MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE

Transkriptio

1 1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE Helsinki 22. toukokuuta 2015 YHTEENVETO Musiikki-ala yksin työllistää yli miljoona eurooppalaista ja Euroopan luovat sektorit yhdessä 4 % koko Euroopan työvoimasta. Oikeuksien lisenssiointi moninaisiin digitaalisiin palveluihin ei ole ongelma. Markkinoiden toimintaan ei tule tarpeettomasti lainsäädännöllä puuttua. Jotta luova Eurooppa voi hyvin, luo kasvua ja työpaikkoja, on oikeuksien yksilöllinen ja vapaaehtoinen lisensiointi säilytettävä pääsääntönä. Oikeudenhaltijoiden oikeuksia ja sopimusvapautta ei pidä perusteetta rajoittaa rajoitussäännöksillä. Eurooppalaisen lainsäädännön sisältö on selvennettävä niin, että sisältöjä tietoverkoissa välittävät palvelut eivät voi ilman lupaa välittää sisältöjä palveluistaan. Nyt eräät suurimmat Euroopassa toimivat sisältöpalvelut väittävät, että ne eivät tarvitse toimintaansa oikeudenhaltijoiden lupaa. Tämä on johtanut epätasapainoiseen kehitykseen ja haitalliseen arvokuiluun, palveluiden itselleen saavuttaman lisäarvon ja sisällöntuottajien kovausten välillä. Markkinoille on palautettava tasapaino, niin oikeudenhaltijoiden ja palveluiden kuin eri palveluiden kesken. Luoville sisällöille on varmistettava itsenäinen arvonsa. Luovat sisällöt eivät voi olla vain välineitä teknologiayhtiöiden omien liiketoimintojen edistämiseksi ilman, että sisältöjen käytöstä asianmukaisesti neuvotellaan ja sovitaan. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudelleenarviointiin sen laajentamiseksi koskemaan yleiradioyhtiöiden verkkolähetyksiä ei ole perusteita. Tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien roolia ja aktiivisuutta laittoman toiminnan vähentämisessä tulee lisätä. Tekijänoikeuksien täytäänpanoa EU:n sisämarkkinoilla tulee tehostaa mahdollistamalla kieltotuomioiden rajat ylittävät täytäntöönpanot.

2 2 Musiikkituottajat kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä ja lausuu kunnioittaen seuraavan. 1. Musiikkipalveluiden saatavuus EU:ssa Musiikki on eurooppalaisen digitaalisen kehityksen kärjessä. Euroopassa toimii tällä hetkellä yli 200 digitaalista musiikkipalvelua. Palvelut ovat jo nykyisin saatavilla rajat ylittäen kaikkialla EU:ssa. Kaksi tämän hetken ehkä tunnetuinta digitaalista musiikin suoratoistopalvelua ovat eurooppalaisia; Spotify Ruotsista ja Deezer Ranskasta. Eurooppalaisten kuluttajien saatavilla on yli 40 miljoonan musiikkikappaleen valikoima, joka kulkee mobiilisti hänen mukanansa missä päin Eurooppaa tahansa. Kaiken tämän mahdollistaa eurooppalainen tekijänoikeusjärjestelmä. Oikeuksien lisenssisiointi moninaisiin digitaalisiin palveluihin ei ole ongelma. Markkinoiden toimintaan ei tule tarpeettomasti lainsäädännöllä puuttua. Tällä hetkellä digitaaliset palvelut vastaavat arvoltaan lähes 40% Euroopan äänitemarkkinoiden arvosta. Suomessa digitaalisten palveluiden arvo äänitemarkkinoista vuonna 2014 oli enemmän kuin puolet; 51%. Musiikki-ala yksin työllistää yli miljoona eurooppalaista ja Euroopan luovat sektorit yhdessä 4 % koko euroopan työvoimasta. Jotta luova Eurooppa voi hyvin, luo kasvua ja työpaikkoja, on oikeuksien yksilöllinen ja vapaaehtoinen lisensiointi säilytettävä pääsääntönä. Oikeudenhaltijoiden oikeuksia ja sopimusvapautta ei pidä perusteetta rajoittaa pakkoja/tai sopimuslisensseillä tai pakollisella kollektiivihallinnoinnilla. Muussa tapauksessa vaarannetaan alan taloudellinen kasvupotentiaali, merkittävät verokertymät ja työllistämisvaikutukset. 2. Arvokuilu digitaalisen markkinan kasvun tiellä Musiikin kulutus on kasvanut vuosi vuodelta ja sen saatavuus ei ole koskaan ollut näin hyvä. Tästä huolimatta äänitemyynnin globaalit myyntitulot ovat laskeneet vuoden ,2 miljardista Eurosta vuoden miljardiin Euroon. Laskun taustalla on laajan verkkopiratismin lisäksi tunnistettavissa epäterve markkinakehitys, jossa musiikkia hyödynnetään laajalti digitaalisten palveluiden rakentamisessa ja kasvussa ilman, että musiikin käytöstä on sovittu asianmukaisesti oikeudenhaltijoiden kanssa. Tässä tilanteessa oikeudenhaltijat eivät ole tasavertaisessa asemassa päässeet neuvottelemaan käytön ehdoista ja kohtuullisista korvauksista.

3 3 Näiden, useimmiten isojen teknologiayritysten omistamien palveluiden liiketoimintamallit perustuvat verkon mainosmyyntiin ja luovien aineistojen, kuten musiikin, palveluun houkuttamien asiakas/kuluttajakontaktien hyödyntämiseen. Palvelut väittävät, että niiden toiminta kuuluu sähkökauppadirektiivin vastuuvapauslausekkeiden alaan. Tosiasiallisesti kyse on liiketoiminnasta, jossa palvelut välittävät ja saattavat yleisön saataville suojattuja aineistoja siten, että kuluttajilla on mahdollisuus saada aineistot saataviinsa itse haluamanaan ajankohtana (on demand). Kehityksellä on ollut luovien sisältöalojen arvoa rapauttava vaikutus, jonka seurauksena alojen mahdollisuudet investoida ja ylläpitää tervettä ja rikasta sisältötuotantoa ovat heikentyneet. Markkinoiden tasapaino EU:ssa on järkkynyt ja oikeudenhaltijoiden neuvottelu-asema on heikentynyt. On välttämätöntä, että osana eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön kehittämistä, komissio tarkastelee ja vahvistaa, että esimerkiksi Youtuben kaltaisten palveluiden osalta niiden liiketoiminnassa on selkeästi kyse tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EY) mukaisesta luovien aineistojen yleisölle välittämisestä ja saattamisesta yleisön saataviin. Sähköisen kaupankäynnin direktiiviä (2000/31/EY) ja sen ns. vastuuvapauslausekkeita ei alun alkaenkaan oltu tarkoitettu mahdollistamaan tekijänoikeudella suojattujen aineistojen kaupallista hyödyntämistä ilman asianmukaisia sopimuksia. Euroopan unionin sisämarkkinat eivät tältä osin kohtele toimijoita yhdenvertaisesti ja kilpailuneutraalisesti, kun verrataan keskenään esim. ruotsalaista Spotifyta ja yhdysvaltalaista Youtubea. Nykyinen oikeudenhaltijoiden neuvotteluasema ei turvaa ja mahdollista luovan alan tervettä kasvua EU:n taloudelle. Tasapaino EU markkinoille tulee palauttaa. 3. Perusteettomien maarajoitusten ehkäiseminen Palveluntarjoajille pitää sallia jatkossakin mahdollisuus perustaa rajat ylittäviä koko EUalueella toimivia palveluja. Kaikkien verkkopalveluiden pakottaminen samaan muottiin ei kuitenkaan ole perusteltua. Palveluilla on erilaisia ansaintalogiikoita. Osa on mainosrahoitteisia, osa perustuu kuluttajien käyttömaksuihin jne. Jo tämä vaikuttaa siihen, miten laajoja oikeuksia palvelun kannattaa ostaa. Alueet ovat erilaisia. Kielellisten ja alueellisten markkinoiden olemassaolo on tosiasia. Siksi palveluntarjoajilla pitää olla oikeus itse päättää, miten laajalle alueelle he haluavat ostaa tarvitsemansa oikeudet.

4 4 Sopimusvapaus antaa markkinoille tilaa kehittyä. Jatkossa olisikin selvennettävä mitä perusteettomilla maarajoituksilla tarkoitetaan, ja erityisesti että sisällöntuotannon rahoitusamallit, palveluiden ansaintamallit, tai kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen saattavat olla sallittu peruste maarajoitusten soveltamiselle. Lainsäädännöllä ei tule määrätä pakottavasti teosten käyttöoikeuksia koskevien sisältöpalvelujen maantieteellisestä ulottuvuudesta. Sopimusvapaus mahdollistaa sen, että oikeuksia voi ostaa sekä yhden että useamman maan alueelle. Jos useamman maan alueella toimivalle palvelulle on riittävästi kysyntää, sellaisia markkinoille varmasti syntyy. Markkinoiden on annettava kehittyä. 4. Rajoituksista Tekijänoikeuden rajoitukset ovat aina poikkeus. Markkinoiden toimintaan ei pidä puuttua kevyin perustein. Sisältöjen oikeudenomistajat ovat Euroopassa lisensioineet jo satoja digitaalisia palveluita. Oikeuksien lisensiointi kansallisella, eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla ei ole ongelma. Mahdollisten oikeuksien rajoitusten tulee läpäistävä myös ns. kolmen kohdan testi. Erityisesti testin ensimmäinen kohta rajoitusten tulee koskea vain tiettyjä erityistapauksia ja toinen kohta rajoitus ei saa olla ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa on huomioitava 5. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudelleenarviointi. Komission sunnittelemalle satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudelleenarvioinnille ja sen mahdolliselle laajentamiselle koskemaan yleisradiolähetysten verkkolähetyksiä, ei ole perusteita. Oikeudenhaltijat lisensioivat jo nyt vapaaehtoisesti yleisradiolähetysten verkkolähetyksiä, mukaan lukien ns Catch-Up palvelut. Tarvetta sääntelyyn ei tältä osin siis ole. Sen sijaan, satelliitti- ja kaapelidirektiivin säännösten laajentaminen tietoverkkoihin aiheuttaisi EU sisämarkkinoille häiriöitä ja johtaisi yleisradioyhtiöiden ja muiden verkkotoimijoiden epätasa-arvoiseen kohteluun. Muutos heikentäisi edelleen oikeudenhaltijoiden tosiasiallisia oikeuksia määrätä ja sopia teostensa käytöstä ja saada siitä riittävä korvaus. Esimerkiksi eduskunnan sivistysvaliokunta onkin suhtautunut kriittisesti alkuperämaaperiaatteen käyttöön sisältöjen verkkolevityksessä. Valiokunta on todennut (SiVL 5/2011 vp), että alkuperämaaperiaatetta ei tule säätää pääperiaatteeksi audiovisuaalisten sisältöjen lisensioinnissa, sillä se voi johtaa lisensioinnin siirtymiseen suojatasoltaan ja oikeuksien

5 5 toimeenpanon kannalta heikoimpiin maihin." 6. Internet palveluntarjoajien rooli osana digitaalisten markkinoiden kasvua EU:n tulee tarkentaa ja selventää sähkökauppadirekviin vastuuvapauslausekkeita. Palveluntarjoajilla tulee olla selkeä huolellisuusvelvoite oman toimintansa puitteissa. Tällä hetkellä oikeudenhaltijat ovat valitettavan usein tilanteessa, jossa oikeudenhaltijan tekemän alasottoilmoituksen perusteella poistetut aineistot palaavat palveluun viimeistään seuraavana päivänä. Nykyisen notice and take down toiminnon tulisi olla notice and stay down -toiminto. On edelleen syytä tarkastella hakukoneiden, maksuvälitysyhtiöiden ja mainostajien asemaa osana tervettä digitaalista markkinaa. On varmistettava, että laittomien palveluiden toimintaa ei rahoiteta ja ylläpidetä sillä, että hakukoneet ohjaavat kuluttajat laittomille palveluille, joiden ansaintalogiikka perustuu palvelussa näkyvään mainontaan ja/tai aineistojen suoraan myyntiin kuluttajille maksuvälitysjärjestelmiä hyödyntäen (esim. luottokortti-yhtiöt ja Paypal). 7. Oikeuksien täytäntöönpano sisämarkkinoilla Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla tulee tehostaa siten, että EUlainsäädäntö mahdollistaa rajat ylittävät kieltotuomiot (Tietoyhteiskuntadirektiivi artikla 8.3). Yhdessä jäsenvaltiossa määrätty kieltotuomio tulee olla mahdollista laittaa täytäntöön myös muissa jäsenvaltioissa. Tällä hetkellä oikeudenhaltijat joutuvat hakemaan yhtä ja samaa piraattipalvelua koskien kussakin EU:n jäsenmaassa erikseen palvelua koskevat kieltotuomiot. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia oikeudenhaltijoille ja tehottomuutta luovien sisältöjen suojaamiselle EU:n sisämarkkinoilla. Antti Kotilainen Toiminnanjohtaja