RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2011 Kunnanhallitus. Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2011 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpano Ilmoitusasiat Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Kotihoidon ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi olevaksi ja täyttölupapyyntö kunnanhallitukselta alkaen Avohuollon ohjaajan viran täyttöluvan hakeminen kunnanhallitukselta alkaen Maa-aluevaihtojen käynnistäminen Rautalammin kunnan ja seurakunnan välillä Työterveyshuollon järjestäminen alkaen Rautalammilla ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Asema- ja yleiskaavataksat Markkinaoikeuden päätös eräiden metsäyhtiöiden kartellista ja Kuntaliiton suositus kuntien jatkotoimenpiteistä päätöksen johdosta Vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistuminen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokousedustajien valinta vuodelle 2012 Vuoden 2012 talousarvio Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke Siilinjärven maaseutulautakunnan johtosääntö PUHEENJOHTAJA Pekka Hintikka

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 20/2011 Kunnanhallitus Sivu 348 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pekka Hintikka Jarmo Hänninen Axel Hämäläinen Raija Haukka Tauno Herranen Anu Hotti Ulla Pakarinen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Muut osallistujat Anneli Jalkanen Jaakko Vesterinen Risto Niemelä Tapio Kataja Ossi Maukonen Mira Laasonen Eeva Ruotsalainen Tuure Savolainen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja osastosihteeri perusturvajohtaja klo koulutusjohtaja klo tekninen johtaja klo Puheenjohtaja Sihteeri Pekka Hintikka KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Ossi Maukonen Maanantai klo kunnanvirasto Allekirjoitukset Axel Hämäläinen Raija Haukka PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Ossi Maukonen

3 Kunnanhallitus Kokouksen aluksi osastopäälliköt selvittivät talousarvioon ym. liittyviä asioita omien hallintokuntiensa osalta. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 299 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 300 KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Axel Hämäläisen ja Raija Haukan. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 301 Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

4 Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpano Kh 302 Kunnanhallitukselle esitellään pidetyn kunnanvaltuuston kokouksesta laadittu pöytäkirja. Kunnanhallitus päättää todeta, että kunnanvaltuuston päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eivät mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoinkaan ole lainvastaisia. Tämän vuoksi päätökset pannaan täytäntöön ja täytäntöönpanosta annetaan seuraavat määräykset: 1. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunnan asettaminen vuodeksi Isäntäkunta Siilinjärvelle ilmoitetaan Rautalammilta valittu varsinainen jäsen ja hänen varajäsen. 2. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen muuttaminen ja hyväksyminen - Isäntäkunta Tervolle ilmoitetaan yhteistoimintasopimuksen hyväksymisestä. 3. Ympäristöterveyslautakunnan jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen valinta - Isäntäkunta Tervolle ilmoitetaan Rautalammilta valittu varsinainen jäsenen ja hänen varajäsen. 4. Kunnan julkiset kiinteistöt - Vuosien investointien määrärahakatot saatetaan teknisen osaston tietoon. 5. Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Tuloveroprosentti ilmoitetaan verohallinnolle. 6. Kiinteistöveron määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosentit ilmoitetaan verohallinnolle. 7. Tiedoksianto - Kunnanjohtaja Risto Niemelän vuorotteluvapaan ja vuosiloman sijaisena toimii koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

5 Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kh 303 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: 1. Itä-Suomen päihdehuollon ky:n yhtymävaltuuston kokouskutsu Sisä-Savon th:n ky:n hallituksen kokouskutsu Vesannon kunnanvaltuuston pöytäkirjaote : Kannanottopyyntö ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen/ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen muuttaminen. 4. Alueellisen jätelautakunnan kokouskutsu Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtajan päätös : Päätös toteutusajan ja kustannusrakenteen muuttamisesta Konneveden-Kalajanvuoren luontomatkailun kehittäminen, esiselvitys hankkeessa. 6. Kevan yleiskirje : Vanhoista eläkesäännöistä aiheutuvien vastuiden laskentapalvelu Kevassa muutos laskentapalvelun sisällöstä. 7. Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen pöytäkirja Vesannon tiedotuslehti, marraskuu Savon koulutusky:n yhtymävaltuuston kokouskutsu Kuntaliiton yleiskirje : Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma. 11. Kuntaliiton yleiskirje : Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen vuonna Itä-Suomen lääninhallituksen lähete : Perustamishankkeita koskevat ohjekirjeet. 13. Sisä-Savon th:n ky:n hallituksen pöytäkirja

6 Kunnanhallitus Vaalijalan ky:n taloussuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Savon shp:n ky:n valtuuston pöytäkirja Alueellisen jätelautakunnan pöytäkirja Sisä-Savon th:n ky:n yhtymäkokouksen kokouskutsu Kuntaliiton kutsu : Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa suosituksen tietoisku viidellä paikkakunnalla marras-joulukuussa Sisä-Savon seutuyhtymän yhtymäkokouskutsu Kuopion hallinto-oikeuden päätös koskien Lauri Ruotasen kunnallisvalitusta kunnanvaltuuston päätöksestä , jolla valtuusto valitsi Mira Laasosen (ent. Päivinen) perusturvajohtajan virkaan. Kunnallisvalitus on hylätty. 21. Rautalammin museon hallituksessa on ollut jäsenenä Jarmo Karjalainen. Hän on esittänyt valittavaksi toista henkilöä hallitukseen edustamaan Rautalammin kuntaa. Kunnan edustajaksi museon hallitukseen on uudeksi jäseneksi suostumuksen saatua esitetty kunnasta kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Hintikkaa. 22. Sisä-Savon Perinneyhdistys ry:n hallituksessa on ollut jäsenenä Jarmo Karjalainen. Hän on esittänyt valittavaksi toista henkilöä hallitukseen edustamaan Rautalammin kuntaa. Kunnan edustajaksi Sisä-Savon Perinneyhdistys ry:n hallitukseen on uudeksi jäseneksi suostumuksen saatua kunnasta esitetty Ulla Pakarista. Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

7 Kunnanhallitus Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Kh 304 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat: 1. Osastosihteerin päätös , ettei kunta etuosto-oikeuttaan määräalakaupassa Harjula RN:o 3:80 Kiesimällä Kerkonjoensuun kylässä. 2. Perusturvalautakunnan pöytäkirja Kunnanhallitus päättää, ettei toimielinten päätöksiä siirretä kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

8 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kotihoidon ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi ja täyttölupapyyntö kunnanhallitukselta alkaen Perustltk 80 Valmistelija: vanhuspalvelujen johtaja Birgitta Matilainen Kotihoidon ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi ja täyttölupapyyntö kunnanhallitukselle alkaen. Kotihoidon ohjaaja Sari Kautto on irtisanoutunut määräaikaisen kotihoidon ohjaajan tehtävästä. Tehtävää on lupautunut hoitamaan vuoden loppuun asti sosiaalityöntekijä Marja-Liisa Kauppinen. Kotihoidon ohjaajan virka on tällä hetkellä määräaikainen saakka. Kotihoidon pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää pysyvän viranhaltijan saamista. Kotihoito sisältää kotipalvelun tukipalveluineen, vanhusten päivätoiminnan, ennaltaehkäisevät palvelut ja omaishoidon lakisääteisen tukemisen. Kotihoidossa työskentelee 16,5 työntekijää. Kotihoitoa on suunniteltu kehitettäväksi siten, että kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetään vuoden 2013 alkuun mennessä. Kotisairaanhoidon siirtyminen kunnan omaksi palveluksi osaksi kotihoitoa vahvistaa kuntalaisten palvelujen yhdenmukaisuutta. Kotihoitoa tullaan jatkossa tarvitsemaan ympärivuorokautisesti, koska kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Valtakunnallisessa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa edellytetään, että kotihoitoa kehitetään siten, että palvelua voidaan tarjota ympärivuorokautisesti jo vuodesta 2012 alkaen. Kotihoidon ohjaajan tehtävänä on kotihoidon lähiesimiehenä toimiminen ja kokonaisvaltaisesta palveluohjauksesta vastaaminen kotihoidossa. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistäminen edellyttää kotihoidon ohjaajalta sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelujärjestelmien tuntemusta. Virkaan valitulla tulee olla sosiaali-/ja/tai terveydenhuollon amktutkinto. Va. perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta pyytää kunnanhallitukselta kotihoidon ohjaajan viran täyttölupaa sekä esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle kotihoidon ohjaajan määräaikaisen viran muuttamisen toistaiseksi voimassa olevaksi alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

9 Kunnanhallitus Kh 305 Kunnanhallitus päättää 1. antaa perusturvalautakunnalle luvan täyttää kotihoidon ohjaajan viran sekä 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaisi kotihoidon ohjaajan määräaikaisen viran toistaiseksi voimassa olevaksi alkaen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Anu Hotti poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

10 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Avohuollon ohjaajan viran täyttöluvan hakeminen kunnanhallitukselta alkaen Perustltk 81 Valmistelija: va. perusturvajohtaja Mira Päivinen Avohuollon ohjaajan virka on ollut täyttämättä vuodesta 2010 saakka Vesanto yhteistyön purkauduttua. Tehtävää on hoidettu määräaikaisella sopimuksella, mutta määräaikaisuuden perusteet eivät ole enää voimassa. Avohuollon ohjaaja vastaa Rautalammin avohuollossa olevista kehitysvammaisista sekä osallistuu aktiivisesti Kokka toimintaan ja hoitaa myös muualle sijoitettujen kehitysvammaisten asioita. Avohuollon ohjaajan toimenkuvaan kuuluu käytännön ohjaustyötä. Pätevyysvaatimuksena on ammattikorkeakoulutasoinen (-tai aiempi opistoasteinen) sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinto ja riittävä kokemus alalta. Va. perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta pyytää kunnanhallitukselta lupaa laittaa avohuollon ohjaajan virka yleiseen hakuun ja täyttää virka alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kh 306 Kunnanhallitus päättää antaa perusturvalautakunnalle luvan täyttää avohuollon ohjaajan virka alkaen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Anu Hotti poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

11 Kunnanhallitus Maa-aluevaihtojen käynnistäminen Rautalammin kunnan ja seurakunnan välillä Kh 307 Liite 1 Kunnanhallitus on antanut tehtäväksi selvittää kirkonkylän yleiskaavan tarkistamiseen ja laajentamiseen liittyen mahdolliset maa-aluevaihtotarpeet kunnan ja seurakunnan välillä. Rautalammin kunnan tekninen toimi ja Rautalammin seurakunta ovat selvitelleet kirkonkylän asemakaava-alueella olevia katualueita, jotka ovat Rautalammin seurakunnan omistamia, mutta kuitenkin kunnan kaavateinä. Monelta osin ne ovat hyvin pieniä. Suurimmat alueet ovat Koulutiellä sekä Maukolantien ja Satakielistentien risteyksessä. Tekninen lautakunta on kokouksessaan katsonut, että vuonna 1983 tehdyssä maanvaihdossa Rautalammin kunnan ja Rautalammin seurakunnan välillä on seurakunnan ilmaisluovutusvelvollisuus täytetty ja tämän johdosta kyseisten maa-alueiden osalta tulevat kysymykseen maanvaihto tai osto, liite 1. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että em. alueiden osalta valmistellaan seurakunnan kanssa maanvaihto ja että kunnanhallitus valitsee maanvaihtoa valmistelemaan kaksi luottamusmiestä. Rautalammin seurakunta on käsitellyt asiaa kirkkoneuvostossa ja esittää kunnalta pyydettäväksi selvitystä luovutettavista alueista ja kartoista sekä maa-aluevaihtojen käynnistämistä. Kirkkoneuvosto on valinnut kaksi edustajaa selvittämään ja valmistelemaan asiaa. Rautalammin kirkonkylän yleiskaavan tarkistamiseen ja laajentamiseen liittyen on kirkonkylän alueella maanomistajille lähetetty kysely ja mahdollisuus vaikuttaa yleiskaavan sisältöön. Valmistelu jatkuu. Hallintoosastolla on selvitetty kirkonkylän kaava-alueiden nykyisiä maanomistussuhteita. Edellä mainittuun hallinto-osaston selvitykseen liittyen on tarpeen selvittää kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamiseen ja laajentamiseen liittyen alueen kaikki muutkin kuin kaavatiealueita koskevat maan vaihtotarpeet Rautalammin kunnan ja seurakunnan välillä, koska se palvelee kaavoituksen etenemistä. Kunnanhallitus päättää, että 1. Kaavoitusjaosto selvittää ja valmistelee kaavateitä ja kirkonkylän yleiskaavan tarkistamiseen ja laajentamiseen liittyen laajemmin mahdollisia tarpeellisia maa-aluevaihtoja kunnan ja seurakunnan välillä.

12 Kunnanhallitus Valmistelusta on raportoitava kunnanhallitusta. 3. Selvitys- ja valmistelutyön tulee olla valmis Kunnanhallitus valitsee edustajat; kunnanhallituksesta ja kaavoitusjaostosta selvittämään ja valmistelemaan yhdessä seurakunnan nimeämien henkilöiden kanssa ko. asiaa 5. Valitsee virkamiehen selvitys- ja valmistelutyöryhmän sihteeriksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen ja valitsi edustajikseen kaavoitusjaoston sekä sihteeriksi Tuure Savolaisen.

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Työterveyshuollon järjestäminen alkaen Rautalammilla ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kh 282 Kuntalain 2 :n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluita kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Terveydenhuoltolain 1 :n ( /1326) mukaan uutta terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säätämiin kunnan järjestämisvastuuseen kuuluviin terveydenhuollon toteuttamiseen ja sen sisältöön, jollei muissa laissa toisin ole säädetty. Kunnat ovat antaneet perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien palveluiden tuottamisen kuntayhtymän tehtäväksi, mutta järjestämisvastuu ja sisältö on kuntien tai yhteistoiminta-alueen vastuulla. Kuntalain 3 :n nojalla sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään kuntien yhteistoiminnan muodosta, asianomaisten kuntien perustama kuntayhtymä voi hoitaa lailla kunnalla tai kuntien yhteisesti hoidettaviksi säädettyjä tehtäviä. Samoin voidaan sopia, että tällaisista tehtävistä huolehtii toinen kunta tai toisten kuntien perustama kuntayhtymä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen I luvun 3 :n nojalla kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta, ellei jäsenkunta ennakolta ennen kuntayhtymän talousarvion hyväksymistä jonkin vuoden osalta toisin päätä. Jäsenkunta voi olla mukana vain osassa kuntayhtymän toimintaa. Osajäsenyydestä ja sen ehdoista päättää yhtymäkokous. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä esittää vuoden 2012 talousarvion yhdeksi lähtökohdaksi, että työterveyshuolto fuusioidaan Kallaveden työterveyshuoltoliikelaitokseen vuonna Edellä oleva merkitsee sitä, että näin perussopimusta tulkiten kuntayhtymän palvelutoimintaa ja päätösvaltaan liittyen Rautalammin sote-palvelutoiminta tai tässä tapauksessa sen osasta voisi päättää perusterveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokous. Tämä merkitsee sitä, että näin menetellen muutostilanteessa järjestämisvastuussa olevalta kunnalta vähitellen perussopimusta soveltaen voitaisiin perusterveydenhuollon muitakin osapalveluja järjestellä siten, että peruskuntaa ei aina kuultaisi.

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuitenkin on niin, että kun perusterveydenhuollon kuntayhtymän toiminta muuttuu radikaalisti ja lakkaa kokonaan , on peruskunta, ovat tässä tapauksessa Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki todellisia lainmukaisia ja järjestämisvastuussa olevia neuvotteluosapuolia kuntalaisten perusterveydenhuollon palvelutoiminnan toteuttamisesta ja sisällöstä alkaen. Tältä osin Rautalammin kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sellaisenaan kuntayhtymän esitys perussopimuksesta ja sen tarkistamisesta edelleen siten, että kuntayhtymän yhtymäkokous päättäisi sellaista perusterveydenhuollon palveluosioista, jotka kuuluisivat peruskunnan valtuustolle viime kädessä päätettäväksi, on yhteistoimintarakenteita ja alueita uudelleen arvioitaessa, niistä neuvoteltaessa ja päätettäessä, vaikea kunnan etukäteen poliittisesti ohjata ja päättää. Lisäksi kuntayhtymän taloussuunnitelman 2012 talousarvion 2012 perusteluosan kohdassa 3. todetaan, että Kuopio, Suonenjoki, Rautalampi ja Tuusniemi muodostavat Paraslain mukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen lukien. Edellä mainituilta osin Rautalammin kunta ei ole tehnyt lopullista ratkaisua yhteistoiminta-alueen muodostamisesta edellä mainittujen kuntien kanssa. Myös joiltakin muilta edellä mainituilta kunnilta puuttuvat vielä kunnantai kaupunginvaltuustojen asiaa koskevat päätökset. Rautalammin kunnan puolesta on pyydetty mennessä tarjoukset työterveyshuollon järjestämisvaihtoehdoista eri toimijoilta siten, että laajat työterveyshuollon palvelut säilyisivät noin 700 asiakkaalle kunnassa. Rautalammin kunta on käynyt neuvotteluja Kuopion kaupungin kanssa sote-palvelutoiminnan tulevaisuuden järjestämisestä sekä muita toimialoja koskevista yhteistoimintamahdollisuuksista. Mitään lopullisia ratkaisuja Rautalammin kunnanvaltuustossa ei ole tehty sote-toiminnasta, mihin lakisääteinen työterveyshuolto eittämättä kaikkien kuntalaisten osalta kuuluu. Yhteistoiminta-alueesta ei ole vielä lopullisia päätöksiä tehty. Rautalammin kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää siitä, a) miten kuntalaisten palvelut järjestetään Rautalammilla alkaen,

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus b) miten kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen, maanviljelijöiden sekä kunnan palveluksessa olevan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tulevaisuudessa järjestetään, c) millaisia yhteistoiminta-alueita eri palveluosa-alueita varten on tarpeellista perustaa. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle. Kh 308 Liitteet 2-8a Rautalammin kunta on pyytänyt alustavan tarjouksen kunnan, yritysten ja maataloustuottajien sekä yleensä kuntalaisten lakisääteisten työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä lukien. Tarjousten jättöaika on päättynyt Alustavia tarjouksia pyydettiin seitsemältä toimijalta ja Rautalammin kunta pidätti oikeuden hyväksyä tai hylätä alustavat tarjoukset, liite 2. Tarjouksia pyydettiin Mehiläiseltä (Kuopio), Soisalon Työterveydeltä, Kallaveden Työterveydeltä, Kylpylähotelli Peurungalta, Suomen Terveystalolta, Jyväskylän Seudun Työterveydeltä ja Suonenjoen Työterveys ry:ltä, liite 3. Alustavan tarjouspyyntöön liittyen Kallaveden Työterveys ilmoitti, että Kallaveden työterveys ei pysty järjestämään työterveyshuoltopalveluita Rautalammin kunnan alueella, liite 4. Jyväskylän Seudun Työterveys ilmoitti, että he eivät tällä hetkellä pysty tekemään tarjousta, mutta ovat myöhemmin valmiita tuottamaan palveluita Rautalammin kunnan alueella, liite 5. Sen sijaan Soisalon Työterveys antoi alustavan tarjouksen työterveyshuollon järjestämisestä Rautalammin kunnan alueella. Alustavaan tarjoukseen liittyy palvelujen järjestämistapa ja palvelujen hinnat Rautalammilla, liite 6. Samanaikaisesti Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä on käynyt neuvotteluja kuntayhtymän työterveyshuollon toiminta- ja palvelufuusiosta Kallaveden Työterveyshuollon kanssa lukien. Kuntayhtymän hallitus on pyytänyt työterveyshuollon fuusioasiasta alkaen Rautalammin kunnan lausunnon. Kuntayhtymän ja Kallaveden Työterveyshuollon puolesta asiaa ollaan esittelemässä Rautalammin kunnanhallitukselle , liite 7.

16 Kunnanhallitus Lakisääteiden työterveyshuolto on ollut osa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Rautalammin terveyskeskuksen toiminta- ja palvelukokonaisuutta. Viime kädessä kunnan kuntalaisille järjestämisvastuussa olevista lakisääteisistä palveluista ja tässä tapauksessa työterveyshuollon palveluista tulee päättää kunkin kunnan kunnanvaltuustossa. Lakisääteisen työterveyshuollon päätöksellä on merkitystä sen johdosta, että päätös voi ohjata myös lääkärin ja hoitajan sekä hammaslääkärin ja hammashuoltajan vastaanottotoiminnan tulevaa järjestämistä Rautalammin kunnan terveyskeskuksessa alkaen. Tarjousten avauspöytäkirja ja tarjousvertailu on liitteenä 8. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, a) että fuusiota ei toteuteta alkaen ja lakisääteisen työterveyshuollon erottamista Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä ei toteuteta mainittuun aikaan mennessä sen johdosta, että lakisääteisen työterveyshuollon valmistelussa on esitetty, että työterveyshuoltopalveluja ei enää järjestettäisi ja tarjottaisi kuntalaisille Rautalammilla, ja kun valmistelu on tältä osin ollut puutteellista, ja koska ei ole tiedossa sitä, miten lakisääteiset työterveyshuollon palvelut lähipalveluina järjestetään (lääkärin ja hoitajan palvelut) Rautalammin kunnan alueella kuntalaisille, kunnan henkilöstölle, yrityksille ja maanviljelijöille ja mikä on näiden työterveyshuollon palveluiden hinta alkaen? c) että Rautalammin kunta jatkaa alustaviin tarjouksiin liittyviä suoria neuvotteluja Soisalon Työterveyden, Kallaveden Työterveyden ja mahdollisesti Jyväskylän Työterveyden kanssa. d) että mikäli neuvotteluissa edellä mainittujen kanssa ei päästä sopimukseen siitä, että työterveyshuoltopalveluja järjestetään Rautalammin alueella lähipalveluina, jatkaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä työterveyshuoltopalvelujen järjestämistä Rautalammilla Näin työterveyshuolto voidaan ratkaista osana Rautalammin kunnan terveyskeskuspalvelujen kokonaisjärjestelyä alkaen valtuuston sitä edeltävällä päätöksellä. Kallaveden Työterveydeltä on saapunut päivätty kirje, liite 8a. Kunnanhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle.

17 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Asema- ja yleiskaavataksat Tltk 37 Kunnanvaltuuston hyväksymän johtosäännön mukaan tekninen lautakunta päättää lautakunnan toimialaan koskevista taksoista, maksuista ja korvauksista kunnanvaltuuston hyväksymien yleisten perusteiden mukaisesti. Teknisen lautakunnan toimialaan kuuluu maankäytön suunnittelu. Kirkonkylän yleiskaavan jälkeen on ilmeistä, että asemakaavamuutosten määrä ja samoin myös taksan soveltamistarve kasvaa. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että asemakaava- sekä ranta-asemakaava- ja yleiskaavamuutosten osalta otetaan käyttöön seuraavat maksut: MAKSULUOKAT - AO-tontteja ja 1-2-asuntoisia AP-tontteja koskeva asemakaavan muutos AP-, AR-, AKR- tai Y-tontteja koskeva asemakaavan muutos tai ranta-asemakaavan käsittely (vaikka ranta-asemakaava olisikin ns. valtuustokaava) Muut asemakaavan muutokset (esim. teollisuus-, liiketontit ja valtuuston hyväksymät asuinrakentamistonttien asemakaavat) Kielteinen päätös Käsittelymaksu, asemakaavan muutoshakemuksen peruuttamisen jälkeen Erikoistapaukset ja rantayleiskaavamuutokset Maksu sovitaan tapauskohtaisesti Tekninen lautakunta päättää esittää asema- ja yleiskaavoitukseen liittyvän taksan kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Lautakunta katsoo, että uuden taksan käyttöönotosta tulee saada hallituksen ja valtuuston hyväksyminen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kunnanhallitus Kh 309 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan ehdotus hyväksytään siten, että a) Asema- ja yleiskaavataksat otetaan käyttöön tulevalla kirkonkylän yleiskaavan-alueella sen jälkeen, kun yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen on toteutettu ja yleiskaava on hyväksytty valtuustossa. b) Muilta osin ja muussa osassa kuntaa asema-, ranta-asema- ja yleiskaavataksat otetaan käyttöön alkaen. c) Teknisen lautakunta määrittelee tarkemmin eri maksuluokkien sisällön ennen asema- ja yleiskaavataksojen käytäntöön soveltamista. d) Kunnanhallitus määrittelee tapauskohtaisesti erikoistapausten ja rantayleiskaavamuutosten taksat. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Markkinaoikeuden päätös eräiden metsäyhtiöiden kartellista ja Kuntaliiton suositus kuntien jatkotoimenpiteistä päätöksen johdosta Kh 228 Liite 2 Markkinaoikeuden päätös antamasta lainvoimaisesta päätöksestä eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä (raakapuun hankintakartelli), on johtanut siihen, että Suomen Kuntaliitto on antanut yleiskirjeen 14/80/2011 asiasta. Markkinaoikeus on antanut lainvoimaisen päätöksensä eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Markkinaoikeus on katsonut antamassaan lainvoimaisessa ratkaisussa, että metsäyhtiöt Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Seuraamusmaksuiksi kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä markkinaoikeus määräsi yhtiöille vaaditut yhteensä 51 miljoonan euron sakot: Stora Ensolle 30 miljoonaa euroa ja Metsäliitolle 21 miljoonaa euroa. UPM-Kymmene Oyj sai vapautuksen seuraamusmaksusta, koska se kertoi toukokuussa 2004 kilpailuvirastolle lainvastaisesta menettelystä ja toimitti virastolle kartellia koskevia tietoja. Myös Metsäliitto avusti virastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla. Tapauksessa oli kyse ostajatahon muodostamasta hintakartellista. Valtakunnallisen ja pitkään jatkuneen yhteistyön nimenomaisena tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteisen raakapuuhinnan hallinta. Markkinaoikeuden päätöksessä on kuvattu yksityiskohtaisesti hintaodotusneuvotteluita , yhtiöiden metsäpäälliköiden ja aluejohtajien hintayhteistyötä, neuvotteluita Metsähallituksen kanssa, yritysten kustannustietojen vaihtoa, toiminnan alueellista laajuutta ja toiminnan kestoa. Markkinaoikeus on päätöksessään todennut, että esitetty selvitys osoittaa, että erityisesti metsäpäälliköiden ja aluejohtajien tapaamisessa käydyllä tiedonvaihdolla ja keskustelulla on pyritty vaikuttamaan raakapuun tasaisen saatavuuden turvaamiseen ja yhtiöiden kannalta suotuisaan hintakehitykseen. Kuntaliiton suositus suoritettavista toimenpiteistä Markkinaoikeus on lainvoimaisella päätöksellä todennut, että metsäyhtiöt Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UMP-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Kilpailijoiden välistä kartelliyh-

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus teistyötä pidetään kilpailunrajoituksista vakavimpina. Markkinaoikeuden ratkaisussa oli kyse ostajatahon muodosta hintakartellista. Valtakunnallisen ja pitkään jatkuneen yhteistyön nimenomaisena tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteinen raakapuun hinnan hallinta. Kartelliin osallistuneiden metsäyhtiöiden osuus Suomen raakapuukaupasta on ollut lähes 80 prosenttia. Metsähallitus on nostanut vahingonkorvauskanteen kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä kohtaan Helsingin käräjäoikeuteen. Metsähallitus on vaatinut kanteessaan kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä korvaamaan sille yhteisvastuullisesti kartellin aiheuttamista vahingoista 282 miljoonaa euroa. Markkinaoikeuden antaman kartellituomion jälkeen on noussut esille se, miten puunmyyntiä harjoittaneet kunnat voisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa tulevissa vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelleihin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan. Kuntaliitossa on pidetty alkukesällä 2011 kaksi kokousta, joissa on selvitetty, ovatko kokouksiin kutsutut kaupungit ja kunnat kiinnostuneita yhteistyössä keskenään selvittämään mahdollisuutta vaatia vahingonkorvausta kartellin aiheuttamista vahingoista kartelliin osallistuneilta metsäyhtiöiltä. Kokouksiin osallistuneet kaupungit ja kunnat ovat pitäneet kaupunkien ja kuntien laajaalaista yhteistyötä asian selvittämisessä tarkoituksenmukaisena. Tarkoituksenmukaisena pidettiin, että kaupungit ja kunnat pyrkisivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään asian selvittämisessä samaa asianajotoimistoa tai valittavaksi tulevat asianajotoimistot tekisivät asiassa mahdollisimman paljon yhteistyötä, jotta asiat tulisivat hoidetuksi yhtenevin oikeudellisin perustein. Järjestelyä pidettiin myös oikeudenkäyntiin liittyvien kustannusten kannalta perusteltuna. Suomen Kuntaliiton kanta Kuntaliitto katsoo, että markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen kunkin kunnan on syytä arvioida sitä, onko kunnalla oikeudellisia perusteita vaatia vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta markkinaoikeuden tuomiossa mainituilta yhtiöiltä kartellin aiheuttamista vahingoista ja oman harkintansa perusteella saattaa tarvittavat korvauskanteet vireille markkinaoikeuden tuomiossa mainittuja yhtiöitä kohtaan. Kuntaliitto kehottaa kuntia tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään korvauskanteiden kanneperusteiden ja kartellin aiheuttamien vahinkojen selvittämisessä. Kuntien on syytä mahdollisuuksien mukaan muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja asian hoitamiseksi ja yhteisen asian-

21 Kunnanhallitus Kunnanhallitus ajajan tai asianajajien palkkaamiseksi korvauskanteiden nostamiseksi ja niiden ajamiseksi tuomioistuimessa. Kuntaliitto pitää perusteltuna myös, että mahdollisesti perustettavat yhteistyöverkot tekisivät yhteistyötä keskenään mahdollisuuksiensa mukaan. Kuntaliiton käsityksen mukaan edellä mainitun järjestelmän avulla kunnat voivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tehokkaalla ja yhtenevällä tavalla valvoa oikeudelliset etunsa mahdollisissa sovintoneuvotteluissa tai tulevissa vahingonkorvausta / perusteettoman edun palautusta koskevissa oikeudenkäynneissä kartelliin syyllistyneitä yhtiöitä kohtaan. Kuntien on ratkaistava kantansa tuleviin toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti, koska kilpailunrajoituslain 18 a :ään perustuvat korvausvaatimukset olisi hyvä saattaa vireille toimivaltaiseen tuomioistuimeen metsäyhtiöitä kohtaan viimeistään mennessä uhalla, että muutoin oikeus korvaukseen voi mahdollisesti olla vanhentunut. Kuntien on perusteltua tehdä tai teettää asiassa oikeudellinen alkuselvittely, jonka perusteella kunnat voivat tehdä perustellun päätöksen itse oikeudenkäyntiin ryhtymisestä. Selvittelyn jälkeen kullakin kunnalla olisi käytettävissä asialliset ja oikeudelliset tiedot perustellun päätöksen tekemiseksi mahdollisen kanteen nostamisesta kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Alkuselvityksen tarkoituksena olisi erikseen selvittää oikeudelliset mahdollisuudet vaatia vahingonkorvausta kartelliin syyllistyneiltä metsäyhtiöiltä ja suorittaa mahdollisuuksien mukaan vanhentumisen katkaisutoimenpiteet vahingonkorvauksen vanhentumisen estämiseksi. Alkuselvityksessä tulisi selvittää ne perusteet, joiden avulla kunnat voivat itsenäisesti arvioida sitä, voidaanko vahingonkorvauskanteen nostamista pitää perusteltuna ottaen huomioon mm. vahingonkorvausvaatimuksen määrä suhteessa oikeudenkäyntiin liittyvään oikeudenkäyntikuluriskiin. Päätös mahdollisen korvauskanteen nostamisessa kunnissa tulisi tehdä riittävän ajoissa, jotta korvauskanne voitaisiin saattaa tuomioistuimeen vireille viimeistään mennessä. Koska mahdollisten haastehakemusten laatiminen ja tarvittavien taustatietojen selvittäminen vaatii tämän luonteisessa ja -laajuisessa asiassa oman aikansa, niin Kuntaliitto suosittelee, että kunnat tekisivät tai uudistaisivat aikaisemmin mahdollisesti tekemänsä vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisen katkaisuilmoitukset metsäyhtiöitä kohtaan ja tekisivät tai teettäisivät mahdollisimman nopeasti edellä mainitun alkuselvittelyn, jotta

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kunnalla olisi riittävät perusteet tehdä asianmukainen ratkaisu mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostamisesta kartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan ja mahdollinen korvauskanne voitaisiin saattaa vireille toimivaltaiseen tuomioistuimeen viimeistään mennessä. Mikäli kunta on kiinnostunut selvittämään mahdollisuudet vaatia vahingonkorvausta kartelliin syyllistyneeltä metsäyhtiöiltä ja mahdollisuudet osallistua edellä mainittuun yli 2,5 miljoonan euron puunmyyntitulojen omaavien kaupunkien ja kuntien väliseen yhteistyöhön, kunnan tulee viipymättä ottaa yhteyttä Kuntaliittoon yleiskirjeessä mainittuun lisätiedonantajaan. Kunnanhallitus antaa teknisen lautakunnan tehtäväksi selvittää ja valmistella mennessä kunnanhallitukselle Rautalammin kunnan puukauppaa koskevat taustat mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kh 310 Liite 9 Tekninen lautakunta on selvittänyt puun myyntiä vuosina Metsäliitolle, Ensolle ja UPM-Kymmene Oyj:lle sekä muille yhtiöille. Tekninen lautakunta lausuntonaan esittää, että puun ostamisessa yhtiöillä ei ole ollut selkeästi yhteneväisiä hintoja ja puuta on myyty aina parhaimman kokonaistarjouksen antaneelle yhtiölle. Lautakunnan kannan mukaan kunnalla ei ole mahdollisuutta liittyä 2,5 miljoonan euron puunmyynnin omaavien kuntien ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön, koska puunmyyntitulot ovat olleet alle miljoona euroa vuosien aikana. Metsäjaos esittää, että kunnalle ei ole järkevää lähteä ajamaan itsenäisenä kuntana oikeutta kartellista tuomittuja metsäyhtiöitä vastaan ja oikeudenkäynnistä aiheutuvat mittavat asianajokustannukset, liite 9. Kunnanjohtaja on ollut yhteydessä Suomen Kuntaliittoon. Saadun selvityksen mukaan useat kymmenet kunnat ovat nostaneet korvauskanteita tai suunnittelemassa korvauskanteen nostamista tai sen selvittämistä on perusteita korvauskanteen tekemiseen. Selvitystyötä tekevät kunnat sijoittuvat eri puolille Suomea. Osa kunnista on jo teettänyt erilaisia alkuselvityksiä. Kuntien tulee mennessä ilmoittaa Kuntaliittoon mahdollisesta yhteisestä korvauskanteen ajamisesta.

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää lähteä ajamaan korvauskannetta metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaista puun hankintamenettelyä ja kiellettyä hintayhteistyötä ja hintatietojen keskinäistä vaihtoa vastaan ja tekee toimeksiantosopimuksen Asianajotoimisto Krogerus Oy:n kanssa. Sopimuksen laatiminen mahdollistaa sen, että kunnalla on mahdollisuus hyödyntää muiden kuntien jo tekemiä selvityksiä. Rautalammin kunta säilyttää tällä tavalla ja tässä tilanteessa puhevaltansa asiassa. Lopullisen korvauskanteen selvittämiseksi osallistutaan yhdessä muiden kuntien kanssa Kuntaliiton kuntia tukevaan asian selvittämiseen ja koordinointiin korvauskanneasiassa. Mikäli jatkoselvitys sitten osoittaa, että korvauskannetta ei ole perusteita ajaa eteenpäin, kunnanhallitus siinä tapauksessa tekee erillisen päätöksen asiassa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

24 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistuminen Tltk 16 Liite 3 Rautalammin kuntaan on valmistunut vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman on tehnyt oma toimikuntansa, jonka puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jouko Pispala. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu kunnan vesihuollon kehittäminen vuoteen 2020 saakka (liite 3). Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tehdyn vesihuollon kehittämissuunnitelman ja laittaa sen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallituksen hyväksymisen jälkeen pyydetään suunnitelmasta vielä naapurikuntien ja ELYkeskuksen lausunto. Kehittämissuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 155 Liitteet 7-8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on liitteenä 7 ja sen tiivistelmä liitteenä 8. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttaminen on ajoitettu vuosille vuosille Kehittämissuunnitelman mukaan uusia kiinteistöjä liittyy järjestetyn vesi- ja jätevesihuollon piiriin 640 kappaletta. Vesihuoltosuunnitelman toteutuskustannuksiksi on arvioitu euroa. Keskimäärin yhden uuden kiinteistön liittymiskustannukset näin ollen ovat euroa/liittyjä. Suunnitelmassa on rakentamiseen liittyvät alueet ja niihin liittyvät kustannukset esitetty alueittain, joten kustannukset liittyjää kohden vaihtelevat eri alueilla. Rautalammin kuntakeskuksen osalta 450 juhlavuoden aikana käynnistyy taajama-alueen osayleiskaavan laajennus (Maukonniemi, Kilpilampi-Kilpimäki, Latsinmäki-Rämäkkävuosi, Toholahden teollisuualue, Äijäveden alue Kattilanvirtaan saakka) ja tarkistus siten, että suunnittelija on jo valittu. Rautalammin kunnan omistaman vesihuoltolaitoksen kolmen vedenottamon kapasiteetti oli vuonna 2009 yhteensä 1450 m3/d ja otto yhteensä 590 m3/d vuodessa ja vesiosuuskuntien laskuttama vesimäärä 112 m3/d vuodessa. Rautalammin kunnan vesilaitoksen liittymismaksu oli vuonna 2010 omakotitalosta 594 ja käyttömaksu 0,98 /m3 ja perusmaksu 30 /vuosi. Viemärilaitoksen osalta omakotitalon liittymismaksu oli 990 ja käyttömaksu 1,96 /m3.

25 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Rautalammin kunnan asukkaista vuonna 2010 (noin 3500) on jo 3026 liittynyt eri vesijohtoverkostojen piiriin eli noin 86 % kunnan kokonaisasukasmäärästä. Kunnan järjestämän vesihuollon lisäksi osa (1130 asukasta ja 437 kiinteistöä vuonna 2009) oli liittynyt viiden eri vesiosuuskunnan vedenottajiin. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ennustetaan vuoteen 2025 mennessä 93 % kunnan asukkaista kuuluvan vesijohtoverkostojen piiriin. Todellinen vesijohtoverkostojen piiriin kuuluvien asukkaiden osuus on tätä suurempi, koska kunnan tilastokeskuksen asukaslukuennuste vuodelle 2035 on noin asukasta. Jätevesihuollon piiriin vuonna 2010 kuuluu 2077 asukasta eli 59 % kunnan asukasmäärästä. Liittyjien määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 87 %. Haja-asutusalueilla kunnassa oman kiinteistökohtaisen talousvesihuollon on noin (200 kiinteistöä) 500 asukasta ja oman jätevesihuollon varassa (570 kiinteistöä) 1400 asukasta vuonna Suunnitelman mukaan kunnan tai vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin liittyvien kiinteistöjen määrä oli vuonna 2010 puolestaan koko kunnan alueella noin 1400 kiinteistöä ja jätevesiverkoston piiriin liittyneiden määrä noin 830 kiinteistöä. Haja-asutusalueiden osalta yleissuunnitelmassa (2010, 11) on todettu, että kunta on harkitsemassa avustusjärjestelmän luomista vesi- ja jätevesiverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen porakaivojen rakentamiseksi. Tällaisia alueita on esim. Myhinpää ja eräät muut haja-asutusalueet, joille ei ole taloudellisia perusteita rakentaa vesijohtoverkostoa. Jätevesihuollon osalta uusi lainsäädäntö mahdollistaa edelleen haja-asutusalueilla erilaiset vaihtoehdot jätevesiasian järjestämiseksi. Ennen lopullista esittelyä valtuustolle, kunnanhallitus pyytää naapurikuntien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnot vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Tltk 30 Liite 2 Kunta on käynnistänyt vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen vuoden 2010 alussa, jolloin valittiin suunnitelman laatijaksi Kiuru&Rautiainen Oy ja suunnittelua eteenpäin viemään oman kunnanhallituksen valitsema suunnittelutyöryhmä.

26 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Suunnittelutyöryhmä on kokoontunut vuonna 2010 kolme kertaa sekä käsitellyt kunnassa nähtävillä olleesta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset. Kunnanhallitus on käsitellyt kehittämissuunnitelmaa. Kunnanhallituksen edellyttämiä pyydettyjä lausuntoja on saapunut Tervon ja Hankasalmen kunnista. Suonenjoen kaupunki on hyväksynyt oman kehittämissuunnitelmansa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa on käsitelty ELY-keskuksen kanssa yhteisessä kehittämiskeskustelussa. Kunnanhallitus on jättänyt teknisen lautakunnan esittämän vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainitun kunnan antaman haja-asutusalueen vesihuoltoavustuksen jakoperusteet pöydälle (kh ). Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus hyväksyy päivä tyn vesihuollon kehittämissuunnitelman (liite 2) sekä siihen sisällytetyn vesihuoltoavustuksen jakoperusteet siten kuin ne on esitetty kunnanhallitukselle :ssä 63. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 311 Liite 10 Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta 2020 ovat antaneet eräät naapurikunnat lausunnot. Kehittämissuunnitelmaan liittyvät 10,3 miljoonan euron suunnitellut investoinnit perustuvat siihen arvioon, että 1/3 kustannuksista maksaisi kunta, 1/3 kustannuksista maksaisi kuluttaja/asiakas ja 1/3 saataisiin vesihuoltoavustuksia yhteiskunnalta. Viime vuonna veden käyttö väheni. Jäteveteen liittyvää lainsäädäntöä tarkistettiin siten, että Suomessa ja harvaan asutulla maaseudulla on edelleen mahdollisuus järjestää jäteveden käsittelyä ilman kokonaisvaltaiseen järjestettyyn jätevesiverkostoon liittymistä. Vesihuoltolain 8 :n mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Seuraavissa taulukoissa on esitetty vesihuollon kehittämissuunnitelmaan liittyvä kustannusarvio, joka päättyy :n kustannusarvioihin.

27 Kunnanhallitus Koska veden kulutus on vähentynyt ja Tilastokeskuksen asukaslukuja koskevat ennusteet merkitsevät Rautalammilla sitä, että vedenkäyttö, ilman alueelle esimerkiksi tulevaa uutta kiviainesten hyödyntämiseen liittyvää teollisuutta varten, vähenee, on vesi- ja viemärijohtoverkoston rakentamistavoitetta ja aikataulua vuoteen 2020 mennessä pidettävä ylisuurena ja kunnan taloudellisiin voimavaroihin nähden liian suurina ja tarpeettomina ponnistuksina. Tältä osin tarvitaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja taloudellisten realiteettien ja kustannusten jaon uudelleen arviointia kunnan, valtion ja asiakkaan välillä. Siirtoviemäri Kerkonkosken ja Kirkonkylän välille on suunniteltu taloussuunnitelmassa toteutettavaksi vuosien aikana, mikäli hankkeeseen saadaan valtionosuuksia. Muilta osin Vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2020 koskevat investointisuunnitelmat on alistettava vuosittain kunnanvaltuuston arvioitavaksi talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Rautalammin kunnan omistama vesihuoltoverkosto on yhdistetty lähes kokonaan yhdeksi kokonaisuudeksi yksityisten vesiosuuskuntien kanssa. Tämä merkitsee sitä, että esim. makean veden saati on turvattu poikkeusoloissa. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet

28 Kunnanhallitus Haja-asutusalueiden osalta tekninen lautakunta oli esittänyt vesihuoltosuunnitelmaan liittyen kunnanhallitukselle, että kunta osoittaisi kiinteistöjen vedenhankintaan avustuksen, jotka eivät kuulu kunnan määritellyn vesihuoltoalueen piiriin. Avustuksen määrä olisi 20 % rakentamiskustannuksista. Teknisen lautakunnan esityksen mukaan vesihuoltoavustuksen saamisen perusteet olisivat seuraavat: 1. Kiinteistö ei kuulu kunnan hyväksymille vesihuoltoalueiden piiriin. 2. Uudeksi vesilähteeksi katsotaan uuden porakaivon tai rengaskaivon tai uuden porakaivon rakentaminen rengaskaivon tilalle. 3. Avustuksen piiriin kuuluu uuden vesilähteen rakentaminen. 4. Avustetaan vain Rautalammilla v alusta kirjoilla olevan omistajan vakituisen asunnon kiinteistön veden hankintaan tehtäviä investointeja.

29 Kunnanhallitus Avustuksen ehtona on, että avustettavalle kiinteistölle ei ole saatavissa kohtuullisin kustannuksin kohtuullisessa ajassa verkostovettä. 6. Avustuksen piiriin kuuluvat raudan ja mangaanin poistoon liittyvät uusinvestoinnit. 7. Avustuksen piiriin ei kuulu vanhan porakaivon tai rengaskaivon kunnostus ja siitä koituvat kustannukset. 8. Jätevesi-investointeja ei avusteta. Kunnanhallitus jätti avustusasian pöydälle Haja-asutusalueiden vesihuollon turvaamiseksi Vesihuollon kehittämissuunnitelman 2020 mukaisesti on perusteltua lähteä siitä, että kunta tukee taloudellisesti haja-asutusalueiden vesihuoltoa (osuuskunnat) ja yksittäisiä kuntalaisia vedensaannin turvaamiseksi. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että 1. Rautalammin Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2020 ja siihen liittyvät vesihuollon toiminta-alueet hyväksytään muilta osin, mutta vesi- ja viemäriverkoston laajennuksen osalta vuosittain laadittavassa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kunnanvaltuusto arvioi kehittämissuunnitelmaan liittyvät investointitarpeet ja päättää investointien toteuttamisesta; 2. valtuusto hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen haja-asutusalueiden vesihuollon avustusperusteista siten lisättynä ja tarkennettuna, että a) avustuksia maksetaan alkaen toteutetuista investoinneista, b) avustusta maksetaan kiinteistön omistajalle tai kiinteistössä asuvalle vuokralaiselle (todelliselle uuden vesilähteen maksajalle); 3. kunnanvaltuusto erillisellä päätöksellä harkintansa mukaan voi tukea yksityisiä vesiosuuskuntia. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

30 Kunnanhallitus Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokousedustajien valinta vuodelle 2012 Kh 312 Sisä-Savon kuntayhtymän hallitus pyytää kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uusien yhtymäkokousedustajien valitsemiseksi vuodelle 2012 (kunnallisvaalikauden loppujakson ajaksi). Kuntayhtymän rakenne muuttuu oleellisesti lukien, kun jäsen- ja omistajakuntina jatkavat ainoastaan Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kunta. Muuttuvan kuntayhtymän uusi perussopimus on hyväksytty molempien jäsenkuntien valtuustoissa ja se tulee voimaan Uuden perussopimuksen mukaan Suonenjoki saa yhtymäkokoukseen neljä edustajaa ja Rautalampi kaksi edustajaa. Kunnan edustajiksi on aiemmin valittu toimikaudeksi Harri Päärnilä (henk.koht. varajäsen Jarmo Hänninen) ja Jaakko Vesterinen (henk.koht. varajäsen Kaija Satuli). Kunnanhallitus päättää valita kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksiin vuodeksi Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

31 Kunnanhallitus Vuoden 2012 talousarvio Kh 313 Liite 11-11a Vuoden 2012 talousarvio on syntynyt selvästi oletettua helpommin. Tilannetta on auttanut hallintokuntien esitysten pysyminen annetussa raamissa ja valtionosuuksien edellisvuotta selvästi suurempi kasvu. Kuluvan vuoden talousarvion toteutumisen ongelmana on kuitenkin ollut verotulojen kehitys. Ongelmia aiheuttaa mm. vuoden 2010 verotuksen arvioitua huonompi kertymä. Rautalammin kunnan vuoden 2012 ulkoistenkäyttömenojen loppusumma on euroa ja kasvua tässä on vain 0,5 %. Ulkoisten käyttötulojen määrä on ja tässä on vähennystä 1,7 %. Käyttömenojen erittäin maltillinen kasvu on ollut talousarvion tasapainotuksen edellytys. Menolajeittain tarkasteltuna ulkoiset käyttömenot kasvavat seuraavasti: palkat ja palkkiot kasvavat 0,7 %, mutta henkilöstömenot kokonaisuudessaan vähenevät 0,6 %. Palvelujen ostot kasvavat 1,9 %, aineet ja tarvikkeet pienenevät 6 % ja muut toimintakulut kasvavat 0,5 %. Menojen kasvu on siis erittäin maltillista ja suurin kasvu on palvelujen ostoissa. Investointimenot vuonna 2012 ovat , jossa nettokustannuksia on Määrä on suuri kun otetaan huomioon vuonna 2013 toteutettava lukion peruskorjaus, jonka nettokustannus on n. 1,5 milj euroa. Vuosien 2012 ja 2013 investoinnit kasvattavat kunnan lainamäärää yli kahdella miljoonalla eurolla. Suurimmat investoinnit vuonna 2012 ovat Pentinpellon koulun peruskorjaus (päivähoito) ja Savon Kuitu Oy:n kuituverkon pohjoisosan ensivaiheen kunnan osuus. Pienempiä hankkeita ovat vanhusten päivätoimintatilojen rakentaminen, lukion peruskorjauksen suunnittelu, jätelietteen kuivatusjärjestelmä ja katujen rakentaminen. Verotulojen määräksi on arvioitu Summaan sisältyy pienet kiinteistöveron korotukset. Määrän ei arvioida kasvavan vuodentakaisesta. Valtionosuuksia talousarviossa on ja kasvua vuoden 2011 talousarviomäärään on 2,8. Kunnan lainamäärä tullee kuluvan vuoden lopussa olemaan ilman uuden lainan nostoa n Sen voidaan arvioida kuitenkin vuoden 2012 talousarvion perusteella kasvavan n eurolla. Vuoden 2012 talousarvio säilyttää kunnan palvelut ja toiminnot. Suunnitteilla olevat investoinnit lähinnä Pentinpellon koulun (päivähoito ja esiopetus) ja vanhusten päivätoimintahanke sekä lukion peruskorjaus vuonna 2013 parantavat selvästi toimintaedellytyksiä kyseisissä kohteissa.