ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS 31.1.2009"

Transkriptio

1 ANNANMÄKI-ISONIEMENKANGAS KÄYTTÖSUUNNITELMA LUONNOS SINISIÄ AJATUKSIA JA VIHREÄÄ ENERGIAA HAUKIPUTAAN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2010

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET TAVOITTEET VAIHTOEHDOT KÄYTTÖSUUNNITELMA Yleiskuvaus Teemat ja maankäyttömuodot alueittain SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN Jatkosuunnittelun tarve Toteuttamisen vaiheittaisuus ja toteuttamistoimenpiteet SEURANTA...24 Liitteet ja erillisselvitykset: - Muistio maankäyttöseminaarista - Erillisselvitys pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä - Käyttösuunnitelmakartta 1: Lähtötiedot ja suunnitelman tavoitteet -raportti - Nykytilanne, kartta 1: (Nykytilanne ja lähtötiedot sekä tärkeimmät suunnitelmat) - Maiseman ja luonnon erityiskohteet, kartta 1: Ilmakuvat ja viistoilmakuvat Haukiputaan kunta: Pohjakartta-aineisto Valokuvat Kai Harju / Haukiputaan Kehitys ja Kristiina Strömmer AIRIX Ympäristö Oy 1

4 1 JOHDANTO Annanmäki-Isoniemenkangas käyttösuunnitelman laatiminen on Pohjois-Suomen EAKRtoimenpideohjelman kehittämishanke, jota hallinnoi Haukiputaan Kehitys Oy ja valvoo ELY-keskus. Tälle kokonaisbudjetiltaan hankkeelle on myönnetty avustusta yhteensä , josta EAKR ja valtion osuus Haukiputaan kunta päätti suunnitteluhankkeen käynnistämisestä ja EAKR projektihakemuksen tekemisestä Suunnittelualue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen urheilukeskuksen ja kirkonkylän välillä ja on laajuudeltaan noin 1000 ha. Metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista, mikä on tuhonnut luonnonmaisemaa. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet. Käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat seudullisen virkistyskäytön turvaaminen Virpiniemeen nivoutuen, virkistyskäytön kehittäminen, reitti- ja liikenneyhteystarpeiden osoittaminen ja eri intressipiirien tarpeiden ja viranomaisnäkökulman yhteensovittaminen. Erilliskysymyksiä alueella olivat maisemaa korjaavan maa-ainesottomenetelmän käyttöönotto, pohjavesivarojen turvaaminen, sekä pienialaisen tuulienergian rakentamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnitteluaikana on tullut esille myös alueen matkailullinen merkitys osana Oulun seudun matkailustrategiaa. Intensiivinen maa-ainesten otto on säilyttänyt tämän seudun asukkaiden kannalta hyvin saavutettavan alueen rakentamattomana. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus paranevat entisestään kun Kellonlahdentie kirkonkylälle ja kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustaan valmistuvat. Tärkeäksi tavoitteeksi on myös noussut lähiympäristön olevien tai kaavalla osoitettujen toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen. Käyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, joten sillä ei vahvisteta mitään oikeuksia tai käyttömuotoja kunnalle, maanomistajille tai alueella liikkuville. Käyttösuunnitelma toimii pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjatessa ja lähtöaineistona myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Toteuttaminen edellyttää pääsääntöisesti osayleiskaavan uudistamista, tai tarkempia suunnitelmia ja niihin liittyviä sopimuksia tai reittitoimituksia. Myös maa-ainesten ottaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja lupamenettelyä. Suunnitteluvaiheet ovat: - maanomistaja ja käyttäjäkyselyt (kevät 2009) - lähtötietoraportti, sekä kartta (kesäkuu 2009) - maiseman ja luonnon erityiskohteiden kartoitus (kesäkuu 2009) - Annanmäen länsi-luoteispuolella alustava erillisselvitys pohjavesiolosuhteista ja mahdollisuudesta pohjavesilammen esittämiseen käyttösuunnitelmassa (kesä 2009) - käyttösuunnitelmavaihtoehdot (elokuu 2009) - käyttösuunnitelman luonnos (syksy 2009) - seminaari alueen maanomistajille ja muille käyttäjille, sekä viranomaisille (marraskuu 2009) - maankäyttösuunnitelman luonnos nähtävilläoloa varten (tammikuu 2010) - nähtävilläolo; mielipiteet, lausunnot (maaliskuu 2010) - maankäyttösuunnitelman viimeistely ja mahdolliset tarkennukset (huhtikuu 2010) - valtuuston hyväksymä käyttösuunnitelma (huhti-toukokuu 2010) - mahdollinen käyttösuunnitelmaa täydentävä jatkosuunnittelu, joka edellyttää jatkoajan hakemista hankkeelle (kevät-kesä 2010) Ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin suunnitelman sisällön lisäksi erityisesti sen vaikutuksia, mm. pohjaveden suojelun ja metsätalouden kannalta. Käyttösuunnitelman pohjaksi valittiin virkistys- ja liikuntapalveluita painottava vaihtoehto Sinisiä ajatuksia. Vaihtoeh- 2

5 dossa päätettiin kuitenkin esittää ohjeellisena varaus tuulivoimalan koerakentamisalueelle ja arvio mahdollisten tuulivoimaloiden meluvaikutusalueesta. Haukiputaan kunnanhallitukselle on pidetty informaatiotilaisuus, jossa on esitelty nähtäville asetettava maankäyttösuunnitelmaluonnos. Ohjausryhmä kokoontui ennen suunnittelun alkamista kahdesti ja suunnittelun aikana viisi kertaa ( , , , ja ). Ohjausryhmän jäsenet olivat: - Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto; - Antti Huttunen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, - Mikko Jaako, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - Juha Sipola, Haukiputaan metsänhoitoyhdistys; - Tuula Kangas, Haukiputaan Yrittäjät ry; - Jukka Ukkola, Haukiputaan Heitto; - Seppo Kangas, Virpiniemen liikuntaopisto; - Timo Pohjamo, Haukiputaan Kirkonkylän asukasyhdistys ry, - Jussi Muilu, Haukiputaan kunnan ympäristötoimi; - Riitta Lindström, Liikelaitos Haukiputaan Vesi, - Aarno Rantapelkonen, Haukiputaan Kehitys Oy; ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin valvojina ovat toimineet Mikko Pajunen ja Eine Kela-Löytynoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ( alkaen ELY-keskus). Haukiputaan kunnan edustajat olivat Markku Uusimaa ja Janne Vierelä. Haukiputaan Kehitys Oy:n edustajat olivat Aarno Rantapelkonen (ohjaus- ja työryhmän puheenjohtaja), Kai Harju (kesäkuuhun 2009 asti, ohjaus- ja työryhmän siht.) ja Salla Hirvonen, Haukiputaan Kehitys Oy (kesäkuu 2009 alkaen, ohjaus- ja työryhmän siht.). AIRIX Ympäristö Oy:ssä suunnittelutyöhön osallistuivat: arkkitehti Kristiina Strömmer, arkkitehti Timo Jokelainen, arkkit. yo Mikko Korhonen, insinööri Pekka Pesälä, insinööri Keijo Verronen, FM Johanna Lehto, FM Aija Degerman, kartoittaja Markku Nikula ja piirtäjä Tuija Junttila. Kunnanhallitus päätti suunnitelman nähtäville asettamisesta Suunnitelma oli nähtävillä x.x.-x.x.2010 mielipiteitä varten ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet ja lausunnot, sekä nähtävilläolon jälkeen tehdyt päätökset referoidaan tähän 3

6 2 LÄHTÖKOHDAT Alue sijaitsee meren tuntumassa Virpiniemen ja kirkonkylän välillä, strategisesti tärkeällä paikalla kirkonkylän ja sen laajenemisalueiden vieressä. Alueen itäpuolella on AnnalankangasTopinperä-alue ja länsipuolella rannan loma-asutusta. Alue rajoittuu etelässä Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueisiin. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun lähtökohtia. Likietuisesta sijainnista johtuen alueen pohjoisosa on erityisen sopivaa virkistys- ja ulkoilualuetta kuntakeskustan asukkaille ja sen eteläosa liittyy suoraan Virpiniemen jo hieman ahtaaksi käyneeseen seudullisesti erittäin tärkeään urheilu- ja virkistysalueeseen.. Virpiniemi-Rytisuo-aluekokonaisuuteen verrattuna alueen laajuus on yli kolminkertainen, n ha. Intensiivisestä maa-ainesten otosta johtuen alue on säilynyt rakentamattomana. Pääosin metsittymättömät vanhat ja nykyiset ottoalueet käsittävät merkittävän osan alueesta. Tavanomaisen metsätalouden lisäksi tälle suositulle ulkoilu- ja virkistysalueelle kohdistuu mittavaa maa-ainesten ottamista. Virkistyskäytön tarpeet ovat kasvaneet viime vuosina ja alueella risteilee ulkoilu- ja latureittien ohella myös runsaasti muita polkuja ja uria. Maisemaa rikkovat hiekkakuoppien lisäksi etenkin itä-länsi suunnassa useat tiet ja ajourat, joista osa on virallisia yksityisteitä. Suunnittelun lähtökohdista on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty strategiset lähtökohdat, alustavat tavoitteet ja voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat, sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. Alueelle on vuonna 1984 laadittu osayleiskaava ja vuonna 1985 maa-ainesten ottoa ohjaava maisemaselvitys. Kunnanvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa on esitetty loma-asutusvyöhyke ja sitä palveleva rannan suuntainen tieyhteys Isoniemestä Virpiniemeen yhteys on osoitettu myös valtuuston hyväksymässä Meren rannikon ja saarten oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa. Suunnittelualue on vuoden 1984 yleiskaavassa esitetty maa- ja metsätalousalueena, joka on karkeasti jaettu rantavyöhykkeen MU ja sisämaan MT alueiksi. Osayleiskaava ei ohjaa riittävästi tulevaa käyttöä merkittävänä vapaa-ajanalueena ja siinä ei ole riittävästi varauduttu Virpiniemen-Rytisuon kehittymiseen. Käyttösuunnitelman laatimisen yhtenä lähtökohtana onkin olla ohjeena osayleiskaavan päivittämisessä. Alueen maankäyttöä nykyään ohjaa Oulun seudun yleiskaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maa-ainesten ottoalueeksi. Maisemaselvityksessä on määritelty maa-ainesten oton ulkopuolelle jäävät maisema-alueet. Selvityksessä sovituilla ottoalueilla hyödynnettävissä olevat paksuimmat kerrokset on pääosin jo otettu, ja jäljellä on lähinnä ohuita kerrostumia. 4

7 Ote seudun yleiskaavasta Ehkä tärkein alueen maankäyttöä ohjaava suunnitelma on Oulun seudun yleiskaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja maa-ainesten ottoalueeksi. Suunnittelualueen eteläpäähän on osoitettu seudun kannalta merkittävä eläinurheilukeskus. Merkittävä Kirkonkylän asutuksen laajenemisalue sijoittuu lähelle suunnittelualuetta, Annalankankaan teollisuusalueen luoteispuolelle. Maakuntakaavassa alueet on varattu vastaavaan tarkoitukseen. Alueen kehityskuvaa on hahmoteltu myös v päivitetyssä Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa. VIRPI-projekteissa on kehitetty Virpiniemeä merellisenä matkailu- ja virkistysalueena. Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan suunnitelmassa (VIVA 2007), Virpiniemi-Runteli- Isoniemi alue kuuluu 1. merkittävyysluokkaan. Aluerajaus pitää sisällään jo mainittujen alueiden lisäksi viheryhteyden Haukiputaan kirkonkylän lounaisosassa sijaitsevan Haapajärven ympäristöön ja kirkonkylän keskustaan, sekä Rytisuon alueen ja Isoniementien ja Annalankankaan teollisuusalueen välin. Virpiniemi on kansallisesti tunnettu liikuntaopiston ansiosta ja siellä tarjotaan jo nykyisin ohjelmapalveluita. Merkittävyysluokka 1 tarkoittaa, että; Alue sisältää virkistyskäyttöarvoja, vapaa-aika-arvoja, saavutettavuusarvoja, mahdollisesti luontoarvoja, maisema-arvoja, kulttuurihistoria-arvoja ja matkailuarvoja. Alue on yleisesti tunnettu laaja kokonaisuus. Sen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden sekä reittien toteuttaminen ja hoito ovat ensisijaisesti Oulun seudun, eli kuntien ja valtion yhteisellä vastuulla. Alueen saavutettavuus paranee entisestään, kun kevyen liikenteen rantareitti Oulun keskustasta Pateniemen ja Kiviniemen kautta Virpiniemeen toteutuu. Suunnitelmassa on osoitettu ulkoilureitin jatkoyhteys Kiiminkijoen suistoon ja merenjäälle ulkoiluun soveltuva yhteys, mutta ei moottorikelkkareittiä, joka puolestaan on suunnattu Martinniemen ja Häyrysenniemen välitse merelle. 5

8 3 SELVITYKSET Erilliseen Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raporttiin ( ) ja siihen liittyvälle kartalle on koottu mm. luontoa, maisemaa, kunnan maanomistusta, maa-ainesten ottoa ja ympäristön maankäyttöä koskevia tietoja olevista selvityksistä ja tärkeimmistä suunnitelmista sekä yhteenveto tehtyjen kyselyiden tuloksista. Kunnan paikkatietoaineistosta on saatu tiedot mm. maanomistuksesta ja Haukipudas-seuralta on saatu arvokasta tietoa alueen historiasta. Lisäselvitykset on laadittu luonnonympäristön ja maiseman pienialaisista kohteista (liitekartta), sekä pohjavesiolosuhteista Annanmäen ympäristössä. Ote lähtötietokartasta Kartalla on esitetty mm: maisemasuunnitelman mukaiset ottoalueet ja niiden otetut osat (aniliininpunainen), säilyneet dyynikentät ja rantavallit (ruskeat palloviivat), suot (sininen rasteri), pohjavesialueen raja, kunnan maanomistus (vihreä rasteri), olevat tiet, reittiyhteydet ja laavut, suunnittelualuerajan ulkopuolinen maankäyttö ja siinä esitetyt yhteydet mm. kirkonkylän osayleiskaavasta, rantaasemakaavoista ja muista asemakaavoista, lähimpiä yksityistalleja ja hevoslaitumia, sekä alustava esitys maastopyöräreittiyhteydeksi, ym. suunnittelussa huomioon otettavaa. 4 TAVOITTEET Tavoitteena on laatia kattava luontoa säästävä suunnitelma, johon perustuen voidaan edelleen harjoittaa sekä taloudellista toimintaa, että virkistystoimintoja. Tarkoituksena on sovittaa yhteen alueen useat intressit, mm. erilaiset virkistys- ja liikuntareittitarpeet, maa-ainesten otto ja metsätalous sekä liikennöinti. Erityiskysymyksinä käsitellään maisemaa korjaava maa-ainesten otto, pohjavesivarojen säilyttäminen ja turvaaminen sekä pienimuotoisen tuulienergian rakentamisalueiden ja -mahdollisuuksien selvittäminen. Myös muut käyttösuunnitelman laadinnan aikana ilmi tulevat käyttötarpeet selvitetään. Käyttösuunnitelman on tarkoitus toimia pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmana sekä ohjeena alueen toimintoja järjestettäessä, käyttöä ohjattaessa ja myöhemmin laadittaessa yleiskaavaa. Tavoitteena on erityisesti Virpiniemen virkistys-, loma-asunto-, urheilu- ja eläinurheilualueiden toimintojen ja yritystoiminnan tukeminen ja palveluiden tuotteistaminen. Erityisesti suunnittelualueen pohjoisosassa tavoitteena on lisäksi virkistyspalveluiden tarjoaminen kirkonkylän nykyisille ja tuleville asukkaille. Kirkonkylän osayleiskaavaan, jossa on osoitettu uusia, vielä toteutumattomia asuinalueita, keskustan uusi läntinen kehätie ja virkistysaluevyöhyke kuntakeskustaan. Näiden toimintojen huomioon ottaminen ja virkistyspalvelujen tuotteistaminen ovat suunnittelun tavoitteita. Maanomistajien ja alueen muiden käyttäjien tavoitteet on selvitetty kyselyiden avulla. Näitä ja muita suunnittelutavoitteita on esitelty erillisessä Lähtötiedot ja suunnittelun tavoitteet raportissa. Tavoitteet voivat tarkentua suunnitelmaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatavalla palautteella. 6

9 5 VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot ja niiden kuvailu Alustavassa luonnosvaiheessa tehtiin kaksi vaihtoehtoa käsivarapiirroksina. Molemmissa säilytettiin koskemattomana Runtelinharju, Annanmäki ja Isoniemenkankaan laaja, luonnonmuodostumana ja maisemallisesti tärkeä dyynialue. Samoin säilytettiin nykyisin käytössä olevat latu- ja reittiverkostot. Suunnittelussa todettiin opastuksen ja varustuksen parantamistarve, sekä tuettiin Virpiniemen ja Rytisuon olevien matkailu-, urheilu- ja virkistyspalvelujen monipuolistamista. Molemmissa vaihtoehdoissa metsätalous monikäyttöalueena on alueen perusteema. Tieverkostoa selkiytettiin ja karsittiin osoittamalla kehätieyhteys Virpiniemestä rantavyöhykkeen takaa Isoniemeen ja edelleen Isoniementien tai Länsikehän kautta kirkonkylään, Soraväylälle ja uutta Kellonlahdentietä pitkin takaisin Virpiniemeen. Yhteydet meren rantaan osoitettiin rantavyöhykkeen rakentamattomista kohdin alueilta joissa kunnan maa ulottuu rannan tuntumaan. Vaihtoehto A, Sinisiä ajatuksia Vaihtoehdossa A pääpaino oli ulkoilulla ja urheilulla. Kirkonkylän puoleiseen päähän osoitettiin kaivettavaksi laaja järvi asukkaiden virkistysmahdollisuuksien ja maiseman parantamiseksi. Tällä tavoin saatiin myös maa-ainesten otolle merkittävä reservialue. Laaja maaainesten ottoalue Isoniementien eteläpuolella on osoitettu Erämaavaellus alueeksi. laajalla rakentamattomalla alueella Runtelin ja ottoalueiden ympäristössä yhtenä teemana on hiljaisuus ja pimeys, joita täällä voidaan kaupungin läheisyydessä hyödyntää eksoottisia matkailutuotteita kehitettäessä. Hyödyt ja haitat Reitistöjä ja kohteita on täydennetty merkittävästi. Esitetty uimajärvi tuottaisi selvää lisäarvoa etenkin maisemalle, virkistysmahdollisuuksille ja myös maa-ainesten hyödyntämiselle. Lammen rakentamisen pohjaveden laadulle mahdollisesti aiheuttamaa uhkaa ei kuitenkaan ole voitu riittävästi selvittää suunnittelun aikana laadituilla lisäselvityksillä. Jatkoselvityksien rahoittamiseen tulee saada mukaan ne tahot, jotka suoraan rahallisesti hyötyvät mahdollisesta lisäotosta. Haittana voi pitää, että vaihtoehto ei ota mitään kantaa suunnittelun yhtenä tavoitteena esitettyyn tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuuksien selvittämiseen. Vaihtoehto B, Tekniikkaa ja metsätaloutta 7

10 Vaihtoehdossa B monikäytössä painotettiin metsätaloutta, hyödynnettiin tuulivoimaa, ja sallittiin myös pienimuotoinen moottoriurheilu mopomaassa. Tuulivoimalat osoitettiin luonnonmaakannas säästäen hiekkakuoppa-alueen puolelle. Voimaloiden meluhaitta-alueet osoitettiin alueesta kiinnostuneen toimijan, WPD-Finland Oy:n arvioiden mukaisina. Myöhemmissä työryhmäkeskusteluissa todettiin, että luonnonmaakannaksen korkeus kannattaa kuitenkin käyttää korottamaan tuulivoimalat mahdollisimman ylös. Mopomaa osoitettiin voimaloiden meluhaitta-alueelle lähelle Isoniemeen johtavaa tietä. Myös tässä vaihtoehdossa osoitettiin ohjeellisena pieni maisemalampi elävöittämään muuten niin erämaamaista ulkoiluympäristöä. Hyödyt ja haitat Vaihtoehto antaa enemmän painoa metsätaloudelle, koska tuulivoimalan meluvaikutusalueelle ei ole lisätty reittejä. Tuulivoimaloiden koerakentamiselle on nykytilanteessa tarvetta ja siihen on lupailtu valtion avustusta yrittäjille. Tästä hyödystä on alustavasti luvattu hyötyä myös kunnalle. Mopoilun ja voimaloiden meluhaitat yhdistettiin tässä vaihtoehdossa samalle alueelle, jossa ne kylläkin häiritsevät eniten käytetyn, reittitoimituksella perustetun, valaistun latu- ja ulkoilureitin rauhaa. Tuulivoimaloiden koealuetta pidettiin hyödyltään liian pienenä, kun otetaan huomioon sen aiheuttamat visuaaliset ja meluhaitat, sekä alueen luonteen muuttuminen. Maanomistajille ja alueen muille käyttäjille suunnatussa seminaarissa tuulivoimaloiden rakentamisesitys sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Vaihtoehdon merkittävin haitta on, että moottoriajoneuvojen päästäminen alueelle voi ryöstäytyä käsistä mönkijöiden, moottorikelkkojen ja monttuautojen ylivallaksi. Lisäksi moottoriurheilu uhkaa pohjaveden puhtautta, kuluttaa maastoa ja aiheuttaa vaaratilanteita muille alueen käyttäjille. Maankäyttöratkaisujen valintapäätös Ohjausryhmä ja työryhmä valitsivat eteenpäin vietäväksi vaihtoehdon A, jossa alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, eikä aiheuteta melu- tai turvallisuushaittoja, ja joka tarjoaa runsaammat virkistys- ja matkailupalvelut. Suunnittelun tavoitteeksi oli asetettu tutkia tuulivoiman koerakentamisalueen sijoittumista alueelle. Myös vaihtoehdossa A tämän käyttömuodon selvittelyä päätettiin jatkaa vaikka se aiheuttaa visuaalisia ja meluhaittoja, jotka osittain ovat ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa. 8

11 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 6.1 Yleiskuvaus Suunnitelman pääperiaatteet Suunnittelualueen tuleva pääkäyttö on metsätalous virkistäytymis- ja moninaiskäyttöalueena. Tämä tarkoittaa, että erityisesti nykyisille hiekkakuoppa-alueille on osoitettu ulkoilun, virkistäytymisen, matkailun ja urheilun teema-alueita, sekä Virpiniemi-Rytisuo aluekokonaisuuden olevia toimintoja ja matkailua tukevia alueita ja reittejä. Reitteinä on pääosin käytetty jo olevia metsä- ja monttuteitä, polkuja, sekä muuta olevaa verkostoa. Olevat ladut ja ulkoilureitit on osoitettu suunnitelmassa nykyiselle paikalleen. Meren läheisyys ja rantaan pääsy on otettu huomioon suunnittelussa, vaikka suunnittelualue ei ulotu rantaan asti. Alueen kesäiseksi helmeksi ja uudeksi maisemalliseksi kohokohdaksi on suunnitelmalla osoitettu mahdollinen pohjavesijärvi tai -lampi lähelle kirkonkylää. Keinotekoinen järvi mahdollistaisi maa-ainesten oton jatkumisen alueella. Suhde lähialueisiin ja muuhun suunnitteluun Asutuksen laajenemisalueita ja niihin liittyvä kirkonkylän sisääntulotien jatke on toteutumassa suunnittelualueen tuntumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin ulkoiluun käytettävät metsäalueet rakennetaan, ja että ulkoilualueita tarvitsevia asukkaita tulee lisää. Myös Virpiniemen aluekokonaisuus on monipuolistunut ja muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Golfkenttäalue on sulkenut pääosan ulkoiluun käytetystä luonnonmaa-alueesta pois entisiltä käyttäjiltä. Latujen uudelleenjärjestelyissä on jouduttu kaatamaan puita ja metsä on harventunut. Laajoja alueita on otettu tai suunniteltu asemakaavalla loma-asuntokäyttöön. Asemakaavassa on osoitettu lisäksi rakentamisalueet hotellille ja kaksi jääkiekkokenttää sisältävälle hallille. Erityisesti reitistöt ovat Virpiniemen suunnalla joutuneet ahtaalle. Jos lyhyillä matkoilla kierretään useaan kertaan samaa reittiä, niin vaarana on kyllästyminen. Uusin merkittävä toteutumassa oleva hanke on Kellonlahdentien ja kevytliikenneväylän toteuttaminen kirkonkylän ja Virpiniemen välille. Alueen tavoitettavuutta on jo parantanut Virpiniemen ja Kiviniemen välille on toteutettu kevyen liikenteen väylä alikulkuineen. Suunniteltu kevyen liikenteen rantareitti jatkaa tätä yhteyttä Oulun keskustaan ja edelleen Oulun eteläpuolisiin kuntiin asti. Käyttömuotojen rajoitteista ja ristiriidoista Maa-ainesten ottoa rajoittavat dyyni- ja harjualueen arvokas maisemakuva ja pohjavesialue. Mahdollisesti vedenhankinnassa käytettävissä oleva pohjavesialue saattaa rajoittaa myös alueen pohjoisosaan ohjeellisella rajauksella osoitetun maisemalampikokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksia, vaikka alue onkin seudun yleiskaavassa ja vuoden 1985 maisemasuunnitelmassa näytetty maa-ainesten ottoalueena. Suunnitelman eteenpäinvieminen edellyttää tarkempia pohjavesiselvityksiä. Pohjavedestä, sekä turvallisuutta ja luonnonrauhaa vaativista virkistäytymisteemoista (hiihto, vaellus, luontopolut, lasten hiihtomaa jne.) johtuen alueelle ei osoiteta moottoriurheilua, moottorikelkalla tai mönkijällä ajoa tai muuta vastaavaa toimintaa. Osittain ristiriitaisina toimintoina voidaan pitää pienen tuulivoimaloiden koealueen osoittamista ja Hiljaisuuden laakson toimintoja, kuten vaelluksen ja muun erämaamaisen kokemuksen tarjoamista lähialueen asukkaille ja matkailijoille, lähellä kaupunkia. Tyylivoiman käytön edistämistä pidetään yleisesti erittäin hyvänä päämääränä, mutta ottaen huomioon tuulivoimaloiden pienen määrän (3-4 kpl), saattaisi olla parempi etsiä koerakentamiseen alueita, joille jatkossa mahtuisi enemmänkin voimaloita, ja joilla ei ole matkailullista erityispotentiaalia tai -arvoa. 9

12 Suunnitelmassa osoitetuista vyöhykkeistä Suunnitelmassa on osoitettu erilaisia maankäyttövyöhykkeitä, joiden teemat riippuvat maisema- ja luontotekijöistä, olevasta reittiverkostosta, etäisyydestä Virpiniemeen, kirkonkylälle, merenrantaan ja yleisestä sopivuudesta esitettyyn käyttötarkoitukseen. Kaikilla vyöhykkeillä kesämaahan osoitettua pohjavesijärvialuetta lukuun ottamatta pääkäyttötarkoitus on metsätalous monikäyttöalueena. Virpiniemen suunnalla tuetaan alueen palveluiden kehittymistä ja kirkonkylän suunnalla asukkaiden päivittäistä vapaa-ajanviettoa. 10

13 6.2 Teemat ja maankäyttömuodot alueittain Koko alueen teemana oleva metsien monikäyttö, voi luontevasti pitää sisällään eri liikuntamuotoja, kuten latuja, erilaisia ulkoilureittejä ja suunnistusalueita sekä geokätköilyä koko suunnittelualueella. Metsänhoidon ja monikäytön kannalta merkittävää on hiekkakuoppien kunnostaminen ulkoilumetsäksi, jossa puuntuotanto olisi tärkeä käyttömuoto. peelisäännöt monimuotoisuudesta. toimintatavoista. Luonnon ja maisemakuvan kannalta arvokkaimmilla alueilla olisi perusteltua soveltaa vapaaehtoisiin määräaikaisiin sopimuksiin perustuvaa metsänsuojelua (Metso) esimerkiksi Runtelin reunamuodostuman ja komeiden dyynien alueella sekä Osmonlaakson soilla. Maaperän ja maanpinnan muotojen kannalta herkimmillä, tai muuten aktiivisimmin käytettävillä alueilla hakkuiden ja maanpinnan muokkauksen tulisi olla vielä nykyistäkin hellävaraisempaa. Asia vaatii vielä tarkempaa metsätaloussuunnittelua ja neuvotteluja maanomistajien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hiekkakuoppien kunnostaminen metsätalousalueeksi ja perusteltuun virkistyskäyttöön turvaisi entistä paremmin pohjaveden laadun, ja pitäisi mahdolliset asiattomat kulkijat poissa pohjavesialueelta. Metsätaloudessa metsiä hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Metsien käsittelyä ohjaa metsä- ja luonnonsuojelulait, maakäyttö- ja rakennuslaki sekä metsien sertifiointikriteerit. Yksityiskohtaisemmat metsien hoidon ja käytön periaatteet perustuvat valtakunnallisiin hyvän metsän hoidon suosituksiin ja lisäksi mm. metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen, metsämaiseman hoidon ja monikäytön sekä kaavoitusalueiden metsien käsittely ohjeisiin. Metsien käsittelyssä otetaan huomioon kukin alueen luonnonolot, maisema ja ihmisten tarpeet. Metsätalouteen vaikuttavat myös muut käyttömuodot sekä virkistys-, kulttuuri-, maisema- ja luontoarvot ja metsien suojavaikutus. Suunnittelualueen metsämaat ovat valtaosaltaan mäntyvaltaisia kuivia ja karukkokankaita. Alueen puusto käsittää pääasiassa nuoria taimikoita sekä vanhoja uudistettavia mänty metsiä. Taimikot ovat syntyneet luontaisen metsän uudistamisen seurauksena. Ainoastaan maa-ainesten ottoalueet on istutettu. Metsätalousalue sinänsä sopii tuulienergiatuotannon kanssa yhteen. Kuitenkin, jos maisemasta haetaan levollisuutta ja virkistävää rauhaa, saattavat jatkuvassa liikkeessä olevat, varoitusvaloin varustetut ja 150 metrin korkeuteen kohoavat jättiläiset viedä turhan paljon huomiota. Nykyisten maisema-arvojen lisäksi jatkotyönä selvitetään mahdollisuudet luoda alueelle uutta järvimaisemaa. Tärkeä maisemaa korjaava toimi on kuoppien reunojen kunnostaminen turvallisiksi retkeilijöille kuitenkin niin, että törmäpääskyrinne ja näkymiä tarjoavat jyrkät rinteet tai maanpinnan muotojen syntytapaa havainnollistavat kerrostumat säilyvät tietyillä paikoilla Suunnitelmalla annetaan nykyisten liikuntamuotojen lisäksi erityistä potkua myös nuorten suosimille tai laajoille harrastajapiireille sopiville liikuntamuodoille, millä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi pyöräily ja maastopyöräily, sekä sauvakävely. Uudet pyörätiet kirkonkylän, Virpiniemen ja Kiviniemen välillä aina Ouluun asti toimivat osana reitistöä ja mahdollistavat esimerkiksi pitkänmatkan rullaluistelun turvallisissa olissa. PK-team on tehnyt esityksen maastopyöräreitin varaamisesta alueelle. Erityisesti nuo- 11

14 rille tarjottavat liikuntapalvelut hyötyvät siitä, että tänne on nyt järjestettävissä julkisen liikenteen yhteydet niin kirkonkylältä kuin Oulun suunnasta. Esimerkiksi Virpiniemen jalkapallokenttä, hallitilat ja ratsastuskeskukset tarjoavat nuorille entistä paremmin saavutettavissa olevia palveluita. Alueella jo vanhastaan harrastettavat hiihto ja suunnistus ovat Suomen kansallislajeja. Kilpailutoiminta on vireää ja harrastajamäärät suuria. Edellä mainitut lajit ovat kansanterveyden kannalta todellisia kunnonkohottajia ja niitä opetetaan peruskoulussa. Alueella on melko kattava latuverkosto, jota täydennetään erityisesti kirkonkylän asukkaita palvelemaan osoittamalla Talven riemumaahan lasten hiihtomaa. Kirkonkylän lähiasukkaita palvelee myös Koiramaa. Koiran omistajia on yhä enemmän myös keskustaajama- ja kaupunkialueilla. Päivittäinen koiranulkoilutus tapahtuu vähintään kolmesti päivässä ja pisimmän lenkin tulisi kestää noin tunnin. Pieni koira sopii kunnonkohottajaksi esim. eläkeläiselle. Koiraharrastukseen liittyy nykyään metsästyksen lisäksi monenlaisia aktiviteetteja niin koiralle kuin sen omistajallekin. Koirahiihto, tottelevaisuuskoulutus (TOKO), agility, flyball, raunio- ja pelastuskoiratoiminta ja valjakkoajon harjoittelu sekä näihin liittyvät kilpailut ovat Koiramaahan sopivia toimintoja. Virpiniemen lähimaastoon on varattu valjakkoajoaluetta, jossa esimerkiksi matkailijat voisivat suorittaa valjakkoajokortin. Virpiniemen golf- että ratsastusharrastus ovat edistyneellä tasolla rahaa vaativia harrastuksia. On oletettavaa että niiden harrastajilla on mahdollisuus maksaa palveluista. Tällöin niiden tuotteistaminenkin on kannattavaa. Virpiniemessä on 18-väyläinen golfkenttä, huoltotilat, majoitustilaa sekä klubirakennus ravintoloineen. Lisäväyliä on mahdollista rakentaa suoraan nykyiseen alueeseen liittyen. Suunnittelualueen eteläpuolella on kaksi yritystoimintaa harjoittavaa ratsastuskoulua ja harjoitusravirata. Yksityisten yrittäjien taholta on tehty merkittäviä taloudellisia satsauksia (tallirakenteet, maneeseja, ravirata). Suunniteltu lyhyt harrastajien asuin- ja tallialueen kiertävä reitti kaipaa jatkoa ja virallistamista liiketoiminnan kehittämiseksi. Eläinurheilualuesuunnitelmassa ratsastuskoulujen hevosmäärä on 80. Ravitalli, tallipaikkoja vuokraavat tallit ja ratsastusterapiatallivaraukset mukaan lukien hevosia olisi tulevaisuudessa yhteensä Yksityisten omistamia talleja on runsaasti myös Topinperällä. Tällä perusteella täällä voisi toimia ratsastuskoulukeskus opetus- ja kilpavalmennuksessa kansallisella tasolla. Tällöin suositellaan varattavaksi ratsastusteitä n km. Rytisuon alueen ympärille suunniteltu 4 km pituinen ratsastusreitti ei vielä riitä turvaamaan yritys- ja harrastustoiminnan kehittymistä. Vaellusratsastus- ja matkailutoimintaa varten tarvitaan myös pitkiä reittejä, n km päivää kohti. Tavoitteena muissa yhteyksissä mainittu seudullinen hevosreitti - joka yhdistäisi Virpiniemen Kalimenkylän kautta Kiimingin Jäälin itäosan ja Aaltokankaan tallikeskittymiin - tyydyttäisi osan reittitarpeesta. Muu reittitarve voidaan tyydyttää, jos kunnan palstoja käytetään tiheämpään reitistöön ja järjestetään pääsy-yhteys palstalle. Ratsastus, raviurheilu ja valjakkoajo, ovat voimakkaasti kasvavia liikuntamuotoja. Ratsastajien ikähaitari on nykyään laaja, tosin nuorisopainotteinen. Aikuisratsastajien määrä on kuitenkin lisääntynyt noin 30 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Ratsastustallien pyörittäminen vaatii nuorilta jatkuvaa talkootyötä hevosta ei voi jättää hoitamatta tai ratsastamatta. Ravihevosharrastajia Suomessa on n ja suomalaista ratsastusta harrastaa nykyään yli Vuosista harrastajien määrä on noin kaksinkertaistunut. Euroopassa ratsastusharrastus on suhteessa yhtä suosittua., mikä näkyy esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä myytävänä tuotteena. Ratsastuskoulutoimintaan kuuluvan maastotunnin järjestäminen ja ratsastus matkailupalveluna vaativat tallin läheisyyteen esim. 5 km ja 10 km reitit, jotka riittävät tunnin hitaaseen tai vauhdikkaaseen ratsastukseen. Hevosurheilukeskuksilla lähireittejä tulisi ratsukoiden määrän takia olla enemmän. Yli 40 hevosen ratsastuskeskuksella tulisi lähireittejä olla km. Hevosreitti on mielellään yksisuuntainen. Kaksisuuntaisella reitillä tulee olla riittävän hyvä näkyvyys, jotta yllättäviä kohtaamisia ei pääse tapahtumaan. Reitit eivät voi olla yhteisiä muiden liikuntalajien kanssa. 12

15 Uusia, etenkin nuorten harrastuksia ovat skikkaus, geokätköily ja roolipelit (larppaus), joita voi harrastaa koko suunnittelualueella. Erityisesti Kesämaahan sopivia liikuntalajeja tai ulkopelejä ovat myös maastofrisbee, rantalentopallo ja petankki. Skikkaus on läheistä sukua rullaluistelun ja hiihdon kanssa. Välineet näyttävät pienikokoisilta rullasuksilta. Ilmakumipyörillä varustetut metalliset skiket kiinnitetään tukeviin urheilukenkiin. Eteneminen tapahtuu luistelutyyliin, ja menoa vauhditetaan yleensä sauvoilla. Tätä maasto-oloihin kehitettyä lajia voi harrastaa esimerkiksi nurmella, pururadalla tai soratiellä. Keski-Euroopassa skikkaajia on jo yli Geokätköily muistuttaa suunnistusta, jossa käytetään apuna gps-laitetta. Geokätkö on rasia, jonka sisään laitetaan lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jokin vaihtotavara, jonka kätkön löytäjä voi halutessaan vaihtaa toiseen pikkutavaraan. Netissä ilmoitetaan kätköjen koordinaatit, löytövihjeet ja kätkön löytämisen vaikeusaste (www.geocache.fi). Live-roolipeli (Live Action Role Play), larppi, on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat ilmaisevat roolihahmojensa toimintaa käyttäen koko kehoaan apuna sekä pukeutumalla hahmonsa mukaisesti. Live-roolipelaamista on tästä syystä verrattu sekä improvisaatioteatteriin että Commedia dell'arte -teatteriin. Live-roolipelaamiselle on ehdotettu suomenkieliseksi nimeksi näytelmäpelaamista ja näytelmäroolipelaamista, joita käytetään jonkin verran. Pelin osallistujille on etukäteen suunniteltu yksilölliset hahmot, joiden mukaisesti pelissä on tarkoitus toimia. Kullakin hahmolla on ominaiset tavoitteensa, arvonsa, elämänhistoriansa ja luonteenpiirteensä. Pelissä ei kuitenkaan ole ennalta kirjoitettua käsikirjoitusta eikä ohjausta vaan pelin järjestäjät ovat luoneet hahmokuvausten perusteella pelille alkutilanteen, joka pelin alettua pelaaja alkaa elää pelihahmojen toiminnan mukaisesti. Luontoon perustuva teemamatkailu tulee Oulun lähialueilla tukeutumaan rakentamisen ulkopuolelle jääneisiin alueisiin, vesitöihin ja tarjolla oleviin elämyksiin. Energian hinnan noustessa voi arvella, että lähimatkailun osuus kasvaa, jolloin Virpiniemen tyyppiset monipuoliset alueet saavat lisää asiakkaita. Oulun seudulle muuten tuleville matkailijoille täällä voidaan järjestää matkailukokemuksia jotka ovat nopeasti ja kustannustehokkaasti saavutettavissa. Alueelle pääsymahdollisuudet hyvät, ja se on nopeammin saavutettavissa kuin muihin matkailualueisiin liittyvät oikeat erämaa-alueet esim. Yli-Iin Kierekissä, Rokualla, Lapissa tai Kuusamossa. Tämä voisi sopia sellaiselle Oulun seudun matkailijalle jolla on vain päivä käytettävissä elämyspalveluihin. Suunnittelualueella tai sen tuntumassa ei ole varsinaista koskematonta luontoa, ehkä merta ja dyynialueita lukuun ottamatta. Talvella lumi peittää maiseman arvet näkyvistä. Hiljaisuus, pimeys ja kylmyys ovat varsinkin ulkomaalaisille eksoottisia ominaisuuksia, ja revontulten ja tähtien tarkkailu voivat olla luontoretken ohjelmanumeroita. Talvisia ohjelmanumeroita voivat olla murtomaahiihto laavulle tulistelemaan, pulkkamäet, luistelu ja potkukelkkailu, - kesäisiä taas maastopyöräily tai ratsastus, minivaellukset laavulla yöpymisineen ja valoisat yöt. Luontomatkailumaana Suomen kesä on kansainvälisessä vertailussa viileähkö ja epävakainen, mutta valoisa ja sallii aktiivisen lomanvieton. Talveen sisältyy suuri osa varsinkin Suomen kansainvälisestä matkailupotentiaalista, jonka ytimenä on jää, lumi. kylmyys ja pimeys. Vesistöt ja laajat metsät tarjoavat elämyksiä. Positiivisia tekijöitä ovat myös selvät vuodenajat ja se, etteivät ääriolosuhteet kuten myrskyt tai hirmupakkaset aiheuta merkittäviä ongelmia. Sääolot ovat kuitenkin vaihtelevia ja ilmasto ei salli takuuvarmojen turistisesonkien syntyä. Nykyisistä palveluista matkailijaa kiinnostanee merenrannan läheisyys ja veneily, Virpiniemen golf ja muut liikuntamahdollisuudet. Eläinurheilun merkitystä ei pidä aliarvioida. Esimer- 13

16 kiksi ratsastus maastossa tai kentällä tai kärryvaellus on esimerkiksi Keski-Euroopan matkailuesitteissä näkyvä myytävä tuote. Laajat, suhteellisen tasapohjaiset hiekkakuoppamaisemat muistuttavat eksoottisella tavalla villinlännenmaisemaa tai hiekkaerämaata, joka jollakin osa-alueella voi jäädä lopputilanteeksikin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi törmäpääskykoloniat ja maanpinnan muotojen syntymistä havainnollistavat hiekkakerrostumaleikkaukset, sekä törmät, joiden päältä aukeaa näköaloja. Pääsääntöisesti tavoitellaan kuitenkin luonnonmukaisen suomalaisen metsän ja maanpinnan muotojen ennallistamista. Alueet on otettu käytännössä niin syvälle kuin se pohjaveden suojelu sallii. Maisemaa korjaava maa-ainesten otto on mahdollista, jos otto jollakin alueella voidaan ulottaa reilusti pohjaveden pinnan alapuolelle. Nykyään ei voi enää pitää kaavamaista luiskaa sopivana ottoalueiden reunojen muotoiluperiaatteena, vaan osa mahdollisesta lisäotosta tulisi käyttää montunreunojen luonnonmukaiseen muotoiluun. Myös oton myötä syntyvän järven vedenalaisen osan muotoilu lapsille ja muillekin käyttäjille sopivaksi ja turvalliseksi vaatii suunnittelua ja malttia aineksia ei voi hyödyntää maksimaalisesti. Käyttösuunnitelmassa on esitetty alla olevat virkistysreitit ja kohteet 14

17 Retkimaa Runteli Nykyiset latu- ja ulkoilureitit keskittyvät Virpiniemeen ja sen pohjoispuoleiselle rantaharjuvyöhykkeelle. Alueella on Runtelin laavu. Loma-asunnoille kulkee ajoreittejä sekä rannan suuntaisesti loma-asuntojen itäpuolella että lukuisina poikittaisyhteyksinä maa-ainesten ottoalueiden halki. Retkimaa on jo nykyään alueen virkistystoimintojen painopistealuetta. Siellä on hyvä Virpiniemen urheilukeskusta palveleva latu- ja ulkoilureittiverkosto. Aiempien reittien lisäksi alueelle on osoitettu vaellusreitti ja sen osana Runtelin maisemapolku, josta avautuu komeat merinäköalat. Talvella korkeuserot ja kuurainen puusto saavat aikaan postikorttimaisen vaikutelman. Yhteys rantaan on osoitettu luontopolun kautta. Nykyiset harjun ylittävät tieurat toimivat joskus tulevaisuudessa monitoimireitteinä ja myös niiltä tulisi järjestää opastettu yhteys rantaan. Ajoyhteytenä loma-asunnoille toimisi tällöin voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettu rannan suuntainen tieyhteys, josta pääosa, kuten Keskiniementie, on jo toteutettu. Merenrantaa tulisi muutenkin hyödyntää matkailussa, esimerkiksi merimelontareitti Virpiniemestä rantautumispaikkojen kautta Kiiminkijoen suistoon olisi elämyksenä houkutteleva. Erityisesti Runtelin lähiympäristössä reitistöt vaativat tarkastelua isommassa mittakaavassa. Reitit käyttävät osittain samoja polkuja ja alueella on useita huomioon otettavia luontokohteita tai hyviä näkymiä. Reittien varteen on osoitettu uusia levähdyspaikkoja niin rannalle varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle kuin harjulle kunnan maalle. Tarkoituksena on, että Virpiniemestä lähdettäessä lyhyemmälläkin retkellä esim. lasten kanssa. laavu tai nuotiopaikka olisi hyvin saavutettavissa Luontopolun kohteina ovat harjumuodostuma, sen muinaiset rantatörmät, pirunpellot, hiekkakuoppien törmäpääskyyhdyskunta ja kerrostumien näkyvät leikkauspinnat, sekä suunnittelualueen ulkopuolella maankohoamisranta, jatulintarha, jääkärikämpän rauniot ja Isoniemen hiekkarannat. Merinäköalat pyrkivät peittymään rinteissä kasvavan puuston taakse, joten niitä tulisjatkossa avata ja/tai rakentaa näköalatasanne nykyistä korkeammalle. Alueelle on osoitettu myös maastopyöräilyreitti Virpiniemestä Runtelin, Isoniemen kautta Annalankankaalle ja uuden Kellonlahdentien kautta pääsee palaamaan nopeasti takaisin Virpiniemeen.. Reitillä voidaan hyödyntää Kirkonkylän palveluita tai käydä tutustumassa kulttuurikohteisiin (kirkko, jokiranta). Lyhyempänä lenkkinä voi käydä kiertämässä Runtelin ja palata vaikka Keskiniementietä Virpiniemeen. 15

18 Dyynimaa, Hiljaisuuden laakso ja Erämaavaellus Dyynimaahan on osoitettu maa-aineslain tarkoittama kaunis säilytettävä maisema-alue ja nykyiset latureitit. Harva mäntymetsä ja hyvin erottuva dyynien aallokko tekevät tästä alueesta satumaisen kauniin etenkin talvella. Alueelle osoitettu maastopyöräilyreitti käyttää hyväkseen olevaa latureittiä. Isoniementien eteläpuolella on maa-ainesten oton johdosta säilynyt laajoja alueita rakentamattomana, lähellä asukkaita. Isoniementie säilyy ajoneuvoliikenteen yhteytenä jolta pääsee myös rantavyöhykkeen loma-asunnoille. Muut olevat tiet on osoitettu tulevaisuuden monitoimireiteiksi ja ne mahdollistavat liikkumisen alueen sisällä. Lisäksi tänne on osoitettu uusi lähivaellusreitti. Luontoreitti johtaa Virpiniemestä Osmonlaakson soiden kautta Runteliin ja edelleen Isoniemeen ja sen lähiympäristössä on luontokohteina myös dyynejä, rakkakivikoita, törmäpääskykolonia, rantatörmä, ja maankohoamisrannikko. Rantaan pääsy järjestyy kunnan palstan kautta ja Isoniemessä. Uudet levähdyspaikat on osoitettu lähelle Virpiniemeä useita liikuntateemoja palvelevien reittien risteämiskohtaan ja toinen Hiljaisuuden laakson reunalle kunnan palstalle, latu- ja luontoreittien viereen, paikkaan jossa on mahdollisuus valojen häiritsemättä tarkkailla vaikka öistä revontulitaivasta. 16 Luonnonmaakannakselle osoitettu 3-4 tuulivoimalan koerakentaminen ja siihen liittyvä meluvaikutusalue on ristiriidassa Hiljaisuuden laakson kanssa, eikä sillä ole laajenemismahdollisuuksia. Mikäli jatkotyönä halutaan tarkemmin tutkia tuulivoimaloiden sijoittamista, tämä sijainti häiritsisi vähiten loma-asutusta ja tuulisuuden kannalta olisi kuitenkin lähellä rantaa.

19 Virpiniemen reviiri, Kisamaa, Hietaperäntie monitoimireittinä Suunnittelualue on pääosin pohjavesialuetta ja maa-ainesten oton hiipuessa omistettu metsänhoidolle ja luonnonläheisille harrastuksille. Alueelle ei ole osoitettu moottoriurheilua. Virpiniemen reviiri-alueelle on osoitettu ko. alueen toimintoja tukemaan entisten latujen lisäksi luontopolku, maastopyöräreitti ja vaellusreitti, sekä maastoratsastus kunnan palstoja hyödyntäen. Treenimaastona hevosille on osoitettu jo otettua hiekkakuoppa-aluetta, jonka laidoilla on kunnan palstoja. Näille on mahdollista saada korkeuseroja maastoreiteille. Alueella voidaan opetella myös valjakkoajoa. Koiravaljakkoajokortin ajaminen voisi olla unohtumaton matkailuelämys. Virpiniemen reviirin säilyneet luonnonmaa-alueet ovat käytettävissä marjastukseen ja sienestykseen. Kisamaa-alueelle Isoniementien eteläpuolelle on helppo päästä ja sinne on osoitettu aluetta muille liikunnallisille tapahtumille kuten esimerkiksi paintball-kisoille tai larppaukselle. Ajoneuvoliikenteen vähitellen väistyessä monttuteiltä, voidaan niitä joskus tulevaisuudessa käyttää monipuolisesti kulkureitteinä. Hietaperäntie yhdistää alueen merenrantavyöhykkeelle ja Runtelin laavuun, ja toinen laavu löytyy Annanmäen eteläpuolelta. Näitä on mahdollista käyttää tapahtumien tukikohtina. 17

20 Kesämaa, Koiramaa ja talven riemumaa 18 Koko suunnittelualueen toiminnalliseksi kohokohdaksi on ajateltu Kesämaan pohjavesijärvialuetta. Se olisi Kirkonkylän asukkaiden tavoitettavissa, liikunta ja vapaa-ajanviettopaikkana niin kesällä kuin talvellakin. lampien toteuttamismahdollisuus on vielä varmistettava tarkemmin tutkimuksin ja kokonaisuus tulee suunnitella niin, että se on maastomuotoiluineen toteutettavissa suoraan maa-ainesten oton yhteydessä. Järven toinen pää tulisi jättää matalaksi lastenrannaksi. Alueelle tulisi EU-uimarantatasoinen varustus ja laavu olevan latu-ulkoilureitin varteen. Jyrkähkö rantahiekka tarjoaa lämpimän lekottelualueen ja katsomon tapahtumille. Annanmäki säilytetään ja huolehditaan siitä, että sen rinteet sopivat mäenlaskuun niin pulkalla kuin laudallakin. Annanmäeltä aukenevat komeat näköalat saavat lisää merkitystä jos vesinäköala pystytään tänne toteuttamaan. Kannaksen erottamana tien varteen on osoitettu pienempi lampi eläinten uittoon. Tämä antaisi vesinäköalan aivan Isoniementien varteen. Liikenne ei häiritse eläinten uittoa. Lampia voidaan talvisaikaan käyttää luisteluun, potkukelkkailuun ja vaikka pipolätkän peluuseen. Lähistölle voidaan tehdä erilaisia lumirakenteita ja Talven riemumaahan on osoitettu hiihtomaa lapsille. Koiramaa on tarkoitettu koirien päivittäisen ulkoilutuksen lisäksi koulutukseen ja esimerkiksi koiraladuille ja tapahtumille

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS 1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot