Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja vyöhykkeiksi

Transkriptio

1 Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja vyöhykkeiksi A- Konsultit , Tarkastelun lähtökohtana on Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvitys (Seinäjoen kaupunki, Pöyry Oy, ). Emätilatarkastelussa poikkileikkausajankohta on Myöhempi osapalstajako on myös otettu huomioon. Rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen, rakennusten ja myönnettyjen rakennuslupien osalta on tarkasteltu vallinnutta tilannetta, ja sitä on päivitetty asti. MRL 72 mukainen rantavyöhyke on määritelty vakiintuneiden käytäntöjen mukaan m levyiseksi maastosta ja puustosta yms. maisema- ja luontotekijöistä sekä olevasta tiestöstä riippuen. Rantaviivan pituus on laskettu ja muunnettu mitoisrantaviivaksi vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. 1 Rantarakentamisen perusmitoitus Nurmonjokilaakson varrella ehdotetaan yhtenäiseksi kaikissa kolmessa osayleiskaavassa seuraavin perusteluin. Loma- tai kakkosasumisen kannalta kyse on koko jaksolla kaupungin- läheisestä sijainnista, jossa etäisyys- ja saavutettavuustekijöillä ei ole oleellista eroa varsinkin jos valtatien oikaisu toteutuu. Rakennuspaikat on pääosin liitettävissä vesihuoltoverkostoon ja tiestöön samankaltaisin ehdoin ja rajoituksin koko suunnittelualueella erot ovat paikallisia liittyen rakennuspaikan topografisiin ominaisuuksiin sekä sijaintiin suhteessa siihen, mille puolelle jokea oleva infrastruktuuri on rakennettu. Luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta kaava- alueiden välillä ei ole sellaisia eroja, jotka edellyttäisivät toisistaan poikkeavia mitoitusvyöhykkeitä. Kaupunkirakenteellisesti rakentamisen ohjaaminen lähemmäksi keskustaajamaa voi olla perusteltua, mutta pyrkimyksenä on toisaalta vahvistaa Kouran kylää ja toisaalta edistää jokirantojen virkistyskäyttöä ja maisemasuojelua kaupunkikeskustan tuntumassa, Keski- Nurmossa. Yhteiseksi mitoitusperusteeksi esitetään 10 rakennuspaikkaa muunneltua rantakilometriä kohti (B2) tai vaihtoehtoisesti 8 rp/km (C2), laskukanavan varrella siitä puolet. Laskentaperuste ei kerro suoraan kaavan mukaan sallittavan rakentamisen tiheydestä johtuen tilarakenteesta ja jo rakennettujen kiinteistöjen määrästä sekä. Pöyryn mitoitusselvityksen mukaan rakentamistiheys on nykyisellään Keski- Nurmon osa- alueella ,1 rp/km (golfkentän ympäristössä 4,3), Veneskosken alueella 12,6 rp/km, Kouran osa- alueilla 0,7 6,9 rp/km ja kanavan varrella 1,9 rp/km. 2 Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuilla alueilla ei sovelleta yleiskaavamääräyksin myönnettävää rantarakentamisoikeutta. Näitä alueita voisivat olla Keski- Nurmossa joen länsiranta koko pituudeltaan sekä Kourassa joen itäranta kyläkeskuksen kohdalla, molemmin puolin rautatierataa. Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat A- Konsultit Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja - vyöhykkeiksi LIITE 1

2 3 Rakentamiseen soveltumattomille tulvariskin, luonnon- tai kulttuurisuojelun tms. takia ranta- alueille taikka olevien tai suunniteltujen yleisten teiden (ja rautateiden) suoja- ja melualueille ei lasketa rakennusoikeutta. Sen jälkeen kun valtatien uusi linjaus on lopullisesti määritelty, voidaan tarvittaessa arvioida tiekäytävän tuntumassa sijaitsevien kiinteistöjen rakentamisedellytyksiä ja myöntää lupia suunnittelutarveharkinnan perusteella. 4 Näillä perustein ja emätilatarkastelun pohjalta laskettu rantarakentamisoikeus sijoitetaan ko. maanomistajan alueelle. Kaavamääräyksin (ja mahdollisin rakennustapaohjein) varmistetaan, että kiinteistön vesihuolto- ja tieratkaisut sekä ympäristöön sopeuttaminen täyttävät kaupungin asettamia tavoitteita. Rakennuspaikat, jotka on erityisen vaikeaa liittää vesihuoltoverkostoon ja/tai yleiseen tieverkostoon ympärivuotisesti ajettavin väylin, merkitään omalla indeksillä RA- tai RAS- alueiksi, jotka esimerkiksi on varustettava kuivakäymälällä. Säädeltäviä asioita voivat olla myös esim. rakennusten korkeusasema tai rakentamisen ajoitus. Muutoin sallitaan kaava- alueilla lähtökohtaisesti loma- asumisen ohella myös pysyvä asuminen (AP tai AT). Tämä ei vaikuta määrällisesti mitoituslaskelmaan, mutta mahdollisesti rakennuspaikkakohtaiseen kerrosalaan, esimerkiksi pysyvän asunnon rakennuspaikalle enintään 200 kem kem2 aputiloja ja loma- asunnon rakennuspaikalle enintään 120 kem kem2 aputiloja. 5 Ei- tulvivilla alueilla vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta voisivat olla rakennusjärjestyksen mukaisesti asuinrakennuksen kohdalla 30 m ja saunan kohdalla 12 m, mutta tulvariskialueilla sijainti/vähimmäisetäisyys määritellään tapauskohtaisesti. Liite 1: ukko Seinäjoki, Nurmonjokilaakson osayleiskaavat A- Konsultit Ehdotus rantarakentamisen mitoitusperusteiksi ja - vyöhykkeiksi LIITE 1

3 OSAPALSTA NYKYINEN TILA EMÄTILA RANTAVIIVA NYKYISET RAKENNUSPAIKAT OMISTAJAT MITOITUS 10 RP/KM 10 rakp/km rakp/km MYÖNNETTÄVÄT NRO TILANRO TILANIMI ETILANRO RV05 RV00 RV RVMIT RVTILAN AO RA RS MUU RAKPAIKAT RAKTIH INFO OMISTAJA ROKOK ROJÄLJ RAKPAIK LASKENNALLINEN MYÖNNETTÄVÄ RP:T INFO POHJOISOSA YLINEN X Jaakko Juhani Ylinen ym. 0,58 0, X Total ,0 0,58 0, ,4 0,0 Rakennusoikeus siirretty tilalta 12: ALA-AUTIO X Heikki Jaakko Autio 0,31-0, maanomistajan pyynnöstä X Total ,8 0,31-0, ,8 65, KOTILA X Heikki Jaakko Autio 0,00 0, Hirsimetsä X Teemu Eerik Joensuu ym. 0,00-1, Antila X Teemu Johannes Antila ym. 0,00-1, Kotipesä X Tomi Antero Mäenpää ym. 0,00 0, X Total #JAKO/0! 0,00-2,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! Rakennusoikeus siirretty tilalle 12: PELTO-AUTIO X Heikki Jaakko Autio 0,50 0, maanomistajan pyynnöstä X Total ,0 0,50 0, ,2 0, TRIKINVAINIO X Ylinen, Jaakko Juhani ym. 0,42 0, X Total ,0 0,42 0,42 0 0,0 0, Uusihautanen X Marko Ilari Hautanen ym. 0,00 0, HAUTANEN X Ossi Valio Hautanen 0,24 0, HAUTANEN X Ossi Valio Hautanen 0,00-2, X Total ,1 0,24-1, ,1 85, Keski-Autio X Martti Herman Saari ym. 1,18 0, Kotipesä X Tomi Antero Mäenpää ym. 0,28-0, X Total ,7 1,46-0, ,7 13, Uusihautanen X Marko Ilari Hautanen ym. 0,00-1, X Total #JAKO/0! 0,00-1,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! Rinta-Peltonen II X Anna Maria Peltonen 0,31 0, Rinta-Peltonen X Jouko Juhani Peltonen ym. 0,00-1, X Total ,3 0,31-0, ,3 32, Rinta-Peltonen X Pentti Jaakko Knuuttila ym. 0,35-0, X Total ,6 0,35-0, ,6 28, HIRVIKOSKI X Seinäjoen kaupunki 0,34 0, Hillanmäki X Pasi Tapani Hakomäki ym. 0,66-0, X Total ,1 0,99-0, ,1 10, RINTAHUUMO X Reino Matti Tuomisto ym. 0,69-0, X Total ,5 0,69-0, ,5 14, UUSIHUUMO X Harri Matias Rinta-Huumo 0,36 0, X Total ,0 0,36 0,36 0 0,0 0, ALANEN X Väinö Antero Alanen ym. 0,68 0, X Total ,0 0,68 0, ,8 14, KALLIOMÄKI X Heino Juhani Kallio 0,45 0, HEMMINGINPALSTA X Petri Aleksi Virrankoski 0,64 0, ME-alueen suojavyöhykkeellä YLIHUUMO X Sami Markus Yli-Huumo 0,86-0, X Total ,1 1,95 0, ,3 5, HUUMOLA X maatilan konehalli, asuinrak tien toisella puolella Sami Markus Yli-Huumo 0,74 0, X Total ,0 0,74 0, ,6 13, LIISALA X Sami Markus Yli-Huumo 0,21 0, X Total ,0 0,21 0,21 0 0,0 0, TYYNELÄ X Sami Markus Yli-Huumo 0,11 0, X Total ,0 0,11 0,11 0 0,0 0, UUSI-HUUMO II X Harri Matias Rinta-Huumo 0,03 0, HUUMO X Henni Eliisa Huumo ym. 0,63 0, X Total ,0 0,66 0, ,2 15, ARO X Ilomäki Maria ja Matti 0,55-0, KULTATÖYRÄ X Matti Valio Huumo 0,33-0, UUSITALO X Svante Johannes Huumo ym. 0,48-0, X Total ,3 1,35-1, ,3 22, UUSI-HUUMO II X Harri Matias Rinta-Huumo 0,00 0, HUUMO X Henni Eliisa Huumo ym. 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! HUUMONEN X Henni Eliisa Huumo ym. 0,25-0, X Total ,0 0,25-0, ,0 40, Alahuumo X Rauni Margit Soininen 0,30-0, Rantala X Riitta Marjatta Ala-Huumo 0,40 0, X Total ,3 0,70-0, ,3 14, YLILEMPONEN X lato Seppo Juho Einari Lempola 0,65 0, ME-alueen suojavyöhykkeellä X Total ,0 0,65 0, ,5 0, LEMPOLA X Lempola, Martti Yrjö 1,13 0, X Total ,8 1,13 0,13 0 8,8 8, Ylinen X Aki Juha Kristian Ylinen 1,63-0, Ylinen X Aki Juha Kristian Ylinen 0,00-1, X Total ,5 1,63-1, ,5 18, KOSKENRANTA X Övermark, Matti ja Eeva 0,00-1, X Total #JAKO/0! 0,00-1,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! HIRVIKOSKI X Övermark, Matti ja Eeva 0,38 0, X Total ,0 0,38 0,38 0 0,0 0, KOSKIVAINIO X Övermark, Matti ja Eeva 0,39-0, ALALUOMA X Asko Juhani Ala-Luoma 1,19 0, X Total ,7 1,58-0, ,7 12, KESKILUOMA X Matti Antero Keski-Luoma 1,54 0, AM-alueen suojavyöhykkeellä X Total ,5 1,54 0, ,0 6, ALA-KORTESNIEMI X Kari Veli Ala-Kortesniemi 2,49 1, X Total ,0 2,49 1,49 1 8,0 8, NIEMI X Olli Pekka Kortesniemi 1,50 0, AM-alueen suojavyöhykkeellä X Total ,7 1,50 0, ,3 6, YhtAlue palstan koko n m2 Yhteisalue 0,22 0, Total ,0 0,22 0,22 0 0,0 0,0 0 POHJOISOSA Grand Total ,7 9,5 15,7 13,8 5 GOLF-KENTÄN YMPÄRISTÖ KNUUTILAN ALUSTA X Reino Pekka Jaakko Mäki-Knuuttila ym 1,96 1, Tulva-alue huomioitava X Total ,0 1,96 1, ,2 10, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 1,12 1, X Total ,0 1,12 1,12 1 9,0 0, LATOVUORI I X golfkenttä, tilan syvyys n. 30 m rannasta Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,61 0, Golfkenttä KUUSILEHTO X tilan syvyys n. 30 m rannasta Ari Olavi Yli-Kortesniemi 0,78 0, Rakennuskelpoinen ala liian pieni KOHTALUHTA X tilan syvyys n. 30 m rannasta Elina Johanna Hietala ym. 0,42 0, HAAPALEHTO X tilan syvyys m rannasta Jaana Susanna Roponen 0,23 0, X Total ,0 2,03 2,03 2 9,9 0, PENTINLAHTI X Kortesniemi, Voitto Vilho Johannes 1,40 0, X Total ,1 1,40 0,40 0 7,1 7,1 0 Luo-alue sekä mahdolliset suojavyöhykkeet RAUHANRANTA X Jaakko Johannes Sepponen ym. 1,10 1, huomioitava MÄKILUOMA X puuttuu 0,00 0, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 1,83 1, Golfkenttä RUUHIKOSKI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golf-Keskus Oy 0,21 0, X Total ,0 3,14 3,14 3 9,6 3,2 1 A-KONSULTIT LIITE: NURMONJOKIVARREN RANTARAKENTAMISEN MITOITUS PÖYRY LIITE 2

4 OSAPALSTA NYKYINEN TILA EMÄTILA RANTAVIIVA NYKYISET RAKENNUSPAIKAT OMISTAJAT MITOITUS 10 RP/KM 10 rakp/km rakp/km MYÖNNETTÄVÄT NRO TILANRO TILANIMI ETILANRO RV05 RV00 RV RVMIT RVTILAN AO RA RS MUU RAKPAIKAT RAKTIH INFO OMISTAJA ROKOK ROJÄLJ RAKPAIK LASKENNALLINEN MYÖNNETTÄVÄ RP:T INFO LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,00 0, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,18 0, X Total ,0 0,18 0,18 0 0,0 0, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,34 0, X Total ,0 0,34 0,34 0 0,0 0, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,22 0, X Total ,0 0,22 0,22 0 0,0 0, HERMANNI X Siuruainen, Väinö Aukusti 0,29-0, KORTESNIEMI X Marko Aarre Huvila 0,39-0, LATOVUORI X golfklubi Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 1,19 0, Klubirakennus X golfklubi Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,00-1, GOLFPUISTO X golfkenttä ETELÄ-POHJANMAAN GOLFKESKUS 0,56 0, Golfkenttä X Total ,5 2,42-1, ,5 16, KAUNISMAA X Kortesniemi, Voitto Vilho Johannes 1,33 0, X Total ,5 1,33 0,33 0 7,5 7, RINTAKORTESNIEMI X Jaakko Johannes Yli-Kortesniemi 1,91 1, X Total ,0 1,91 1, ,5 10,5 2 Rakennusoikeus siirretään tilalle RINTAKORTESNIEMI I X Jaakko Johannes Yli-Kortesniemi 0,56 0, maanomistajien välisellä sopimuksella X Total ,0 0,56 0, ,9 0,0 0 Rakennusoikeus siirretty tilalta JOHEMA-AN X Anna-Liisa Wirzenius 0,19 0, maanomistajien välisellä sopimuksella RINTAKORTESNIEMI II X Jaakko Johannes Yli-Kortesniemi 0,00 0, RINTAKORTESNIEMI II X Jaakko Johannes Yli-Kortesniemi 0,22 0, X Total ,0 0,40 0,40 0 0,0 25, KUUSILEHTO X Ari Olavi Yli-Kortesniemi 0,00-1, KORTESKOSKI X Elina Johanna Hietala ym. 0,00 0, HAAPALEHTO X Jaana Susanna Roponen 0,00-1, X Total #JAKO/0! 0,00-2,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! RINTAKORTESNIEMI III X Jaakko Johannes Yli-Kortesniemi 0,17-0, X Total ,8 0,17-0, ,8 58, KORTESKOSKI I X Ari Olavi Yli-Kortesniemi ym. 0,00-1, X Total #JAKO/0! 0,00-1,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! VAINIONPÄÄ X Ei tiedossa 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! KOLKKA X Väinö Antero Alanen 0,12 0, X Total ,0 0,12 0,12 0 0,0 0, KANGAS X puuttuu 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! RUUHIKOSKI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golf-Keskus Oy 1,13 1, Golfkenttä X Total ,0 1,13 1,13 1 8,9 0, RUUHIKOSKI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golf-Keskus Oy 0,31 0, X Total ,0 0,31 0,31 0 0,0 0, PIKKUKNUUTTILA X Knuuttila, Raimo Matti 0,39 0, X Total ,0 0,39 0,39 0 0,0 0, JOKIRANTA X Reino Pekka Jaakko Mäki-Knuuttila ym 0,00 0, RINTA-JASKARI X Timo Antero Rinta-Jaskari 0,57 0, Liito-orava -alue X Total ,0 0,57 0, ,7 0, RUUHIKOSKI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golf-Keskus Oy 0,59 0, Golfkenttä KNUUTTILA X Knuuttila, Raimo Matti ym. 1,52 1, Luo-alue huomioitava KNUUTTILA X Knuuttila, Raimo Matti ym. 0,53 0, Liito-orava -alue X Total ,0 2,63 2, ,4 7, LATOVUORI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golfkeskus Oy 0,12 0, MÄKITALO X Juha Kristian Pinta ym. 0,26 0, X Total ,0 0,38 0,38 0 0,0 0, RUUHIKOSKI X golfkenttä Etelä-Pohjanmaan Golf-Keskus Oy 0,42 0, MÄKI-KNUUTTILA X Reino Pekka Jaakko Mäki-Knuuttila ym 0,15 0, MÄKI-KNUUTTILA X Reino Pekka Jaakko Mäki-Knuuttila ym 0,00 0, X Total ,0 0,57 0, ,7 0,0 0 GOLF-KENTÄN YMPÄRISTÖ Grand Total ,3 17,5 11,8 7,8 8 KOULUN YMPÄRISTÖ PELTOMÄKI X tie rannassa Hannu Jaakko Rajamäki 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! HENRINHOVI X Esko Heikki Prusti ym. 0,23-0, KESKI-KAPELA X Juho Herman Kapela 0,34 0, X Total ,7 0,57-0, ,7 17, LAITILA X Mari Susanna Tyni 0,26-0, X Total ,2 0,26-0, ,2 39, PRUSTI X Tuomo Juhani Prusti 0,31-0, X Total ,3 0,31-0, ,3 32, ISOVAARA X Juhani Tuomas Kangas 1,14 1, Kokonaan tulva-aluetta X Total ,0 1,14 1,14 1 8,8 0, ISTA X Juhani Tuomas Kangas 0,27 0, X Total ,0 0,27 0,27 0 0,0 0, KAPELA X viljankuivaaja, osassa tilaa tie tulee rantaan Juho Herman Kapela 0,79 0, Kokonaan tulva-aluetta X Total ,0 0,79 0, ,7 0,0 0 1 rak.paikka siirretään tilalle LAMMI X Pääosa tilasta m syvyinen rannasta Merja Eliisa Prusti 1,66 1, Tulvariskialue huomioitava X Total ,0 1,66 1, ,1 6, Sahaviita X Markku Tapani Sahaviita 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! Emätilalla rakennettuja tiloja KORTESNIEMI X Marko Aarre Huvila 0,53 0, golfkentän läheisyydessä X Total ,0 0,53 0,53 #ARVO! 0, PÄIVÄRINNE X Jan Mikko Antero Tapanainen 0,30-0, TENHOLA X Kortesniemi, Tenho Ilmari 0,00 0, TÖYRÄMAA X Merja Elina Leppälä ym. 0,32-0, Sillanpää X Minna Maarit Sillanpää ym. 0,28-0, ILMARINEN X Pekka Ilmari Ruoho 0,15-0, KARJATILA X rantasauna ja maatalousrak Pentti Johannes Kangasmaa 0,70-0, PERKIÖ X Pertti Eerik Mäki-Hakola ym. 3,44 3, HAAPATORPPA X Seppo Tapani Rissanen ym. 0,37-0, KETTUKOSKI X Teemu Henrik Kiili 0,33-0, YLI-KORTESNIEMI X Teuvo Tapani Kortesniemi 0,26-0, X Total ,1 6,13-1, ,1 13, ALA-KORTESNIEMI X Kari Veli Ala-Kortesniemi 0,61 0, ME/AP -alueen tilanne huomioitava X Total ,0 0,61 0, ,5 16, HAKA X puuttuu 0,36 0, X Total ,0 0,36 0,36 0 0,0 0, LAMMINKOSKI I X Rantamäki, Airi Maria 0,59-0, X Total ,9 0,59-0, ,9 16, HARJULA X Johanna Annikki Yli-Hirvelä 0,02-0, X Total ,7 0,02-0, ,7 666, Rapuranta X Reijo Juhani Pääkkönen 0,69 0, KORPIRANTA X Ritva Susanna Hoppi ym. 0,25-1, A-KONSULTIT LIITE: NURMONJOKIVARREN RANTARAKENTAMISEN MITOITUS PÖYRY LIITE 2

5 OSAPALSTA NYKYINEN TILA EMÄTILA RANTAVIIVA NYKYISET RAKENNUSPAIKAT OMISTAJAT MITOITUS 10 RP/KM 10 rakp/km rakp/km MYÖNNETTÄVÄT NRO TILANRO TILANIMI ETILANRO RV05 RV00 RV RVMIT RVTILAN AO RA RS MUU RAKPAIKAT RAKTIH INFO OMISTAJA ROKOK ROJÄLJ RAKPAIK LASKENNALLINEN MYÖNNETTÄVÄ RP:T INFO X Total ,4 0,94-1, ,4 21, HAKALA X Hakola, Kauno Mikael 1,84 0, X Total ,4 1,84 0, ,9 5,4 0 Tulva-alue huomioitava RINTAVAINIO X latoja Hakola, Kauno Mikael 1,72 1, ME/AP -alueen tilanne huomioitava X Total ,0 1,72 1, ,6 11, VÄHÄKAUNISMAA X Kortesniemi, Voitto Vilho Johannes 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! LAMMINRANTA X Arto Jaakko Prusti ym. 0,00-1, LAMMI X Satu Hannele Lammi 0,00-1, Rakennusoikeus siirretty tilalta Ylä-Lammi X Satu Hannele Lammi ym. 0,00-1, X Total #JAKO/0! 0,00-3,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! VÄÄRÄKOSKI X Antti Juhani Kortesniemi ym. 0,28 0, TENHOLA X Kortesniemi, Tenho Ilmari 0,65 0, X Total ,0 0,93 0, ,8 10, OKSAKOSKI X Päivi Helena Oksaharju ym. 0,40-0, X Total ,3 0,40-0, ,3 25, PERKIÖNPÄÄ X Perkiönpää, Aune Eliisa 0,36-0, RAJAMÄKI X Hilja Eliisa Rajamäki ym. 0,45-0, RAJAMAA X Pasi Matias Aro ym. 0,16-0, X Total ,1 0,97-2, ,1 31, NIEMI X Olli Pekka Kortesniemi 1,35 1, Liito-orava -alue X Total ,0 1,35 1,35 1 7,4 0, PAJUVIRTA X Ari Tapani Latva-Nevala 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! TOPPARI X Yliselä, Aila Sofia 0,95-0, X Total ,6 0,95-0, ,6 10, JÖLLÖNMÄKI X Atria Yhtymä Oyj 0,00 0, KOIVISTO X Kapela, Raili ja Jalo 0,81-0, X Total ,3 0,81-0, ,3 12, SALLILA X Liisa Leena Annikki Luhtala 0,23-0, RINTANEVALA X Seppo Antero Rinne ym. 0,45-1, X Total ,4 0,68-2, ,4 44, Sahaviita X Markku Tapani Sahaviita 0,85-0, X Total ,8 0,85-0, ,8 11, LAHTI X Jöllö, Helge Eino Nikolai 0,99-0, RINTA-LUHTA X Jöllö, Henni Susanna ym. 1,16 0, X Total ,3 2,14 0,14 0 9,3 9, UUNILA X Antti Heikki Koski ym. 0,41-0, RINTAKNUUTTILA X Seija Marjut Istolahti 0,21 0, RANTAKNUUTTILA X Seija Marjut Istolahti ym. 1,32 0, X Total ,3 1,94-0, ,3 10, Sahaviita X Markku Tapani Sahaviita 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! Metsäpirtti X Jouko Antero Kankaanpää 0,13-0, Haapajoki X asuinrak ja vuokramökki Sami Aadam Haapajoki ym. 0,33-1, KANKAANPÄÄ X Tero Juhani Kankaanpää 0,90-0, KANKAANPÄÄ X Tero Juhani Kankaanpää 0,58 0, X Total ,7 1,93-2, ,7 20, LAHTI X Jöllö, Helge Eino Nikolai 0,48 0, X Total ,0 0,48 0,48 0 0,0 0, MÄNTYLÄ X Eija Helinä Tepponen 0,57-0, X Total ,7 0,57-0, ,7 17, YLIKNUUTTILA X Tepponen, Harri Kalevi 0,09 0, X Total ,0 0,09 0,09 0 0,0 0, VUORISTO X Knuuttila, Raimo Matti 1,65 1, Kokonaan tulva-aluetta X Total ,0 1,65 1, ,1 12, KOHTA X niemi alle 50 m levyinen Ari Tapani Latva-Nevala 0,82 0, Niemi kapea, kokonaan tulva-aluetta X Total ,0 0,82 0, ,2 0, Villa Anttus X Hannu Antero Mäkynen ym. 0,30-0, Kultaranta X Jouko Riku Eemil Rissanen ym. 0,32-0, Kotomäki X Jussi Johannes Sillanpää ym. 0,31-0, Västinkoski X Marketta Elisabet Mäkelä ym. 0,23-0, Koivupuisto X Mika Tomi Petteri Koivupuisto ym. 0,32-0, KAPELANKOHTA X vedenottamo puuttuu 2,89 2, X Total ,5 4,36-0, ,5 11, VIITAMÄKI X Niemelä, Alpo Mikael 0,58-0, X Total ,2 0,58-0, ,2 17, JÖLLÖNMÄKI X eläintal suuryksikkö Atria Yhtymä Oyj 1,62 1, X Total ,0 1,62 1, ,4 0, LAHTI X Jöllö, Helge Eino Nikolai 1,11 1, ME/AP -alueen tilanne huomioitava X Total ,0 1,11 1,11 1 9,0 9, KARI X osassa tilaa tie rannassa Jouni Henrik Hintsa 0,28 0, X Total ,0 0,28 0,28 0 0,0 0, JOKIMÄKI X tie rannassa Kari Tapani Juhani Rintamäki 0,00 0, X Total ,0 0,00 0,00 0 #JAKO/0! #JAKO/0! YhtAlue palstan koko n m2 Yhteisalue 0,21 0, Total ,0 0,21 0,21 0 0,0 0,0 0 KOULUN YMPÄRISTÖ Grand Total ,4 20,0 15,1 12,5 9 A-KONSULTIT LIITE: NURMONJOKIVARREN RANTARAKENTAMISEN MITOITUS PÖYRY LIITE 2

6 Maankäyttö- ja rakennuslain säännökset (MRL) 16 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 :ssä. 43 Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). Tässä pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 :ssä. 44 ( /1129) Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 :ssä. Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a :ssä. ( /134) 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; LIITE 3

7 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Kunta voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin määräyksen perusteena olleissa olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. ( /1589) Poikkeuksen myöntämisestä 1 ja 2 momentin rajoituksesta säädetään 23 luvussa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Jos hakemus 1 momentin rajoituksesta poikkeamiseen koskee aluetta, jonka omistusoikeus on siirtynyt hakijalle ennen 10 päivää toukokuuta 1996 ja jota koskevan kaavan laatimista ei ole kohtuullisessa ajassa pantu vireille maanomistajasta riippumattomasta syystä, lupaa ei ilman painavaa syytä saa evätä, jos rakennus tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön ja kunta puoltaa hakemusta eikä rakentaminen vaaranna luonnon tai maiseman arvoja. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. ( /476) 3 momentti on kumottu L:lla /1129. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. ( /476) LIITE 3

8 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Sito Oy SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

9 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 1. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Suunnittelualue... 4 Uudet katu- ja tieyhteydet Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaava-alueen liikenteellinen kuvaus... 9 Ajoneuvoliikenteen liikenne-ennuste Toimivuustarkastelut ja suositus liittymätyypeistä Nykytilanne Yön yli -tilanne Ennustetilanne Joukkoliikenne Jalankulku ja pyöräily SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

10 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Esipuhe Tämä liikenneselvitys on tehty liittyen Keski-Nurmon osayleiskaava työhön. Selvityksen tavoitteena on määrittää kaavan liikenneratkaisut sekä kaavan liikenteelliset vaikutukset. Selvityksessä on tarkasteltu eri liikenneverkkovaihtoehtoja sekä alueen liittymäratkaisuja sekä varmistettu niiden toimivuus Syncrho simulointiohjelmalla. Samalla työssä on tehty laajempi liikenne-ennuste, jossa on huomioitu myös läheisen Roveksen osayleiskaavan alue sekä liitetty näiden liikennetuotos Seinäjoen nykyiseen EMME-liikennemalliin. Liikennemalli on ollut työn liittymien toimivuustarkasteluiden ja ratkaisuiden pohjana. Liikenneratkaisuissa on huomioitu Keski-Nurmon kaava-alueen lisäksi ympäröivä maankäyttö sekä muut merkittävät liikenneratkaisut, kuten uusi ohikulkutie. Työtä on ohjannut Keski-Nurmon osayleiskaavan ohjausryhmä ja työstä vastasivat Sito Oy:stä Di Juha Mäkinen, DI Maiju Lintusaari sekä tekn. yo Antti Räikkönen. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

11 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 1. Liikenneverkon kehittäminen 1.2 Suunnittelualue Keski-Nurmon kylä sijaitsee Seinäjoen keskustan itäpuolella valtateiden 18 Kuortaneentie ja 19 Lapuantie välissä. Valtateiden välillä kulkee kaksi yhteyttä, maantie 6981 Keski-Nurmontie ja maantie Isokoskentie. Keski-Nurmontie on yhteyksistä merkittävämpi. Se on Isokoskentietä suorempi sekä leveämpi ja sen liikennemäärä on yli viisinkertainen Isokoskentien liikennemäärään verrattuna. Lisäksi Keski-Nurmontien yhteydessä kulkee koko matkan kevyen liikenteen väylä. Teiden välissä kulkee Nurmonjoki. Merkittävinä poikittaisyhteyksinä joen yli kulkee neljä yksityistietä, jotka ovat Seinäjoen kaupungin ylläpitämiä. Nykyinen katuhierarkia on esitetty kuvassa 1 ja nykytilanteen liikennemäärät kuvassa 2. Kuvassa näkyy kolmen osayleiskaavan rajat, joista tämä liikenneselvitys kohdistuu lähinnä Keski-Nurmon alueeseen, joka on alueista pohjoisin. kuva 1. Väylähierarkia nykytilanteessa. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

12 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 2. Nykyiset vuoden 2013 liikennemäärät 1.3 Uudet katu- ja tieyhteydet Liikenneverkon tavoitetilassa vuodelle 2030 Keski-Nurmon tie- ja katuverkko on jaettu viiteen eri toiminnalliseen luokkaan. Toiminnalliset luokat ovat seudulliset pääväylät, alueelliset päätiet, maankäyttöä tukevat maantiet ja kadut ja yksityistiet. Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran liikenneverkon toiminnallinen luokitus on esitetty liikenne-ennustekuvassa 6. Liikennettä pyritään ohjaamaan hierarkiassa alueellisille pääteille ja maankäyttöä tukeville maanteille. Pieniä katuja pyritään mahdollisuuksien mukaan rauhoittamaan. Tavoitteena on myös olla ohjaamatta maankäytön liikennettä suoraan valtatielle 18, minkä vuoksi kaava-alueen keskustaan suuntautuva liikenne ohjataan valtatien rinnakkaisväylää pitkin. Tulevaisuudessa Keski-Nurmon liikenneverkko tukeutuu alueen läpi kulkevaan alueelliseen päätiehen Keski-Nurmontiehen (mt 6981), pääkokoojakatuna toimivalle Penttiläntien jatkeelle sekä maankäyttöä tukevaan Isokoskentiehen (mt 17467). Pienempien asuinkatujen läpiajoliikennettä pyritään vähentämään ja ajonopeuksia hillitsemään rauhoittamistoimenpiteillä kuten liikenneverkon jäsentelyllä. Alueellisia pääteitä yhdistävät kokoojakadut. Kokoojakadut on jaoteltu kahteen toiminnalliseen luokkaan: pääkokoojakadut ja muut kokoojakadut. Pääkokoojakaduilla tarkoitetaan tärkeimpiä poikittaisyhteyksiä. Työssä tutkittiin useita eri vaihtoehtoja kaava-alueen liikenneverkosta. Alla on esitetty kolme luonnosvaiheen kaavaan liittyvää liikenneverkkoa, joista kaavaluonnos pohjautuu vaihtoehtoon 3. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

13 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Vaihtoehto 1 Seinäjoen keskustan suuntaan maankäyttöä palvelee kaksi uutta katuyhteyttä. Eteläisempi pääkokoojakatu on Penttiläntien jatke, joka alittaa valtatien 19. Pohjoisempana pääkokoojakatuna toimii Mäki-Hakolantie, joka alittaa myös valtatien 19. Vaihtoehdossa 1 Huumontie jatkuu itään Nurmonjoen yli liittyen joen toisella puolen Isokoskentiehen. Pääliittymä valtatielle 18 on porrastettu liittymä oikea-vasen periaatteella yhdessä Roveksen liittymähaaran kanssa. Liittymän kautta on hyvä yhteys Kouran alueelle. Etäisyys Roveksentien liittymään ja Vt 19 eritasoliittymään on tutkittu ja todettu riittäväksi (porrastus metriä). Liittymää ei voida laittaa lähemmäs Nurmon eritasoliittymää sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Valtatien viereen rakentuvaa maankäyttöä palvelemaan on esitetty uusi asuinalueiden läpi kulkeva kokoojakatu. Tässä vaihtoehdossa kokoojakadulla on kaksi yhteyttä Keski-Nurmontiehen, mikä voi johtaa läpikulkuliikenteeseen asuinalueilla. Kevyen liikenteen yhteyksiä on esitetty valtatien varteen sekä itä-länsisuuntaisesti keskustan suuntaan kokoojakatujen varteen. Lisäksi joen varteen ja viheralueille on esitetty runsaasti ulkoilureittejä. Kiertoliittymiä on esitetty 3 kappaletta niihin kohtiin, joissa suurimmat pääkaduilta tulevat liikennemäärät kohtaavat. Vaihtoehto 1 on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Vaihtoehto 1 SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

14 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Vaihtoehto 2 Myös vaihtoehdossa 2 pääkokoojakatu alueelta Seinäjoen keskustan suuntaan on Penttiläntien jatke, joka alittaa valtatien 19. Pohjoisempana pääkokoojakatuna toimii Mäki-Hakolantie, joka alittaa myös valtatien 19. Tässä vaihtoehdossa Mäki-Hakolantie päättyy Keski-Nurmontiehen. Valtatien 18 varteen rakentuvaa maankäyttöä palvelemaan on esitetty uusi asuinalueiden läpi kulkeva kokoojakatu. Tässä vaihtoehdossa kokoojakadulla on vain yksi yhteys Keski-Nurmontiehen. Pääliittymä valtatielle 18 on porrastettu liittymä oikea-vasen-periaatteella. Liittymän kautta on hyvä yhteys Kouran alueelle. Etäisyys Roveksentien liittymään on tutkittu ja todettu riittäväksi (yli 200 metriä). Liittymää ei voida laittaa lähemmäs Nurmon eritasoliittymää sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Hirvikoskentie toimii kokoojakatuna ja kevyen liikenteen yhteytenä Nurmenjoen yli Keski-Nurmontien ja Isokoskentien välillä. Nykyistä siltaa Nurmenjoen yli parannetaan vastamaan kokoojakadun edellyttämään laatutasoa. Ruuhikosken golf-kentän, Keski-Nurmontien varren mahdollisen palvelualueen ja koulun välille esitettiin uutta ajoyhteyttä ja kevyen liikenteen väylää. Yhteys todettiin kuitenkin enemmän golfkentän sisäiseksi yhteydeksi. Kiertoliittymiä on esitetty alustavasti 2 kappaletta niihin kohtiin, jossa suurimmat pääkaduilta tulevat liikennemäärät kohtaavat. Kiertoliittymä on hyvä porttikohta ja sopivin liittymätyyppi turvallisuuden osalta, mikäli kohtaan muuten syntyy 4-haaraliittymiä. Kevyen liikenteen väylä kulkee valtatien varressa koko kaava-alueella sekä pääkatujen varressa. Joen varteen ja viheralueille on esitetty runsaasti ulkoilureittejä. Vaihtoehto 2 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Vaihtoehto 2 SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

15 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 3 on osittain vaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmä, jossa valtatien 18 rinnakkaiskatua on linjattu suoremmaksi ja liittymään idässä Keski-Nurmontien sijasta nykyiselle valtatielle 18. Siinä on myös suorempi yhteys valtatien 18 ja Penttiläntien jatkeen välillä. Mäki-Hakolantien jatkuu joen yli Isokoskentielle vaihtoehdon 1 kaltaisena. vaihtoehto 3 on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Vaihtoehto 3 SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

16 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 2. Liikenteellisten vaikutusten arviointi 2.1 Kaava-alueen liikenteellinen kuvaus Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus on erittäin hyvä, sillä alue sijaitsee valtateiden risteyskohdassa. Alue on vain hieman yli viiden kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta. Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa alueelle sijoittuvan tulevaisuudessa yli asukasta. Seinäjoen seudulla merkittävä liikenteellinen uudistus on tulevaisuuden itäinen ohikulkutie. Valtatien 19 Lapuan ja Jalasjärven suuntien liikenteen ohjaaminen uudelle itäiselle ohikulkutielle vähentää merkittävästi Seinäjoen keskustaan kohdistuvia läpiajoliikenteen aiheuttamia haittoja. Keski-Nurmon kaava-alueella on varaus ohikulkutien Takamäen eritasoliittymälle ja Penttiläntien alikululle. Eritasoliittymävaraus mahdollistaa valtatielle 18 ja sen lähialueelle nykyistä sujuvamman liikenteen ja suuremmat liikennemäärät alueella, joten alueelle on perustellusti esitetty mm. tilaa vievää kauppaa. Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet kaupan sijoittamisen mahdollisuudet -selvityksessä valtatien 18 Takamäen eritasoliittymän yhteyteen on ehdotettu liikennemyymälää sekä tilaa vievää kauppaa. Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset -selvityksessä (luonnos ) todetaan, että Seinäjoen liiketilatarve mahdollistaa k-m 2 liikerakentamisen Keski-Nurmon alueelle. Mitoitus perustuu tilaa vievän kaupan sijoittamiseen alueelle. Sijainti valtateiden risteyskohdassa on kaupan palveluille erinomainen, koska käyttäjät saapuvat laajalta alueelta. Liikennemäärät Takamäen eritasoliittymässä ovat ennusteiden mukaan ohikulkutien suurimmat. Myös kevyen liikenteen yhteydet asuinalueelta kaupoille ovat sujuvat. Pääsääntöisesti asiakkaat kaupan alueelle saapuisivat silti henkilöautoilla kaupan luonteesta johtuen (liikennemyymälä, erikoistavarakauppa). Tilaa vievän erikoistavarakaupan liikenteelliset vaikutukset hajautuvat laajasti ja ulottuvat pienessä mittakaavassa koko seudulle. Roveksen alueelle ei Keski-Nurmon osayleiskaavalla ole muita vaikutuksia kuin alueiden kaupan ja liikenneratkaisuiden yhteensovittaminen. Roveksen oyk:ssä esitetty vt 18 liittymä on pidetty paikallaan ja sen pariksi pohjoispuolelle on esitetty porrastettuna tasoliittymänä Keski-Nurmon alueelta tuleva liittymähaara. Molemmilla alueilla on kaavoissa varattu jonkin verran tilaa vievää kauppaa, mutta näiden alueiden keskinäisen liikenteen arvioidaan olevan hyvin vähäinen. Keski-Nurmon liittymähaara ei vaikuta merkittävästi Roveksen liittymään ja esitetyn ratkaisun toimivuus on varmistettu Syncrho-simulointiohjelmalla. Kaavassa on esitetty Ruuhikosken Golf-kentän laajennukselle aluevaraus pohjoiseen, kaakkoon ja luoteeseen nykyisestä kentästä. Ruuhikosken Golfin arvion mukaan kävijöitä on noin kaudessa ja päivässä. Alueen laajennus ei lisää merkittävästi kävijämääriä, sillä laajennus pääasiassa vain parantaa kentän ja pelaamisen laatua. Suurin osa käyttäjistä tulee Seinäjoelta tai lähialueilta. Golfin alueen ei suositella laajentuvan yli vilkkaan Keski-Nurmontien. Kaava-alueen rakentamisen aikainen liikenne suositellaan hoidettavaksi katuverkon ja Keski- Nurmontien kautta niin, ettei liikenne rasita valtatietä. Penttiläntien jatke suositellaan rakennettavaksi kaava-alueen toteuttamisen alkuvaiheessa. Rakentamisvaiheessa rakentamispaikkojen liittymiset maantielle tulee olla ohjeiden mukaisia. Tässä työssä ei oteta kantaa nopeusrajoituksiin. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

17 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 2.2 Ajoneuvoliikenteen liikenne-ennuste Kaava-alue kuuluu pääosin henkilöautovyöhykkeeseen. Kahden tai useamman auton omistus Seinäjoen keskustan ulkopuolella nykytilanteessa on yleistä. Alueen valtateiden läheisen sijainnin vuoksi sen saavutettavuus henkilöautolla on erinomainen. Asumisen liikennetuotos asukkaalle on ajon./vrk. Noin 60 prosenttia uusilta asuntoalueilta kohti Seinäjoen keskustaa suuntautuvasta liikenteestä käyttää pääkokoojakatuna toimivaa Penttiläntietä. Kaupan liikennetuotos on voimakkaasti riippuvainen maankäytön tehokkuudesta ja alueelle sijoittuvan kaupan tyypistä kaupan liikennetuotos sijoittuu todennäköisesti välille ajon./vrk. Liikenne-ennusteessa on käytetty liikennetuotokseksi kaupan osalta noin 3300 ajon./vrk, joka vastaa esim k-m 2 huonekaluliikkeiden sijoittamista alueelle. Kaupan liikennetuotos kohdistuu pääosin valtatielle 18. Liikennetuotosten arvioinnissa on käytetty Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ohjetta (SY 27/2008). Koko osayleiskaava-alueen liikennetuotos on noin 7800 ajon./vrk. Seinäjoen keskustataajamaan kohdistuu 80 % alueen liikennetuotoksesta eli noin 6200 ajon./vrk. Pääreittinä ovat niin Penttiläntie kuin Kuortaneentie (vt 18). Liikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 6. Nykytilan liikennemalliin ja maankäyttö-ennusteisiin perustuva vuoden 2035 liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 7. Ennusteen liikenneverkko on nykytilan kaltainen lukuun ottamatta ohitustietä ja valtatien 18 oikaisua. Ohitustien rakentaminen on jo käynnissä, mutta valtatien 18 oikaisun toteutuminen voi sijoittua kauas tulevaisuuteen. Kaavassa ja sen liikennejärjestelyissä on huomioitu, että liikenne toimii vaikka valtatien uutta linjausta ei toteuteta. Karttapohja: MML / Sito 2014 Kuva 5: Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen uuden maankäytön liikennetuotoksen suuntautuminen SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

18 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Taulukko 1. Kulkumuotojakauma. Jalankulku Pyöräily Henkilöauto Joukkoliikenne Seinäjoen autovyöhyke (SY 27/2008) Joukkoliikennevyöhyke keskisuuressa kaupungissa Käytetty korjattu kulkutapajakauma 14 % 11 % 74 % 0 % 24 % 14 % 54 % 5 % 14 % 14 % 67 % 5 % Taulukko 2. Keski-Nurmon uuden asutuksen vaikutus liikennetuotokseen. Liikennetuotos (HA matkaa / päivä) Asukasmäärä Liikennetuotos Kuva 7. Liikenne-ennuste ja liikenneverkko vuonna 2035 SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

19 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 2.3 Toimivuustarkastelut Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen liittymien toimivuutta tarkasteltiin Synchro/SimTrafficohjelmistoilla. Tarkastelut tehtiin nykytilanteessa; yön yli -tilanteessa, jossa kaavan maankäytön generoima liikenne lisätään nykytilanteen liikennemäärään; sekä ennustetilanteessa 2035, jossa otetaan huomioon yleinen liikenteen kasvu sekä muut maankäytön lisäykset (mm. Roveksen teollisuusalueen laajennus). Yön yli -tilanteessa uusista väylähankkeista kaava-alueen sisäisten yhteyksien lisäksi ohikulkutien oletetaan toteutuneen. Ennustetilanteessa on lisäksi toteutunut valtatien 18 oikaisu. Toimivuustarkastelun mitoittavaksi tilanteeksi on oletettu iltahuipputunti. Alueelle tulee erikoistavarakauppoja, joiden huipputunti sijoittuu lauantaille, mutta työ- ja asiointimatkojen osuus on niin huomattava, että mitoittava liikennetilanne sijoittuu perjantai-iltapäivään. Raportissa on esitetty yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista. Tarkemmat liittymäkohtaiset tulokset on esitetty liitteessä Nykytilanne Nykytilanteen liikennemäärillä tarkasteltiin Mäki-Hakolantien liittymien toimivuutta Kuortaneentien ja Penttiläntien liittymissä iltahuipputunnin aikana. Kaava-alueen tulevan liikennetuotoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti näihin liittymiin. Molempien liittymien palvelutaso on erittäin hyvä keskimääräisen odotusajan ollessa alle kymmenen sekuntia. Kuormitusasteen ollessa alle 50 % liittymän toimivuus on hyvä. Nykytilanteessa Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien liittymässä kuormitusasteen perusteella toimivuus on hyvä, mutta tyydyttävän raja tulee vastaan hyvin pian liikennemäärän kasvaessa. Penttiläntien liittymä sen sijana kestää vielä runsaasti liikenteen kasvua. Liittymien toimivuus nykytilassa on esitetty kuvassa 8. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

20 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 8: Mäki-Hakolantien kiertoliittymien toimivuus nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana Yön yli -tilanne Yön yli -tilanteessa on oletettu, että liikennemäärät kasvavat nykytilanteeseen nähden Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen rakentamisen vuoksi. Ohikulkutien rakentaminen ei tuota uutta liikennettä, mutta sen rakentamisen myötä Kuortaneentielle suuntautuu nykyistä enemmän liikennettä. Tarkastelutilanteessa Kuortaneentien liikennemäärän kasvusta suurempi osa johtuu ohikulkutien rakentamisesta. Ohikulkutien rakentamisen myötä Kuortaneentielle ohikulkutien ja Mäki-Hakolantien liittymien välille suuntautuu iltahuipputunnin aikana noin 250 ajon./h enemmän nykytilanteeseen nähden (+50 %). Keski-Nurmon osayleiskaava-alueelta samalla tieosuudelle suuntautuu noin 170 ajon./h. Toimivuustarkastelu tehtiin Mäki-Hakolantien kiertoliittymille, Kuortaneentien ohikulkutien eritasoliittymän ramppiliittymille ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen kokoojakadun liittymälle. Toimivuustarkastelujen tuloksia on esitetty taulukossa 3. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

21 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Taulukko 3: Yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista yön yli -tilanteessa Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan palvelutaso Sivusuunnan palvelutaso Pysähtymään joutuvat Kuortaneentie uuden alueen kokoojakatu Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä, itä Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä, länsi Kuortaneentie Mäki Hakolantie/ Kivistöntie Penttiläntie Mäki Hakolantie 49 % 44 % 53 % 72 % 33 % A A A B A C C B B A 20 % 15 % 8 % 52 % 10 % Taulukosta nähdään, että valtatien 18 Kuortaneentien pääsuunnan palvelutaso on kaikissa liittymissä vähintään hyvä, siis pääsuunnan molempien suuntien keskimääräinen odotusaika on alle 15 sekuntia. Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien liittymän itähaaralla keskimääräinen odotusaika on noin 15 sekuntia, joten itähaaran palvelutaso on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Keski-Nurmon alueen ja valtatien 18 uudessa liittymässä ei esiinny toimivuusongelmia: sivusuunnan palvelutaso on tyydyttävä (Palvelutaso C). Myös ohikulkutien itäisessä ramppiliittymässä sivusuunnan palvelutaso on C, näissä liittymissä sivusuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on sekuntia. Sivusuunnalla tällaiset odotusajat ovat kohtuullisia ja hyväksyttäviä. Suurin kuormitusaste on Kuortaneentien ja Mäki-Hakolantien kiertoliittymässä, ja liittymän toimivuus on laskenut tyydyttäväksi. Kuormitus on suurin liittymän etelähaaralla. Pääsuunnan liittymähaarojen kuormitus on tyydyttävä ja kestävät teoriassa vielä yli 10 % liikenteen kasvun, mutta silloin jonoutumista alkaa jo muodostua. Myös ohikulkutien itäisen ramppiliittymän sivusuunnan kuormitus on tyydyttävä, mikä on sivusuunnalla vielä hyväksyttävää. Liittymien toimivuudessa ei ole merkittäviä ongelmia yön yli -tilanteessa. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

22 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Ennustetilanne Ennustetilanteessa tarkasteltiin vuoden 2035 iltahuipputunnin liikennetilannetta, jossa on oletettu, että kaikki kaavoitettu maankäyttö on toteutunut, mitkä on kuvattu Seinäjoen liikennemalliin. Kaikkien kaavan vaikutusalueella olevien liittymien toimivuus tarkasteltiin (kuva 9). Kuormittuneimpien liittymien toimivuustarkasteluiden tulokset esitetään tarkemmin taulukossa 4. Kuva 9: Ennustetilanteessa tarkastellut liittymät ja niiden kuormitusasteet. Tarkastelluista liittymistä haastavin tilanne on Kuortaneentien ja Mäki-Hakolan liittymässä, jonka kuormitusaste ylittää selvästi kapasiteetin (143 %). Yksikaistaisena kiertoliittymänä liittymä tukkeutuu ja kaikkien ajosuuntien palvelutaso on erittäin huono. Liittymän toimivuutta voidaan hieman parantaa muuttamalla se kaksikaistaiseksi, ns. turbokiertoliittymäksi, ja vapaa oikea -kaistoja lisäämällä. Pitkällä aikavälillä liittymän toimivuus voi vaatia eritasoliittymävarausten käyttöönottoa. Ohikulkutien ramppiliittymien ramppien liittymähaarat ovat vuoden 2035 ennustetilanteessa ylikuormittuneita. Läntisen ramppiliittymän sivusuunnan kuormitusaste on 272 % ja itäisen ramppiliittymän 316 %. Vasemmalle kääntyminen on vaikeaa molemmilta rampeilta, varsinkin itäisessä ramppiliittymässä, jossa sivusuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin minuutin. Sivusuuntien toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla liittymät esimerkiksi valoohjatuiksi. Kuortaneentien ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen pääkokoojakadun koko liittymän kuormitusaste on tyydyttävällä tasolla, kuten myös porrastetun liittymän pohjoisen sivusuunnan palvelutaso. Sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä keskimääräinen odotusaika on noin 20 sekuntia. Ohi- SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

23 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa kulkutien ja logistiikka-alueen liittymien valo-ohjauksen yhteydessä voidaan tarkistaa valo-ohjauksen tarve myös tässä liittymässä, mutta oletetulla kaupan ja asumisen määrällä sille ei ole tarvetta. Kuortaneentien ja sen eteläpuoleisen uuden logistiikka- ja tilaa vievän kaupan alueen kokoojakadun liittymähaaran sivusuunnan teoreettinen kuormitusaste saavuttaa kapasiteetin. Sivusuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 1.15 min. Toisaalta logistiikkaalueelta on toinen katuyhteys keskustaan, joka vähentää sinne suuntautuvaa liikennettä, joka on liittymän toimivuuden kannalta kriittistä. Näin sivusuunnan toimivuusongelmat eivät haittaa valtatien 18 liikennettä vaan ohjaavat sitä käyttämään enemmän katuverkon kulkuyhteyttä. Mäki-Hakolantien ja Penttiläntien kiertoliittymän kuormitusaste on 60 prosenttia ja kaikilla ajosuunnilla keskimääräinen odotusaika on alle kymmenen sekuntia. Liittymä toimii hyvin myös ennustetilanteessa. Muiden tarkasteltujen liittymien kuormitus on korkeintaan 38 prosenttia ja kaikkien ajosuuntien keskimääräinen odotusaika on pienempi kuin kymmenen sekuntia liittymien toimivuudessa ei siis ole ongelmia. Taulukko 4: Yhteenveto toimivuustarkastelujen tuloksista vuoden 2035 ennustetilanteessa Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan palvelutaso Sivusuunnan palvelutaso Kuortaneentien uuden alueen kokoojakatu Kuortaneentie logistiikkaalueen kokoojakatu Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä, itä Kuortaneentien ja ohikulkutien eritasoliittymä, länsi Kuortaneentie Mäki Hakolantie / Kivistöntie 51 % 47 % 64 % 62 % 143 % 60 % Penttiläntie Mäki Hakolantie B A A A F A C F F D F A Pysähtymään joutuvat 19 %. Sivusuunnasta vasemmalle kaikki pysähtyvät. 16 %. Sivusuunnasta kaikki pysähtyvät, pääsuunnassa sujuvaa 5 %. Vain lännestä vasemmalle kääntyviä pysähtyy. 24 %. Rampilta tulevat joutuvat pysähtymään, muista suunnista ei pysähtymisiä. Liittymä tukkeutuu 29 %, jakautunut melko tasaisesti kaikille suunnille. 2.4 Suositus liittymätyypeistä Keski-Nurmontien ja Mäki-Hakolantien sekä Penttiläntien jatkeen ja Keski-Nurmon uuden pääkokoojakadun liittymien liittymätyypiksi suositellaan kiertoliittymää turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Kiertoliittymässä vasemmalle kääntyminen on turvallisempaa ja sujuvampaa kuin tavallisessa tasoliittymässä. Ajoneuvoliikenteen onnettomuudet ovat yleensä lievempiä, koska konfliktipisteitä on vähemmän ja ajosuunnat eivät ole vastakkaiset. Kaava-alueen uusiin liittymiin Keski-Nurmontielle ja Kuortaneentielle sekä valtatien 18 uuden linjauksen liittymiin suositellaan kanavoituja liittymiä väylähierarkian selventämiseksi. Kuortaneentiellä (vt 18) uusi katu-alueelta liittyy porrastettuna liittymän valtatiehen, jossa toisena haarana on Roveksen kaava-alue. Keski-Nurmontien ja Mäki-Hakolantien liittymätyypiksi suositellaan kiertoliittymää, koska Huumontie siirretään liittymään neljänneksi haaraksi, joka olisi tavallisena tasoliittymänä turvallisuusriski. Muiden tarkasteltavien liittymien suositeltava liittymätyyppi on tavallinen tasoliittymä. Suositellut liittymätyypit on esitetty kuvassa 10. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

24 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 10: Suositus kaava-alueen liittymätyypeistä SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

25 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa 2.5 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso alueella on nykytilanteessa heikko, sillä alueella on vähän maankäyttöä ja Seinäjoen paikallisliikenteen linjat eivät ulotu kaava-alueelle asti. Tarjonta kaava-alueella koostuu kaukoliikenteestä ja Seili-palvelulinjasta. Seili on kutsuohjautuva, kaikille avointa joukkoliikennettä Seinäjoen ja Nurmon alueella. Liikennöinti tehdään neljällä esteettömälä ajoneuvolla, joilla ajetaan myös vakioliikennettä ruuhka-aikoina, jolloin kutsuohjattua liikennettä ei pääosin ole. Seilijoukkoliikenteellä tarjotaan myös lakisääteisiä kuljetuksia. Vakiovuoroja liikennöidään kaava-alueen reunassa Kuortaneentietä vuorokaudessa noin kymmenen suuntaansa (kuva 11). Nykyinen tarjonta ei ole riittävää kaava-alueen rakentuessa. Alueen autoliikenteen tuotoksen vähentämiseksi sujuva linja-autoyhteys etenkin Seinäjoen keskustaan on tärkeä. Joukkoliikennetarjonta tulee olla alueella jo sen rakentumisen alkuvaiheilta, jolloin alueella muuttava väestö muodostaa liikkumistottumuksensa. Kuva 11: Joukkoliikenteen linjat ja pysäkit kaava-alueella v Seinäjoen joukkoliikennesuunnitelman mukaan kaava-alueen vieressä, Tanelinrannassa joukkoliikenteen palvelutaso on sekä nyky- että tavoitetilassa perustasolla. Kaava-alue voidaan helposti kattaa yhdellä joukkoliikennelinjalla: sen liikenneverkko muodostaa käytävän, josta pääosa tulevasta maankäytöstä sijaitsee kävelymatkan etäisyydellä (kuva 12). Kaava-alue jatkaa jo olemassa olevaa ketjumaista kaupunkirakennetta, mutta nykyisten tai Seinäjoen joukkoliikennesuunnitelman mukaisten linjojen jatkaminen kaava-alueelle on sellaisenaan haastavaa. Kuitenkin asemakaavalla ja riittävällä asukasmäärällä (tiheys lähelle 20 as./ha) on pyritty mahdollistaan riittävä joukkoliikenteen kysyntä samoin kuin riittävän kysyntä lähipalveluille, mitkä vähentävät autoliikenteen suoritetta. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

26 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 12: Joukkoliikenteen saavutettavuus kaava-alueella Nykytilanteessa ja suunnitelmissa Mäki-Hakolantietä liikennöi linja, joka linja voisi tehdä silmukan kaava-alueen kautta esimerkiksi reittiä Penttiläntien jatke kaava-alueen läpi Kuortaneentielle paluu valtatietä 18. Linja liikennöi Nurmon ja Matkakeskuksen välillä, ja siihen kuuluu jo kierros Hyllykallion ympäri (kuva 13). Kierros kaava-alueen kautta on noin 10 kilometrin pituinen, joten se lisäisi matka-aikaa noin 20 minuuttia. Matka-ajan pidentyminen heikentää huomattavasti linjan houkuttelevuutta Nurmon tai Kertunlaakson matkustajien näkökulmasta. Suositeltavampi vaihtoehto olisi perustaa linja, joka palvelee Kivistöä, Roveksen teollisuusaluetta, Penttiläntien olevaa maankäyttöä sekä kaava-aluetta. Sen voisi toteuttaa esimerkiksi Seinäjoen linjastosuunnitelman linjastovaihtoehto 1 linjan A hännän siirtämisellä, ja hoitamalla Kasperin liikenne muulla linjalla. (kuva 14) Vaihtoehtoisesti heilurilinjan A osa vuoroista voitaisiin ajaa Keski-Nurmoon ja osa Kasperiin. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

27 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 13: Joukkoliikenneverkko nykytilassa ja joukkoliikennesuunnitelman vaihtoehdossa Jalankulku ja pyöräily Yhteyksien jatkuvuus ja yhteydet virkistys- ja ulkoilualueille ovat jalankulun ja pyöräilyn kulkumuotoosuuksien kannalta tärkeitä. Kaavassa on esitetty suoria kevyen liikenteen yhteyksiä asuinaluilta palvelualueisiin, kuten Seinäjoen keskustaan ja Hyllykallion alueelle. Kevyen liikenteen reiteistä on voitu tehdä ajoneuvoliikennettä suorempia viheralueiden läpi kulkevilla linjauksilla. Nopeilla ja sujuvilla yhteyksillä on erityisesti pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa merkittävä vaikutus. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan alle kolmen kilometrin matkoista suurin osa kuljetaan jalan. Vielä alle viiden kilometrin matka on houkuttelevaa tehdä pyörällä. Etäisyys kaavaalueelta Seinäjoen keskustaan on noin kuusi kilometriä ja Hyllykallion markettiin noin 4 kilometriä. Kuva 14. Matkojen jakautuminen pituusluokkiin, (Lähde HLT ) Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kulkumuoto-osuuksien lisääminen hidastaa liikenteen kasvua, mutta myös liikenneratkaisuilla voidaan vähentää alueen katujen henkilöautoliikennettä. Esimerkiksi läpikulkuliikenne ohjataan käyttämään valtatietä 18 sekä Keski-Nurmontietä, mikä vähentää SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

28 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa kaava-alueen sisäistä liikennemäärää. Esitetyt kiertoliittymät puolestaan helpottavat mahdollista ruuhkautumista ja turvallista liittymistä pääväylille. Kaava-alueen liikenne lisää valtatien 18 liikennettä, mutta ei aiheita merkittävää haittaa pitkämatkaiselle liikenteelle. Isokoskentie on vähäliikenteinen alemman asteen tie, jolla on turvallista liikkua jalan ja polkupyörällä ilman kevyen liikenteen väylää. Vilkkaammille tie- ja katuyhteyksille on esitetään erillistä kevyen liikenteen väylää. Kaava-alue tulee jatkamaan Seinäjoen autovyöhykettä, jolla kahden auton omistus kotitaloudessa on yleistä (kuva 15). Autovyöhykkeillä joukkoliikenteen palvelutaso on enintään tyydyttävä ja henkilöautoliikenteen suorite on muita vyöhykkeitä korkeampi. Autovyöhykkeillä on yleensä pieni aluetehokkuus, pieni asukastiheys, suuri asuntokuntakoko ja suuri lapsiperheiden osuus. Kuva 15. Seinäjoen Urban Zone -vyöhykejako (Lähde: Suomen Ympäristökeskus: SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

29 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa LIITELUETTELO Liite 1. Liikenne-ennuste 2035 Liite 2. Liite 3. Toimivuustarkasteluiden määritelmät Toimivuustarkastelujen tulokset SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

30 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Liite 1: Liikenne-ennuste 2035 Liikenne-ennusteen pohjana on käytetty Seinäjoen Emme -mallia. Ennustetilanteen liikenneverkkoon on lisätty Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen katuverkko, valtatien 18 oikaisu Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella sekä Roveksen yleiskaavan mukainen katuyhteys Matalamäen eritasoliittymän ja valtatien 18 välillä. Lisäksi Isokoskentien / Tepontien ja valtatien 19 liittymä on poistettu. Ennustetilanteessa malliin on lisätty kuusi uutta aluetta. Keski-Nurmon osayleiskaavan mukainen uusi maankäyttö on kuvattu alueina (kauppa), ja (asuntoalue). Roveksen yleiskaavan mukainen teollisuus- ja palvelualue on kuvattu alueina ja Lisäksi alue 65 joka vanhoissa malleissa liittyy Mäki-Hakolantien ja Penttiläntien kiertoliittymään on jaettu kahteen osaan liittymän liikenteen kuvaamiseksi paremmin. Alue 65 on siirretty Penttiläntien varrelle liittymän itäpuolelle ja uusi alue sijoitettu Mäki-Hakolantien varteen liittymän pohjoispuolelle. Ennustetilanteen 2035 keskivuorokausiliikenteen liikennetarve on kuvattu matriisiin mf23, joka on laskettu matriisien mf21 ja mf22 summana. Matriisissa mf21 on kuvattu raskaan liikenteen liikennetarve. Matriisin taustalla on aikaisemmissa 2030 ennustetilanteissa käytetty matriisi mf4 RASKAAT 2020, jonka aluejakoa on tihennetty verkon muutoksia vastaavasti. Matriisissa mf22 on kuvattu kevyen ajoneuvoliikenteen liikennetarve. Matriisi on koottu matriisien mf8 kvl 30 (jouppi 2010), mf16 KVL 2030 Kauppajoupin maks. maankäyttö ja mf20 VRK 2024 Roveksen tarkastelu perusteella. Liikenteen suuntautuminen on otettu matriisista mf20, jossa aluejako on tarkastelluista matriiseista tarkin. Lähtevien ja saapuvien ajoneuvojen määrät on määritetty tarkasteltujen matriisien maksimiarvojen perusteella lukuun ottamatta Joupin ja Roveksen alueita, joiden liikennetuotokset on otettu tarkimmasta niitä käsitelleestä ennusteesta. Matriisiin mf22 on lisäksi lisätty Keski-Nurmon osayleiskaavan ja Roveksen yleiskaavan mukaisten uusien alueiden liikennetarve. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty vuoden 2035 ennustetilanteen keskivuorokausiliikennemäärät (ajon./vrk) Seinäjoella ja Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen ympäristössä. Kuvassa 14 on esitetty Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen uuden maankäytön liikenteen suuntautuminen (ajon./vrk) vuoden 2035 ennustetilanteessa. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

31 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 12: Liikenne-ennuste, keskivuorokausiliikenne 2035 (ajon./h) SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

32 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 13: Liikenne-ennuste, keskivuorokausiliikenne 2035 (ajon./h) SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

33 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Kuva 14: Keski-Nurmon uuden maankäytön liikenteen suuntautuminen 2035 (ajon./vrk) SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

34 Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa Liite 2: Toimivuustarkastelujen määritelmät Taulukko 5: Liittymän palvelutason selitys ja suhde odotusaikoihin (HCM 2000) Palvelutaso Kuvaus Kiertoliittymän ja valo ohjaamattoman liittymän keskimääräinen odotusaika (s) A Erittäin hyvä 10 B Hyvä > 10 ja 15 C Tyydyttävä > 15 ja 25 D Välttävä > 25 ja 35 E Huono > 35 ja 50 F Erittäin huono > 50 Taulukko 6: Valo-ohjaamattoman liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkaisuuteen Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen < 0,5 Hyvä Ei ruuhkia. 0,5 0,7 Tyydyttävä Satunnaisia ruuhkia. 0,7 0,85 Välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja. 0,85 1,0 Huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. > 1,0 Erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia. SITO OY OSOITE Åkerlundinkatu 11, FI PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi Tampere KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS LIITE 4

35 LIITE 3 Liittymien toimivuus yön yli tilanteessa, Kuortaneentien ja uuden alueen kokoojakadun liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 1 LIITE 4

36 Liittymien toimivuus yön yli tilanteessa, Kuortaneentien ohikulkutien ramppiliittymät Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 2 LIITE 4

37 Liittymien toimivuus yön yli tilanteessa, Mäki Hakolantien kiertoliittymät Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 72,4 % 32,8 % 3 LIITE 4

38 Liittymien toimivuus 2035, Kuortaneentien ja uuden alueen kokoojakadun liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 4 LIITE 4

39 Liittymien toimivuus 2035, Kuortaneentien ja uuden logistiikka alueen kokoojakadun liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 5 LIITE 4

40 Liittymien toimivuus 2035, Kuortaneentien ohikulkutien ramppiliittymät Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 6 LIITE 4

41 Liittymien toimivuus 2035, Kuortaneentien ja Mäki Hakolantien kiertoliittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 143 % Nykyjärjestelyillä liittymä ruuhkautuu täysin ennustetilanteessa. Liittymä toimii välttävästi tekemällä siihen seuraavat muutokset: - itä-länsi-suuntaan ns. turboliittymä: 2+2 kaistaa kiertoliittymän läpi - etelästä ja pohjoisesta vapaat oikeat 0,91 1,18 0,81 7 0,94 LIITE 4

42 Liittymien toimivuus 2035, Mäki Hakolantien ja Penttiläntien kiertoliittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 60 % 8 LIITE 4

43 Liittymien toimivuus 2035, Keski Nurmontien ja Penttiläntien jatkeen liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 9 LIITE 4

44 Liittymien toimivuus 2035, valtatien 18 oikaisun läntinen liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 10 LIITE 4

45 Liittymien toimivuus 2035, Penttiläntien jatkeen ja uuden alueen kokoojakadun liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 14,7 % 11 LIITE 4

46 Liittymien toimivuus 2035, Keski Nurmontien ja Mäki Hakolantien liittymä Liittymän kuormitusaste Suunnan kuormitusaste 8,9 % 12 LIITE 4

47 Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu Raportti LIITE 5

48 Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu (4) Sisältö 1 VESIHUOLTOTARKASTELU Yleistä Esitys vesihuollon järjestämisestä Osayleiskaavassa esitettyjen muiden toimintojen vesihuolto Kustannusarvio... 4 LIITE 5

49 Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu (4) 1 VESIHUOLTOTARKASTELU 1.1 Yleistä Osayleiskaava-alueen uusi rakentaminen sijoittuu Kuortaneentien ja Keski- Nurmontien väliin ja viettää hyvin loivasti koilliseen, keskimääräinen kaltevuus on alle 1 %. Rakennettavilla alueilla on olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa vain Karjanmaantien lähialueella, joka liittyy Keski-Nurmontien suuntaiseen Kouran siirtoviemäriin ja syöttövesijohtoon. Osayleiskaava-alueen länsipuolella Karhuvuoren alueella on Seinäjoen kaupungin vesijohto- ja viemäriverkosto. Osayleiskaava-alueelle on tulossa noin 5000 uutta asukasta, joiden vedenkulutuksen ja jätevesien määrän on arvioitu Seinäjoen Veden mukaan olevan noin 28 l/s. Olemassa olevat verkostot eivät pysty tätä tarvetta kokonaisuudessaan täyttämään. Karhuvuoren verkostosta on Seinäjoen Veden antamien tietojen mukaan otettavissa talousvettä alueelle enintään 5 l/s ja jätevesiä voitaisiin johtaa sinne noin 10 l/s. Kouran syöttövesilinjasta voidaan myös ottaa vettä enintään 5 l/s ja Kouran siirtoviemäriin voitaisiin johtaa lisää jätevesiä enintään 10 l/s. Rakennetun vesijohtoverkoston kapasiteetti on siis rajoittava tekijä. Tulevaisuudessa Kuortaneentien suuntaisesti tultaisiin rakentamaan uusi paineviemäri- ja vesijohtolinja osayleiskaava-alueen ja Kuortaneentien eteläpuolisen teollisuusalueen käyttöön, jolloin rakennetun verkoston kapasiteetti ei ole enää rajoitteena. 1.2 Esitys vesihuollon järjestämisestä Ensimmäisessä vaiheessa, tukeuduttaessa nykyiseen verkostoon, talousveden jakelun kapasiteetti uudelle alueelle on yhteensä noin 10 l/s, mikä vastaa vajaan 1800 asukkaan vedentarvetta. Tämä vesimäärä ei ole otettavissa vain yhdestä verkoston osasta vaan edellyttää liitokset niin Karhuvuoren alueelle kuin Kouran syöttövesijohtoon. Jätevesien osalta nykyisten verkostojen tarjoama kapasiteetti on suurempi, mutta Kouran siirtoviemärin kapasiteettia ei haluta kuormittaa liikaa johtuen Atrian ja Lapuan suuntien jätevesistä. Jätevedet esitetäänkin johdettavaksi ensisijaisesti Karhuvuoren suuntaan. Alueelle tehtiin peruskartan tarkkuudella tarkastelu vesihuollon kokoojaverkostosta ja sille kaksiosainen vaiheistus. Koko alueen arvioitu vedenkulutus kohdistettiin asuinaluevarauksille pinta-alaperusteisesti. Korkeusaineiston perusteella alue on kohtuullisen hyvin viettoviemäröitävissä, jätevedenpumppaamoja tarvitaan vain muutamia. Suunnitelmaratkaisussa alue jakautuu kolmeen viemäröintialueeseen. Läntiset ja pohjoiset alueet viettoviemäröidään Kukonojan suuntaisesti Keski-Nurmontien varteen rakennettavalle uudelle jätevedenpumppaamolle, josta ne pumpataan Karhuvuoren jätevedenpumppaamolle. Kuortaneentien suuntaisen kadun varressa olevat alueet ovat viettoviemäröitävissä Ripsaluoma-ojan varteen, jonne sijoittuisi myös alueellinen pääjätevedenpumppaamo. Kolmanneksi viemäröintialueeksi jäisi Pajuluoman ympäristö, joka karttakorkeuksien puolesta on viettoviemäröitävissä Keski- Nurmontien varteen, jonne tulisi uusi pienempi jätevedenpumppaamo. Viemäröintialue 1 muodostaa vesihuollon rakennusvaiheen 1, jossa vedenkulutus on noin 10 l/s, mikä on otettavissa Karhuvuoren ja Kouran vesijohtoverkostoista. Jätevedet johdetaan Karhuvuoreen, jonka kapasiteetti riittää tälle virtaamalle hyvin. Viemäröintialueet 2 ja 3 muodostavat vesihuollon rakennusvaiheen 2, jossa vedenkulutus kasvaa 18 l/s ollen kokonaisuudessaan 28 l/s. Rakennusvaiheessa 2 tarvitaan Kuortaneentien varteen uusi syöttövesijohto ja siirtoviemäri, koska rakennettujen versostojen kapasiteetti ei ole enää riittävä. Vaiheen 1 verkosto on esitetty kuvassa 1 ja vaiheen 2 verkosto kuvassa 2. LIITE 5

50 Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu (4) Kuva 1. Vesihuoltojärjestelyt vaiheessa 1 Kuva 2. Vesihuoltojärjestelyt vaiheessa 1 LIITE 5

51 Keski-Nurmon OYK vesihuoltotarkastelu (4) 1.3 Osayleiskaavassa esitettyjen muiden toimintojen vesihuolto 1.4 Kustannusarvio Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu maatalouden suuryksikköalue, joka toteutuakseen tarvitsee vettä suuremman kapasiteetin linjasta. Suuryksikön vedenkulutus on riippuvainen siitä, millaisia eläimiä siellä pidetään, lypsykarjan ollessa suurin vedenkuluttaja. Vedenkulutuksen mahdolliseksi vaihteluväliksi on arvioitu noin 2-10 l/s perustuen 2000 eläimeen, alin kulutus olisi sioilla ja suurin lypsykarjalla. Kouran vesijohdosta on otettavissa vettä enintään 5 l/s, mikä tarvittaisiin ensimmäisen rakennusvaiheen uuden asutuksen tarpeisiin Keski-Nurmontien ja Kuortaneentien välisellä alueella. Näin ollen maatalouden suuryksiköllä ei ole vesihuollollisia toteuttamisedellytyksiä ennen kuin Kuortaneentien varteen on rakennettu uusi syöttövesijohto ja se on kytketty Keski-Nurmontien verkostoon. Osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu Keski-Nurmon koulun pohjoispuolelle asemakaavoitettava asuinalue noin 400 asukkaalle. Tämän alueen arvioitu vedenkulutus on noin 3 l/s. Tällä kulutuksella ja jätevesimäärällä alue voitaisiin kytkeä nykyiseen vesijohtoon ja paineviemäriin Keski-Nurmontiellä, tosin on pois Keski-Nurmontien ja Kuortaneentien välisen alueen tarpeista eli paine rakentaa Kuortaneentien varren uusi siirtoviemäri ja vesijohto tulee nopeammin Kustannukset määritettiin hyvin karkealla tasolla suunnitellun kokoojaverkoston pituuden ja jätevedenpumppaamojen määrän perusteella. Esitetyssä suunnitelmaratkaisussa kokoojaverkostoa on yhteensä noin 7900 metriä ja jätevedenpumppaamoja kolme. Lisäksi tulee rakentaa Kuortaneentien varteen uusi syöttövesijohto sekä siirtoviemäri (pituus 5700 metriä) ja kytkeä Karhuvuoren jätevedenpumppaamo uuteen siirtoviemäriin (pituus 700 metriä). Kokoojaverkon sekä Kuortaneentien varren siirtolinjojen laskennallisena kustannuksena käytettiin arvoa 500 /m. Erillisen paineviemärin kustannuksena käytettiin arvoa 200 /m. Ison jätevedenpumppaamon kustannuksena käytettiin arvoa /kpl ja pienen jätevedenpumppaamon kustannuksena arvoa /kpl. Vesihuollon kustannusarvio on tällöin Alueen kokoojaverkko ja kytkeminen siirtolinjoihin: 4,34 milj. Kuortaneentien varren siirtolinjat: 2,85 milj Kustannusarviota voidaan pitää vain karkeana ja suuntaa-antavana. Tarkempi kustannusarvio edellyttäisi vesihuollon yleissuunnitelman laadintaa ja putkien ja pumppaamoiden mitoitusta. Kustannusarvio ei sisällä aluevarausten sisäisen verkoston rakentamista, tosin osa sen kustannuksista voidaan arvioida sisältyvän kokoojaverkon kustannuksiin, jonka metrihinta on paikoin ylisuuri. Kuortaneentien siirtolinjojen osalta tulee huomioida, että ne palvelevat myös tulevaa teollisuusaluetta Kuortaneentien eteläpuolelle jolloin kustannusta ei voi kohdistaa yksinomaan osayleiskaavalle. Sito Oy LIITE 5

52 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan liitto Päivämäärä: Aihe: Osayleiskaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole huomautettavaa. Maakuntakaavassa merkitty johtokäytävä tulisi osoittaa yleiskaavassa sopivalla merkinnällä, jos se sijoittuu osayleiskaava-alueelle. 110 kv johtolinja on toteutussuunnittelussa (ks. lausunnot Elenia Oy) ja se tulee sijoittumaan itäisen ohikulkutien varteen, kaava-alueen länsireunaan. Johto linja huomioidaan kaavassa merkitsemällä linja sekä sen edellyttämä suoja-alue kaavakartalle. Maakuntakaavassa esitetyllä alueella sijaitsee oleva 45 kv johtolinja, joka merkitään myös kaavaan. LIITE 6 1

53 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Seinäjoen vesi Päivämäärä: Aihe: Lausunnon mukaisesti osayleiskaavan alueella on asumis- ja maatalouskäyttöön osoitettuja alueita, joiden vesihuollon ja jätevesihuollon järjestämisen edellytykset vaihtelevat: asemakaavoitettava alue kaava-alueen lounaisosassa edellyttää kokonaan uudet vesi- ja viemäriverkot; joen itäpuolisella alueella ei ole viemäriä, joka tulee huomioida uutta rakentamista osoitettaessa; Tunnelitien varteen osoitettu kotieläintalouden suuryksikköalue edellyttää toimiakseen vesihuollolta nykyistä suurempaa kapasiteettia. Ehdotusvaiheen työkokouksissa on tarkoitus käydä yhdessä läpi esitetyt alueet ja päättää niille osoitettavista aluemerkinnöistä. Kaavan kunnallisteknisten verkostojen nykytila ja kehittämistarpeet kartoitetaan yhdessä kaupungin ja Seinäjoen Veden kanssa ja ne sisällytetään kaavaselostukseen. LIITE 6 2

54 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Museovirasto Päivämäärä: Aihe: Muinaisjäännösten kohdemerkinnän tekstissä käytetty termi Muinaismuistolain tarkoittama tulee vaihtaa muotoon Muinaismuistolain rauhoittama Korjataan merkintää ehdotetulla tavalla. Kaavamääräyksessä tulee mainita, että muinaisjäännösten laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Lisätään esitetty maininta. Kaavaselostuksessa tulee olla erillinen luettelo kiinteistä muinaisjäännöksistä. Lisätään ko. luettelo selostukseen. LIITE 6 3

55 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Elenia Oy Päivämäärä: & Aihe: Osayleiskaava-alueella sijaitsee 45 kv johto, jonka läheisyyteen työskenneltäessä ja rakennettaessa nykyisten sähköverkon rakenteiden läheisyyteen tulee huomioida sähköturvallisuuden edellyttämät etäisyysvaatimukset. Linjan sijainti huomioidaan kaavassa ja kaavatyössä sen edellyttämällä tavalla. Elenia Oy:llä on suunnittelussa uusi sähköasema ja 110 kv -suurjännitelinja ohitustien varteen. Tarkemmat alueet varataan suunnittelun valmistuttua. Suunnitteilla oleva suurjännitelinja suojavyöhykkeineen tullaan huomioimaan kaavassa niiden edellyttämällä tavalla ja asiasta Kaavan laatija esittää, että mikäli kaavaehdotuksessa esitetyt EV-1 alueen ja linjan suojavyöhykkeen laajuudet eivät tule riittämään, Elenia Oy osoittaa tarkan aluerajauksen, jonka sisälle linja tullaan sijoittamaan. LIITE 6 4

56 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Päivämäärä: Aihe: Kaavassa olemassa olevalla loma-asutukselle ei ole määräyksiä. Jätevesien käsittelyn osalta uuden ja vanhan loma-asutuksen tulee olla yhdenvertaisia viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistölle rakennetaan mukavuuksia ja vanha loma-asunto peruskorjataan. Joen ylä- ja alajuoksulla tulee olla samat määräykset. RA-, RA-1-, ja RAS-alueiden kaavamääräyksiin tulisi lisätä: Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Käymälöiden on oltava kuivakäymälöitä ellei jätevesiä voida johtaa kaupungin viemäriverkostoon. Käsiteltyjenkin käymälävesien johtaminen vesistöön tulisi myös kieltää, jotta joen virkistyskäyttö ja alajuoksulla sijaitsevan vedenottamon toimintakyky säilyvät. Em. aihealueita koskevia kaavamääräykset pyritään laatimaan yhtenevinä Veneskosken ja Kouran osayleiskaavojen kanssa. Em. kaavojen jätevesimääräyksiä on tarkennettu ympäristönsuojelun antamien lausuntojen mukaisiksi. Asiaa käsitellään tarvittaessa ohjausryhmän työkokouksissa yhdessä asianomaisten virkamiestahojen kanssa ja tarvittavat muutokset kaavamääräyksiin tehdään niiden perusteella. Joen rantatörmille on sijoitettu useita rakennuspaikkoja. Jokitörmät ovat usein sortumaherkkiä ja kaavan määräyksissä on tarpeen todeta, että rakennettavuus on selvitettävä rakennushankekohtaisesti. Lisätään kaavamääräyksiin edellytys rakennettavuuden selvittämisestä. Virkistysalueella on metsästysmaja. Kiinteistöllä ei ole ampumarataa, mutta metsästysmajalla on ilmeisesti ammuskeltu. Alueella saattaa näin ollen olla lyijyä ja muita raskasmetalleja, joista voi olla terveyshaittaa. Virkistysalueella tästä ei tule haittaa asukkaille, mutta tieto tarvitaan jos alueella tehdään kaivutöitä. Mikäli alueen maaperän saastumisesta ei ole täyttä varmuutta, voidaan ko. tilan alueelle osoittaa! merkintä, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä tarvittaessa kunnostettava ennen rakennustöihin ryhtymistä. LIITE 6 5

57 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Nurmon Metsästysseura ry Päivämäärä: Aihe: Lausunon antaja pyytää, että sen omistamien ja käyttämien tilojen käyttömahdollisuus ja kulkuyhteys säilyvät vähintään siihen saakka, kun kaavoitetun alueen tuleva kaavoituksenmukainen käyttö ja seuran oman toiminnan yhteensovittaminen on osapuolille kohtuullisella tavalla mahdollista. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa sen toteuttamisaikatauluun. VL aluemerkintä mahdollistaa metsästysmajakäytön. Osayleiskaavan toteutus sekä uuden Itäisen ohitustien rakentaminen aiheuttavat seuran toimintaan olennaisia muutoksia jo lähivuosina. Seura on halukas aloittamaan asiaa koskevat neuvottelut kaupungin kanssa. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa asiaan. Asiasta kannattaa olla yhteydessä kaupungin ko. asioista vastaavaan virkamieheen. LIITE 6 6

58 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Alpo Jyläskoski (RN:o 115:8) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä ko. alueella MT/AP-1 merkinnällä osoitettu alue tulisi osoittaa saman tien AP-1 alueeksi. Alue ei ole ollut enää muutamiin vuosiin maatalouskäytössä. Lisäksi kysesen tilan maita kohtaan on ollut kiinnostusta pientalorakentamiseen. Alueen sijainti on varsin edullinen olevan yhdyskuntarakenteen suhteen ja ohjeellisen rakennuspaikan edellytyksiä voidaan tutkia kaavaehdotusvaiheeseen. LIITE 6 7

59 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Jaakko Yli-Kortesniemi (RN:o 18:120, 18:122, 18:123, 18:128, 18:241, 18:242) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen lausuja pitää luonnoksessa osoitettujen rantarakentamispaikkojen sijoittamista osaltaan epäoikeudenmukaisena. Tilat ja ovat samaa emätilaa, eikä niille muodostu osayleiskaavan rantarakentamisen mitoitusperusteena käytetyn emätilatarkastelun perusteella rakennuspaikkoja. Tilalle on kuitenkin pyynnöstä siirretty 1 rantarakentamispaikka tilalta , jolle em. tarkastelun mukaisesti kuuluu 1 rantarakentamispaikka. Rakennuspaikka on merkitty kaavaluonnokseen. Samaisen tarkastelun mukaisesti tilalle muodostuu 2 rantarakentamispaikkaa, jotka on merkitty kaavaluonnokseen. Luonnoksessa tilalle oli osoitettu rantarakennuspaikka, joka kuitenkin siirretään takaisin sille kuuluvalle tilalle, sillä toisin kuin kaavanlaatijan oli annettu ymmärtää, ei rakennuspaikan siirrosta tilalle ollut maanomistajien välistä sopimusta. Laskennallisesti siis tiloille ja ei kuulu rakennuspaikkoja, tilalle kuuluu 1 rakennuspaikka, tilalle kuuluu 2 rakennuspaikkaa. Maanomistajat voivat sopia mahdollisista rakennuspaikkojen siirroista keskinäisin sopimuksin. LIITE 6 8

60 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä toivoo kahta uutta ohjeellista rakennuspaikkaa osoitettavaksi tiloilleen 18:123 (kuvassa alue 2) ja 18:122 (kuvassa alue 3) Tila 18:123 sijaitsee asuinrakentamisen osalta epäedullisesti yhdyskuntatekniikan saavutettavuuden, muun yhdyskuntarakenteen sijainnin sekä maisemaan sopivuuden osalta. Paikkaa ei voida pitää kannatettavana paikkana uudisrakentamiselle. Tila 18:122 sijaitsee osittain Veneskosken osayleiskaavan alueella. Veneskosken puoleisella tilan osalla on aluemerkintä M-1, joka mahdollistaa rakentamisen tietyin ehdoin. MT aluemerkinnän muuttamista M-1 merkinnäksi kaavan rajaalueella voidaan selvittää kaavaehdotukseen. LIITE 6 9

61 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Jouko Ylinen (RN:o 14:223) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä omistaa peltoa Tunnelitien varrelta ja hänen suunnitelmissaan on ollut mahdollisesti karjatalouden tuotantorakennuksen rakentaminen pellolle, lähelle metsän rajaa. Kaavaluonnoksessa on esitetty maatalouden suuryksikköaluetta (ME) Tunnelitien varteen metsän puolelle. Mielipiteen esittäjä toivoo, että maatalouden suuryksikköaluetta voitaisiin laajentaa hänen omistamilleen maille. ME-aluevarauksen sijoituksen pääperusteena on ollut, että alue sijoittuu erilleen nykyisestä asutuksesta (hajuhaittojen vuoksi) maiseman kannalta suotuisaan paikkaan. Ehdotettu alue sijaitsee lähempänä asutusta ja on avointa peltoa, jonka yleisilme alueelle tyypillisenä perinnemaisemana pyritään kaavassa turvaamaan. Lisäksi viereisen liito-orava-alueen (luo-2/48) yhteydet ME-alueen pohjoispuoleisille metsäalueille tulee huomioida. ME-aluetta voidaan harkita laajennettavaksi pellon reunalle em. reunaehtojen puitteissa. LIITE 6 10

62 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Marko Korhonen (RN:o 19:154) Päivämäärä: Aihe: Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty uudelle AP-1 alueelle tieyhteyttä mielipiteen esittäjän tilan pihapiirin läpi. Mielipiteen esittäjän mukaan tie on liian kapea ja vaikeasti liikennöitävä suuremmille liikennemäärille. Uuden alueen tieyhteys tulisi siis järjestää jotain muuta kautta. Esitetty tielinjaus ei ole erityisen soveltuva esitettyyn käyttöön. Vaihtoehtoinen tielinjaus selvitetään kaavaehdotukseen. LIITE 6 11

63 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Anssi Jaakkola & Jaakko Sepponen (RN:o 13:53, 13:121) Päivämäärä: Aihe: Osayleiskaavaluonnoksessa Sepposen omistamalle tilalle on esitetty uutta ohjeellista rakennuspaikkaa. Tilan koko on ~2600 m2, mutta ko. merkinnän mukaisen rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. Mielipiteen esittäjä esittää, että aluevarausta laajennettaisiin tien suuntaan tilalle 13:53 ja uusia rakennuspaikkoja merkittäisiin yhden sijasta kaksi. Esitetyn ohjeellisen rakennuspaikan aluevarausta voidaan tarkistaa kaavan ehdotusvaiheeseen, sillä tilat sijaitsevat maisemallisesti sekä olevan yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisellä paikalla. Tien varteen muodostuneen kylän täydennysrakentaminen tukee kaavalle asetettuja tavoitteita ja on siten puollettavissa. Mielipiteen esittäjät toivovat kevyen liikenteen väylää välille Hytyntie Hirvikoskentie. Ko. tieosuus on varsin vähän liikennöity, eikä kevyen liikenteen väylän rakentamista voitane pitää kustannuksiin nähden kannattavana. LIITE 6 12

64 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Jaakko Sepponen (RN:o 16:112) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo 1-2 uutta rakennuspaikkaa tilalleen 16:112. Tilalle 16:112 on osoitettu osayleiskaavaa varten laaditun emätilatarkastelun perusteella sille laskennallisesti kuuluva rantarakennuspaikka. Tilan eteläpää sijoittuu edullisesti suhteessa olevaan rakentamiseen, kunnallisteknisiin verkkoihin sekä maisemaan ja tukee siten kaavan tavoitteita täydennysrakentamisen osoittamisesta. Merkitään 1 ohjeellinen rakennuspaikka. LIITE 6 13

65 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Timo Rinta-Jaskari (RN:o 19:119) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä hänen omistamilleen alueille tulisi sallia pientalorakentaminen. Tilan läpi kulkee vesijohto sekä viemäri. Jokeen rajautuva osa on suurelta osin rantavyöhykkeellä, jonne rakennuspaikkoja on osoitettu vain tämän osayleiskaavan liitteenä olevan emätilatarkastelun perusteella. Esitetylle tilalle syntyisi tässä tarkastelussa yksi rantarakennuspaikka, mutta tilan rantaan rajautuva osa on kokonaisuudessaan luontoarvoiltaa arvokkaaksi arvioitua aluetta, jolla on myös liito-oravan lisääntymis- ja levähtämisalue. Rantarakentamispaikkaa tilalle ei siksi osoiteta. Tilan läntisempi osa päiväkodin läheisyydessä on sen sijaan olevan kylärakenteen, kunnalisteknisten verkostojen sekä maiseman kannalta hyvällä paikalla. AP-alueen laajentamista ko. tilan osalle selvitetään kaavaehdotusvaiheessa. LIITE 6 14

66 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Jorma Mäki-Mantila, Ritva Mäki-Mantila-Pasanen, Hanna Mäki-Mantila (RN:o 14:228, 7:21, 14:157) Päivämäärä: Aihe: Uusi ulkoilureitin ohjeellinen sijainti (kuvassa rajaus 1) on osoitettu kulkemaan salaojitetun pellon poikki. Mielipiteen esittäjät ehdottavat reittiä sijoitettavaksi kulkemaan pohjoisempaa, olevaa tietä pitkin. Luonnoksessa esitetty linjaus on alustava ja sen tarkoitus on ollut ennemminkin osoittaa tarve ulkoiluyhteydelle joen suunnasta tekojärven suuntaan. Myös lopullinen kaavaan tuleva ulkoilureittimerkintä on luonteeltaan ohjeellinen ja varsinaista ulkoilureitin perustamista varten tarvitaan sopimukset maanomistajien kanssa. Esitetty linjaus vaikuttaa perustellulta ja sitä tullaan selvittämään kaavaehdotusvaiheessa. LIITE 6 15

67 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Alakallion Valkaman Prustin Yliselän alueelle on kaavaluonnoksessa esitetty uusia ohjeellisia rakennuspaikkoja. Mielipiteen esittäjät toivovat selvitystä, miten alueen läpi kulkevien teiden ja muiden kulku-urien käyttäminen myös tulevaisuudessa metsäalueen suuntaan ratkaistaan. Esitetyt rakennuspaikat ovat ohjeellisia ja niiden rakentamista voidaan selvittää, mikäli maanomistaja niin haluaa. Merkintä ei velvoita maanomistajaa, vaan se mahdollistaa kevennetyn suunnittelutarveharkinnan käytön, mikäli rakentamista päätetään ryhtyä suunnittelemaan. Osayleiskaava ei muuta tällä osin tieyhteyksiä taikka olevia rasitteita. Uusia rakennuspaikkoja mahdollisesti toteutettaessa on yhteydet selvitettävä. Mielipiteen esittäjien mielestä kaavaluonnoksessa esitetyt aluevaraukset golfkentän laajenemiseksi ovat niin suuret, että se vaikuttaa usean alueen tilan toimintaan. Heidän tiloilleen on osoitettu sekä golfkenttäalueen että urheilupalveluiden kehittämisalueen merkintöjä. Golfkentän laajenemisesta tulisi mielipiteen esittäjien mielestä saada selvyys ja he ehdottavat, että laajeneminen tapahtuisi pohjoisen suuntaan aluemerkinnän VU-1 mukaisesti. Lisäksi mielipiteen esittäjät toivovat, että tilalle 14:228 (kuvassa alue 2), Isokoskentien ja Hurstiluoman väliin, alueelle, joka nyt on merkitty urheilupalveluiden kehittämisalueeksi, tulisi sallia kaksi uutta asuinrakennuksen paikkaa mm. siksi, että tilan päärakennuksen srmerkintä vaikeuttaa nykyaikaista rakentamista pihapiirissä. Tilan luoman eteläpuoleiset osat sijaitsevat asuinrakentamisen osalta epäedullisesti yhdyskuntatekniikan saavutettavuuden, muun yhdyskuntarakenteen sijainnin sekä maisemaan sopivuuden osalta, eikä alueelle ole aiemmin syntynyt pysyvän asutuksen tihentymää. Paikkaa ei voida pitää kannatettavana paikkana uudisrakentamiselle. Sen sijaan luoman pohjoispuolella, tilakeskuksen vieressä oleva alue voisi olla rakentamiselle luontevampi alue, jonka merkintöjä voidaan kaavaehdotukseen tarkistaa. Sr-merkintä ei vaikeuta nykyaikaista rakentamista pihapiirissä. AM-aluemerkintä sen sijaan mahdollistaa pihapiirien täydennysrakentamisen. LIITE 6 16

68 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Sami Yli-Huumo (RN:o 14:127, 4:129, 14:131, 14:138, 14:139, 14:140, 14:143, 14:149, 14:150, 14:197) Päivämäärä: Aihe: Golfkentän mahdollinen laajeneminen pohjoiseen kaavaluonnoksen VU-1 aluemerkinnän mukaisesti pirstoisi mielipiteen esittäjän metsämaita ja vaikeuttaisi merkittävästi kulkua eri puolille kenttää jäävien palstojen välillä. Laajenemisen niin toteutuessa olisi neuvoteltava tilusvaihdoista tai muusta vastaavasta kompensaatiosta, jolla vähennetään mahdollisimman paljon metsäpalstojen pirstaloitumista. Golfkentän laajentumisen tapahtuessa pohjoiseen olisi nykyisin käytetty Selkätie yhä käytettävissä metsäpalstojen välillä liikkumiseen. Nurmonjoen ja Hurstiluoman varressa sijaitsevat vaikeanmalliset ja jyrkät peltoalueet eivät enää palvele alkutuotantoa ja ovat umpeen kasvaessaan ympäristön viihtyisyyden ja maiseman kannalta ikäviä. Mielipiteen esittäjän mielestä tällaiset alueet tulisi ottaa asuinrakentamiskäyttöön. Vaikka em. perustein alueet olisivat edullisia rakennuspaikkoina, eivät rantapenkereet sovellu erityisen hyvin rakentamiseen. Lisäksi rakentamista säätelevät useat muut eri seikat. Merkittävimpiä rajoittavia tekijöitä näillä paikoilla ovat mm. vesistöjen äären rakentamista säätelevät säädökset ja lait ennen kaikkea tässä kaavassa käytetty emätilatarkastelu, jonka mukaan ko. tilojen joen rannalle sijoittuville tiloille ei synny rantarakentamispaikkoja kaupungin rakennusjärjestys, kunnallistekniikan saavutettavuus sekä koulukyydityksen tarve. Kyläalueiden täydennysrakentamisen edellytyksiä kaava-alueella tarkastellaan edelleen kaavan ehdotusvaiheessa. LIITE 6 17

69 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Tero Kankaanpää, Vilho Lassila, Salme Lassila (RN:o 19:158, 19:95) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjät vastustavat esitettyä kevyen liikenteen linjausta, sillä se katkaisee maiseman, heikentää peltojen tilusrakennetta, lisää ilkivaltaa kuivaajalla, saattaa aiheuttaa likivaltahäiriöitä myös lähistön asukkaille, edellyttää uutta liittymää ja siten heikentää liikenneturvallisuutta. Lisäksi lähelle on osoitettu toinen samansuuntainen kevyen liikenteen yhteys. Mielipiteen esittäjät ehdottavat korvaavaksi yhteydeksi uutta kevyen liikenteen väylää uuden, kaavaluonnoksessa esitetyn tien varteen. Esitetyn kevyen liikenteen väylän tarkoitus on helpottaa autotonta liikkumista uusilta asuinalueilta Isokoskentien ja Knuuttilan suuntaan. Korvaavia reittejä voidaan tutkia kaavaehdotusvaiheeseen. LIITE 6 18

70 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Antti Rentola Päivämäärä: Aihe: Kaavaluonnoksessa on esitetty kulkua uudelle asuinalueelle Pajuluomantien kautta. Mielipiteen esittäjä asuu Pajuluomantien varressa ja pitää linjausta sopimattomana, sillä tie kulkee pihapiirien läpi ja on lisäksi huonokuntoinen. Esitetty tielinjaus ei ole erityisen soveltuva esitettyyn käyttöön. Vaihtoehtoinen tielinjaus selvitetään kaavaehdotukseen. LIITE 6 19

71 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Väinö Alanen (RN:o 18:43) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo 1-2 uutta rakennuspaikkaa omistamalleen tilalle. Osoitettu tila sijaitsee rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Rantarakentamisen mitoitustaulukot ovat osayleiskaavaselostuksen liitteenä. LIITE 6 20

72 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Marko Hautanen, Mirkka Hautanen (RN:o 12:326) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjien mielestä Huumontielle osoitettu kevyen liikenteen väylä (kuvassa rajaus 1) sekä Huumontien ja Keski-Nurmontien risteyksen muuttaminen ei ole tarpeellinen taikka mahdollinen, sillä Huumontie on yksityistie, jonka liikenne on vähäistä; kulku Keski-Nurmontieltä tapahtuu lähinnä Hirvikoskentien kautta; Huumontietä käyttävät lähinnä sen vaikutusalueen asukkaat; Isokoskentielllä ei ole kevyen liikenteen väylää, joten sellaista ei myöskään Huumontielle tarvita; Huumontien pohjoispuolella kulkee vesijohto liittymineen. Esitetty kevyen liikenteen väylä täydentää Mäki-Hakolan kevyen liikenteen väylän linjausta ja ohjaa vähemmän liikennöidylle Isokoskentielle. Yhteyden merkitsemistapaa voidaan ehdotusvaiheeseen tarkistaa. Huumontien uudelleenlinjaus Mäki-Hakolantien risteyksen kohtaan parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä golfkentän suuntaan. Lähialueiden asukasmäärä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosikymmenten aikana, jolloin nyt toimivat liikenneratkaisut eivät enää kaavan tavoitevuonna 2030 olisi riittäviä. Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty lisärakennuspaikkoja tilalle 12:326. Mielipiteen esittäjä toivoo uutta rakennuspaikkaa Huumontien eteläpuolelle (Kuvassa rajaus 2). Vesi- sähköja viemärilinjat sijaitsevat suunnitellun rakennuspaikan läheisyydessä. Selvitetään lisärakentamisen mahdollisuutta ehdotusvaiheeseen. LIITE 6 21

73 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Asko Ala-Luoma, Arja Ala-Luoma (RN:o 16:102) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjät toivovat uusia rakennuspaikkoja tilakeskuksensa läheisyyteen (kuvassa alue 1). Toinen osoitetuista paikoista sijaitsee rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Toinen osoitettu paikka sijaitsee osittain rantavyöhykkeen ulkopuolella. Mahdollisuuksia uuden rakennuspaikan osoittamiseksi tilan rantavyöhykkeen ulkopuoliselle osalle voidaan selvittää ehdotusvaiheeseen. Tilakeskusta vastapäätä, Keski-Nurmontien toisella puolella oleva lähivirkistysalueen merkintä poistettava, sillä sille ei ole tarvetta eikä alueella ole mainittavia maisema- taikka luonnonarvoja (kuvassa alue 2). Ko. alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin. LIITE 6 22

74 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Peltoalueelle sijoitetun uuden asuinalueen rajausta tulisi siirtää pellolta metsän rajalle siten, ettei se muodosta jäljelle jäävästä peltoalueesta epätarkoituksenmukaisen muotoista (kuvassa alue 3). Asuinalueen rajausta voidaan tarkistaa kaavaehdotusvaiheessa. LIITE 6 23

75 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Minna Toivola, Kari Toivola, Tiina Taivaljärvi, Terho Taivaljärvi, Emilia Matara- Aho, Pasi Tuuttila, Hanna Rantala, Mika Rantala, Heikki Mäkelä Päivämäärä: Aihe: Keski-Nurmon koulun pohjoispuolelle esitetyt malli A:n 40 uutta rakennuspaikkaa ja malli B:n 25 uutta rakennuspaikkaa ovat mielipiteen esittäjien mielestä liikaa. He toivovat ympäristöltään väljyyttä ja luonnonläheisyyttä. Isokoskentien tulisi säilyä maisematienä, jonne ei tulisi rakentaa katuvalaistusta. Esitetty rakentamisen määrä tekisi alueesta tiheään asutun ja lisäisi liikennettä. Lisäksi Keski-Nurmon koulu on jo täynnä, joten tiheämmin asutut alueet olisi järkevintä sijoittaa lähemmäs kaupungin keskustaa. Mallit A ja B on esitetty Keski-Nurmon osayleiskaavan rakennemalleissa, jotka ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavina loppuvuodesta Rakennemallien ja niistä saadun palautteen pohjalta on laadittu osayleiskaavaluonnos, jossa ko. alue on osoitettu merkinnällä MT/AP-1, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousaluetta, joka toiminnan siirryttyä muualle kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Merkittävä osa osoitetun alueen rakentamattomasta maasta on kaupungin omistuksessa, joten sen kaavoittaminen myös siten järkevää. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on hyvin saavutettavissa, joten sen rakentaminen on perusteltua. Toive häiriöttömästä omasta rauhasta ja rakentamattomasta lähiympäristöstä on sinällään ymmärrettävä, mutta sen toteutuminen voimakkaasti kasvavan maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on vaikeasti toteutettavissa. LIITE 6 24

76 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Jouko Peltonen (R:No 13:112) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä on vasta huomannut, että osayleiskaavan alue rajoittuu hänen omistamansa tilan etelärajaan ja vaatii 6 kuukauden lisäaikaa selvittääkseen ja tiedostaakseen omat oikeutensa sekä tutustua kaupungin kaavoitusprosessin oikeusvaikutuksiin. Kaavatyön vireilletulosta ja etenemisestä on tiedotettu lain edellyttämällä tavalla ja tieto on ollut yhdenveroisesti kaikkien saatavilla. Kaavatyön laatiminen on hidas prosessi ja alueen asukkailla on ollut aikaa tiedostaa oikeutensa. LIITE 6 25

77 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Aira Kaarina Ylämäki, Jouko Ylämäki (RN:o 15:81) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä on hankkinut vuonna 2004 omistukseensa tontin, jolle hän on suunnitellut rakentavansa pientalon. Kaavaluonnoksessa ko. tila on osoitettu puistoalueeksi ja tiealueeksi. Aluevaraus tulisi muuttaa asuinalueeksi AP-1 tai AP-2 ja uuden asuinrakennuksen rakentaminen tulisi sallia. Tien linjausta voidaan tarkistaa ja rakennuspaikan merkintää selvittää ehdotusvaiheeseen. LIITE 6 26

78 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Helge Jöllön sekä Paavo ja Henni Jöllön kuolinpesä c/o Harri Kätkänaho (RN:o 99:1, 99:2) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä tilojen 99:1 ja 99:2 kohdalla maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei toteudu: Tilojen alueelle ei ole osoitettu yhtäkään rakentamiseen kelpaavaa paikkaa; Tilan 99:1 päärakennus ei sijaitse rantavyöhykkeellä, vaikka se kaavan rantarakentamisselvityksen mukaan siellä on tilojen 99:1 ja 99:2 rantavyöhyke tulisi muuttaa m. syvyiseksi ja tilalle 14:61 osoitetut rantarakentamispaikat on osoitettava niille Valtaosa tilojen maista on osoitettu aluemerkinnällä MT/AP-1, jolla pyritään saamaan alueelle verrattain tiheää asuinrakentamista. Lisäksi kaikki tilojen maat, jotka ovat osayleiskaavan alueella on osoitettu kuuluvaksi asemakaavoitettavan alueen ohjeelliseen rajaukseen. Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvityksen (Pöyry ) mukaan: Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan sellaista rannan osaa, jonka luonnonolosuhteisiin vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita (HE79/1996). Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat ennen kaikkea alueen kasvillisuus, maisema, maaston muodot ja muut luonnonolosuhteet. Lisäksi rantavyöhykkeen rajaukseen vaikuttavat tiestö ja nykyisen asutuksen sijoittuminen. Rantavyöhykkeen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hallintokäytännössä rantavyöhykkeen vähimmäisleveytenä on pidetty 50 metriä. Leveimmillään rantavyöhyke on avoimilla peltorannoilla. Metsäisillä rannanosilla rantavyöhyke on noin 100 metrin laajuinen, rinnemetsien kohdalla hieman laajempi. Kapeaa rantapuustoa tai pientä metsikköä ei huomioida rantavyöhykettä kaventavana tekijänä, koska se on helposti poistettavissa tai harvennettavissa. Sen sijaan tiiviin rantaasutuksen kohdalla tausta-alueen yhteydet rantaan ovat usein rajoittuneemmat, mikä voidaan huomioida rantavyöhykettä kaventavana tekijänä. Myös rannan suuntaisesti kulkeva tie rajoittaa rakentamisen vaikutuksia ja yhteyttä vesistöön ja muodostaa siten monin paikoin luontevan rantavyöhykkeen rajan. LIITE 6 27

79 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Tilan 99:1 päärakennus sijaitsee em. mukaisella peltorannalla ja siltä on suora näköyhteys joelle. Täten tilan 99:1 sijaitsee rantavyöhykkeellä. Tilaan 14:61 kuuluu pitkä ja kapea rantakaistale, sekä syvempi, rakentamiseen soveltuva osa. Kaavatyön taustaksi laaditun em. rantarakentamisen mitoitusselvityksen sekä sen pohjalta laaditun mitoituksen mukaan tilalla on oikeus uusiin rakennuspaikkoihin. Aluemerkintöjen tarkastusta Jöllöntien eteläpuolella voidaan kaavaehdotusvaiheessa selvittää. MT/AP-1 aluemerkintä sekä asemakaavoitettavan alueen merkintä alueella mahdollistavat ranta-alueiden rakentamismahdollisuuksien uudelleenarvioinnin myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Rantavyöhykettä tulisi kaventaa myös, jotta haja-asutusrakentaminen Jöllöntien puolelle olisi mahdollista Ko. tilat sijaitsevat Keski-Nurmon koulun läheisyydessä ja yhdyskuntarakenteen kannalta edullisessa paikassa. Kaupungin kannalta haja-asutuksen salliminen alueelle ei ole toivottavaa, siksi aluetta on esitetty kaavaluonnoksessa rakennettavaksi tiheämmin ja järjestelmällisemmin. Tähän pyritään merkinnällä MT/AP-1 sekä asemakaavoitettavan alueen ohjeellisella merkinnällä. EV aluemerkintä tulisi poistaa Kuortaneentien varrelta ja korvata MT/AP-1 aluemerkinnällä. Meluntorjunta olisi parempi hoitaa maavallilla EV-aluemerkintää voidaan tarkistaa kaavan ehdotusvaiheessa. Maavallia ei ole tarkoitus sallia Kuortaneentien maiseman ja yleisen viihtyvyyden vuoksi. Mielipiteen esittäjä kyseenalaistaa merkinnän luo-2/7 liito-oravahavainnot ja ilmoittaa, että alueella tullaan tekemään normaalit metsänhoito- harvennustyöt. Osayleiskaava-alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2011 ja osoitetulla alueella on todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukainen rauhoitettu eläinlaji, jonka elinympäristön tahallisesta heikentämisestä on säädetty Luonnonsuojelulaissa (39, 58 ) sekä Rikoslaissa (luku ). LIITE 6 28

80 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Anna Hakkari Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä ilmoittaa yhtyvänsä Jouko Peltosen mielipiteeseen. Huomioidaan. LIITE 6 29

81 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Aki Ylinen (RN:o 15:88, 15:99) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä Ylisen tilan (15:99) ME-aluevarauksen (kuvassa aluerajaus 1) tulisi ulottua pidemmälle länteen/lounaaseen Kukonojan suuntaan. ME-aluevaraus on mitoitettu Ylisen Broiler Oy:n Seinäjoen kaupunkisuunnittelujaostolle toimitetun suunnittelutarveratkaisuhakemuksen ja sen liitteenä olleen asemapiirroksen mukaisesti siten, että suunniteltu laajennus on huomioitu. Alueen laajentaminen ilman pakottavaa syytä lähemmäs jo olemassa olevaa asutusta ei ole toivottavaa syntyvien ympäristöhaittojen vuoksi. Tilan 15:103 mailla Karjanmaantien ympäristössä sijaitsevan VL-alueen (kuvassa aluevaraus 2) kevyen liikenteen väylä on siirrettävä kulkemaan muualla, sillä ko. tilan maat ovat aktiivisessa viljelykäytössä. Mainittu harmaa alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin. Em. Kaavassa osoitettu reitti ei ole kevyen liikenteen väylä vaan ulkoilureitti. Reittimerkintä on sijainniltaan ohjeellinen ja sen perustamiseen tarvitaan sopimus maanomistajien kanssa. LIITE 6 30

82 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Viitainnevan peltoalueen tulisi säilyä viljelyskäytössä, eikä valjastaa asuntotuotantoon. Viheralueen voisi linjata pelloille ja jatkaa niiden viljelyskäyttöä jatkossakin. Seinäjoen kaupunkialue on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleenkin voimakkaasti. Viitainnevan alue, kuten muukin kaava-alueen lounaisosa, on Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Kaupunkirakenteen laajentaminen alueella on perusteltua ja uutta rakentamista esitetään alueille, joille sen katsotaan olevan sopivaa. Viitainneva ympäristöineen on tällainen alue. LIITE 6 31

83 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Jokaisen maanomistajan ja aktiiviviljelijän toivomuksia on mahdollisuuksien mukaan noudatettava. Vapaa-ajan reitistöjen linjauksissa on huomioitava omistusten rajat, eikä alueita saa pilata reittien vetämisellä. Alueen kotieläintuotannon edellytyksiä ei tule unohtaa asuntotuotannon vaatimuksia seuratessa. Kaikki esitetyt mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavatyön jatkuessa. Keski-Nurmon osayleiskaava-alueella on perinteisesti harjoitettu maaja metsätaloutta, mutta Seinäjoen kaupunkialueen laajentuminen asettaa tulevien vuosikymmenten maankäytön suunnittelulle erityisiä haasteita, joihin nyt laadittavalla osayleiskaavalla pyritään vastaamaan. LIITE 6 32

84 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Timo Toivola, Katri Toivola, Lyyli Toivola (RN:o 12:177, 12:294, 12:28) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjät toivovat, että tilojen 12:177 ja 12:294 (kuvassa aluerajaus 2) alueilla olisi vastaisuudessakin mahdollista harjoittaa pensasmarjojen tuotantoa. Mainitut tilat eivät kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan Nurmon keskustan yleiskaavaan vuodelta 2005, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aiemman kaavan aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin Tila 12:28 (kuvassa aluerajaus 1) tulisi säilyttää maatalousalueena, sillä siltä saadaan polttoenergia kodin lämmitykseen. kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Osa osoitetun alueen rakentamattomasta maasta on kaupungin omistuksessa, joten sen kaavoittaminen myös siten järkevää. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on hyvin saavutettavissa, joten sen rakentaminen on perusteltua. Toive omasta rauhasta ja rakentamattomasta lähiympäristöstä on sinällään ymmärrettävä, mutta sen toteutuminen voimakkaasti kasvavan maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on vaikeasti toteutettavissa. Alue on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoituksen yhteydessä alue on mahdollista jättää rakentamisen ulkopuolelle. LIITE 6 33

85 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Rauni Soininen (RN:o 14:214) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjän mielestä tilan 14:214 AP-2 alueen rajausta tulisi laajentaa rannan suuntaan. Tila 14:214 sijaitsee rantavyöhykkeellä ja sillä on jo yksi rakennuspaikka, eikä uuden rakennuspaikan osoittaminen ole perusteltua huomioiden maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ja yleiskaavan rantarakentamisessa sovelletut periaatteet Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Nykyisen rakennuspaikan aluerajauksen tarkistamista kaavaehdotukseen voidaan selvittää. LIITE 6 34

86 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjän mielestä jätevesien käsittely ko. tilan alueella tulisi olla mahdollista toteuttaa sakokaivojen ja suodatinkentän avulla. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on todettu, että sakokaivojen ja suodatinkenttien käyttö jätevesien käsittelyyn näin lähellä tulvaherkkää vesistöä ei ole perusteltua, vaan se tulee toteuttaa tavalla, jolla riski jätevesien päätymisestä vesistöön minimoidaan. Mikäli Isokoskentien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä, tulisi se rakentaa nykyisen tielinjauksen itäpuolelle. Osayleiskaavassa ei osoiteta kevyen liikenteen väylää ko. alueelle, sillä siellä ei nähdä olevan tarvetta kevyen liikenteen väylälle. LIITE 6 35

87 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Mielipiteen esittäjä: Aira ja Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 16:92, 12:55, 16:49, 16:99, 16:106, 16:126, 16:111) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjien mielestä tilat 11:155, 16:92, 12:55, 16:49, 16:99, 16:106, 16:126, 16:111 on jätettävä maatalousalueiksi. Heillä on 3000 kanan luomukanala, jolle rehuomavaraisuus on tärkeää. Lisäksi em. alueiden jättäminen maatalouskäyttöön ei heidän mielestään ole osayleiskaavan tavoitteiden vastaista. Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Maakuntakaavassa osayleiskaavan läntisin osa, nyt kyseessä oleva alue on osoitettu merkittäviltä osin kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota mm. kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallisteknisiin verkostoihin ja on lisäksi hyvin saavutettavissa, sillä se sijaitsee kahden valtatien VT 18 ja VT 19 uusi ohitustieosuus solmukohdassa kaupungin ydinkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen osoittaminen asuinrakentamiseen on siten maakuntakaavan mukaista ja vastaa laajenevan kaupunkiseudun kasvutarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osayleiskaavaa ei voida laatia sisällöltään maakuntakaavan vastaiseksi. LIITE 6 36

88 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Esitettyjen asuinalueiden rajauksia merkittäessä on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan oleva maatalous ja takaamaan sen toimintaedellytykset mahdollisimman pitkälle; merkittävä osa mielipiteen esittäjien tiloista on kaavassa merkinnällä MA, EV-1, VL tai VU. Asumisellekin osoitetut alueet ovat maatalouskäytössä siihen saakka kunnes kaupunki joskus hankkii ne omistukseensa. LIITE 6 37

89 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Jorma Luoma (RN:o 15:97, 16:102) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo kahta uutta rakennuspaikkaa omistamilleen tiloille. Merkittävä osa osoitetuista tiloista sijaitsee liikennemelualueella. Koko alueen osoittaminen asuinkäyttöön tarkoitetuksi alueeksi muuttaisi ympäristön asuin- ja viheraluerakennetta epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tällöin koko ympäröivän alueen rakennetta tulisi järjestellä uudelleen. AP-1 alueen rajauksen tarkentamista voidaan selvittää kaavaehdotusvaiheeseen. LIITE 6 38

90 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Juha Ala-Huumo (RN:o 14:216) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo omistamalleen tilalle 1-2 uutta rakennuspaikkaa. Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen. LIITE 6 39

91 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Aula Kortesniemi C/O Jyrki Kortesniemi (RN:o 18:178) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo, että tila 18:178 voitaisiin merkitä kaavassa lomaasuntoalueeksi. Tila on irrotettu emätilasta 1970-luvulla tässä tarkoituksessa. Vuonna 2010 tehdyssä luontoselvityksessä tilan rantametsikössä on todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Siten se ei sovellu rakentamiseen. Lisäksi kaavaa varten tehdyn emätilatarkastelun perusteella tilalle 18:178 ei synny uusia rakennuspaikkoja. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. LIITE 6 40

92 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Erkki Ylä-Autio (RN:o 2:288) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo tilalleen kahta uutta rakennuspaikkaa. Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen. LIITE 6 41

93 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Martti Saari (RN:o 12:285) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo tilalleen uutta rakennuspaikkaa. Tila 12:285 on rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. LIITE 6 42

94 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Heikki ja Eliisa Autio (RN:o 12:185, 12:287) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjät toivovat, että tilalle 12:185 emätilatarkastelun perusteella syntyvä rantarakennuspaikka voitaisiin siirtää heidän omistamalleen tilalle 12:287. Rakennuspaikka voidaan siirtää. Päivitetään muutos kaavaan. LIITE 6 43

95 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Erno Paananen (RN:o 12:287) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä huomauttaa, ettei hänen tilansa pohjoispuoleiselle naapuritilalle osoitetun uuden rantarakennuspaikan tontilleajo voi tapahtua hänen tilansa läpi. Rakennusoikeuden omistaja on esittänyt, että rakennuspaikka voidaan siirtää toisaalle siten ettei ko. läpiajoa synny. Muutos päivitetään kaavaan. LIITE 6 44

96 LUONNOKSEN PALAUTERAPORTTI Harri Haapa-Aho (RN:o 15:86) Päivämäärä: Aihe: Mielipiteen esittäjä toivoo, että hänen tilansa pohjoisosaan rajautuvan VL -alueen rajaa ja ulkoilureittimerkintää voitaisiin siirtää pohjoisemmaksi. Voidaan harkita merkintöjen tarkistamista ehdotusvaiheeseen. Alue on merkitty asemakaavoitettavaksi, joten nyt osoitettujen asuinrakennusten alueen, viheralueen ja ulkoilureitin tarkemmat sijainnit tullaan määrittämään tuolloin. Myös lopullinen kaavaan tuleva ulkoilureittimerkintä on luonteeltaan ohjeellinen ja varsinaista ulkoilureitin perustamista varten tarvitaan sopimukset maanomistajien kanssa. LIITE 6 45

97 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osayleiskaava KESKI-NURMO Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 1

98 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osayleiskaava KESKI-NURMO SISÄLLYSLUETTELO Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus 4 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 5 Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat 6 Tehdyt selvitykset 10 Osalliset 11 Osallistumismenettely ja tiedottaminen 12 Viranomaisyhteistyö 13 Vaikutusten arviointi 13 Kaavoituksen aikataulu ja päätöksenteko 14 Yhteystiedot 15 2 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

99 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Keski-Nurmon osayleiskaava Veneskosken osayleiskaava Kouran osayleiskaava Kaava-alue kartalla yhdessä samanaikaisesti käynnistettyjen Veneskosken ja Kouran osayleiskaavojen aluerajausten kanssa. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 3

100 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Osayleiskaava-alue sijoittuu Nurmonjokilaaksoon Keski-Nurmoon, Seinäjoen keskustan itäpuolelle. Seinäjoen keskustasta on n. 5 km Keski-Nurmon alueelle. Osayleiskaava-alueita halkovat Nurmonjoki, Kuortaneentien pohjoispuolella joen vartta kulkevat Isokoskentie ja Keski-Nurmontie. Kuortaneentie on osa valtatietä 18. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1640 ha. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, Nurmonjokilaakso. Maisemallisesti aluetta hallitsee Nurmonjokilaakson alava, valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, jonka mukaisesti myös alueen asutuskeskittymät ovat sijoittuneet. Osayleiskaava-alueella toimii Ruuhikoski Golf sekä useita eläintiloja. Osayleiskaava-alueen länsiosa kuuluu Nurmon keskustan yleiskaava 2015:een. Lounaisosastaan osayleiskaava-alue rajautuu Roveksen osayleiskaava-alueeseen. Aluerajaus kartalla. 4 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

101 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Seinäjoki on lähes asukkaan Etelä-Pohjanmaan keskus ja yksi Suomen nopeimmin kehittyviä kaupunkikeskuksia. Seinäjoen väkiluku ylitti asukasta keväällä Keski-Nurmon Veneskosken alue on ollut yleiskaavoitettavana kohteena Seinäjoen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuodesta Samalla myös eteläisemmän Kouran alueen yleiskaavoitus on ajankohtaistunut. Alueille on tarve laatia yleiskaavat sekä tarkistaa aiemmin laadittuja yleiskaavoja alueiden maankäytön ohjaukseen. Yleiskaavoituksen ajaksi suunnittelualueille on asetettu MRL 38 :n ja MRL 128 :n mukaiset rakennus- ja toimenpidekiellot kaupunginvaltuuston päätöksellä viideksi vuodeksi. Keski-Nurmon osayleiskaava-alueen länsiosa on Seinäjoen kaupunkialueen laajenemisvyöhykkeellä ja sinne on tarvetta osoittaa asumis- ja palvelukäyttöön asemakaavoitettavia alueita. Nurmonjokilaaksossa on erityisesti omakotiasutuksen rakentamispaineita. Alueella on tarve suunnitelmallisesti osoittaa pientaloasuminen sekä ranta-alueilla että muualla. Lisäksi pyritään osoittamaan alueet, joilla on mahdollisuus käyttää yleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 :n mukaisesti. Lisäksi on tarve tiivistää olemassa olevia kylä- ja nauhataajamia mm. uuden Keski-Nurmon koulun lähialueilla. Alueella on maatalouden suuryksiköitä, joiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavassa. Kaavoituksen yhteydessä otetaan kantaa myös jätevesihuollon järjestämiseen sekä tieverkkoon. Nurmon keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella tulevan Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Keski- Nurmontien välisellä alueella on tarvetta tarkistaa aiemman yleiskaavan maankäytön varauksia sekä tarve ohjata tulevaa asemakaavoitusta. Valtatielle 18 on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1987 tien oikaisuksi Kuortaneentien ja Keski- Nurmontien risteyksen tuntumasta Kouran eteläpuolitse. Oikaisu on ELYn liikennehankkeissa mukana sekä huomioitu maakuntakaavassa (kuva s. 7). Suunnitelmat valtatien 18 tiejärjestelyistä otetaan huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan tavoitteena on yleiskaavaratkaisun liikenneverkko ja sen liittyminen katu- ja yleisten teiden verkostoon. Laadittavan osayleiskaavan tavoitevuosi on Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 5

102 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Lähtökohdat Alueen maisemarakennetta hallitsee kaakkois-luoteissuuntainen avoin peltomaisema ja sen keskellä virtaava Nurmonjoki ja sen sivuhaarat. Topografialtaan alue on tasaista. Maiseman solmukohdat sijoittuvat alueen pohjoisosassa Hirviluoman joenhaaraan ja etelässä Kuortaneentien ja Keski- Nurmontien risteyksen kohdalla maiseman avautuessa jälleen laajemmaksi laaksotilaksi. Nurmonjoki kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen. Joen pituus on noin 80 km ja valuma-alue 856 km2. Osayleiskaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosin karkeaa hietaa, myös savi- ja hiesualueita esiintyy. Jokilaakson reunat ovat moreenia ja kalliota. Vanhin asutus on keskittynyt jokivarteen hietamaille. Kylän rakenne on nauhamainen, ja sen sisääntulo- ja porttikohta on Ruuhikoski Golfin alueella. Alueen ilmastolle tunnusomaisia piirteitä ovat tulvaherkkyys, tuulisuus ja ajoittainen sumuisuus. Osayleiskaava-alueelle on tehty luontoselvitys vuosina Inventoinnissa löytyi kaikkiaan 24 kpl luontokohteita. Suurin osa kohteista on liito-oravien reviirejä, yksittäispuita tai luonnonarvoiltaan merkittäviä metsäalueita/metsikköjä. Tieverkollisesti suunnittelualueella kulkee molemmin puolin jokea Keski-Nurmontie ja Isokoskentie. Aleen eteläreunassa kulkee Kuortaneentie. Niistä Kuortaneentie on osa valtakunnan tieverkon valtatietä 18 (Vaasa Jyväkylä). Liikennemäärät ovat alueella pääasiassa alhaisia. Ainoastaan Kuortaneentien valtatieosuudella liikennettä on paljon hieman yli 5600 autoa vuorokaudessa. Keski-Nurmontiellä liikennettä on noin 1700 ja Isokoskentiellä liikennettä on noin 300 autoa vuorokaudessa. 6 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

103 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Voimassa olevat kaavat Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistetty v Alueelle kohdistuu seuraavat merkinnät: - virkistys- ja matkailukohde: Ruuhikoski Golf - Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue: Nurmonjokilaakso - Ohjeellinen ulkoilureitti - Kaupunkikehittämisen alue - Taajamatoimintojen alue - Uudet tiet ja linjat: valtatie 18 oikaisun liittymä Ote maankuntakaavasta. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 7

104 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Nurmon keskustan yleiskaava 2015 Nurmon keskustan yleiskaava 2015 hyväksyttiin vuonna 2003 ja tuli kaikilta osin voimaan vuonna Kaavan keskeisiä tavoitteita oli osoittaa keskustan asuin- ja työpaikka-alueiden laajennukset sekä itäisen ohikulkutien paikka. Tarkoituksena oli myös turvata kotieläintalouden edellytyksiä ja säädellä sen suhdetta asumiseen. Kaava jätettiin kuitenkin tältä osin vahvistamatta (valkoiset alueet). Nurmon keskustan yleiskaava-alueen kaakkoisosa, joka sisältää myös kaksi hyväksymättä jäänyttä kotieläintalouden suuryksikköä, kuuluu nyt laadittavan osayleiskaavan alueeseen. Itäisen ohikulkutien ja Keski- Nurmontien välinen alue on merkitty pääosin MT-3 -alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ei ole sallittua. Alueelle ei saa rakentaa myöskään kotieläintalouden suuryksikköjä. Alueelle on osoitettu tieliikenneyhteys itäisen alikulkutien alta, mikäli alue myöhemmin osoitetaan taajamarakenteen laajennusalueeksi. Keski-Nurmontien itäpuolinen alue on varattu maa- ja metsätalousalueiksi M-1 ja M-2, joilla vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua, sekä golfkentän alueeksi VU-1. Yleiskaava-alueella on rakentamisrajoitus ja MRL 43.2 nojalla on määrätty, ettei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Nurmon keskustan yleiskaava. 8 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

105 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 1. Nurmon keskustan yleiskaava Veneskosken osayleiskaava Kouran osayleiskaava Roveksen osayleiskaava Karhuvuoren asemakaavaehdotus Keski-Nurmon asemakaava Keski-Nurmon oyk Suunnittelualueen rajaus 6 Keski-Nurmon asemakaava 5 Karhuovuoren ak ehdotus 4 Roveksen oyk valtatien oikaisuvaraus maakuntakaavassa rautatie Jyväskylään 2 Veneskosken oyk rautatie Tampereelle 3 Kouran oyk Suunnittelualueella ja lähiympäristössä voimassa olevat asema- ja yleiskaavat. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 9

106 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Asemakaavat Keski-Nurmon asemakaava (Keski-Nurmon koulun asemakaava) Kaava laadittiin alueelle suunnitellun koulun sekä siihen liittyvien tulevien laajennusten ja päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi. Samalla tutkittiin koulun länsipuolisen alueen osoittaminen asumiseen. Sijainti tulva-alueella huomioitiin suunnittelussa. Rakennusjärjestys Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestys (tullut voimaan ) Tehdyt selvitykset Luonnonympäristö Tanelinranta - Keski-Nurmo Veneskoski - Koura (Seinäjoen kaupunki ) Osayleiskaavatyötä varten sekä Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran alueille on laadittu luontoselvitykset. Selvitykset osoittavat, että alueella on runsaasti liito-oravahavaintoja ja myös muita luontokohteita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelutyössä. Lausunto tulvien huomioonottamisesta osayleiskaavoituksessa alueella Keski-Nurmo Veneskoski Koura, Seinäjoki ( EPOELY) Nurmonjoen virtausmalli ja tulvakorkeuksien määrittely kaavoituksen tarpeisiin pl EPOELY, Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan ELY, 2011 Lapuanjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma. Syrjänen Kari ja Leiviskä Pekka.Länsi- Suomen ympäristökeskus, raportti 5/2007. Rakennettu ympäristö Valtatie 18 Vaasa-Jyväskylä Yhteysvälin kehittämisselvitys (Tiehallinto 2003) Keskustan osayleiskaava-alue (Nurmo) / Vanhan rakennuskannan inventointi 2004 Nurmonjoen jokivarsiasutus, loppuraportti. Lapuan kaupungin ja Nurmon kunnan toteuttama EU-hanke Entisen Nurmon kunnan alueen muinaisjäännösinventointi 2010 (Mikroliitti) Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvitys 2011 (Pöyry) Kulttuuriympäristöselvitys 2011 (Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson) Maisemaselvitys 2011 (SITO Oy) 10 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

107 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Vaikutusalue Vaikutusalueena on Keski-Nurmon alue Nurmonjokilaakson ympäristössä sekä Kuortaneentien, Mäki- Hakolantien Keski-Nurmontien ja itäisen ohikulkutien rajaama alue sekä koko Nurmonjokilaakson kokonaisuutta ajatellen Kouran ja Veneskosken osayleiskaava-alueet. Osalliset Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset. Kaupungin viranomaiset ja yhtiöt: Tekniikkakeskus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Ympäristönsuojelu Sivistyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Seinäjoen Energia Seinäjoen Vesi Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus (SEEK) Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Asukaslautakunta Valtion ja muut viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, maaseutu ja energia, liikenne- ja infrastruktuuri, ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Pohjanmaan liitto Liikennevirasto Museovirasto Lapuan kaupunki Seinäjoen seurakunta Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 11

108 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Yritykset ja yhdistykset: Anvia oy LNI Verkko oy Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ry Osallistumismenettely ja tiedottaminen Tiedottaminen Kaavoituksen etenemisestä, vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta ja mahdollisista tiedotustilaisuuksista tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintalon 2. kerros), kaupungin tiedotuslehdessä (Etelä-Pohjanmaa-lehti), Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin internetsivulla ( aina kaavan hyväksymiseen saakka. Vireilletulo Osayleiskaavojen laatiminen on tullut vireille kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä Aloitus- ja luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) sekä rakennemallit asetetaan nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi. Luonnos asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia sekä osallisiksi merkittyjä viranomaisia ja yhteisöjä tiedotetaan. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti, suullisesti tai sähköpostin välityksellä (MRL 62 ja MRA 30 ). Tarvittaessa järjestetään kaavan esittelytilaisuus. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Alvar Aallon katu 8, PL 156, Seinäjoki 12 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

109 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka on virallisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivää. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Kaava-alueeseen rajautuvalle kunnalle ja ulkopaikkakuntalaiselle maanomistajalle tai haltijalle lähetetään kirjallinen ilmoitus viikkoa ennen nähtäville asettamista. Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun osakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä (MRA 32 ). Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Luonnosvaihessa järjestetään viranomisen kanssa työpalaveri. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi pohjautuu tehtyihin selvityksiin, muuhun lähtötietomateriaaliin ja asiantuntijoiden sekä osalliseksi määriteltyjen kannanottoihin. Tulokset kootaan kaavaselostukseen. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja kaupunkikuvaan, virkistys- ja viheralueverkostoon, ihmisiin ja elinympäristöön, luontoon ja eläimistöön sekä liikenteelliset vaikutukset. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 13

110 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Aikatauluarvio Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja rakennemalli kaikki Nurmonjokilaakson osayleiskaavat, syksy 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, helmikuu 2013 Kaavaluonnos, helmikuu 2013 Kaavaehdotus syksy 2013 Hyväksyminen; tavoiteaikataulu syksy 2013 Vuorovaikutus Yleisötilaisuus Keski-Nurmon koululla. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Suunnittelutyön aikana järjestetään kaavoittajan vastaanottoja. 14 Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / LIITE 7 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy,

111 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava Keski-Nurmo KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Yhteystiedot ja palaute Mahdollinen palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toimitetaan kaavoituksesta vastaavalle henkilölle. Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan aina tarvittaessa. Palaute on hyvä lähettää aina sekä tavoitellulle henkilölle että Seinäjoen Kaavoituksen yhteiseen sähköpostiosoitteeseen Kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakola p. (06) , fax (06) Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Yleiskaava-arkkitehti Jyrki Kuusinen p. (06) , fax (06) , Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Kaavan valmistelusta vastaa Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Staffan Lodenius p , Ratakatu 19, Helsinki Matti Heikkinen p Ratakatu 19, Helsinki Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus / Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI / Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LIITE 7 15

112 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Päivämäärä: Aihe: Asemakaavoitettavaksi suunnitellun alueen suhde maakuntakaavaan tulee vielä selvittää ja perustella, koska alueelle on suunniteltu paljon uutta asutusta maakuntakaavan taajamatoimintojen alueeksi varatun alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavaehdotuksessa asemakaavoitettavaksi on osoitettu alueita, joiden on katsottu siihen sopiviksi: maakuntakaavassa kaupunkialueen kehittämisalueen rajauksen ulkopuolelle on merkitty kehittämisalueeseen suoraan liittyviä alueita Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien välisellä alueella (ao. kuvassa kohta 1) sekä alue Keski-Nurmon koulun ympäristössä (ao. kuvassa kohta 2). Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien väliset asemakaavoitettavat alueet muodostavat alueen suunnittelun kannalta luontevan kokonaisuuden, jonka yleiskaavatasoinen suunnittelu on syytä hoitaa yhdellä kertaa mm. liikenne- ja yhteiskunnallisteknisten verkostojen suunnittelun koordinointia ja päätöksentekoa ajatellen. Keski-Nurmon koulun pohjoispuoleinen asemakaavoitettava alue puolestaan sijoittuu edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kaupungin maaomistuksiin; aluetta on helpompi kehittää yhtenäisenä hallittuna kokonaisuutena. Maakuntakaava ei esitä taajama-alueen laajentumisia vaan toteaa ne silloisen laatimisaikaisen tilanteen mukaisina, yli 10 vuotta sitten. Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajausta, jonka sisään asemakaavoitettavat alueet pääosin sijoittuvat, voidaan katsoa täyttävän myös asumisen osalta maakuntakeskuksen kehittämistavoitteen. Kaupungin tasapainoisen kehittämisen vuoksi tulee pyrkiä osoittamaan laajentumisalueita eri puolilta kaupunkikeskustaa vastaamaan Seinäjoen väestön voimakkaaseen kasvuun(selostus kohta sekä ao. kaavio). Vain yhden alueen kehittäminen vääristää kehitystä. Etelä-Pohjanmaan liitto ei lausunnossaan ota kantaa taajamatoimintojen alueen laajentamiseen maakuntakaavaan nähden. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 1

113 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Asukasmäärän muutokset Maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueen raja violetilla, Keski-Nurmontien ja VT 18 välinen asemakaavoitettava alue numerolla 1 ja koulun ympäristön asemakaavoitettava alue numerolla 2. EKO-taajaman alueella rakentamisen suunnittelu tulee perustua MRL:n mukaan laadittuun kaavaan. Ekotaajama merkitylle alueelle tulee laatia asemakaava. Lisätään maininta kaavamääräyksiin. LIITE 8 2

114 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI P-3-alueen mitoitusta ei ole avattu kuin yhdellä virkkeellä kaavaselostuksessa todeten, että alueelle osoitetun liiketilan tarve on k-m2. Kaavassa tulisi tarkentaa P-3 alueen mitoitusta ja mahdollisesti sinne suunniteltuja kaupallisia toimintoja ja esittää joko maksimi neliömäärät myös muiden kaupan osa-alueiden osalta tai P-3 alueen kokonaisrakennusoikeus. P-3 alueen kaavamääräys kuuluu: Palveluiden alue. Alueelle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran vähittäiskauppaa sekä päivittäistavarakauppa. Liiketilan enimmäismäärä alueella on k-m 2, josta enintään 500 k-m 2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupan myymälälle. Kaavaselostuksessa P-3 alueen mitoituksesta on kirjoitettu seuraavasti: Luonnosvaihe: Kaava-alueen eteläosan kaupallisten palveluiden alueen mitoitus on laadittu luonnoksen nähtävilläolon jälkeen valmistuneen Seinäjoen vähittäiskaupan selvityksen suositusten mukaiseksi: P-2 alueelle voidaan osoittaa tilaa vievää erikoiskauppaa sekä päivittäistavarakaupan myymälä. Alueen liiketilan kokonaismäärä alueella on k-m 2, josta enintään 500 k-m 2 päivittäistavarakaupan myymälälle. [tekstissä kirjoitusvirhe, P-2 sijasta siinä kuuluisi lukea P-3] Palvelut: P-3 -alueelle osoitettavan liiketilan tarve on n k-m 2. Aluetta tulisi kehittää ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan alueena (Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset. Seinäjoen kaupunki, FCG. 2014) Aluevaraukset: P-3 PALVELUIDEN ALUE. Alueelle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran vähittäiskauppaa sekä päivittäistavarakauppa. Ympäristöministeriön ohjeen YM2/501/2012 mukaisesti. Liiketilan enimmäismäärä alueella on k-m2, josta enintään 500 k-m2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupan myymälälle. Kaavan laatija katsoo, että sekä kaavamääräyksissä että kaavaselostuksessa P- 3 alueen mitoitusta on avattu toivotulla tavalla esittämällä alueen mitoitus, kokonaisrakennusoikeus, maksimilaajuudet sekä osoitettavan kaupan tyyppi. Lisäksi selostuksessa on viitattu vastavalmistuneeseen, koko kaupunkia koskevaan vähittäiskaupan selvitykseen, jonka perusteella kaupallisia palveluita on päätetty ko. paikkaan osoittaa esitetyssä laajuudessa. P-3:n enimmäisrakennusoikeutta voidaan tarkistaa, ks. seuraava kohta. Muilta osin ei muutoksia P-3:n kaavamääräykseen. Kaavoitettavan alueen etelä puolelle on kaavoitettu Roveksen OYK:ssa P-2 alue ja nyt kaavoitettavalle alueelle P-3, jonka liikenteellisiä yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty. Liittyminen kaavassa osoitetulle P 3 alueelle tulee järjestää uuden rinnakkaistieyhteyden kautta itäisemmän liittymä kautta nykyiseltä valtatieltä 18. Liikenteellisessä selvityksessä, jossa tarkastellaan sekä P - 2 että P 3 alueen liikennejärjestelyjä yhtenä kokonaisuutena voidaan osoittaa myös vaihtoehtoinen ratkaisu, jolla järjestetään molemmille alueilla liittyen. Roveksen alueen liikennejärjestelyt ja vaikutukset liittyen Keski-Nurmon osayleiskaavaan on huomioitu Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa -selvityksessä. Keski-Nurmon oyk:n liikenneratkaisuissa huomioitiin Roveksen alueen liittymäpaikka valtatiellä 18 ja sovitettiin siihen uusi liittymähaara pohjoisesta. Näin muodostui Liikenneviraston Tasoliittymä-ohjeen mukainen porrastettu liittymä, joka on riittävän kaukana läheisestä eritasoliittymästä. Molemmat liittymät ja niiden haarat tarkasteltiin Synchro-simulointiohjelmalla. Pääsuunta toimi ennustetilanteessa hyvin, kuten myös Keski-Nurmon liittymähaara, LIITE 8 3

115 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Roveksen liittymähaara toimi välttävästi. Roveksen alueelta on lisäksi Seinäjoen keskustaan erillinen katuyhteys, joka jakaa liikennettä ja vähentää valtatien kuormitusta. Arvioiduilla liikennemäärillä ei ole tarvetta esittää valtatielle 18 eritasoliittymää eikä se ole uuden liikennepolitiikan mukaista. Molemmilta alueilta johtaa katuverkkoa kautta rinnakkainen katuyhteys Seinäjoen suuntaan. Lisäksi alueiden välinen liikenne on arvioitu vähäiseksi. Esimerkiksi Keski-Nurmossa asuva ja Rovekseen töihin menevä voi lyhyen etäisyyden puolesta käyttää hyvin myös pyörää kulkutapanaan. Keski-Nurmon puolelle on kaavassa esitetty suhteellisen vähän tilaa vievää kauppaa sekä pieni alueen asukkaita palveleva päivittäistavarakauppa. Näiden liikennetuotos on alkuperäisiä pienempää ja liittymän toimivuus on varmistettu, joten estettä kaavaluonnoksen mukaiselle ratkaisulle ei ole. Kaavan toteutuessa kokonaan yön yli tilanteessa kuormitusaste on vain 49 % ja vuoden 2040 ennustetilanteessa 57 % koko liittymän kapasiteetistä. Sivusuunnan palvelutaso on C (asteikko A-F), mikä vastaa alle 25 sekunnin odotusaikaa. Keski-Nurmon osayleiskaavan liikenneselvitystä päivitetään tämän osalta, jotta siitä selviää, että Roveksen OYK:n ja sen liittymä on riittävästi tarkasteltu. Ote liikenneselvityksestä: Kaupan liikennetuotos on voimakkaasti riippuvainen maankäytön tehokkuudesta ja alueelle sijoittuvan kaupan tyypistä kaupan liikennetuotos sijoittuu todennäköisesti välille ajon./vrk. Korttelin P-3 tilaa vievän kaupan ( > kem) alaspäin tarkennuttu liikennetuotos sijoittuu välille ajon./vrk. Nämä liikennemäärät eivät aiheuta riskiä valtatien 18 liittymän toimivuuteen etenkin, kun liikenne suuntautuu Seinäjoen ja ohikulkutien suuntaan ja liittymä toimi tyydyttävästi huomattavasti suuremmilla liikennemäärillä. Toimivuustarkasteluiden perusteella kaupan sijoittuminen valtatien pohjoispuolelle on liikenteellisesti parempi kuin tien eteläpuolelle. Liikennetarkastelu tukee esitettyä ratkaisua pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että ratkaisuna P-3 alueen kysymykseen voidaan P-3 -alueen mitoitusta voidaan vielä tarkistella. Tällöin liittymäjärjestelyihin ei ole tarve ainakaan tehdä muutoksia. Muuten ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 4

116 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Kaava-alueen maankäyttöä palvelemaan on ositettu Penttiläntien jatke, joka tulee rakentaa valtatien rinnakkaistienä kaavoitettavan alueen läpi kaavakartalla osoitettuun itäisempään liittymään nykyiselle valtatielle 18. Keski-Nurmon osayleiskaava työssä on tehty useita luonnoksia, joissa alueen liikenneverkon osalta ollut eri vaihtoehtoja. Näitä on esitelty myös viranomaisneuvotteluissa ainakin ja Ko. alueen merkintöihin ei ole tehty merkittäviä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen. Koska ELY-keskus ei antanut osayleiskaavaluonnoksesta lausuntoa, on kaavanlaatijan mukaan ollut oletettavaa, että mm. kyseisissä ratkaisuissa ei ole ollut ELY-keskuksella huomauttamista. Kaavan rakennemallivaiheen jälkeisessä viranomaisneuvottelussa on liikenneverkkovaihtoehdot olleet karkeita, mutta niissä näkee hyvin, miten se on jalostunut kaavaluonnokseen ja siinä esitettyihin liittymäratkaisuihin. Ve 1: Sito Ve 2: Sito Ve 3: Sito Penttiläntien jatke toimii valtatien 18 suuntaisena rinnakkaistienä ja osana katuverkkoa jo nykyisessä kaavaehdotuksessa. Penttiläntie toimii pääkokoojatienä ja välittää alueen sisäistä liikennettä Keski-Nurmontieltä Mäki- Hakolantielle. Alempiasteisia kokoojakatuja pitkin on kaavaluonnoksessa mahdollisuus päästä esitetylle liittymälle valtatielle 18, mutta reitti kulkee asuinalueen läpi ja on näin alisteinen Penttiläntien jatkeelle. Penttiläntien jatke on linjattu luonto- ja ympäristöasiat sekä kaavan asutus huomioiden optimaalisimpaan paikkaan Keski-Nurmontielle. Lisäksi uudelta alueelta on P-3 alueen kohdalta Penttiläntielle alisteinen yhteys valtatielle 18. Liikenneverkon ratkaisussa on tavoitteena mahdollistaa pitkämatkainen liikenne valtatielle, mutta Seinäjoen alueen sisäisen liikenteen ohjaaminen Penttiläntielle. Kaava-alueen liikennetuotoksesta iso osa kulkee Penttiläntietä eikä kuormita valtatietä 18 nykyisellä liikenneverkolla ja verkko palvelee hyvin asutusta sekä alueen vaiheista toteuttamista alkaen Penttiläntien jatkeesta. Valtatien 18 idästä tuleva liikenne rinnakkaistielle, mikä vastineen ehdotetussa ratkaisussa olisi sujuvampaa on vähän eikä ole suotavaa ohjata sitä kulkemaan asuinalueen lävitse. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 5

117 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI VAT:ien mukaan uutta asutusta ei saa sijoittaa melualueelle. Tieliikenteen melualueelle ei tule osoittaa melulle herkkiä toimintoja esimerkiksi uusia asuinrakennuspaikkoja eikä lähivirkistysalueita. ELY-keskus ei tule osallistumaan meluntorjuntakustannuksiin. Kaavakartassa on esitettävä riittävät meluntorjuntakeinot. Kaavakarttaan merkitty 55 db melualue ulottuu A-alueelle, mutta rajaus kuvaa tilannetta, jossa melulta ei suojauduta rakenteellisesti. A-alueen ja tien välissä on suojaviheralue EV-1, joka mahdollistaa myös meluvallin rakentamisen. Alue on myös tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lopullinen, riittävä melusuojaustapa päätetään asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan EV-1 aluemerkintä määräyksineen noudattaa normaalia merkintätapaa ja on sisällöltään riittävä osayleiskaavatasoisten meluntorjuntakeinojen määrittämisen suhteen. Ei muutoksia kaavaan. Kaavassa kulkeminen uusille tonteille tulee tapahtumaan pääosin olemassa olevien liittymien kautta ja jokaiselle rakennuspaikalle on osoitettava liittymäjärjestelyt. Osayleiskaavassa ei ole esitetty em. P-3 alueen liittymää lukuun ottamatta uusia tonttiliittymiä Kuortaneentielle tai Keski-Nurmontielle. Muille teille on osoitettu muutamia liittymiä, mutta niiden liittymäjärjestelyjen erillinen tarkempi erittely ja esittely ei olisi tarkoituksenmukaista huomioiden ko. teiden luokittelu ja liikennemäärät. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 6

118 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan Liitto Päivämäärä: Aihe: Johtovarauskäytävä tulisi osoittaa yleiskaavassa sopivalla merkinnällä, jos se sijoittuu osayleiskaava-alueelle Maakuntakaavassa ohjeellisena sijaintina osoitettu johtovarauskäytävä on parhaillaan suunnitteilla uuden itäisen ohikulkutien varteen. Linja on merkitty osayleiskaavassa tarkalle sijainnilleen kaava-alueen itäreunaan merkinnöillä sähkölinja 45 kv / 110 kv sekä Suojavyöhyke 110 kv sähkölinja. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 7

119 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Osayleiskaavassa voisi suositella sopivia perustusratkaisuja yhtenäisen käytännön mahdollistamiseksi, että perustusrakenteet estäisivät tehokkaasti rakennusta kastumasta. Osayleiskaavassa on suljettu rakentamisen ulkopuolelle kaavan lähtötiedoksi laadittujen Nurmonjoen mitoitusvirtaamien perusteella erityisen tulvaherkiksi katsotut alueet, sekä paikat jotka eivät vesistön suhteen epäedullisen sijaintinsa vuoksi ole soveltuvia asuinrakentamiseen. Lisäksi kaavamääräyksissä edellytetään että rantatörmälle rakennettaessa on alustan rakennettavuus selvitettävä rakennushankekohtaisesti sortumavaaran varalta. Yksityiskohtaisemmassa rakentamisen ohjaamisessa noudatetaan tapauskohtaisesti rakennusvalvonnan päätöksiä sekä voimassa olevia määräyksiä. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 8

120 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Liikennevirasto Päivämäärä: Aihe: Ei huomautettavaa. Ei muutoksia kaavaan. Lausunnon antaja: Museovirasto Päivämäärä: Aihe: Ei huomautettavaa. Ei muutoksia kaavaan. Lausunnon antaja: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Päivämäärä: Aihe: Kaavaa tarkennettaessa on pelastusteiden vaatimukset otettava huomioon. Katujen päähän on varattava riittävä tila raskaiden ajoneuvojen kääntymiseen. Kaupungin on huolehdittava sammutusveden järjestämisestä. - Mainittuja asioita ei käsitellä osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 9

121 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Elenia Oy Päivämäärä: Aihe: 110 kv voimajohdon reitti on merkitty kaavakarttaan, mutta sitä ei ole mainittu kaavaselostuksessa. Kaavassa tulisi mainita, että EV-1 alue sallii kaavakarttaan merkityn 110 kv voimajohdon rakentamisen. Lisätään linjasta maininta selostuksen kohtaan Johtolinja on merkitty erikseen karttaan EV-1 alueen sisään, joten sitä ei siten ole tarpeen mainita erikseen EV-1 aluemerkinnän määräyksissä. Ei muutoksia kaavakarttaan siltä osin. LIITE 8 10

122 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: MTK Nurmo Päivämäärä: Aihe: Lausunnon antajan mukaan tiiviimmän asuinaluerakenteen ja golfkentän laajennuksen osoittaminen kaava-alueelle ei ole maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta toivottavaa; uusi rakentaminen pirstoisi tilarakennetta ja pienentäisi alkutuotantoon käytettävää maa-alaa heikentäen siten elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä. Asutuksen tuominen lähelle maa- ja metsätalouteen käytettäviä alueita aiheuttaisi ristiriitaa asukkaiden ja tuottajien välillä mm. melu- hajuja liikennevaikutusten vuoksi. Peltomaa-alueet tulisi osoittaa kaavassa ensisijaisesti viljelysalueiksi ja asutus ja viljely pitää erillään selkeästi. Kaavoituksen keskeisiä tehtäviä on kilpailevien tai ristiriitaisten maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Kasvavan kaupunkiseudun reunaalueille asuminen ja maatalous muodostavat tyypillisen osittain vastakkaisen toimintojen parin. Osayleiskaavoituksessa on asiaan etsitty tasapainoista ratkaisua, jossa toiminnot pikemmin tukisivat toinen toistaan. Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 on määritetty Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajennussuunnaksi Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). VT 18 / VT 19 ohitustien / Keski-Nurmontien sisään jäävän alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia. Keski-Nurmon osayleiskaavaehdotuksessa asuinalueiden sekä maa- ja metsätalousalueiden osoittamisen periaatteena on ollut, että ne pyritään sijoittamaan toisistaan erilleen ja että uutta asumista osoitetaan vain keskitetysti taikka olevaa kylärakennetta täydentämään eikä maa- ja metsätaloutta häiritsevää hajarakentamista lähtökohtaisesti sallita: Nurmonjokilaakson laajat peltoalueet on osayleiskaavaehdotuksessa esitetty ensisijaisesti viljelysalueina ja uutta rakentamista on sallittu vain olevia keskittymiä täydentämään. Laajempi uusi asuinrakentaminen on osoitettu keskitetysti kaava-alueen länsiosan metsäisemmälle alueelle lähelle alueen pääliikenneväyliä, erillään alueen laajemmista yhtenäisistä peltoalueista. Mm. tällä pyritään vastaamaan MTK Nurmon sekä muiden asiasta muistutuksen tehneiden huoleen tilarakenteen pirstoutumisesta, asuin- ja alkutuotantoalueiden käyttöön liittyvien ristiriitojen syntymisestä ja maatalouden toimintaedellytysten mahdollisesta yleisestä heikkenemisestä. Kaava-alueesta lähes 2/3 on osoitettu maa- ja metsätalouden alueiksi (M-alkuiset alueet). Mikäli mukaan lasketaan vielä EV- sekä V-alkuiset alueet, joilla maa- ja metsätalouden harjoittaminen on toistaiseksi mahdollista, on kokonaisosuus yli 2/3 koko alueen laajuudesta. Asuinrakentamiselle tarkoitettuja alueita (olevat ja LIITE 8 11

123 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI uudet yhteensä) kaavassa on osoitettu n. 1/5 kaava-alueen kokonaisalasta. Lausunnossa mainittu yli 50 ha laajuinen peltoalue ei ole kokonaisuudessaan jäämässä asuin- ja infrarakentamisen alle väitetyllä tavalla. (vastineen lopussa on kuva, jossa on havainnollistettu asuintoiminnoille osoitettujen alueiden varausten suhde nykyisin käytössä olevaan peltoalaan) Keskustaajaman varsinaisilta laajennusalueilta maa- ja metsätalous joutuu kuitenkin väistymään. Seinäjoen kaupunkialue kasvaa voimakkaasti ja Kuortaneentien suunta maakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on yksi kaupungin pääkasvusuunnista. Alueella kysyntä asuintonttimaasta on voimakasta. Maakuntakaavassa osayleiskaavan läntisin osa, nyt kyseessä oleva alue on osoitettu merkittäviltä osin kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota mm. kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Alue sijaitsee edullisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallisteknisiin verkostoihin ja on lisäksi hyvin saavutettavissa, sillä se sijaitsee kahden valtatien VT 18 ja VT 19 uusi ohitustieosuus solmukohdassa kaupungin ydinkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen osoittaminen asuinrakentamiseen on siten maakuntakaavan mukaista ja vastaa laajenevan kaupunkiseudun kasvutarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osayleiskaavaa ei voida laatia sisällöltään maakuntakaavan vastaiseksi. Ei muutoksia kaavaan. Kuvassa Kaava-alueen Kuortaneentien/Keski-Nurmontien/uuden VT 19 ohitustien sisään jäävän alueen sisällä A- ja P-aluemerkittyjen alueiden sisään jäävien nykyisin käytössä olevat paltoalueet on merkitty pinkillä, niiden ulkopuolelle jäävät peltoalueet kirkkaan oranssilla. LIITE 8 12

124 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Lausunnon antaja: Nurmon Metsästysseura ry Päivämäärä: Aihe: Metsästysseura omistaa kaava-alueella kaksi tilaa, joista Seinäjoen kaupunki on tehnyt ostotarjouksen Mikäli kaupoista päästään sopimukseen, Nurmon Metsästysseura ry toivoo, että ko. tilojen käyttömahdollisuus ja kulkuyhteys säilyvät vähintään siihen saakka, kun kaavoitetun alueen tuleva kaavoituksenmukainen käyttö ja seuran oman toiminnan yhteensovittaminen on osapuolille kohtuullisella tavalla mahdollista. Tämä voitaisiin järjestää esimerkiksi vuokrasopimuksella. Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan. Nurmon Metsästysseura ry toivoo, että Seinäjoen kaupunki osoittaa uuden paikan, jossa seura voi jatkaa toimintaansa. Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 13

125 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Atria Oyj Päivämäärä: Aihe: Atrian tuotantoyksikkö Jöllöntien varressa (kuvassa rajaus 1)on osoitettu aluemerkinnällä ME/AP (kotieläintalouden suuryksikön alue, joka toiminnan siirryttyä muualle asemakaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi). Laitoksen käyttöikä nykytilaisenakin on useita kymmeniä vuosia. Osayleiskaava tulisi laatia niin, ettei Atrian Jöllön yksikön toiminta vaarannu (mm. lähialueille osoitetut uudet rakennuspaikat tiestön muutokset). Atria Oyj ei ole lausunut asiasta mielipidettä osayleiskaavaluonnoksen ollessa nähtävillä. Ko. tilan aluemerkintä oli tuolloin sama ME/AP. Kaavan laatijalla on ollut syytä olettaa, että tuolloin esitetty merkintätapa on Atrian osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Kaavassa esitetyllä merkinnällä on haluttu varautua mahdollisiin muutoksiin alueen elinkeinotoiminnassa. Alueen käyttötarkoituksen joskus mahdollisesti muuttuessa asiasta sovitaan erillisillä neuvotteluilla kaupungin ja Atrian välillä. Ei muutoksia kaavaan. Kaavaehdotuksessa on esitetty Atrian tontin läpi kulkevan Koivistontien jatkamista kauempana olevalle Iltatielle saakka (kuvassa merkintä 2) sekä uutta kevyen liikenteen yhteyttä samalle osuudelle. Tämä tarkoittaisi Atrian kiinteistöön kohdistuvan rasitteen muuttumista olennaisesti sekä tontin maa-alan pienenemistä tienrakennustöistä johtuen. Lisääntyvä liikenne häiritsisi myös yksikön toimintaa sekä aiheuttaisi tuotantoeläimille stressiä. Atria oyj pitää esitettyä muutosta huomattavana ja siitä aiheutuvaa haittaa kohtuuttomana. Atria Oyj ei ole lausunut asiasta mielipidettä osayleiskaavaluonnoksen ollessa nähtävillä. Ko. alueen liikennejärjestelyt olivat tuolloin samat kuin osayleiskaavaehdotuksessa. Kaavan laatijalla on ollut syytä olettaa, että tuolloin esitetty merkintätapa on Atrian osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Kuten muistutuksen tekijäkin tekstissään mainitsee, tarve esitetylle yhteydelle johtuu pääosin koululaisliikenteen tarpeesta. Parantamalla kevyen liikenteen yhteyksiä ja siirtämällä koululaisten kulkua VT 18 varrelta vähän liikennöidymmille teille pyritään vastaamaan MRL 39 vaatimukseen turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä. Läpiajettavaksi muutettuna Koivistontie-Iltatie yhteyden ei voisi olettaa muuttavan liikennemäärää alueella merkittävästi, sillä muuhun kuin koululaiskyyditykseen käytettynä ko. yhteydestä hyötyisi erittäin harva. On oletettavaa, että muistutuksessa mainittu tuotantoalueen toimintaan liittyvä kuljetus- lastaus- sekä käsittelyliikenne synnyttää myös ääntä, joka ei kuitenkaan toimintaa häiritse. LIITE 8 14

126 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Koivistontie-Iltatie yhteyden ollessa kyseessä pyöräilylle ja jalankululle varattava alue ei tarkoita tasoerottelua tai erottelukaistan rakentamista, vaan piennaralueen varaamista riittävän leveäksi (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014, Helsinki 2014, luku 5). Toimenpiteen ei voitane katsoa aiheuttavan tontin maa-alan merkityksellistä pienentymistä tai vaikeuttavan suhteettomasti Atrian tuotantotoimintaa. Koska liikennemäärät Atrian kiinteistön alueella ja sen läpi ovat osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin perusteella (Liikenneverkon kehittäminen ja liikenteellisten vaikutusten arviointi koskien Keski-Nurmon osayleiskaavaa, Sito Oy, 2014) vähäisiä, ei voida olettaa, että esitetynlainen liikenteen lisääntyminen aiheuttaisi Atrialle väitettyä kohtuutonta haittaa. Koska käyttötarve uudelle yhetydelle on vähäinen uusi läpiajettava osuus muutetaan pelkästään kevyen liikenteen yhteydeksi ja autoliikenteen läpiajon mahdollistava uusi merkintä poistetaan. LIITE 8 15

127 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Timo Yli-Hirvelä (RN:o 18:206) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä toivoo ehdotuksessa MA-aluemerkityn tilansa osoitettavaksi asuinrakentamiseen sopivaksi, sillä tila ei enää ole viljelykäytössä ja se sijaitsee edullisesti mm. Keski-Nurmon kouluun nähden. Lisäksi alueella on muistutuksen tekijän mukaan jatkuvaa kysyntää omakotitonteista. Tilan osoittamista ei ole nähty uudelle asuinrakentamiselle edullisena maisemallisista syistä, sekä siksi että se sijaitsee Isokoskentien itäpuolella; uuden asuinalueen halutaan rajautuvan alueen suurempien teiden sisäpuolelle. Alueelle on tarkoitus laatia tulevaisuudessa asemakaava (eko-aluerajauksella merkitty alue), jonka valmistelun yhteydessä myös nyt kyseessä olevan tilan sisällyttämistä asemakaava-alueeseen voidaan harkita. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 16

128 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Anna-Liisa Wirtzenius ja Jaakko Yli-Kortesniemi (RN:o 18:123 & 18:241) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät ovat sopineet keskenään, että tilalta 18:123 voidaan siirtää yksi rakennuspaikka tilalle 18:241. Tilan 18:123 rakennuspaikka on siirretty ehdotukseen maanomistajan toiveesta tilalle 18:120. Maanomistajien keskinäisten sopimusten mukaisesti voidaan emätilakohtainen rakennuspaikka siirtää tilalle 18:241. LIITE 8 17

129 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Johannes Huumo & Matti Huumo (RN:o 14:154) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät toivovat, että tilalle merkityn AP-alueen rajausta tarkistettaisiin, sillä alue ei ole soveltuva muille toiminnoille. Tulisiko tilan läpi kulkeva maakaapeli merkitä kaavakarttaan? Ko. AP-aluemerkinnällä on kuvattu olevan rakennuspaikan likimääräistä sijaintia, eikä merkintä mahdollista uutta rakentamista, tieyhteyksiä saati tonttiliittymiä. Rajausta tarkistetaan vastaamaan tarkemmin nykytilaa. Kaavakarttaan ei merkitä 20 kv tai pienempiä johtolinjoja. Kaavan laatijan saamien tietojen mukaan ko. linja ei ole 20 kv tai yli. LIITE 8 18

130 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Mirkka Hautanen & Marko Hautanen (RN:o 12:326) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät ovat sitä mieltä, ettei Huumontien varteen merkitty uusi kevyen liikenteen reitti ole tarpeellinen tai mahdollinen, sillä tie on yksityistie ja sen läpikulku vähäistä, joen ylittävä liikenne painottuu Hirvikoskentielle, Isokoskentielläkään ei ole kevyen liikenteen väylää ja lisäksi kevyen liikenteen reitiksi osoitetulla kohdalla kulkee vesijohtolinja liittymineen. Asukasmäärän lisääntyessä alueella lähivuosikymmeninä, tulee myös liikenne alueella lisääntymään. Osoittamalla erillinen kevyen liikenteen väylä Huumontielle pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta Mäki-Hakolantien ja Keski- Nurmontien risteyksen ympäristössä. Isokoskentiellä liikennemäärät eivät lähivuosikymmeninä tule lisääntymään, joten siellä kevyen liikenteen väylä ei ole näillä näkymin tarpeellinen. Ei muutoksia kaavaan. Muistutuksen tekijät esittävät, että Keski-Nurmontien ja Huumontien risteysjärjestelyjen muutos tehtäisiin siten, että Huumontien sivuttaissiirto olisi jyrkempi (kuvassa violetti katkoviiva). Risteysjärjestelyjen muutolla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ohjaamalla Huumontie samaan kohtaan Mäki-Hakolantien kanssa ja rakentamalla paikalle liikenneympyrä. Sivuttaisiirto merkitään kaavakarttaan nykyistä jyrkemmäksi, mutta tielinjauksen merkintä on viitteellinen ja lopullisen siirron jyrkkyys määritellään tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. LIITE 8 19

131 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Sami Yli-Huumo (RN:o 12:326) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä toivoi luonnoksesta antamassaan palautteessa, että mm. tilalle 14:127 osoitettaisiin asuinrakennuspaikkoja. Kaavaehdotusta laadittaessa ko. tilaa ei nähty tarkoituksenmukaisena asuinrakentamisen paikkana eikä paikkoja merkitty. Nyt antamassaan muistutuksessa hän ilmoittaa olevansa eri mieltä kaavanlaatijan mielipiteeseen laatiman vastineen perusteluista ja ilmoittaa, että tilan maaperä on tutkittu ja rakennusteknisesti alue on rakennettavissa. Vaikka nyt erikseen osoitetun tilan maaperä olisi todistetusti rakentamiskelpoista, ei uusien asuinrakennuspaikkojen osoittamista sinne nähdä tarkoituksenmukaisena: tien ja luoman väliin jäävän maakaistan tasaisemmat alueet ovat hyvin pienet, eikä uutta rakentamista tule maisemallisista syistä sijoittaa rinteeseen taikka siihen muodostettavalle penkereelle. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 20

132 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Eliisa Autio ja Heikki Autio (RN:o 12:287) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät esittävät, että tilan 12:287 AP-2 aluetta laajennetaan etelään päin ja sille lisätään toinen rakennuspaikka. Osoitettu tila sijaitsee pääosin rantavyöhykkeellä ja AP-2 aluemerkityille alueille osoitetaan rakennuspaikkoja vain kaava-alueen rantavyöhykkeelle tehdyn emätilatarkastelun perusteella. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita. Lisärakentamisen salliminen esitetylle AP-2 -alueelle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Rantarakentamisen mitoitustaulukot ovat osayleiskaavaselostuksen liitteenä. Uusien rantarakennuspaikkojen osoittamista alueelle on mahdollista selvittää maanomistajien toimesta laadittavalla asemakaavalla. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 21

133 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Harri Rinta-Huumo Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä ilmoittaa, ettei hyväksy osoitettua ulkoilureitin ohjeellista sijaintia. Osoitettu ulkoilureitin sijainti on luonteeltaan ohjeellinen ja sen lopullinen sijainti määritetään myöhemmin. Tällöinkin reitin muodostaminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa. Ei muutoksia kaavaan. Mikäli Vähämäentien kautta kulkevat metsänomistajat myyvät metsänsä golfkentälle, tulisi niiden kulkuoikeudet metsäpalstoille Vähämäentien kautta poistaa ja golfaajien kulku kentälle järjestää jostain muualta. Asiaan ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Mahdolliset muutokset kulkuyhteyksissä tutkitaan kentän laajentumisen yhteydessä. Ei muutoksia kaavaan. Muistutuksen tekijä pitää Huumontien varteen merkittyä kevyen liikenteen reittiä turhana. Asukasmäärän lisääntyessä alueella lähivuosikymmeninä, tulee myös liikenne alueella lisääntymään. Osoittamalla erillinen kevyen liikenteen väylä Huumontielle pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta Mäki-Hakolantien ja Keski-Nurmontien risteyksen ympäristössä. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 22

134 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Harri Haapa-aho (RN:o 12:287) Päivämäärä: Aihe: Kaavaan merkitty kevyen liikenteen reitti kulkee muistutuksen tekijän tilan poikki, asuinrakennuksen ja rantasaunan välistä ja se tulisi siirtää muualle. Osoitettu ulkoilureitin sijainti on luonteeltaan ohjeellinen ja sen lopullinen sijainti määritetään myöhemmin. Tällöinkin reitin muodostaminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa. Tarkistetaan AP-1 alueen rajausta. Ulkoilureittimerkintä poistetaan tältä kohtaa ja tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. LIITE 8 23

135 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Aira Keski-Luoma Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä toivoo, että kaupunki luopuisi osayleiskaavaehdotukseen merkitystä asuntoalueesta ja aloittaisi positiivisen ajattelun maatalousyrittäjiä kohtaan. Mikäli osayleiskaavaehdotuksen asuinalue Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien väliin toteutuu, vaikeuttaa tai lopettaa se maatalousyrittäjien toimintaa, heikentää mahdollisuuksia peltojen vuokraamiseen ja ostamiseen, aiheuttaa liikenneruuhkia, heikentää liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa ristiriitoja uusien asukkaiden ja maatalouden harjoittajien välille. Ei muutoksia kaavaan. Ks. vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteen sisällön keskeinen viesti on sama. LIITE 8 24

136 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Aira Keski-Luoma & Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 12:55, 16:106, 16:126) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät vaativat, että heidän tilansa jätetään osayleiskaavassa kokonaan maa- ja metsätalousmaaksi, tilan 11:155 läpi ei rakenneta tietä, uusia rakennuksia ei tule osoittaa 200 m lähemmäs heidän kanalaansa siten, että se vaikeuttaisi kanalan laajentamisen edellyttämän ympäristöluvan saamista ja että Seinäjoen kaupunki luopuu kokonaan asuinalueen rakentamisesta keskinurmolaisten vahvalle maatalousalueelle. Osayleiskaavassa esitettävä maankäyttö tulee sopeuttaa olevaan käyttöön ja toimintaan ja Keski-Nurmo tulisi säilyttää pelkkänä maatalousalueena. Kuten muistutuksen tekijä palautteessaan toteaa, on VT18 / VT19 ohikulkutien / Keski-Nurmontien sisään jäävä alue merkitty Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 maa- ja metsätalousalueeksi. Kyseisessä kaavassa on myös määritetty nyt kyseessä olevan tieyhteyden (Penttiläntien jatke) sijainti ja se on merkitty kaavakarttaan yhteystarpeena. Samaisessa kaavassa on myös määritetty Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajennussuunnaksi Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). Alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia. Lisäksi kaava-alueen länsiosaa koskee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajaus, jota mm. kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Osayleiskaavaa ei voida laatia maakuntakaavan vastaiseksi. Alueen maankäytön suunittelussa on huomioitu mahdollinen toiminnan laajeneminen suorittamalla toiminnan harjoittajille kysely kaavoituksen alussa. Toiminnnan harjoittajan laajennussuunnitelmien perusteella alueelle ei muodostu kotieläintalouden suuryksikköä, jolloin ympäristölupakäsittely helpompaa. Toiminnan lähialueelle osoitetu uudet rakennuspaikat eivät ole nykyisiä asuinrakennuksia (n. 100m ja 300 m) lähempänä toimintaa vaan etäämpänä, lännessä > 200m ja etelässä > 350 m. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 25

137 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty asuin- ja infrarakentaminen on pyritty muistutuksen tekijöiden toiveesta sovittamaan mahdollisimman suurilta osin siten, että heidän peltoalueensa jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Em. Penttiläntien jatkeen sijaintiin ei nyt laadittavassa kaavassa ole mahdollista merkittävästi vaikuttaa. Lisäksi tilan 11:155 muoto ja laajuus ei mahdollista Penttiläntien jatkeen sivuttaissiirtoa siten, että se ei ko. tilaa halkaisisi. Muistutuksen tekijöiden pellot, jotka osayleiskaavaehdotuksessa on merkitty tieyhteys, A- tai PL-aluemerkinnöin, ovat laajuudeltaan 2,1 ha. Kaupunki pyrkii löytämään tilanteeseen molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Siihen saakka maa-alueet voivat pysyä nykyisen mukaisessa käytössä. Ei muutoksia kaavaan. Ks. myös vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteen sisällön keskeinen viesti on sama. Kuvassa muistutuksen tekijöiden tilat osayleiskaava-alueella rajattuna punaisella. Tie-, asuinalue-, tai palvelualuemerkintöjen alle jäävät muistutuksen tekijöiden peltoalueet violetilla. LIITE 8 26

138 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Aira Keski-Luoma & Matti Keski-Luoma (RN:o 11:155, 16:106, 16:126, 12:55), Seppo Hippi (RN:o 12:201, 12:202), Aki Ylinen (RN:o 15:103), Timo Toivola & Lyyli Toivola (RN:o 12:28, 12:242), Martti Latikka (RN:o 12:180), Matti Övermark & Eeva Övermark (RN:o , , , ), Jari Karjanmaa & Markia Lahti (RN:o 12:235, 12:27, 12:75, 12:82, 12:11), Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät vaativat, että heidän tilansa jätetään osayleiskaavassa kokonaan maa- ja metsätalousmaaksi Mikäli osayleiskaavaehdotuksen asuinalue Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien väliin toteutuu, vaikeuttaa tai lopettaa se maatalousyrittäjien toimintaa, heikentää mahdollisuuksia peltojen vuokraamiseen ja ostamiseen, aiheuttaa liikenneruuhkia, heikentää liikenneturvallisuutta, aiheuttaa ristiriitoja uusien asukkaiden ja maatalouden harjoittajien välille ja vaikeuttaa ympäristölupien uusimista. Kuten Aira ja Matti Keski-Luoman muistutuksen vastineessakin on todettu, on Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 Hyllykallion/Tanelinrannan asuinaluerakenteen pitkän ajanjakson rakentamisen laajenussuunnaksi määritetty Karhuvuoren/Karjanmaan alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015, selostus s. 25). Alueen maa- ja metsätaloustoiminta on siten määritetty pidemmällä aikavälillä väistyväksi toiminnaksi jo Nurmon keskustan yleiskaavassa Nyt laadittavalla kaavalla päivitetään aiemmin määritettyjä linjauksia. Lisäksi kaava-alueen länsiosaa koskee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuerajaus, jota mm. kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Osayleiskaavaa ei voida laatia maakuntakaavan vastaiseksi. LIITE 8 27

139 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty asuin- ja infrarakentaminen on pyritty sovittamaan mahdollisimman suurilta osin siten, peltoalueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Niiltä osin, missä peltoalueita on merkitty asuin-, infra- tai muuhun sellaiseen rakentamiseen, joka on ristiriidassa maanviljelyn kanssa, pyrkii kaupunki löytämään tilanteeseen molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Siihen saakka maa-alueet voivat pysyä nykyisen mukaisessa käytössä. Ei muutoksia kaavaan. Ks. myös vastine MTK Nurmon lausuntoon. Saadun palautteen sisällön keskeinen viesti on sama. LIITE 8 28

140 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Arja Ala-Luoma & Asko Ala-Luoma (RN:o 16:102) Päivämäärä: Aihe: Tilakeskusta vastapäätä, Keski-Nurmontien toisella puolella oleva lähivirkistysalueen merkintä poistettava. (kuvassa alue 1). Ko. alue ei kuulu nyt valmisteltavan Keski-Nurmon osayleiskaavan alueeseen, vaan se kuuluu Nurmon keskustan yleiskaavaan 2015, eikä asiaan voida vaikuttaa. Aluevaraus on esitetty kaavaluonnoskartassa mustavalkoisena, jotta suhde olevaan kaavaan hahmottuisi lukijalle paremmin. Ei muutoksia kaavaan. Mielipiteen esittäjät toivovat tilalleen jo esitetyn kahden uuden ohjeellisen rakennuspaikan lisäksi kolmatta uutta rakennuspaikkaa (kuvassa alue 2). Kolmannen rakennuspaikan merkitsemistä ei voida puoltaa, kun huomioidaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Kolmatta paikkaa on mahdollista hakea normaalisti suunnittelutarveratkaisun kautta. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 29

141 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Mika Mäki-Knuuttila (RN:o 19:14, 19:147, 19:117, 13:15 ) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä esittää että golfkentän kaakkoinen laajennusvaraus tulisi poistaa, sillä merkittävä osa hänen maistaan on ko. alueella. Golfkentän aluevarausten laajennuksella on haluttu taata yleiskaavan osalta mahdollisuus golfkentälle laajentaa toimintaansa, mikäli sellaiselle tulevaisuudessa tarvetta ilmenee. VU-1 aluemerkintä ei estä alueiden nykyistä käyttöä peltomaana. Mikäli golfyhtiö on tulevaisuudessa kiinnostunut laajentamaan toimintaansa kyseisille alueille, käydään asiasta normaalit kauppaneuvottelut asianomaisten kesken. Ei muutoksia kaavaan. Lähimmäs Knuuttilan koulua merkitty ohjeellinen rakennuspaikka tulisi siirtää VU-1 alueelle. Uusien rakennuspaikkojen määrittämisessä kyläalueille on lähtökohtana ollut, että uudella rakentamisella tiivistetään jo olemassa olevia rakentamisen keskittymiä ja estetään kylärakenteen harvenemista. Nyt osoitettu paikka tukee kaavan tavoitteita, erilleen osoittaminen ei sitä tekisi. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 30

142 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Golfkentän kaakkoiselle laajennusalueelle olisi sopivampaa kaavoittaa lisää asuinrakennuspaikkoja. Osayleiskaavan periaate uuden rakentamisen osoittamisessa olevien kyläkeskittymien alueelle on ennemminkin niitä täydentävä, kuin laajentava. Merkittävämpi lisärakentaminen on kaavassa ohjattu yhtenäisille laajemmille, myöhemmin erikseen asemakaavoitettaville alueille, jotta seudun peltoalueiden yhtenäisyys ei pirstoutuisi liiaksi. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella alueella on kysyntää asuintonttimaan lisäksi viljelykelpoiselle peltomaalle, sillä alueella toimii useita eläintiloja, joille rehuomavaraisuus on tärkeää. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 31

143 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Aula Kortesniemi C/O Jyrki Kortesniemi (RN:o 18:178) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä huomauttaa, että omistaja on pitänyt tilaa 18:178 mahdollisena kesämökkitonttina. Vuonna 2010 tehdyssä luontoselvityksessä tilan rantametsikössä on todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Siten se ei sovellu rakentamiseen. Lisäksi kaavaa varten tehdyn emätilatarkastelun perusteella tilalle 18:178 ei synny uusia rakennuspaikkoja. Kesämökin rakentamiselle ko. tontille ei näin ole edellytyksiä. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 32

144 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät esittävät, että heidän tilalleen tulisi merkitä yksi rantarakennuspaikka. Osayleiskaavassa esitetään uutta rakentamista Nurmonjoen varteen siinä laajuudessa, joka on katsottu olevan perusteltua ja kohtuullista verrattuna nykyiseen rantarakentamistiheyteen ja yleiseen käytäntöön rantarakentamisen ohjauksessa. Uuden rakentamisen paikat on määritetty ns. emätilatarkastelun perusteella, jossa huomioidaan rantaan rajoittuvien tilojen aiempi rakentaminen. Esitetylle tilalle sijoittuvalle uudelle rantarakennuspaikalle ei ole mitoituksella perusteita, sillä ko. emätila on käyttänyt jo mitoituksellisen rakennusoikeuden. Rakentamisen salliminen esitetylle tilalle tarkoittaisi, että rantarakentamisen määrää pitäisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun nimissä nostaa laajemmalla alueella. Niin runsas rakentamisen määrä ei ko. alueella enää olisi suotavaa alueen maisema-arvojen, virkistystarpeiden, vesiensuojelun eikä maaston- ja luonnonpiirteiden kannalta. Uusien rantarakennuspaikkojen osoittamista alueelle on mahdollista selvittää maanomistajien toimesta laadittavalla asemakaavalla. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 33

145 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Satu Kataja & Pasi Kataja (RN:o 12:333) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijät huomauttavat, että toinen tilalle 12:333/12:261 merkitty rakennus (kuvassa kohta 1)on ohjeistettu purettavaksi ja sen merkintä tulisi poistaa kaavasta. Poistetaan merkintä. Ed. tilan viereen merkitty uusi ohjeellinen rakennuspaikka (kuvassa kohta 2) tilalla 12:326 tulisi muistutuksen tekijöiden mielestä siirtää Keski-Nurmontien varteen. Ko. rakennuspaikan sijainti on arvioitu Keski-Nurmontien vartta edullisemmaksi mm. tonttiliittymäjärjestelyjen osalta: Keski-Nurmontielle ei tule rakentaa uusia tonttiliittymiä. Lisäksi tilan 13:326 maanomistaja toivoi rakennuspaikan osoittamista nyt merkitylle paikalle Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 34

146 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Aki Ylinen (RN:o 15:99) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä vaatii, että tilan 15:99 RA-aluemerkintää pitää laajentaa siten että oleva rantasauna sisällytetään siihen. Laajennetaan merkintää. LIITE 8 35

147 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTERAPORTTI Muistutuksen tekijä: Asta Majaniemi (RN:o 12:307) Päivämäärä: Aihe: Muistutuksen tekijä toivoo, että hänen tilansa (kuvassa kohta 1) merkittäisiin AP-1 aluemerkinnän sijasta merkinnällä AP, sillä myös heille tulisi taata mahdollisuus liittyä helposti kaupungin viemäriverkostoon ja säilyttää tontin koko nykyisellään. AP-1 alueet on tarkoitettu muuta kaava-aluetta tehokkaampaan rakentamiseen ja ne tullaan viemäröimään. Mikäli asukkaan toiveissa on taata kiinteistölleen mahdollisimmat hyvät edellytykset viemäröinnille, on AP-1 alue maanomistajan kannalta AP aluetta huomattavasti edullisempi. AP-1 aluemerkintä ei edellytä alueilla nyt asuvien asuintonttien pienentämistä. Ei muutoksia kaavaan. Muistutuksen esittäjän mielestä suora ajoyhteys tilalta 12:307 Keski-Nurmontielle (kuvassa kohta 2) tulisi säilyttää. Suora ajoyhteys Laukkunevalta Keski-Nurmontielle ko. AP-1 alueen kautta lisäisi alueen läpiajoa huomattavasti, sillä alueelle osoitettu uusi rakentaminen lisää autoliikennettä alueella merkittävästi. Liikennesuunnitelmia laadittaessa ajo ko. alueelta Keski-Nurmontielle Penttiläntien jatkeen kautta on nähty yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta parhaana vaihtoehtona. Lopulliset liikennejärjestelyt päätetään alueelle myöhemmin laadittavan asemakaavan suunnittelutyön yhteydessä. Nykyinen ajoyhteys on käytössä, kunnes korvaavat yhteydet ovat olemassa. Ei muutoksia kaavaan. Itäisen ohikulkutien lopullisen korkeusaseman ollessa tiedossa, on muistutuksen tekijän mielestä laadittava uusi meluselvitys ja itäisen ohikulkutien varteen (kuvassa kohta 3) on rakennettava meluvalli. Itäisen ohikulkutien melusuojaus tullaan hoitamaan sen edellyttämällä tavalla. Nyt laadittavan osayleiskaavan aluemerkintä EV-1 mahdollistaa meluvallin rakentamisen ohikulkutien varteen. Ei muutoksia kaavaan. LIITE 8 36