Hydrometallurgisten prosessien orgaanisten jäteliuosten käsittely
|
|
- Heli Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTIRAPORTTI PRO1/P1009/ Hydrometallurgisten prosessien orgaanisten jäteliuosten käsittely Kirjoittajat: Airi Paajanen Risto Harjula Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT
2 Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit PL VTT Projektin vastuuhenkilö Markku Anttila Projektin asiakirjanumero (VTT) PRO1 106T 03 Tilaaja Kauppa ja teollisuusministeriö Valtion ydinjätehuoltorahasto PL Valtioneuvosto Tilaajan yhdyshenkilö Anne Väätäinen Tilaajan tilaus tai viitenumero 13/004/KYT Hankkeen nimi, lyhytnimi ja suoritetunnus Raportin numero ja sivumäärä Päiväys Suomalainen P&T tekniikan tutkimus PRO1/P1009/ P&TRANSMU, CSU s. Projektiraportin nimi ja kirjoittajat HYDROMETALLURGISTEN PROSESSIEN ORGAANISTEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY Airi Paajanen, Risto Harjula (HYRL) Tiivistelmä Radionuklidien erottelu käytetystä ydinpolttoaineesta nukliditransmutaatiota varten hydrometallurgisin menetelmin tuottaa jätteeksi matala aktiivisten suolaliuoksien lisäksi orgaanisia nesteuuttoliuoksia. Erottelun ensimmäisenä vaiheena olevalle PUREX prosessille on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa toimivat menetelmät, joilla orgaaninen liuosjäte puhdistetaan radionuklidijäämistä ja orgaaninen aines poltetaan. Sellafieldin laitos käyttää tributyylifosfaatti/hiilivetyliuoksen hajottamiseen hydrokemiallista menetelmää ja La Haguen laitos pyrolyysiä. PUREX prosessia seuraavien erotteluvaiheiden orgaanisten liuosjätteiden käsittelylle ei löydy kovin paljoa julkaistua tietoa. Viime vuosina on kehitetty uusia kiinteille ja nestemäisille ongelmajätteille sopivia polttomenetelmiä. Menetelmät ovat kaksivaiheisia. Ensimmäinen vaihe käsittää jätteen hajottamisen termisesti ja toinen vaihe kaasumaisten hajoamistuotteiden jälkipolton ja käsittelyn. Pyrolyysi/höyrynreformointi THOR ja sulasuolaprosessi hajottavat orgaaniset jätteet matalassa lämpötilassa. Hajotuksessa käytetään apuna kemiallisia katalysaattoreita, jolloin prosessit ovat helpommin hallittavissa, korroosiota aiheuttavia yhdisteitä syntyy vähemmän ja poistokaasut ovat puhtaampia. THOR prosessin jäte on jauhetta, joka vaatii betonoinnin ennen loppusijoitusta. Sulasuolaprosessin jäte on kiinteää suolaa, joka muutetaan keraamiseen muotoon ennen loppusijoitusta. Suolajäte voidaan myös puhdistaa menetelmällä, joka koostuu yhdistelmästä saostus suodatus ioninvaihto, ja suola käyttää uudelleen. Molemmilla prosesseilla jätteen tilavuuden pienennys ja poistokaasujen puhtaus riippuu käsiteltävän jätteen koostumuksesta. THORprosessi on hyväksytty Yhdysvalloissa tributyylifosfaattijäteliuoksien hävitysmenetelmäksi. Sulasuola on pilotkoevaiheessa Lawrence Livermoren kansallisessa laboratoriossa. Kolmas uutta termistä jätteenkäsittelyteknologiaa edustava menetelmä on plasmakäsittely, jossa jätteet hajotetaan korkeassa lämpötilassa. Prosessoinnista tuleva jäte menee pieneen tilavuuteen ja kelpaa suoraan loppusijoitettavaksi. Plasmakäsittely on otettu käyttöön mm. Würenlingissä Sveitsissä 000 luvun alussa. Jakelu: Anne Väätäinen, KTM; Kari Rasilainen, J. Leppänen, R. Zilliacus, M. Anttila, VTT/PRO; A. Paajanen, R. Harjula, HYRL Julkisuus Julkinen Projektin vastuuhenkilö Tarkastus ja hyväksymisallekirjoitukset Markku Anttila Antti Daavittila Group manager Timo Vanttola Research manager Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kirjallisen luvan perusteella
3 SISÄLTÖ Hydrometallurgisten prosessien orgaanisten jäteliuosten käsittely 1. Johdanto 4. Hydrometallurgisessa erotuksessa syntyvät orgaaniset liuosjätteet 5.1 PUREX prosessi 5. Muut prosessit 6 3. Orgaanisten jäteliuosten käsittelymenetelmiä PUREX prosessi Sellafield La Hague 9 3. Muut menetelmät Pyrolyysi Sulasuola Plasmakäsittely Yhteenveto Kirjallisuusviitteet 19
4 1. Johdanto Nukliditransmutaatiotutkimuksen yhtenä osa alueena on radionuklidien erottaminen käytetystä ydinpolttoaineesta hydrometallurgisin menetelmin. Nämä menetelmät ovat orgaanisia neste nesteuuttoja, joiden suurimpana haittapuolena on runsas sekundäärisen jätteen tuotto. Aktinidien ja fissiotuotteiden uuttoprosesseissa syntyy suuri määrä keskija matala aktiivisia vesiliuoksia. Lisäksi syntyy matala aktiivisia orgaanisia jäteliuoksia. Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä onkin viime vuosikymmenien aikana kiinnitetty erityistä huomiota radioaktiivisten jätteiden tuottoon ja käsittelyyn. Uusia tehokkaita jätteidenkäsittelymenetelmiä on otettu käyttöön ja radionuklidien erotteluprosessointiin on valittu ympäristöystävällisempiä kemikaaleja. Radioaktiivisille vesiliuoksille soveltuvat jätteidenkäsittelymenetelmät, kuten saostus tai ioninvaihto, eivät yleensä sovellu tai ole tehokkaita käsiteltäessä orgaanisia jäteliuoksia. Ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä nykyisin käytössä olevasta PUREX prosessista tulevalle orgaaniselle liuosjätteelle on jälleenkäsittelylaitoksissa olemassa tehokkaat käsittelymenetelmät. Näitä menetelmiä voidaan käyttää myös soveltuvin osin muista hydrometallurgisista prosesseista tulevien orgaanisten jäteliuosten puhdistamiseen ja hajottamiseen. Viime vuosikymmenen aikana on kehitetty myös uusia polttomenetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti ongelmallisten jätteiden sekä kiinteiden että liuosten hävittämiseen. Tässä kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan lyhyesti uusinta teknologiaa edustavia, termisiä jätteiden käsittelymenetelmiä: pyrolyysi/höyryreformointi THOR (Thermal Organic Reduction), hapetus sulasuolassa MSO (Molten Salt Oxidation) ja plasmakäsittely. 4
5 . Hydrometallurgisessa erotuksessa syntyvät orgaaniset liuosjätteet Hydrometallurgisessa erotuksessa radioaktiiviset aineet erotetaan käytetystä ydinpolttoaineesta neste nesteuuttomenetelmillä. Näissä menetelmissä alkuaineiden erottuminen toisistaan perustuu alkuaineiden erilaiseen käyttäytymiseen kahdessa, toisiinsa liukenemattomissa liuosfaaseissa, joista toinen on yleensä suolan vesiliuos ja toinen orgaaninen liuos. Orgaaninen liuos valitaan alkuaineiden mukaan, siten että se on spesifinen erotettavalle alkuaineelle, jolloin alkuaine saadaan erotettua mahdollisimman puhtaana. Erotettaessa alkuaineita käytetystä ydinpolttoaineesta nukliditransmutaatiota varten joudutaan käyttämään useita erilaisia orgaanisia uuttoreagensseja erotusprosessin edetessä radionuklidipari tai radionuklidiryhmä kerrallaan. Tällöin jokainen osaprosessi tuottaa hyvin spesifisen koostumuksen omaavaa matala aktiivista orgaanista jätettä. Vaikka puhdistuksesta ja kierrätyksestä johtuen orgaanisen liuosjätteen määrä on vähäinen verrattuna vesiliuosjätteisiin, vaatii orgaanin jäteliuos erillisen, mahdollisesti jopa yksilöllisen käsittelymenetelmän ennen loppusijoitusta. Paras ratkaisu näiden jätteiden käsittelemiseen olisi menetelmä, joka sopisi kaikille matala aktiivisille jätteille fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista riippumatta..1 PUREX prosessi Radionuklidien erotusmenetelmien ketjussa ensimmäisenä on PUREX (Plutonium, Uranium Reduction Extraction) prosessi, jossa pääaktinidit, uraani ja plutonium erotetaan sivuaktinideistä ja fissiotuotteista. Sen neste nesteuutossa orgaanisena liuosfaasina on tri n butyylifosfaatti (TBP), joka laimennetaan 30 %:seksi hajuttomalla kerosiinilla (OK) tai jollakin muulla hiilivety yhdisteellä. Käytetty TBP/hiilivetyseos pestään uraani ja plutoniumjäämistä natriumkarbonaattiliuoksella ja TBP:n hajoamistuotteista (dibutyylifosfaatti ja monobutyylifosfaatti) natriumhydroksidiliuoksella. TBP/hiilivetyseos käytetään uudelleen. Käytöstä poistettu tributyylifostaatti/ hiilivetyliuos ja sen pesuliuokset ovat matala tai keskiaktiivisia orgaanisia liuosjätteitä. Lisäksi orgaanista jäteliuosta muodostuu poistettaessa TBP jäämät uraanin ja plutoniumin happamista uuttoliuoksista. Nämä liuokset pestään puhtaalla kerosiinillä tai vastaavalla TBP:n laimennusliuoksella (Hutson G.V. 1996). 5
6 . Muut prosessit PUREX prosessin jälkeen käytetyn ydinpolttoaineen jäteliuoksesta erotetaan sivuaktinidit ja lantanidit fissiotuotteista. Hydrometallurgisten erotusmenetelmien kehitystyöhön osallistuvat maat ovat jokainen kehittäneet useita neste nesteuuttomenetelmiä ja orgaanisia uuttoreagensseja sekä aktinideille, lantanideille että fissiotuotteille (Paajanen A. 003, OECD/NEA 1999). Siten erilaisten orgaanisten uuttoreagenssien määrä on suuri, ja vastaavasti muodostuvien jäteliuosten koostumus sekä määrä ovat kullekin prosessille tyypillisiä. Erotusmenetelmissä orgaaninen uuttoliuos pyritään puhdistamaan radionuklidijäämistä ja reagenssin hajoamistuotteista ja käyttämään liuos uudelleen. Syntyvän jätteen määrään vaikuttaa uuttoreagenssin säteilynkestävyys ja puhdistettavuus. Useissa menetelmissä kehitystyö on vielä siinä määrin kesken, ettei orgaanisen faasin puhdistusta ja jätteen käsittelyä ole tutkittu. Käytössä olevien vanhempien menetelmien kuten TALSPEAK ja TRUEX tuottamissa sekundäärisissä jätteissä ei orgaanisen jätteen osuutta yleensä ilmoiteta erikseen vaan ainoastaan jätteen kokonaismäärä (Paajanen A. 004). Uuttoprosessien sekundääristen jätteiden käsittelystä ei myöskään löydy kovin paljon julkaistua tietoa. 3. Orgaanisten jäteliuosten käsittelymenetelmiä Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyn yhteydessä on tutkittu ja arvioitu useita erilaisia vaihtoehtoja kehitettäessä käsittelymenetelmää PUREX prosessin tuottamalle orgaaniselle jäteliuokselle. Useita erilaisia menetelmiä on myös kehitetty ja tutkittu ydinasemateriaalin valmistuksen yhteydessä syntyneiden nestemäisten, orgaanisten jätteiden käsittelemiseksi (IAEA 004). Sellafieldissä päätettäessä käytöstä poistetun TBP/OK seoksen käsittelymenetelmä oli arvioinneissa mukana suuri joukko menetelmiä. Taulukossa 1 on Sellafieldissä hylätyksi tulleet menetelmät ja niiden perustelut (Hutson G.V. 1996). 6
7 Taulukko 1. Radioaktiivisen, orgaanisen jäteliuoksen käsittelymenetelmiä (Hutson G.V. 1996). Menetelmä Edut Ongelmat Tavallinen poltto Ratkaisu yksinkertainen Jäännöksen käsittely, ilmanvaihdon puhdistus, laitteiston kestävyys Pyrolyysi Fosforihappohajotus a) Suorakiinteytys b) Absorptio ja sementointi Syövyttävien kaasujen käsittely Uudelleenkäyttö mahdollinen Ratkaisu yksinkertainen Jäte epähomogeenista ja voi vaatia jatkokäsittelyn Lämpötila korkea, aktiivisuuden eitoivottu jakaantuminen Matala sekoitussuhde Kiinteän jätteen suuri määrä UV säteilytys Ei vaadi reagensseja Teho matala, energiankulutus suuri Gammasäteilytys Säteily käytettävissä, jatkuva hajotusprosessi Energiavaatimus suuri, turvallisuusvaatimukset Mikrobihajotus Matala lämpötila Jätteen suuri määrä, suuren prosessointitilan tarve Dealkylointi (Friedel Craft) Tislaus Emulgointi ja päästö mereen AgII elektrokemiallinen hajotus Kemiallinen toteutus Yksinkertainen, vähentää välivarastointia Yksinkertainen ja halpa Potentiaalisesti monikäyttöinen Tehokkuus heikko, sivutuotteet vaikeasti käsiteltäviä Osaprosessi, kerosiini ei kelpaa uudelleenkäyttöön Erittäin suuri tilavuus, aktiivisuus ja orgaanisten aineiden päästöt Energiakustannukset, vaatii kehitystyötä, lopputulos epävarma 3.1 PUREX prosessi Tavallinen poltto on käytössä useissa eri maissa matala aktiivisten orgaanisten sekä kiinteiden että nestemäisten jätteiden käsittelyssä. Korkeassa lämpötilassa tapahtuva poltto ei ole kuitenkaan paras mahdollinen menetelmä syövyttävien, myrkyllisten tai ongelmallisten orgaanisten liuosten hävittämisessä. Siksi tällaisten liuosten käsittelyyn on kehitetty erilaisia hydro, sähkö ja termokemiallisia menetelmiä. (IAEA 004). 7
8 3.1.1 Sellafield Sellafieldissä käytöstä poistettu tributyylifosfaatti/kerosiiniliuos käsitellään alkalisella hydrolyysillä, jossa TBP/OK liuos refluksoidaan väkevän natriumhydroksidiliuoksen kanssa: (C 4 H 9 O) 3 PO + NaOH (C 4 H 9 O) P(O)ONa + C 4 H 9 OH Reaktiossa muodostuu kolme faasia. Alin faasi on natriumhydroksidiliuosta, joka sisältää yli 90 % radioaktiivisista aineista ja metalleista. Se käsitellään EARPissa (Enhanced Actinide Removal Plant). Keskimmäinen faasi on natriumdibutyylifosfaattia (NaDBP), ja se sisältää lähes kaiken lopun radioaktiivisen materiaalin. Keskiaktiivisen jäteliuoksen pesu natriumkarbonaatti ja natriumhydroksidiliuoksella ennen hydrolyysiä poistaa siinä määrin aktiivisuutta, että NaDBP, joka ei ole toksinen aine, voidaan päästää mereen. Ylin faasi on kerosiinia ja butanolia. Tässä kerroksessa on alle 1 % radioaktiivisuudesta, joten se voidaan polttaa (Hutson G.V. 1996). Kuvassa 4 on virtauskaavio Sellafieldissä käytössä olevasta tributyylifosfaatti/kerosiinijäteliuoksen käsittelymenetelmästä. Kuva 1. TBP/OK jäteliuoksen prosessointikaavio Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksella (Hutson G.V. 1996). 8
9 3.1. La Hague La Haguen jälleenkäsittelylaitoksella PUREX prosessin orgaaninen nesteuuttoliuos on tributyylifosfaatin ja dodekaanin seos, joka puhdistetaan tislaamalla. Tislausjäännös käsitellään jätteenä. Tarvittaessa siihen lisätään öljyä tai liuotinta niin että saadaan vähintään 60 % TBP liuos. Sen jälkeen liuos käsitellään NUKEM pyrolyysiprosessilla (RWE NUKEM 00). TBP liuoksesta ja magnesiumhydroksidiliuoksesta valmistetaan emulsio, joka syötetään pyrolyysireaktoriin. Korkeassa lämpötilassa TBP hajoaa (C 4 H 9 O) 3 PO + Mg(OH) Mg P O 7 + 6C 4 H 8 + 5H O, jolloin orgaaniset aineet (butyleeni, dodekaani ja hieman butanolia) vapautuvat kaasuna ja fosfaatti muodostaa kiinteän seoksen magnesiumoksidin kanssa. Kiinteä jäte betonoidaan. Kaasut puhdistetaan hienosta pölystä suodattamalla. Samalla radioaktiiviset hiukkaset jäävät suodattimeen. Sen jälkeen kaasut poltetaan ja jäännös puhdistetaan pesuin ja suodatuksin (Moulin J. P. 1998, Hutson G.V. 1996). 3. Muut menetelmät Orgaanisille jäteliuoksille soveltuvista muista kemiallisista hajotusmenetelmistä on elektrokemiallista hapettamista tutkittu hyvin laajasti muun muassa Yhdysvalloissa (Balazs B. 1997, Cooper J.F. 1998). Myös Japanissa JNC (Japan Nuclear Cycle Development Institute) on tutkittu TRUEX prosessista (Transuranium Extraction) tulevan orgaanisen CMPO jätteen (ΦC 8 H 17 P(O)CH C(O)(i C 4 H 9 ) ) hajottamista elektrokemiallisella hapetuksella (Ozawa M. 1999). Koska viime vuosina jätteiden polttotekniikka on kehittynyt hyvin paljon ja uudella teknologialla varustettuja polttolaitoksia on otettu käyttöön eri maissa, tarkastellaan lähemmin termisiä hajotusmenetelmiä Pyrolyysi Pyrolyysi (kuivatislaus) on menetelmä, jossa orgaaninen aines hajotetaan termisesti inertissä tai niukkahappisessa tilassa. Tavalliseen polttoprosessiin verrattuna pyrolyysissä tarvittava lämpötila on huomattavasti matalampi. Tällöin kaasujen 9
10 vapautuminen ja niiden jälkikäsittely on hallitumpaa. Samalla voidaan vähentää korroosiota aiheuttavia tekijöitä. Matalassa, hapettomassa lämpötilassa myös helposti haihtuvat radionuklidit, kuten rutenium ja cesium, eivät vapaudu vaan jäävät kiinteään palamisjäännökseen. Saksassa kehitetty pyrolyysimenetelmä NUKEM, jota käytetään La Haguessa Ranskassa PUREX prosessin orgaanisten jätteiden käsittelyssä, on käytössä myös Belgiassa ja Japanissa (RWE NUKEM 00). Ruotsissa Studsvik on kehittänyt ja patentoinut pyrolyysi/höyrynreformointi menetelmän THOR sm (Thermal Organic Reduction), jolla voidaan käsitellä kaikenlaisia orgaanisia, nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä. Studsvik on perustanut myös Yhdysvaltoihin Erwin iin (TN) kaupallisen jätteidenkäsittelylaitoksen Studsvik Processing Facility (SPF), joka aloitti toimintansa vuonna Kesäkuussa 00 Studsvik, Inc. ja Westinghouse Goverment Environmental Services Company LLC aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kiinteyttää säiliöihin varastoituja DOE n jätteitä (Mason J.B. 003a,b,c). Kuvassa on kaaviokuva THOR pyrolyysi/höyrynreformointisysteemistä. Kuva. Kaaviokuva THOR sm pyrolyysi/höyrynreformointiprosessista (Mason J.B. 003a). 10
11 Johdettaessa alhaisella paineella tulistettua höyryä reformointikammion rakeiseen materiaaliin saadaan aikaan leijukerros. Syötön yhteydessä lisätään pelkistykseen (rautaoksidi ja sokeri) ja mineralisointiin (savi) tarvittavat lisäaineet käsiteltävään jätteeseen. Jäteliete injektoidaan leijukerroksen alaosaan höyryn jakaantumiskerroksen yläpuolelle. Leijukerroksen alaosassa on voimakkaasti pelkistävät olosuhteet, joten nitraatit ja nitriitit pelkistyvät typpikaasuksi. Leijukerroksen yläosaan syötetään ilmaa, joten siellä vallitsee voimakkaasti hapettavat olosuhteet. Yläosassa lämpötilan vaikutuksesta >99,9 % orgaanisesta aineesta hajoaa hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi. Reformointikammiossa on vakuumi ja 700 o C 750 o C lämpötila. Lämpötilan säädön toimiessa automatiikalla voidaan hyödyntää myös kammiossa tapahtuvat eksotermiset reaktiot. Höyrynreformointikammiossa tapahtuu useita kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita: kaikki nesteet haihdutetaan natrium, kalium ja alumiini muutetaan stabiiliksi mineraaliksi natriumalumiinisilikaatiksi, Na Al Si, ja siihen sidotaan lähes kaikki radionuklidit ja epäorgaaniset aineet nitraatit ja nitriitit pelkistetään typpikaasuksi, konversio on >99 % orgaaniset yhdisteet muutetaan ensin helposti haihtuviksi hiilivedyiksi kuten metaani, hiilimonoksidi, hiilidioksidi, vety ja vesi leijukerroksen alaosassa, leijukerroksen yläosassa hajoamistuotteiden hapettumista täydennetään ilmalla vaaralliset metallit pelkistetään ja sidotaan kemiallisesti kiinteään palamistuotteeseen, esim. Cr(IV) Cr(III) Happamat kaasut neutraloidaan ja muodostunut suolaliuos kierrätetään tarpeen mukaan pyrolyysiprosessin kautta. Hanfordissa käsiteltäessä jätelietettä todettiin, että yli 95 % rikkiyhdisteistä, fluoridista ja kloridista reagoi kammion alaosassa saven ja lisäaineiden kanssa siirtyen kiinteään faasiin. Loput happohöyryistä neutraloituivat kaasupesussa. Helposti höyrystyvät radionuklidit, tritium, hiili 14 ja jodi vapautuvat poistokaasujen mukana. Tritium vapautuu vesihöyrynä. Se voidaan tarvittaessa poistaa kondensoimalla höyry. Hiili 14 vapautuu hiilidioksidina. Jodi poistetaan adsorboimalla se HEPAsuodattimiin. Kaikki muut radionuklidit, >99,99 %, jäävät kiinteään jätteeseen. Menetelmällä saatu jätteen tilavuuden pienennys vaihtelee hyvin paljon, <1 % >90 %, riippuen käsiteltävän jätteen epäorgaanisen aineen määrästä. Samoin hiilidioksidin ja vesihöyryn päästö riippuu käsiteltävän jätteen koostumuksesta. 11
12 THOR prosessin merkittävin etu on, että siinä ei muodostu nestemäistä sekundääristä jätettä ja menetelmällä voidaan käsitellä myös sekundääriset jätteet. Se on hyväksytty radioaktiivisten orgaanisten jätteiden käsittelymenetelmäksi myös Yhdysvalloissa, jossa tavallinen poltto on jouduttu keskeyttämään kansalaisten yleisen vastustuksen vuoksi (Mason J.B. 003a,b). 3.. Sulasuola Hapetus sulasuolassa (Molten Salt Oxidation, MSO) on liekitön, terminen menetelmä, jossa orgaaninen materiaali hajotetaan kuumassa, sulassa suolakerroksessa käyttäen ilmaa hapettimena. Orgaaninen jätemateriaali hajoaa täydellisesti ja jätteessä olevat epäorgaaniset aineet jäävät sulaan suolaan. Myös radioaktiiviset aineet jäävät sulasuolaan. Orgaanisesta aineesta vapautuvat kaasut, hiilidioksidi ja typpioksidit, vesihöyry ja halogenidit sekä heteroatomit kuten rikki, poistetaan kaasunkäsittelyssä ennen niiden päästöä ulos. Prosesseissa tapahtuvat reaktiot voidaan kuvata yhtälöin 1,, 3 ja 4 (Hsu P.C. 1998). Pelkästään hiilivetyä sisältävä jäte: b C a H b + (a + ) O aco + bh O (1) Typpeä sisältävä orgaaninen jäte: C b a + ) O 4 b + H a H b N c + ( aco O + N c () Halogenoitu orgaaninen jäte, missä X = halogenidi: c ( b c) c b C a H b X c + Na CO3 + ( a + ) O ( a + ) CO + H O + cnax 4 (3) Rikkiä sisältävät jäte: C b 3c b + cna CO 3 + a + + ) O ( a + c) CO + H O cna SO 4 a H b S c ( + 4 (4) 1
13 Sulasuolana käytetään tavallisesti natriumkarbonaattia 700 o C 950 o C lämpötilassa. Prosessissa sulasuola toimii dispersioaineena jätteen ja ilman seokselle, hapetusreaktion katalysaattorina, kemiallisten reaktioiden lämmön siirto ja stabilointiaineena sekä kiinteiden kuona aineiden sitojana. Yhdysvalloissa Lawrence Livermore National Laboratoryssa (LLNL) on vuodesta 1997 lähtien ollut käytössä pilot mittakaavan sulasuola laitteisto orgaanisten jätteiden käsittelemistä varten. Kuvassa 3 on LLNL:n sulasuola hapetusmenetelmän kaaviokuva. Kuva 3. Integroitu MSO systeemi (Hsu P.C. 1998). LLNL:n integroitu MSO menetelmäkokonaisuus käsittää jätteen esikäsittelyn, reaktioastian, poistokaasu, suolan kierrätys ja jäännösjätteen kiinteytysjärjestelmän. Reaktioastian suorituskapasiteetti on 7 kg/h klooratuille liuosjätteille. Prosessin tehokkuutta seurattiin analysoimalla poistokaasujen koostumus ja eri kaasulajien pitoisuudet. Tehokkuus määritettiin prosentteina poistokaasussa olevan orgaanisen kokonaishiilimäärän suhde syötettävän jätteen orgaaniseen kokonaishiilimäärään. Prosessin tehokkuudeksi mineraaliöljy/tolueeniseoksella saatiin yli 99,9999 % käytettäessä 950 o C prosessointilämpötilaa. 13
14 Sekundäärisen jätteen sekä puhtaan suolan kulutuksen vähentämiseksi käytetty suola puhdistetaan kertyneistä hajoamistuotteista, metalleista ja radioaktiivista aineista. Prosessi käsittää seuraavat vaiheet: suolan liuotus, ph:n säätö, kemiallinen pelkistys, koagulointi, suodatus, ioninvaihto ja kuivaus. Kuvassa 4 on käytetyn suolan puhdistusprosessin lohkokaavio. Kuva 4. Käytetyn suolan puhdistusprosessin lohkokaavio (Hsu P.C. 1998). Jähmettynyt suola murskataan liukoisuuden nopeuttamiseksi ja liuotetaan deionisoituun veteen. Metallit saostetaan oksideina ja hydroksideina säätämällä ph emäksiseksi ja käyttämällä ditionaatia pelkistimenä. Sakkautumista ja sakan erottumista edistetään käyttämällä koagulointiin alumiinisulfaattia ja flokkaukseen aktivoitua silikaa. Sakka erotetaan suodattamalla. Suurin osa radionuklideista kerasaostuu ja poistuu 14
15 suodatuksissa. Jonkin verran liukoista uraania ja toriumia saattaa kuitenkin vielä esiintyä. Ne poistetaan ioninvaihdolla käyttäen Diphonix (Eichrom) ioninvaihdinta. Erotuksesta jäänyt sakka kiinteytetään keraamiseen muotoon loppusijoitusta varten. Tällä menetelmällä saadaan sekundäärisen jätteen määrä laskemaan alle 5 % alkuperäisestä jätteen määrästä (Hsu P.C. 1998). LLNL:ssa MSO prosessia on testattu hyvin laajasti erilaisilla nestemäisillä ja kiinteillä jätteillä. Prosessi on osoittautunut luotettavaksi ja tehokkaaksi orgaanisten jätteiden käsittelymenetelmäksi. Tehokkuus on ollut välillä >99,9999 % 99,99 % riippuen jätteen koostumuksesta (Hsu P.C. 1999). Tavalliseen polttoon verrattuna sulasuolamenetelmän etuja ovat: stabiili, tasainen lämmönsiirto ja äkillisistä reaktioista aiheutuvien lämmönvaihteluiden nopea tasaantuminen liekkien puuttuminen poistokaasuja vapautuu vähemmän lämpötila on satoja asteita matalampi kuin tavallisessa poltossa Plasmakäsittely Jätteiden plasmakäsittelyssä käytetään plasmakaarikuumennusta, jolla voidaan päästä aina 0000 o C lämpötilaan. Korkeassa lämpötilassa orgaaniset aineet höyrystyvät ja metallit sekä epäorgaaniset aineet sulavat. Prosessin olosuhteita säädetään muuttamalla plasmakaasun (Ar tai N ) ja hapettavan kaasun (ilma tai O ) virtauksia. Vapautunut höyryfaasi joko jälkipoltetaan tai hapetetaan katalyyttisesti ja poistokaasut puhdistetaan. Sula kuona poistetaan ja jäähdytetään. Suurin osa radioaktiivisista aineista jää kiinteään jätteeseen. Tavallisesti kiinteä jäte kelpaa suoraan loppusijoitettavaksi, mutta se voidaan myös lasittaa prosessin yhteydessä. Sekundääristä jätettä tulee ainoastaan poistokaasujen puhdistuksesta (IAEA 004). Ongelmallisten, kemiallisten jätteiden käsittelyyn on kehitetty plasmakaarimenetelmää Yhdysvalloissa (Deckers J. 001), Venäjällä (Polkanov M.A. 001) ja Japanissa (Nakshio H. 001). Yhdysvalloissa valmistettu plasmakaarisulatin PACT (Plasma Arc Centrifugal Treatment) on otettu käyttöön USA:n lisäksi myös Japanissa, Saksassa, 15
16 Sveitsissä ja Ranskassa. Kuvassa 5 on esitetty PACT plasmakaarisulattimen toimintaperiaate o C lämpötilassa ionisoituva plasmakaasu kohdistetaan jätekerrokseen. Prosessin aikana sentrifugaalinen voima pitää jätemassan upokasmallisessa uunissa ja pyörimisliike siirtää jätemassan kertaa minuutissa plasmakaaren alle. Hidastamalla pyörimistä tyhjennetään sula jäännös uunin alla olevaan keräysastiaan. Yläosasta lisätään uuniin uusi jätekerros sulan jäännöskuonan päälle. Prosessointikammiossa oleva alipaine estää kontaminaation leviämisen ympäristöön (Deckers J. 001). Kuva 5. PACT plasmakaarisulattimen kaaviokuva (Deckers J. 001). Kuvassa 6 on Sveitsiin Würenlingeniin 1990 luvun lopussa rakennetun plasmasysteemillä toimivan jätteidenkäsittelylaitoksen ZWILAG (Zwischenlager Würenlingen AG) vuokaavio. ZWILAGissa on PACT plasmakaarisulatin ja tavanomainen liuoskemiallinen poistokaasujen neutralointi ja suodatussysteemi. Laitoksessa on tarkoitus käsitellä kaikki matala aktiiviset jätteet, joita tulee ydinenergian tuotannosta ja radionuklideja käsittelevistä laitoksista. Plasmakäsittelyllä on suunniteltu prosessoitavan 00 kg/h palavaa jätettä tai 300 kg/h epäorgaanista jätettä. Varsinaisen radioaktiivisen jätteen käsittelyn on arvioitu alkavan vuoden 00 jälkipuoliskolla (Wenger J.P. 001). 16
17 Kuva 6. ZWILAGin plasmaprosessoinnin vuokaavio (Wenger J.P. 001). Plasmakäsittelyn etuja ovat: voidaan käsitellä kaikenlaisia orgaanisia ja epäorgaanisia jätteitä sekä niiden seoksia jätteiden esikäsittelyä ei tarvita jätteet voidaan käsitellä tynnyreissään avaamatta tynnyreitä prosessista syntyy jätteeksi vain yksi tuote, joka fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan soveltuu suoraan loppusijoitettavaksi prosessista jäävän jätteen tilavuus on hyvin pieni, joten menetelmän tilavuudenpienennystekijä on korkea ja vastaavasti jätteen loppusijoituskustannukset laskevat tehokkaalla poistokaasujen jälkikäsittelyllä päästään puhtaaseen päästöilmaan, joka täyttää nykyiset päästövaatimukset. 17
18 4. Yhteenveto Radionuklidien erottaminen käytetystä ydinpolttoaineesta nukliditransmutaatiota varten hydrometallurgisin menetelmin käsittää useita peräkkäisiä neste nesteuuttoja. Uutoissa toisena nestefaasina on erotettavalle nuklidille tai nuklidiryhmälle spesifinen orgaaninen yhdiste laimennettuna orgaaniseen liuottimeen. Käytöstä poistettu orgaaninen jäteliuos on matala aktiivista jätettä, joka sisältää pieniä määriä radionuklideja ja orgaanisen yhdisteen hajoamisesta syntyneitä tuotteita käytetyssä liuottimessa. Vuosikymmeniä käytössä olleen PUREX prosessin orgaaniselle liuosjätteelle on käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa kehitetty menetelmät, joilla radioaktiiviset aineet saadaan erotettua tributyylifosfaatti/hiilivetyliuoksesta ja orgaaninen jäännös voidaan polttaa. Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksessa käytetään hydrokemiallista menetelmää ja La Haguen jälleenkäsittelylaitoksessa pyrolyysiä jätteeksi jäävän tributyylifosfaatti/hiilivetyliuoksien tuhoamiseen. Orgaaniset radioaktiiviset jäteliuokset luokitellaan ongelmajätteeksi orgaanisten aineiden hajoamisessa syntyvien kaasujen aiheuttaman korroosion vuoksi. Siksi niitä ei haluta käsitellä tavallisissa matala aktiivisten jätteiden polttolaitoksissa. Viime aikoina myös sallitut pitoisuudet kaasupäästöissä ovat tiukentuneet. Lisäksi väestön yleinen vastustus radioaktiivisten jätteiden polttoa vastaan on rajoittanut polttolaitosten käyttöä ja aiheuttanut laitoksien väliaikaista sulkemista esimerkiksi Yhdysvalloissa. Viime vuosina onkin voimakkaasti panostettu uusien jätteenpolttomenetelmien kehittelyyn ja käyttöönottoon eri maissa. Uusinta jätteidenpolton teknologiaa edustavat THOR pyrolyysi/höyrynreformointi, sulasuola ja plasmamenetelmä. Kaikki kolme prosessia ovat kaksivaiheisia. Ensimmäinen vaihe käsittää jätteen hajottamisen termisesti ja toinen vaihe kaasumaisten hajoamistuotteiden jälkipolton ja käsittelyn. THOR ja sulasuolamenetelmän etuna on matala lämpötila. Prosessit ovat helpommin hallittavissa, korroosiota aiheuttavia yhdisteitä syntyy vähemmän ja poistokaasut ovat puhtaampia. THOR prosessista tuleva jäte on jauhetta, joka vaatii betonoinnin ennen loppusijoitusta. Sulasuolaprosessista tuleva jäte on kiinteää suolaa, joka muutetaan keraamiseen muotoon ennen loppusijoitusta. Suolajäte voidaan myös puhdistaa menetelmällä, joka koostuu 18
19 yhdistelmästä saostus suodatus ioninvaihto. Suola voidaan käyttää uudelleen. THOR ja sulasuolaprosessilla jätteen tilavuuden pienennys ja poistokaasujen puhtaus riippuu käsiteltävän jätteen koostumuksesta. Plasmamenetelmän etuna on prosessoinnista jäljelle jäävän jätteen pieni tilavuus. Lisäksi jäte voidaan suoraan loppusijoittaa. Plasmamenetelmän haittapuolena on sen vaatima korkea lämpötila, joten sen käyttökustannukset ovat suuret. Myös laitekustannukset ovat korkeat. Kaikki kolme menetelmää on otettu käyttöön. THOR prosessi on hyväksytty Yhdysvalloissa tributyylifosfaattijäteliuoksien hävitysmenetelmäksi. Sulasuola on pilotkoevaiheessa Lawrence Livermoren kansallisessa laboratoriossa. Plasmakäsittely on otetttu käyttöön mm. Würenlingissä Sveitsissä 000 luvun alussa. 5. Kirjallisuusviitteet Balazs B. et al., 1997, Destruction of hazardous and mixed wastes using mediated electrochemical oxidation in a Ag(II)HNO 3 bench scale system, 6emsfm/webviewable/ pdf Cooper J.F. et al., 1998, Applications of direct chemical oxidation to demilitarization, J6kjW3/webviewable/ pdf Deckers J. et al., 001, Plasma treatment of problematic waste, Proc. Int. Conf., Bruges 001, Radioactive Waste Management and Environmental Remediation ASME 001 Hsu P.C. et al., 1998, Integrated demonstration of molten salt oxidation with salt recycle for mixed waste treatment, Proc. Int. Conf., Tucson 1998, Waste Management, WM 98 Hsu P.C. et al., 1999, Molten salt oxidation for treating low level mixed wastes, Proc. Int. Conf., Tucson 1998, Waste Management, WM 99 Hutson G.V., 1996, Waste treatment kirjassa The Nuclear fuel cycle from ore to waste, ed. P. D. Wilson, Oxford University Press, 1996, IAEA, 004, Predisposal Management of Organic Radioactive Wastes, Technical Reports Series no. 47, International Atomic Energy Agency, Vienna,
20 Mason J.B. et al., 003a, Steam reforming technology for denitration and immobilization of DOE tank wastes, Proc. Int. Conf., Tucson 003, Waste Management, WM 03 Mason J.B. et al., 003b, Studsvik processing facility update, Proc. Int. Conf., Tucson 003, Waste Management, WM 03 Mason J.B. et al., 003c, Pyrolysis/steam reforming technology for treatment of TRU orphan waste, Proc. Int. Conf., Tucson 003, Waste Management, WM 03 Moulin J. P. et al., 1998, MDS: Mineralization solvent process, Proc. 5 th Int. Conf., Nice Acropolis 1998, Recycling, Conditioning and Disposal, RECOD 98, Nakshio H. et al., 001, Study on plasma melting of miscellaneous low level radioactive waste, Proc. Int. Conf., Bruges 001, Radioactive Waste Management and Environmental Remediation ASME 001 Ozawa M. and Wakabayashi T., 1999, Status on nuclear waste separation and transmutation technologies in JNC, Proc. Int. Conf. Jackson Hole, Wyoming 1999, Future Nuclear Systems, GLOBAL 99 Paajanen A. ja Harjula R., 003, Hydrometallurgiset erotusmenetelmät, projektiraportti PRO1/T7038/0, VTT Paajanen A. ja Harjula R., 004, P&T radionuklidien erotus hydrometallurgisten prosessien sekundäärisistä jäteliuoksista, projektiraportti PRO1/P7010/04, VTT Polkanov M.A. et al., 001, Plasma treatment of radioactive waste in shaft furnace, Proc. Int. Conf., Bruges 001, Radioactive Waste Management and Environmental Remediation ASME 001 RWE NUKEM GmbH, 00, Pyrolysis of Radioactive Organic Waste, Wenger J. P. et al., 001, Start up of the ZWILAG plasma radwaste treatment system, Proc. Int. Conf., Bruges 001, Radioactive Waste Management and Environmental Remediation ASME 001 0
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotSuomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus
Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus Markku Anttila (VTT) Airi Paajanen, Risto Harjula (HYRL) KYT2010-puoliväliseminaari 26.9.2008, Helsinki 2 Ydinpolttoainekierron strategiset päävaihtoehdot
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotHAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA ANNA MIKOLA TILANNE HAITTA-AINEIDEN POISTAMISEN OSALTA Uuteen asetukseen on tullut PFOS, jolle Suomi on ratifioimassa
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotSeosten erotusmenetelmiä
Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
Lisätiedot4 Yleiskuvaus toiminnasta
4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotHUBER Hiekankäsittelyjärjestelmät
WASTE WATER Solutions HUBER Hiekankäsittelyjärjestelmät Laadukas tekniikka Korkea erotusaste Korkea mineraalisten aineiden tuotto Alhaisemmat poistokustannukset Hiekankäsittely Likaista hiekkaa ja muuta
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotVoimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella
Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotKEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotMUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010
MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 Orgaanisten yhdisteiden elektrokineettinen hapetus -EKO teknologia - Lupaavia käyttökokemuksia Suomessa ja Ruotsissa Eko Harden Technologies Oy Erkki Lindberg puh
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotHydrometallurgiset erotusmenetelmät
PROJEKTIRAPORTTI PRO1/T7038/02 25.2.2003 Hydrometallurgiset menetelmät Kirjoittajat: Airi Paajanen Risto Harjula Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit, Ydinenergia
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotLentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä
Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotTÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.
TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,
LisätiedotDYNASAND ratkaisee suodatusongelmat
DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotNikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys
Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä
LisätiedotCBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotURAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN
URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotPOLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA
PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio
LisätiedotTestata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.
TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotLoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä
LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä BioCO 2 -projektin workshop Hiilidioksidin hyötykäytön mahdollisuudet 7.9.2017 Tapio Tirri LoCap - Paikallisesti talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotBiologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka
Biologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka Prosessiasiantuntija Pöyry Environment Oy 1 Yleistä Biomassa sitoo fosforia yli normaalin metaboliatarpeen PAO (Phosphorus-Accumulating
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotAvolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Avolähteet Hanna Tuovinen Säteilyaltistuksen ja säteilylähteiden luokat Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 16 ja liite 4 Säteilyaltistuksen luokka Työperäinen altistus Väestön altistus Annos
LisätiedotHUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn
HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne
LisätiedotSähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia
Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotKYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT
KYT - Syväbiosfääritutkimukset Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Mikrobien merkitys syväbiosfäärissä Mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset tuhansia lajeja Yleensä matala aineenvaihdunta,
Lisätiedot2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT
Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT KYT2014-seminaari 18.3.2015 Risto Koivula, HYRL www.helsinki.fi/yliopisto 30.4.2015 1 Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT Tutkimusaihe
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
LisätiedotAmmoniumsulfaatin tuotanto nikkelin valmistuksen yhteydessä
Ammoniumsulfaatin tuotanto nikkelin valmistuksen yhteydessä Nornickel Harjavallan yleisesittely Nornickel Harjavallan valmistusprosessi ja tuotteet Nikkelikiven liuotus laimeaan rikkihappoon Koboltin uutto
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotHIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY
HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Christoph Gareis, HSY Historia ja lähtötilanne (1) Ennen 2015 käytettiin vanhaa kompostointilaitosta biojätteen jälkikompostointilaitoksena V. 2015 valmistunut
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotOpas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:
Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: TUNNISTA NESTEET (JOS NE OVAT TUNTEMATTOMIA) KEMIKAALIEN LUOKITTELU KATSO SIVU 314 MUKANA HAPPOJA TAI EMÄKSIÄ? KATSO SIVU 3342 MUKANA ON VAARALLISIA NESTEITÄ
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotEmäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun
P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotTUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO. 9058501 Märkä- ja kuivaimuri GWD 350-2 638 x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m
MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä.
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
Lisätiedot181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Käyttötarkoituskoodi
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi AGUM O Tunnuskoodi Reach-rekisteröintinumero 1.2. Aineen tai seoksen
LisätiedotHARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta
LisätiedotFaasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.
FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotAbsol. monipuolinen imeytysaine
Absol monipuolinen imeytysaine Absol ehdottomasti oikea valinta ympäristölle vaarallisten nesteiden imeytykseen Absol sitoo, puhdistaa ja neutraloi nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle vaaralliset nesteet.
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
Lisätiedot