Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Transkriptio

1 Hyvä luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelija Tämän oppaan tarkoitus on toimia nimensä mukaisesti oppaana jatkoopintoihin liittyvissä asioissa. Opinto-oppaaseen on pyritty keräämään keskeiset jatko-opiskelua koskevat käytännön ohjeet ja määräykset. Niinpä opiskelun voi hyvin aloittaa perehtymällä tähän vihkoseen. Oppaaseen tutustuminen saattaa säästää turhalta juoksulta ja epätietoisuudelta. Ellet löydä oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi kysyä. Käytettävissäsi ovat mm. opintoneuvojat, oppiaineiden professorit sekä laitosten ja tiedekunnan toimistot. Ohjeiden lopussa on liitteenä myös jatko-opintojen seurantaan liittyvät lomakkeet. Heikki Kuoppala opintoasiainpäällikkö

2 J AT K O T U T K I N N O T 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Oikeus filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen on henkilöllä, joka on suorittanut luonnontieteellisen koulutusalan filosofian kandidaatin tai filosofian maisterin tutkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon. Jos jatko-opintoihin oikeuttava perustutkinto on suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa (toisessa tiedekunnassa tai yliopistossa), opiskelijan jatko-opintosuunnitelmansa hyväksytään ensin laitosneuvostossa kuten jatko-opintosuunnitelmat yleensä, mutta varsinaisen jatko-opintooikeuden myöntää dekaani. Tätä varten opiskelija toimittaa tiedekuntaan anomuksen, josta selviää hakijan henkilötiedot (nimet myös entinen sukunimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus), yhteystiedot (kotiosoite, puhelin ja sähköposti) sekä pääaine. Anomuksen liitteenä ovat hyväksytty jatko-opintosuunnitelma sekä kopiot tutkintotodistuksesta. 2. Ilmoittautuminen yliopistoon Jatkotutkintoa suorittavat voivat ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi jatko-opiskelijoiksi vasta jatko-opintooikeuden saatuaan. Jatko-opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi opiskelijaksi yliopistoon lukuvuosittain. 3. Jatko-opintosuunnitelman laatiminen 3.1. Yleistä Neuvottelut jatko-opinnoista on syytä aloittaa pääaineen professorin kanssa. Jatkotutkintoja koskevat koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat vahvistetaan toukokuun loppuun mennessä (tarvittaessa vuosittain). Opiskelija laatii henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelmansa koulutusohjelman tiedekuntaneuvoston päätöksellä hyväksytyn jatko-opintojen opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyy opiskelijan pääaineen laitosneuvosto oppiaineen professorin ja työn ohjaajien esityksestä. Suunnitelman allekirjoittavat jatko-opiskelija, oppiaineen professori sekä ohjaajat. Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. muutokset suoritettaviin opintojaksoihin) voidaan sopia ja päättää yhdessä ja yksimielisesti jatko-opiskelijan, ohjaajien ja oppiaineen edustajan kanssa ilman laitosneuvoston käsittelyä (vahvistetaan allekirjoituksilla). Jos yksikin em. osapuoli vaatii, on ajanmukaistaminen ja muutokset käsiteltävä laitosneuvostossa.

3 3.2. Ohjaajat Jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä jatko-opiskelijalle nimitetään pääsääntöisesti vähintään kaksi työnohjaajaa, joista toinen voi olla pääohjaaja. Jatko-opintojen päävastuullinen ohjaaja on professori tai dosentti. Laitosneuvosto voi kuitenkin määrätä ohjaajaksi myös muun vähintään samantasoisen opintosuorituksen suorittaneen, tieteellisesti pätevän henkilön (vähintään lisensiaatintutkinnon suorittanut lisensiaatintutkimusta ja vähintään tohtorintutkinnon suorittanut väitöskirjaa varten) Aikataulu Jatko-opintosuunnitelmaan liitetään myös kurssien ja tutkinnon suorittamisen aikataulu. Jatko-opintojen toteutumista seurataan säännöllisesti esimerkiksi viikko- tai tutkimuspalavereissa, joissa laitoksen jatkoopiskelijat esittelevät omaa tutkimustaan ja sen etenemistä Perustutkinnon ylimääräisten opintojen käyttö jatko-opinnoissa Opiskelija tehnyt perustutkintonsa ennen voimassa olleiden tutkintoasetusten mukaisesti Opiskelija voi, jos opetussuunnitelma sallii käyttää jatko-opinnoissaan hyväkseen perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja/tai syventäviä opintojaksoja tai kokonaisuuksia tai erittäin perustellusta syystä perusopintotasoisia opintoja. Opinnot voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja. Sellaisia kursseja, jotka opiskelijan on täytynyt suorittaa pakollisena perustutkintoonsa, hän ei voi sisällyttää jatko-opintoihinsa. Opiskelija on tehnyt ylemmän korkeakoulututkinnon voimaan astuneen uuden tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisesti: Opiskelijan filosofian maisterin tai muuhun ylempään korkeakoulututkintoon (120 op) mahdollisesti sisällytettyjä ylimääräisiä perus-, aine- tai syventäviä opintoja ei voi sijoittaa enää toiseen, jatkona seuraavaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. HUOM! ennen voimassa olleiden tutkintoasetusten mukaan perustutkinnon esimerkiksi FK-, FM-, MMK-, KM-, jne tutkinnon minimilaajuus on 160 ov ja DI- tai vanhan aineenopettajan tutkinnon minimilaajuus on 180 ov, joten jatko-opintoihin ei saa ottaa perustutkinnosta opintoja enempää kuin minimilaajuus sallii. Yli kymmenen vuotta vanhempien ylimääräisten opintojen sisällyttämisestä jatko-opintoihin, on ensin selvitettävä, ovatko opinnot edelleen asian- ja ajanmukaisia käytettäväksi jatko-opinnoissa. Perustutkintoon kuuluneet ja jatko-opintoihin hyväksytyt ylimääräiset opinnot erotellaan ja mainitaan tarvittaessa jatko-opintosuunnitelmassa.

4 3.5. Poikkeuksia Jatko-opintosuunnitelmassa mainitaan myös mahdolliset pääainetta täydentävät opinnot, jos * jatko-opintoja aloittavalla opiskelijalla vaihtuu pääaine (eri kuin perustutkinnossa) tai * perustutkinto (esim. FM, DI, MMK, jne) on suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa tai * perustutkintoa ei ole suoritettu vähintään hyvin tiedoin (= pääaineen arvosana) tai * opiskelija on suorittanut perustutkintonsa LuTK:ssa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa 3.6. Tiedottaminen Päätös ja hyväksytyn jatko-opintosuunnitelman kopio (oikeaksi todistettu) lähetetään laitokselta tiedoksi asianomaiselle opiskelijalle, tiedekuntaan, opiskelijapalveluihin, ohjaajalle (-jille) sekä oppiaineen professorille. Alkuperäinen jatko-opintosuunnitelma säilytetään laitoksella joko pöytäkirjan liitteenä tai erikseen arkistoituna. 4. Tiedekunnan maisteri- ja jatkokoulutustyöryhmä (MaTo-ryhmä) ja seurantaryhmät 4.1. Seuranta- ja tukiryhmien nimeäminen Tiedekunnassa on jatko-opintojen kehittämistä ja koordinointia varten erikseen nimetty tiedekunnan maisterija jatkokoulutustyöryhmä (MaTo-ryhmä). Laitosneuvosto nimeää jokaiselle jatko-opiskelijalle seurantaryhmän, johon kuuluu vähintään kaksi työn osalta ulkopuolista, tieteellisesti pätevöitynyttä henkilöä (professori, tohtorin tutkinnon suorittanut yliassistentti, lehtori, post doc tai dosentti). Kuitenkin myös työn ohjaaja (-jat) voi kuulua seurantaryhmään, mutta hän ei voi olla ryhmän puheenjohtaja. Jos ohjaaja ei ole seurantaryhmässä, voi seurantaryhmä kuulla ohjaajaa (-jia) tieteellisinä asiantuntijoina Raportointi ja seuranta Väitöskirjan tekijä sitoutuu jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua työnsä aloittamisesta antamaan seurantaryhmälle lomakemuotoisen raportin työnsä ja opintojensa etenemisestä, sekä tekemään suunnitelman seuraavan vuoden työskentelystä ja opinnoista. Myös seurantakauden aikana tehdyistä ja / tai julkaistavaksi lähetetyistä julkaisuista raportoidaan. Mahdolliset poikkeamat aikaisemmin tehdystä suunnitelmasta on annetussa raportissa perusteltava. Raportointi voidaan, mikäli laitos niin haluaa, yhdistää esimerkiksi seminaareihin. Kaikki jatko-opiskelijat toimivat samanlaisen raportointikäytännön piirissä, rahoittajasta riippumatta. Tällöin myös Graduate Schoolissa olevat opiskelijat täyttävät ja toimittavat seurantalomakkeen tiedekuntaan. Seurantaryhmä keskustelee raportin pohjalta erikseen sekä työn tekijän, että ohjaajien kanssa tutkimukseen ja jatko-opintojen suorittamiseen liittyvistä asioista. Seurantaryhmä tekee käydyistä keskusteluista kirjallisen raportin, joka toimitetaan sekä työn tekijälle, että ohjaajille.

5 Lisäksi seurantaryhmä toimittaa tiedekunnalle raportin kalenterivuosittain mennessä jokaisesta aktiivisesta jatko-opiskelijasta erillisellä lomakkeella, jossa kysytään tärkeimpiä kyseiseen jatko-opintoprojektiin ja sen etenemiseen liittyviä asioita. Lomakkeelle ei sisällytetä varsinaista raporttia käydyistä keskusteluista. Graduate Schoolissa olevat opiskelijat toimittavat tiedekunnan seurantalomakkeen Graduate Schoolissa noudatettavan raportointiaikataulun mukaisesti. Mikäli jatko-opiskelija tai työn ohjaaja haluaa, seurantaryhmässä esiin tulleita asioita voidaan tuoda tiedoksi tiedekunnan maisteri- ja jatkokoulutustyöryhmän (MaTo-ryhmä) puheenjohtajalle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Mikäli kyseessä on luonteeltaan periaatteellinen linjanveto, käsitellään se tiedekunnan maisterija jatkokoulutustyöryhmässä (MaTo-ryhmä). Tiedekunta edellyttää alkaen jatko-opiskelijoiden matka-apurahoja myöntäessään seurantaryhmäraporttien toimittamisen ohjeiden mukaisesti. 5. Tutkinnot ja tutkimustyöt 5.1. Filosofian lisensiaatin (FL) tutkinto Filosofian lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että filosofian maisteri voi täysitoimisesti opiskellen suorittaa vähintään 150 opintopisteen laajuisen tutkinnon noin kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän * on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan, * osallistuu järjestettävään lisensiaatin koulutukseen, * suorittaa pää- ja sivuaineen teoria- ja erikoistumisopintoja vähintään 60 opintopistettä hyvin tiedoin siten kuin niistä erikseen koulutusohjelman jatko-opintojen opetussuunnitelmassa määrätään (pää- ja sivuaineen opinnot voivat, jos opetussuunnitelma sallii, esimerkiksi olla perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja syventäviä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja; kaikki ne opintosuoritukset, jotka arvostellaan laatumaininnalla, on suoritettava pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin), sekä * laatii 90 opintopisteen laajuisen lisensiaatintutkimuksen, joka osoittaa kykyä itsenäisesti käyttää ja soveltaa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimus on opiskelijan laatima kirjallinen selvitys tutkinnon pääaineen alaan kuuluvasta tutkimustehtävästä ja sen tieteellisestä ratkaisusta. Tutkimuksesta tulee ilmetä opiskelijan kyky itsenäisesti käyttää ongelman ratkaisemiseen soveltuvia tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen laajuus on 90 opintopistettä. Se voi koostua myös kahdesta tai useammasta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä osajulkaisusta ja niistä laaditusta yhteenvedosta, mikäli jokainen näistä osajulkaisuista täyttää yhtenäiselle esitykselle asetettavat tasolliset vaatimukset. Lisensiaatintutkimukseen voi sisältyä myös osajulkaisuja, joissa opiskelijan lisäksi on muita tekijöitä. Opiskelijalla tulee olla jokaisessa osajulkaisussa itsenäinen ja merkittävä osuus.

6 5.3. Filosofian tohtorin (FT) tutkinto Filosofian tohtorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että filosofian maisteri voi täysitoimisesti opiskellen suorittaa tutkinnon noin neljässä vuodessa. Filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän * on suorittanut em. mukaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon ja laatii väitöskirjan tai hän * on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tai muun soveltuvan tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan, * osallistuu järjestettävään tohtorikoulutukseen, * suorittaa pää- ja sivuaineen teoria- ja erikoistumisopintoja vähintään 60 opintopistettä hyvin tiedoin siten kuin niistä erikseen koulutusohjelman jatko-opintojen opetussuunnitelmassa määrätään (huom. ei tarvitse tehdä, jos on lisensiaatintutkinto) (pää- ja sivuaineen opinnot voivat, jos opetussuunnitelma sallii, esimerkiksi olla perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja syventäviä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja; kaikki ne opintosuoritukset, jotka arvostellaan laatumaininnalla, on suoritettava pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin) sekä * laatii väitöskirjan Väitöskirja Väitöskirjassa väittelijän on osoitettava kykyä itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijöillä on niissä itsenäinen ja merkittävä osuus. Yhteenveto-osan tulee olla väittelijän tekemä Saman osajulkaisun käyttäminen useammassa kuin yhdessä väitöskirjatyössä Pääsääntöisesti julkaisua voi käyttää vain yhdessä väitöskirjassa. Kuitenkin perustellusta syystä, esimerkiksi julkaisun laajuuden ja sen vaatiman työmäärän vuoksi, voidaan samaa osajulkaisua käyttää useammassa väitöskirjassa. Ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus oman julkaisunsa käyttämiseen omassa väitöskirjassaan ja mikäli ko. julkaisua halutaan käyttää jonkin muun väitöskirjan osajulkaisuna, tulee siihen saada suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta/ohjaajilta. Tällöin suostumuksen tulee käydä ilmi ao. kirjoittajien (joilla on samoja osajulkaisuja) yhteisesti laatimasta ja allekirjoittamasta selvityksestä kunkin omasta osuudesta työn tekemisessä ja julkaisun laadinnassa. Laitoksen johtajan vahvistama selvitys tulee hyväksyttää tiedekuntaneuvostossa painatuslupaa haettaessa. Tiedekuntaneuvosto ratkaisee mahdolliset erimielisyydet. Pääsääntöisesti kuitenkin vähintään puolet väitöskirjan julkaisuista pitää olla sellaisia, joita kukaan muu ei ole käyttänyt väitöskirjassaan. Näistä ohjeista voidaan perustellusta syystä tiedekuntaneuvoston päätöksellä poiketa.

7 5.6. Muuta Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava vahvistetussa opintosuunnitelmassa määrätyllä tavalla opetukseen, laadittava väitöskirja, jonka tiedekunta hyväksyy julkisen tarkastuksen jälkeen sekä suoritettava muut opetussuunnitelmassa määrätyt opintosuoritukset tai osallistuttava muuhun sitä korvaavaan tai täydentävään tieteelliseen toimintaan. Toisen yliopiston tai tiedekunnan jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on aina selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. Väitöskirjajulkaisusta, myös verkkoversiosta, tulee aina käydä ilmi väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. 6. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien määrääminen Esityksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi (vähintään kaksi) tekee dekaanille oppiaineen professori. Tarkastajien on oltava vähintään lisensiaatintutkinnon suorittaneita tai professorin virkaan nimettyjä ja heistä vähintään toisen on oltava oman tiedekunnan ulkopuolelta. Laitoksen dosentti, joka ei kuitenkaan kuulu laitoksen henkilökuntaan, voi toimia myös tarkastajana. Lisensiaatintutkimuksen ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Tarkastajien on toimitettava lausuntonsa tiedekuntaneuvostolle kuukauden kuluessa siitä, kun lisensiaatintutkimus on jätetty heille tarkastettavaksi. Tutkimuksen hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisten lausuntojen perusteella arvosanoilla approbatur -- laudatur. Tekijällä on oikeus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa. Tekijällä on myös valitusoikeus lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. 7. Väitöskirjan ennakkotarkastajien määrääminen Esityksen dekaanille väitöskirjan esitarkastajista tekee oppiaineen professori siinä vaiheessa, kun tiedekuntaan on toimitettu väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus tai artikkeliväitöskirjaan kuuluvat julkaisut, käsikirjoitukset ja tiivistelmät kolmena (3) kappaleena. Esitykseen liitetään kirjalliset perustelut asiantuntijoiden valinnoista. Esitarkastajat, joita on vähintään kaksi (2), valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta. Laitoksen dosentti, joka ei kuitenkaan kuulu laitoksen henkilökuntaan, voi toimia myös tarkastajana. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Esitarkastajien on oltava vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita tai professorin virkaan nimettyjä Esitarkastajille varataan aikaa lausunnon antamiseen enintään kaksi (2) kuukautta. Painatuslupa myönnetään esitarkastajien lausuntojen perusteella.

8 8. Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston Acta Universitatis Ouluensis- sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, omakustanteena tai kaupallisena kustanteena. Väitöskirjan tekijä hankkii omakustanteelle myös ISBNnumeron. Omakustanteena tehty väitöskirja voidaan myös julkaista väitöstilaisuuden jälkeen muokattuna versiona. Muussa painossa julkaistuista väitöskirjoista korvataan väittelijälle yliopiston vahvistama korvaus. Väittelijä toimittaa alkuperäisen maksetun laskun yliopiston talous- ja toimitilapalveluihin (lisätietoja antaa Eija Korhonen, p ). Korvaus maksetaan väittelijälle sen jälkeen, kun väitöskirja on hyväksytty. Tarkat ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta (myös elektronisessa muodossa), jakelusta, määristä ja tiedottamisesta sekä muista ohjeista mm. koskien väitöstilaisuutta, karonkkaa yms löytyvät osoitteista: Yliopisto maksaa väitöskirjoista 56 kpl, jotka väittelijän tulee jakaa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta (jakeluosoite yllä). Samalla on jätettävä ohjeiden mukaan laadittu tiivistelmä, ellei sitä ole toimitettu aikaisemmin. Tiivistelmän ehdoton enimmäispituus on yksi sivu. Jos väitöskirja on painettu muualla kuin Oulun yliopistopainossa, tekijä toimittaa julkaisumyymälään 10 myyntikappaletta. Lisäksi väittelijän kappaleista 3 4 kpl kansitetaan väittelijälle, kustokselle ja vastaväittäjille väitöstilaisuutta varten. 9. Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen Dekaani nimeää vastaväittäjä(t) ja kustoksen painatusluvan myöntämisen jälkeen ja heidän esteellisyydestään on voimassa, mitä Hallintolain 28 :ssä säädetään. Vastaväittäjä(t) ja kustos määrätään oppiaineen professorin tai työn ohjaajan esityksestä. Vastaväittäjän valinta tulee perustella kirjallisesti. Työn esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjä valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena voi toimia joko professori tai työn ohjaaja. 10. Väitöskirjan arvostelu Vastaväittäjä antaa lausuntonsa yhden (1) kuukauden kuluessa väitöksestä ja tekee esityksen arvolauseesta tiedekunnassa noudatettavien arvosteluperusteiden mukaisesti. Myös kustos voi antaa oman lausuntonsa väitöstilaisuuden kulusta. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvolauseesta. Väitöskirja arvostellaan arvosanoilla approbatur -- laudatur.

9 Väitöskirjan tekijällä on oikeus antaa vastine esitarkastajien painatuslupaa koskevista lausunnoista samoin kuin vastaväittäjän lausunnosta ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa. 11. Määräyksiä Yliopistolain 645/97 (muutos 1059/98) 42 :n toisen momentin mukaan opintosuoritusten arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa. Yliopistoasetuksen 115/98 18 :n siihen perustuvan Oulun yliopiston johtosäännön Opetuksesta ja opiskelijoista 25 :n mukaan ennen väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Asianosainen voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Yliopistolain 645/97 35 :n toisen momentin mukaan opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 12. Jatko-opintojen rekisteröinti Jatko-opintosuoritukset rekisteröidään laitoksilla ja rekisteriote liitetään FL- / FT- tutkintoanomukseen. Opiskelijoiden on itse huolehdittava ja valvottava suoritusten kirjautumisesta rekisteriin. 13. Suoritusmerkinnät Pääaineen ja muiden opintojen kokonaisuusmerkinnät antaa oppiaineen professori ja sivuaineen (saman oppiaineen opintoja yli 15 op) merkinnät antaa ko oppiaineen professori. Pää- ja sivuaineen sekä muiden opintojen loppumerkinnöissä mainitaan / erotellaan myös ne perustutkintoon ylimääräisenä kuuluneet opinnot, joita on hyödynnetty jatko-opinnoissa. Pää- ja sivuaineiden opinnot arvostellaan 5-portaisella asteikolla: välttävät tiedot, tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot, kiitettävät tiedot ja erinomaiset tiedot. 14 Tutkintotodistuksen (FL / FT) anominen Dekaani myöntää tutkintotodistukset erikseen ilmoitettuina päivinä. Opinnäytteiden ja tutkintotodistusten anomiseen liittyvien asiakirjojen sisäänjättöaika päättyy 12 päivää ennen päätöspäivää. Mikäli todistuksista halutaan myös englanninkielinen liite, niin todistusanomukseen kirjoitetaan tutkimustyön nimi englanniksi käännettynä. Tarkemmat ohjeet FL- ja FT-tutkinnon suorittamisen loppuvaiheista saa tiedekunnasta.

10 BIOKEMIAN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Filosofian lisensiaatin / tohtorin tutkinto 1. Pääaine- ja sivuaineopinnot vähintään 60 / 60 op Suorituksiksi lisensiaatintutkintoa varten voidaan hyväksyä mm Jatkotutkintokuulustelu (ei pakollinen) 1.2. Jatkokoulutus-/tutkijaseminaarit Osallistuminen Esitelmä 1.3. Erikoiskurssit ja -luennot 1.4. Kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen toiminta Kotimainen tieteellinen kokous Kansainvälinen tieteellinen kokous 2. Lisensiaatintutkimus / väitöskirja 90 / 180 op 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Opinnot yhteensä vähintään 150 / 240 op Lisensiaattikuulustelun aihe sovitaan laitoksen professorin kanssa. Jatkokoulutusseminaareista saatavat opintoviikkomäärät määräytyvät osallistumiskertojen (10 / 2 op) ja pidettyjen seminaariesitelmien (1 / 2 op) lukumäärän mukaan. Kansallisesta tai kansainvälisestä tieteellisestä toiminnasta saatavia opintosuorituksia voidaan sisällyttää tutkintoon siten, että kansallisessa kokouksessa esitetystä posterista saa 1 op ja suullisesta esitelmästä 2 op sekä kansainvälisessä kokouksessa osallistumisesta 1 op ja posterista 2 op ja suullisesta esitelmästä 4 op. Niiden puuttuminen ei kuitenkaan estä jatkotutkinnon suorittamista. Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon biokemiassa voi suorittaa luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

11 Opiskelijan nimi ja hetu: Osoite: Puh. ja sähköpostiosoite: BIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA (pääaineen ollessa eläinekologia, genetiikka, fysiologinen eläintiede, kasviekologia, kasvifysiologia) 1. Pää- ja sivuaineen opinnot vähintään 60 op Erikoistumisalan metodiikka - kursseja tai kirjatentti Tieteellinen kirjoittaminen - joko kurssi tai kirjatentti tai julkaistavaksi hyväksytyn lisensiaatti/väitöskirjatutkimukseen kuulumattoman tieteellisen artikkelin laadinta Tutkimussuunnitelmaseminaari S tai vastaava (suoritettava vuoden sisällä jatko-opintosuunnitelman hyväksymisestä) Kirjallisuuskatsaus tutkimusaiheen perusproblematiikasta S, S, S (suoritettava jatko-opintojen alkuvaiheessa) Muut jatkokoulutustilaisuudet - tutkijakoulukokoukset, KAAMOS-symposium ja vastaavat 2-8 op 0-10 op 4 op 0/4 op 0-10 op Jatkotutkinnon kuulustelu tutkimustyön alalta op S, S, S (suoritettava hyvissä ajoin ennen väitöstä) Tieteelliset kokoukset - osallistuminen, esitelmä tai posteri* S, S, S Erikoiskurssit - kotimaiset erikoiskurssit - ulkomaiset erikoiskurssit - tieteellinen työskentely kotimaisissa/ulkomaisissa korkeakouluissa/ tutkimuslaitoksissa Muita pääainetta tukevia aine- tai syventäviä opintoja 2-10 op 2-10 op 0-8 op 2. Lisensiaatintutkimus (90 op) tai väitöskirja (180 op) - alustava aihe 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu 4. Seurantaryhmän jäsenet Opinnot yhteensä Päiväys vähintään 150 op (FL) vähintään 240 op (FT) Jatko-opiskelijan allekirjoitus Pääaineen professorin allekirjoitus Kahden ohjaajan allekirjoitukset Mainittu minimiopintopistemäärä on pakollinen. *Tieteellisten kokousten ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 1 op; esitelmä 2 op kansainväliset kokoukset: posteri 2 op; esitelmä 4 op Tutkintoon voi sisältyä opintoja myös muista tiedekunnista sekä muista koti- tai ulkomaisista yliopistoista. Sivuaineopintoihin voi sisältyä 2-4 op korkeakoulupedagogisia opintoja. Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännöksen 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

12 FYSIKAALISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto pääaineen ollessa biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka tai tähtitiede. 1. Jatko-opintoja vähintään 60 op (40 ov), joihin sisältyy 1.1. Jatkotutkintokuulustelu ja tieteenalan erikoiskursseja op (13 17 ov) 1.2. Jatkokoulutusseminaarit 3 6 op (2 4 ov) 1.3. Tieteelliset kokoukset 0 7 op (0 5 ov) - ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 0,75 op (0,5 ov), esitelmä 1,5 op (1 ov) kansainväliset kokoukset: posteri 1,5 op (1 ov), esitelmä 3 op (2 ov) 1.4. Muita opintoja ja tutkimusta tukevia aine- ja/tai syventäviä opintoja - voivat olla pääaine- ja/tai sivuaineopintoja op (14 25 ov) 2. Väitöskirja 180 op (120 ov) tai lisensiaatintutkimus 90 op (60 ov) - alustava aihe mainitaan Opinnot yhteensä vähintään 240 op (160 ov) (FT) vähintään 150 op (100 ov) (FL) 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Päiväys Jatko-opiskelijan allekirjoitus Ohjaajan allekirjoitus Pääaineen vastuuprofessorin allekirjoitus Ohjaajan allekirjoitus Laitosneuvosto nimeää jatko-opiskelijalle seurantaryhmän. Laitos voi järjestää myös ammatillisen pätevyyden lisäämiseen tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja ja ne voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää jatkotutkintoon. Jos opiskelija on suorittanut perustutkintonsa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan tai eri tieteenalalta kuin tulevien jatko-opintojen pääaine, hänen on tarvittaessa suoritettava pääaineen osalta täydentäviä opintoja. Nämä tulee mainita henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa. Jatkotutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan. On huomattava, että varsinaista jatko-opetusta järjestetään kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja mm. laitosten ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Osa jatko-opinnoista voidaan suorittaa muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

13 GEOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Pääaineet: Geologia ja mineralogia ja Maaperägeologia Jatkotutkinnon suorittamiseen voidaan ryhtyä, mikäli filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinto on suoritettu vähintään hyvin tiedoin. Muussa tapauksessa ko. tason saavuttamiseksi on täydennettävä opintoja. Ennen jatko-opintojen aloittamista opiskelijan on laadittava jatko-opintosuunnitelma, jonka hyväksyy Geotieteiden laitoksen laitosneuvosto ja jossa esitetään alla mainitut, tutkinnon suorittamiseen liittyvät asiakohdat: Filosofian lisensiaatin tutkinto Filosofian lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava vähintään 60 op laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot sekä laadittava 90 op laajuinen lisensiaatintutkimus. 1. Pää- ja sivuaineopinnot, vähintään 60 op Erikoistumisopintoja 30 op * Pääaineen ja sivuaineiden opinnot tulee valita niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin tutkimuksen erikoisalaa ja tutkintorakennetta. * Opintoihin tulee sisällyttää kirjallinen jatkotutkintokuulustelu, joka edellyttää syvällistä perehtymistä erikseen sovittavaan pääaineen aihealueeseen ja jonka laajuus on 9 op * Opintoihin voi kuulua osallistumista jatkokoulutusseminaareihin sekä esitelmien pitämistä koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä kokouksissa enintään 15 op. * Jatko-opintoja voidaan suorittaa myös muissa tiedekunnissa ja yliopistoissa. 2. Lisensiaatin tutkimus 90 op Lisensiaatintutkimus on pääaineen alaan kuuluva tutkimus, jossa opiskelijan on osoitettava kykyä käyttää itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisiä tutkimusmenetelmiä sekä osoitettava hyvä perehtyneisyytensä tutkimuksen aiheeseen. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä merkittävä itsenäinen osuus. Pääaineen arvosana määräytyy lisensiaattikuulustelun perusteella. Lisensiaattitutkimus arvostellaan erikseen. Luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa annetaan yleiset ohjeet tutkinnon suorittamisesta.

14 Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava lisensiaatin tutkinnon kuvauksen yhteydessä esitetyt pääaineen ja sivuaineiden opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 op, sekä laadittava väitöskirja. 3. Väitöskirja 180 op Filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä ja luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa esitettyjen yleisten ohjeiden mukaisesti. Väitöskirjan on oltava itsenäiseen tutkimukseen perustuva, ja sen avulla opiskelijan on ositettava syvällistä perehtyneisyyttä tutkimusalaan liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. Väitöskirjan on oltava pääaineen alalta uutta tieteellistä tietoa luova tieteellinen esitys. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Väitöskirjaan sisällytettävien yhteisjulkaisujen tuottamisessa väitöskirjatyön tekijällä on oltava merkittävä itsenäinen osuus. Jatko-opintojen aikataulu ja raportointivelvollisuus Jatko-opintosuunnitelmaansa opiskelijan on liitettävä opintojen etenemistä kuvaava aikataulusuunnitelma sekä sitouduttava laatimaan vuosittainen raportti opintojen edistymisestä.

15 KEMIAN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Filosofian lisensiaatin / tohtorin tutkinto pääaineen ollessa Epäorgaaninen kemia, Fysikaalinen kemia, Orgaaninen kemia tai Rakennetutkimuksen kemia. Tutkinnon rakenne: 1. Pääaineen teoria- ja erikoistumisopinnot vähintään 30 op 2. Sivuaineen opinnot noin 30 op 3. Lisensiaatintutkimus noin 90 op / Väitöskirja noin 180 op 1. Pääaineen teoria- ja erikoistumisopinnot, vähintään 30 op A. Seminaarit 5 op S Kemian seminaariesitelmä IV, 3 op S Kemian seminaariesitelmä V, 2 op Opiskelija osallistuu yhden lukuvuoden aikana laitoksen järjestämiin seminaaritilaisuuksiin ja pitää suomenkielisen esitelmän (780694S) annetusta aiheesta (esitelmä n. 35 min ja keskustelu n. 10 min) sekä vieraskielisen esitelmän (780695S) valitsemastaan aiheesta pääaineen tieteenalalta (esitelmä n. 20 min ja keskustelu n. 5 min). Vieraskielinen esitelmä on vaihtoehtoinen kongressiesitelmän kanssa. B. Jatkotutkintokuulustelu 11 op S Epäorgaanisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Fysikaalisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Orgaanisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Rakennetutkimuksen kemian jatkotutkintokuulustelu Kuulustelun suorittaminen osoittaa perehtyneisyyttä pääaineen tieteenalaan ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen historialliseen kehitykseen ja tieteen historiaan. C. Vaihtoehtoisesti valittavia opintojaksoja, vähintään 14 op Pääaineen tai pääaineeseen soveltuvia syventäviä opintojaksoja, vähintään 7 op Osallistuminen koti- tai ulkomaisiin jatkokoulutustilaisuuksiin, enintään 4 op Aktiivinen osallistuminen tieteenalan symposioihin ja kongresseihin, enintään 3 op - vieraskielinen poster, 1 op - vieraskielinen esitelmä/suullinen tiedonanto, 2 op 2. Sivuaineen opinnot, noin 30 op Sivuaineen opinnot voidaan suorittaa vaihtoehdon 1 tai 2 mukaan. Vaihtoehto 1 A. Sivuaineen opintojaksoja kemiasta ( ), vähintään 7 op B. Sivuaineen jatkotutkintokuulustelu kemiassa, 7 op S Epäorgaanisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Fysikaalisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Orgaanisen kemian jatkotutkintokuulustelu S Rakennetutkimuksen kemian jatkotutkintokuulustelu C. Vaihtoehtoisesti valittavia opintojaksoja, noin 16 op Kemian syventäviä opintojaksoja Sopimuksen mukaan muiden laitosten tuottamia opintojaksoja, enintään 16 op Kieliopintoja vieraissa kielissä enintään 6 op Sivuaineen laboratoriotutkimus kemiassa, 16 op S Epäorgaanisen kemian laboratoriotutkimus S Fysikaalisen kemian laboratoriotutkimus

16 783604S Orgaanisen kemian laboratoriotutkimus S Rakennetutkimuksen kemian laboratoriotutkimus Vaihtoehto 2 Muiden kemian suuntautumisvaihtoehtojen syventäviä opintojaksoja tai/ja muiden oppiaineiden syventäviä tai aineopintoja. 3. Lisensiaatintutkimus, 90 op / Väitöskirja, 180 op J Epäorgaanisen kemian lisensiaatintutkimus J Fysikaalisen kemian lisensiaatintutkimus J Orgaanisen kemian lisensiaatintutkimus J Rakennetutkimuksen kemian lisensiaatintutkimus J Epäorgaanisen kemian väitöskirja J Fysikaalisen kemian väitöskirja J Orgaanisen kemian väitöskirja J Rakennetutkimuksen kemian väitöskirja Opinnot yhteensä vähintään 150 op. Opiskelijan henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa on mainittava pääaineen opinnoista seitsemän opintopistettä tarkasti, lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan aihe sekä jatkoopintojen suunniteltu aikataulu. Filosofian lisensiaatin tutkinto kemiassa voidaan suorittaa epäorgaanisen, fysikaalisen, orgaanisen tai rakennetutkimuksen kemian suuntautumisvaihtoehdossa. Kemian perustutkinnon (FM/DI) lisäksi lisensiaatin tutkintoon vaaditaan em. opinnot yhteensä 150 op. Jos perustutkinto on suoritettu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa, jossa aine- ja syventäviä opintoja on vähemmän kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa, suoritetaan kohdassa 2. Sivuaineen opinnot kemian aine- ja syventäviä opintoja 30 opintopistettä. Näihin opintoihin tulee sisältyä aineenopettajan opintoja täydentävä laboratoriotutkimus, 20 op. Lisäksi suoritetaan pääaineen täydentäviä aine- tai syventäviä opintoja (< 13 op) työnohjaajan harkinnan mukaan. Kemian laitos antaa jatko-opintojen opetusta vain kemiassa ja siksi suosittelee aineenopettajan tutkinnon täydentämistä kemistin tutkinnoksi, jolloin saavutetaan riittävät kemian tiedot jatko-opintojen suorittamiseksi. Tällöin suoritettavaksi tulee yhteensä 62 opintopistettä. Lisensiaatintutkimus on kirjallinen selvitys tutkinnon pääaineen alaan kuuluvasta tutkimustehtävästä ja sen tieteellisestä ratkaisusta. Sivuaineen merkintä tutkintotodistukseen edellyttää saman tieteenalan tai sivuaineeksi valitun kemian suuntautumisvaihtoehdon opintoja vähintään 15 op. Pääaineen arvosana lasketaan jatkotutkintokuulustelun (50 %) ja pääaineen arvosanoin 1-5 suoritettujen syventävien opintojen (50 %) perusteella. Sivuaineen arvosana, kun kemia on sivuaineena (vähintään 15 op), lasketaan kaikkien arvosanoin 1-5 suoritettujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Pää- ja sivuaineopintojen kokonaislaatuarvosanat määräytyvät opintojaksojen painotetusta keskiarvosta viisiportaisella asteikolla seuraavasti: 1/5 välttävä (1,00 1,49), 2/5 tyydyttävä (1,50 2,49), 3/5 hyvä (2,50 3,49), 4/5 kiitettävä (3,50 4,49), 5/5 erinomainen (4,50 5,00). Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon kemiassa voi suorittaa luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

17 MAANTIETEEN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Maantieteen jatko-opinnot on laadittu jatko-opiskelijan kannalta joustaviksi. Jatko-opintojen suunnittelu kannattaa huomioida jo perustutkintovaiheessa. Myös yliopiston ulkopuolella työskentelevillä on mahdollisuus jatko-opiskeluun. Jatko-opinnoista tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka allekirjoittavat jatko-opiskelija, työn ohjaajat ja valvojana toimiva oppiaineen professori. Filosofian lisensiaatin tutkinto 150 op Filosofian lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa maantieteessä ja suunnittelumaantieteessä. Filosofian kandidaatin (maisterin) tutkinnon lisäksi lisensiaatin tutkintoon vaaditaan vähintään 150 op:n opinnot. Pää- ja sivuaineiden opintojen määrä, yhteensä 60 op, voi vaihdella op:n välillä. Alla olevassa esimerkissä ne jakautuvat tasan: 1. Pääaineopinnot, 30 op / Tutkijaseminaari 4 op - Tutkijaseminaarissa alustavat maantieteen laitoksen tutkijat ja vierailijat. Seminaari korvaa jatko-opintojen tieteenalaopintoja sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilöt: Professorit / Luento- tai harjoituskurssi I 3 op / Luento- tai harjoituskurssi II 3 op / Jatkotutkintokuulustelu 15 op / Projektityöskentely tai aktiivinen osallistuminen kotimaisiin tai kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin 5 op 2. Sivuaineopinnot, 30 op Sivuaineen opintojen täytyy olla pääainetta ja tutkimusta tukevia opintoja, joista muodostuu mielekäs kokonaisuus. Suositeltavaa on, että yhtä sivuainetta opiskellaan ainakin 20 op. 3. Lisensiaatintutkimus 90 op / Lisensiaatintutkimus 4. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava lisensiaatin tutkinto tai edellä esitetyt lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohdat 1 ja 2 sekä laadittava väitöskirja 180 op, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy (tiedekunnan tutkintosääntö 20 )

18 MATEMAATTISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija joka täyttää seuraavat ehdot 1. Opiskelijalla on riittävät lähtötiedot, eli täyttää vaatimukset a ja b: a. vähintään kaksi matemaattisten tieteiden syventävää kurssia on suoritettu arvosanalla 4 tai 5, ja b. Pro gradu tutkielma on suoritettu vähintään arvolauseella MCLA tai siltaopintoina on suoritettu ylimääräinen matemaattisten tieteiden syventävä kurssi arvosanalla 4 tai 5. Tarvittaessa ehdot voidaan täyttää korottamalla arvosanoja tai suorittamalla lisäkursseja. 2. Opiskelija esittää jatko-opintosuunnitelman johon sisältyvät a. tutkintovaatimukset täyttävä suunnitelma suoritettavista opintojaksoista, b. tutkielman alustava otsikko tai tutkimuksen aihe, ja c. aikataulu suoritettavista opinnoista. HUOM! asti sovelletaan vanhaa sääntöä riittävistä tiedoista kohdassa 1, eli ellei Pro gradu tutkielmaa ole suoritettu vähintään arvolauseella cum laude, vaaditaan ylimääräinen, perustutkintoon kuulumaton, matemaattisten tieteiden syventävä opintojakso suoritettavan arvosanalla 4 tai 5. Filosofian lisensiaatin tutkinto JATKOTUTKINTOVAATIMUKSET Pääaine: matematiikka/sovellettu matematiikka/tilastotiede 1. Pääaineen opintoja (syventäväntasoisia) vähintään 30 op Jatkotutkintokuulustelu (pakollinen) op Tieteenalan erikoiskurssit (pakollinen) 10 op (vähintään) Jatkokoulutusseminaarit ja / tai osallistuminen koti- ja ulkomaiseen kongressiin 2. Sivuaineopinnot (väh. aineopintotasoisia) 10 op (yhdessä enintään) 3. Lisensiaatintutkimus 90 op Opinnot yhteensä vähintään 150 op Filosofian lisensiaatin tutkinnossa voi sivuaineena olla myös jokin pääaineluettelossa mainittu oppiaine. Jos perustutkinto on suoritettu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa minimivaatimuksin (3 syventävää kurssia), kohdan 1 pääaineopintoja tulee olla vähintään 50 op.

19 Filosofian lisensiaatin tutkinto aineenopettajan jatkokoulutusohjelma Pääaine: matematiikka 1. Matematiikan ja didaktiikan opintoja vähintään 50 op Jatkotutkintokuulustelu 10 op Matemaattisten tieteiden erikoiskurssit 20 op (vähintään) Kasvatustieteen ja didaktiikan syventäviä kursseja 10 op (vähintään) Tutkimusmenetelmä kursseja 10 op (vähintään) Jatkokoulutusseminaarit ja / tai osallistuminen koti- ja ulkomaiseen kongressiin 2. Muut opinnot Esim. yliopistopedagogiikka 10 op (yhdessä enintään) 3. Lisensiaatintutkimus 90 op Opinnot yhteensä vähintään 150 op Koulutusohjelmaan voidaan valita vain opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet aineenopettajan pedagogiset opinnot tai jonkin muun kasvatustieteellisen aineopintokokonaisuuden. Koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Valtakunnallisen matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkimuksen tutkijakoulun kanssa, ja tutkijakoulutettaville nimetään vähintään yksi matematiikan ja yksi didaktiikan ohjaaja. Tutkielmaan on kuuluttava matemaattinen ja didaktinen osa, jotka voivat toki liittyä toisiinsa. Esimerkiksi nippututkielmassa, joka koostuu useasta artikkeliksi aiotusta käsikirjoituksesta, vähintään yhden käsikirjoituksen tulee olla matematiikan alalta, ja toisen kasvatustieteellisdidaktiselta alalta. Opiskelijan kiinnostus määrää osien painotuksen. Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Filosofian tohtorin tutkinnon voi Matemaattisten tieteiden laitokselta suorittaa matematiikasta, sovelletusta matematiikasta, tilastotieteestä tai matematiikka aineenopettajien koulutusohjelmasta.

20 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin sekä filosofian lisensiaatin tutkinto. Pääsääntöisesti jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on tietojenkäsittelyoppi, tietojenkäsittelytiede, tietotekniikka, tietojärjestelmätiede, ohjelmistotekniikka tai vastaava oppiaine pääaineena suoritettu perustutkinto. Poikkeustapauksissa voidaan jatko-opiskelijaksi hyväksyä myös tutkinnon jossakin muussa pääaineessa (esim. matematiikka) suorittanut henkilö, jos hänen aiemmat opintonsa, kiinnostuksensa ja työkokemuksensa puoltavat jatkotutkinnon suorittamista tietojenkäsittelytieteessä. Pää- ja sivuaineen opintoja vähintään 60 opintopistettä A. Filosofian lisensiaatin / tohtorin tutkinto 1. Tieteenalan ja tutkimusalan opinnot op 1.1 Tieteenalan opinnot 15 op J Tieteenalan tutkimustraditiot, klassikot ja koulukunnat 6 op J Tieteenalan tutkimusmenetelmät 6 op J Tutkijaseminaari 3 op 1.2 Tutkimusalan opinnot 6-40 op J Pakollinen jatkotutkintokuulustelu tutkimusalueelta 6 op J Erikseen sovittavat syventävät opinnot 0-18 op J Tietojenkäsittelytieteiden tutkijakouluseminaarit 0-5 op J Kansallinen ja kansainvälinen toiminta 0-8 op - kotimainen konferenssi: osallistuminen plus 0.5 op matkakertomus - kotimainen konferenssi: esitelmä 2 op - ulkomainen konferenssi: osallistuminen plus 0.5 op matkakertomus - ulkomainen konferenssi: esitelmä 3 op J Erikseen sovittavat tieteenalan menetelmäopinnot 0-6 op J Muut erikseen sovittavat opinnot 0-35 op 2. Muiden tieteenalojen opinnot 5-39 op A Tieteen teoria A Filosofian suuntaukset Muut erikseen sovittavat opinnot 2,5 op 2,5 op 0-34 op Muiden tieteenalojen opintojen tulee olla pääainetta tukevia aine- ja syventäviä opintoja ja on muodostettava hyväksyttävä opintokokonaisuus. Suositeltavaa on suorittaa sivuaineista cum laude approbaturia ja laudaturia vastaavia opintokokonaisuuksia. 3. Väitöskirja (työnimi) 4. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu B. Filosofian lisensiaatin tutkinto Tutkintovaatimukset ovat muuten samat kuin filosofian tohtorin tutkinnossa, mutta väitöskirjan asemesta vaaditaan lisensiaatintutkimus (90 op). Opinnot yhteensä vähintään 150 opintopistettä.

21 Filosofian suuntaukset, A, 2,5 op. Työtavat: Suoritetaan kirjatenttinä ilmoitettuina TOL:n tenttipäivinä. Kirjallisuus: Niiniluoto ja Saarinen (toim.), Vuosisatamme filosofia, WSOY, Ajoitus ja kohderyhmä: Tietojenkäsittelytieteiden jatko-opiskelijoille pakollinen opintojakso. Vastuuhenkilö: Filosofian lehtori, Historian laitos. Tieteen teoria, A, 2,5 op. Työtavat: Suoritetaan kirjatenttinä ilmoitettuina TOL:n tenttipäivinä. Kirjallisuus: Chalmers, What is this thing called science? 3 rd Edition, Hackett Publishing Company, Inc, Ajoitus ja kohderyhmä: Tietojenkäsittelytieteiden jatko-opiskelijoille pakollinen opintojakso. Vastuuhenkilö: Filosofian lehtori, Historian laitos.

22 FOLLOW-UP FORM FACULTY OF SCIENCE THE STUDENT PREFILLS AND TO THE FOLLOW-UP GROUP RETURNS TO THE FACULTY NAME PH.D. STUDIES STARTED (YEAR) M.SC. DEGREE (YEAR/MONTH) SUPERVISOR OTHER SUPERVISOR EXPECTED TIME FOR THE PH.D. DEGREE (YEAR/MONTH) TITLE OF THE PH.D. PROJECT DEPARTMENT(S) AND MAJOR SUBJECT MEMBERS OF THE FOLLOW-UP GROUP (NAMES AND DEPARTMENTS). DESCRIPTION OF ANY ALTERNATIVE FOLLOW- UP SYSTEM PROGRESS IN THE RESEARCH, ESPECIALLY DURING THE PAST YEAR (PUBLICATIONS, % OF THE STUDIES DONE, ETC.) PROGRESS IN THE STUDIES (COURSES PASSED, COURSES TO BE DONE, ETC) FUNDING (SOURCES, DURATION) HOW MANY FULL-TIME MONTHS SPENT ON THE PROJECT? OTHER DUTIES DURING THIS TIME? HAS THE PROJECT PROGRESSED AS PLANNED? DETAIL ANY PROBLEMS COMMENTS OF THE FOLLOW-UP GROUP (PLEASE MENTION, IF ANYTHING NEEDS TO BE DONE BY THE FACULTY). CONTACT INFORMATION (STUDENT) STREET ADDRESS POST CODE, CITY TELEPHONE CONTACAT INFORMATION (SUPERVISOR) STREET ADDRESS POST CODE, CITY TELEPHONE SIGNATURE (CHAIRMAN OF THE FOLLOW-UP GROUP)

23 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VÄITÖSKIRJATYÖN SEURANTALOMAKE JATKO-OPISKELIJA ESITÄYTTÄÄ JA SEURANTARYHMÄ PALAUTTAA TIEDEKUNTAAN NIMI VÄITÖSKIRJATYÖN ALOITUSVUOSI FM-TUTKINTO JA SEN VALMISTUMISAJANKOHTA (V/KK) TYÖN OHJAAJA TYÖN TOINEN OHJAAJA ARVIOITU FT-TUTKINNON VALMISTUMISAJANKOHTA (V/KK) TUTKIMUSTYÖN OTSIKKO LAITOS TAI LAITOKSET SEKÄ PÄÄAINE LAITOSNEUVOSTON NIMEÄMÄ SEURANTARYHMÄ (NIMET JA TIETEENALAT). KUVAUS MUUSTA MAHDOLLISESTA SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ TYÖN EDISTYMINEN, ERITYISESTI VIIMEISEN VUODEN AIKANA (JULKAISUT, % TYÖSTÄ VALMIINA YMS.) OPINTOJEN EDISTYMINEN (SUORITETUT OPINTOJAKSOT, MITÄ VIELÄ SUORITTAMATTA, YMS) RAHOITUS (RAHOITTAJAT, RAHOITUSAJAT) MONTAKO PÄÄTOIMISTA KUUKAUTTA KÄYTETTY VÄITÖSKIRJATYÖHÖN, MITÄ MUITA TEHTÄVIÄ ONKO TYÖ EDENNYT SUUNNITELLUSTI? ONKO TYÖN TEKEMISESSÄ TAI OHJAUKSESSA OLLUT ONGELMIA? SEURANTARYHMÄN KOMMENTIT (MAINITTAVA ERIKSEEN JOS HALUTAAN TIEDEKUNNAN JATKOTOIMENPITEITÄ). JATKO-OPISKELIJAN YHTEYSTIEDOT LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN SÄHKÖPOSTI TYÖN PÄÄOHJAAJAN YHTEYSTIEDOT LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN SÄHKÖPOSTI SEURANTARYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ALLEKIRJOITUS

24 OULUN YLIOPISTO OHJEITA Luonnontieteellinen tiedekunta FL-TUTKINNON ANOMINEN Filosofian lisensiaatin tutkinnon suorittamisen loppuvaiheet: Opiskelijan ja laitoksen osuus: 1. Oppiaineen professorin ja ohjaajan (-jien) esitys jatko-opintosuunnitelmasta laitosneuvostolle - FL-tutkinnon opintosuunnitelma laaditaan oppiaineen professorin ja ohjaajan (-jien) kanssa - esityksen jatko-opintosuunnitelmaksi allekirjoittaa asianomainen opiskelija, oppiaineen professori sekä ohjaaja/ohjaajat - laitosneuvoston päätös jatko-opintosuunnitelman hyväksymisestä (Huom! jos perustutkinto tehty muualla kuin ko laitoksella, lopullisen opinto-oikeuden myöntää dekaani jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen jälkeen) - opinto-oikeus kirjataan rekisteriin (OODI:iin) tiedekunnassa - ilmoittautuminen läsnäolevaksi opiskelijaksi (tehtävä joka lukuvuodeksi) Laitoksen osuus: 2. Pääaineen opinnot - merkintä suoritusrekisteriin (OODI) - perustutkinnosta (FM, FK, DI, jne) voi käyttää ylimääräisiä opintoja (mainitaan suunnitelmassa), jos tutkinto on tehty ennen voimassa olleen asetuksen (221/1994) mukaisesti. Uuden voimaan tulleen asetuksen (794/2004) mukaan valmistuneet eivät voi käyttää tutkintoon ylimääräisenä sisältyneitä opintoja jatkotutkinnossaan. 3. Sivuaineen/sivuaineiden aine- tai syventävät opinnot - merkintä suoritusrekisteriin (OODI) - perustutkinnosta (FM, FK, DI, jne) voi käyttää ylimääräisiä opintoja (mainitaan suunnitelmassa), jos tutkinto on tehty ennen voimassa olleen asetuksen (221/1994) mukaisesti. Uuden voimaan tulleen asetuksen (794/2004) mukaan valmistuneet eivät voi käyttää tutkintoon ylimääräisenä sisältyneitä opintoja jatkotutkinnossaan. 4. Esitys lisensiaatintutkimuksen tarkastajista tiedekuntaan - oppiaineen professori esittää, dekaani päättää 5. Lisensiaatintutkimus (1 sidottu ja 1 irtolehtipainos) lausuntoineen ja tiivistelmä tiedekuntaan - tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee opinnäytteen - tekijälle varataan aikaa mahdollisen vastineen antamiseen lausunnosta tiedekuntaneuvoston kokousta edeltävään päivään asti - tekijällä valitusoikeus arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Opiskelijan osuus: 6. Anomuslomakemerkinnät - sivuainemerkinnät aineittain (min. 10 ov / 15 op / aine) - pääainemerkintä pääaineen edustajalta - merkintä muista opinnoista (ei sis. edellisiin) pääaineen edustajalta - yo. merkinnöissä mainittava, jos niihin on sisältynyt perustutkintoon ylimääräisenä kuuluneita opintoja 7. FL-tutkintoanomus tiedekuntaan - mukana anomuslomake, jossa kokonaisuusmerkinnät, todistus läsnäolosta (erillinen opiskelutodistus) sekä opintosuoritusrekisterin ote laitokselta) - osoiteilmoitus ja työllistymistä koskeva seurantakysely Tiedekunnan osuus: 8. Opintosuoritusrekisterin ja loppumerkintöjen vertaus - Riitta Heiska ja opintoasiainpäällikkö 9. FL-tutkintotodistus - dekaanin päätös tutkinnoista erikseen ilmoitettuina päivinä Opintoasiainpäällikkö Heikki Kuoppala