HAUKIPUTAAN KUNTA ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA

Transkriptio

1 ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA HAUKIPUTAAN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Hyväksytty kunnanhallituksessa , Hyväksytty kunnanvaltuustossa ,

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET TAVOITTEET VAIHTOEHDOT KÄYTTÖSUUNNITELMA Yleiskuvaus Teemat ja maankäyttömuodot alueittain SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN Jatkosuunnittelun tarve Toteuttamisen vaiheittaisuus ja toteuttamistoimenpiteet SEURANTA Liitteet: - Käyttösuunnitelmakartta 1: Muistio maankäyttöseminaarista - Luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden referaatit ja vastineet Erillisselvitykset: - Lähtötiedot ja suunnitelman tavoitteet -raportti - Nykytilanne, kartta 1: (Nykytilanne ja lähtötiedot sekä tärkeimmät suunnitelmat) - Maiseman ja luonnon erityiskohteet, kartta 1: Alustava selvitys pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä Ilmakuvat ja viistoilmakuvat Haukiputaan kunta: Pohjakartta-aineisto Haukiputaan kunta Valokuvat Kai Harju / Haukiputaan Kehitys ja Kristiina Strömmer /AIRIX Ympäristö Oy 1

4 1 JOHDANTO Annanmäki-Isoniemenkangas käyttösuunnitelman laatiminen on Pohjois-Suomen EAKRtoimenpideohjelman kehittämishanke, jota hallinnoi Haukiputaan Kehitys Oy ja valvoo ELY-keskus. Tälle kokonaisbudjetiltaan hankkeelle on myönnetty avustusta yhteensä , josta EAKR ja valtion osuus Haukiputaan kunta päätti suunnitteluhankkeen käynnistämisestä ja EAKR projektihakemuksen tekemisestä Suunnittelualue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen urheilukeskuksen ja Kirkonkylän välillä ja on laajuudeltaan noin 1000 ha. Metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista, mikä on tuhonnut luonnonmaisemaa. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet. Käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat seudullisen virkistyskäytön turvaaminen Virpiniemeen nivoutuen, virkistyskäytön kehittäminen, reitti- ja liikenneyhteystarpeiden osoittaminen ja eri intressipiirien tarpeiden ja viranomaisnäkökulman yhteensovittaminen. Erilliskysymyksiä alueella olivat maisemaa korjaavan maa-ainesottomenetelmän käyttöönotto, pohjavesivarojen turvaaminen, sekä pienialaisen tuulienergian rakentamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnitteluaikana on tullut esille myös alueen matkailullinen merkitys osana Oulun seudun matkailustrategiaa. Intensiivinen maa-ainesten otto on säilyttänyt tämän seudun asukkaiden kannalta hyvin saavutettavan alueen rakentamattomana. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus paranevat entisestään kun Kellonlahdentie Kirkonkylälle ja kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustaan valmistuvat. Tärkeäksi tavoitteeksi on myös noussut lähiympäristön olevien tai kaavalla osoitettujen toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen. Käyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, joten sillä ei vahvisteta mitään uusia oikeuksia tai käyttömuotoja kunnalle, maanomistajille tai alueella liikkuville. Käyttösuunnitelma toimii pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjatessa ja lähtöaineistona myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Toteuttaminen edellyttää pääsääntöisesti osayleiskaavan uudistamista, tai tarkempia suunnitelmia ja niihin liittyviä sopimuksia tai reittitoimituksia. Myös maa-ainesten ottaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja lupamenettelyä. Suunnitteluvaiheet ovat: - maanomistaja ja käyttäjäkyselyt (kevät 2009) - lähtötietoraportti, sekä kartta (kesäkuu 2009) - maiseman ja luonnon erityiskohteiden kartoitus (kesäkuu 2009) - Annanmäen länsi-luoteispuolella alustava erillisselvitys pohjavesiolosuhteista ja mahdollisuudesta pohjavesilammen esittämiseen käyttösuunnitelmassa (kesä 2009) - käyttösuunnitelmavaihtoehdot (elokuu 2009) - käyttösuunnitelman luonnos (syksy 2009) - seminaari alueen maanomistajille ja muille käyttäjille, sekä viranomaisille (marraskuu 2009) - maankäyttösuunnitelman luonnos nähtävilläoloa varten (tammikuu 2010) - nähtävilläolo; mielipiteet, lausunnot (maaliskuu 2010) - jatkoajan hakeminen projektille täydentävää suunnittelua varten (helmikuu 2010) - maankäyttösuunnitelman viimeistely ja mahdolliset tarkennukset (huhti-kesäkuu 2010) - valtuuston hyväksymä käyttösuunnitelma (elokuu 2010) - mahdollinen käyttösuunnitelmaa täydentävä jatkosuunnittelu (vuoden 2010 loppuun) Ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin suunnitelman sisällön lisäksi erityisesti sen vaikutuksia, mm. pohjaveden suojelun ja metsätalouden kannalta. Käyttösuunnitelman pohjaksi valittiin virkistys- ja liikuntapalveluita painottava vaihtoehto Sinisiä ajatuksia. Vaihtoeh- 2

5 dossa päätettiin kuitenkin esittää ohjeellisena varaus tuulivoimalan koerakentamisalueelle ja arvio mahdollisten tuulivoimaloiden meluvaikutusalueesta. Haukiputaan kunnanhallitukselle on pidetty informaatiotilaisuus, jossa on esitelty nähtäville asetettava maankäyttösuunnitelmaluonnos. Ohjausryhmä kokoontui ennen suunnittelun alkamista kahdesti ja suunnittelun aikana viisi kertaa ( , , , ja ). Projektille haettiin sähköpostikokouksessa jatkoaikaa. Jatkoaikaa saatiin vuoden.2010 loppuun. Ohjausryhmän jäsenet olivat: - Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto; - Antti Huttunen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, - Mikko Jaako, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - Juha Sipola, Haukiputaan metsänhoitoyhdistys; - Tuula Kangas, Haukiputaan Yrittäjät ry; - Jukka Ukkola, Haukiputaan Heitto; - Seppo Kangas, Virpiniemen liikuntaopisto; - Timo Pohjamo, Haukiputaan Kirkonkylän asukasyhdistys ry, - Jussi Muilu, Haukiputaan kunnan ympäristötoimi; - Riitta Lindström, Liikelaitos Haukiputaan Vesi, - Aarno Rantapelkonen, Haukiputaan Kehitys Oy; ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin valvojina ovat toimineet Mikko Pajunen ja Eine Kela-Löytynoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ( alkaen ELY-keskus). Haukiputaan kunnan edustajat olivat Markku Uusimaa ja Janne Vierelä. Haukiputaan Kehitys Oy:n edustajat olivat Aarno Rantapelkonen (ohjaus- ja työryhmän puheenjohtaja), Kai Harju (kesäkuuhun 2009 asti, ohjaus- ja työryhmän siht.) ja Salla Hirvonen, Haukiputaan Kehitys Oy (kesäkuu 2009 alkaen, ohjaus- ja työryhmän siht.). AIRIX Ympäristö Oy:ssä suunnittelutyöhön osallistuivat: arkkitehti Kristiina Strömmer, arkkitehti Timo Jokelainen, arkkit. yo Mikko Korhonen, insinööri Pekka Pesälä, insinööri Keijo Verronen, FM Johanna Lehto, FM Aija Degerman, kartoittaja Markku Nikula ja piirtäjä Tuija Junttila. Kunnanhallitus päätti suunnitelman nähtäville asettamisesta Suunnitelma oli nähtävillä mielipiteitä varten ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Mielipiteissä esitettiin erityisesti maa-ainesten ottoalueiden ja ohjeellisen maisemalammen laajentamista, kehätieyhteydestä luopumista tai sen siirtämistä ja tuulivoimarakentamisesta luopumista. Viranomaislausunnoissa kiinnitettiin huomiota paloturvallisuuteen, opastukseen ja pelastuslaitoksen liikennöintimahdollisuuksiin, pohjaveden suojeluun ja jatkohankkeisiin kuten reittien suunnittelun ja toteuttamiseen, pohjavesi- ja maaperän rakenneselvitysten laatimistarpeeseen, sekä esitettiin tuulivoimarakentamisesta luopumista. Hyvänä pidettiin mm. virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista ja monipuolistamista, Virpiniemen toimintojen tukemista ja jakoa erityyppisiin monikäyttöalueisiin. Tarpeettomien ajoreittien poistaminen sekä moottoriurheilun jättäminen pois alueen toimintojen joukosta saivat myös kannatusta viranomaistaholta. Suunnitelmaan tehtiin vähäisiä muutoksia ja täydennyksiä, lähinnä selostusosaan. Kunnanhallitus päätti esittää suunnitelmaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi käyttösuunnitelman ohjeellisena jatkosuunnittelussa noudatettavaksi

6 2 LÄHTÖKOHDAT Alue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen ja Kirkonkylän välillä, strategisesti tärkeällä paikalla Kirkonkylän ja sen laajenemisalueiden vieressä. Alueen itäpuolella on Annalankangas- Topinperä-alue ja länsipuolella rannan loma-asutusta. Alue rajoittuu etelässä Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueisiin. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun lähtökohtia. Likietuisesta sijainnista johtuen alueen pohjoisosa on erityisen sopivaa virkistys- ja ulkoilualuetta kuntakeskustan asukkaille ja sen eteläosa liittyy suoraan Virpiniemen jo hieman ahtaaksi käyneeseen seudullisesti erittäin tärkeään liikunta- ja virkistysalueeseen.. Virpiniemi-Rytisuo-aluekokonaisuuteen verrattuna alueen laajuus on yli kolminkertainen, n ha. Intensiivisestä maa-ainesten otosta johtuen alue on säilynyt rakentamattomana. Pääosin metsittymättömät vanhat ja nykyiset ottoalueet käsittävät merkittävän osan alueesta. Tavanomaisen metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet viime vuosina ja alueella risteilee ulkoilu- ja latureittien ohella myös runsaasti muita polkuja ja uria. Maisemaa rikkovat hiekkakuoppien lisäksi etenkin itä-länsi suunnassa useat tiet ja ajourat, joista osa on virallisia yksityisteitä. Suunnittelun lähtökohdista on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty strategiset lähtökohdat, alustavat tavoitteet ja voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat, sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. 4 Alueelle on vuonna 1984 laadittu valtuuston hyväksymä Virpiniemi Isoniemi osayleiskaava, sekä vuonna 1985 maa-ainesten ottoa ohjaava maisemaselvitys. Alueen eteläosaan on laadittu vuonna 1993 valtuuston hyväksymä Virpiniemen osayleiskaava. Suunnittelualueen ulkopuolelle jää v vahvistettu Merenrannikon ja saarten rantaosayleiskaava, jossa on osoitettu rantavyöhykkeen maankäyttö. Maisemaselvityksessä on määritelty maa-ainesten oton ulkopuolelle jäävät maisema-alueet. Selvityksessä sovituilla ottoalueilla hyödynnettävissä olevat paksuimmat kerrokset on pääosin jo otettu, ja jäljellä on lähinnä ohuita kerrostumia. Suunnittelualue on vuoden 1984 yleiskaavassa esitetty maa- ja metsätalousalueena, joka on karkeasti jaettu rantavyöhykkeen MU ja sisämaan MT alueiksi. Tässä kunnanvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa on esitetty loma-asutusvyöhykettä palveleva rannan suuntainen tieyhteys Isoniemestä. Virpiniemen osayleiskaavassa suunnittelualueen eteläosa on VU-1 aluetta. Nämä oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat eivät enää ole voimassa Oulun seudun yleiskaavan alueella, mutta niitä voidaan pitää kunnan hyväksyminä ohjeina. Niiden ohjausvaikutus ei ole enää huomioi riittävästi Virpiniemen suunnan kehittymistä. Käyttösuunnitelman laatimisen yhtenä lähtökohtana onkin olla ohjeena osayleiskaavan päivittämisessä. Oulun seudun yleiskaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maaainesten ottoalueeksi.

7 Ote seudun yleiskaavasta Ehkä tärkein alueen maankäyttöä ohjaava suunnitelma on Oulun seudun yleiskaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maa-ainesten ottoalueeksi. Suunnittelualueen eteläpäähän on osoitettu seudun kannalta merkittävä eläinurheilukeskus. Merkittävä Kirkonkylän asutuksen laajenemisalue sijoittuu lähelle suunnittelualuetta, Annalankankaan teollisuusalueen luoteispuolelle. Maakuntakaavassa alueet on varattu vastaavaan virkistystarkoitukseen. Maakuntakaavamerkinnän (V) mukaan tällä seudullisesti merkittävällä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueella tulee maankäyttöä suunniteltaessa kiinnittää erityisesti huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Alueen kehityskuvaa on hahmoteltu v päivitetyssä Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa. VIRPI-projekteissa on kehitetty Virpiniemeä merellisenä matkailu- ja virkistysalueena. Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa (VIVA 2007), Virpiniemi-Runteli-Isoniemi alue kuuluu 1. merkittävyysluokkaan. Aluerajaus pitää sisällään jo mainittujen alueiden lisäksi viheryhteyden Haukiputaan Kirkonkylän lounaisosassa sijaitsevan Haapajärven ympäristöön ja Kirkonkylän keskustaan, sekä Rytisuon alueen ja Isoniementien ja Annalankankaan teollisuusalueen välin. Virpiniemi on kansallisesti tunnettu hiihtokeskuksena ja liikuntaopiston ansiosta ja siellä tarjotaan jo nykyisin ohjelmapalveluita. Merkittävyysluokka 1 tarkoittaa, että; Alue sisältää virkistyskäyttöarvoja, vapaa-aika-arvoja, saavutettavuusarvoja, mahdollisesti luontoarvoja, maisemaarvoja, kulttuurihistoria-arvoja ja matkailuarvoja. Alue on yleisesti tunnettu laaja kokonaisuus. Sen virkistysja vapaa-ajan alueiden sekä reittien toteuttaminen ja hoito ovat ensisijaisesti Oulun seudun, eli kuntien ja valtion yhteisellä vastuulla. Alueen saavutettavuus paranee entisestään, kun kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustasta Pateniemen ja Kiviniemen kautta Virpiniemeen toteutuu. VIVA-suunnitelmassa on osoitettu ulkoilureitin jatkoyhteys Kiiminkijoen suistoon ja merenjäälle ulkoiluun soveltuva yhteys, mutta ei moottorikelkkareittiä, joka puolestaan on suunnattu Martinniemen ja Häyrysenniemen välitse merelle entistä ratapohjaa pitkin. 5

8 3 SELVITYKSET Erilliseen Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raporttiin ( ) ja siihen liittyvälle kartalle on koottu mm. luontoa, maisemaa, kunnan maanomistusta, maa-ainesten ottoa ja ympäristön maankäyttöä koskevia tietoja olevista selvityksistä ja tärkeimmistä suunnitelmista sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. Kunnan paikkatietoaineistosta on saatu tiedot mm. maanomistuksesta ja Haukipudas-seuralta on saatu arvokasta tietoa alueen historiasta. Lisäselvitykset on laadittu luonnonympäristön ja maiseman pienialaisista kohteista (liitekartta), sekä pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä. Ote lähtötietokartasta Kartalla on esitetty mm: maisemasuunnitelman mukaiset ottoalueet ja niiden otetut osat (aniliininpunainen), säilyneet dyynikentät ja rantavallit (ruskeat palloviivat), suot (sininen rasteri), pohjavesialueen raja, kunnan maanomistus (vihreä rasteri), olevat tiet, reittiyhteydet ja laavut, suunnittelualuerajan ulkopuolinen maankäyttö ja siinä esitetyt yhteydet mm. Kirkonkylän osayleiskaavasta, rantaasemakaavoista ja muista asemakaavoista, lähimpiä yksityistalleja ja hevoslaitumia, sekä alustava esitys maastopyöräreittiyhteydeksi, ym. suunnittelussa huomioon otettavaa. 4 TAVOITTEET Tavoitteena on laatia kattava luontoa säästävä suunnitelma, johon perustuen voidaan edelleen harjoittaa sekä taloudellista toimintaa, että virkistystoimintoja. Tarkoituksena on sovittaa yhteen alueen useat intressit, mm. seudulliset ja paikalliset virkistys- ja liikuntareittitarpeet, maa-ainesten otto ja metsätalous sekä liikennöinti. Erityiskysymyksinä käsitellään maisemaa korjaava maa-ainesten otto, pohjavesivarojen säilyttäminen ja turvaaminen sekä pienimuotoisen tuulienergian rakentamisalueiden ja mahdollisuuksien selvittäminen. Myös muut käyttösuunnitelman laadinnan aikana ilmi tulevat käyttötarpeet selvitetään. Käyttösuunnitelman on tarkoitus toimia pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjattaessa ja myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Tavoitteena on virkistyskäytön kehittäminen ja Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueiden toimintojen ja yritystoiminnan tukeminen ja palveluiden tuotteistaminen. Erityisesti suunnittelualueen pohjoisosassa tavoitteena on lisäksi virkistyspalveluiden tarjoaminen Kirkonkylän nykyisille ja tuleville asukkaille. Kirkonkylän osayleiskaavassa on osoitettu uusia, vielä toteutumattomia asuinalueita, keskustan uusi läntinen kehätie ja virkistysaluevyöhyke kuntakeskustaan. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun tavoitteita. Maanomistajien ja alueen muiden käyttäjien tavoitteet on selvitetty kyselyiden avulla. Näitä ja muita suunnittelutavoitteita on esitelty erillisessä Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raportissa. Luonnoksesta annetuissa mielipiteissä suunnitelmaa pidettiin monipuolisena ja virkistyskäyttöä hyvin tukevana. Myös maanomistajat näyttivät ymmärtävän alueen monikäytön metsätalous- ja virkistyskäytössä. Nähtävilläoloaikana osalliset esittivät mm. tuulivoimaloiden ja kehätieyhteyden jättämistä pois suunnitelmasta, maa-ainesten ottoalueiden laajentamista ja loma-asumista meren rannalle. 6

9 5 VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot ja niiden kuvailu Alustavassa luonnosvaiheessa tehtiin kaksi vaihtoehtoa käsivarapiirroksina. Molemmissa säilytettiin koskemattomana Runtelinharju, Annanmäki ja Isoniemenkankaan laaja, luonnonmuodostuma ja maisemallisesti tärkeä dyynialue. Samoin säilytettiin nykyisin käytössä olevat latu- ja reittiverkostot. Suunnittelussa todettiin opastuksen ja varustuksen parantamistarve, sekä tuettiin Virpiniemen olevien matkailu-, liikunta- ja virkistyspalvelujen monipuolistamista. Molemmissa vaihtoehdoissa metsätalous monikäyttöalueena on maankäytön perusteema. Tieverkostoa selkiytettiin ja karsittiin osoittamalla kehätieyhteys Virpiniemestä rantavyöhykkeen kautta Isoniemeen ja edelleen Isoniementien tai Länsikehän kautta Kirkonkylään, Soraväylälle ja uutta Kellonlahdentietä pitkin takaisin Virpiniemeen. Yhteydet meren rantaan osoitettiin rantavyöhykkeen rakentamattomista kohdista joissa kunnan maa ulottuu rantaan. Vaihtoehto A, Sinisiä ajatuksia Vaihtoehdossa A pääpaino oli ulkoilulla ja urheilulla. Kirkonkylän puoleiseen päähän osoitettiin kaivettavaksi laaja järvi asukkaiden virkistysmahdollisuuksien ja maiseman parantamiseksi. Tällä tavoin saatiin myös maa-ainesten otolle merkittävä reservialue. Laaja maaainesten ottoalue Isoniementien eteläpuolella on osoitettu Erämaavaellus alueeksi. laajalla rakentamattomalla alueella Runtelin ja ottoalueiden ympäristössä yhtenä teemana on hiljaisuus ja pimeys, joita täällä voidaan kaupungin läheisyydess hyödyntää eksoottisia matkailutuotteita kehitettäessä. Hyödyt ja haitat Reitistöjä ja kohteita on täydennetty merkittävästi. Esitetty maisemajärvi tuottaisi selvää lisäarvoa virkistysmahdollisuuksille ja myös uusia mahdollisuuksia maa-ainesten hyödyntämiselle. Vesialueen rakentamisen pohjaveden laadulle mahdollisesti aiheuttamaa uhkaa ei kuitenkaan ole voitu riittävästi selvittää suunnittelun aikana laadituilla lisäselvityksillä. Jatkoselvityksien rahoittamiseen tulee saada mukaan ne tahot, jotka suoraan taloudellisesti hyötyvät mahdollisesta lisäotosta. Haittana voi pitää, että vaihtoehto ei ota mitään kantaa suunnittelun yhtenä tavoitteena esitettyyn tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuuksien selvittämiseen. Vaihtoehto B, Tekniikkaa ja metsätaloutta 7

10 Vaihtoehdossa B monikäytössä painotettiin metsätaloutta, hyödynnettiin tuulivoimaa, ja sallittiin myös pienimuotoinen moottoriurheilu mopomaassa. Tuulivoimalat osoitettiin luonnonmaakannas säästäen hiekkakuoppa-alueen puolelle. Voimaloiden meluhaitta-alueet osoitettiin alueesta kiinnostuneen toimijan, wpd-finland Oy:n arvioiden mukaisina. Myöhemmissä työryhmäkeskusteluissa todettiin, että luonnonmaakannaksen korkeus kannattaa kuitenkin käyttää korottamaan tuulivoimalat mahdollisimman ylös. Mopomaa osoitettiin voimaloiden meluhaitta-alueelle lähelle Isoniemeen johtavaa tietä. Myös tässä vaihtoehdossa osoitettiin ohjeellisena pieni maisemalampi elävöittämään muuten niin erämaamaista ulkoiluympäristöä. Hyödyt ja haitat Vaihtoehto antaa enemmän painoa metsätaloudelle, koska tuulivoimalan meluvaikutusalueelle ei ole lisätty reittejä. Tuulivoimaloiden koerakentamiselle on nykytilanteessa tarvetta ja siihen on lupailtu valtion avustusta yrittäjille. Tästä saattaa koitua hyötyä myös virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiselle. Mopoilun ja voimaloiden meluhaitat yhdistettiin tässä vaihtoehdossa samalle alueelle, jossa ne kylläkin häiritsevät eniten käytetyn, reittitoimituksella perustetun, valaistun latu- ja ulkoilureitin rauhaa. Tuulivoimaloiden koealuetta pidettiin hyödyltään liian pienenä, kun otetaan huomioon sen aiheuttamat visuaaliset ja meluhaitat, sekä alueen luonteen muuttuminen. Maanomistajille ja alueen muille käyttäjille suunnatussa seminaarissa tuulivoimaloiden osoittaminen sai joiltakin maanomistajilta osakseen voimakasta kritiikkiä ja epäilyjä. Vaihtoehdon merkittävin haitta on, että moottoriajoneuvojen päästäminen alueelle voi ryöstäytyä käsistä mönkijöiden, moottorikelkkojen ja monttuautojen ylivallaksi. Lisäksi moottoriurheilu uhkaa pohjaveden puhtautta, kuluttaa maastoa ja aiheuttaa vaaratilanteita muille alueen käyttäjille. Maankäyttöratkaisujen valintapäätös Ohjausryhmä ja työryhmä valitsivat eteenpäin vietäväksi vaihtoehdon A, jossa alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, eikä aiheuteta melu- tai turvallisuushaittoja, ja joka tarjoaa runsaammat virkistysja matkailupalvelut. Suunnittelun tavoitteeksi oli asetettu tutkia tuulivoiman koerakentamisalueen sijoittumista alueelle. Myös vaihtoehdossa A tämän käyttömuodon selvittelyä päätettiin jatkaa vaikka se aiheuttaa visuaalisia ja meluhaittoja, jotka osittain ovat ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa. Tuulivoimaloiden vaikutukset voitaneen arvioida vasta hankekohtaisilla suunnitelmilla. 8

11 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 6.1 Yleiskuvaus Suunnitelman pääperiaatteet Suunnittelualueen tuleva pääkäyttö on metsätalous virkistäytymis- ja moninaiskäyttöalueena. Tämä tarkoittaa, että erityisesti nykyisille hiekkakuoppa-alueille on osoitettu ulkoilun, virkistäytymisen, matkailun ja urheilun teema-alueita, sekä Virpiniemen aluekokonaisuuden olevia toimintoja ja matkailua tukevia alueita ja reittejä. Yksityistiejärjestelyillä on tarkoitus karsia alueen halkaisevaa tiheää tieverkostoa ja osoittaa yleiskaavan mukainen kehäyhteys rannan loma-asutuksen taakse. Tavoitteena voidaan pitää, että tätä tieyhteyttä kehitetään rauhallisesti ajettavana maisemareittinä luonnonympäristö ja maisemalliset tekijät huomioon ottaen. Virkistysreitteinä on pääosin käytetty jo olevia metsä- ja monttuteitä, polkuja, sekä muuta olevaa verkostoa. Olevat ladut ja ulkoilureitit on osoitettu suunnitelmassa nykyiselle paikalleen. Meren läheisyys ja rantaan pääsy on otettu huomioon suunnittelussa, vaikka suunnittelualue ei ulotu rantaan asti. Alueen kesäiseksi helmeksi ja uudeksi maisemalliseksi kohokohdaksi on suunnitelmalla osoitettu mahdollinen pohjavesijärvi tai -lampi lähelle Annanmäkeä. Keinotekoinen järvi mahdollistaisi maa-ainesten oton jatkumisen osalla alueesta. Suhde lähialueisiin ja muuhun suunnitteluun Asutuksen laajenemisalueita ja niihin liittyvä Kirkonkylän sisääntulotien jatke on toteutumassa suunnittelualueen tuntumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin ulkoiluun käytettävät metsäalueet rakennetaan, ja että ulkoilualueita tarvitsevia asukkaita tulee lisää. Myös Virpiniemen aluekokonaisuus on monipuolistunut ja muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Golfkenttäalue on sulkenut osan ulkoiluun käytetystä luonnonmaa-alueesta pois entisiltä käyttäjiltä. Latujen uudelleenjärjestelyissä on jouduttu kaatamaan puita ja metsä on harventunut. Laajoja alueita on otettu tai suunniteltu asemakaavalla loma-asuntokäyttöön. Asemakaavassa on osoitettu lisäksi rakentamisalueet hotellille ja kaksi jääkiekkokenttää sisältävälle hallille. Erityisesti reitistöt ovat Virpiniemen suunnalla joutuneet ahtaalle. Jos lyhyillä matkoilla kierretään useaan kertaan samaa reittiä, niin vaarana on kyllästyminen. Toisaalta kilpaladut on sijoitettava korkeussuhteiltaan vaativimpaan maastoon. Uusin merkittävä toteutumassa oleva hanke on Kellonlahdentien ja kevytliikenneväylän toteuttaminen Kirkonkylän ja Virpiniemen välille. Alueen tavoitettavuutta on jo parantanut Virpiniemen ja Kiviniemen välille on toteutettu kevyen liikenteen väylä alikulkuineen. Suunniteltu kevyen liikenteen rantareitti jatkaa tätä yhteyttä Oulun keskustaan ja edelleen Oulun eteläpuolisiin kuntiin asti. Käyttömuotojen rajoitteista ja ristiriidoista Maa-ainesten ottoa rajoittavat dyyni- ja harjualueen arvokas maisemakuva ja pohjavesialue. Mahdollisesti vedenhankinnassa käytettävissä oleva pohjavesialue saattaa rajoittaa myös alueen pohjoisosaan ohjeellisella rajauksella osoitetun maisemalampikokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksia, vaikka alue onkin seudun yleiskaavassa ja vuoden 1985 maisemasuunnitelmassa näytetty maa-ainesten ottoalueena. Suunnitelman eteenpäinvieminen edellyttää tarkempia pohjavesiselvityksiä. Pohjavedestä, sekä turvallisuutta ja luonnonrauhaa vaativista virkistäytymisteemoista (hiihto, vaellus, luontopolut, lasten hiihtomaa jne.) johtuen alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, moottorikelkalla tai mönkijällä ajoa tai muuta vastaavaa toimintaa. Osittain ristiriitaisina toimintoina voidaan pitää pienen tuulivoimaloiden koealueen osoittamista ja Hiljaisuuden laakson toimintoja, kuten vaelluksen ja muun erämaamaisen kokemuksen tarjoamista lähialueen asukkaille ja matkailijoille, lähellä kaupunkia. Tuulivoiman käytön edistämistä pidetään valtakunnallisesti erittäin hyvänä tavoitteena, mutta ottaen huomioon tuulivoimaloiden pienen määrän (3-4 kpl), saattaisi olla parempi harkita koerakentamiseen alueita, joille jatkossa 9

12 mahtuisi enemmänkin voimaloita, ja joilla ei ole matkailullista erityispotentiaalia tai -arvoa. Tuuliolosuhteiltaan vastaavaa rakentamatonta maa-aluetta ei Haukiputaalta löytyne. Tuulivoimaloiden ohjeellinen sijainti on kuitenkin haluttu esittää suunnitelmassa vaihtoehtoisena käyttömuotona, koska kunnanhallitus on määritellyt suunnittelun yhdeksi tehtäväksi selvittää niiden mahdollista sijoittumista alueelle. Suunnitelmalla on etsitty vyöhykettä, jolla voimaloiden sijoittumisesta tälle alueelle olisi mahdollisimman vähän haittaa. Suunnitelmassa osoitetuista vyöhykkeistä Suunnitelmassa on osoitettu erilaisia maankäyttövyöhykkeitä, joiden teemat riippuvat maisema- ja luontotekijöistä, olevasta reittiverkostosta, etäisyydestä Virpiniemeen, Kirkonkylälle, merenrantaan ja yleisestä sopivuudesta esitettyyn käyttötarkoitukseen. Kaikilla vyöhykkeillä kesämaahan osoitettua pohjavesijärvialuetta lukuun ottamatta pääkäyttötarkoitus on metsätalous monikäyttöalueena. Virpiniemen suunnalla tuetaan alueen palveluiden kehittymistä ja Kirkonkylän suunnalla asukkaiden päivittäistä vapaa-ajanviettoa. 10

13 6.2 Teemat ja maankäyttömuodot alueittain Koko alueen teemana oleva metsien monikäyttö, voi luontevasti pitää sisällään eri liikuntamuotoja, kuten latuja, erilaisia ulkoilureittejä ja suunnistusalueita sekä geokätköilyä koko suunnittelualueella. Metsänhoidon ja monikäytön kannalta merkittävää on lähelle pohjaveden pintaa kaivettujen hiekkakuoppien kunnostaminen ulkoilumetsäksi, jossa puuntuotanto olisi tärkeä käyttömuoto. Luonnon ja maisemakuvan kannalta arvokkaimmilla alueilla olisi perusteltua soveltaa vapaaehtoisiin määräaikaisiin sopimuksiin perustuvaa metsänsuojelua (Metso) esimerkiksi Runtelin reunamuodostuman ja komeiden dyynien alueella sekä Osmonlaakson soilla. Maaperän ja maanpinnan muotojen kannalta herkimmillä, tai muuten aktiivisimmin käytettävillä alueilla hakkuiden ja maanpinnan muokkauksen tulisi olla vielä nykyistäkin hellävaraisempaa. Asia vaatii vielä tarkempaa metsätaloussuunnittelua ja neuvotteluja maanomistajien, Metsäkeskuksen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hiekkakuoppien kunnostaminen metsätalousalueeksi ja perusteltuun virkistyskäyttöön turvaisi entistä paremmin pohjaveden laadun, ja pitäisi mahdolliset asiattomat kulkijat poissa pohjavesialueelta. Metsätaloudessa metsiä hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Metsien käsittelyä ohjaa metsä- ja luonnonsuojelulait, maakäyttö- ja rakennuslaki sekä metsien sertifiointikriteerit. Yksityiskohtaisemmat metsien hoidon ja käytön periaatteet perustuvat valtakunnallisiin hyvän metsän hoidon suosituksiin ja lisäksi mm. metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen, metsämaiseman hoidon ja monikäytön sekä kaavoitusalueiden metsien käsittely ohjeisiin. Metsien käsittelyssä otetaan huomioon kukin alueen luonnonolot, maisema ja ihmisten tarpeet. Metsätalouteen vaikuttavat myös muut käyttömuodot sekä virkistys-, kulttuuri-, maisema- ja luontoarvot ja metsien suojavaikutus. Suunnittelualueen metsämaat ovat valtaosaltaan mäntyvaltaisia kuivia ja karukkokankaita. Alueen puusto käsittää pääasiassa nuoria taimikoita sekä vanhoja uudistettavia mänty metsiä. Taimikot ovat syntyneet luontaisen metsän uudistamisen seurauksena. Ainoastaan maa-ainesten ottoalueet on istutettu. Metsätalousalue sinänsä sopii tuulienergiatuotannon kanssa yhteen. Kuitenkin, jos maisemasta haetaan levollisuutta ja virkistävää rauhaa, saattavat jatkuvassa liikkeessä olevat, varoitusvaloin varustetut ja 150 metrin korkeuteen kohoavat jättiläiset viedä turhan paljon huomiota. Nykyisten maisema-arvojen lisäksi jatkotyönä selvitetään mahdollisuudet luoda alueelle uutta järvimaisemaa. Tärkeä maisemaa korjaava toimi on kuoppien reunojen kunnostaminen turvallisiksi retkeilijöille kuitenkin niin, että törmäpääskyrinne ja näkymiä tarjoavat jyrkät rinteet tai maanpinnan muotojen syntytapaa havainnollistavat kerrostumat säilyvät tietyillä paikoilla. Suunnitelmalla annetaan nykyisten liikuntamuotojen lisäksi erityistä potkua myös nuorten suosimille tai laajoille harrastajapiireille sopiville liikuntamuodoille, millä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi pyöräily ja maastopyöräily, sekä sauvakävely. Uudet pyörätiet Kirkonkylän, Virpiniemen ja Kiviniemen välillä aina Ouluun asti toimivat osana reitistöä ja mahdollistavat esimerkiksi pitkänmatkan rullaluistelun turvallisissa oloissa. PK-team on tehnyt esityksen maastopyöräreitin varaamisesta alueelle. Erityisesti nuorille tarjottavat liikuntapalvelut hyötyvät siitä, että tänne on nyt järjestettävissä julkisen liikenteen yhteydet niin Kirkonkylältä kuin Oulun suunnasta. Esimerkiksi Virpiniemen 11

14 jalkapallokenttä, hallitilat ja ratsastuskeskukset tarjoavat nuorille entistä paremmin saavutettavissa olevia palveluita. Alueella jo vanhastaan harrastettavat hiihto ja suunnistus ovat Suomen kansallislajeja. Kilpailutoiminta on vireää ja harrastajamäärät suuria. Edellä mainitut lajit ovat kansanterveyden kannalta todellisia kunnonkohottajia ja niitä opetetaan jo peruskoulussa. Alueella on melko kattava latuverkosto, jota täydennetään erityisesti Kirkonkylän asukkaita palvelemaan osoittamalla Talven riemumaahan lasten hiihtomaa. Kirkonkylän lähiasukkaita palvelee myös Koiramaa. Koiran omistajia on yhä enemmän myös keskustaajama- ja kaupunkialueilla. Päivittäinen koiranulkoilutus tapahtuu vähintään kolmesti päivässä ja pisimmän lenkin tulisi kestää noin tunnin. Pieni koira sopii kunnonkohottajaksi esim. eläkeläiselle. Koiraharrastukseen liittyy nykyään metsästyksen lisäksi monenlaisia aktiviteetteja niin koiralle kuin sen omistajallekin. Koirahiihto, tottelevaisuuskoulutus (TOKO), agility, flyball, raunio- ja pelastuskoiratoiminta ja valjakkoajon harjoittelu sekä näihin liittyvät kilpailut ovat Koiramaahan sopivia toimintoja. Virpiniemen lähimaastoon on varattu valjakkoajoaluetta, jossa esimerkiksi matkailijat voisivat suorittaa valjakkoajokortin. Sekä Virpiniemen golf- että ratsastusharrastus ovat edistyneellä tasolla rahaa vaativia harrastuksia. On oletettavaa, että niiden harrastajilla on mahdollisuus maksaa palveluista. Tällöin niiden tuotteistaminenkin on kannattavaa. Virpiniemessä on 18-väyläinen golfkenttä, huoltotilat, majoitustilaa sekä klubirakennus ravintoloineen. Lisäväyliä on mahdollista rakentaa suoraan nykyiseen alueeseen liittyen. Suunnittelualueen eteläpuolella on kaksi yritystoimintaa harjoittavaa ratsastuskoulua ja harjoitusravirata. Yksityisten yrittäjien taholta alueelle on tehty merkittäviä taloudellisia satsauksia (tallirakenteet, maneeseja, ravirata). Suunniteltu lyhyt harrastajien tallialueen kiertävä reitti kaipaa jatkoa ja virallistamista liiketoiminnan kehittämiseksi. Eläinurheilualuesuunnitelmassa ratsastuskoulujen hevosmäärä on 80. Ravitalli ja tallipaikkoja vuokraavat tallit ja ratsastusterapiatallivaraukset mukaan lukien hevosia olisi tulevaisuudessa yhteensä Yksityisten omistamia talleja on runsaasti myös Topinperällä. Tällä perusteella täällä voisi toimia ratsastuskoulukeskus opetus- ja kilpavalmennuksessa kansallisella tasolla. Tällöin suositellaan varattavaksi ratsastusteitä n km. Rytisuon alueen ympärille suunniteltu 4 km pituinen ratsastusreitti ei vielä riitä turvaamaan yritys- ja harrastustoiminnan kehittymistä. Vaellusratsastus- ja matkailutoimintaa varten tarvitaan myös pitkiä reittejä, n km päivää kohti. Tavoitteena muissa yhteyksissä mainittu seudullinen hevosreitti - joka yhdistäisi Virpiniemen Kalimenkylän kautta Kiimingin Jäälin itäosan ja Aaltokankaan tallikeskittymiin - tyydyttäisi osan reittitarpeesta. Muu reittitarve voidaan tyydyttää, jos kunnan palstoja virkistysalueen ulkopuolella käytetään tiheämpään reitistöön ja järjestetään pääsy-yhteys palstalle. Ratsastus, raviurheilu ja valjakkoajo ovat voimakkaasti kasvavia liikuntamuotoja. Ratsastajien ikähaitari on nykyään laaja, tosin nuorisopainotteinen. Aikuisratsastajien määrä on kuitenkin lisääntynyt noin 30 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Ratsastustallien pyörittäminen vaatii nuorilta jatkuvaa talkootyötä hevosta ei voi jättää hoitamatta tai ratsastamatta. Ravihevosharrastajia Suomessa on n ja suomalaista ratsastusta harrastaa nykyään yli Vuosista harrastajien määrä on noin kaksinkertaistunut. Euroopassa ratsastusharrastus on suhteessa yhtä suosittua., mikä näkyy esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä myytävänä tuotteena. Ratsastuskoulutoimintaan kuuluvan maastotunnin järjestäminen ja ratsastus matkailupalveluna vaativat tallin läheisyyteen esim. 5 km ja 10 km reitit, jotka riittävät tunnin hitaaseen tai vauhdikkaaseen ratsastukseen. Hevosurheilukeskuksilla lähireittejä tulisi ratsukoiden määrän takia olla enemmän. Yli 40 hevosen ratsastuskeskuksella tulisi lähireittejä olla km. Hevosreitti on mielellään yksisuuntainen. Kaksisuuntaisella reitillä tulee olla riittävän hyvä näkyvyys, jotta yllättäviä kohtaamisia ei pääse tapahtumaan. Reitit eivät voi olla yhteisiä muiden liikuntalajien kanssa ehkä lyhyehköjä siirtymäosuuksia lukuun ottamatta. 12

15 Uusia, etenkin nuorten harrastuksia ovat skikkaus, geokätköily ja roolipelit (larppaus), joita voi harrastaa koko suunnittelualueella. Erityisesti Kesämaahan sopivia liikuntalajeja tai ulkopelejä ovat myös frisbeegolf, rantalentopallo ja petankki. Skikkaus on läheistä sukua rullaluistelun ja hiihdon kanssa. Välineet näyttävät pienikokoisilta rullasuksilta. Ilmakumipyörillä varustetut metalliset skiket kiinnitetään tukeviin urheilukenkiin. Eteneminen tapahtuu luistelutyyliin, ja menoa vauhditetaan yleensä sauvoilla. Tätä maasto-oloihin kehitettyä lajia voi harrastaa esimerkiksi nurmella, pururadalla tai soratiellä. Keski-Euroopassa skikkaajia on jo yli Geokätköily muistuttaa suunnistusta, jossa käytetään apuna gps-laitetta. Geokätkö on rasia, jonka sisään laitetaan lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jokin vaihtotavara, jonka kätkön löytäjä voi halutessaan vaihtaa toiseen pikkutavaraan. Netissä ilmoitetaan kätköjen koordinaatit, löytövihjeet ja kätkön löytämisen vaikeusaste ( Live-roolipeli (Live Action Role Play), larppi, on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat ilmaisevat roolihahmojensa toimintaa käyttäen koko kehoaan apuna sekä pukeutumalla hahmonsa mukaisesti. Live-roolipelaamista on tästä syystä verrattu sekä improvisaatioteatteriin että Commedia dell'arte -teatteriin. Live-roolipelaamiselle on ehdotettu suomenkieliseksi nimeksi näytelmäpelaamista ja näytelmäroolipelaamista, joita käytetään jonkin verran. Pelin osallistujille on etukäteen suunniteltu yksilölliset hahmot, joiden mukaisesti pelissä on tarkoitus toimia. Kullakin hahmolla on ominaiset tavoitteensa, arvonsa, elämänhistoriansa ja luonteenpiirteensä. Pelissä ei kuitenkaan ole ennalta kirjoitettua käsikirjoitusta eikä ohjausta vaan pelin järjestäjät ovat luoneet hahmokuvausten perusteella pelille alkutilanteen, joka pelin alettua pelaaja alkaa elää pelihahmojen toiminnan mukaisesti. Luontoon perustuva teemamatkailu tulee Oulun lähialueilla tukeutumaan rakentamisen ulkopuolelle jääneisiin alueisiin, vesitöihin ja tarjolla oleviin elämyksiin. Energian hinnan noustessa voi arvella, että lähimatkailun osuus kasvaa, jolloin Virpiniemen tyyppiset monipuoliset alueet saavat lisää asiakkaita. Oulun seudulle muuten tuleville matkailijoille täällä voidaan järjestää matkailukokemuksia jotka ovat nopeasti ja kustannustehokkaasti saavutettavissa. Alueelle pääsymahdollisuudet hyvät ja se on nopeammin saavutettavissa kuin muihin matkailualueisiin liittyvät oikeat erämaa-alueet esim. Yli-Iin Kierikissä, Rokualla, Lapissa tai Kuusamossa. Tämä voisi sopia sellaiselle Oulun seudun matkailijalle, jolla on vain päivä käytettävissä elämyspalveluihin. Suunnittelualueella tai sen tuntumassa ei ole varsinaista koskematonta luontoa, ehkä merta ja dyynialueita lukuun ottamatta. Talvella lumi peittää maiseman arvet näkyvistä. Hiljaisuus, pimeys ja kylmyys ovat varsinkin ulkomaalaisille eksoottisia ominaisuuksia, ja revontulten ja tähtien tarkkailu voivat olla luontoretken ohjelmanumeroita. Hiljaisuutta häiritsevät tällä hetkellä alueelta aikaa myöten vähenevät toiminnot kuten liikenteen, hiekanoton ja betoniaseman aiheuttamat äänet, ja lisäksi mönkijöiden, mopojen, enduroiden ym. moottoriajoneuvojen ajo maastossa. Talvisia ohjelmanumeroita voivat olla murtomaahiihto tai hevosvaellus lumisessa metsässä laavulle tulistelemaan, pulkkamäet, luistelu ja potkukelkkailu, kesäisiä taas maastopyöräily tai -ratsastus, minivaellukset laavulla yöpymisineen ja valoisat yöt. Luontomatkailua ajatellen Suomen kesä on kansainvälisessä vertailussa viileähkö ja epävakainen, mutta valoisa ja sallii aktiivisen lomanvieton. Talveen sisältyy suuri osa varsinkin Suomen kansainvälisestä matkailupotentiaalista, jonka ytimenä on jää, lumi. kylmyys ja pimeys. Vesistöt ja laajat metsät tarjoavat elämyksiä. Positiivisia tekijöitä ovat myös selvät vuodenajat ja se, etteivät ääriolosuhteet kuten myrskyt tai hirmupakkaset aiheuta merkittäviä ongelmia. Sääolot ovat kuitenkin vaihtelevia ja ilmasto ei salli takuuvarmojen turistisesonkien syntyä. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota tarpeeseen säilyttää alueita, joiden äänimaisemalle on tunnusomaista ihmisen toiminnan melun vähäisyys ja luonnon hiljaisuuden korostuminen. Tutkimuksista käy ilmi, että tuulen kohina auttaa peittämään ihmisen tuottamia ääniä ja meluvaikutus riippuu esim. tuulen suunnasta. 13

16 Nykyisistä palveluista matkailijaa kiinnostanee merenrannan läheisyys ja veneily, Virpiniemen golf ja muut liikuntamahdollisuudet. Eläinurheilun merkitystä ei pidä aliarvioida. Esimerkiksi ratsastus maastossa tai kentällä tai kärryvaellus ovat esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä näkyvä myytävä tuote. Laajat, suhteellisen tasapohjaiset hiekkakuoppamaisemat muistuttavat eksoottisella tavalla villinlännenmaisemaa tai hiekkaerämaata, joka jollakin osa-alueella voi jäädä lopputilanteeksikin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi törmäpääskykoloniat ja maanpinnan muotojen syntymistä havainnollistavat hiekkakerrostumaleikkaukset, sekä törmät, joiden päältä aukeaa näköaloja. Pääsääntöisesti tavoitellaan kuitenkin luonnonmukaisen suomalaisen metsän ja maanpinnan muotojen ennallistamista. Alueet on otettu käytännössä niin syvälle kuin se pohjaveden suojelu sallii. Maisemaa korjaava maa-ainesten otto on mahdollista Runtelin vanhoilla ottamisalueilla ja muutoin, jos otto jollakin alueella voidaan ulottaa reilusti pohjaveden pinnan alapuolelle. Nykyään ei voi enää pitää kaavamaista luiskaa sopivana ottoalueiden reunojen muotoiluperiaatteena, vaan osa mahdollisesta lisäotosta tulisi käyttää montunreunojen luonnonmukaiseen muotoiluun. Myös oton myötä syntyvän järven vedenalaisen osan muotoilu lapsille ja muillekin käyttäjille sopivaksi ja turvalliseksi vaatii suunnittelua ja malttia aineksia ei voi hyödyntää maksimaalisesti. Käyttösuunnitelmassa on esitetty alla olevat virkistysreitit ja kohteet 14

17 Retkimaa Runteli Nykyiset latu- ja ulkoilureitit keskittyvät Virpiniemeen ja sen pohjoispuoleiselle rantaharjuvyöhykkeelle. Alueella on Runtelin laavu. Loma-asunnoille kulkee ajoreittejä sekä rannan suuntaisesti loma-asuntojen itäpuolella että lukuisina poikittaisyhteyksinä maa-ainesten ottoalueiden halki. Retkimaa on jo nykyään alueen virkistystoimintojen painopistealuetta. Siellä on hyvä Virpiniemen urheilukeskusta palveleva latu- ja ulkoilureittiverkosto. Aiempien reittien lisäksi alueelle on osoitettu vaellusreitti ja sen osana Runtelin maisemapolku, josta avautuu komeat merinäköalat. Talvella korkeuserot ja kuurainen puusto saavat aikaan postikorttimaisen vaikutelman. Yhteys rantaan on osoitettu luontopolun kautta. Nykyiset harjun ylittävät tieurat toimivat joskus tulevaisuudessa monitoimireitteinä ja myös niiltä tulisi järjestää opastettu yhteys rantaan. Ajoyhteytenä loma-asunnoille toimisi tällöin voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu rannan suuntainen tieyhteys, josta pääosa, kuten Keskiniementie, on jo toteutettu. Merenrantaa tulisi muutenkin hyödyntää matkailussa, esimerkiksi merimelontareitti Virpiniemestä rantautumispaikkojen kautta Kiiminkijoen suistoon olisi elämyksenä houkutteleva. Erityisesti Runtelin lähiympäristössä reitistöt vaativat tarkastelua isommassa mittakaavassa. Reitit käyttävät osittain samoja polkuja ja alueella on useita huomioon otettavia luontokohteita tai hyviä näkymiä. Reittien varteen on osoitettu uusia levähdyspaikkoja niin rannalle varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle kuin harjulle kunnan maalle. Tarkoituksena on, että Virpiniemestä lähdettäessä lyhyemmälläkin retkellä, esim. lasten kanssa, laavu tai nuotiopaikka olisi hyvin saavutettavissa Luontopolun kohteina ovat harjumuodostuma, sen muinaiset rantatörmät, pirunpellot, hiekkakuoppien törmäpääskyyhdyskunta ja kerrostumien näkyvät leikkauspinnat, sekä suunnittelualueen ulkopuolella maankohoamisranta, jatulintarha, jääkärikämpän rauniot ja Isoniemen hiekkarannat. Merinäköalat pyrkivät peittymään rinteissä kasvavan puuston taakse, joten niitä tulisjatkossa avata ja/tai rakentaa näköalatasanne nykyistä korkeammalle. Alueelle on osoitettu myös maastopyöräilyreitti Virpiniemestä Runtelin, Isoniemen kautta Annalankankaalle ja uuden Kellonlahdentien kautta pääsee palaamaan nopeasti takaisin Virpiniemeen. Reitillä voidaan hyödyntää Kirkonkylän palveluita tai käydä tutustumassa kulttuurikohteisiin (kirkko, jokiranta). Lyhyempänä lenkkinä voi käydä kiertämässä Runtelin ja palata vaikka Keskiniementietä Virpiniemeen. 15

18 Dyynimaa, Hiljaisuuden laakso ja Erämaavaellus Virpiniemen reviiri, Kisamaa, Hietaperäntie monitoimireittinä 16 Dyynimaahan on osoitettu maa-aineslain tarkoittama kaunis säilytettävä maisema-alue, Metso-ohjelman mahdollinen soveltamisalue, sekä nykyiset latureitit. Kauniin maisemakuvan muodostaa luonnonesiintymänäkin erikoinen dyynialue. Harva mäntymetsä ja hyvin erottuva dyynien aallokko tekevät tästä alueesta satumaisen kauniin etenkin talvella. Alueelle osoitettu maastopyöräilyreitti käyttää hyväkseen olevaa latureittiä. Isoniementien eteläpuolella on maa-ainesten oton johdosta säilynyt laajoja alueita rakentamattomana, lähellä asukkaita. Isoniementie säilyy ajoneuvoliikenteen yhteytenä jolta pääsee myös rantavyöhykkeen loma-asunnoille. Muut olevat tiet on osoitettu tulevaisuuden monitoimireiteiksi ja ne mahdollistavat liikkumisen alueen sisällä. Lisäksi tänne on osoitettu uusi lähivaellusreitti. Luontoreitti johtaa Virpiniemestä Osmonlaakson soiden kautta Runteliin ja edelleen Isoniemeen ja sen lähiympäristössä on luontokohteina dyynejä, rakkakivikoita, törmäpääskykolonia, rantatörmä, ja maankohoamisrannikko. Rantaan pääsy järjestyy kunnan palstan kautta ja Isoniemessä. Uudet levähdyspaikat on osoitettu lähelle Virpiniemeä useita liikuntateemoja palvelevien reittien risteämiskohtaan ja toinen Hiljaisuuden laakson reunalle kunnan palstalle, latu- ja luontoreittien viereen, paikkaan jossa on mahdollisuus valojen häiritsemättä tarkkailla vaikka öistä revontulitaivasta. Luonnonmaakannakselle osoitettu 3-4 tuulivoimalan koerakentaminen ja siihen liittyvä meluvaikutusalue on ristiriidassa Hiljaisuuden laakson kanssa, eikä sillä ole laajenemismahdollisuuksia. Myös maa-ainesten ottoon liittyvän Isoniementien rekkaliikenteen äänet kantautuvat Hiljaisuuden laaksoon, joten hiljaisempi vyöhyke vaellusreitteineen voi toteutua vasta kun maaaineisten otto loppuu Runtelin reunamuodostuman läheisyydessä. Samoin valvomaton moottoriajoneuvoilla ajo maastossa aiheuttaa melua ja haittaa muille kulkijoille. Palautteessa saadusta kritiikistä huolimatta suunnittelussa päädyttiin esittämään mahdollinen tuulivoimaloiden sijainti, mm. siitä syystä että tämän asian tutkiminen oli asetettu suunnittelun yhdeksi tavoitteeksi. Tuulivoimaloiden sijoittumista ei ratkaista tai lyödä lukkoon tällä käyttösuunnitelmalla. Mikäli jatkotyönä halutaan tarkemmin tutkia tuulivoimaloiden sijoittamista, käyttösuunnitelmassa esitetty sijainti häiritsisi vähiten loma-asutusta ja tuulisuuden kannalta olisi kuitenkin lähellä rantaa. Maakuntaliitolla on meneillään projekti, jossa kartoitetaan laajemmalti maa-alueilla sopivia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja, ja selvityksen tulos on hyvä ottaa huomioon ennen kuin tuulivoimaloiden sijoittamisesta alueelle päätetään.

19 Suunnittelualue on pääosin pohjavesialuetta ja maa-ainesten oton hiipuessa omistettu metsänhoidolle ja luonnonläheisille harrastuksille. Alueelle ei ole osoitettu moottoriurheilua. Virpiniemen reviiri-alueelle on osoitettu ko. alueen toimintoja tukemaan entisten latujen lisäksi luontopolku, maastopyöräreitti ja vaellusreitti, sekä maastoratsastus kunnan palstoja hyödyntäen. Treenimaastona hevosille on osoitettu jo otettua hiekkakuoppa-aluetta, jonka laidoilla on kunnan palstoja. Näille on mahdollista saada korkeuseroja maastoreiteille. Alueella voidaan opetella myös valjakkoajoa. Koiravaljakkoajokortin ajaminen voisi olla unohtumaton matkailuelämys. Virpiniemen reviirin säilyneet luonnonmaa-alueet ovat käytettävissä marjastukseen ja sienestykseen. Kisamaa-alueelle Isoniementien eteläpuolelle on helppo päästä ja sinne on osoitettu aluetta muille liikunnallisille tapahtumille kuten esimerkiksi paintball-kisoille tai larppaukselle. Ajoneuvoliikenteen vähitellen väistyessä monttuteiltä, voidaan niitä joskus tulevaisuudessa käyttää monipuolisesti kulkureitteinä. Hietaperäntie yhdistää alueen merenrantavyöhykkeelle ja Runtelin laavuun, ja toinen laavu löytyy Annanmäen eteläpuolelta. Näitä on mahdollista käyttää tapahtumien tukikohtina. 17

20 Kesämaa, Koiramaa ja talven riemumaa Koko suunnittelualueen toiminnalliseksi kohokohdaksi on ajateltu Kesämaan pohjavesijärvialuetta. Se olisi Kirkonkylän asukkaiden tavoitettavissa, liikunta- ja vapaa-ajanviettopaikkana, sekä kohtaamispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Lampien toteuttamismahdollisuus on vielä varmistettava tarkemmin tutkimuksin ja kokonaisuus tulee suunnitella niin, että se on maastomuotoiluineen toteutettavissa suoraan maaainesten oton yhteydessä. Käyttösuunnitelman laatimisen loppuvaiheessa suunnittelualueelle on esitetty myös konsertti- ja teatteripaikkaa, joka mahdollisesti voitaisiin toteuttaa Kesämaahan. 18 Järven toinen pää tulisi jättää matalaksi lastenrannaksi. Alueelle tulisi EU-uimarantatasoinen varustus ja laavu olevan latu-ulkoilureitin varteen. Jyrkähkö rantahiekka tarjoaa lämpimän lekottelualueen ja katsomon tapahtumille. Annanmäki säilytetään ja huolehditaan siitä, että sen rinteet sopivat mäenlaskuun niin pulkalla kuin laudallakin. Annanmäeltä aukenevat komeat näköalat saavat lisää merkitystä jos vesinäköala pystytään tänne toteuttamaan. Kannaksen erottamana tien varteen on osoitettu pienempi lampi eläinten uittoon. Tämä antaisi vesinäköalan aivan Isoniementien varteen. Liikenne ei häiritse eläinten uittoa. Lampia voidaan talvisaikaan käyttää luisteluun, potkukelkkailuun ja vaikka pipolätkän peluuseen. Lähistölle voidaan tehdä erilaisia lumirakenteita ja Talven riemumaahan on osoitettu hiihtomaa lapsille. Koiramaa on tarkoitettu koirien päivittäisen ulkoilutuksen lisäksi koulutukseen ja esimerkiksi koiraladuille ja tapahtumille.

21 7 SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Työssä arvioidaan miten ympäristön todetut arvot ja hyvät ominaisuudet säilyvät, miten alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Arvioinnissa kuvaillaan vaikutuksia sanallisesti. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia verrataan; nykytilaan tai nykytilan kehittymiseen, jos suunnitelmaa ei laadittaisi, valtakunnallisiin ja seudullisiin intresseihin, tavoitteisiin ja voimassa oleviin suunnitelmiin. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. Hankkeet vaativat jatkosuunnittelua, joten niiden toteuttamiskustannuksia ja muita määrätietoja ei arvioida. Vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusarviointi on tehty yhteistyössä kunnan ja työryhmän edustajien kanssa, ja sitä on täydennetty ohjausryhmän kokouksissa saatujen asiantuntijakommenttien ja alueen käyttäjille sekä maanomistajille suunnatun seminaarin tulosten pohjalta. Arviointi painottuu tärkeimpiin ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin vaikutuksiin sekä toimintojen taloudellisiin ja elinkeinopoliittisiin vaikutuksiin. Viranomaiset, maanomistajat ja muut osalliset ovat omalta osaltaan arvioineet vaikutuksia luonnosvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. Lausuntojen ja muiden mielipiteiden referaatit ja lausuntoihin annetut vastineet ovat liitteenä. Ympäristövaikutuksista Arvioinnissa keskitytään tärkeimpien luonto- ja maisemavaikutusten arviointiin, mahdollisiin terveys- ja turvallisuushaittoihin, sekä luonnonvarojen säilymiseen. Erityisiä ympäristö- ja maisema-arvoja alueella on säilyttämisen arvoisilla harju-, dyyni- ja rantavallialueilla ja niille tai niiltä aukeavien näköalojen yhteydessä, sekä pienialaisilla soilla, jotka on esitetty nykytilanne-kartalla sekä maiseman ja luonnon erityiskohteet - kartalla. Tärkeimpiä luonnonvaroja alueella ovat pohjavesi ja metsät, jossakin määrin myös jäkälä. Tavallisen ulkoilijan arvostamia luonnonvaroja ovat myös marjat ja sienet. Suurin uhka edellä mainituille arvoille on jo nykyisellään pitkälle viety maa-ainesten otto sekä maanpinnan turhan raskas muokkaaminen metsätalouteen liittyen alueilla, joilla maaperä ja aluskasvillisuuden kulutuskestävyys on huono. Tuulieroosio saattaa kuljettaa hiekat Runtelin rinnemetsistä sisämaahan, jos maaperää käsitellään liian voimakkaasti hiekkapohjaisilla alueilla. Ottomonttujen valvomaton täyttö tai muotoilu paluukuormina tuotavilla, mahdollisesti liian ravinteikkailla tai haitallisia aineita sisältävillä massoilla saattaa uhata pohjaveden käyttökelpoisuutta. Herkimmät dyyni- ja harjualueet on suunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi ja lisäksi mahdollisiksi valtion rahoittaman Metso-suojeluohjelman toteuttamisalueiksi. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli METSO yhdistää metsien suojelun ja käytön. Ohjelman tarkoituksena on turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Tärkeimpiä turvattavia elinympäristöjä on mm. maankohoamisrannikon vanhat sukkessiometsät, metsäiset kalliot, jyrkänteet, harjut ja louhikot ja puustoiset suot. Suunnittelualueelta tällaisia kohteita löytyy Dyynimaasta, Runtelin harjualueelta ja Osmonlaaksosta. Näihin kohteisiin metsänomistajilla on mahdollisuus saada korvausta ympäristötuen tai Metso-ohjelman kautta. 19