ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS 31.1.2009"

Transkriptio

1 ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA HAUKIPUTAAN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2010

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET TAVOITTEET VAIHTOEHDOT KÄYTTÖSUUNNITELMA Yleiskuvaus Teemat ja maankäyttömuodot alueittain SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN Jatkosuunnittelun tarve Toteuttamisen vaiheittaisuus ja toteuttamistoimenpiteet SEURANTA...24 Liitteet ja erillisselvitykset: - Muistio maankäyttöseminaarista - Erillisselvitys pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä - Käyttösuunnitelmakartta 1: Lähtötiedot ja suunnitelman tavoitteet -raportti - Nykytilanne, kartta 1: (Nykytilanne ja lähtötiedot sekä tärkeimmät suunnitelmat) - Maiseman ja luonnon erityiskohteet, kartta 1: Ilmakuvat ja viistoilmakuvat Haukiputaan kunta: Pohjakartta-aineisto Valokuvat Kai Harju / Haukiputaan Kehitys ja Kristiina Strömmer AIRIX Ympäristö Oy 1

4 1 JOHDANTO Annanmäki-Isoniemenkangas käyttösuunnitelman laatiminen on Pohjois-Suomen EAKRtoimenpideohjelman kehittämishanke, jota hallinnoi Haukiputaan Kehitys Oy ja valvoo ELY-keskus. Tälle kokonaisbudjetiltaan hankkeelle on myönnetty avustusta yhteensä , josta EAKR ja valtion osuus Haukiputaan kunta päätti suunnitteluhankkeen käynnistämisestä ja EAKR projektihakemuksen tekemisestä Suunnittelualue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen urheilukeskuksen ja kirkonkylän välillä ja on laajuudeltaan noin 1000 ha. Metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista, mikä on tuhonnut luonnonmaisemaa. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet. Käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat seudullisen virkistyskäytön turvaaminen Virpiniemeen nivoutuen, virkistyskäytön kehittäminen, reitti- ja liikenneyhteystarpeiden osoittaminen ja eri intressipiirien tarpeiden ja viranomaisnäkökulman yhteensovittaminen. Erilliskysymyksiä alueella olivat maisemaa korjaavan maa-ainesottomenetelmän käyttöönotto, pohjavesivarojen turvaaminen, sekä pienialaisen tuulienergian rakentamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnitteluaikana on tullut esille myös alueen matkailullinen merkitys osana Oulun seudun matkailustrategiaa. Intensiivinen maa-ainesten otto on säilyttänyt tämän seudun asukkaiden kannalta hyvin saavutettavan alueen rakentamattomana. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus paranevat entisestään kun Kellonlahdentie kirkonkylälle ja kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustaan valmistuvat. Tärkeäksi tavoitteeksi on myös noussut lähiympäristön olevien tai kaavalla osoitettujen toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen. Käyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, joten sillä ei vahvisteta mitään oikeuksia tai käyttömuotoja kunnalle, maanomistajille tai alueella liikkuville. Käyttösuunnitelma toimii pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjatessa ja lähtöaineistona myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Toteuttaminen edellyttää pääsääntöisesti osayleiskaavan uudistamista, tai tarkempia suunnitelmia ja niihin liittyviä sopimuksia tai reittitoimituksia. Myös maa-ainesten ottaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja lupamenettelyä. Suunnitteluvaiheet ovat: - maanomistaja ja käyttäjäkyselyt (kevät 2009) - lähtötietoraportti, sekä kartta (kesäkuu 2009) - maiseman ja luonnon erityiskohteiden kartoitus (kesäkuu 2009) - Annanmäen länsi-luoteispuolella alustava erillisselvitys pohjavesiolosuhteista ja mahdollisuudesta pohjavesilammen esittämiseen käyttösuunnitelmassa (kesä 2009) - käyttösuunnitelmavaihtoehdot (elokuu 2009) - käyttösuunnitelman luonnos (syksy 2009) - seminaari alueen maanomistajille ja muille käyttäjille, sekä viranomaisille (marraskuu 2009) - maankäyttösuunnitelman luonnos nähtävilläoloa varten (tammikuu 2010) - nähtävilläolo; mielipiteet, lausunnot (maaliskuu 2010) - maankäyttösuunnitelman viimeistely ja mahdolliset tarkennukset (huhtikuu 2010) - valtuuston hyväksymä käyttösuunnitelma (huhti-toukokuu 2010) - mahdollinen käyttösuunnitelmaa täydentävä jatkosuunnittelu, joka edellyttää jatkoajan hakemista hankkeelle (kevät-kesä 2010) Ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin suunnitelman sisällön lisäksi erityisesti sen vaikutuksia, mm. pohjaveden suojelun ja metsätalouden kannalta. Käyttösuunnitelman pohjaksi valittiin virkistys- ja liikuntapalveluita painottava vaihtoehto Sinisiä ajatuksia. Vaihtoeh- 2

5 dossa päätettiin kuitenkin esittää ohjeellisena varaus tuulivoimalan koerakentamisalueelle ja arvio mahdollisten tuulivoimaloiden meluvaikutusalueesta. Haukiputaan kunnanhallitukselle on pidetty informaatiotilaisuus, jossa on esitelty nähtäville asetettava maankäyttösuunnitelmaluonnos. Ohjausryhmä kokoontui ennen suunnittelun alkamista kahdesti ja suunnittelun aikana viisi kertaa ( , , , ja ). Ohjausryhmän jäsenet olivat: - Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto; - Antti Huttunen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, - Mikko Jaako, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - Juha Sipola, Haukiputaan metsänhoitoyhdistys; - Tuula Kangas, Haukiputaan Yrittäjät ry; - Jukka Ukkola, Haukiputaan Heitto; - Seppo Kangas, Virpiniemen liikuntaopisto; - Timo Pohjamo, Haukiputaan Kirkonkylän asukasyhdistys ry, - Jussi Muilu, Haukiputaan kunnan ympäristötoimi; - Riitta Lindström, Liikelaitos Haukiputaan Vesi, - Aarno Rantapelkonen, Haukiputaan Kehitys Oy; ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin valvojina ovat toimineet Mikko Pajunen ja Eine Kela-Löytynoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ( alkaen ELY-keskus). Haukiputaan kunnan edustajat olivat Markku Uusimaa ja Janne Vierelä. Haukiputaan Kehitys Oy:n edustajat olivat Aarno Rantapelkonen (ohjaus- ja työryhmän puheenjohtaja), Kai Harju (kesäkuuhun 2009 asti, ohjaus- ja työryhmän siht.) ja Salla Hirvonen, Haukiputaan Kehitys Oy (kesäkuu 2009 alkaen, ohjaus- ja työryhmän siht.). AIRIX Ympäristö Oy:ssä suunnittelutyöhön osallistuivat: arkkitehti Kristiina Strömmer, arkkitehti Timo Jokelainen, arkkit. yo Mikko Korhonen, insinööri Pekka Pesälä, insinööri Keijo Verronen, FM Johanna Lehto, FM Aija Degerman, kartoittaja Markku Nikula ja piirtäjä Tuija Junttila. Kunnanhallitus päätti suunnitelman nähtäville asettamisesta Suunnitelma oli nähtävillä x.x.-x.x.2010 mielipiteitä varten ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet ja lausunnot, sekä nähtävilläolon jälkeen tehdyt päätökset referoidaan tähän 3

6 2 LÄHTÖKOHDAT Alue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen ja kirkonkylän välillä, strategisesti tärkeällä paikalla kirkonkylän ja sen laajenemisalueiden vieressä. Alueen itäpuolella on AnnalankangasTopinperä-alue ja länsipuolella rannan loma-asutusta. Alue rajoittuu etelässä Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueisiin. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun lähtökohtia. Likietuisesta sijainnista johtuen alueen pohjoisosa on erityisen sopivaa virkistys- ja ulkoilualuetta kuntakeskustan asukkaille ja sen eteläosa liittyy suoraan Virpiniemen jo hieman ahtaaksi käyneeseen seudullisesti erittäin tärkeään urheilu- ja virkistysalueeseen.. Virpiniemi-Rytisuo-aluekokonaisuuteen verrattuna alueen laajuus on yli kolminkertainen, n ha. Intensiivisestä maa-ainesten otosta johtuen alue on säilynyt rakentamattomana. Pääosin metsittymättömät vanhat ja nykyiset ottoalueet käsittävät merkittävän osan alueesta. Tavanomaisen metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet viime vuosina ja alueella risteilee ulkoilu- ja latureittien ohella myös runsaasti muita polkuja ja uria. Maisemaa rikkovat hiekkakuoppien lisäksi etenkin itä-länsi suunnassa useat tiet ja ajourat, joista osa on virallisia yksityisteitä. Suunnittelun lähtökohdista on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty strategiset lähtökohdat, alustavat tavoitteet ja voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat, sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. Alueelle on vuonna 1984 laadittu osayleiskaava ja vuonna 1985 maa-ainesten ottoa ohjaava maisemaselvitys. Kunnanvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa on esitetty loma-asutusvyöhyke ja sitä palveleva rannan suuntainen tieyhteys Isoniemestä Virpiniemeen yhteys on osoitettu myös valtuuston hyväksymässä Meren rannikon ja saarten oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa. Suunnittelualue on vuoden 1984 yleiskaavassa esitetty maa- ja metsätalousalueena, joka on karkeasti jaettu rantavyöhykkeen MU ja sisämaan MT alueiksi. Osayleiskaava ei ohjaa riittävästi tulevaa käyttöä merkittävänä vapaa-ajanalueena ja siinä ei ole riittävästi varauduttu Virpiniemen-Rytisuon kehittymiseen. Käyttösuunnitelman laatimisen yhtenä lähtökohtana onkin olla ohjeena osayleiskaavan päivittämisessä. Alueen maankäyttöä nykyään ohjaa Oulun seudun yleiskaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maa-ainesten ottoalueeksi. Maisemaselvityksessä on määritelty maa-ainesten oton ulkopuolelle jäävät maisema-alueet. Selvityksessä sovituilla ottoalueilla hyödynnettävissä olevat paksuimmat kerrokset on pääosin jo otettu, ja jäljellä on lähinnä ohuita kerrostumia. 4

7 Ote seudun yleiskaavasta Ehkä tärkein alueen maankäyttöä ohjaava suunnitelma on Oulun seudun yleiskaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maa-ainesten ottoalueeksi. Suunnittelualueen eteläpäähän on osoitettu seudun kannalta merkittävä eläinurheilukeskus. Merkittävä Kirkonkylän asutuksen laajenemisalue sijoittuu lähelle suunnittelualuetta, Annalankankaan teollisuusalueen luoteispuolelle. Maakuntakaavassa alueet on varattu vastaavaan tarkoitukseen. Alueen kehityskuvaa on hahmoteltu myös v päivitetyssä Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa. VIRPI-projekteissa on kehitetty Virpiniemeä merellisenä matkailu- ja virkistysalueena. Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa (VIVA 2007), Virpiniemi-Runteli- Isoniemi alue kuuluu 1. merkittävyysluokkaan. Aluerajaus pitää sisällään jo mainittujen alueiden lisäksi viheryhteyden Haukiputaan kirkonkylän lounaisosassa sijaitsevan Haapajärven ympäristöön ja kirkonkylän keskustaan, sekä Rytisuon alueen ja Isoniementien ja Annalankankaan teollisuusalueen välin. Virpiniemi on kansallisesti tunnettu liikuntaopiston ansiosta ja siellä tarjotaan jo nykyisin ohjelmapalveluita. Merkittävyysluokka 1 tarkoittaa, että; Alue sisältää virkistyskäyttöarvoja, vapaa-aika-arvoja, saavutettavuusarvoja, mahdollisesti luontoarvoja, maisema-arvoja, kulttuurihistoria-arvoja ja matkailuarvoja. Alue on yleisesti tunnettu laaja kokonaisuus. Sen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden sekä reittien toteuttaminen ja hoito ovat ensisijaisesti Oulun seudun, eli kuntien ja valtion yhteisellä vastuulla. Alueen saavutettavuus paranee entisestään, kun kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustasta Pateniemen ja Kiviniemen kautta Virpiniemeen toteutuu. Suunnitelmassa on osoitettu ulkoilureitin jatkoyhteys Kiiminkijoen suistoon ja merenjäälle ulkoiluun soveltuva yhteys, mutta ei moottorikelkkareittiä, joka puolestaan on suunnattu Martinniemen ja Häyrysenniemen välitse merelle. 5

8 3 SELVITYKSET Erilliseen Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raporttiin ( ) ja siihen liittyvälle kartalle on koottu mm. luontoa, maisemaa, kunnan maanomistusta, maa-ainesten ottoa ja ympäristön maankäyttöä koskevia tietoja olevista selvityksistä ja tärkeimmistä suunnitelmista sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. Kunnan paikkatietoaineistosta on saatu tiedot mm. maanomistuksesta ja Haukipudas-seuralta on saatu arvokasta tietoa alueen historiasta. Lisäselvitykset on laadittu luonnonympäristön ja maiseman pienialaisista kohteista (liitekartta), sekä pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä. Ote lähtötietokartasta Kartalla on esitetty mm: maisemasuunnitelman mukaiset ottoalueet ja niiden otetut osat (aniliininpunainen), säilyneet dyynikentät ja rantavallit (ruskeat palloviivat), suot (sininen rasteri), pohjavesialueen raja, kunnan maanomistus (vihreä rasteri), olevat tiet, reittiyhteydet ja laavut, suunnittelualuerajan ulkopuolinen maankäyttö ja siinä esitetyt yhteydet mm. kirkonkylän osayleiskaavasta, rantaasemakaavoista ja muista asemakaavoista, lähimpiä yksityistalleja ja hevoslaitumia, sekä alustava esitys maastopyöräreittiyhteydeksi, ym. suunnittelussa huomioon otettavaa. 4 TAVOITTEET Tavoitteena on laatia kattava luontoa säästävä suunnitelma, johon perustuen voidaan edelleen harjoittaa sekä taloudellista toimintaa, että virkistystoimintoja. Tarkoituksena on sovittaa yhteen alueen useat intressit, mm. erilaiset virkistys- ja liikuntareittitarpeet, maa-ainesten otto ja metsätalous sekä liikennöinti. Erityiskysymyksinä käsitellään maisemaa korjaava maa-ainesten otto, pohjavesivarojen säilyttäminen ja turvaaminen sekä pienimuotoisen tuulienergian rakentamisalueiden ja -mahdollisuuksien selvittäminen. Myös muut käyttösuunnitelman laadinnan aikana ilmi tulevat käyttötarpeet selvitetään. Käyttösuunnitelman on tarkoitus toimia pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjattaessa ja myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Tavoitteena on erityisesti Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueiden toimintojen ja yritystoiminnan tukeminen ja palveluiden tuotteistaminen. Erityisesti suunnittelualueen pohjoisosassa tavoitteena on lisäksi virkistyspalveluiden tarjoaminen kirkonkylän nykyisille ja tuleville asukkaille. Kirkonkylän osayleiskaavaan, jossa on osoitettu uusia, vielä toteutumattomia asuinalueita, keskustan uusi läntinen kehätie ja virkistysaluevyöhyke kuntakeskustaan. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun tavoitteita. Maanomistajien ja alueen muiden käyttäjien tavoitteet on selvitetty kyselyiden avulla. Näitä ja muita suunnittelutavoitteita on esitelty erillisessä Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raportissa. Tavoitteet voivat tarkentua suunnitelmaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatavalla palautteella. 6

9 5 VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot ja niiden kuvailu Alustavassa luonnosvaiheessa tehtiin kaksi vaihtoehtoa käsivarapiirroksina. Molemmissa säilytettiin koskemattomana Runtelinharju, Annanmäki ja Isoniemenkankaan laaja, luonnonmuodostumana ja maisemallisesti tärkeä dyynialue. Samoin säilytettiin nykyisin käytössä olevat latu- ja reittiverkostot. Suunnittelussa todettiin opastuksen ja varustuksen parantamistarve, sekä tuettiin Virpiniemen ja Rytisuon olevien matkailu-, urheilu- ja virkistyspalvelujen monipuolistamista. Molemmissa vaihtoehdoissa metsätalous monikäyttöalueena on alueen perusteema. Tieverkostoa selkiytettiin ja karsittiin osoittamalla kehätieyhteys Virpiniemestä rantavyöhykkeen takaa Isoniemeen ja edelleen Isoniementien tai Länsikehän kautta kirkonkylään, Soraväylälle ja uutta Kellonlahdentietä pitkin takaisin Virpiniemeen. Yhteydet meren rantaan osoitettiin rantavyöhykkeen rakentamattomista kohdin alueilta joissa kunnan maa ulottuu rannan tuntumaan. Vaihtoehto A, Sinisiä ajatuksia Vaihtoehdossa A pääpaino oli ulkoilulla ja urheilulla. Kirkonkylän puoleiseen päähän osoitettiin kaivettavaksi laaja järvi asukkaiden virkistysmahdollisuuksien ja maiseman parantamiseksi. Tällä tavoin saatiin myös maa-ainesten otolle merkittävä reservialue. Laaja maaainesten ottoalue Isoniementien eteläpuolella on osoitettu Erämaavaellus alueeksi. laajalla rakentamattomalla alueella Runtelin ja ottoalueiden ympäristössä yhtenä teemana on hiljaisuus ja pimeys, joita täällä voidaan kaupungin läheisyydessä hyödyntää eksoottisia matkailutuotteita kehitettäessä. Hyödyt ja haitat Reitistöjä ja kohteita on täydennetty merkittävästi. Esitetty uimajärvi tuottaisi selvää lisäarvoa etenkin maisemalle, virkistysmahdollisuuksille ja myös maa-ainesten hyödyntämiselle. Lammen rakentamisen pohjaveden laadulle mahdollisesti aiheuttamaa uhkaa ei kuitenkaan ole voitu riittävästi selvittää suunnittelun aikana laadituilla lisäselvityksillä. Jatkoselvityksien rahoittamiseen tulee saada mukaan ne tahot, jotka suoraan rahallisesti hyötyvät mahdollisesta lisäotosta. Haittana voi pitää, että vaihtoehto ei ota mitään kantaa suunnittelun yhtenä tavoitteena esitettyyn tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuuksien selvittämiseen. Vaihtoehto B, Tekniikkaa ja metsätaloutta 7

10 Vaihtoehdossa B monikäytössä painotettiin metsätaloutta, hyödynnettiin tuulivoimaa, ja sallittiin myös pienimuotoinen moottoriurheilu mopomaassa. Tuulivoimalat osoitettiin luonnonmaakannas säästäen hiekkakuoppa-alueen puolelle. Voimaloiden meluhaitta-alueet osoitettiin alueesta kiinnostuneen toimijan, WPD-Finland Oy:n arvioiden mukaisina. Myöhemmissä työryhmäkeskusteluissa todettiin, että luonnonmaakannaksen korkeus kannattaa kuitenkin käyttää korottamaan tuulivoimalat mahdollisimman ylös. Mopomaa osoitettiin voimaloiden meluhaitta-alueelle lähelle Isoniemeen johtavaa tietä. Myös tässä vaihtoehdossa osoitettiin ohjeellisena pieni maisemalampi elävöittämään muuten niin erämaamaista ulkoiluympäristöä. Hyödyt ja haitat Vaihtoehto antaa enemmän painoa metsätaloudelle, koska tuulivoimalan meluvaikutusalueelle ei ole lisätty reittejä. Tuulivoimaloiden koerakentamiselle on nykytilanteessa tarvetta ja siihen on lupailtu valtion avustusta yrittäjille. Tästä hyödystä on alustavasti luvattu hyötyä myös kunnalle. Mopoilun ja voimaloiden meluhaitat yhdistettiin tässä vaihtoehdossa samalle alueelle, jossa ne kylläkin häiritsevät eniten käytetyn, reittitoimituksella perustetun, valaistun latu- ja ulkoilureitin rauhaa. Tuulivoimaloiden koealuetta pidettiin hyödyltään liian pienenä, kun otetaan huomioon sen aiheuttamat visuaaliset ja meluhaitat, sekä alueen luonteen muuttuminen. Maanomistajille ja alueen muille käyttäjille suunnatussa seminaarissa tuulivoimaloiden rakentamisesitys sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Vaihtoehdon merkittävin haitta on, että moottoriajoneuvojen päästäminen alueelle voi ryöstäytyä käsistä mönkijöiden, moottorikelkkojen ja monttuautojen ylivallaksi. Lisäksi moottoriurheilu uhkaa pohjaveden puhtautta, kuluttaa maastoa ja aiheuttaa vaaratilanteita muille alueen käyttäjille. Maankäyttöratkaisujen valintapäätös Ohjausryhmä ja työryhmä valitsivat eteenpäin vietäväksi vaihtoehdon A, jossa alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, eikä aiheuteta melu- tai turvallisuushaittoja, ja joka tarjoaa runsaammat virkistys- ja matkailupalvelut. Suunnittelun tavoitteeksi oli asetettu tutkia tuulivoiman koerakentamisalueen sijoittumista alueelle. Myös vaihtoehdossa A tämän käyttömuodon selvittelyä päätettiin jatkaa vaikka se aiheuttaa visuaalisia ja meluhaittoja, jotka osittain ovat ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa. 8

11 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 6.1 Yleiskuvaus Suunnitelman pääperiaatteet Suunnittelualueen tuleva pääkäyttö on metsätalous virkistäytymis- ja moninaiskäyttöalueena. Tämä tarkoittaa, että erityisesti nykyisille hiekkakuoppa-alueille on osoitettu ulkoilun, virkistäytymisen, matkailun ja urheilun teema-alueita, sekä Virpiniemi-Rytisuo aluekokonaisuuden olevia toimintoja ja matkailua tukevia alueita ja reittejä. Reitteinä on pääosin käytetty jo olevia metsä- ja monttuteitä, polkuja, sekä muuta olevaa verkostoa. Olevat ladut ja ulkoilureitit on osoitettu suunnitelmassa nykyiselle paikalleen. Meren läheisyys ja rantaan pääsy on otettu huomioon suunnittelussa, vaikka suunnittelualue ei ulotu rantaan asti. Alueen kesäiseksi helmeksi ja uudeksi maisemalliseksi kohokohdaksi on suunnitelmalla osoitettu mahdollinen pohjavesijärvi tai -lampi lähelle kirkonkylää. Keinotekoinen järvi mahdollistaisi maa-ainesten oton jatkumisen alueella. Suhde lähialueisiin ja muuhun suunnitteluun Asutuksen laajenemisalueita ja niihin liittyvä kirkonkylän sisääntulotien jatke on toteutumassa suunnittelualueen tuntumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin ulkoiluun käytettävät metsäalueet rakennetaan, ja että ulkoilualueita tarvitsevia asukkaita tulee lisää. Myös Virpiniemen aluekokonaisuus on monipuolistunut ja muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Golfkenttäalue on sulkenut pääosan ulkoiluun käytetystä luonnonmaa-alueesta pois entisiltä käyttäjiltä. Latujen uudelleenjärjestelyissä on jouduttu kaatamaan puita ja metsä on harventunut. Laajoja alueita on otettu tai suunniteltu asemakaavalla loma-asuntokäyttöön. Asemakaavassa on osoitettu lisäksi rakentamisalueet hotellille ja kaksi jääkiekkokenttää sisältävälle hallille. Erityisesti reitistöt ovat Virpiniemen suunnalla joutuneet ahtaalle. Jos lyhyillä matkoilla kierretään useaan kertaan samaa reittiä, niin vaarana on kyllästyminen. Uusin merkittävä toteutumassa oleva hanke on Kellonlahdentien ja kevytliikenneväylän toteuttaminen kirkonkylän ja Virpiniemen välille. Alueen tavoitettavuutta on jo parantanut Virpiniemen ja Kiviniemen välille on toteutettu kevyen liikenteen väylä alikulkuineen. Suunniteltu kevyen liikenteen rantareitti jatkaa tätä yhteyttä Oulun keskustaan ja edelleen Oulun eteläpuolisiin kuntiin asti. Käyttömuotojen rajoitteista ja ristiriidoista Maa-ainesten ottoa rajoittavat dyyni- ja harjualueen arvokas maisemakuva ja pohjavesialue. Mahdollisesti vedenhankinnassa käytettävissä oleva pohjavesialue saattaa rajoittaa myös alueen pohjoisosaan ohjeellisella rajauksella osoitetun maisemalampikokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksia, vaikka alue onkin seudun yleiskaavassa ja vuoden 1985 maisemasuunnitelmassa näytetty maa-ainesten ottoalueena. Suunnitelman eteenpäinvieminen edellyttää tarkempia pohjavesiselvityksiä. Pohjavedestä, sekä turvallisuutta ja luonnonrauhaa vaativista virkistäytymisteemoista (hiihto, vaellus, luontopolut, lasten hiihtomaa jne.) johtuen alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, moottorikelkalla tai mönkijällä ajoa tai muuta vastaavaa toimintaa. Osittain ristiriitaisina toimintoina voidaan pitää pienen tuulivoimaloiden koealueen osoittamista ja Hiljaisuuden laakson toimintoja, kuten vaelluksen ja muun erämaamaisen kokemuksen tarjoamista lähialueen asukkaille ja matkailijoille, lähellä kaupunkia. Tyylivoiman käytön edistämistä pidetään yleisesti erittäin hyvänä päämääränä, mutta ottaen huomioon tuulivoimaloiden pienen määrän (3-4 kpl), saattaisi olla parempi etsiä koerakentamiseen alueita, joille jatkossa mahtuisi enemmänkin voimaloita, ja joilla ei ole matkailullista erityispotentiaalia tai -arvoa. 9

12 Suunnitelmassa osoitetuista vyöhykkeistä Suunnitelmassa on osoitettu erilaisia maankäyttövyöhykkeitä, joiden teemat riippuvat maisema- ja luontotekijöistä, olevasta reittiverkostosta, etäisyydestä Virpiniemeen, kirkonkylälle, merenrantaan ja yleisestä sopivuudesta esitettyyn käyttötarkoitukseen. Kaikilla vyöhykkeillä kesämaahan osoitettua pohjavesijärvialuetta lukuun ottamatta pääkäyttötarkoitus on metsätalous monikäyttöalueena. Virpiniemen suunnalla tuetaan alueen palveluiden kehittymistä ja kirkonkylän suunnalla asukkaiden päivittäistä vapaa-ajanviettoa. 10

13 6.2 Teemat ja maankäyttömuodot alueittain Koko alueen teemana oleva metsien monikäyttö, voi luontevasti pitää sisällään eri liikuntamuotoja, kuten latuja, erilaisia ulkoilureittejä ja suunnistusalueita sekä geokätköilyä koko suunnittelualueella. Metsänhoidon ja monikäytön kannalta merkittävää on hiekkakuoppien kunnostaminen ulkoilumetsäksi, jossa puuntuotanto olisi tärkeä käyttömuoto. peelisäännöt monimuotoisuudesta. toimintatavoista. Luonnon ja maisemakuvan kannalta arvokkaimmilla alueilla olisi perusteltua soveltaa vapaaehtoisiin määräaikaisiin sopimuksiin perustuvaa metsänsuojelua (Metso) esimerkiksi Runtelin reunamuodostuman ja komeiden dyynien alueella sekä Osmonlaakson soilla. Maaperän ja maanpinnan muotojen kannalta herkimmillä, tai muuten aktiivisimmin käytettävillä alueilla hakkuiden ja maanpinnan muokkauksen tulisi olla vielä nykyistäkin hellävaraisempaa. Asia vaatii vielä tarkempaa metsätaloussuunnittelua ja neuvotteluja maanomistajien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hiekkakuoppien kunnostaminen metsätalousalueeksi ja perusteltuun virkistyskäyttöön turvaisi entistä paremmin pohjaveden laadun, ja pitäisi mahdolliset asiattomat kulkijat poissa pohjavesialueelta. Metsätaloudessa metsiä hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Metsien käsittelyä ohjaa metsä- ja luonnonsuojelulait, maakäyttö- ja rakennuslaki sekä metsien sertifiointikriteerit. Yksityiskohtaisemmat metsien hoidon ja käytön periaatteet perustuvat valtakunnallisiin hyvän metsän hoidon suosituksiin ja lisäksi mm. metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen, metsämaiseman hoidon ja monikäytön sekä kaavoitusalueiden metsien käsittely ohjeisiin. Metsien käsittelyssä otetaan huomioon kukin alueen luonnonolot, maisema ja ihmisten tarpeet. Metsätalouteen vaikuttavat myös muut käyttömuodot sekä virkistys-, kulttuuri-, maisema- ja luontoarvot ja metsien suojavaikutus. Suunnittelualueen metsämaat ovat valtaosaltaan mäntyvaltaisia kuivia ja karukkokankaita. Alueen puusto käsittää pääasiassa nuoria taimikoita sekä vanhoja uudistettavia mänty metsiä. Taimikot ovat syntyneet luontaisen metsän uudistamisen seurauksena. Ainoastaan maa-ainesten ottoalueet on istutettu. Metsätalousalue sinänsä sopii tuulienergiatuotannon kanssa yhteen. Kuitenkin, jos maisemasta haetaan levollisuutta ja virkistävää rauhaa, saattavat jatkuvassa liikkeessä olevat, varoitusvaloin varustetut ja 150 metrin korkeuteen kohoavat jättiläiset viedä turhan paljon huomiota. Nykyisten maisema-arvojen lisäksi jatkotyönä selvitetään mahdollisuudet luoda alueelle uutta järvimaisemaa. Tärkeä maisemaa korjaava toimi on kuoppien reunojen kunnostaminen turvallisiksi retkeilijöille kuitenkin niin, että törmäpääskyrinne ja näkymiä tarjoavat jyrkät rinteet tai maanpinnan muotojen syntytapaa havainnollistavat kerrostumat säilyvät tietyillä paikoilla Suunnitelmalla annetaan nykyisten liikuntamuotojen lisäksi erityistä potkua myös nuorten suosimille tai laajoille harrastajapiireille sopiville liikuntamuodoille, millä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi pyöräily ja maastopyöräily, sekä sauvakävely. Uudet pyörätiet kirkonkylän, Virpiniemen ja Kiviniemen välillä aina Ouluun asti toimivat osana reitistöä ja mahdollistavat esimerkiksi pitkänmatkan rullaluistelun turvallisissa olissa. PK-team on tehnyt esityksen maastopyöräreitin varaamisesta alueelle. Erityisesti nuo- 11

14 rille tarjottavat liikuntapalvelut hyötyvät siitä, että tänne on nyt järjestettävissä julkisen liikenteen yhteydet niin kirkonkylältä kuin Oulun suunnasta. Esimerkiksi Virpiniemen jalkapallokenttä, hallitilat ja ratsastuskeskukset tarjoavat nuorille entistä paremmin saavutettavissa olevia palveluita. Alueella jo vanhastaan harrastettavat hiihto ja suunnistus ovat Suomen kansallislajeja. Kilpailutoiminta on vireää ja harrastajamäärät suuria. Edellä mainitut lajit ovat kansanterveyden kannalta todellisia kunnonkohottajia ja niitä opetetaan peruskoulussa. Alueella on melko kattava latuverkosto, jota täydennetään erityisesti kirkonkylän asukkaita palvelemaan osoittamalla Talven riemumaahan lasten hiihtomaa. Kirkonkylän lähiasukkaita palvelee myös Koiramaa. Koiran omistajia on yhä enemmän myös keskustaajama- ja kaupunkialueilla. Päivittäinen koiranulkoilutus tapahtuu vähintään kolmesti päivässä ja pisimmän lenkin tulisi kestää noin tunnin. Pieni koira sopii kunnonkohottajaksi esim. eläkeläiselle. Koiraharrastukseen liittyy nykyään metsästyksen lisäksi monenlaisia aktiviteetteja niin koiralle kuin sen omistajallekin. Koirahiihto, tottelevaisuuskoulutus (TOKO), agility, flyball, raunio- ja pelastuskoiratoiminta ja valjakkoajon harjoittelu sekä näihin liittyvät kilpailut ovat Koiramaahan sopivia toimintoja. Virpiniemen lähimaastoon on varattu valjakkoajoaluetta, jossa esimerkiksi matkailijat voisivat suorittaa valjakkoajokortin. Virpiniemen golf- että ratsastusharrastus ovat edistyneellä tasolla rahaa vaativia harrastuksia. On oletettavaa että niiden harrastajilla on mahdollisuus maksaa palveluista. Tällöin niiden tuotteistaminenkin on kannattavaa. Virpiniemessä on 18-väyläinen golfkenttä, huoltotilat, majoitustilaa sekä klubirakennus ravintoloineen. Lisäväyliä on mahdollista rakentaa suoraan nykyiseen alueeseen liittyen. Suunnittelualueen eteläpuolella on kaksi yritystoimintaa harjoittavaa ratsastuskoulua ja harjoitusravirata. Yksityisten yrittäjien taholta on tehty merkittäviä taloudellisia satsauksia (tallirakenteet, maneeseja, ravirata). Suunniteltu lyhyt harrastajien asuin- ja tallialueen kiertävä reitti kaipaa jatkoa ja virallistamista liiketoiminnan kehittämiseksi. Eläinurheilualuesuunnitelmassa ratsastuskoulujen hevosmäärä on 80. Ravitalli, tallipaikkoja vuokraavat tallit ja ratsastusterapiatallivaraukset mukaan lukien hevosia olisi tulevaisuudessa yhteensä Yksityisten omistamia talleja on runsaasti myös Topinperällä. Tällä perusteella täällä voisi toimia ratsastuskoulukeskus opetus- ja kilpavalmennuksessa kansallisella tasolla. Tällöin suositellaan varattavaksi ratsastusteitä n km. Rytisuon alueen ympärille suunniteltu 4 km pituinen ratsastusreitti ei vielä riitä turvaamaan yritys- ja harrastustoiminnan kehittymistä. Vaellusratsastus- ja matkailutoimintaa varten tarvitaan myös pitkiä reittejä, n km päivää kohti. Tavoitteena muissa yhteyksissä mainittu seudullinen hevosreitti - joka yhdistäisi Virpiniemen Kalimenkylän kautta Kiimingin Jäälin itäosan ja Aaltokankaan tallikeskittymiin - tyydyttäisi osan reittitarpeesta. Muu reittitarve voidaan tyydyttää, jos kunnan palstoja käytetään tiheämpään reitistöön ja järjestetään pääsy-yhteys palstalle. Ratsastus, raviurheilu ja valjakkoajo, ovat voimakkaasti kasvavia liikuntamuotoja. Ratsastajien ikähaitari on nykyään laaja, tosin nuorisopainotteinen. Aikuisratsastajien määrä on kuitenkin lisääntynyt noin 30 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Ratsastustallien pyörittäminen vaatii nuorilta jatkuvaa talkootyötä hevosta ei voi jättää hoitamatta tai ratsastamatta. Ravihevosharrastajia Suomessa on n ja suomalaista ratsastusta harrastaa nykyään yli Vuosista harrastajien määrä on noin kaksinkertaistunut. Euroopassa ratsastusharrastus on suhteessa yhtä suosittua., mikä näkyy esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä myytävänä tuotteena. Ratsastuskoulutoimintaan kuuluvan maastotunnin järjestäminen ja ratsastus matkailupalveluna vaativat tallin läheisyyteen esim. 5 km ja 10 km reitit, jotka riittävät tunnin hitaaseen tai vauhdikkaaseen ratsastukseen. Hevosurheilukeskuksilla lähireittejä tulisi ratsukoiden määrän takia olla enemmän. Yli 40 hevosen ratsastuskeskuksella tulisi lähireittejä olla km. Hevosreitti on mielellään yksisuuntainen. Kaksisuuntaisella reitillä tulee olla riittävän hyvä näkyvyys, jotta yllättäviä kohtaamisia ei pääse tapahtumaan. Reitit eivät voi olla yhteisiä muiden liikuntalajien kanssa. 12

15 Uusia, etenkin nuorten harrastuksia ovat skikkaus, geokätköily ja roolipelit (larppaus), joita voi harrastaa koko suunnittelualueella. Erityisesti Kesämaahan sopivia liikuntalajeja tai ulkopelejä ovat myös maastofrisbee, rantalentopallo ja petankki. Skikkaus on läheistä sukua rullaluistelun ja hiihdon kanssa. Välineet näyttävät pienikokoisilta rullasuksilta. Ilmakumipyörillä varustetut metalliset skiket kiinnitetään tukeviin urheilukenkiin. Eteneminen tapahtuu luistelutyyliin, ja menoa vauhditetaan yleensä sauvoilla. Tätä maasto-oloihin kehitettyä lajia voi harrastaa esimerkiksi nurmella, pururadalla tai soratiellä. Keski-Euroopassa skikkaajia on jo yli Geokätköily muistuttaa suunnistusta, jossa käytetään apuna gps-laitetta. Geokätkö on rasia, jonka sisään laitetaan lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jokin vaihtotavara, jonka kätkön löytäjä voi halutessaan vaihtaa toiseen pikkutavaraan. Netissä ilmoitetaan kätköjen koordinaatit, löytövihjeet ja kätkön löytämisen vaikeusaste (www.geocache.fi). Live-roolipeli (Live Action Role Play), larppi, on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat ilmaisevat roolihahmojensa toimintaa käyttäen koko kehoaan apuna sekä pukeutumalla hahmonsa mukaisesti. Live-roolipelaamista on tästä syystä verrattu sekä improvisaatioteatteriin että Commedia dell'arte -teatteriin. Live-roolipelaamiselle on ehdotettu suomenkieliseksi nimeksi näytelmäpelaamista ja näytelmäroolipelaamista, joita käytetään jonkin verran. Pelin osallistujille on etukäteen suunniteltu yksilölliset hahmot, joiden mukaisesti pelissä on tarkoitus toimia. Kullakin hahmolla on ominaiset tavoitteensa, arvonsa, elämänhistoriansa ja luonteenpiirteensä. Pelissä ei kuitenkaan ole ennalta kirjoitettua käsikirjoitusta eikä ohjausta vaan pelin järjestäjät ovat luoneet hahmokuvausten perusteella pelille alkutilanteen, joka pelin alettua pelaaja alkaa elää pelihahmojen toiminnan mukaisesti. Luontoon perustuva teemamatkailu tulee Oulun lähialueilla tukeutumaan rakentamisen ulkopuolelle jääneisiin alueisiin, vesitöihin ja tarjolla oleviin elämyksiin. Energian hinnan noustessa voi arvella, että lähimatkailun osuus kasvaa, jolloin Virpiniemen tyyppiset monipuoliset alueet saavat lisää asiakkaita. Oulun seudulle muuten tuleville matkailijoille täällä voidaan järjestää matkailukokemuksia jotka ovat nopeasti ja kustannustehokkaasti saavutettavissa. Alueelle pääsymahdollisuudet hyvät, ja se on nopeammin saavutettavissa kuin muihin matkailualueisiin liittyvät oikeat erämaa-alueet esim. Yli-Iin Kierekissä, Rokualla, Lapissa tai Kuusamossa. Tämä voisi sopia sellaiselle Oulun seudun matkailijalle jolla on vain päivä käytettävissä elämyspalveluihin. Suunnittelualueella tai sen tuntumassa ei ole varsinaista koskematonta luontoa, ehkä merta ja dyynialueita lukuun ottamatta. Talvella lumi peittää maiseman arvet näkyvistä. Hiljaisuus, pimeys ja kylmyys ovat varsinkin ulkomaalaisille eksoottisia ominaisuuksia, ja revontulten ja tähtien tarkkailu voivat olla luontoretken ohjelmanumeroita. Talvisia ohjelmanumeroita voivat olla murtomaahiihto laavulle tulistelemaan, pulkkamäet, luistelu ja potkukelkkailu, - kesäisiä taas maastopyöräily tai ratsastus, minivaellukset laavulla yöpymisineen ja valoisat yöt. Luontomatkailumaana Suomen kesä on kansainvälisessä vertailussa viileähkö ja epävakainen, mutta valoisa ja sallii aktiivisen lomanvieton. Talveen sisältyy suuri osa varsinkin Suomen kansainvälisestä matkailupotentiaalista, jonka ytimenä on jää, lumi. kylmyys ja pimeys. Vesistöt ja laajat metsät tarjoavat elämyksiä. Positiivisia tekijöitä ovat myös selvät vuodenajat ja se, etteivät ääriolosuhteet kuten myrskyt tai hirmupakkaset aiheuta merkittäviä ongelmia. Sääolot ovat kuitenkin vaihtelevia ja ilmasto ei salli takuuvarmojen turistisesonkien syntyä. Nykyisistä palveluista matkailijaa kiinnostanee merenrannan läheisyys ja veneily, Virpiniemen golf ja muut liikuntamahdollisuudet. Eläinurheilun merkitystä ei pidä aliarvioida. Esimer- 13

16 kiksi ratsastus maastossa tai kentällä tai kärryvaellus on esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä näkyvä myytävä tuote. Laajat, suhteellisen tasapohjaiset hiekkakuoppamaisemat muistuttavat eksoottisella tavalla villinlännenmaisemaa tai hiekkaerämaata, joka jollakin osa-alueella voi jäädä lopputilanteeksikin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi törmäpääskykoloniat ja maanpinnan muotojen syntymistä havainnollistavat hiekkakerrostumaleikkaukset, sekä törmät, joiden päältä aukeaa näköaloja. Pääsääntöisesti tavoitellaan kuitenkin luonnonmukaisen suomalaisen metsän ja maanpinnan muotojen ennallistamista. Alueet on otettu käytännössä niin syvälle kuin se pohjaveden suojelu sallii. Maisemaa korjaava maa-ainesten otto on mahdollista, jos otto jollakin alueella voidaan ulottaa reilusti pohjaveden pinnan alapuolelle. Nykyään ei voi enää pitää kaavamaista luiskaa sopivana ottoalueiden reunojen muotoiluperiaatteena, vaan osa mahdollisesta lisäotosta tulisi käyttää montunreunojen luonnonmukaiseen muotoiluun. Myös oton myötä syntyvän järven vedenalaisen osan muotoilu lapsille ja muillekin käyttäjille sopivaksi ja turvalliseksi vaatii suunnittelua ja malttia aineksia ei voi hyödyntää maksimaalisesti. Käyttösuunnitelmassa on esitetty alla olevat virkistysreitit ja kohteet 14

17 Retkimaa Runteli Nykyiset latu- ja ulkoilureitit keskittyvät Virpiniemeen ja sen pohjoispuoleiselle rantaharjuvyöhykkeelle. Alueella on Runtelin laavu. Loma-asunnoille kulkee ajoreittejä sekä rannan suuntaisesti loma-asuntojen itäpuolella että lukuisina poikittaisyhteyksinä maa-ainesten ottoalueiden halki. Retkimaa on jo nykyään alueen virkistystoimintojen painopistealuetta. Siellä on hyvä Virpiniemen urheilukeskusta palveleva latu- ja ulkoilureittiverkosto. Aiempien reittien lisäksi alueelle on osoitettu vaellusreitti ja sen osana Runtelin maisemapolku, josta avautuu komeat merinäköalat. Talvella korkeuserot ja kuurainen puusto saavat aikaan postikorttimaisen vaikutelman. Yhteys rantaan on osoitettu luontopolun kautta. Nykyiset harjun ylittävät tieurat toimivat joskus tulevaisuudessa monitoimireitteinä ja myös niiltä tulisi järjestää opastettu yhteys rantaan. Ajoyhteytenä loma-asunnoille toimisi tällöin voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettu rannan suuntainen tieyhteys, josta pääosa, kuten Keskiniementie, on jo toteutettu. Merenrantaa tulisi muutenkin hyödyntää matkailussa, esimerkiksi merimelontareitti Virpiniemestä rantautumispaikkojen kautta Kiiminkijoen suistoon olisi elämyksenä houkutteleva. Erityisesti Runtelin lähiympäristössä reitistöt vaativat tarkastelua isommassa mittakaavassa. Reitit käyttävät osittain samoja polkuja ja alueella on useita huomioon otettavia luontokohteita tai hyviä näkymiä. Reittien varteen on osoitettu uusia levähdyspaikkoja niin rannalle varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle kuin harjulle kunnan maalle. Tarkoituksena on, että Virpiniemestä lähdettäessä lyhyemmälläkin retkellä esim. lasten kanssa. laavu tai nuotiopaikka olisi hyvin saavutettavissa Luontopolun kohteina ovat harjumuodostuma, sen muinaiset rantatörmät, pirunpellot, hiekkakuoppien törmäpääskyyhdyskunta ja kerrostumien näkyvät leikkauspinnat, sekä suunnittelualueen ulkopuolella maankohoamisranta, jatulintarha, jääkärikämpän rauniot ja Isoniemen hiekkarannat. Merinäköalat pyrkivät peittymään rinteissä kasvavan puuston taakse, joten niitä tulisjatkossa avata ja/tai rakentaa näköalatasanne nykyistä korkeammalle. Alueelle on osoitettu myös maastopyöräilyreitti Virpiniemestä Runtelin, Isoniemen kautta Annalankankaalle ja uuden Kellonlahdentien kautta pääsee palaamaan nopeasti takaisin Virpiniemeen.. Reitillä voidaan hyödyntää Kirkonkylän palveluita tai käydä tutustumassa kulttuurikohteisiin (kirkko, jokiranta). Lyhyempänä lenkkinä voi käydä kiertämässä Runtelin ja palata vaikka Keskiniementietä Virpiniemeen. 15

18 Dyynimaa, Hiljaisuuden laakso ja Erämaavaellus Dyynimaahan on osoitettu maa-aineslain tarkoittama kaunis säilytettävä maisema-alue ja nykyiset latureitit. Harva mäntymetsä ja hyvin erottuva dyynien aallokko tekevät tästä alueesta satumaisen kauniin etenkin talvella. Alueelle osoitettu maastopyöräilyreitti käyttää hyväkseen olevaa latureittiä. Isoniementien eteläpuolella on maa-ainesten oton johdosta säilynyt laajoja alueita rakentamattomana, lähellä asukkaita. Isoniementie säilyy ajoneuvoliikenteen yhteytenä jolta pääsee myös rantavyöhykkeen loma-asunnoille. Muut olevat tiet on osoitettu tulevaisuuden monitoimireiteiksi ja ne mahdollistavat liikkumisen alueen sisällä. Lisäksi tänne on osoitettu uusi lähivaellusreitti. Luontoreitti johtaa Virpiniemestä Osmonlaakson soiden kautta Runteliin ja edelleen Isoniemeen ja sen lähiympäristössä on luontokohteina myös dyynejä, rakkakivikoita, törmäpääskykolonia, rantatörmä, ja maankohoamisrannikko. Rantaan pääsy järjestyy kunnan palstan kautta ja Isoniemessä. Uudet levähdyspaikat on osoitettu lähelle Virpiniemeä useita liikuntateemoja palvelevien reittien risteämiskohtaan ja toinen Hiljaisuuden laakson reunalle kunnan palstalle, latu- ja luontoreittien viereen, paikkaan jossa on mahdollisuus valojen häiritsemättä tarkkailla vaikka öistä revontulitaivasta. 16 Luonnonmaakannakselle osoitettu 3-4 tuulivoimalan koerakentaminen ja siihen liittyvä meluvaikutusalue on ristiriidassa Hiljaisuuden laakson kanssa, eikä sillä ole laajenemismahdollisuuksia. Mikäli jatkotyönä halutaan tarkemmin tutkia tuulivoimaloiden sijoittamista, tämä sijainti häiritsisi vähiten loma-asutusta ja tuulisuuden kannalta olisi kuitenkin lähellä rantaa.

19 Virpiniemen reviiri, Kisamaa, Hietaperäntie monitoimireittinä Suunnittelualue on pääosin pohjavesialuetta ja maa-ainesten oton hiipuessa omistettu metsänhoidolle ja luonnonläheisille harrastuksille. Alueelle ei ole osoitettu moottoriurheilua. Virpiniemen reviiri-alueelle on osoitettu ko. alueen toimintoja tukemaan entisten latujen lisäksi luontopolku, maastopyöräreitti ja vaellusreitti, sekä maastoratsastus kunnan palstoja hyödyntäen. Treenimaastona hevosille on osoitettu jo otettua hiekkakuoppa-aluetta, jonka laidoilla on kunnan palstoja. Näille on mahdollista saada korkeuseroja maastoreiteille. Alueella voidaan opetella myös valjakkoajoa. Koiravaljakkoajokortin ajaminen voisi olla unohtumaton matkailuelämys. Virpiniemen reviirin säilyneet luonnonmaa-alueet ovat käytettävissä marjastukseen ja sienestykseen. Kisamaa-alueelle Isoniementien eteläpuolelle on helppo päästä ja sinne on osoitettu aluetta muille liikunnallisille tapahtumille kuten esimerkiksi paintball-kisoille tai larppaukselle. Ajoneuvoliikenteen vähitellen väistyessä monttuteiltä, voidaan niitä joskus tulevaisuudessa käyttää monipuolisesti kulkureitteinä. Hietaperäntie yhdistää alueen merenrantavyöhykkeelle ja Runtelin laavuun, ja toinen laavu löytyy Annanmäen eteläpuolelta. Näitä on mahdollista käyttää tapahtumien tukikohtina. 17

20 Kesämaa, Koiramaa ja talven riemumaa 18 Koko suunnittelualueen toiminnalliseksi kohokohdaksi on ajateltu Kesämaan pohjavesijärvialuetta. Se olisi Kirkonkylän asukkaiden tavoitettavissa, liikunta ja vapaa-ajanviettopaikkana niin kesällä kuin talvellakin. lampien toteuttamismahdollisuus on vielä varmistettava tarkemmin tutkimuksin ja kokonaisuus tulee suunnitella niin, että se on maastomuotoiluineen toteutettavissa suoraan maa-ainesten oton yhteydessä. Järven toinen pää tulisi jättää matalaksi lastenrannaksi. Alueelle tulisi EU-uimarantatasoinen varustus ja laavu olevan latu-ulkoilureitin varteen. Jyrkähkö rantahiekka tarjoaa lämpimän lekottelualueen ja katsomon tapahtumille. Annanmäki säilytetään ja huolehditaan siitä, että sen rinteet sopivat mäenlaskuun niin pulkalla kuin laudallakin. Annanmäeltä aukenevat komeat näköalat saavat lisää merkitystä jos vesinäköala pystytään tänne toteuttamaan. Kannaksen erottamana tien varteen on osoitettu pienempi lampi eläinten uittoon. Tämä antaisi vesinäköalan aivan Isoniementien varteen. Liikenne ei häiritse eläinten uittoa. Lampia voidaan talvisaikaan käyttää luisteluun, potkukelkkailuun ja vaikka pipolätkän peluuseen. Lähistölle voidaan tehdä erilaisia lumirakenteita ja Talven riemumaahan on osoitettu hiihtomaa lapsille. Koiramaa on tarkoitettu koirien päivittäisen ulkoilutuksen lisäksi koulutukseen ja esimerkiksi koiraladuille ja tapahtumille

HAUKIPUTAAN KUNTA ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA 30.6.2010 SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA

HAUKIPUTAAN KUNTA ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA 30.6.2010 SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA 30.6.2010 SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA HAUKIPUTAAN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601

Lisätiedot

1(7) 7.5.2010. Haukiputaan kunta. Virpiniemi. Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1(7) 7.5.2010. Haukiputaan kunta. Virpiniemi. Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) 7.5.2010 Haukiputaan kunta Virpiniemi Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nähtävillä XX.XX. XX.XX.2010 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 1 Haukiharjun kaavarunko Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 Haukiharjun sijainti ja etäisyyksiä. Mitä suunnitellaan? Tarkoituksena on laatia Haukiharjun alueelle kaavarunko, jolla tutkitaan

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Virpiniemen alueen yhteistyökumppanin haku

Virpiniemen alueen yhteistyökumppanin haku Liite 2. LUONNOS SK 7.10.2009 Virpiniemi Sport Oy Virpiniemi Sport Oy on Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiön, Haukiputaan kunnan ja Oulun kaupungin omistama yhtiö. Sen yhtenä tehtävänä on Virpiniemen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 1(6) OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 PROJ. NRO X Taruman asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot