin sosiaali- ja terveytystoimessa esimerkiksi sairaaloiden sisäinen hallinto on kohdennettava terveydenhuollon tehtäville. Huom.! Myös liikelaitoksen johtokunnan kulut kohdennetaan suoraan liikelaitoksen toiminnan mukaan tehtäville. Keskitetty talous- ja henkilöstöhallinto sekä yhteispalvelupisteet kuuluvat tehtäväluokalle Tukipalvelut. Yhteispalvelupisteellä tarkoitetaan ns. yhden luukun palvelupistettä, josta asiakas saa useamman viranomaisen (esim. Kunnan ja Kelan) julkishallinnon palvelut samalta pisteeltä. Myös tuet ja avustukset tulee aina ilmoittaa toiminnan luonteen mukaisilla tehtävillä. Mm. eri projekteille annetut avustukset ilmoitetaan projektin luonteen mukaisella tehtävällä. Käyttötalouden ja sen tarkempiin erittelyihin ei ilmoiteta sisäisiä avustuksia (esimerkiksi peruskunnan avustukset liikelaitokselle). Työterveyshuolto kuuluu tehtäväluokalle Perusterveydenhuollon avopalvelut. Tilapalvelut ja muut tukipalvelut eivät kuulu yleishallintoon. Tonttien, rakennusten ja asunto-osakkeiden ostot ja myynnit tulee kirjata toimin-

9 9(83) taa kuvaaville tehtäville. Kohdentamattoman maan osto ja myynti kuuluvat tehtäväluokkaan Muu toiminta. Niitä ei tule sisällyttää yleishallintoon. Kuntayhtymien hallintokulut tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntayhtymän toimintaa kuvaaville tehtäväluokille, ei yleishallintoon. 200 Sosiaali- ja terveystoiminta Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Vaaleista aiheutuneet kulut 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Tässä ilmoitetaan lastensuojelun laitoksessa (lastenkodit, nuorisokodit, koulukodit), perhekodissa (ammatillinen perhehoito), muussa lasten laitoshoidossa tai sijaisperhehoitona järjestetty lastensuojelulain mukainen sijaishuolto. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon tai kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Tässä ilmoitetaan lisäksi lapsen tai nuoren sijoittaminen laitos- tai perhehoitoon avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona. Tähän sisällytetään lisäksi kunnan toteuttama lastensuojelun sijaishuollon valvonta. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Lasten ja perheiden palvelut. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Lastensuojelun sijaisperhehoidon kustannukset 213 Lastensuojelun avohuoltopalvelut Lastensuojelulain 35 ja 36 mukaiset avohuollon tukitoimet. Näitä voivat olla esimerkiksi: talouden ja asumisen turvaaminen (Huom.! toimeentulotuen menot ilmoitetaan kokonaisuudessaan tehtävällä muu sosiaali- ja terveystoiminta) lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittäminen lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja -terapiapalvelut kuntoutus/perhekuntoutus

10 10(83) lastensuojelun perhetyö tukihenkilö tai -perhe vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta Tehtäväluokan tuottoihin ja kustannuksiin sisällytetään myös lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan antama palvelu ja työ mukaan lukien lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja käsittely, lastensuojelun tarpeen selvitysten käsittely ja lastensuojelun tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelmien laadinta. Tähän luokkaan laitetaan myös jälkihuoltona annetut lastensuojelun avopalvelut. Jälkihuoltona nuorta voidaan tukea: taloudellisesti ja muuten koulunkäynnissä ammatin ja asunnon hankinnassa työhön sijoittumisessa harrastuksissa läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Lasten ja perheiden palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Toimeentulotuki kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoimi. Jos lapsi/nuori on jälkihuoltona sijoitettu lastensuojelun laitokseen tai perhehoitoon, ilmoitetaan nämä kustannukset tehtäväluokassa Lastensuojelun laitos- ja perhehoito. Lastensuojelulain 37 mukaisen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen kustannukset ilmoitetaan tehtäväluokassa Lastensuojelun laitos- ja perhehoito. 218 Muut lasten ja perheiden avopalvelut Muut kuin lastensuojeluna järjestetyt palvelut lapsille ja perheille (pl. terveydenhuollon palvelut lapsille ja lapsiperheille), joita ovat mm.: kasvatus- ja perheneuvonta (myös oman terveyskeskuksen tuottamana) lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden hoito isyyden selvittäminen lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat adoptioneuvontapalvelu perheasioiden sovittelu ensi- ja turvakodit opiskeluhuollon kuraattori ehkäisevä perhetyö

11 11(83) kodin- ja lastenhoitopalvelut muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja nuorten asumispalvelut sekä muut lasten ja perheiden palvelut mukaan lukien sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittama ohjaus, neuvonta ja sosiaalisten ongelmien selvittäminen (sekä muu tukitoiminta), jotka eivät kuulu muihin sosiaali- ja terveystoimen tehtäväluokkiin Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Lasten ja perheiden palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Toimeentulotuki kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten kotisairaanhoito, sekä tilapäinen että pitkäaikainen (esim. vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi) kuuluu Kotihoidon tehtäväluokkaan. Lasten puhe- ja toimintaterapia kuuluu Perusterveydenhuollon avopalvelut tehtäväluokalle. 220 Ikääntyneiden laitospalvelut Vanhainkodit sekä myös sellaiset hoiva- ja hoitokodit ja muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkaat ovat ympäri- tai osavuorokautisessa hoidossa ja laitoshoidosta peritään laitoshoidon hoitomaksu. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Ikääntyneiden palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Terveyskeskuksen vuodeosastohoito kuuluu tehtäväluokkaan Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. 221 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Ympärivuorokautisen hoivan sisältävät asumispalvelut sisältävät aina sekä asumisen (vuokrasopimus) että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Palveluun kuuluu ympärivuorokautista jatkuvaa ammatillista läsnäoloa ja valvontaa (henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden). Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan sisältäviä asumispalveluja järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Palvelua annetaan yleisimmin palvelunimikkeellä tehostettu palveluasuminen.

12 12(83) Tehtävälle sisällytetään myös ryhmämuotoinen asumispalvelu (ryhmäkodit ja palvelutalot), joka sisältää ympärivuorokautisen hoivan. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Ikääntyneiden palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Vanhainkodit ja sellaiset sosiaalihuollon hoiva- ja hoitokodit ja muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkaat ovat ympäritai osavuorokautisessa hoidossa ja laitoshoidosta peritään laitoshoidon hoitomaksu. Jos asiakkaalle järjestetään ympärivuorokautiset palvelut yksityiskotiin kotihoidon turvin, kustannukset sijoitetaan Kotihoidon tehtäväluokkaan. 223 Muut ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden asumispalvelut, joissa hoiva ei ole ympärivuorokautista. Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, joissa asukkaiden sopimuksiin kuuluvat säännölliset kotipalvelut tai päivittäinen huolenpito sekä tukiasuminen, jossa asukkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen. Ei-ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa henkilökunta on paikalla vain osan vuorokautta. Ikääntyneiden päivätoiminta Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden henkilöiden päivätoiminta. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään pääasiassa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Ikääntyneiden perhehoito Tehtävään sisällytetään toimeksiantosuhteinen ikääntyneiden henkilöiden perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalipalvelua, joka sisältää henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoitaja on henkilö, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa (toimeksiantosuhteinen perhehoito). Ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset (esim. henkilöstösivukulut ja vakuutusmaksut). Ikääntyneiden palveluiden suunnittelu ja ohjaus

13 13(83) Tehtävään sisällytetään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukainen toiminnan ja palveluiden suunnittelu (ml. vanhusneuvosto). Muut ikääntyneiden palvelut, joita ei sisällytetä muihin tehtäväluokkiin Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Ikääntyneiden palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Omaishoitajalle vapaapäivää varten myönnetyt palvelut tai palvelusetelikulut kohdistetaan tehtäville käytön mukaan. Jos omaishoitajan vapaapäivää varten hoidettavalle on myönnetty hoito tai palveluseteli esimerkiksi ikääntyneiden tehostuttuun palveluasumiseen kuuluvat kulut tästä toiminnasta tehtäväluokalle Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut. 225 Vammaisten laitospalvelut Tähän sisällytetään vammaisten palvelut, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkaat ovat ympäri- tai osavuorokautisessa hoidossa ja siitä peritään laitoshoidon hoitomaksu. Vammaisten laitoshoitoa voidaan järjestää kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Vammaisten palvelut. 226 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Vammaisten ympärivuorokautinen asumispalvelu tarkoittaa palvelua, joka sisältää sekä asumisen (vuokrasopimus) että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Palveluun kuuluu ympärivuorokautista jatkuvaa ammatillista läsnäoloa (henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden). Tehtävään kuuluu myös ympärivuorokautisen hoivan sisältävä ryhmämuotoinen asumispalvelu (ryhmäkodit ja palvelutalot), ja myös vastaava vammaispalvelulain mukainen palvelu. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Vammaisten palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin:

14 14(83) Jos asiakkaalle järjestetään ympärivuorokautinen hoito yksityiskotiin kotihoidon tai henkilökohtaisen avun turvin, kustannukset sijoitetaan ko. palvelun tehtäväluokkaan (Kotihoidon tai Muut vammaisten palvelut tehtävään). 228 Muut vammaisten palvelut Vammaisten asumispalvelut, joissa hoiva ei ole ympärivuorokautista Tehtävään sisällytetään vammaisten ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, joissa asukkaiden sopimuksiin kuuluvat säännölliset kotipalvelut tai päivittäinen huolenpito sekä tukiasuminen, jossa asukkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen. Ei-ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa henkilökunta on paikalla vain osan vuorokautta. Vammaisten päivätoiminta Tehtävään sisällytetään vammaisten henkilöiden päivätoiminta. Päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuista annetun lain (VPL) 8 b :n ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (KVL) 2 :n 4 kohdan perusteella. Vammaisten työtoiminta Tehtävään sisällytetään vammaisten henkilöiden työtoiminta. Se on hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa, ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla ei ole vammaisuuden takia edellytyksiä osallistua tai hakeutua tavanomaiseen työhön avoimille työmarkkinoille. Työtoimintaa järjestetään kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa sekä tavallisilla työpaikoilla niin sanottuna avotyötoimintana. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuvan ja toiminnan järjestäjän välille ei synny työsopimuslain mukaista työsuhdetta. Toimintaan osallistuville voidaan maksaa työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta. Työtoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain (SHL) 27 e :n ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (KVL) 2 :n 4 kohdan perusteella. Vammaisten perhehoito Tehtävään sisällytetään toimeksiantosuhteinen vammaisten henkilöiden perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalipalvelua, joka sisältää henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoitaja on henkilö, joka

15 15(83) hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa (toimeksiantosuhteinen perhehoito). Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet Tehtävään sisällytetään vammaispalvelulain mukaan annettavat kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasumisen (pl. ryhmämuotoisesti järjestetyn ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut), henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset erityiskustannukset ravinnosta sekä muut VPL:n mukaiset palvelut ja tukitoimet. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja taloudellisista tukitoimista aiheutuvat menot yhteensä (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) sekä siitä eriteltynä kuljetuspalvelujen menot sekä henkilökohtaisen avun menot kerätään tilastossa erikseen. Vammaiskotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet Tehtävään sisällytetään omaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset (esim. henkilöstösivukulut ja vakuutusmaksut) silloin, kun avun tarpeen ensisijainen syy liittyy henkilön vammaisuuteen. pitkäaikaissairauteen tai mielenterveysongelmiin. Muut vammaisten palvelut, joita ei sisällytetä muihin tehtäväluokkiin. Tehtävään sisällytetään muihin luokkiin kuulumattomat kehitysvammaisten erityishuollon palvelut (tutkimus, kuntoutus, muuttovalmennus ja avohuollon ohjaus). Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Vammaisten palvelut. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Vammaispalvelulain mukainen ryhmämuotoinen asumispalvelu, joka sisältää ympärivuorokautisen hoivan kuuluu tehtävään Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut. Omaishoitajalle vapaapäivää varten myönnetyt palvelut tai palvelusetelikulut kohdistetaan tehtävälle käytön mukaan. Jos omaishoitajan vapaapäivää varten hoidettavalle on myönnetty hoito esimerkiksi vammaisten laitospalveluissa kuuluvat kulut tästä toiminnasta tehtävälle Vammaisten laitoshoito. Ikääntyneille (yli 65 vuotiaille) myönnetyt omaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset sisällytetään Muut ikääntyneiden palvelut tehtäväluokkaan. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt:

16 16(83) Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu 231 Kotihoito Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltoasetukseen perustuvaa kotipalvelua ja terveydenhuoltolakiin perustuvaa kotisairaanhoitoa. Kotipalvelut ja kotisairaanhoito voidaan järjestää osittain tai kokonaan yhdistettynä kotihoidoksi joko sosiaalitoimen tai terveystoimen tehtävänä. Palvelu voi olla säännöllistä tai tilapäistä. Kotipalvelu on kotona selviytymisen tueksi annettavaa palvelua asiakkaan asuinpaikassa, kotona tai vastaavassa paikassa henkilölle, joka tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa. Kotipalvelulla tarkoitetaan a) kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista; b) tukipalveluja, kuten ateria-, kauppa- vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Kotisairaanhoito on asiakkaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa toteutettua sairaanhoidon palvelua. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Lapsiperheiden kotiin annettavat palvelut sisältyvät lastensuojelun avopalveluihin ja muihin lasten ja perheiden avopalveluihin. Kotisairaalatoiminta kuuluu erikoissairaanhoidon tehtävälle. Kotisairaalatoiminnalla tarkoitetaan kotona tapahtuvaa lääkärijohtoista sairaalahoitoa. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Kotihoidon palvelusetelimenot 238 Työllistymistä tukeva toiminta Sosiaalihuollon työllistymistä tukevaan toimintaan sisältyvät mm. vammaisten työllistymistä tukeva toiminta, kuntouttava työtoiminta, kunnan rahoitusosuus passiivisen työmarkkinatuen kustannuksista sekä työhönvalmennus.

17 17(83) Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä vammaiselle henkilölle, joilla on vamman tai sairauden takia pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja joka tarvitsevat TE-hallinnon palveluiden lisäksi em. tukitoimia. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsuhteessa palvelun tuottajaan. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa toteuttavan tahon välille. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työttömyyden takia työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavalle henkilölle. Työhönvalmennus Työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää työllistymisessään erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille ja tukea heidän työssä pysymistään. Sosiaalihuollon työhönvalmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja Kansaneläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen ja joille julkisten työvoimapalveluiden työhönvalmennus ei ole riittävää. Työhönvalmennuksesta säädetään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta, mutta sitä voidaan järjestää myös muille työllistymisessään erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Muu sosiaalihuollon työllistymistä tukeva toiminta Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Kunnan/kuntayhtymän organisaatioon työllistämistuella työllistettyjen henkilöiden henkilöstökulut ym. tulee kohdentaa tehtäville sen mukaan missä henkilö työskentelee. Lisäksi näitä kuluja vastaavat työllistämistuet tulee jakaa samoille tehtäville. Tehtävälle ei kirjata työtoimintaa, jonka tarkoituksena ei ole edistää työllistymistä. Esimerkiksi kehitysvammaisten työtoiminta sisältyy tehtäväluokkaan Muut vammaisten palvelut. Aikuissosiaalityö kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoiminta.

18 18(83) 245 Päihdehuollon erityispalvelut Päihdehuoltotoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaalihuollossa tai perusterveydenhuollon avohoidossa järjestettävää ehkäisevää, hoitavaa ja kuntouttavaa, nimenomaisesti päihdeongelmien hoitoon kohdistuvaa toimintaa. Sisällytä tähän esimerkiksi: A-klinikka- ja nuorisoasemat päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköt päihdehuollon tukiasunnot ensisuojat ja selviämisasemat päihdehuollon kuntoutuslaitokset katkaisuhoitoasemat ym. päihdehuoltoyksiköt (ml. huumeklinikat, päihdeongelmaisten päiväkeskukset tms.) huumeiden käyttäjien terveysneuvonta Ilmoita tässä edellä mainittujen yksiköiden päihdehuoltotoiminta myös silloin, kun ne sijaitsevat perusterveydenhuollossa. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Mikäli jonkin muun sosiaali- ja terveydenhuolto käynnin yhteydessä käsitellään asiakkaan päihdeasiaa, päihdetoiminta kirjataan suoraan kyseiseen toiminnan tehtäväluokkaan. Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoitetaan tilastossa seuraavasti: Perusterveydenhuollossa toimivat erikoistiimit ja -yksiköt sijoitetaan perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksiin Jos psykiatrian erikoissairaanhoitoon liitetään päihdehuoltoa, se lasketaan mukaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin 253 Perusterveydenhuollon avohoito Perusterveydenhuollon avohoito ilman suun terveydenhuoltoa. Huom.! Tähän sisällytetään myös työterveyshuolto (myös Kelan korvaukset työterveyshuollosta), äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto ja koulu-/opiskelupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon mielenterveystoiminta. Sairaanhoidolliset tukipalvelut, joita ovat esim. kuvantamis- ja laboratoriotoiminta, kohdennetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon avopalvelujen, suun terveydenhuollon ja vuodeosastohoidon tehtäväluokkiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kulu- ja tuottolajeittain).

19 19(83) Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveydenhuollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa kulu- ja tuottolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuollon avohoito (pl. suun terveydenhuolto) ja suun terveydenhuollon ja vuodeosastohoidon osuudet tukipalvelujen kustannuksista kohdennetaan kyseisiin tehtäväluokkiin sisäisinä myynteinä tai vyörytyksinä. Tukipalvelujen ulkoisia myyntejä vastaavat kulut ja tuotot kuuluvat tehtäväluokkaan Perusterveydenhuollon avopalvelut (pl. suun terveydenhuolto). Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito. Ei kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa (kuuluu tehtäväluokkaan Muut lasten ja perheiden avopalvelut) eikä tehtäväluokassa Päihdehuollon erityispalvelut määriteltyä päihdehuoltoa, vaikka ne kuuluisivat hallinnollisesti perusterveydenhuoltoon. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Työterveyshuollon myyntituotot Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot 254 Suun terveydenhuolto Hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito ja muut erikoishoidot, koulu- ja opiskelijahammashuolto. Suun terveydenhuollon osuus terveydenhuollon tukipalveluista (kuvantamistutkimukset, laboratorio jne.) kohdennetaan Suun terveydenhuollon tehtäväluokkaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kulu- ja tuottolajeittain). Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveydenhuollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa kulu- ja tuottolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuollon avopalvelut ja suun terveydenhuollon osuus tukipalvelujen kustannuksista kohdennetaan suun terveydenhuollon tehtäväluokkaan sisäisenä myyntinä tai vyörytyksenä. Ellei ostolaskusta käy erikseen ilmi hammashuollon osuutta vaan avoja hammashuoltopalvelut laskutetaan yhtenä summana, voidaan jako

20 20(83) avopalvelujen ja hammashuollon kesken tehdä käyntimäärien suhteessa. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytössä olevassa yhteisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto. 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Vuodeosastohoidon osuus terveydenhuollon tukipalveluista (mm. kuvantamistutkimukset, laboratorio jne.) kohdennetaan perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon tehtäväluokkaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kulu- ja tuottolajeittain). Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveydenhuollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa meno- ja tulolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuollon avohoito (pl. suun terveydenhuolto) ja vuodeosastohoidon osuus tukipalvelujen kustannuksista kohdennetaan vuodeosastohoidon tehtäväluokkaan sisäisenä myyntinä tai vyörytyksenä. Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito. Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yhteisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto. 260 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja (Terveydenhuoltolaki 1.3, muutettu 1326/2010). Erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian asumispalvelut, kuntoutus- ja pienkodit sekä perhehoito. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta. Erikoissairaanhoidon sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio, kuvantamistutkimukset, apuvälinekeskus yms.). Näiden tukipalvelujen ja erikoissairaanhoidon välistä sisäistä laskutusta ei tule kirjata käyttötalouteen, koska kulu ja tuotto kohdistuisi samalle tehtävälle. Vastaavat erät tulee eliminoida myös silloin, kun tukipalveluita tuottaa kunnan/kuntayhtymän oma liikelaitos.

21 21(83) Kotisairaalatoiminta kokonaisuudessaan sekä sosiaali- ja terveystoimen/terveydenhuollon yhteispäivystys. Kotisairaalatoiminnalla tarkoitetaan kotona tapahtuvaa lääkärijohtoista sairaalahoitoa. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jossa on valmiudessa sosiaali-, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilökuntaa. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot 270 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuten terveysvalvonta, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Mukaan kuuluu myös tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät investoinnit: ellei terveyskeskuksen rakentamisen tai peruskorjauksen menoja voida muuten jakaa perusterveydenhuollon investointien ja ympäristöterveydenhuollon kesken, voidaan jako tehdä kerrosalojen suhteessa tai muun sopivan jakoperusteen mukaan. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Ympäristön suojelun hallinto ja muut ympäristön huoltoon kuuluvat tehtävät kuten ilmansuojelu ja meluntorjunta kuuluvat tehtäväluokkaan Ympäristön huolto, vaikkakin ne hoidettaisiin ympäristöterveydenhuollon yhteydessä. Ympäristönsuojelun maksuosuudet kuuluvat tehtäväluokkaan Ympäristön huolto. Löytöeläimistä aiheutuneet kustannukset kuuluvat tehtäväluokkaan Muu toiminta. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Eläinlääkinnän kustannukset 290 Muu sosiaali- ja terveystoiminta

22 22(83) Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta, jota ei voida sijoittaa muille tehtäville. Tämä tehtävä pitää sisällään muun muassa seuraavanlaiset toiminnat: toimeentulotuki ja toimeentulotukeen liittyvät muut menot ja tulot (mm. sosiaalityöntekijöiden palkat) aikuissosiaalityö sosiaaliasiamiestoiminta veteraanikuntoutus (kunnan tai KY:n osuus) pakolaisten vastaanottoasemat ja -keskukset mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalvelut kuten päivätoiminta ja perhehoito sosiaalisen luototuksen toimintamenot (ei lainapääomaa eikä luottotappioita) Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Tiettyyn palveluun liittyvät maahanmuuttajille tarjotut palvelut kohdennetaan ao. tehtävälle. Esim. maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus ilmoitetaan perusopetukseen, riippumatta siitä missä opetus on annettu. Lisäksi maahanmuuttajille annettu terveydenhuollon palvelut sisältyvät terveydenhuollon tehtäväluokille. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Sosiaali- ja terveystoiminnan eri tehtäväluokkiin kohdistuvat muut erittelyt Huom! Näiden erittelyiden kuluja ja tuottoja saattaa sisältyä useammalle eri sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäväluokalle. Palveluasumisen palvelusetelikulut Terveydenhuollon palvelusetelikulut Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä Apuvälineiden hankintakulut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa

23 23(83) Sosiaali- ja terveystoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Investointimenot: sosiaali- ja terveystoiminnan pienet hankkeet 300 Opetus- ja kulttuuritoiminta 302 Varhaiskasvatus Lasten päiväkotihoidon, perhepäivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen palvelut. Tämä sisältää: lasten päiväkotitoiminnan perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon avoimen varhaiskasvatuksen (esim. avoimet päiväkodit, kerho- ja leikkitoiminta, leikkipuistot, perhekerhot). Toiminta voi olla maksullista tai maksutonta. lasten kotihoidon tuet ja yksityisen hoidon tuet (sekä niiden kuntalisät) Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on varhaiskasvatuksessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Tähän ei kuitenkaan sisällytetä esiopetusta ja siitä aiheutuvia kuluja. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Päiväkodissa järjestetty perusopetuslain (POL 628/1998) ja -asetuksen (852/1998) mukainen esiopetus, mikä ilmoitetaan tehtäväluokassa Esiopetus. Päiväkodissa, perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa tai muussa varhaiskasvatuksessa toteutettu perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, mikä ilmoitetaan tehtäväluokassa Perusopetus. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Lasten päiväkotihoidon kustannukset Lasten perhepäivähoidon kustannukset Muun varhaiskasvatuksen kustannukset Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen kuntalisät Lasten yksityisen hoidon tuki

24 24(83) Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisät Varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Investointimenoista: varhaiskasvatuksen pienet hankkeet 304 Esiopetus Mukaan luetaan sellainen perusopetuslain (628/1998) ja -asetuksen (852/1998) mukainen esiopetus, joka kunnan päätöksen mukaan käytännössä järjestetään opetustoimessa koulussa, päivähoidon yhteydessä tai muussa soveltuvassa paikassa. Mukaan luetaan myös: pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille (25 2 mom.) järjestettävä esiopetus muu erityisopetuksena järjestettävä esiopetus sairaalassa järjestetty esiopetus sairaalaopetuksen nivelvaiheen tukitoimet. Nivelvaiheen tukitoimilla tarkoitetaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi tarvittavia tukitoimia, jotka on järjestetty oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen tai sieltä omaan kouluun. perusopetuksen aloittamiseen lykkäystä saaneille oppilaille (27 ) järjestettävä esiopetus ostopalveluna hankittu esiopetus. Esiopetuksessa kustannusten jakoperusteena voidaan käyttää oppilas- tai tuntimäärää. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Esiopetuksen osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Esiopetuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien summan tulee täsmätä taulukon 41 esiopetuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet). Investointimenoista: esiopetuksen pienet hankkeet (41-taulukossa) 305 Perusopetus Perusopetus riippumatta siitä, missä opetus järjestetään. Tässä ilmoitetaan myös:

25 25(83) Perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta riippumatta siitä missä toiminta järjestetään, ml. ostopalvelut ja avustaminen Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus Perusopetuslain (628/1998) 1 :ssä tarkoitettu lisäopetus Perusopetuslain (628/1998) 16 :n mukainen tukiopetus ja erityisopetus Perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitettu pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus (11-vuotinen oppivelvollisuus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja muu vammaisopetus) Perusopetuslain (628/1998) 46 :n mukainen muille kuin oppivelvolliselle järjestettävä perusopetus Sairaalaopetus ja sen nivelvaiheen tukitoimet. Nivelvaiheen tukitoimilla tarkoitetaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi tarvittavia tukitoimia, jotka on järjestetty oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen tai sieltä omaan kouluun. Aikuislukioissa, kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä perusopetus Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Jos muun hallintokunnan toteuttama aamu- ja iltapäivätoiminta ei täytä perusopetuslaissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle säädettyjä edellytyksiä, toiminta kuuluu siihen tehtäväluokkaan, mihin toteuttavan hallintokunnan toiminta tai osatoiminta muutoin kuuluisi. Perusopetuksessa annettu perusopetuslain edellytykset täyttämätön aamu- ja iltapäivätoiminta, joka voidaan kirjata käyttötalousosassa tehtäväluokalle Muu opetustoimi. Perusopetuslain (628/1998) ja asetuksen (852/1998) mukaista esiopetusta ei ilmoiteta tässä, vaan tehtäväluokassa Esiopetus. 310 Lukiokoulutus Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Perusopetuksen, ml. perusopetuslain edellytykset täyttävän koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Perusopetuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien summan tulee täsmätä taulukon 41 esiopetuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet). Investointimenoista: perusopetuksen pienet hankkeet (41-taulukossa)

26 26(83) Lukiokoulutus riippumatta siitä, missä ao. koulutus järjestetään. Tässä ilmoitetaan myös: lukion aineopiskelu maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä lukiokoulutus kaksoistutkintoa suorittavien lukiolaisten maksuosuudet ammattikoulussa suoritetuista kursseista sekä ammattikoululaisten lukiossa suorittamista kursseista saadut tulot. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Perusopetusta, joka järjestetään aikuislukiossa ei ilmoiteta tässä vaan tehtäväluokassa Perusopetus. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Lukiokoulutuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien summan tulee täsmätä taulukon 41 lukiokoulutuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet). Investointimenoista: lukiokoulutuksen pienet hankkeet (41-taulukossa). 315 Ammatillinen koulutus Kunnan tai kuntayhtymän ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan riippumatta siitä, missä yksikössä tätä koulutusta järjestetään (ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös esim. musiikkioppilaitoksissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa järjestettävä ammatillinen koulutus). Tässä ilmoitetaan: ammatillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutus ammatillinen lisäkoulutus ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestetyn maksullisen palvelutoiminta kaksoistutkintoa suorittavien ammattikoululaisten maksuosuudet lukiossa suoritetuista kursseista sekä lukiolaisten ammattikoulussa suorittamista kursseista saadut tulot lukiolta.

27 27(83) 325 Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopiston vapaa sivistystyö sekä kansalaisopiston järjestämän taiteen perusopetus. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Perusopetusta, lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta, jotka ilmoitetaan ao. tehtäväluokissa. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset 335 Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus sisältää taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämän ja kunnan tai kuntayhtymän avustaman toiminnan. Tällaista on mm. musiikkioppilaitoksissa annettava taiteen perusopetus, muissa taidekouluissa (kuvataide, sanataide, esittävät taiteet, käsityö) annettava taiteen perusopetus. Myös taiteen perusopetus, joka on toteutettu osana perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, ilmoitetaan tässä tehtäväluokassa. Tätä osaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta ei ilmoiteta tehtäväluokassa Perusopetus eikä taloustilaston taulukossa 41. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Esim. musiikkioppilaitoksissa järjestettävää ammatillista koulutusta, joka ilmoitetaan tehtäväluokassa Ammatillinen koulutus. Ei myöskään kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopiston järjestämää taideopetusta ja taiteen perusopetusta, jotka sisällytetään tehtäväluokkaan Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö. 345 Muu opetustoiminta

28 28(83) kansanopistossa ja kesäyliopistossa järjestettävä sivistystyö (muu vapaa sivistystyö) ammattikorkeakoulutoimintaan kohdistuvat menot ja tulot, esim. avustuskulut (pl. ammattikorkeakouluille vuokrattujen kiinteistöjen ylläpidosta ym. aiheutuvat kulut ja tuotot, jotka ilmoitetaan tehtäväluokassa Tila- ja vuokrauspalvelut) kotitalousneuvonta muu opetustoiminta, joka ei kuulu muihin opetustoimen tehtäväluokkiin (esim. kesälukio, ellei ole kansalaisopiston vapaata sivistystyötä, ja perusopetuksessa järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta, joka ei täytä perusopetuslain edellytyksiä). 350 Kirjastotoiminta Kunnan yleisen kirjastotoimen menot ja tulot kunnan järjestämän toiminnan osalta, sekä kunnan osuus muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin järjestetyn yleisen kirjastotoimen menoista. Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Kirjastotoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Investointimenoista: kirjastotoimen pienet hankkeet 355 Liikunta ja ulkoilu Toiminnot, joiden tarkoituksena on liikunnan, urheilun, ulkoilun ja vastaavien toimintojen kehittäminen sekä liikuntapaikkojen, ulkoalueiden ja -reittien tarjonta. Mukaan luetaan esim. urheilukenttien ja -hallien, leikkikenttien, lähiliikuntapaikkojen, uimarantojen, venelaitureiden (siltä osin kuin ei kuulu satamalaitokseen), ulkoilu- ja leirintäalueiden rakentaminen ja ylläpito. Mukaan luetaan myös kansalaistoiminnan kuten urheiluseuratoiminnan avustaminen ja tukeminen sekä terveyttä edistävän liikunnan erilaiset toimenpiteet. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Liikuntatoimessa toteutettu perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ilmoitetaan tehtäväluokassa Perusopetus. 360 Nuorisotoiminta

29 29(83) Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin sopivat toimintamuodot. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Nuorisotoimessa toteutettu perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ilmoitetaan tehtäväluokassa Perusopetus. 370 Museo- ja näyttelytoiminta Kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta sekä vastaavan toiminnan tukeminen. Sisältää myös kunnan tähän toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan kuuluvaksi taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. 375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta Kunnan järjestämä teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä vastaavan toiminnan tukeminen. Sisältää myös yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille kunnan näihin toimintoihin antamat avustukset. 385 Musiikkitoiminta Kunnan järjestämä musiikkitoiminta sekä vastaavan toiminnan tukeminen. Sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot, esitysten järjestämisen sekä yhteisöille, yhdistyksille ja muusikoille kunnan tähän toimintaan antamat avustukset. 390 Muu kulttuuritoiminta Muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen. Myös yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta

30 30(83) museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia, jotka ilmoitetaan asianomaisissa tehtäväluokissa Museo- ja näyttelytoiminta, Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta tai Musiikkitoiminta. 400 Muut palvelut 410 Yhdyskuntasuunnittelu alueiden käytön suunnittelu sekä maankäytön suunnittelu maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaavoitus kunnallistekniikan suunnittelu maanmittaus yhdyskuntien kehittämiseen liittyvä tutkimustoiminta näitä toimintoja tukevat tehtävät maksuosuudet yhdyskuntasuunnittelun kuntayhtymille Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Maankäyttömaksut kirjataan tehtäväluokkaan Muu toiminta. 420 Rakennusvalvonta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupamenettely rakennusvalvonta korjaus- ja energianeuvonta maa-aineslain mukainen maa-ainesten ottamistoiminnan valvonta sekä ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta perittävät maksut. 440 Ympäristön huolto luonnon- ja ympäristönsuojelu öljyvahinkojen torjunta ilman- ja vesiensuojelu meluntorjunta näitä toimintoja koskevat hallinto-, tutkimus- ja suunnittelutehtävät sekä investoinnit Ympäristönsuojelun hallinto kuuluu tähän, vaikka hoidettaisiin ympäristöterveydenhuollon yhteydessä.

31 31(83) 460 Liikenneväylät tie-, raide- ja lentoliikenteen ohjaus, tutkimus ja suunnittelu avustukset yksityisteille liikenneväylien (tiestön, siltojen, tunneleiden, pysäköintialueiden ja parkkihallien, lentokenttien jne.) rakentaminen ja ylläpito mikäli toiminta- ja taloussuunnittelusta on erotettavissa liikenteen kokonaissuunnittelu eli liikenteen koordinoiva yleissuunnittelu, se kirjataan tähän tehtävään ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen 470 Puistot ja yleiset alueet puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja kunnossapito istutusten hoito puistokaluston sekä leikkivälineiden hankinnat ja kunnossapito torien rakentaminen ja kunnossapito muilta kuin liikenneväylien osalta myös vastaavista toiminnoista saatavat tulot, esim. toripaikkojen vuokratulot Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Vapaa-aika-alueita kuten pallokenttiä, hiihtolatuja, venesatamia, uimarantoja, jotka kirjataan tilastossa tehtäväluokalle Liikunta ja ulkoilu. Kevyen liikenteen väylien ym. liikenneväylien kunnossapitoa ja rakentamista, jotka kirjataan tilastossa tehtäväluokalle Liikenneväylät. 480 Palo- ja pelastustoimi palo- ja pelastustoimen hallinto, koulutustoiminta, kalustohankinnat, rakentaminen sekä muut palo- ja pelastustointa tukevat tehtävät palonehkäisy (sisältäen nuohouksen) sammutus- ja pelastustoiminta väestönsuojelu ja siihen liittyvät tehtävät Myös palvelujen osto toisen kunnan, kuntayhtymän tai liikelaitoksen ylläpitämältä aluepelastuslaitokselta. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Öljyvahinkojen torjunta ei kuulu tähän tehtäväluokkaan vaan tehtäväluokkaan Ympäristön huolto.

32 32(83) Ensihoito kuuluu tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito. 520 Lomituspalvelut Maatalousyrittäjien loma- ja sijaisaputoiminta. Myös kunnan toiselle kunnalle sopimuksen perusteella maksama osuus valtionkorvauksen (Melan välittämän) yli menevistä kustannuksista. 535 Tila- ja vuokrauspalvelut Kiinteistöjen ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen, rakennuttaminen ja hallinto sekä kunnossapito. Esimerkiksi kunnassa/kuntayhtymässä keskitetysti organisoitujen tilakeskusten menot ja tulot kirjataan tähän tehtäväluokkaan. Kunnan/kuntayhtymän omille yksiköille menot kohdennetaan tilojen käytön mukaan sisäisinä vuokramenoina ao. tehtäväluokille. Jos tilapalveluja ei ole keskitetty, voidaan omassa käytössä olevien tilojen vastaavat menot ja tulot kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille tilojen käytön mukaan. Tähän tehtäväluokkaan kuuluvat myös vuokralle annetut asunnot sekä muut rakennukset ja huoneistot (ml. yrityksille vuokratut teollisuushallit). Huom! Investointierittelyssä rakennusten investointimenot ja -tulot kohdistetaan suoraan eri tehtäväluokille niiden käytön mukaan. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Alueiden vuokraus sisältyy siihen tehtäväluokkaan, johon ko. alueen toiminta ja kunnossapito kuuluu, esim. toripaikkojen vuokrat tehtäväluokkaan Puistot ja yleiset alueet, maa- ja metsätilojen peltojen tai metsästysoikeuden vuokratulot tehtäväluokkaan Maa- ja metsätilat sekä tonttien vuokrat ja myyntivoitot tehtäväluokkaan Muu toiminta. 550 Tukipalvelut Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Investointimenoista: asunto-osakkeiden hankinta Investointituloista: asunto-osakkeiden myynti Kunnan/kuntayhtymän toimintaa tukevat ja avustavat keskitetyt palvelut kuten talous- ja henkilöstöhallinto, ravitsemus- ja siivouspalvelut, ICT-palvelut, hankintatoimi, keskuskeittiö, konevarikko, keskusvarasto, painatus ja kopiointi sekä muut vastaavat keskitetyt toiminnot.

33 33(83) Tukipalvelut ovat usein kunnan/kuntayhtymän sisäisiä palveluita, joiden menot kohdennetaan palveluja käyttäneille hallinnonaloille sisäisinä ostoina ja myynteinä. Jos kyseisiä toimintoja ei ole keskitetty, voidaan vastaavat menot ja tulot kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille. Tällä tehtävällä ilmoitetaan lisäksi yhteispalvelupisteiden menot ja tulot. Tässä tehtäväluokassa ilmoitetaan lisäksi kunnan sijoitustoiminnan ja rahastojen ylläpidon kustannukset (esim. sijoitus-/pankkineuvonnan osto). Taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen toimintamenot ja -tulot sijoitetaan tilastossa niiden luonteen mukaisesti oikealle tehtäväluokalle, esim. rahastojen omistamien kiinteistöjen vuokratulot ja ylläpitokustannukset kuuluvat tehtäväluokkaan Tila- ja vuokrauspalvelut. Käyttötalouteen ei kirjata korkomenoja tai -tuloja. Kunnassa toimiva keskuskeittiö kirjataan tähän, vaikkakin se kuuluisi hallinnollisesti johonkin toimialaan. Esim. perusopetuksen alainen keskuskeittiö kirjataan tähän eikä perusopetukseen. Edellä mainitussa tilanteessa keskuskeittiön menot siirretään sisäisinä ostoina ja myynteinä oikeille tehtäville aterioiden suhteessa, myös perusopetukseen. Keskuskeittiön kiinteistökustannukset voi kirjata tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jos tilapalvelut on kunnassa keskitetty. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Sairaanhoidolliset tukipalvelut (esim. laboratorio- ja kuvantamispalvelut), joiden kulut ja tuotot kirjataan tilastossa suoraan ao. tehtäväluokille. 555 Elinkeinoelämän edistäminen elinkeinoelämän edistämiseen liittyvä hallinto tutkimus, suunnittelu ja ohjaus yritysten tukeminen yleinen työllisyyden edistäminen alueella matkailun edistämistoiminta ja niihin liittyvät toiminnot kuten esim. messut 610 Vesihuolto vesihuollon hallinto, tutkimus ja suunnittelu vesi- ja viemärilaitoksen toiminta jätevedenpuhdistamot Hulevesien käsittely laitosten ja järjestelmien rakentaminen, varustelu ja ylläpito

34 34(83) avustukset vesiyhtiöille ja osuudet vesi- ja viemärilaitoskuntayhtymille Myös taseyksikkönä ja liikelaitosmuotoisesti käsitelty vesihuolto kuuluu tähän. 625 Jätehuolto kaatopaikkojen sekä muiden jätteenkäsittely- ja -vastaanottoalueiden hoito ja (jälki)kunnostaminen jätteiden lajittelu ja jätteiden vastaanottopisteet jäteöljyhuolto kunnan/kuntayhtymän järjestämä kiinteistöjen jätehuolto Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt: Jätevero 630 Joukkoliikenne Paikallisliikenteen järjestäminen (myös joukkoliikennepalvelujen ostot liikennöitsijöiltä) ja joukkoliikenteen tukeminen. Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille. 620 Energiahuolto Energiahuolto ja kaukolämpölaitoksen tuotanto-, siirto- ja jakelutoiminta ja niihin liittyvä rakentaminen ja ylläpito. Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille. 640 Satama Satamatoiminta sekä siihen ja vesiliikenteeseen liittyvä hallinto, ohjaus, tutkimus ja suunnittelu, sisä- ja rannikkovesireittien rakentaminen, ylläpito ja ruoppaus, luotsi- yms. toiminta, venelaituritoiminta, vesiliikenteen tukeminen sekä vierasvenesatamat. Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille.

35 35(83) 660 Maa- ja metsätilat Kunnan omassa elinkeinoluonteisessa käytössä olevat maa- ja metsätilat. Puun osto ja myynti. Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: Rakennustonttien osto, esimerkiksi asuntotuotantoon ostettujen ja myytyjen tonttien menot ja tulot kuuluvat tehtäväluokkaan Muu toiminta. 690 Muu toiminta Tähän tehtäväluokkaan sisältyy mm.: pysäköinninvalvonta kuluttaja- ja velkaneuvonta muu oikeudenhoitoon ja turvallisuuteen kuuluva toiminta tonttien vuokraus, myynti (myyntivoittoineen) ja asuntomessut maanhankinta silloin, kun hankinta ei ole selkeästi kohdennettavissa muuhun tehtäväluokkaan asuntotuotannon hallinto asumista koskeva tutkimus, suunnittelu ja ohjaus sekä asuntotuotannon edistäminen tietoliikenneväylien rakentaminen, suunnittelu ja huolto kierrätyskeskukset (ellei jätehuoltoon kuuluvaa) Lisäksi edellä mainittuihin tehtäväluokkiin kuulumattomat muut tehtävät tai palvelut.

36 36(83) Käyttötalouden kulu- ja tuottolajit Kululajit Palkat ja palkkiot Eläkekulut Nämä kulu- ja tuottolajit kysytään käyttötaloustiedoissa tehtävittäin. Tuloslaskelman mukaiset palkat ja palkkiot. Huom. Perhehoitajan palkkio kirjataan menolajiin Asiakaspalvelujen ostot. Eläkevakuutusmaksut (sekä palkka- että eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut) Kevalle, myös purkautuneen kuntayhtymän jälkeen jäsenkunnalle tulevat eläkemenoperusteiset maksut. Tähän kirjataan myös vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Myös omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta maksettavat eläkevakuutusmaksut kirjataan eläkekuluihin, vaikka ko. toiminnasta aiheutuneita kuluja ei kirjatakaan Palkat ja palkkiot -kululajille. Muille kuin Kevalle maksettavat työeläkevakuutusmaksut, muun muassa VaEL, TyEL ja MyEL. Kunnan tai kuntayhtymän maksamat eläkkeet. Muut henkilösivukulut Muihin henkilösivukuluihin sisältyvät määräosuutena palkan tai palkkion perusteella määräytyvät sivukulut, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työttömyysturvan omavastuumaksu. Muihin henkilösivukuluihin kuuluviin muihin sosiaalivakuutusmaksuihin sisältyvät mm. taloudellinen tuki sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset. Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta tai kuntayhtymä ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Tähän erään kirjataan kaikki kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot, myös muille kuin oman kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille ostetut asiakaspalvelut. Asiakaspalveluista maksetaan täysi korvaus joko sopimukseen perustuen, maksuosuutena kuntayhtymälle tai ns. kotikuntakorvauksena. Asiakaspalvelujen ostoja ovat mm. korvaus (osuus) kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle potilaan tutkimuksesta tai hoidosta terveyskeskuksessa, sairaanhoitopalvelujen osto kuntayhtymältä, hoitopalvelujen osto sosiaalitoimen kuntayhtymältä tai toiselta kunnalta tai yksityiseltä

37 37(83) palvelujen tuottajalta, maatalouslomituspalvelujen osto toiselta kunnalta. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kuuluvat asiakaspalvelujen ostoihin. Kotikuntakorvauskulut tulee kirjata esi- ja perusopetuksessa sille sektorille, johon oppilas on sijoitettu. Mikäli oppilas on sijoitettu toisen kunnan kouluun kirjataan kotikuntakorvauskulut asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Yksityisiin kouluihin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvauskulut kirjautuvat asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Opetuspalveluista myös kuntayhtymän perussopimuksessa erikseen sovittuna valtionrahoituksen yli menevien osuuksien maksaminen kuntayhtymälle tai erillissopimuksella toiselle kunnalle tai yksityiselle oppilaitokselle kuuluvat asiakaspalvelujen ostoihin. Lisäksi esiopetuspalvelujen, perusopetuspalvelujen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen osto toiselta kunnalta, kuntayhtymältä, yksityiseltä päiväkodilta, seurakunnalta tai muulta yhteisöltä (ei muilta oman kunnan yksiköiltä) kuuluu kirjata asiakaspalvelujen ostoihin. Asiakaspalveluina pidetään vain ns. lopputuotepalveluja. Esimerkiksi terveyskeskuksen laboratorio- ja röntgenpalvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoa, koska ne ovat yleensä ainoastaan osa asiakkaan terveyskeskukselta saamasta sairaanhoitopalvelusta. Vastaavasti ei myöskään toiselle kunnalle maksettavaa osuutta yhteisen opettajan palkkaukseen lueta asiakaspalvelujen ostoon, vaan se kuuluu menolajiin Muiden palvelujen ostot alakohtaan Opetus- ja kulttuuripalvelut. Kyseessä on välituotepalvelu, jota koulu käyttää tuottaessaan oppilailleen koulutuspalveluja. Kollektiivipalveluissa asiakas ei ole tunnistettavissa ja palvelujen ostot merkitään aina muiden palvelujen ostoihin. Seuraavat tehtäväluokat ovat kollektiivipalveluja, eikä niihin voi kirjata asiakaspalvelujen ostoja: Yleishallinto Ympäristöterveydenhuolto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristön huolto Liikenneväylät Puistot ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Elinkeinoelämän edistäminen Vesihuolto Jätehuolto Joukkoliikenne Energiahuolto Satamatoiminta Maa- ja metsätilat Käyttötaloustiedoissa asiakaspalvelujen ostot on eriteltävä sektorijaottelun mukaisesti: ostot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta.

38 38(83) Asiakaspalvelujen ostot valtiolta Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut. Asiakaspalvelujen ostot kunnilta Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot toiselta kunnilta (ml. niiden liikelaitoksilta) sekä esi- ja perusopetuspalvelujen kotikuntakorvaukset. Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella aikaisemman kotikunnan uudelle kotikunnalle maksamat korvaukset kuuluvat myös asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Tähän ei sisällytetä kunnan sisäisiä ostoja. Kunnan ostaessa lopputuote- tai kollektiivipalveluja omalta liikelaitokseltaan tai muulta organisaation sisäiseltä yksiköltä eliminoidaan tätä vastaava palvelun osto ja myyntituotto käyttötaloudessa, koska ostotapahtumaa vastaava kulu ja tuotto kirjautuisivat samalle tehtäväluokalle. Omalta liikelaitokselta tai muulta sisäiseltä yksiköltä ostettu välituotetuotepalvelu (esim. ICT-palvelu) kirjataan käyttötalouteen sisäisenä muiden palvelujen ostona. Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä Kuntayhtymiltä, kuntayhtymän liikelaitokselta tai liikelaitoskuntayhtymältä ostetut lopputuotepalvelut kirjataan tähän. Jäsenkunnan maksuosuudet kuntayhtymän käyttökuluihin ovat yleensä asiakaspalvelujen ostoja. Poikkeuksena kuntayhtymiltä ostetut kollektiivipalvelut, joita ovat mm. yhdyskuntasuunnittelu, palo- ja pelastustoimi, eläinlääkintä ja muut ympäristöterveydenhuollon palvelut. Nämä kuuluvat kululajiin Muiden palvelujen ostot. Myös kuntayhtymiltä ostetut välituotepalvelut, jotka tukevat kunnan/kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa, kirjataan muiden palvelujen ostoihin. Tähän ei sisällytetä kuntayhtymän sisäisiä ostoja. Kuntayhtymän ostaessa lopputuote- tai kollektiivipalveluja omalta liikelaitokseltaan tai muulta organisaation sisäiseltä yksiköltä eliminoidaan tätä vastaava palvelun osto ja myyntitulo käyttötaloudessa, koska ostotapahtumaa vastaava meno ja tulo kirjautuisivat samalle tehtäväluokalle. Omalta liikelaitokselta tai muulta sisäiseltä yksiköltä ostettu välituotetuotepalvelu (esim. ICT-palvelu) kirjataan käyttötalouteen sisäisenä muiden palvelujen ostona. Asiakaspalvelujen ostot muilta Tähän kirjataan asiakaspalvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta. Tähän kuuluvat yllä olevan asiakaspalvelujen oston määrittelyn mukaisesti, mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden palvelujen ostoihin), esiopetus- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osto seurakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

39 39(83) Muiden palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ovat pääsääntöisesti välituotepalveluita, joiden tarkoituksena on tukea kunnan tai kuntayhtymän omaa palveluntuotantoa (mm. laboratorio- ja röntgenpalvelut). Muiden palvelujen ostoja ovat mm. toimisto- ja asiantuntijapalvelut, ICT-palvelut, postipalvelut, työvoiman vuokraus, vakuutukset, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, matkustus-, majoitus- ja kuljetuspalvelut sekä esimerkiksi henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelut. Myös osuudet verotuskustannuksiin sekä osuudet sellaisiin yhteistoimintakustannuksiin kuten esimerkiksi maksut maakuntien liitoille, ns. kollektiivipalvelujen ostot ja jäsenmaksut kuntien keskusjärjestölle kuuluvat muiden palvelujen ostoihin. Kollektiivipalveluissa asiakas ei ole tunnistettavissa ja palvelujen ostot merkitään aina muiden palvelujen ostoihin. Kollektiivipalvelujen tehtäväluokkia tilastossa ovat: Yleishallinto Ympäristöterveydenhuolto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristön huolto Liikenneväylät Puistot- ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Elinkeinoelämän edistäminen Vesihuolto Jätehuolto Joukkoliikenne Energiahuolto Satamatoiminta Maa- ja metsätilat Ko. tehtäväluokilla kaikki palvelujen ostot luokitellaan aina muiden palvelujen ostoihin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet sekä lämmön, veden ja sähkön hankintamenot. Sen sijaan jätevesimaksut kuuluvat palvelujen ostoihin. Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset samoin kuin yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset.

40 40(83) Esimerkkejä kotitalouksille myönnetyistä avustuksista: Lasten kotihoidon tuki (lakisääteinen) Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä Omaishoidon tuen hoitopalkkiot Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Vammaisille annetut avustukset Koulumatkatuki Palvelusetelit Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille Käyttöraha turvapaikanhakijoille Kotitalouksille maksettuja muita avustuksia ovat mm. korvaus itse järjestetystä maatalouslomituksesta sekä mm. veroton kuntoutus-, ahkeruus- tai terapiaraha sekä erilaiset apurahat. Muille kuin kotitalouksille myönnettäviä avustuksia ovat mm. erilaisille yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset. Avustuksiin kuuluvat myös kunnan osuudet työmarkkinatuen rahoitusmenoihin (Työmarkkinatuen kuntaosuus), jotka Kansaneläkelaitos laskuttaa kunnilta. Vuokrakulut, ulkoiset Asuntojen sekä muiden rakennusten ja huoneistojen vuokriin sisältyvät ulkoiset vuokrat (tai yhtiövastikkeet) rakennuksista ja huoneistoista. Vuokrakuluihin merkitään mm. seuraavat kulut: Maa- ja vesialueiden vuokrat. Ns. elinkaarimallin, PPP-mallin tai kumppanuussopimuksen perusteella maksetut kokonaispalvelumaksut. Vuokrattujen koneiden ja kaluston ja kuljetusvälineiden (myös toimistokoneiden ja -laitteiden) vuokramenot mukaan lukien leasingvuokrat ja niihin sisältyvät vakuutusmaksut. Vaatteiston vuokrat. Sen sijaan esimerkiksi työkoneurakoitsijalle maksetut työsuoritusten korvaukset luetaan muiden palvelujen ostoihin. Vuokrakulut, sisäiset Muut kulut Tähän kirjataan kunnan tai kuntayhtymän sisäiset vuokrakulut. Myös omalle liikelaitokselle suoritetut vuokrakulut kirjataan tähän. Tähän kirjataan tuloslaskelman erä Muut toimintakulut lukuun ottamatta vuokrakuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Muihin kuluihin kuuluvat mm. kulukorvaukset edustusmenoista, joista ei vaadita tositeselvi-

41 41(83) Tuottolajit tystä sekä ulosottomiesten tilityspalkkiot, jäsenmaksut muille yhteisöille kuin kuntien keskusjärjestölle ja kunnalliselle työmarkkinalaitokselle sekä verotilin ilmoitusten myöhästymismaksut. Myös takaustappiot ja pysyvien vastaavien myyntitappiot, jos ne on tuloslaskelmassa kirjattu muihin toimintakuluihin. Muihin kuluihin kirjautuu esimerkiksi: jätevero ajoneuvovero dieselvero arvonlisävero omasta käytöstä tai luontoisetuateriasta siltä osin, kun sitä ei voida kohdistaa ao. kululajiin. kiinteistövero metsänhoitomaksu liiketoiminnan yhteisövero Toimintakulut yhteensä Tätä erää ei tarvitse syöttää. Tieto lasketaan automaattisesti summana yllä olevista eristä tiedonkeruulomakkeella. Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä Tässä ilmoitetaan toimintakuluihin sisältyvät sisäiset erät yhteensä. Sisäisiä toimintakuluja voi olla seuraavissa kululajeissa: Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset vuokrakulut Muut kulut Sisäisten kulujen ja tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen. Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyskulut Myyntituotot Kunnan tai kuntayhtymän tuloslaskelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Tukipalvelujen kustannuksia voidaan kohdistaa tehtäville vyörytyserien avulla. Tällöin toiminnan tuotantokustannukset ja -tuotot näkyvät tukipalvelujen tehtävällä. Vyörytyskulujen ja -tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan.

42 42(83) Myyntituotot valtiolta Myyntituotot kunnilta Kunnan liiketoiminnan (mm. vesi-, jätehuolto-, liikennelaitos, kanttiini, pesula yms. liikeluontoinen toiminta) suoritteista perimät korvaukset merkitään kuitenkin myyntituottoihin riippumatta siitä, kattavatko ne tuotantokustannukset. Tähän kuuluvat kaikki myyntituotot valtiolta sekä täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta. Myyntituottoja ovat myös korvaukset suoritteista, jotka kunta on valtion toimeksiannosta tuottanut ja luovuttanut kolmannelle osapuolelle. Tällaisia ns. täyden korvauksen periaatteella saatuja korvauksia ovat mm. yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan lääkäreiden tutkimus- ja koulutuskorvaus varusmiesten, siviilipalvelusmiesten ja vankien sairaanhoitokorvaukset korvaukset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta ja muista kustannuksista sotilasvammalain muuttamisesta annetun lain ja asetuksen mukaiset Valtiokonttorin korvaukset lomituspalvelujen korvaukset asiakaskohtaisen velkaneuvonnan korvaukset valvontakorvaukset (sis. eläinlääkintähuolto) kotikuntakorvaukset vailla kotikuntaa olevasta oppilaasta, tai jolla on kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa kotoutumislain perusteella maksettavat korvaukset korvaus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta (virkaholhous) presidentin- ja eduskuntavaalien vaalikustannusten korvaus Tähän ryhmään kuuluvat myös opetustoimintaa harjoittavan kuntayhtymän (ammattikoulutuksen ja lukion) käyttökustannuksiin saama yksikköhintarahoitus, mukaan lukien rahoitus oppisopimuskoulutukseen. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksesta työnantajana saadut koulutuskorvaukset (esimerkiksi järjestävä kuntayhtymä maksaa kunnalle) kirjataan muihin myyntituottoihin. Oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvat kulut kuten myös oppisopimuskoulutukseen kuuluvan koulutuksen (esimerkiksi tietopuolinen koulutus) osto muilta koulutuspalveluiden tuottajilta kirjataan asianomaisen tehtävän asianomaisille kululajeille. Tähän kirjataan kunnilta saadut myyntituotot (ml. kuntien liikelaitokset). Kunnan sisäiset myyntituotot merkitään kohtaan sisäiset myyntituotot, ei tähän. Myyntituloihin kunnilta kirjataan myös: Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvauksiin kirjataan esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kuukausittaisesta maksuerittelystä sekä mahdolliset kunnan toiselta kunnalta saamat

43 43(83) kuntien keskinäiseen sopimukseen perustuvat niitä täydentävät kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksiin kirjataan myös kuntayhtymän muulta kunnalta kuin jäsenkunnalta saamat korvaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden tuottaminen ei perustu kuntien keskinäiseen sopimukseen yhteistoiminnasta (TerveydenhuoltoL 58 ). Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella uuden kotikunnan saamat korvaukset aikaisemmalta kotikunnalta kuuluvat myyntuottoihin kunnilta. Jäsenkuntien korvaukset ja maksuosuudet kuntayhtymälle Korvaus, jonka kuntayhtymän jäsenkunta maksaa suoritemäärään tai sijaissuoritemäärään (esimerkiksi asukasmäärään) perustuvan laskutuksen mukaisena kuntayhtymälle, merkitään kuntayhtymän käyttötaloustiedoissa myyntituottoihin kunnilta. Tähän kirjataan myös jäsenkunnan tasausmaksut kuntayhtymälle (esim. sairaanhoitopiirin perimät ylisuuret hoitokustannusten tasausmaksut). Muut yhteistoimintakorvaukset Muihin yhteistoimintakorvauksiin kirjataan kuntalain 52 :n tarkoittaman sopimusperusteisen yhteistoiminnan perusteella kunnan toiselta kunnalta saamat korvaukset kuten vastuukunnan (isäntäkunnan) saamat korvaukset sopimuskunnalta sopimuksen mukaisesta toiminnasta. Myyntituotot kuntayhtymiltä Myyntituotot muilta Sisäiset myyntituotot Maksutuotot Tähän kirjataan kaikki myyntituotot kuntayhtymiltä, niiden liikelaitoksilta sekä liikelaitoskuntayhtymiltä. Kuntayhtymän sisäiset myyntituotot merkitään kohtaan sisäiset myyntituotot, ei tähän. Myyntituottoihin muilta kirjataan muilta kuin valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut myyntituotot. Myyntituotot muilta pitää sisällään mm.: henkilöstön maksamat ateriakorvaukset asiakkailta aterioista perittävät korvaukset asiakkailta perityt korvaukset oppilastöistä taikka maksullisesta palvelutoiminnasta Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän sisäiset myyntituotot (mukaan lukien myyntituotot omalta liikelaitokselta). Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Usein maksujen perusteista säädetään laissa tai

44 44(83) Tuet ja avustukset Työllistämistuet asetuksessa. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksut (ei korvaukset hammasteknisistä kuluista, jotka ovat myyntituloja), sosiaalitoimen erilaiset sosiaalipalvelumaksut, lukukausimaksut, suunnittelu- ja mittaustoimen maksut, rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksut (esimerkiksi toimenpidelupa-, purkamis- ja maisematyölupamaksut) sekä pysäköinti- ja lomituspalvelumaksut. Pysäköintivirhemaksut ovat kuitenkin sakonluonteisia eriä ja kuuluvat muihin tuottoihin. Maksutuottoja eivät sen sijaan ole esimerkiksi henkilöstöltä tai muilta asiakkailta aterioista perittävät korvaukset, asiakkailta perityt korvaukset oppilastöistä taikka maksullisesta palvelutoiminnasta, vaikka niistä käytettäisiinkin puhekielessä nimitystä maksut ja vaikka peritty korvaus ei kattaisi tuotantokustannuksia. Tämäntyyppiset korvaukset ovat myyntituottoja muilta. Tuloslaskelmaan kirjatut tuet ja avustukset jaetaan käyttötaloustiedoissa kuuteen erään seuraavasti: Pitää sisällään kuntien ja kuntayhtymien saamat työllistämistuet valtiolta. Työllistämistuet tulee jakaa ja kohdistaa tehtäväluokille. Muut tuet ja avustukset valtiolta Tähän merkitään tuet ja avustukset valtiolta pois lukien työllistämistuet. Tähän kuuluvat mm. valtionavustus perustoimeentulotukeen ja kuntien yhdistymisavustukset. Myös kuntayhtymän valtiolta saama osuus tai avustus, joka ei ole täyden korvauksen mukaista yksikköhintarahoitusta (mm. kuntayhtymän ylläpitämän kansanopiston saama 57 %:n valtionosuus käyttökustannuksiin). Lisäksi kaikki muut valtionosuudet ja avustukset paitsi ne, jotka kirjataan kunnan tuloslaskelmassa suoraan kohtaan Valtionosuudet tai kuntayhtymässä kohtaan Myyntituotot (täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta). Tuet ja avustukset kunnilta ja kuntayhtymiltä Pitää sisällään toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä saadut tuet ja avustukset. Esim. kuntayhtymän jäsenkunnalta erikseen perimät maksuosuudet lainan korkoon. Käyttötaloustietoihin ei merkitä kunnan/kuntayhtymän sisäisiä tukia ja avustuksia (esim. avustukset omalle liikelaitokselle). Tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta (mm. Kela) Tähän merkitään tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta. Tähän kuuluvat kaikki Kelalta saadut tuet ja avustukset, mm. Kelan korvaukset kunnalle/kuntayhtymälle oman henkilöstön työterveyshuollon jär-

45 45(83) jestämisestä sekä sairaankuljetuksesta. Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden koulumatkatuki niissä tapauksissa, kun Kansaneläkelaitos hakemuksesta maksaa korvauksen ylläpitäjälle. Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta Tähän merkitään suoraan EU:lta tulleet tuet ja avustukset. Tuet ja avustukset muilta Tähän merkitään muilta kuin valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä, sosiaaliturvarahastoilta tai EU:lta saadut tuet ja avustukset. Vuokratuotot, ulkoiset Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolelta saadut vuokratuotot. Vuokratuotot, sisäiset Muut tuotot Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän sisäiset vuokratuotot. Tähän kirjataan tuloslaskelman erä Muut toimintatuotot lukuun ottamatta vuokratuottoja, jotka ilmoitetaan erikseen. Tähän erään sisältyvät esimerkiksi: pysäköintivirhemaksut ja rengaslukkokorvaukset vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset kirjaston myöhästymismaksut toimeentulotuen takaisinperinnän tuotot lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuen oppilaalta peritty osuus kustannuksista pysyvien vastaavien luovutusvoitot, jos ne on tuloslaskelmassa kirjattu muihin toimintatuottoihin. Toimintatuotot yhteensä Tietoa ei tarvitse syöttää. Tieto lasketaan automaattisesti summana yllä olevista eristä tiedonkeruulomakkeella. Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä Tähän merkitään sisäiset toimintatuotot yhteensä. Sisäisiä tuottoja on pääsääntöisesti vain erissä Sisäiset myyntituotot ja Sisäiset vuokratuotot. Sisäisten kulujen ja tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen.

46 46(83) Vyörytystuotot Tukipalvelujen kustannuksia voidaan kohdistaa tehtäville vyörytyserien avulla. Tällöin toiminnan tuotantokustannukset ja -tuotot näkyvät Tukipalvelut tehtäväluokalla. Vyörytyskulut jaetaan tehtäville ja vyörytystuotot merkitään Tukipalvelut tehtävälle. Vyörytyskulujen ja -tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen. Valmistevarastojen muutos Tuloslaskelmaan kirjattu valmistevarastojen muutos (jaetaan tehtäville). Valmistus omaan käyttöön Investointierittelyt Tuloslaskelman mukainen valmistus omaan käyttöön (jaetaan tehtäville vastaavien kulujen suhteessa). Investointierittelyt kerätään koko kunnasta/kuntayhtymästä, peruskunta ja liikelaitokset yhdistettynä. Investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin ulkoisessa rahoituslaskelmassa. Investoinnit esitetään tehtäväluokittain ja tavaratyypeittäin eriteltynä. Peruskunnan ja liikelaitoksen investoinnit käsitellään samalla tavalla. Menot ja tulot kirjataan aina toiminnan luonteen mukaisille tehtäville, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organisaatioyksikkö investoinnin on tehnyt. Lisäksi investoinneista kerätään tarkempia eriä koko kunnan/kuntayhtymän tasolla rakentamisesta sekä rahoitusosuuksista. Tehtäväluokittain ja tavaratyypeittäin lasketut investointimenot yhteensä sekä investointihyödykkeiden luovutustulot yhteensä ovat yhtä suuret kuin kunnan/kuntayhtymän ulkoisen rahoituslaskelman investointimenot ja investointihyödykkeiden luovutustulot. Huom! Kunnan sisäisiä investointeja ei ilmoiteta. Investointihyödykkeiden myyntituloista kysytään vielä investointihyödykkeiden myyntituloihin sisältyvät myyntivoitot tavaratyypeittäin. Investoinnit tehtäväluokittain Investoinnit kirjataan aina toiminnan luonteen mukaisille tehtäville investointikohteen käyttötarkoituksen mukaan, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organisaatioyksikkö investoinnin on tehnyt. Jos investointikohteella on useampia käyttötarkoituksia,

47 47(83) niin se tulee jakaa eri tehtäväluokille käyttöasteen suhteessa (esim. pinta-alan). Osakkeet ja osuudet kohdennetaan tehtäväluokille niiden luonteen mukaan. Esim. asunto-osakkeet kirjataan tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut sekä kuntayhtymäosuudet kuntayhtymän toiminnan mukaan. Rakennusten investointimenot ja -tulot kohdistetaan suoraan eri tehtäväluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi tilakeskusten tekemiä investointeja ei kirjata tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, vaan ne tulee kohdentaa rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan oikeille tehtäville, esimerkiksi peruskoulun korjausinvestointi kuuluu tehtävälle Perusopetus. Tehtäväluokkien tarkemmat kuvaukset löytyvät tämän dokumentin alkuosasta. Investoinnit kerätään yhdistettyinä seuraavien tehtäväluokkien osalta: 210 Lasten ja perheiden palvelut: 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 213 Lastensuojelun avohuoltopalvelut 218 Muut lasten ja perheiden avopalvelut (ilman lastensuojelun palveluita) 222 Ikääntyneiden palvelut: 220 Ikääntyneiden laitospalvelut 221 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan sisältävät asumispalvelut 223 Muut ikääntyneiden palvelut 229 Vammaisten palvelut: 225 Vammaisten laitospalvelut 226 Vammaisten ymp. vrk asumispalvelut 228 Muut vammaisten palvelut 250 Perusterveydenhuolto: 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 253 Perusterveydenhuollon avopalvelut 254 Suun terveydenhuolto

48 48(83) Investointien tavaratyypit Tietokoneohjelmistot Investointimenot ja -tulot eritellään tavaratyypeittäin tehtäväluokkakohtaisesti. Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio). Investointihyödykkeiden myyntituloista kysytään vielä erikseen investointihyödykkeiden myyntituloihin sisältyvät myyntivoitot tavaratyypeittäin. Myyntivoitto tai -tappio käsitellään tuloslaskelmassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti. Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kirjataan suoraan tavaratyypeille. Huom! Investointeihin saatuja rahoitusosuuksia ei sisällytetä investointituloihin investoinnit tehtävittäin -taulukossa. Ohjelmistoihin luetaan valmiina ostetut ja tilaustyönä teetetyt tietokoneohjelmistot sekä lisenssimaksut tietokoneohjelmistoista. Ohjelmistoja, jotka sisältyvät koneiden ja laitteiden hankintahintaan, ei lueta tähän kohtaan vaan kohtaan Tietokonelaitteet. Tietokoneohjelmistojen aktivoitavia hankintamenoja ovat tietokoneohjelmien käyttöoikeuksien, itse valmistettujen ohjelmien ja ostettujen ohjelmien hankintamenot, kun tulontuottamisaika tai vaikutusaika tuotannontekijänä on yhtä tilikautta pitempi ja hankintamenon kerralla kuluksi kirjaamisella on olennaista vaikutusta kunnan tilikauden tulokseen. Muut aineettomat hyödykkeet Muiden aineettomien hyödykkeiden kuin tietokoneohjelmistojen hankintamenot kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot. Aineettomia oikeuksia ovat liikenneluvat, patentit, tekijänoikeudet yms. Muita pitkävaikutteisia menoja voivat olla aktivoidut perustamis- ja järjestelymenot sekä tutkimus- ja kehittämismenot samoin kuin aktivoitu liikearvo, vuokrahuoneistojen perusparannusmenot, tavanomaista vuotuiskustannusta suuremmat kaavoitusmenot ja liittymismaksut energia-, vesi- tms. laitokselle, mikäli niitä ei voida sisällyttää kiinteistön hankintamenoon tai osuuksina pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä tavanomaista suuremmat osuudet muiden yhteisöjen käyttöomaisuuden hankintamenoihin.

49 49(83) Maa- ja vesialueiden hankinta Maa- ja vesialueiden hankintamenot. Maa- ja vesialueita ovat esim. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit. Esim. maan raivauksesta, maan muokkauksesta sekä kaivojen ja kastelukuoppien rakentamisesta johtuva varojen arvon nousu, pilaantuneiden maa- ja vesialueiden kunnostuskustannukset. Asuinrakennusten hankinta Asuinrakennusten hankintamenot ja uudisrakentaminen. Asuinrakennuksia ovat sellaiset talorakennukset, joiden kerrosalasta yli puolet on asumiskäytössä. Tähän ei lueta: Lastenkoteja, vanhainkoteja, hoivakoteja (tms. laitoksia) eikä myöskään palvelutaloja eikä asuntoloita tms., joissa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- tai saniteettitilat. Asuinrakennusten korjausinvestoinnit Asuinrakennusten perusparannusinvestointimenot. Perusparantamisella tarkoitetaan vuosittaisia huoltokorjauksia perusteellisempia rakennuksen laatua nostavia korjauksia. Esimerkiksi tilojen käyttötarkoitusten muutokset, kantavien rakenteiden korjaukset, julkisivuremontit, viemäri- ja putkiremontit tai kosteus- ja homeremontit. Huom! Ei korjauksia, jotka on kirjattu pelkästään tuloslaskelmaan kuluksi. Muiden rakennusten hankinta Muiden kuin asuinrakennusten hankintamenot ja uudisrakentaminen. Muita rakennuksia ovat rakennukset, joiden kerrosalasta yli puolet on muussa kuin asumiskäytössä. Tähän luetaan: Lastenkodit, vanhainkodit, hoivakodit ja sellaiset palvelutalot ja asuntolat, joissa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- tai saniteettitilat. Muiden rakennusten korjausinvestoinnit Muiden kuin asuinrakennusten perusparannusinvestointimenot. Perusparantamisella tarkoitetaan vuosittaisia huoltokorjauksia perusteellisempia rakennuksen laatua nostavia korjauksia. Esimerkiksi tilojen käyttötarkoitusten muutokset, kantavien rakenteiden korjaukset, julkisivuremontit, viemäri- ja putkiremontit tai kosteus- ja homeremontit. Huom! Ei korjauksia, jotka on kirjattu pelkästään tuloslaskelmaan kuluksi. Kiinteät rakenteet ja laitteet Sisältää mm. maarakenteiden eli katujen, teiden, pysäköintialueiden, siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden hankintamenot pl. maapohjan hankintamenot, vesirakenteiden eli patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot, johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot

50 50(83) Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Kuljetusvälineet Muut koneet ja kalusto sekä muiden kiinteiden koneiden ja laitteiden hankintamenot, jotka eivät ole rakennuksen hankintamenoa. Myös vastaavien rakenteiden ja laitteiden perusparannusmenot. Tähän eivät kuulu viestintälaitteisiin sisällytettävät laitteet ja verkot tms. Tietokoneet, palvelimet, tietoverkkolaitteet ja tietokoneiden oheislaitteet. Näytöt, näppäimistöt, printterit, skannerit, kaapelit ja muut tietokoneiden oheislaitteet. Tietoverkkolaitteet, mukaan lukien reitittimet. Tietokoneiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sisällytetään tähän kohtaan. Puhelin-, audio-, video- ja muut viestintälaitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit sekä muut tietoliikenneväyliin liittyvät investoinnit. Puhelinvaihteet, puhelimet, puhelinvastaajat, faksit ja antennit. Murto- ja palohälytysjärjestelmät. Televisiot, digiboksit, videot, dvd-laitteet, monitorit ja projektorit. Videokamerat ja digitaalikamerat. Radiovastaanottimet, vahvistimet ja kaiuttimet. Kuljetusvälineiden aktivoitavat hankintamenot. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muiden koneiden ja kaluston aktivoitavat hankintamenot. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttorikoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvia koneita ja laitteita ei lueta tähän luokkaan. Lääkintäkäyttöön tarkoitetut instrumentit ja laitteet sekä mittauslaitteet. Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Muiden aineellisten hyödykkeiden hankintamenot. Muita aineellisia hyödykkeitä ovat luonnonvarat, kunnan omistamat arvo- ja taide-esineet sekä ns. kasvatettavat varat (esim. lypsykarja). Luonnonvaroja ovat mm. soranottopaikat, malmiesiintymät, kivilouhokset ja turvesuot. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, kunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet, asunto-osakkeet ja kuntayhtymien peruspääoman korotukset. Huom! Tähän ei kirjata rahoitusarvopapereihin kirjattavia osakkeita ja osuuksia!

51 51(83) Investointimenot yhteensä Investointimenot yhteensä. Palautusjärjestelmän arvonlisävero Palautusjärjestelmän piiriin kuuluvat arvonlisäverot(vain verottoman toiminnan ostoihin sisältyneet arvonlisäverot). Alv tulee merkitä palvelujen/tavaroiden loppukäyttäjille mahdollisuuksien mukaan. Tähän kirjataan myös rakentamispalvelujen käännetty alv, jos se kuuluu palautusjärjestelmän piiriin. Muut investointierittelyt Investoinneista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät. Rahoitusosuudet investointimenoihin Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). Erittelyt tehdään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla. Rahoituslaskelman erä rahoitusosuudet investointimenoihin eritellään seuraaviin alaeriin valtiolta kunnilta ja kuntayhtymiltä Euroopan Unionilta muilta Rakentaminen Maa- ja vesialueista sekä asuinrakennuksista, muista rakennuksista ja muista investointihyödykkeistä investointimenot eritellään omajohtoiseen rakentamiseen sekä rakennuttamiseen. Erittelyt tehdään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla, peruskunta ja liikelaitokset yhdistettynä. Sisällytetään kaikki taseeseen aktivoitu rakentaminen (uudis- ja korjausrakentaminen ym.). Valmiina ostettuja pysyvien vastaavien hyödykkeitä ei ilmoiteta investointierittelyt-taulukkoon, elleivät ne liity suoraan omajohtoiseen rakentamiseen. Omajohtoinen rakentaminen yhteensä (A+B+C+D+E) Omajohtoisella rakentamisella tarkoitetaan aktivoitavien pysyvien vastaavien hankinnassa sellaista rakennustoimintaa, jossa kunta tai kuntayhtymä kantaa kokonaisvastuun rakentamisesta. Kunta tai kuntayhtymä maksaa tällöin muun muassa työntekijöitten palkat sosiaalikustannuksineen eli toimii työnantajana yleensä pääosalle työntekijöitä. Sivu- ja alaurakat (esimerkiksi vesijohtotyöt, maalaustyöt) saatetaan

52 52(83) teettää eri yrityksillä, mutta nämä vastaavat vain omasta osaurakastaan. Omajohtoinen rakentaminen eritellään kokonaisuudessaan seuraavasti: A. Asuinrakennukset B. Muut rakennukset C. Maa- ja vesialueet D. Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä E. Muut investointihyödykkeet yhteensä Nämä jaetaan vielä menolajiryhmiin henkilöstömenot, palvelut, aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut menot. Muut investointihyödykkeet -ryhmässä käsitellään myös esimerkiksi aktivoitavan tietojärjestelmäprojektin kustannukset, kun se rakennetaan omana työnä. Osaurakat kuuluvat menolajiryhmään palvelut. Rakennuttaminen Rakennuttamisella tarkoitetaan sellaista rakentamista, jossa kunta tai kuntayhtymä teettää rakennushankkeen ulkopuolisilla urakoitsijoilla joko kokonaisurakkana tai jaettuina urakoina. Kunta tai kuntayhtymä vastaanottaa rakennuksen sen valmistuttua eikä toimi työnantajana rakentamisen aikana. Valmiina ostettuja pysyvien vastaavien hyödykkeitä ei ilmoiteta investointierittelyt-taulukkoon, elleivät ne liity suoraan rakennuttamiseen. Rakennuttaminen eritellään kokonaisuudessaan seuraavasti: A. Asuinrakennukset B. Muut rakennukset C. Maa- ja vesialueet D. Kiinteät rakenteet ja laitteet E. Muut investointihyödykkeet

53 53(83) Pienet hankkeet Pienet hankkeet ovat rahoituslaskelman investointimenoihin sisältyviä alla kuvattujen määritelmien ehdot täyttäviä investointeja. Varhaiskasvatus, pienten hankkeiden menot yhteensä Investointeihin sisältyvät ns. pienet hankkeet, jotka alittavat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 20 :ssä perustamishankkeelle säädetyn euromäärän ( euroa). Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet varhaiskasvatuksessa yhteensä. Raja on hankekohtainen. Varhaiskasvatukseen ei lueta esiopetusta eikä perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sosiaali- ja terveystoiminta, pienten hankkeiden menot yhteensä Investointeihin sisältyvät ns. pienet hankkeet, jotka alittavat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 20 :ssä perustamishankkeelle säädetyn euromäärän ( euroa). Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet sosiaali- ja terveystoimessa yhteensä. Raja on hankekohtainen. Kirjastotoiminta, pienten hankkeiden menot yhteensä Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän alittavat ns. pienet hankkeet (kirjastojen hankekohtainen raja ilman arvonlisävero on euroa RahA 1766/2009), joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta. Pienten hankkeiden menoihin ei lueta mukaan ostoihin sisältyneitä palautusjärjestelmän piiriin kuuluvia arvonlisäveroja. Taulukon 41 (Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta) pienten hankkeiden erittelyt: Esiopetus, pienten hankkeiden menot yhteensä Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto esiopetuksen investointeihin sisältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hankkeista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavustusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet yhteensä esiopetuksen osalta. Raja on hankekohtainen. Perusopetus, pienten hankkeiden menot yhteensä

54 54(83) Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto perusopetuksen investointeihin sisältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hankkeista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavustusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet yhteensä perusopetuksen osalta (pl. aamu- ja iltapäivätoiminta). Raja on hankekohtainen. Muut erittelyt Lukiokoulutus, pienten hankkeiden menot yhteensä Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto lukiokoulutuksen investointeihin sisältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hankkeista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavustusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet lukiokoulutuksen osalta. Raja on hankekohtainen. Osakkeet ja osuudet, investointimenot erittely: Asunto-osakkeiden hankinta Osakkeet ja osuudet, investointitulot erittely: Asunto-osakkeiden myynti Huom! Tehtäväluokkakohtaisessa erittelyssä asunto-osakkeet kirjataan tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut. Kulu- ja tuottolajierittelyt Kulu- ja tuottolajeista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät. Muiden palvelujen ostojen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden, avustusten sekä ulkoisten vuokrakulujen alaerien summan tulee täsmätä käyttötalouden tehtäväluokkien yhteen laskettuun summaan. Maksetut eläkkeet Kunnan tai kuntayhtymän maksamat lakisääteisen kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL:n) ulkopuoliset eläkkeet. Vanhan eläkelain mukaiset eläkkeet ja varhennetulle eläkkeelle jääneelle maksatettu eläkealenema sekä mahdolliset hautausavut. Tähän ei tule sisällyttää kunnan maksamia työeläkevakuutusmaksuja.

55 55(83) Muiden palvelujen ostot -erittely Toimisto- ja asiantuntijapalvelut ICT-palvelut Toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostot. Mikäli asiantuntijapalveluista peritään ennakonpidätys ja suoritetaan sosiaaliturvamaksu, ne kirjataan menolajiin Palkat ja palkkiot. Toimialasta riippumatta henkilöstön vuokraus ei kuulu tähän vaan henkilöstön vuokraus -palveluihin. Toimisto- ja asiantuntijapalveluihin kuuluu muun muassa: Asiantuntija- ja konsulttipalvelut Käännös- ja tulkkauspalvelut Sisäiset tekstinkäsittely- ja sihteeripalvelut Lakiasiainpalvelut Laskentatoimen ja kirjanpidon palvelut Tilintarkastuspalvelut Veroneuvontapalvelut Arkkitehtipalvelut ja niihin liittyvät konsultointipalvelut Tekniset testaus- ja analysointipalvelut Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus- ja kehittämispalvelut Erikoistuneet muotoilu- ja suunnittelupalvelut Valokuvauspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Aulapalvelut Kokousten ja messujen järjestämispalvelut ICT -palveluihin kirjataan tietotekniikka-, tietoliikenne- ja televiestintäpalvelut. Tähän kuuluvat muun muassa: Kiinteän puhelinverkon palvelut Langattoman verkon telepalvelut Satelliittiviestintäpalvelut Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut Tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut Verkkoportaalit Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu Varmistus- ja tallennuspalvelut Tietohallintopalvelut Sovelluspalvelut Ohjelmistojen ostot ja käyttöoikeudet kirjataan muiden palvelujen ostoihin silloin, kun niitä ei käsitellä aktivoitavana investointimenona.

56 56(83) Rahoitus- ja pankkipalvelut Työvoiman vuokraus Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut, talletus- sekä lainapalvelut. Tähän kuuluu tilapäisen työvoiman hankinta asiakkaille korvaamaan tai täydentämään asiakkaan työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. Tähän kuuluu työvoiman vuokraus kaikilta toimialoilta, muun muassa: lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstö tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät toimistotyöntekijät teollisuus- ja rakennustyöntekijät kuljetus- ja varastotyöntekijät hotelli- ja ravintolatyöntekijät maatalouden työntekijät muiden toimialojen vuokratyövoima Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi Posti- ja kuriiripalvelut Vakuutukset Painatus-, ilmoitus-, mainospalvelut suunnitteluineen sekä markkinaja mielipidetutkimuspalvelut yms. kulut. Kansantalouden tilinpito tarvitsee markkina- ja mielipidetutkimuspalveluista tiedon tässä yhteydessä, siksi niitä ei merkitä asiantuntijapalvelujen ostoihin. Postin yleispalvelut ja muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut. Muiden palvelujen ostoihin kirjatut omaisuus-, vastuu- ja potilasvahinkovakuutukset yms. vakuutukset, ei kuitenkaan kunnan/kuntayhtymän työnantajana maksamia sosiaalivakuutusmaksuja. Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Puhtaanapitoon kuuluvat viemäri- ja jätevesihuolto (jätevesimaksut), jätehuolto (jätehuoltomaksut), rakennusten puhdistus- ja siivouspalvelut, teiden, katujen ja ulkoalueiden puhtaanapito jne. Pesulapalveluihin kuuluvat esimerkiksi vaatteiden pesu ja huolto. Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut Tähän kuuluvat muun muassa: Urakoitsijoille maksetut urakkasummat

57 57(83) Rakennusten, kiinteistöjen ja niihin kuuluvien kiinteiden laitteiden, teiden, kaatopaikkojen, puistojen sekä muiden alueiden korjauksesta ja kunnossapidosta maksetut korvaukset Hissihuoltomaksut Nuohousmaksut Kunnossapitolaskuissa laskutetaan usein myös materiaalikuluja. Vähäiset materiaalikulut voidaan kirjata kunnossapitopalveluihin. Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut Koneiden, kaluston, laitteiden ja kuljetusvälineiden rakentamis-, kunnossapito-, huolto- ja korjauspalvelujen ostot. Kunnossapitolaskuissa laskutetaan usein myös materiaalikuluja. Vähäiset materiaalikulut kirjataan kunnossapitopalveluihin. Majoitus- ja ravitsemispalvelut Majoitus- ja ravitsemispalveluja ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintolapalvelut, ruoka- ja tarjoilupalveluiden osto yritykseltä, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai toiselta kunnan yksiköltä sekä virka- ja työehtosopimusten mukaiset ateriakorvaukset. Matkustus- ja kuljetuspalvelut Henkilökuljetukset, oppilas- ja potilaskuljetukset mukaan lukien, myös mm. ylläpitäjän koulumatkakustannukset sekä sairaankuljetuspalvelujen osto. Matkustuspalveluja ovat myös luottamushenkilöiden ja henkilöstön virka- yms. matkoista aiheutuneet matkakustannukset (ei majoitus- ja ravitsemispalvelut), verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset, tavaroiden rahti- ja rahtivakuutus- yms. palvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat muun muassa laboratorio- ja röntgenpalvelut, kun ne ovat ns. välituotepalvelun luonteisia, osa kokonaispalvelua, myös mm. ensivastehoitopalvelut, henkilöstön terveydenhuoltopalvelut, oppilaitosten oppilaiden terveydenhoitomaksut, perhepäivähoidon ja perhehoidon käynnistämis- ja kulukorvaukset. Lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstön vuokraus on työvoiman vuokrausta, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoa. Koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutuspalveluihin kuuluvat kurssi-, internaatti-, osallistumis- ja ilmoittautumismaksut (ei matkakustannukset ja päivärahat). Myös sellaiset opettajien ja luennoitsijoiden palkkiot, joista ei peritä ennakonpidätystä eikä suoriteta sosiaaliturvamaksua, sekä esimerkiksi osuus yhteisen opettajan palkkaukseen. Osuus verotuskustannuksiin Lain verohallinnosta 6:30 :n mukaan määräytyvä kunnan osuus verotuskustannuksista.

58 58(83) Muut yhteistoimintaosuudet Muut palvelut Muun muassa osuudet maakuntien liitoille, osuudet ympäristöterveydenhuollon kustannuksiin, jäsenmaksut Suomen Kuntaliitolle ja työmarkkinalaitokselle, kuntayhtymien pakolliset jäsen-/tasausmaksuosuudet, osuudet aluepelastuslaitokselle ym. osuudet (ns. kollektiivipalvelut), jotka eivät ole asiakaspalvelujen ostoja, ja joita ei voida lukea mihinkään edellä olevaan Muiden palvelujen ostot -menolajin alakohtaan. Myös maaseutupalvelut yhteistoiminnassa. Kaikki ne palvelujen ostoista aiheutuneet menot, jotka eivät kuulu edellä oleviin kohtiin. Tähän kuuluvat mm. vartiointipalvelut, työpukuja työkalukorvaukset, katsastusmaksut, lääketieteelliset ruumiinavauskustannukset yms. palvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -erittely Toimisto- ja koulutarvikkeet Erilaiset toimistotarvikkeet kuten kirjoitustarvikkeet, monistusaineet ja -tarvikkeet, lomakkeet, kirjekuoret, arkistokansiot, askarteluvälineet ja -aineet yms. sekä IT-tarvikkeet (koulukirjat kuuluvat kohtaan Kirjallisuus). Kirjallisuus Kaikki kirjat (myös koulukirjat) ja kirjastoaineisto sekä sanoma- ja aikakausilehdet, kartat, esitteet, levyt, kasetit jne. Yleisten kirjastojen kirjastoaineiston hankintamenot, (johon ei kuulu sidonta, muovitus yms., jotka kirjataan kohtaan muu materiaali), ml. e- kirjan lataus. Elintarvikkeet Ruoka-aineet ja ruoanlaitossa tarvittavat muut aineet ja pienehköt tarvikkeet. Vaatteisto Vaatteistoon kuuluvat kaikki vaatteisto, kengät, sisustustekstiilit, liinavaatteisto, suojavaatteet, kertakäyttövaatteet ja muut tekstiilivalmisteet, myös opetusmateriaalina käytetyt tekstiilivalmisteet. Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Lääkkeet, hoitoaineet ja hoitotarvikkeet, myös röntgenfilmit ja kehitysaineet, tutkimuslaitteiden tulostustarvikkeet yms.

59 59(83) Puhdistusaineet ja -tarvikkeet Poltto- ja voiteluaineet Siivous- ja puhdistusvälineet ja -tarvikkeet kuten pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineet, saniteettitarvikkeet. Ajoneuvojen, koneiden jne. poltto- ja voiteluaineet (ei lämmitykseen kuuluvia poltto- ja voiteluaineita). Lämmitys Kaukolämmön ja -kylmän hankinta (sekä lämmitysaineet apuaineineen ja lämmitystarvikkeet). Myös kaukolämpölaitoksen energian ja voimalaitospolttoaineiden osto. Sähkö ja kaasu Sähköenergia, sähkölämmitys ja sähkön siirto sekä kaasumaisten polttoaineiden jakelupalvelut putkiverkoston kautta. Sähkön (ja kaasun) käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten lamput ja sulakkeet. Myös sähkö- tai energialaitoksen energian ja voimalaitospolttoaineiden osto. Vesi Kalusto Käyttövesimaksut eli veden puhdistus- ja jakelumaksut (sen sijaan jätevesimaksut kuuluvat menolajiin Puhtaanapito- ja pesulapalvelut). Tähän kirjataan myös vesilaitoksissa veden osto sekä jäteveden ja veden puhdistuskemikaalit. Muu kuin pysyvien vastaavien hyödykkeisiin luettava kalusto ja välineistö eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta, myös e-kirjan lukulaitteet. Rakennusmateriaali Muu materiaali Rakennusaineet ja -tarvikkeet kuten sora, sementti, puuaines, tiilet, naulat, tapetit, maalit, lakat, lvi-tarvikkeet ym. rakennusmateriaali. Kaikki ne menot aineiden ja tarvikkeiden ostoista, joita ei voida kirjata muihin edellä oleviin materiaalin ostojen alakohtiin. Avustukset -erittely Avustukset kotitalouksille Kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset. Pitää sisällään mm. seuraavat erät:

60 60(83) Avustukset yhteisöille Lasten kotihoidon tuki (lakisääteinen) Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä Omaishoidon tuen hoitopalkkiot Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Vammaisille annetut avustukset Koulumatkatuki Palvelusetelit Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille Käyttöraha turvapaikanhakijoille Kotitalouksille maksetut muut avustukset kuten korvaus itse järjestetystä maatalouslomituksesta sekä mm. veroton kuntoutus-, ahkeruustai terapiaraha sekä erilaiset apurahat. Muille kuin kotitalouksille myönnettäviä avustuksia ovat muun muassa erilaisille yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset. Avustuksiin kuuluvat myös kunnan osuudet työmarkkinatuen rahoitusmenoihin (Työmarkkinatuen kuntaosuus), jotka Kansaneläkelaitos laskuttaa kunnilta. Ulkoiset vuokrakulut -erittely Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Asuntojen sekä muiden rakennusten ja huoneistojen vuokriin sisältyvät ulkoiset vuokrat (tai yhtiövastikkeet) rakennuksista ja huoneistoista. Koneiden ja laitteiden vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokriin kirjataan muun muassa vuokrattujen koneiden ja kaluston ja kuljetusvälineiden (myös toimistokoneiden ja - laitteiden) vuokramenot mukaan lukien leasingvuokrat ja niihin sisältyvät vakuutusmaksut. Maa- ja vesialueiden vuokrat Muut vuokrat Tähän kirjataan maa- ja vesialueiden vuokrat. Muista kuin edellä mainituista aiheutuneet ulkoiset vuokrakulut. Muihin vuokrakuluihin kirjataan esimerkiksi vaatteiston vuokrat. Sen sijaan esimerkiksi työkoneurakoitsijalle maksetut työsuoritusten korvaukset luetaan muiden palvelujen ostoihin.

61 61(83) Ulkoiset vuokratuotot -erittely Maa- ja vesialueiden vuokratuotot Ulkoisista vuokratuotoista eritellään maa- ja vesialueiden vuokratuotot. Muut tuotot -erittely Vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset Sakot ja uhkasakot Muista tuotoista eritellään vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset. Tähän kuuluvat vakuutusyhtiöiltä vahinkovakuutussopimusten perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista. Muista tuotoista eritellään sakkojen ja uhkasakkojen tuotot. Tähän kuuluvat kunnan viranomaisena perimät sakot ja uhkasakot. Näitä ovat esimerkiksi tuotot pysäköintivirhemaksuista, tarkastusmaksuista sekä muista hallinto-oikeudellisista kurinpitomaksuista. Myös rakennusvalvonnan sakot, jotka aiheutuvat silloin, kun rakentamisvelvoitetta ei ole noudatettu. Tämä erä ei pidä sisällään urakkasopimuksiin liittyviä sakkoja, jotka aiheutuvat esim. urakan viivästymisestä. Käyttötalouserittelyt Käyttötaloustiedoista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) tehtäväkohtaisia kulu- ja tuottoerittelyitä, kokonaiskustannuksia sekä muutamia terveydenhuollon kustannustietoja. Käyttötalouden tehtävittäiset kulu- ja tuottoerittelyt ilmoittaa se kunta tai kuntayhtymä, joka myöntää palvelusetelit ja tuet asiakkaille tai perii maksutuotot palveluista ja toimeentulotuen takaisin asiakkailta. Jos esimerkiksi palvelusetelikulut sisältyvät asiakaspalvelun ostoon kuntayhtymältä, ei kunta ilmoita niitä tässä erittelyssä. Tällöin kuntayhtymä ilmoittaa palvelusetelimenot, koska niitä vastaavat menot kirjautuvat kuntayhtymällä avustuskuluihin. Sisäisten vuokrakulujen pääomakustannuksia ilmoitetaan silloin, kun kyseiseen tehtävään on kohdentunut sisäisiä vuokrakuluja. Erien yläotsikot kertovat sen minkä tehtäväluokan tai tehtäväluokkien ja minkä kulu- tai tuottolajien erittely on kyseessä.

62 62(83) Käyttötalouden kokonaiskustannuksiin ilmoitetaan kaikki toimintakulut. Tämä voi sisältää esim. palkkakuluja, palvelujen ostoja ja/tai avustuskuluja. Vammaispalvelulain mukaiset kulut ja sen alaerittelyt ilmoitetaan siis kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty esim. kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Samoin menetellään myös eläinlääkinnän sekä päivähoidon kustannusten kanssa. Terveydenhuollon kuluerittelyjen osalta laboratoriotoiminnan ja kuvantamistutkimusten kustannuksia ei ilmoiteta, jos koko perusterveydenhuolto hankitaan ostopalveluna. Apuvälineiden hankintakuluihin ei puolestaan ilmoiteta ostoja toiselta julkisen sektorin yksiköltä (esim. kunta, kuntayhtymä tai sen liikelaitos). Käyttötalouden tehtävittäisiä kulu- ja tuottoerittelyitä Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, palvelujen ostot -erittely Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset Lastensuojelun sijaisperhehoitajille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset yhteensä. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon tai kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaisperhehoitajille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset sisältyvät tilastossa tehtäväluokkaan Lastensuojelun laitos- ja perhehoito. Perusterveydenhuolto, myyntituotot -erittely Työterveyshuollon myyntituotot Mukaan luetaan myös sisäiset myyntituotot ja työterveyshuollon palveluita järjestävän liikelaitoksen myyntituotot. Tähän ei lueta Kelalta saatua korvausta kunnan oman työterveyshuollon järjestämisestä. Perusterveydenhuolto, maksutuotot -erittely Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot Erikoissairaanhoito, maksutuotot -erittely Perusterveydenhuollon avohoidon, pl. suun terveydenhuolto, lääkäripalvelujen asiakasmaksutuotot (vuosimaksut, käyntimaksut ja päivystysmaksut). Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot

63 63(83) Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot Muu sosiaali- ja terveystoiminta, muut tuotot -erittely Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Perustoimeentulotuen takaisinperinnän (pl. pakolaiset ja paluumuuttajat) tuotot. Toimeentulotuen takaisinperinnällä tarkoitetaan sitä takaisin perittyä toimeentulotukea, jonka asiakas on saanut toimeentulotukena ennakkoluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa vastaan. Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperinnän (pl. pakolaiset ja paluumuuttajat) tuotot. Toimeentulotuen takaisinperinnällä tarkoitetaan sitä takaisin perittyä toimeentulotukea, jonka asiakas on saanut toimeentulotukena ennakkoluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa vastaan. Sosiaali- ja terveystoiminta, avustuskulut -erittely Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä Omaishoitajille maksetut hoitopalkkiot (ilman henkilösivukuluja) yhteensä. Kotihoidon palvelusetelikulut Kotihoidon palvelusetelikuluihin luetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelikulut. Palveluasumisen palvelusetelikulut Palveluasumiseen annettujen palvelusetelien kulut (sekä ympärivuorokautinen että ei-ympärivuorokautinen palveluasuminen). Palveluasumisessa palveluseteli voidaan myöntää hoiva- ja hoitopalveluihin ja siivous-, turva- ja muihin tukipalveluihin. Terveydenhuollon palvelusetelikulut Muut palvelusetelikulut Terveydenhuollon avohoidon, vuodeosastohoidon ja suun terveydenhuollon palvelusetelikulut. Kotisairaanhoidon palvelusetelikulut sisältyvät kotihoidon palvelusetelikuluihin. Muut sosiaali- ja terveystoiminnan palvelusetelikulut, jotka eivät sisälly kotihoitoon, palveluasumiseen tai terveydenhuoltoon.

64 64(83) Sosiaali- ja terveystoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely Sosiaali- ja terveystoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Varhaiskasvatus, avustuskulut -erittely Sosiaali- ja terveystoiminnan sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut Lasten kotihoidon tuki Palvelusetelillä järjestetyt lasten päiväkotitoiminnan, lasten perhepäivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen palvelut. Lasten kotihoidon tuet. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Lasten kotihoidon tuen kuntalisät. Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuet. Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisät. Varhaiskasvatus, sisäiset vuokrakulut -erittely Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot. Varhaiskasvatukseen ei lueta esiopetusta eikä perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kansalaisopistojen vapaan sivistystyö, sisäiset vuokrakulut -erittely Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Kansalaisopiston sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot.

65 65(83) Kirjastotoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset Jätehuolto, muut kulut -erittely Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot. Jätevero Maksetut jäteverot (myös kunnan liikelaitoksen osalta). Käyttötalouden kokonaiskustannuksia Yleishallinto Käyttötaloustiedoista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät. Luontoisetujen raha-arvot Vaalit, kulut yhteensä Sosiaali- ja terveystoiminta Luontoisetujen raha-arvot Vaaleista kunnalle aiheutuneet bruttokustannukset. Sosiaali- ja terveystoiminnan kokonaiskustannuksiin ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät kunnittain. Isäntäkunta ilmoittaa vain oman osuutensa. Sopimuskunta ilmoittaa oman osuutensa, vaikka se ostaisikin koko palvelun isäntäkunnalta. Kuntayhtymä ilmoittaa kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu kyseisestä toiminnasta. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä Kaikki vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä (myös esim. kuntayhtymälle maksettu osuus palvelun kuluista sekä muut ostopalvelut). Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaan myönnetyt kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, kuntoutusohjaus, jne. Tieto ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle.

66 66(83) Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista eritellään kuljetuspalveluihin käytettyjen kulujen osuus. Tieto ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista eritellään henkilökohtaiseen apuun käytettyjen kulujen osuus. Tieto ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Eläinlääkinnän kustannukset Opetus- ja kulttuuritoiminta Eläinlääkinnän kustannukset (toimintakulut yhteensä (brutto), poistot, vyörytyserät). Tieto ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Lasten päiväkotitoiminnan kustannukset Lasten päiväkotitoiminnan toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (sisältäen myös ostopalvelujen, avustetun toiminnan sekä palvelusetelien kulut). Sisällytä kustannuksiin: Päiväkodeissa ja kiertävissä päiväkodeissa toteutettu varhaiskasvatus. Päiväkotitoiminta toteutuu päiväkodeissa yleensä lapsiryhmittäin. Päiväkotitoiminnan henkilöstön kelpoisuuksista ja määrästä säädetään päivähoitoasetuksessa. Päiväkotitoiminta voi olla kokopäiväistä (enintään 10h/vrk) tai osapäiväistä, ja koko- tai osa-aikaista. Päiväkotitoimintaa voi tarpeen mukaan olla myös ilta-, yö- tai viikonloppuhoitona. Myös vastaavien palvelujen osto esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta (ei ryhmäperhepäivähoitoa, joka kuuluu lasten perhepäivähoitoon). Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on varhaiskasvatuksessa päiväkodissa. Tähän ei kuitenkaan sisällytetä esiopetusta ja siitä aiheutuvia kuluja. Älä sisällytä kustannuksiin: Perusopetuslain mukaista esiopetusta eikä perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Ryhmäperhepäivähoitoa, joka kuuluu perhepäivähoitoon. Lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea tai niiden kuntalisiä.

67 67(83) Lasten perhepäivähoidon kustannukset Lasten perhepäivähoidon toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (sisältäen myös ostopalvelujen, avustetun toiminnan sekä palvelusetelien kulut). Sisällytä kustannuksiin: Perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa toteutettu varhaiskasvatus. Perhepäivähoitoa järjestetään yleisimmin hoitajan kotona. Hoitajalla saa olla korkeintaan neljä kokopäivähoidossa olevaa alle kouluikäistä lasta ja yksi osapäivähoidossa oleva esiopetusikäinen tai koululainen. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää myös lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona, jossa 2-3 hoitajaa hoitaa yhtä aikaa enintään 12 lasta erikseen tarkoitusta varten varatussa tilassa. Perhepäivähoitajan kelpoisuudesta ja hoidettavien lasten määrästä säädetään päivähoitoasetuksessa. Perhepäivähoito voi olla joko kokopäiväistä (enintään 10h/vrk) tai osapäiväistä, ja koko- tai osa-aikaista. Perhepäivähoito voi tarpeen mukaan olla myös ilta-, yö- tai viikonloppuhoitoa. Myös vastaavien palvelujen osto esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on varhaiskasvatuksessa perhepäivähoidossa. Tähän ei kuitenkaan sisällytetä esiopetusta ja siitä aiheutuvia kuluja. Älä sisällytä kustannuksiin: Perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea tai niiden kuntalisiä. Muun varhaiskasvatuksen kustannukset Muun varhaiskasvatuksen toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (sisältäen myös ostopalvelujen ja palvelusetelien kulut). Sisällytä kustannuksiin: Muu varhaiskasvatus voidaan järjestää muun muassa avoimena varhaiskasvatuksena. Avoin varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, kuten avoimia päiväkoteja, kerho- ja leikkitoimintaa sekä leikkipuistoja ja perhekerhoja. Palvelumuodot ja nimet vaihtelevat kunnittain. Toiminta voi olla maksullista tai maksutonta. Älä sisällytä kustannuksiin: Lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea tai niiden kuntalisiä. Perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

68 68(83) Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä. Vain ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka tuottavat itse näitä palveluja, ilmoittavat kustannukset tässä. Ts. isäntäkunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät koko yhteistoiminta-alueelta. Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset Terveydenhuollon kuluerittelyitä Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset (toimintakulut ja vyörytyserät). Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisella palvelutoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jonka kansalaisopisto toteuttaa koulutuksen tilaajan asettamilla ehdoilla, ts. tilaaja määrittelee koulutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, rekrytoi osanottajat ja maksaa toiminnasta aiheutuneet menot. Tällaista voi olla esim. kunnan tai yritysten hankkima henkilöstökoulutus. Vain ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka tuottavat itse näitä palveluja, ilmoittavat kustannukset tässä. Ts. isäntäkunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät koko yhteistoiminta-alueelta. Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa Kunnan/kuntayhtymän oman perusterveydenhuollon laboratoriokustannukset, ts. oman laboratoriotoiminnan kustannukset (toimintakulut, poistot ja vyörytyserät) tai ulkopuolisilta oman pth:n tarpeisiin ostettujen laboratoriopalvelujen osuus (muiden palvelujen ostoihin kirjautuvat palvelut). Jos kunta/kuntayhtymä hankkii koko perusterveydenhuollon ostopalveluna, tämä kohta jää tyhjäksi. Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa Kunnan/kuntayhtymän oman perusterveydenhuollon kuvantamiskustannukset, ts. oman kuvantamistoiminnan kustannukset (toimintakulut, poistot ja vyörytyserät) tai ulkopuolisilta oman pth:n tarpeisiin ostettujen kuvantamispalvelujen osuus (muiden palvelujen ostoihin kirjautuvat palvelut). Jos kunta/kuntayhtymä hankkii koko perusterveydenhuollon ostopalveluna, tämä kohta jää tyhjäksi. Apuvälineiden hankintakulut Varastoon tai suoraan yksittäisille käyttäjille hankittujen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintakulut (ilman alv:tä). Sisältää hankinnan yhteydessä tehdyt muutostyöt ja lisävarusteet sekä apuvälineiden vuokrauksen. Mukaan ei lasketa apuvälinepalvelujen ostoja

69 69(83) toisista julkisen sektorin yksiköistä, kuten alueellisista apuvälinekeskuksista. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat välineet, laitteet, tarvikkeet, tietokoneohjelmat sekä muut ratkaisut, joiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Opetus- ja kulttuuritoiminnan toimintatietoja Esiopetus Opetus- ja kulttuuritoiminnasta eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat toimintatiedot. Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Esiopetuksen opetustuntien lukumäärä tilastovuoden (= kalenterivuoden) aikana. Opetustunneiksi luetaan minuuttia kestävä esiopetuksen opetussuunnitelman mukainen toiminta (alle 45 minuuttia kestävät opetustapahtumat yhdistellään 45 minuutin mittaisiksi opetustunneiksi). Opetustuntien tulee vastata oppilastilastoissa ilmoitettuja esioppilaita. Opetustunneiksi ilmoitetaan sekä sosiaali- että opetustoimessa annetun esiopetuksen tunnit. Perusopetus Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Perusopetuksessa annettujen opetustuntien lukumäärä tilastovuoden (= kalenterivuoden) aikana. Opetustunneiksi luetaan minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma (alle 45 minuuttia kestävät opetustapahtumat yhdistellään 45 minuutin mittaisiksi opetustunneiksi). Opetustunteihin luetaan myös: tukiopetus, erityisopetus (osa-aikainen ja luokkamuotoinen), oppilaanohjaajan työjärjestyksen mukaan pitämät luokkatunnit, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus ja lisäopetus. Opetustunteihin ei lueta: opettajien erityistehtäviä, joissa ei ole oppilaskontaktia (AV-välineiden hoito, kirjastotunnit, demonstraatiotunnit, valvonta), kerhotunteja, eikä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustunteja. Perusopetuksen opetustunneista: tukiopetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Perusopetuksen opetustuntimäärään sisältyvät tukiopetustunnit. Perusopetuslain (628/1998) 16 :n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhyt-

70 70(83) aikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Lukiokoulutus Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Lukiokoulutuksen opetustuntien lukumäärä vuoden aikana. Opetustunneiksi luetaan minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma. Myös verkko-opetuksena annettu kontaktiopetus opettajalle määritellyn tuntimäärän mukaisesti. Opetustunteihin ei lueta sellaisia opettajien erityistehtäviä, joissa ei ole oppilaskontaktia (AV-välineiden hoito, kirjastotunnit, demonstraatiotunnit, valvonta, yo-kirjoitusten korjaaminen), ei myöskään kerhotunteja. Muille myytyjä opetustunteja ei saa sisällyttää lukiokoulutuksen opetustunteihin (opetusta annettu pelkästään muille kuin lukiolaisille). Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Kansalaisopistoissa annettujen kaikkien opetustuntien lukumäärä tilastovuoden aikana. Mukaan luetaan myös yleisluentojen, kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen, maksullisen palvelutoiminnan ja työvoimapoliittisen koulutuksen tunnit. Opetustuntien lukumäärästä: maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä, kpl/v Kansalaisopiston opetustuntien lukumäärästä eritellään maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä tilastovuoden aikana. Kansalaisopiston maksullisella palvelutoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jonka kansalaisopisto toteuttaa koulutuksen tilaajan asettamilla ehdoilla, ts. tilaaja määrittelee koulutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, rekrytoi osanottajat ja maksaa sopimuksen mukaan toiminnasta aiheutuneet menot. Tällaista voi olla esim. kunnan tai yrittäjien hankkima henkilöstökoulutus ja työvoimahallinnon hankkima työvoimapoliittinen koulutus.

71 71(83) Opetustuntien lukumäärästä: taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä, kpl/v Kansalaisopiston opetustien lukumäärästä eritellään kansalaisopistoissa annetun, taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisen taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä kalenterivuodessa. Taiteen perusopetus Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi Kunnan tai kuntayhtymän järjestämän taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä kalenterivuodessa. Tähän ei sisällytetä kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärää. Liikunta ja ulkoilu Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä Kunnalta liikuntatoimintaan vuoden aikana avustusta saaneiden yhdistysten ja yhteisöjen lukumäärä, kpl. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö luetaan lukumäärään mukaan vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuoden aikana. Nuorisotoiminta Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä Kunnalta nuorisotoimintaan vuoden aikana avustusta saaneiden nuorisoyhdistysten tai -yhteisöjen lukumäärä (pl. kulttuuri- ja liikuntajärjestöt), kpl/v. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö on lukumäärässä vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuoden aikana. Kunnan nuorisotilojen lukumäärä vuoden lopussa, kpl Kunnan omistamien tai vuokraamien pääosin nuorten käytössä olevien nuorisotilojen lukumäärä kalenterivuoden lopussa.

72 72(83) Kulttuuri Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä Kunnalta taide- ja kulttuuritoimintaan vuoden aikana avustusta saaneiden taide- ja kulttuuriyhdistysten ja yhteisöjen lukumäärä, kpl (pl. nuoriso- ja liikuntajärjestöt). Avustukset voivat kohdistua esimerkiksi museo-, teatteri-, tanssi-, musiikki- tai muuhun taide- ja kulttuuritoimintaan. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö luetaan lukumäärään mukaan vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuoden aikana. Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston sektorierittelyohje Sektoriohje koskee kaikkia sektoreittain kysyttäviä tietoja niin käyttötaloudessa kuin tilinpäätöserissäkin. Julkisyhteisöt 1) Valtio Julkisyhteisöihin luetaan kuuluvaksi valtio, kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot (Kuntien eläkevakuutus ja muut). Tähän luokkaan luetaan valtion virastot ja laitokset (ml. ministeriöt) sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Ei sisällä valtion liikelaitoksia eikä valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä. 2) Kunnat Tähän luokkaan luetaan kunnat ja kuntien liikelaitokset. 3) Kuntayhtymät Tähän luokkaan luetaan kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymät sekä kuntayhtymien liikelaitokset. Ahvenanmaan maakuntahallintoa ja Suomen Kuntaliittoa ei lueta kuuluvaksi em. julkisyhteisöihin. 4) Kuntien eläkevakuutus 5) Muut sosiaaliturvarahastot Muita sosiaaliturvarahastoja ovat Kela, eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja muut työeläkelaitokset (Eläketurvakeskus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Merimieseläkekassa ja Työeläkekassa), työt-

73 73(83) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset tömyyskassat, Työttömyyskassojen keskuskassa, Työttömyyskassojen tukikassa ja Erorahasto sekä sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassat. Rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin luetaan kuuluvaksi kotimaiset talletuspankit, kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset (Kuntarahoitus Oyj ja muut) sekä ulkomaalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset. 1) Kotimaiset talletuspankit Kotimaisia talletuspankkeja ovat liikepankit, säästöpankit ja osuuspankit sekä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa pankkitoimintaa harjoittavat sivukonttorit. 2) Kuntarahoitus Oyj 3) Muut kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset Muihin kotimaisiin rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin luetaan muut rahoitusta välittävät rahalaitokset ja muut rahoituslaitokset (mm. Suomen hypoteekkiyhdistys, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Handelsbanken Rahoitus Oy) sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset. Myös yksilöllistä eläkevakuutusta hoitavat yhtiöt kuuluvat tähän luokkaan. Lakisääteistä tai siihen rinnastettavaa työeläketurvaa hoitavat eläkevakuutusyhtiöt ja -laitokset eivät sitä vastoin kuulu tähän vaan luokkiin Kuntien eläkevakuutus ja muut sosiaaliturvarahastot. 4) Ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset Tähän luokkaan luetaan ne ulkomailta saadut lainat, joissa kunnan velkojana on suoraan ulkomainen rahoitus- tai vakuutuslaitos, vaikka laina olisikin saatu kotimaisen rahoituslaitoksen avustuksella. Pohjoismaiden Investointipankki ja Euroopan Investointipankki kuuluvat tähän luokkaan. Sellaiset ulkomaan rahan määräiset lainat, joissa kotimainen rahoituslaitos on lainanantajana (=välittömänä velkojana), eivät kuulu tähän vaan luokkaan Kotimaiset talletuspankit, Kuntarahoitus Oyj tai Muut kotimaiset rahoitus ja vakuutuslaitokset. Ulkomaalaisten omistamat Suomessa toimivat talletuspankit eivät myöskään kuulu tähän vaan kuuluvat luokkaan kotimaiset talletuspankit.

74 74(83) Muut lainanantajat Muita lainanantajia ovat muut kuin edellä mainitut kotimaiset ja ulkomaiset lainanantajat. 1) Muut kotimaiset lainanantajat Tähän luokkaan luetaan muut lainanantajat kuin rahoitus- ja vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt. Näitä ovat mm. yksityiset ja julkiset yritykset (myös valtion ja kuntien yritykset), asunto-osakeyhtiöt ja muut asuntoyhteisöt, seurakunnat, säätiöt, yhdistykset, yms. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä kotitaloudet. 2) Muut ulkomaiset lainanantajat Tähän luetaan ne ulkomailta saadut lainat, joissa kunnan velkojana on muu ulkomainen lainanantaja kuin rahoitus- tai vakuutuslaitos (esim. ulkomainen yritys). Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon jakaminen tehtäville Tilastovuodesta 2015 eteenpäin käyttötaloustiedoissa sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäväluokille. Sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäviä hoitavien lautakuntien kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen kululajeittain tehtäville. Myös muiden sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan yleisiä hallinto- ja suunnittelutehtäviä hoitavien virastojen, toimielinten ja henkilöstön (esim. sivistystoimen johtaja) kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäville. Katso alempaa esimerkki 1 Sosiaali- ja terveystoiminnan lautakunnan kohdistamisesta tilastoon. Sosiaali- ja terveystoimen tai opetus- ja kulttuuritoimen keskitetyn toiminnan (kuten talous- ja henkilöstöhallinnon) kulut voidaan merkitä Tukipalvelut tehtävälle, josta ne edelleen kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen voidaan tehdä joko sisäisin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla. Katso esimerkki 2 opetus- ja kulttuuritoimen henkilöstöhallinnon kohdistamisesta tehtäville.

75 75(83) Mikäli sosiaali- ja terveystoiminnassa tai opetus- ja kulttuuritoiminnassa on keskitettyä kiinteistöhallintoa, sen kulut ja tuotot voidaan merkitä käyttötaloustiedoissa Tila- ja vuokrauspalvelut tehtävälle, josta ne tulee edelleen kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen tehdään sisäisten vuokrien avulla. Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen tilastossa Tässä esimerkissä kunnassa toimii sosiaali- ja terveystoimen virasto, joka vastaa yleisesti kaikkien sote-palveluiden suunnittelusta ja järjestämisestä. Tästä suunnittelusta ja järjestelystä aiheutuu luonnollisesti tuottoja ja kuluja. Nämä voivat jakautua esimerkiksi palkkoihin, henkilöstösivukuluihin, aineisiin tavaroihin ja tarvikkeisiin, myyntituottoihin sekä tukiin ja avustuksiin. Nämä kulut ja tuotot tulee jakaa suoraan sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäville kulu- ja tuottolajeittain aiheuttamisperiaatteen mukaan. Jako voidaan tehdä esimerkiksi toimintakulujen suhteessa. Esim 1. Kulut ja tuotot kohdistetaan suoraan tehtäväluokille Sote-virasto Käyttötaloustilasto Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Ikääntyneiden laitoshoito Perusterveydenhuollon avopalvelut Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville Tässä esimerkissä opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto on järjestetty keskitetysti. Tilastossa nämä henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voidaan sisällyttää Tukipalvelut tehtävälle ja kohdistaa opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäville joko sisäsin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla. Tukipalvelut tehtävällä ilmoitetaan kaikki henkilöstöhallinnon kulut sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Opetus- ja kulttuuritoimen tehtäville kohdistetaan osuus henkilöstöhallinnon kuluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna.

76 76(83) Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voi jakaa myös suoraan tehtäville aiheuttamisperiaatteen mukaan, kuten esimerkissä 1 on esitetty. Esim. 2 Keskitetty toiminta Tukipalvelut tehtävältä muille tehtäville Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat yms. Käyttötaloustilasto Tukipalvelut Tuet ja avustukset, myyntuotot yms. Sisäiset myyntituotot Muiden palvelujen osto Muiden palvelujen osto Muiden palvelujen osto Esiopetus Perusopetus Kirjastotoiminta Liikelaitokset Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten sekä liikelaitoskuntayhtymien toimintakulut ja -tuotot tulee jakaa käyttötalous- ja investointitiedoissa tehtäväluokille liikelaitoksen toiminnan luonteen mukaan. Mikäli liikelaitoksen toiminta on laaja-alaista, kulut ja tuotot eivät välttämättä kohdennu vain yhdelle tehtäväluokalle. Esimerkiksi vesihuollon liikelaitoksen kulut ja tuotot kuuluvat vesihuollon tehtävälle, mutta erilaisia sosiaali- ja terveystoimen palveluita tuottavan liikelaitoksen kulut ja tuotot jakautuvat eri tehtäväluokille toiminnan luonteen mukaan. Myös kirjanpidollisesti eriytettyjen taseyksiköiden kulut ja tuotot käsitellään vastaavalla tavalla. Peruskunnan /-ky:n ja sen liikelaitoksen väliset sisäiset ostot ja myynnit merkitään käyttötaloustietoihin mikäli ostomeno ja myyntituotto ovat eri tehtäväluokilla. Tämä on tilanne tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla tai esim. keskitetyillä tilakeskuksilla, joilta kunnan /ky:n muut yksiköt ostavat palveluita tai vuokraavat tiloja. Tehtäväluokkien väliset sisäiset erät jäävät tilastoon, jotta keskitetyn toiminnan kuluja voidaan kohdistaa tehtäville. Esimerkissä 3 on esitetty, kuinka tilakustannukset kohdistetaan tehtäville, kun tiloja hallinnoidaan keskitetysti tilakeskusliikelaitoksen kautta. Esimerkki 3. Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen

77 77(83) Esim. 3 Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen muille tehtäville Tilakeskusliikelaitos Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat ym. kululajit myyntuotot ym. tuottolajit. Käyttötaloustilasto Tila- ja vuokrauspalvelut Sisäiset vuokratuotot Sisäiset vuokrakulut Sisäiset vuokrakulut Sisäiset vuokrakulut Esiopetus Perusopetus Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Asiakaspalveluita (lopputuotepalveluita) tuottavien liikelaitosten osalta peruskunnan/-ky:n ostomeno ja liikelaitoksen myyntituotto jätetään merkitsemättä, koska ne kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Esimerkiksi tilaajalautakunnan (tai muu vastaava taho kunnassa /ky:ssä) ostaessa suun terveydenhuollon palvelut omalta liikelaitokseltaan, jätetään tämä sisäinen kulu ja tuotto merkitsemättä, koska sekä palvelun osto että liikelaitoksen myyntituotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti suun terveydenhuollon tehtävälle. Myös avustukset omille liikelaitoksille tulee eliminoida käyttötaloustilastosta. Tämä siitä syystä, että toiminnan avustuskulu ja -tuotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Käyttötaloustilastossa avustuskulut ilmoitetaan aina avustuskohteen mukaan, eikä avustavan tahon mukaan. Liikelaitosten investointimenot ja -tulot tulee jakaa peruskunnan /-ky:n tavoin tehtävittäiseen investointierittelyyn. Investointimenot ja -tulot jaetaan tehtäville niiden luonteen mukaan riippumatta siitä, mikä taho kunnassa /ky:ssä investoinnit on tehnyt tai saanut investointitulot. Esimerkiksi osakkeet ja osuudet merkitään sen mukaan mitä osakkeita on ostettu tai myyty, ei sen mukaan mikä yksikkö ne on ostanut tai myynyt. Asunto-osakkeet kuuluvat tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jne. Kunnan tai ky:n sisäisiä investointeja ei merkitä investointierittelyihin. Kunnan /ky:n oman yksikön rakentaessa toiselle omalle yksikölle pysyvien vastaavien hyödykettä, jätetään tämä sisäinen kaupankäynti merkitsemättä. Valmistus omaan käyttöön ja sitä vastaavat kulut kirjataan käyttötaloudessa valmistettavan hyödykkeen luonteen mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Rakennuksiin kohdistunut valmistus omaan käyttöön kuuluu käyttötaloudessa

78 78(83) Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos tehtäväluokalle Tila- ja vuokrauspalvelut. Investointierittelyssä rakennuksiin kohdistuneet investoinnit tulee sen sijaan kohdentaa tehtäväluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, esim. peruskoulun rakennus kuuluu tehtävään Perusopetus, riippumatta siitä mikä taho kunnassa/ky:ssä investoinnin tekee. Kunnan ikääntyneiden laitoshoidosta, perusterveydenhuollon avopalveluista ja laitoshoidon tuottamisesta vastaa kunnan oma peruspalveluliikelaitos. Käyttötaloustilastossa peruspalveluliikelaitoksen kulut- ja tuotot tulee jakaa tehtäville toiminnan mukaan. Kunta ostaa edellä mainitut palvelut liikelaitokselta, mutta näitä palvelun ostoja ja niitä vastaavia tuottoja ei ilmoiteta tilastoon. Tämä siitä syystä, että kyseisen toiminnan kulu ja tuotto kuuluvat samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Tilastossa ostot ja myynnit kirjataan luonteensa mukaan. Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille Käsitteet: Isäntäkunta Palvelujen hoitaminen on siirretty yhden tai useamman kunnan toimesta isäntäkunnalle yhteistoimintasopimuksen perusteella. Isäntäkunta tuottaa palvelut itse tai ostaa ne toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta taholta. Sopimuskunta