Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 563/2013 vp Konkurssisaatavia koskeva tuomioistuinkäytäntö Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1990 alkaen tuomioistuimiin on jätetty lähes konkurssihakemusta. Talouden heikentymisen myötä konkurssihakemusten lukumäärä on tämän vuoden alkupuolella kääntynyt jyrkkään kasvuun. Konkurssien määrän kasvaessa lisääntyvät myös niistä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset menetettyinä työpaikkoina ja verotuloina sekä sosiaalisten tukimaksujen nousuna. Konkurssien lukumäärän kasvuun vaikuttaa herkkyys hakea ja saada konkurssiin likviditeettiongelmissa oleva yritys. Kun konkursseja ei selvitetä eikä hoideta virkavastuulla eikä konkurssivelkojen oikeaa määrää velvoiteta toteamaan edes konkurssituomion yhteydessä, jää yhteiskunnallisen tiedon ulkopuolelle se, joutuuko velallinen maksamaan konkursseista aiheutuvia kustannuksia, joita todellisuudessa ei ole konkurssivelallisen toimien johdosta syntynyt. Asiakirjojen perusteella voidaan todeta, että konkurssivelalliselle syntyy perusteettomia maksuvelvoitteita, kun konkurssituomioissa määrätyistä maksuvelvoitteista jätetään pois pankkien saamien panttien realisointitulojen vaikutus konkurssivelan oikeaan määrään. Tällä on vaikutusta sosiaalitukien maksamisen määrään, ja velallinen voisi selvitä veloistaan, jos velan määrä olisi dokumentoidusti oikea. Oikeusministeri Tuija Brax on vastannut kirjalliseen kysymykseen ja siinä todennut, että "Pantinhaltijan tilitysvelvollisuudesta pantin tultua realisoiduksi panttivelkojan saatavien maksuksi ei ole nimenomaisia säännöksiä." Asiakirjoista voidaan todeta, että tilitysvaatimukset pankille ja pankin tilityksen tekemisen valvonnan vaatiminen Finanssivalvonnalle ei johda tarvittavaan pantin realisointitulon tilityksen tekemiseen ja siten pankki käyttää taloudellisesti hyödykseen oikeusministerin vastauksessaan mainitsemaa laissa olevaa pantin tilittämistä koskevaa puutetta. Paitsi velallisen on myös yhteiskunnan tiedettävä, että konkurssivelkoina tuomitut määrät perustuvat viranomaisen dokumenteista toteamiin velkojen oikeisiin määriin ja niitä vähentävinä on otettu huomioon panttien realisointitulot. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että konkurssit selvitetään ja konkurssivelkojen dokumentoidut määrät todetaan virkavastuulla siten, että veloissa on otettu huomioon panttien realisointitulot, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy antaakseen selvityksen siitä, mitä oikeuskeinoja kansalaisilla itsellään on käytettävissä dokumenteista virheelliseksi todettavan konkurssituomion korjaamiseksi dokumenttien mukaisesti oikeamääräiseksi ja Versio 2.0

2 mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy pankin velvoittamiseksi puuttuvan tilityksen tekemiseen, kun tilitys on tekemättä ja kun kysymys on vain virheellisen velan muuttamisesta oikeamääräiseksi ilman monivuotisia oikeudenkäyntejä? Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2013 Kaj Turunen /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 563/2013 vp Kaj Turunen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaj Turusen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 563/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että konkurssit selvitetään ja konkurssivelkojen dokumentoidut määrät todetaan virkavastuulla siten, että veloissa on otettu huomioon panttien realisointitulot, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy antaakseen selvityksen siitä, mitä oikeuskeinoja kansalaisilla itsellään on käytettävissä dokumenteista virheelliseksi todettavan konkurssituomion korjaamiseksi dokumenttien mukaisesti oikeamääräiseksi ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy pankin velvoittamiseksi puuttuvan tilityksen tekemiseen, kun tilitys on tekemättä ja kun kysymys on vain virheellisen velan muuttamisesta oikeamääräiseksi ilman monivuotisia oikeudenkäyntejä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Olen käsitellyt konkurssivelallisen velkojen selvittämiseen liittyvää menettelyä antamassani vastauksessa kansanedustaja Jyrki Yrttiahon /vr kirjalliseen kysymykseen KK 490/2013 vp. Tuossa vastauksessa olen muun ohella todennut konkurssipesän pesänhoitajan merkitsevän konkurssipesää koskevaan jakoluetteloon riitautetut saatavat ja toimittavan tuomioistuimelle riitautusta koskevat asiakirjat, minkä jälkeen tuomioistuin tutkii riitautukset esitetyn selvityksen perusteella konkurssiasian käsittelyn yhteydessä tai siirtää ne riita-asiana käsiteltäviksi. Muiden kuin riitautettujen saatavien osalta voidaan todeta, ettei niiden käsittely vastaavalla tarkkuudella ole perusteltua ottaen huomioon kysymyksessäkin viitattu konkurssiasioiden suuri määrä ja myös oikeudenhoidolle asetetut tehostamistavoitteet. Kysymyksessä on viitattu asiakirjoihin, joista kävisi ilmi pankkien konkurssivelalliselta saamien panttien realisointitulojen huomiotta jääminen konkurssimenettelyissä. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole tarkemmin eritelty, mitä asiakirjoja tällä tarkoitetaan, eikä näiden tietojen pohjalta voida tässä ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Kysymyksessä on lisäksi viitattu silloisen oikeusministerin Tuija Braxin kirjalliseen kysymykseen antamaan vastaukseen, jonka mukaan pantinhaltijan tilitysvelvollisuudesta pantin tultua realisoiduksi ei ole nimenomaisia säännöksiä. On kuitenkin syytä huomata, että nimenomaisen säännöksen puuttumisesta huolimatta meillä on vakiintuneesti katsottu, että pantinhaltijalla on tilitysvelvollisuus tilanteessa, jossa pantti on realisoitu panttivelkojan saatavien maksuksi. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että pantinhaltijan on selvitettävä pantinomistajalle pantista sitä realisoitaessa saadut varat ja se, miten kyseessä olevat varat on käytetty panttivelkojen maksuksi. Jos varoja on jäänyt panttivelkojen maksamisen jälkeen yli, nämä kuuluvat luonnollisesti pantinomistajalle. Näin ollen voidaan todeta, että oikeustila, joka koskee panttien realisoinnista saatujen tulojen käyttämistä velallisen velkojen maksuun, on sinällään selvä. Velallisella myös konkurssivelallisella on kuitenkin tiettyjä oikeussuojakei- 3

4 Ministerin vastaus noja käytössään, jos hän epäilee antamansa pantin realisoimisesta saatujen varojen jääneen velkojen maksussa huomiotta. Normaali oikeusjärjestyksemme sisältämä oikeussuojakeino riitaasiassa on kanne yleisessä tuomioistuimessa. Konkurssitilanteessakin velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt. Tässä yhteydessä muistutan lisäksi, että pesänhoitajien toimintaa valvoo konkurssiasiamies. Yksittäistapauksessa velallinen, joka pitää pesänhoitajan menettelyä lainvastaisena tai muuten epäasiamukaisena, voi tehdä asiasta selvityspyynnön konkurssiasiamiehelle. Pankkien toiminnan lainmukaisuuden valvonta taas kuuluu Finanssivalvonnalle. Edellä mainitun perusteella hallitus ei näe tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin nykyjärjestelmän muuttamiseksi. Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2013 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 4

5 Ministerns svar KK 563/2013 vp Kaj Turunen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 563/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaj Turunen /saf: Vilka åtgärder vidtar regeringen så att konkurserna reds ut och konkursskuldernas dokumenterade belopp konstateras under tjänsteansvar så att i skulderna har beaktats realisationsinkomsterna från panter, vilka åtgärder vidtar regeringen för att ge utredning om vilka rättsmedel medborgarna själva har tillgång till för att rätta till en konkursdom som utifrån dokumentationen går att konstatera vara felaktig så att domen enligt dokumentationen omfattar rätta belopp, och vilka åtgärder vidtar regeringen för att förplikta en bank att göra en redovisning som saknas, när redovisningen är ogjord och frågan endast är om att utan mångåriga rättegångar ändra en felaktig skuld till rätt belop? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jag har behandlat förfarandet som är förknippat med en konkursgäldenärs skulder i mitt svar av den på riksdagsledamot Jyrki Yrttiahos/vg spörsmål SS 490/2013 rd. I det svaret konstaterade jag bl.a. att konkursboets boförvaltare i utdelningsförteckningen antecknar som rör boet de fordringar som gjorts stridiga och sänder de handlingar som gäller bestridandet till domstolen, varefter domstolen prövar bestridandena i samband med behandlingen av konkursärendet eller överför dem för att behandlas som tvistemål. I fråga om andra än bestridna fordringar kan konstateras att behandlingen av dem med motsvarande noggrannhet inte är befogad med beaktande av det stora antalet konkursärenden som det också hänvisas till i spörsmålet och också av de krav på en effektivisering av rättsvården som ställts. I spörsmålet hänvisas till handlingar av vilka skulle framgå att realisationsintäkter som bankerna fått från panter av konkursgäldenären inte beaktats vid konkursförfarandet. I spörsmålet har dock inte närmare preciserat vilka handlingar som avses med detta och utifrån dessa uppgifter kan man inte ta ställning till ett enskilt fall. I spörsmålet har dessutom hänvisats till dåvarande justitieminister Tuija Brax svar av den på ett skriftligt spörsmål enligt vilket det inte finns uttryckliga bestämmelser för panthavarens redovisningsskyldighet efter det att panten realiserats. Det är dock skäl att observera att trots att en uttrycklig bestämmelse saknas har hos oss av hävd ansetts att panthavaren är redovisningsskyldig i en situation där panten har realiserat för betalning av pantborgenärens fordringar. Detta innebär bl.a. att panthavaren för ägaren av panten ska reda ut de medel som fåtts vid realiseringen av panten och hur medlen i fråga har använts för betalning av pantskulderna. Om det har blivit medel över efter betalning av pantskulden, hör dessa naturligtvis till ägaren av panten. Det kan alltså konstateras att rättsläget i fråga om användning av intäkter från realisering av panter till betalningen av skulder i och för sig är klart. En gäldenär också en konkursgäldenär har dock vissa rättsmedel till förfogande, om han eller hon misstänker att de medel som fåtts vid realiseringen av den pant som han eller hon 5

6 Ministerns svar gett blivit obeaktade vid betalning av skulderna. I tvistemål är det normala rättsmedlet som ingår i vår rättsordning talan vid allmän domstol. Också i konkurssituationer har en gäldenär rätt att sedan konkursen inletts väcka talan om den egendom som hör till konkursboet, om konkursboet har vägrat göra det. I detta sammanhang påminner jag dessutom att konkursombudsmannen övervakar boförvaltarnas verksamhet. I ett enskilt fall kan en gäldenär som anser en boförvaltares förfarande vara lagstridigt eller annars osakligt göra en begäran om utredning i saken till konkursombudsombudsmannen. Övervakningen av lagligheten i bankernas verksamhet hör igen till Finansinspektionen. På ovan nämnda grunder ser regeringen inget behov av att vidta åtgärder för att ändra det nuvarande systemet. Helsingfors den 4 juli 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson 6