E 21/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia

Transkriptio

1 Lausunto Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Asia: E 21/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia Viite: Lausuntopyyntö MTV 1 kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa valtioneuvoston selvitykseen EU:n komission tiedonannosta digitaalisen sisämarkkinan strategiasta. Strategia on sekä Suomen että Euroopan taloudelle merkittävä ja voi toteutuessaan luoda kasvua sekä kansallisille että kansainvälistyville yrityksille. Suomessa toimii runsas määrä yrityksiä, etenkin media-alalla, jotka tarjoavat sisältöjä pääsiallisesti Suomen kansalaisille. MTV toivoo, että Suomen valtio pyrkisi turvaamaan kansallisten yritysten toimintaedellytykset digitaalisessa sisämarkkinassa ja varmistaisi että Suomen media- ja sisältöala olisi elinvoimainen myös tulevaisuudessa. MTV kannattaa valtioneuvoston selvitystä ja kiteyttää oman kantansa strategiaan seuraavasti: Keskeiset viestit Kannatamme digitaalisen markkinan kehittämistä sekä kansallisella että EU-tasolla. On kuitenkin varottava, etteivät komission esittämät tavoitteet uhkaa kansallisten toimijoiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa ja uusia digitaalisia tuotteita ja palveluita omalle kotimarkkinalleen. Komissio ei voi velvoittaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa oman markkinansa ulkopuolelle. Komission ehdotus ehkäistä perusteettomat maakohtaiset rajoitukset ei saa kohdistua audiovisuaaliseen markkinaan, jossa maakohtaisten oikeuksien hankkiminen on edellytys laadukkaiden sisältöjen rahoittamiseksi ja kansallisen sisältötarjonnan turvaamiseksi. Ilman maakohtaisia oikeuksia ylikansallisten ja amerikkalaisten toimijoiden markkina-asema vahvistuisi ja lisäisi etenkin englanninkielisten sisältöjen määrää Euroopassa. Sisältöjen siirrettävyyttä voidaan mahdollistaa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Sen mahdollistamiseksi ei tarvita muutoksia nykyiseen tekijänoikeusdirektiiviin. Digitaalisen sisältömarkkinan kehittämiseksi tarvitsemme tehokkaampia ja ketterämpiä lisensointimalleja, joissa lähtökohtana tulisi olla oikeuksien teknologianeutraalisuus. Kannatamme kaikkia keinoja oikeuksien tehokkaampaan valvontaan ja täytäntöönpanoon. Mediamarkkina tulee nähdä kokonaisuutena, jossa kaikki sisältömuodot ovat samanvertaiset. Sisältöjä tulisi julkaisuformaatista riippumatta kohdella myös verotuksessa yhdenmukaisesti. Näin ollen komission strategiaan tulisi lisätä tavoite mahdollistaa päätoimittajan vastuulla olevien digitaalisesti julkaistujen sisältöjen verokannan alentamista. 1 MTV koostuu seuraavista yhtiöistä: MTV Oy ja Suomen Uutisradio Oy. Yhtiöt lähettävät ohjelmaa seuraavilla vapaasti nähtävillä tv- ja radiokanavilla: MTV3, Sub, AVA ja Nova. Lisäksi MTV Oy lähettää seuraavia maksullisia tvkanavia: MTV MAX, MTV SPORT 1 ja 2, MTV FAKTA, MTV JUNIORI ja MTV LEFFA. MTV edustaa myös C More - kanavaryhmää Suomessa.

2 MTV kannattaa audiovisuaalisen mediapalvelujen direktiivin uudelleenarvioimista. Lineaarisen television erityissääntelystä on luovuttava, ja samalla on huolehdittava siitä, että kaikki alalla toimiville palveluntarjoajille asetetaan samat pelisäännöt. Tietosuojalainsäädännön oltava riittävän joustava, jotta yritykset voivat hyödyntää kuluttajien tietoja tehokkaamman mainonnan ja parempien palvelujen kehittämiseksi. Taajuushallintaan liittyvät päätökset on jatkossakin tehtävä kansallisella tasolla. Taustaa Euroopan komissiolla on kunnianhimoinen tavoite. Se haluaa luoda Euroopan unionista maailman johtavan digitaalisen talouden ja kasvattaa Euroopan unionin BKT:tä 415 miljardilla eurolla. Euroopan unionin merkittävimmät kilpailijat ovat Yhdysvallat ja Kiina, jotka ovat markkinarakenteiltaan täysin erilaiset Euroopan unioniin verrattuna. Suurin ero on se, että Euroopan unioni koostuu 28 markkinasta ja yli 20 kansalliskielestä, kun taas Yhdysvallat ja Kiina ovat yksi markkina-alue ja kielialue. Euroopan kulttuurinen moniarvoisuus onkin yksi Euroopan unionin keskeisimmistä arvoista, joita on puolustettava kaikessa päätöksenteossa. Digitaalisaatio luo media-alalle uuden mahdollisuuden kasvaa ja tarjota suomalaisille vielä parempia palveluja ja sisältökokonaisuuksia. Media-ala on digitaalisaatiokehityksen edelläkävijä. Digitaalisessa maailmassa tuotteista tehdään palveluja, ja kuluttajia opetetaan maksamaan haluamistaan sisällöistä. Digitaalisessa markkinassa kansalliset toimijat kilpailevat globaalien toimijoiden kanssa suomalaisten ajankäytöstä ja rahasta. Suomalaista media-alaa, jonka rooli on vaalia sananvapautta, demokratiaa ja suomalaista kulttuuria, haastaa heikentynyt taloustilanne ja kova kansainvälinen kilpailu. MTV uskoo vahvasti digitalisuuteen ja näkee, että komission digitaalisen sisämarkkinan strategian tavoitteet ovat kannatettavia. On kuitenkin ensisijaisen tärkeätä turvata Euroopan unionin kulttuurinen ja kielellinen moniarvoisuus. Media-alan digitaalisaatiossa yhtenä suurimpana haasteena on nykysääntelyn tiukkuus ja joustamattomuus. Eurooppalaiset audiovisuaaliset mediapalvelun tarjoajat ovat erittäin tiukasti säänneltyjä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Etenkin kaupallistamiseen liittyvät säännöt vähentävät toimijoiden mahdollisuuksia investoida laajapohjaisiin sisältöoikeuksiin. Myös oikeuksien joustamaton hankintaprosessi asettaa haasteita palveluiden kehittämiselle ja tarjonnan laajentamiselle. Perusteettomien maarajoitusten ehkäiseminen EU:n komissio tavoittelee audiovisuaalisten sisältöjen parempaa liikkuvuutta EU-alueen sisällä ja on aikaisemmissa strategialuonnoksissa esittänyt ongelmaksi sisältöoikeuksien maakohtaiset rajoitukset ja ns. geo-blokkausmenetelmän, joka rajaa tarjottavat sisällöt markkinan mukaan. MTV iloitsee siitä, että komission tiedonannossa maarajoitusten ehkäiseminen ei suoranaisesti näyttäisi liittyvän audiovisuaalisiin sisältöihin, vaan muihin verkossa tarjolla oleviin palveluihin. Komission taustapapereissa todetaan onnistuneesti, että audiovisuaalinen ala perustuu maakohtaisiin oikeuksiin ja näin ollen menetelmää ei nähdä perusteettomana maarajoituksena. Vaikka komission tiedonannossa ei esitetä geo-blokkauksen täysikieltoa, on mielestämme tärkeätä ymmärtää mitä sellainen rajoitus tarkoittaisi kansallisen audiovisuaalisen toimijan näkökulmasta.

3 MTV on Suomessa toimiva mediayhtiö, joka tarjoaa audiovisuaalisia sisältöjä suomalaisille kuluttajille. Rahoitamme suurimman osan toiminnastamme mainostuloin. Mainostaja-asiakkaamme tavoittelevat suomalaisia kuluttajia MTV:n sisältöjen välityksellä. MTV:n televisio- ja verkkosisällöt jakautuvat kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä tilattuihin ohjelmiin ja ulkomaisiin urheilu-, elokuva- ja sarjamuotoisiin sisältöihin, jotka hankitaan kansainvälisiltä urheilujärjestöiltä, myyntiagenteilta ja ulkomaisilta tuotantoyhtiöiltä. Urheilujärjestöt ja tuotantoyhtiöt rahoittavat sisältöjään myymällä oikeuksiaan maakohtaisesti kansallisille televisiotoiminnan harjoittajille. Sopimuksissa määritellään miten oikeuksia saa hyödyntää, esimerkiksi missä jakeluteissä sisältöjä saa jakaa ja miten monta kertaa ohjelmaa saa esittää. Televisioyhtiö arvioi sisältöoikeuksia hankkiessaan, miten investoinnit saadaan palautettua mainos- tai kuluttajamyynnin kautta. Laajat markkina-alueet suosivat myös ylikansallisia agentteja, jotka pystyvät solmimaan suurempia ja kattavampia sopimuksia kuin kansalliset toimijat omilla markkinaaleillaan vähentäen näin merkittävästi viimemainittujen liiketoimintaedellytyksiä ja asettaen nämä liian alisteiseen asemaan agenttien suhteen. MTV:n kuluttajaliiketoiminta perustuu laajasti maakohtaisiin oikeuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Olemme sekä urheilujärjestöiltä että kansainvälisiltä oikeudenhaltijoilta ymmärtäneet, että jos EU:n komissio kieltäisi mahdollisuuden sopia sisältöjen tarjoamisesta eri markkina-alueille, maakohtainen oikeusmyynti loppuisi. Vaikutus MTV:lle ja suomalaisille kuluttajille olisi erittäin dramaattinen. MTV ei voisi enää tarjota ulkomaisia maksullisia sisältöjä kuluttajilleen ja MTV:n kuluttajaliiketoiminta uhkaisi loppua. Digitaalisten sisältöjen saannin parantaminen EU:n komission strategian mukaan komission tavoite on edistää sisältöjen saatavuutta esimerkiksi mahdollistamalla kuluttajien pääsy heidän itse laillisesti hankkimiinsa sisältöihin muissa unionin jäsenmaissa oleskellessaan. Tällaista palvelua on mahdollista tarjota esimerkiksi VPN (virtual private network) -ohjelmien avulla. MTV:n tilausvideopalvelun Katsomon kuluttajat voisivat maksullisten VPNohjelmien avulla katsoa maakohtaisesti rajoitettuja sisältöjä ollessaan Suomen rajojen ulkopuolella. On myös mahdollista ratkaista saatavuus muita teknisiä keinoja hyödyntäen. MTV on valmis pohtimaan ratkaisuja, jotka eivät vaadi laajempien oikeuksien hankintaa tai jotka eivät nosta oikeuksien hintaa. Suhtaudumme hieman skeptisesti komission ehdotukseen satelliitti- ja kaapelidirektiivin alkuperämaaperiaatteen laajentamiseksi yleisradioyhtiöiden laajakaistapalveluihin, koska on mielestämme täysin mahdollista, että tekijänoikeusjärjestöt vaatisivat suuremman korvauksen sellaisesta lisenssistä, joka alkuperämaaperiaatteen kautta kattaisi koko Euroopan alueen. Alkuperämaahan perustuvan lisensoinnin olisi oltava täysin vapaaehtoista ja sitä olisi arvioitava huolellisesti sekä kilpailuoikeuden että kulttuurisen moniarvoisuuden näkökulmasta. Emme toivo, että syntyisi tilanne, jossa etenkin suurten yleisradioyhtiöiden ilmaiset palvelut laajenisivat pienimmille markkinoille, joissa on tarjolla jo kansallisten palvelujen kautta samoja sisältöjä ja joissa sisältöjä pyritään myymään kuluttajille maksua vastaan. MTV vastustaa EU komission tavoitetta velvoittaa palveluntarjoaja myymään audiovisuaalisia sisältöjä unionin kuluttajille kansalaisuudesta, asuinpaikasta tai sijainnista riippumatta. Tällainen velvoite romuttaisi nykyisen oikeushankintajärjestelmän, vaarantaisi sisältöjen rahoitusta ja nostaisi sisältöoikeuksien hintoja. Se parantaisi myös kansainvälisten toimijoiden kilpailuetua etenkin pieniin kansallisiin toimijoihin nähden. Arvonlisävero

4 Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) mukaan, digitaalisiin julkaisuihin ei ole kansallisin päätöksin oikeutta soveltaa alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivissä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Direktiivin mukaan sähköiset julkaisut ovat sähköisiä palveluja, joihin ei saa soveltaa alennettua verokantaa. Suomessa sekä tilatut paperiset sanoma- ja aikakausilehdet että Yleisradio nauttivat alennetusta 10 %:n arvonlisäverokannasta. Tämä asettaa mediaryhmät eriarvoiseen asemaan. Suomessa monet digitaalisia sisältöjä tarjoavat kotimaiset palvelut rahoitetaan mainonnalla. Alan kasvun edistämiseksi olisi tärkeätä totuttaa kuluttajat maksamaan digitaalisista sisällöistä. Suomalaisten sisältöjen hinta on kuitenkin korkea pienen markkinakoon ja kielialueen takia. Digitaaliset sisältöpalvelut hyötyisivät merkittävästi jos palveluihin voisi soveltaa alempaa verokantaa. Komission tiedonannon ja komission puheenjohtaja Junckerin ilmoituksen mukaan komissio aikoo antaa esityksen digitaalisten julkaisujen alennetusta arvonlisäverokannasta keväällä Media-alan eriarvoisen kohtelun välttämiseksi Suomen on huolehdittava siitä, että mahdollinen alempi verokanta voidaan kohdistaa kaikkiin päätoimittajan vastuulla oleviin digitaalisiin julkaisuihin. Tarkoituksenmukaiset televiestinnän säännöt Komissio haluaa mahdollistaa kansalaisille mahdollisimman nopeat laajakaistayhteydet. Tämä on hyvä ja tärkeä tavoite, joka hyödyntää myös audiovisuaalisten sisältöjen jakelua. Unionin jäsenmaat ovat hyvin eri kehitysvaiheissa laajakaistan käyttöönotossa, ja joissakin maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, langattoman laajakaistan käyttö on kasvanut erittäin nopeasti. MTV kannattaa laajakaistaverkkojen kehittämistä, kuitenkin niin ettei maanpäällisen television asemaa vaaranneta. Suomessa maanpäällisen television osuus televisiosisältöjen jakelusta on noin 50 % ja se on suurimalle osalle kotitalouksista ainoa tapa vastaanottaa laadukkaita televisiolähetyksiä. MTV on koko kansaa tavoitteleva mediayhtiö ja voidaksemme palvella kuluttajia ja katsojia tasapuolisesti ympäri maata on tärkeätä että on käytettävissämme riittävän laadukas ja suuren samanaikaisen yleisön mahdollistava jakeluverkko. Tällä hetkellä ainoa varteenotettava massayleisöjen jakelutie on maanpäällinen verkko. Televisiolta voi vapauttaa taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön ainoastaan jos on olemassa täysin korvaavaa jakelutietä. Arviot korvaavien verkkojen toimivuudesta ja taajuussiirtojen aikataulusta on tehtävä kussakin jäsenmaassa. MTV ei kannata komission tavoitetta soveltaa yhdenmukaista sisämarkkinalähestymistapaa taajuuksien hallinnointiin, vaan esittää, että kaikki taajuuksiin liittyvät päätökset tehdään jatkossakin kansallisella tasolla. Audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi Media-ala on syvässä murroksessa. Uudet kansainväliset toimijat valtaavat audiovisuaalisen alan ja kilpailevat suoraan kansallisten toimijoiden kanssa täysin erilaisilla pelisäännöillä. On selvää, että televisioon kohdistuva sääntely on vanhentunut. Etenkin lineaarista televisiota säädellään hyvin tiukasti esimerkiksi määrittelemällä mainoskatkojen paikat elokuvissa ja rajoittamalla mainonnan määrä tunnin ohjelmassa. Myös ohjelmistojen sisältöä on kiintiöitetty sisältämään tietty määrä eurooppalaista sisältöä. MTV:n laskelmien mukaan pelkästään lineaarisen television sääntely maksaa MTV:lle noin miljoona euroa hallinnoimiskustannuksina. Sääntely vähentää myös MTV:n mainosmyyntiä noin 6-7 miljoonaa euroa vuosittain.

5 MTV:n mielestä on välttämätöntä, että audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaa direktiiviä tarkastellaan ja uudistetaan. Komission lähtökohtana tulisi olla vanhentuvan sääntelyn purkaminen ja yhdenmukaisen sääntelyn asettaminen kaikille audiovisuaalisia sisältöjä tarjoaville toimijoille. Komissio tulisi myös sääntelyn sijaan mahdollistaa itse- ja yhteisääntelyä nykyistä laajemmin. MTV esittää, että EU-tasolla säädetään audiovisuaalisten mediapalveluiden tarjoajien periaatteista kuten alkuperämaaperiaatteesta, alaikäisten suojelusta, mainonnan tunnistettavuudesta ja lyhyiden uutisotteiden mahdollistamisesta. Kaikki yksityiskohtaisemmat säännöt jätetään kansallisten viranomaisten päätettäväksi. Asianmukainen sääntely-ympäristö alustoille ja välittäjille Euroopan komissio on strategiassaan esittänyt vastuusääntöjä internetissä toimiville alustoille ja välittäjille. Komissio on myös esittänyt laittomien sisältöjen tehokkaampaa valvontaa. MTV kannattaa näitä tavoitteita. Media-alan investoinnit etenkin kotimaisiin sisältöihin ja urheilutapahtumiin ovat merkittävät. Näitä sisältöjä käytetään kuitenkin laajasti kolmansien osapuolten liiketoiminnassa, usein ilman suostumusta. MTV ehdottaa, että komissio vahvistaa lähettäjäyritysten asemaa lisäämällä tekijänoikeusdirektiiviin lähettäjäyritykselle laajan signaalisuojan. Sen mukaan lähettäjäyrityksen suostumus olisi välttämätön jos signaalia lähetetään tai tarjotaan esimerkiksi tallennettavaksi kolmansien osapuolten palveluissa. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Suomessa vastikään Eduskunnassa hyväksyttyä lainsäädäntöhanketta verkkotallennuspalveluista, joissa lähettäjäyritysten signaalia ei saa tarjota tallennettavaksi ilman lähettäjäyrityksen antamaa lupaa. Signaalin sisältöä lisensoidaan uudella sopimuslisenssisäännöksellä. Tietosuoja Euroopan unionissa on jo useita vuosia neuvoteltu uudesta tietosuoja-asetuksesta. Tietosuojasääntelyn mukauttaminen digitaaliseen markkinaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin on tärkeätä sekä kuluttajien että yritysten näkökulmasta. Yritykset voivat digitaalisella markkinalla hyödyntää entistä paremmin asiakkaidensa tietoja ja käyttäytymistä. Tietoja käytetään palvelujen ja asiakaskokemusten parantamiseksi, mainonnan tehostamiseksi, muiden palveluiden suosittelemiseksi ja myynnin kasvattamiseksi. Verkkomainonnan tietosuojaa sääntelee tällä hetkellä kaksi kansallista lakia: henkilötietolaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Nykyiset säännökset mahdollistavat sen, että kuluttajille tarjotaan riittävää tietoa henkilötietojen keräämisestä ja heille tarjotaan mahdollisuus kieltäytyä tietojen käsittelystä. Yrityksille lainsäädäntö antaa riittävää joustavuutta palveluiden kehittämiselle. MTV esittää, että tietosuojalainsäädännöstä tehdään riittävän joustavaa, jotta yritykset voisivat hyödyntää tietoja markkinan kasvattamiseksi. Mielestämme on kuitenkin tärkeää selkeästi erotella henkilötiedon käsite anonyymitiedon käsitteestä. Toivomme, että nykyinen jaottelu siitä, että evästeiden ja muiden verkkotunnisteiden käyttöä sääntelee sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja henkilötiedon käsittelyä henkilötietolaki, säilyisi. MTV Oy Petra Wikström Yhteiskuntasuhdejohtaja

6