E 21/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia

Transkriptio

1 sivu 1/5 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta E 21/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta pyytää Yleltä kirjallista asiantuntijalausuntoa. Yle kiittää mahdollisuudesta saada lausua Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta. Internet- ja digitaaliteknologia mullistavat maailmaa, kuten komissio totesi tiedonannossaan. Digitaalisuus on Suomelle suuri mahdollisuus. Sähköiset mediat ovat luontevia digitaalisten palvelujen tiennäyttäjiä, koska ne tavoittavat laajoja yleisöjä. Esimerkiksi Yle Areena motivoi kotitalouksia laajakaistan käyttöön, päivittäinen digilehtien luku totuttaa muihinkin verkkopalveluihin ja sujuvat mediasovellukset ovat kannustin tehdä sama muillekin julkisille palveluille. Ylessä on kehitetty Yle Tunnus, joka helpottaa ja sujuvoittaa Yle Areenan käyttöä ja tuo kuluttajalle lisäominaisuuksia. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöt ovat keskeisiä sisällöntuottajia. Myös komissio korostaa sisältöjen merkittävyyttä digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa. Yle pitää hyvänä, että strategiassa ja sen toteuttamisessa pyritään oikeaan tasapainoon sisällön ja muiden osatekijöiden kuten teknologian välillä. On erityisen tervetullutta, että selvitetään, pitäisikö satelliitti- ja kaapelidirektiivin soveltamisalaa laajentaa yleisradioyhtiöiden verkkolähetyksiin ja miten yleisradioyhtiöiden palvelujen saatavuutta Euroopassa rajojen yli voitaisiin parantaa. Yle kiinnittää huomiota myös AVMS-direktiivin päivittämiseen. Julkisen palvelun yleisradioyhtiönä haluamme painottaa suuren yleisön mahdollisuuksia nähdä lähetyshetkellä vapaasti saatavia yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia (Suomessa ns. urheilulista). Tämä toteutuu parhaiten nykyisen AVMS-direktiivin tarjoamalla mahdollisuudella ylläpitää listed events -listoja. Uutistoiminta on keskeistä julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa. Lyhyet uutisotteet turvaavat tiedonvälitystä ja tukevat sananvapautta eli kansalaisten mahdollisuutta vastaanottaa tietoja. Yle tukee alkuperämaaperiaatetta, joka on keskeinen Euroopan sisämarkkinaperiaate. Lasten suojeleminen ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat myös tärkeitä elementtejä eurooppalaisessa mediamaailmassa. Eurooppalaisia ja Euroopan markkinoille suunnattuja Euroopan ulkopuolelta tulevia internetissä palveluita tarjoavia on säänneltävä samalla tavalla, jotta voitaisiin turvata eurooppalaisten toimijoiden tasavertainen kilpailuasema. Valtioneuvoston selvitys Valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että audiovisuaalisen median tarjonnan ja saatavuuden parantamiseksi keskeistä on olemassa olevien esteiden poistaminen ja sääntelyn päivittäminen. Perinteisen radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja internetin asteittainen yhdentyminen on edennyt jo vuosien ajan ja kehitys nopeutuu jatkuvasti. Suomi kannattaa audiovisuaalisia

2 sivu 2/5 mediapalveluja sekä satelliitti- ja kaapelitelevisiotoimintaa koskevien direktiivien uudelleentarkastelua konvergoituneessa mediaympäristössä ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi. Suomi katsoo, että direktiiveihin sisältyvä alkuperämaaperiaate tulee säilyttää. Suomi kannattaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkastelemisesta siten, että samat oikeudet ja velvoitteet kohdistuisivat teknologiariippumattomasti kaikkiin toimijoihin riippumatta siitä, millä jakelutavalla (perinteinen televisio, internet, mobiili) sisältöjä tarjotaan. Suomi katsoo myös, että sisältöjen laatu sekä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus tulee turvata. Suomi katsoo, että koska internetin televisiopalvelut ovat vielä kehittymässä, ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa palveluja yksityiskohtaisella sääntelyllä. Internet- ja lineaarisen television sääntelyn epäsuhtaa tulisi ennemmin korjata purkamalla vanhaa televisiosääntelyä. Mahdolliset sääntelytarpeet tulisi mieluiten pyrkiä ratkaisemaan alan itse- ja yhteissääntelyn keinoin. Sisältöjen monimuotoisuutta ei voi turvata liian yksityiskohtaisen sääntelyn keinoin. Ylen näkemykset Yle pitää siis tärkeänä, että Suomi kannattaa satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudelleentarkastelua. Satelliitti- ja kaapelidirektiivi poisti oikeudellisen epävarmuuden satelliittilähetysten oikeuksien hankinnasta. Nyt olisi aika poistaa oikeudellinen epävarmuus nettioikeuksien hankinnasta. Oikeudellinen epävarmuus on eräs sisältöjen paremman saatavuuden keskeisistä esteistä. Eurooppalaisten sisältöjen hyödyntämiseen paremmin ja rajat ylittävästi voitaisiin päästä kehittämällä rajat ylittävää sopimuslisenssijärjestelmää. Sopimuslisenssijärjestelmä yhdistettynä satelliitti- ja kaapelidirektiivin alkuperämaaperiaatteeseen voisi tarjota ratkaisun digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Tämä ratkaisu lisäisi laillisten verkkosisältöjen saatavuutta rajojen yli. Ei ole tärkeää edistää vain maksullisten palvelujen siirrettävyyttä (portability), vaan yhtälailla vahvistaa vapaasti saatavien palvelujen käytettävyyttä uudistamalla satelliitti- ja kaapelidirektiivi teknologianeutraalilla tavalla. Eurooppalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan näkökulmasta on tärkeä turvata tiettyjä keskeisiä sääntöjä EU-tasoisessa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa sääntelyssä. Yle pitää tärkeänä, että Suomessa on audiovisuaalisia mediapalveluja koskevia sääntöjä, jotka ovat tarpeen Ylen oman toiminnan, yleisölle tarjolla olevien mediasisältöjen monipuolisuuden ja luotettavuuden sekä sananvapauden ja tiedonsaannin vapauden kannalta. Direktiivin sijasta samoja sisällöllisiä sääntelyratkaisuja voidaan toteuttaa myös kansallisella norminannolla, jos säätelyn kohteet ovat jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan piirissä. Satelliitti- ja kaapelidirektiivi 93/83/ETY - soveltamisalan laajentaminen Satelliitti- ja kaapelidirektiivi yhteensovittaa satelliitin välityksellä tapahtuvaa yleisradiointia ja kaapeleitse tapahtuvaa edelleen lähettämistä koskevat tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskevat säännöt. Satelliittilähetykseen sovelletaan alkuperämaaperiaatetta (lähettäjämaaperiaate). Satelliittivälitys yleisölle tapahtuu siis tekijänoikeudellisessa mielessä ainoastaan lähetyksen alkuperämaassa eli siinä valtiossa, jossa ohjelmasignaalit saatetaan yleisradio-organisaation valvonnassa ja vastuulla satelliittiin johtavaan ja maata kohti palaavaan katkeamattomaan välitysketjuun. Oikeudet satelliittilähetyksen sisältöön hankitaan lähetyksen alkuperämaassa. Sovellettavaksi tulee alkuperämaan laki. Suomesta peräisin olevan satelliittilähetyksen oikeuksista sovitaan Suomessa Suomen lain mukaan ja vastaavasti Ruotsista peräisin olevan lähetyksen oikeuksista sovitaan Ruotsissa Ruotsin lain mukaan. Kyseessä on alkuperäistä lähetystä koskeva sääntely.

3 sivu 3/5 Satelliitti- ja kaapelidirektiivin 17. johdantolauseen mukaan määritettäessä korvausta hankituista oikeuksista niiden, joita asia koskee, on otettava huomioon kaikki lähetyksen muuttujat, kuten todellinen yleisö, mahdollinen yleisö ja kielitoisinto. Direktiivin soveltamisalan laajentamisen yhteydessä on siirryttävä todellisen yleisön käyttöön. Ylen verkkopalveluissa sisältö on pääosin suomen- ja ruotsinkielistä ja palvelut on sijoitettu suomenkieliseen ja suomenruotsalaiseen ympäristöön. Sisällön löytäminen edellyttäisi suomentai ruotsinkielisen palvelun käyttämistä. Ei ole todennäköistä, että palvelu keräisi yleisöjä, joilla ei ole kytkentää Suomeen tai kotimaisiin kieliin. Teknologian kehittyminen mahdollistaa tavoittavuuden mittaamisen tarkasti. Satelliitti- ja kaapelidirektiivi on mahdollistanut Ylelle ulkosuomalaisia palvelevan, suomalaisista ohjelmista koostuvan TV Finland -kanavan satelliittijakelun Eurooppaan usean vuoden ajan. Portability Media-alalla on mahdollisuus vauhdittaa taloutta ja sen digitaalisuutta ottamalla voimakas etunoja sähköisten palveluiden luomisessa. Komissio haluaa erityisesti varmistaa, että kotimaassa ostetut elokuvat, musiikki tai uutisaineisto ovat kuluttajien käytettävissä myös heidän matkustaessaan Euroopassa (portability). Ymmärrämme, että tämä komission esitys koskee vain maksullisia kaupallisia palveluita. Tämä on tarkoituksenmukaista. Yleisradiossa on kehitetty maksuton Yle käyttäjätunnus, jolla voi rekisteröityä Yleisradion verkkopalveluiden käyttäjäksi. Ylen palveluiden rekisteröidyksi käyttäjäksi voi kuka tahansa liittyä hankkimalla Yle Tunnuksen. Teknologian kehittyessä on mahdollista kehittää tavoittavuuteen perustuvia tekijänoikeuskorvausmalleja. Tällöin voidaan pohtia, voisiko Yle Tunnuksen omistaja seurata myös maamme rajojen ulkopuolella Ylen ohjelmia. Ilman tosiasialliseen käyttöön perustuvia lisenssiointimalleja ja mahdollisuuksia, rajat ylittävät lisenssioinnit eivät ole mahdollisia. Yle-veron maksaja ei voi olla velvollinen kustantamaan Euroopan kattavia oikeuksia vain itselleen tai muille Yle-veronmaksajille. Siksi potentiaaliseen yleisöön perustuva pan-eurooppalainen lisenssi (eli koko Euroopan kattavat oikeudet) ei ole mahdollinen. AVMS-direktiivin uudistaminen Yle pitää tärkeänä alaikäisten suojelemista ja ihmisarvon kunnioittamista koskevien periaatteiden säilyttämistä ja kehittämistä. Avoimilla kanavilla välitettävien yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumien luettelo ja oikeus lyhyiden uutisotteiden käyttöön tulee myös turvata. Tämä tapahtuu parhaiten säilyttämällä sääntelyssä jäsenmaiden mahdollisuus ylläpitää niin sanottuja "urheilulistoja" ja muiden yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listoja, sekä säilyttämällä lyhyitä uutisotteita koskeva sääntely. 1. Nykyisen direktiivin artikloihin perustuvat kansalliset säännökset, jotka säilyttämistä Yle kannattaa Artikla 14 - TYK Yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat Yleisön oikeus vastaanottaa tietoa ja sanavapauden toteutuminen ovat av-sääntelyn lähtökohtia. Näitä toteutetaan mm. artiklan 14 säännöksillä, joiden pohjalta Suomessa on säädetty TYK 212

4 sivu 4/5. Vapaasti vastaanotettavien tärkeiden urheilutapahtumien määrittely turvaa koko yleisön mahdollisuudet niiden seuraamiseen. Sääntelyn purku johtaisi suurella todennäköisyydellä nyt vapaasti vastaanotettavien urheilutapahtumien siirtymiseen maksullisiin tilattaviin palveluihin. Merkittävä osa maksullisten urheilusisältöjen julkaisijoista toimii Suomen ulkopuolelta käsin, joten liiketoiminnan tulot eivät näiltä osin hyödyttäisi suomalaisia kaupallisia av-palveluntarjoajia. Houkuttelevimpien urheilusisältöjen siirtyminen maksu-tv-liiketoimintaan nostaisi siten Suomesta ulkomaille maksettavien lähetysoikeuskorvauksien tasoa ilman että suomalainen av-liiketoiminta hyötyisi muutoksesta. Artikla 15 - Tekijänoikeuslain Lyhyet uutisotteet Luotettava ja monipuolinen uutisjournalismi edellyttää hyviä mahdollisuuksia tiedonhankintaan, ml. kuvallisen aineiston hankintaan. Lyhyiden uutisotteiden saatavuuden turvaaminen kansallisella tasolla parantaa suomalaisen journalismin toimintaedellytyksiä ja EU-sääntelynä tukee rajat ylittävää uutisjournalismia. Artikla 16 ja 17 - TYK 209, Eurooppalaisuus-kiintiö ja indie-kiintiö Erityisesti riippumattomien tv-tuottajien eli ns. indie-kiintiötä pidetään kansallisesti tärkeänä monissa EU-jäsenvaltioissa, ml. Suomessa. Kiintiöiden säätäminen direktiivissä EU-tasolla edistää kulttuurista moninaisuutta tukemalla riippumatonta tv-tuotantoa koko Euroopassa, mikä puolestaan monipuolistaa Ylen ohjelmahankintamahdollisuuksia ja osin myös alentaa Ylen kustannuksia tarjonnan lisääntymisen kautta. EU-tasolla säädetty kiintiö tukee eurooppalaisen av-tuotanto-osaamisen tasoa globaalissa av-teos-markkinan kilpailussa ja mahdollistaa myös suomalaisten av-sisältöjen kansainvälisen vientikaupan laajenemisen. Tällä tavoin EU-tasoinen kiintiö tukee myös suomalaisten tv-yhtiöiden ja av-tuottajien menestymistä haastavassa kilpailussa nuorimpien yleisöryhmien kiinnostuksesta. 2. AV-direktiivin ja vastaavan kansallisen lainsäädännön kehittämistarpeet a) Sääntelyn kohde: Sisältöjen valitsijasta tarjonta-alustaan? Arvioimme, että AV-direktiivin nykyiset julkaisutapakohtaiset säännökset eivät enää vastaa muuttuneen ja monipuolistuneen av-palvelumarkkinan sääntelytarpeita. Erityisen tärkeää on kaikkien av-palveluiden mahdollisimman tasapuolinen kohtelu. Av-palveluiden tarjontaan on tullut uusia palveluntarjoajia, joiden liiketoiminnan lähtökohdat ja toimintapa eroavat perinteisistä tv-kanavien ja VOD-kirjastojen julkaisijoista. Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan määritelmät d) mediapalvelun tarjoaja ja f) lähetystoiminnan harjoittaja eivät enää kata kaikkia olennaisia avpalveluiden tarjoajia. Määritelmien lähtökohtana oleva toimituksellinen vastuu ja sisällön valinta ovat edelleen av-palveluissa tärkeitä, mutta ne eivät enää kata kaikkia niitä toimintamuotoja, joita tasapuolisen sääntelyn on katettava. Näiden määritelmien sijasta tai lisäksi tulisi arvioida av-palveluiden tarjonta-alustan ( audio visual service platform/operator ) määritelmän käyttöönottamista. Sääntelyn kohdistaminen tälläiseen kattavampaan rooliin tarjoaa sekä mahdollisuuden keventää sääntelyä että tarjota avpalvelumarkkinoilla toimiville yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. b) Yleishyödyllinen ei-kaupallinen toiminta sponsoroinnin sääntelyn kohteena Yle esittää sponsoroinnin käsitteen määrittelemistä niin, että yleishyödyllisiä tavoitteita palvelevaan yhteistyöhön yleishyödyllisten organisaatioiden kanssa ei sovellettaisi sponsorointia koskevia säännöksiä. Tämä poistaisi yleishyödyllisiä yhteistyöhankkeita koskevan vallitsevan oikeudellisen epävarmuuden. Yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden, kuten kansanterveyden,

5 sivu 5/5 kulttuurin tai liikuntaharrastusten edistämistä ei tällöin arvioitaisi kaupalliseen toimintaan, kuten markkinointiin tai mainontaan sovellettavien pelisääntöjen perusteella. Tämä mahdollistaisi nykyistä laajemman sisällöllisen yhteistyön yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi. Yleisradio Oy Katri Olmo Lakiasiainjohtaja