Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani"

Transkriptio

1 5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 452. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 25 % 54 % 35 % 15 % 28 % Kokoluokka (ha) < 0,5 0, > 10 Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. 16 % Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutkimusalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 550 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 185 ha) ja Hattulassa (4 kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1 3 kpl ja niiden pinta-ala oli ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 140 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 141. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin. Kunnostustarveluokista kohtalaisen kunnostustarpeen alueita oli eniten, mutta pinta-alan mukaan suurin luokka oli vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain on esitetty kuvassa 142 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa Suomen ympäristökeskuksen raportteja

2 a) b) 14 % 24 % 35 % 4 % 5 % 34 % lkihoidettu sittain jälkihoidettu uotoiltu Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu lkihoitamaton iminnassa 9 % Jälkihoitamaton Toiminnassa 8 % 42 % 25 % Kuva 140. Soranottoalueet jälkihoitoluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta-alasta. a) b) 13 % 8 % 7 % i 30 % 22 % Kunnostustarve Suuri 38 % 41 % alainen äinen/ei tarvetta nmukainen Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Luvanmukainen 41 % Kuva 141. Soranottoalueet kunnostustarveluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pintaalasta. Jälkihoitoluokat Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu Jälkihoitamaton Toiminnassa Kalvola Hattula Humppila Hämeenlinna Forssa Ypäjä Tammela Renko Jokioinen Kuva 142. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. ha Suomen ympäristökeskuksen raportteja

3 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Luvanmukainen Kalvola Hattula Humppila Forssa Hämeenlinna Ypäjä Tammela Renko Jokioinen ha Kuva 143. Kunnostustarveluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. Kunnostustarpeen jakautumista eri kokoluokan soranottoalueille on tarkasteltu kuvassa 144. Kuvasta nähdään, että vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta -luokan suhteellinen osuus kasvaa, mitä suuremmista ottamisalueista on kyse. Suuren kunnostustarpeen alueet ovat taas enimmäkseen alle hehtaarin kokoisia kpl Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 50 0 < > 5 Pinta-ala (ha) Kuva 144. Kunnostustarveluokkien lukumäärät eri kokoluokan soranottoalueilla. Soranottoalueet sijoittuvat enimmäkseen luokan I pohjavesialueille. Soranottoalueiden pinta-alasta 64 % on luokan I, 24 % luokan II ja 12 % luokan III pohjavesialueilla. Soranottoalueiden pinta-alat eri pohjavesiluokkien alueilla on esitetty kuvassa 145, jossa on tarkasteltu jälkihoitotilannetta eri pohjavesiluokkien alueilla. Soranottoalueita oli jonkin verran pohjavedenottamoiden läheisyydessä ja paikoin ne olivat aivan pohjavedenottamon vieressä. 500 metrin säteellä pohjavedenottamois- 144 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

4 ta oli yhteensä 54 soranottoaluetta. Näistä 36 olivat toiminnassa olevia tai sellaisia jälkihoitamattomia ottamisalueita, joilla ei ollut myöskään luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta (taulukko 14). Pohjavedenottamon läheisyydessä sijainneet soranottoalueet olivat pääasiassa melko pienikokoisia. Taulukko 14. Pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet. Soranottoalueiden etäisyys pohjavedenottamosta (m) Soranottoalueita yhteensä (kpl) Toiminnassa olevat tai jälkihoitamattomat soranottoalueet (kpl) Yli hehtaarin kokoiset toiminnassa olevat tai jälkihoitamattomat soranottoalueet (kpl) < < < Soranottoalueet olivat keskittyneet lähes yksinomaan pohjaveden muodostumisalueelle. Niiden pinta-alasta noin 95 % oli pohjaveden muodostumisalueella. Soranottoalueiden osuudet pohjavesialueiden muodostumisalueesta olivat tutkimusalueella enimmäkseen alle 10 % luokkaa ja jonkun verran % luokkaa (kuva 146). Ainoastaan Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus ylitti 30 %. Jokioisissa ja osittain myös Forssassa sijaitsevan Särkilammen pohjavesialueella osuus oli yli 20 %. Soranottoalueiden osuus kunkin pohjavesialueen muodostumisalueesta löytyy liitteestä 1. Kuntakohtaisesti muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden kokonaispinta-ala oli suurin Hattulassa ja toiseksi suurin Jokioisissa (taulukko 15). Jokioisissa niiden osuus muodostumisalueesta oli selvästi suurin (kuva 147) hehtaaria Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu Jälkihoitamaton 100 Toiminnassa 50 0 Luokka I Luokka II Luokka III Kuva 145. Soranottoalueiden jälkihoitotilanne eri pohjavesialueluokkien alueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

5 Taulukko 15. Pohjaveden muodostumisalueiden ja muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden ja pinta-alat. Kunta Pohjaveden muodostumisalue (ha) Muodostumisalueella sijaitsevat soranottoalueet (ha) Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta < 10 % % % > 30 % Kalvola Hattula Hämeenlinna Humppila Forssa Renko Ypäjä Tammela Jokioinen Km Kuva 146. Soranottoalueiden osuus pohjavesialueiden muodostumisalueesta. 146 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

6 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä Kuva 147. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden osuus muodostumisalueen pinta-alasta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

7 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella jälkihoidolla voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan. Ennen maa-aineslain voimaantuloa vuonna 1982, maa-ainesten ottamiseen ei tarvittu lupaa eikä soranottoalueille ollut jälkihoitovelvoitteita. Maaaineslain voimassaolon alkuvuosinakin jälkihoitovelvoitteissa ja niiden toteuttamisessa oli vielä puutteita. Vanhemmat ottamisalueet ja lupamenettelyn ulkopuolella olevat kotitarveottoalueet ovatkin usein jälkihoitamatta. Tutkimusalue- ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2006 ja 2007 Forssan, Hattulan, Humppilan, Hämeenlinnan, Jokioisten, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Ypäjän pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytila ja niiden kunnostustarve. Lisäksi tarkasteltiin kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella alueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin digitaalisia paikkatietoaineistoja. Aineistoa täydennettiin vanhoilta peruskartoilta rajatuilla soranottoalueilla. Maastokartoituksen yhteydessä tarkistettiin soranottoalueiden rajauksia ja tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella soranottoalueille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueista tuotettiin paikkatietoaineisto, jonka ominaisuustietoihin tallennettiin muun muassa tiedot pohjavesi-, jälkihoito- ja kunnostustarveluokista sekä rajauksen perustana käytetystä aineistosta. Maa-ainesten ottamisluvista ja niiden mukaisista suunnitelma-alueista tuotettiin lisäksi oma paikkatietoaineisto. Näiden paikkatietoaineistojen pohjalta soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta on tulevaisuudessa mahdollista seurata ja päivittää kaukokartoituksen avulla. Ottamislupatilanne ja soravarat Soran- ja hiekan ottamislupa- ja ottomäärät läntisen Kanta-Hämeen alueella ovat laskeneet koko 2000-luvun. Nykyisin voimassa olevia lupia on yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990 ja moni tutkimusalueen soranottoalueista onkin syntynyt luvuilla luvulla soran- ja hiekanottomäärät ovat olleet suurimmat Hattulassa ja Tammelassa. Vaikka ottotoiminta läntisessä Kanta-Hämeessä on ollut laskussa, Uudenmaan kiviainestarpeet saattavat kuitenkin tulevaisuudessa kohottaa ottomääriä. 148 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

8 Läntisen Kanta-Hämeen suurimmat soravarat ovat Hattulassa ja Tammelassa. Myös maakuntakaavan soran- ja hiekanoton aluevaraukset ovat tutkimusalueella keskittyneet näihin kuntiin. Rengon soravarat ovat samansuuruisia, mutta maa-aineslain mukaisia soranottoalueita Rengossa on ollut hyvin vähän. Pienimmät soravarat ovat Ypäjällä. Soravarojen epätasainen jakautuminen on myös osasyynä siihen, että soranottoalueiden määrä vaihteli merkittävästi tutkimusalueen kuntien välillä. Soranottoalueet ja niiden sijainti Soranottoalueita oli pohjavesialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä yhteensä 367 ja niiden pinta-ala oli 613 hehtaaria. Eniten soranottoalueita oli Tammelassa (73 kpl) ja Rengossa (69 kpl). Vähiten soranottoalueita oli Ypäjällä (9 kpl) ja Hämeenlinnassa (12 kpl). Pinta-alan mukaan soranottoalueita oli eniten Hattulassa (160 ha) ja vähiten Ypäjällä (10 ha). Soranottoalueista suurin osa oli pieniä kotitarveottoalueita. Esimerkiksi Rengon soranottoalueista lähes 70 % oli alle puolen hehtaarin kokoisia. Pohjavesialueella sijaitsevat soranottoalueet olivat suurimmaksi osaksi sijoittuneet pohjaveden muodostumisalueelle. Soranottoalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta oli enimmäkseen alle 10 %. Vain Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta oli yli 30 %. Soranottoalueiden osuudet muodostumisalueesta olivat suuremmat tutkimusalueen länsiosassa, mikä johtuu osin siitä, että siellä on vähemmän pohjavesialueita ja ne ovat pinta-alaltaan pienempiä. Erityisesti Jokioisissa pohjaveden muodostumisalueilla oli paljon soranottoalueita. Osa soranottoalueista sijaitsi pohjavedenottamoiden läheisyydessä. Enimmäkseen nämä olivat joko toiminnassa olevia tai jälkihoitamattomia soranottoalueita. Pohjavedenottamon välittömässä läheisyydessä sijaitsi muutama suurikokoinen ottamisalue, joista osalla oli tai oli ollut maa-aineslain mukainen ottamislupa. Pääasiassa pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet olivat kuitenkin alle hehtaarin kokoisia. Harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsi kymmenen soranottoaluetta. Ne olivat enimmäkseen kotitarveottoalueita, mutta kolmella soranottoalueella oli myös voimassa oleva ottamislupa. Kuusi harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsevista soranottoalueista oli toiminnassa. Myös Natura-alueilla oli muutamia soranottoalueita. Jälkihoitotilanne ja kunnostustarve Tutkimusalueen soranottoalueista lähes 80 % oli jälkihoitamattomia tai toiminnassa olevia ja vain noin 20 % alueista oli jälkihoidettu, osittain jälkihoidettu tai muotoiltu. Jälkihoidetuista soranottoalueista suurin osa oli luontaisesti metsittyneitä. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna noin 40 %:lla alueista oli tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Suuremmilla soranottoalueilla oli pienempiä soranottoalueita useammin tehty jälkihoitotoimenpiteitä, koska monilla niistä oli maa-aineslain mukainen lupa siihen liittyvät jälkihoitovelvoitteet. Osa soranottoalueista oli ottotoiminnan jälkeen virkistyskäytössä, kuten urheilukenttänä tai uimapaikkana. Myös epävirallisia motocrossratoja oli syntynyt jälkihoitamattomille ottamisalueille. Jälkihoitamattomat soranottoalueet olivat lähinnä kotitarveottoalueita sekä vanhoja ottamisalueita. Vain harvat soranottoalueet oli jälkihoidettu nykyisten suositusten mukaisesti. Puutteita esiintyi etenkin pintarakennemateriaalien levityksessä ja ottamisalueiden muotoilussa, sekä paikoin myös istutuksissa. Alueet, joille ei ollut levitetty pintarakennemateriaalia kasvualustaksi, olivat usein vähäpuustoisia ja puuston kasvu oli hidasta. Muotoilemattomat alueet erottuivat selvästi ympäröivästä maisemasta ja jyrkät jälkihoitamattomat rinteet näkyivät paikoin kauas. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

9 Soranottoalueista noin puolet oli kunnostuksen tarpeessa. Suuri kunnostustarve oli 8 %:lla ja kohtalainen kunnostustarve 41 %:lla soranottoalueista. Enimmäkseen nämä olivat pieniä, kylien yhteisiä tai vanhoja ottamisalueita. Tyypillisiä kunnostustarvetta kohottavia seikkoja olivat pohjavesi-, maisema- ja viihtyisyystekijät. Näitä olivat esimerkiksi soranottoalueen sijainti pohjavedenottamon läheisyydessä, ottotoiminnan ulottuminen lähelle pohjavedenpintaa tai sen alapuolelle sekä ottamisalueen erottuminen merkittävästi maisemakuvasta ja sen sijainti lähellä asutusta. Soranottoalueet olivat kaiken kaikkiaan melko siistissä kunnossa eikä roskaamista esiintynyt merkittävästi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimusalueen kunnissa suunniteltaessa soranottoalueiden kunnostusta. Soranottoalueiden yksityiskohtaisemmat kunnostustoimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä. Tyypillisiä tutkimusalueen soranottoalueilla tarvittavia kunnostustoimia ovat kulkuväylien katkaiseminen esimerkiksi puomein, rinteiden loivennus ja alueen muotoilu, pintarakennemateriaalien levitys ja istutukset. 150 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

10 LÄHTEET Aartolahti, T Die geomorphologie des gebiets von Tammela, Süddfinnland. Fennia 97 N:o 7, Helsinki. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja. Sarja A s. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöopas s. ISBN Britschgi, R., Hatva, T. & Suomela, T. (toim.) Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeet. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B s. ISBN X. Haavisto, M., Grönlund, T., Lahermo, P. & Stén, C-G Suomen geologinen kartta 1: Lehti Someron kartta-alueen maaperä. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 66 s. Hakkarainen, G Geology and geochemistry of the Hämeenlinna-Somero Volcanic belt, southwestern Finland: a Paleoproterozoic island arc. Julk.: Nironen, M. & Kähkönen, Y. (toim.). Geochemistry of Proterozoic supracrustal rocks in Finland: IGCP project 179 stratigraphic methods as applied to the Proterozoic record and IGCP project 217 Proterozoic geochemistry. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Geological Survey of Finland, Special paper 19. S ISBN Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. & Sandborg, M. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Raportti V: Soranotto ja pohjaveden suojelu. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B s. ISBN ISBN Hyyppä, J. & Penttinen, H Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti II. Alueelliset pohjavesitutkimukset. Osa A. Tutkimustulokset. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. ISBN Hämeen liitto Maakuntakaavamerkinnät, -määräykset ja suositukset [Viitattu ] Kanta-Hämeen seutukaavaliitto Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Riihimäen seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: s. ISBN Kanta-Hämeen seutukaavaliitto Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Hämeenlinnan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: s. ISBN Kanta-Hämeen seutukaavaliitto Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Forssan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: s. ISBN Lemmelä, R Water balance of a sandy aquifer at Hyrylä in southern Finland. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja A II, Biologica-Geographica-Geologica s. ISBN Maa-aineslaki Suomen säädöskokoelma 555/1981. Matisto, A Suomen geologinen kartta 1: Lehti 2132 Valkeakoski. Kallioperäkartan selitykset. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 34 s. Mäkinen, K., Palmu, J-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö s. ISBN Paavo Ristola Oy. 2006a. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. [Viitattu ] Paavo Ristola Oy. 2006b. Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. [Viitattu ] Rintala, J Soranottoalueiden jälkihoito - pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö s. ISBN X. Rintala, J. 2002a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö s. ISBN (nid.), (PDF). [Viitattu ] Rintala, J. 2002b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö s. ISBN (nid.), (PDF). [Viitattu ] Rintala, J. 2002c. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö s. ISBN X (PDF). [Viitattu ] Rintala, J Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö s. ISBN (PDF). [Viitattu ] Rintala, J. 2006a. Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla - aluekohtainen tarkastelu. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/ s. ISBN X (PDF). [Viitattu ] Rintala, J. 2006b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö s. ISBN X (PDF). [Viitattu ] Rintala, J. 2007a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/ s. ISBN: (PDF). [Viitattu ] Suomen ympäristökeskuksen raportteja

11 Rintala, J. 2007b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2006 maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Käsikirjoitus Julkaisematon raportti. Rintala, J., Hyvärinen, V., Illmer, K., Nylander, E., Pulkkinen, P., Rantala, P. ja Siiro, P Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/ s. ISBN (PDF). [Viitattu ] Saarnio, J Jokioisten Kukonharjun pohjavesien suojelusuunnitelma. Pro Gradu -tutkielma, Turun Yliopisto, Geologian laitos. 97 s. Sandborg, M Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti III. Vajovesitutkimukset. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. ISBN Siiro, P. (toim.) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Kanta-Hämeen loppuraportti. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinna. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. ISBN Simonen, A Suomen geologinen kartta 1: Lehti 2131 Hämeenlinna. Kallioperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Helsinki. 45 s. Vesilaki Suomen säädöskokoelma 264/1961. Virkkala, K Lounais-Hämeen maaperästä ja geologisesta kehityksestä. Julk.: Laitakari, I. (toim.). Lounais-Hämeen luonto 21. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys r.y., Forssa. S Virkkala, K Suomen geologinen kartta 1: Lehti 2131 Hämeenlinna. Maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 67 s. Ympäristönsuojelulaki Suomen säädöskokoelma 86/2000. Zaitsoff, O Oripään pohjavesialueen vesitaseesta. Vesihallitus, Helsinki. Vesihallituksen monistesarja s. 152 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

12 LIITE 1/1 Liite 1. Soranottoalueet ja niiden kunnostustarve pohjavesialuekohtaisesti Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta Forssa Vieremä Koijärvi Kukkapää Forssassa osittain Lunkinharju Rämsänkulma Latovainio Särkilampi Mikkostennokka Hattula Tenhola Kerälänharju Hurttala Vinjalamminharju Ruokolahdenharju Hietainportinmäki Tyrväntö Hattulassa osittain Parola Hakinharju Palssarinkangas Linnokangas Mustalammi Könnölä Rimmilä I 437,28 190,58 I 409,34 158,29 I 31,66 31,66 II 492,68 114,1 II 258,95 79,36 I 503,74 160,86 I 408,12 196,46 II 59,29 36,76 I 723,93 474,23 I 482,66 299,37 III 82,63 49,11 II 235,44 152,31 II 304,45 158,4 III 68,3 24,59 I 25,11 25,11 I ,42 III 193,3 125,31 II 582,97 210,47 II 538,44 263,52 III 710,38 371,09 I 426,37 303,53 II 961,34 558,5 kpl ha 1,58 13,76 7,55 0,00 22,89 kpl ha 0,31 3,91 3,66 14,20 22,08 kpl ha 0,00 0,19 0,00 0,91 1,10 kpl ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 kpl ha 0,00 0,43 0,00 0,80 1,23 kpl ha 0,00 5,50 0,39 0,00 5,89 kpl ha 0,00 0,22 0,00 0,00 0,22 kpl ha 0,00 1,32 0,04 0,00 1,36 kpl ha 5,80 2,54 13,57 6,60 28,51 kpl ha 0,00 0,00 0,00 32,64 32,64 kpl ha 0,00 15,23 6,98 0,00 22,21 kpl ha 0,00 7,21 30,24 7,65 45,10 kpl ha 0,00 3,00 3,70 8,44 15,14 kpl ha 0,00 1,03 0,07 5,29 6,39 kpl ha 0,00 0,00 0,55 0,00 0,55 kpl ha 0,00 0,16 3,66 0,00 3,82 kpl ha 0,00 0,30 0,09 0,00 0,39 12,0 % 13,8 % 0,9 % 0,4 % 10,8 % 27,8 % 6,9 % 0,3 % 9,5 % 19,8 % 11,6 % 36,6 % 7,2 % 2,4 % 0,1 % 4,0 % 0,1 % Suomen ympäristökeskuksen raportteja

13 LIITE 1/2 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta Hattulassa osittain Nummi Renko Humppila Kirkkoharju Huhti Kenni Murronharju Humppilassa osittain Kangasniemi Hämeenlinna Hattelmalanharju Ahvenisto Kankainen Hämeenlinnassa osittain Parola Katiskoski Vuortenkylä Hietamäki Kalpalinnanmäki Harviala Jokioisissa osittain Latovainio Murronkulma A Hirsikangas Särkilampi Kalvola Kankainen Kutila I 484,61 162,56 I 2586, ,38 I 85,26 49,2 I 291,36 67,53 II 28,34 15,29 I 360,67 172,42 II 284,36 144,65 I 371,07 211,74 I 558,6 367,52 III 197,35 107,22 I ,42 III 78,18 25,08 I 347,59 149,96 II 331,42 185,12 I 419,67 260,47 II 136,53 43,00 I 503,74 160,86 II 236,21 90,61 II 178,22 45,21 I 408,12 196,46 I 118,51 26,35 I 57,05 29,57 kpl ha 0,00 2,20 0,40 0,00 2,60 kpl ha 0,00 1,52 1,84 0,00 3,36 kpl ha 0,40 2,55 0,00 3,28 6,23 kpl ha 0,00 0,48 0,53 0,00 1,01 kpl ha 3,31 1,65 7,56 5,74 18,26 kpl ha 0,00 1,83 0,69 4,66 7,18 kpl ha 0,00 0,85 10,38 0,00 11,23 kpl ha 0,00 6,13 6,12 0,00 12,25 kpl ha 0,00 2,91 14,88 0,00 17,79 kpl ha 0,00 0,00 0,68 0,00 0,68 kpl ha 0,37 5,60 4,43 8,24 18,64 kpl ha 0,00 4,79 3,33 6,83 14,95 kpl ha 0,00 4,39 0,95 0,00 5,34 kpl ha 4,43 0,11 44,91 4,41 53,86 kpl ha 0,00 2,79 0,00 0,00 2,79 kpl ha 0,00 0,05 0,03 0,00 0,08 1,8 % 0,9 % 6,8 % 8,3 % 6,6 % 10,6 % 4,2 % 5,3 % 13,5 % 11,6 % 0,4 % 10,8 % 17,2 % 11,8 % 27,8 % 10,5 % 0,1 % 154 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

14 LIITE 1/3 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta Kalvola Saapaslamminharju Huntinkivenkangas Orjanhirsi Viipurinvuori Kotkajärvi Sauhula Kalvolassa osittain Hakinharju Könnölä Rimmilä Uurtaanharjumaanpykälä Haukanpesäkangas Patamolammi Renko Kiikkara Hakonummi Ahoinen Viiala Rengossa osittain Pernunnummi Valajärvi Aseminnummi Nummi Renko Tammela Kaukolannummi Kuivajärvenharju II 381,49 208,77 II 324,5 189,93 III 108,61 57,88 II 194,63 97,33 II 133,07 78,75 III ,07 III 193,3 125,31 I 426,37 303,53 II 309,67 170,65 II 952,42 558,5 II 122,6 52,72 III 75,65 8,99 I 407,33 217,73 I 629,43 215,36 I 345,94 324,66 II 313,12 152,18 I 4232, ,94 II 759,6 504,43 II 358,6 293,76 I 402,75 162,56 I 2586, ,38 I 671, I 449,24 198,68 kpl ha 0,00 2,98 3,95 5,34 12,27 kpl ha 0,00 4,20 0,71 0,00 4,91 kpl ha 0,00 0,70 18,58 2,88 22,16 kpl ha 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 kpl ha 0,00 1,00 0,26 0,00 1,26 kpl ha 0,00 0,00 2,59 0,00 2,59 kpl ha 0,00 4,72 0,47 3,94 9,13 kpl ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 kpl ha 0,00 0,00 0,23 0,00 0,23 kpl ha 0,00 0,10 0,13 0,00 0,23 kpl ha 0,00 0,00 0,06 0,00 0,06 kpl ha 1,94 0,40 1,80 0,00 4,14 kpl ha 0,35 3,68 8,70 0,86 13,59 kpl ha 0,31 2,47 13,79 2,16 18,73 kpl ha 0,00 0,11 0,00 0,00 0,11 kpl ha 0,34 1,07 0,59 0,00 2,00 kpl ha 0,00 0,19 0,13 0,00 0,32 kpl ha 0,00 0,46 4,02 0,00 4,48 kpl ha 3,23 1,73 5,84 0,00 10,80 kpl ha 0,75 0,93 2,51 0,78 4,97 kpl ha 2,72 0,38 1,20 16,80 21,10 5,7 % 2,4 % 19,3 % 0,1 % 2,7 % 36,6 % 4,1 % 0,1 % 0,1 % 0,5 % 0,3 % 1,9 % 6,1 % 5,6 % 0,4 % 0,4 % 0,1 % 1,8 % 0,9 % 0,6 % 10,4 % Suomen ympäristökeskuksen raportteja

15 LIITE 1/4 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta Tammela Syrjänharju Portaansyrjä Sahankangas Ruostejärvi Hosioisnummi Laihanlammi Kankaanpäänmäet Kärmesyrjä Liesjärvi Palonnummi Kurjenpolvi Pätinkiharju Tammelassa osittain Lunkinharju Mustalammi Murronkulma Uurtaanharjumaanpykälä Haukanpesäkangas Patamolammi Pernunnummi Mikkostennokka Ypäjä Ypäjä kk Ypäjällä osittain A Hirsikangas Isoniitty Kuusjoki I 218,56 134,01 III 96,98 34,08 III 167,51 99,87 I 136,2 97,35 II 166,58 77,92 II 118,78 46,27 II 136,35 75,68 II 60,45 22,26 I 96,33 66,3 II 107,44 63,35 II 100,8 34,44 I 369,22 196,14 II 492,68 114,1 III 710,38 369,32 II 236,21 90,61 II 309,67 170,65 II 122,6 52,72 III 88,67 21,73 I 4232, ,94 II 59,29 36,76 I 170,52 30,49 II 178,22 45,21 I 203,06 31,78 I 189,4 79,45 kpl ha 0,99 0,19 6,80 0,00 7,98 kpl ha 0,00 0,00 0,06 1,24 1,30 kpl ha 0,00 4,54 0,00 0,00 4,54 kpl ha 0,00 0,09 0,29 0,00 0,38 kpl ha 0,00 0,66 0,00 2,29 2,95 kpl ha 0,00 0,30 0,00 3,29 3,59 kpl ha 0,00 0,00 0,05 0,00 0,05 kpl ha 0,00 0,10 1,20 0,00 1,30 kpl ha 0,65 3,56 4,99 15,11 24,31 kpl ha 0,00 0,66 0,17 0,00 0,83 kpl ha 0,00 0,00 0,10 0,00 0,10 kpl ha 0,00 0,13 0,82 2,64 3,59 kpl ha 3,25 0,00 0,84 7,36 11,45 kpl ha 0,00 2,15 0,44 0,00 2,59 kpl ha 0,45 1,04 0,16 0,00 1,65 kpl ha 0,00 0,34 0,00 0,00 0,34 kpl ha 6,51 1,59 0,00 0,00 8,10 6,0 % 3,8 % 3,8 % 0,5 % 5,9 % 4,7 % 0,2 % 2,0 % 12,3 % 0,9 % 0,1 % 17,1 % 0,4 % 6,9 % 5,4 % 11,8 % 1,1 % 10,2 % 156 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

16 LIITE 2/1 Liite 2. Pohjavesipinnan yläpuoliset maaperän kiviainesvarat A B C Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä milj.m 3 A B C Yhteensä Forssa 0,8 5,0 17,2 22,9 Hattula 3,4 39,8 166,5 209,8 Humppila 0,6 4,9 19,5 25,0 Hämeenlinna 1,4 18,3 62,0 81,6 Jokioinen 0,5 4,5 16,6 21,6 Kalvola 1,5 10,7 43,4 55,7 Renko 3,1 26,6 184,8 214,5 Tammela 7,0 49,8 183,5 240,4 Ypäjä 0,1 0,7 2,8 3,6 Kuva 1. Maaperän kiviainesvarat (milj.m 3 ) kunnittain (Siiro 2005). Määrissä ei ole huomioitu pohjaveden suojelun edellyttämiä suojakerrospaksuuksia. Luokka A = murskauskelpoinen aines, raekoko mm >30 %, luokka B = soravaltainen aines, raekoko 2-60 mm >50 %, luokka C = hiekkavaltainen aines, raekoko 0,2-2 mm. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

17 LIITE 3/1 Liite 3. Kallion kiviainesvarat Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä milj. m 3 Kuva 1. Laadultaan rakentamiseen soveltuvat kallion kiviainesvarat (Siiro 2005). 158 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

18 LIITE 4/1 Liite 4. Maa-ainesten ottamisluvat 160 Sora ja hiekka/voimassa Kallio/voimassa Sora ja hiekka/toiminnassa Kallio/toiminnassa kpl Kuva 1. Soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen ottamislupien sekä toiminnassa olleiden ottamisalueiden määrät tutkimusalueella. 35 Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä kpl Kuva 2. Voimassa olleet soran- ja hiekanottamisluvat kunnittain. 25 Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä kpl Kuva 3. Toiminnassa olleet maa-aineslain mukaiset soran- ja hiekanottoalueet kunnittain. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

19 LIITE 5/1 Liite 5. Maa-ainesten ottomäärät Sora ja hiekka Kalliokiviaines k-m Kuva 1. Tutkimusalueen soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen ottomäärät maa-aineslain mukaisilta ottamisalueilta Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä k-m Kuva 2. Soran- ja hiekanottomäärät maaaineslain mukaisilta ottamisalueilta kunnittain. 160 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

20 Liite 6. Soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti kunnittain. LIITE 6/1 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 1. Forssan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

21 LIITE 6/2 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 2. Hattulan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 162 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

22 LIITE 6/3 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 3. Humppilan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

23 LIITE 6/4 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 4. Hämeenlinnan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 164 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

24 LIITE 6/5 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 5. Jokioisten soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

25 LIITE 6/6 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 6. Kalvolan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 166 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

26 LIITE 6/7 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 7. Rengon soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

27 LIITE 6/8 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 8. Tammelan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 168 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

28 LIITE 6/9 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2, Km Pohjavesialue Kuva 9. Ypäjän soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

29 K U VA I L U L E H T I Julkaisija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Julkaisuaika Lokakuu 2007 Tekijä(t) Janne Juvonen ja Jari Rintala Julkaisun nimi Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema - Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2007 Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu on saatava vain internetistä: Tämän tutkimuksen ensisijainen tavoite oli selvittää läntisen Kanta-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilanne sekä arvioida niiden kunnostustarve. Laaja-alaisen soranoton ja soranoton ulottumisen lähelle pohjaveden pintaa on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella jälkihoidolla sekä maankäytön ohjauksella voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Tutkimusalueeseen kuului Hattulan, Humppilan, Jokioisten, Kalvolan, Renkon, Tammelan ja Ypäjän kunnat sekä Forssan ja Hämeenlinnan kaupungit. Raportissa tarkastellaan myös kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella tutkimusalueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin digitaalisia paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja. Maastokartoituksen yhteydessä tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella niille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueita rajattiin 367 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 613 hehtaaria. Soranottoalueista lähes 80 % oli jälkihoitamattomia tai toiminnassa olevia ja vain noin 20 % alueista oli jälkihoidettu, osittain jälkihoidettu tai muotoiltu. Jälkihoidossa esiintyi puutteita etenkin pintarakennemateriaalien levityksessä ja ottamisalueiden muotoilussa sekä paikoin myös istutuksissa. Jälkihoitamattomat soranottoalueet olivat lähinnä kotitarveottoalueita sekä vanhoja ottamisalueita. Soranottoalueista noin puolet oli kunnostuksen tarpeessa ja 8 %:lla kunnostustarve oli suuri. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja soranotto, maa-ainesten otto, pohjavesi, jälkihoito, kunnostus, paikkatietojärjestelmät, kaukokartoitus, Kanta-Häme Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ISBN (nid.) - Sivuja 172 ISBN (PDF) Kieli suomi ISSN (pain.) - Julkaisu on saatavana vain internetistä: Suomen ympäristökeskus (SYKE), PL 140, Helsinki Luottamuksellisuus julkinen ISSN (verkkoj.) Hinta (sis.alv 8 %) - Painopaikka ja -aika Suomen ympäristökeskuksen raportteja

30 P R E S E N TAT I O N S B L A D Utgivare Finlands miljöcentral (SYKE) Datum Oktober 2007 Författare Publikationens titel Publikationsserie och nummer Publikationens tema - Janne Juvonen och Jari Rintala Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä (Grustäkternas tillstånd och behovet av remediering i västra centrala Tavastland) Finlands miljöcentrals raporter 29/2007 Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Publikationen finns tillgänglig endast på internet: Det främsta målet för undersökningen var att utreda eftervårdsläget för grustäkter belägna på grundvattenområden i västra centrala Tavastland samt deras remedieringsbehov. Omfattande grustäkt och täkt nära grundvattenytan har konstaterats öka risken för förorening av grundvattnen och medföra skadliga effekter på grundvattentäkterna. Med lämplig eftervård och styrning av markanvändningen kan man minska dessa effekter. Undersökningen var en del av en riksomfattande utredning av grustäkternas tillstånd och miljörisker (SOKKA) som Finska miljöcentralen koordinerar. Undersökningsområdet bestod av Hattula, Humppila, Jockis, Kalvola, Renko, Tammela och Ypäjä kommuner samt Forssa och Tavastehus städer. Utgående från litteratur och andra källor behandlar rapporten även områdets geologi, grundvattenområden, stenmaterialresurser, grustäkt och täkttillstånden samt planeringssituationen. Grustäkterna avgränsades med ett GIS-program med vilket man kunde tillämpa digitalt GIS- och fjärranalysmaterial. Observationer av eftervårdens tillstånd, hur landskapsgestaltningen gjorts och om det förekom annan verksamhet efter grustäkten gjordes i samband av fältkartläggningen. Efterbehandlingsbehovet avgjordes på basen av dessa observationer och grustäktens placering. Antalet av avgränsade grustäkter var sammanlagt 367 och deras totala areal 613 hektar. Nästan 80 % av grustäkterna hade inte vårdats på något sätt efter att verksamheten upphört eller var ännu verksamma täkter. Endast 20 % hade eftervårdats helt eller delvis eller hade gestaltad markyta. Det fanns brister i efterbehandlingen, särskilt i spridningen av ytmaterialen, landskapsgestaltningen av grusgroparna och delvis även i planteringarna. Grustäkter som inte alls hade eftervårdats var främst äldre grusgropar eller täkter som använts för hushållsbehov. Över hälften av grustäkterna var i behov av eftervård och för 8 % var eftervårdsbehovet stort. Nyckelord grustäkt, marktäkt, grundvatten, eftervård, GIS, geografiskt informationssystem, fjärranalys, centrala Tavastland Finansiär/ uppdragsgivare Beställningar/ distribution Förläggare Miljöministeriet, Finlands miljöcentral (SYKE) ISBN (hft.) - Sidantal 172 ISBN (PDF) Språk Finska ISSN (print) - Offentlighet Offentlig Publikationen finns tillgänglig endast på internet: Finlands miljöcentral (SYKE), PB 140, Helsingfors, Finland ISSN (online) Pris (inneh. moms 8 %) - Tryckeri/tryckningsort och -år 2007 Suomen ympäristökeskuksen raportteja

31 D O C U M E N TAT I O N PAG E Publisher Finnish Environment Institute (SYKE) Date October 2007 Author(s) Title of publication Publication series and number Theme of publication - Janne Juvonen and Jari Rintala Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä (The State of Gravel Extraction Sites and Need of Remediation in Western Kanta-Häme) Reports of Finnish Environment Institute 29/2007 Parts of publication/ other project publications Abstract The publication is available only in the internet: The primary objective of this study was to examine the state of the environmental management of gravel extraction sites on groundwater areas in Western Kanta-Häme, and to evaluate the need for their remediation. Studies show that extensive excavation and gravel extraction close to the water table increase risk of groundwater contamination and of harmful effects on water quality. With proper management and land use control the harmful effects can be reduced. The study was part of the nationwide SOKKA-project (State and Environmental Risks of Gravel Extraction Sites) which is coordinated by the Finnish Environment Institute. The study area included the municipalities of Hattula, Humppila, Jokioinen, Kalvola, Renko, Tammela and Ypäjä, and the cities of Forssa and Hämeenlinna. Based on literature and other sources, the geology, groundwater areas, rock reserves, extraction of rock material, and extraction permits, as well as planning of the study area, are reviewed in the report. The gravel extraction sites were marked off with GIS software, using digital GIS and remote sensing data. During the field survey the environmental management and subsequent use of the extraction site were observed. The need for remediation of the extraction sites was evaluated on the basis of these observations and the location of the sites. The number of recognised extraction sites was 367, their total area being 613 hectares. In nearly 80 % of the sites there had been no environmental management, or extraction was still in progress. Only about 20 % of the sites had been remediated at some level. The shortcomings in environmental management were mostly in the spreading of surface soil and landscaping, but sometimes also in replanting. Where no environmental management had been done the sites were mostly used for domestic purposes or old extraction sites. Approximately half of the extraction sites were in need of remediation and in 8 % of them the need was urgent. Keywords gravel extraction, groundwater, environmental management, remediation, GIS, remote sensing, Kanta-Häme Financier/ commissioner For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year Ministry of Environment, Finnish Environment Institute (SYKE) ISBN (pbk.) - No. of pages 172 ISBN (PDF) Language Finnish ISSN (print) - Restrictions For public use The publication is available only in the internet: Finnish Environment Institute, P.O.Box 140, FIN Helsinki, Finland 2007 ISSN (online) Price (incl. tax 8 %) Suomen ympäristökeskuksen raportteja

32

33 Soranotto on keskittynyt samoihin muodostumiin kuin yhteiskunnan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi. Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Soranottoalueet heikentävät usein myös maisemakuvaa. Hoitamattomat soranottoalueet mielletään usein joutomaiksi, joille voidaan tuoda ja varastoida kaatopaikalle kuuluvia jätteitä ja romuja. Asianmukaisella jälkihoidolla sekä maankäytön ohjauksella voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan. Raportissa tarkastellaan läntisen Kanta-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilannetta ja niiden kunnostustarvetta. Kunnostustarve arvioitiin yleispiirteisesti ja yksityiskohtaisemmat kunnostustoimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä. Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta- HämeessÄ ISBN (PDF) ISSN (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus

Hattula. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Hattula. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.2 0408253 0408207 04082 04082 0408254 0408252 04082 0421051 0408206 0408251 0408204 0421052 0408205 0469254 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0408255 0469253 0469253 0 2,5

Lisätiedot

Kalvola. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Kalvola. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.6 0421008 0421002 0421001 0421004 0408252 0421005 0421054 0421010 0421009 0421006 0421051 0421056 0421052 0 2,5 5 10 Km 0421055 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue Kuva 74. n

Lisätiedot

Forssa. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Forssa. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.1 0406152 0406103 0406151 0406106 0416951 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0416954 B 04061 0483451 0 2,5 5 10 Km Kuva 9. n pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten

Lisätiedot

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.7 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 69254 69255 692 692 69253 69205 69252 43351 B 69251 0 1,25 2,5 5 Km Kuva 92. Rengon pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.

Lisätiedot

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km 5.3 04151 04152 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 041 041 041 0 2,5 5 Km Kuva 42. n pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat. 58 Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6.

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6. 5.5 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0416951 0416954 A 0416954 B 0416953 A 0416952 0 2,5 5 Km Kuva 62. Jokioisten pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.

Lisätiedot

Tammela. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue C A. Voimassa (> ) Päättyneet (< )

Tammela. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue C A. Voimassa (> ) Päättyneet (< ) 5.8 0421054 0421056 0483405 Voimassa (> 30.6.2006) Päättyneet (< 1.7.2006) 0406151 0421055 Pohjavesialue 0483419 0483406 0408255 0483451 0483403 0483412 0416952 04834 0483414 0483413 0443351 C 0483415

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve n kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

1 ympäl7stökeskus. Tammelan pohjavesialueiden luokka. - ja rajausmuutokset. Häme. Luonnonvarayksikkö

1 ympäl7stökeskus. Tammelan pohjavesialueiden luokka. - ja rajausmuutokset. Häme. Luonnonvarayksikkö 1 ympäl7stökeskus KU U L U T U S HAMELY/405/2017 Häme Luonnonvarayksikkö Tammelan pohjavesialueiden luokka ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon

Lisätiedot

Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145.

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. 5.12 Kauhava Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. Kuva 145. Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla SOKKA-hanke POSKI-hanke, Kiviaineshuolto Pirkanmaalla nyt ja tulevaisuudessa kuntaseminaari Anne Lindholm, Pirkanmaan

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä. Janne Juvonen ja Jari Rintala

Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä. Janne Juvonen ja Jari Rintala Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä Janne Juvonen ja Jari Rintala Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Maapinta-ala: 4453 ha yhteensä/ella/ rajoitetunoton alueella: 6,5/5,5/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 117 ha Suojelu- ja muut suojeluohjelma-alueet:

Lisätiedot

!H Vedenottamo t Pohjaveden havaintoputki. 0 0,5 Km. Pohjavesialueen raja Pohjaveden muodostumisalueen raja. Pohjaveden virtaussuunta.

!H Vedenottamo t Pohjaveden havaintoputki. 0 0,5 Km. Pohjavesialueen raja Pohjaveden muodostumisalueen raja. Pohjaveden virtaussuunta. W:\386\Hämeenlinna\5009970_Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelma\arcmap\työtilat\Hattula\LIITE2-_Tenhola_A3pysty.mxd Vanajavesi w+79,4 GTK0,w+80,7 (5.6.-2) GTK02, w+82,8-7 (4.4.-) SH5 Tenhola 040820 6,w+83,46

Lisätiedot

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh. KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56.

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. 5.5 Himanka Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. Kuva 56. Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187.

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. 5.14 Kokkola Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. Kuva 187. Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Kurikka. Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 247.

Kurikka. Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 247. 5.19 Kurikka Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 247. Kuva 247. Kurikan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

FORSSAN SEUDUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS FORSSAN SEUDUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA RAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30139P001 Tiivistelmä FORSSAN SEUDUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tiivistelmä

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 340.

Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 340. 5.31 Seinäjoki Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 340. Kuva 340. Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Julkaisun nimi Ympäristöriskien hallinnan tehostaminen poikkeus- ja häiriötilanteet Esiselvitys

Julkaisun nimi Ympäristöriskien hallinnan tehostaminen poikkeus- ja häiriötilanteet Esiselvitys LIITE 5/1 Liite 5. Yritysten valvonnan kattavuus matriisi Pirkanmaan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö 69 LIITE 5/2 70 Suomen ympäristö 625 LIITE 5/3 Pirkanmaan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Luokitus- ja rajausmuutokset Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Luokitus- ja rajausmuutokset Kanta- ja Päijät-Hämeessä Luokitus- ja rajausmuutokset Kanta- ja Päijät-Hämeessä Kanta-Häme Kunta Pohjavesialue Luokka Muutos Muutosaika Hattula Mustalammi III luokkamuutos III -> 2 ja rajausmuutos 12/2016 Hattula Tyrväntö I poistettu

Lisätiedot

Uusittu ottamisopas kestävä käyttö

Uusittu ottamisopas kestävä käyttö Uusittu ottamisopas kestävä käyttö Maa-ainesten lupa- ja ottotilanne Uusi ottamisopas Sähköiset lomakkeet ja kiviainesten tilinpito Vanhempi tutkija Jari Rintala SYKE Ympäristönsuojelupäivät Lammilla 1.

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67.

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. 12/-92 6706 Maapinta-ala: 1355 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/ rajoitetunoton alueella: 3,0/1,9/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 70 ha

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

1 JOHDANTO...1 LISÄSELVITYSTARPEET...29 2.8 MUUTOKSET POHJAVESIALUERAJAUKSIIN JA -LUOKKIIN...31 3 POHJAVEDEN SUOJA-ALUEET...33

1 JOHDANTO...1 LISÄSELVITYSTARPEET...29 2.8 MUUTOKSET POHJAVESIALUERAJAUKSIIN JA -LUOKKIIN...31 3 POHJAVEDEN SUOJA-ALUEET...33 Hämeen ympäristökeskus Forssan kaupunki Humppilan kunta Jokioisten kunta Tammelan kunta Ypäjän kunta FORSSAN SEUDUN POHJAVESI- ALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 15.2.2006 18923 18923 18923 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella KUULUTUS VARELY/544/2017 8.6.2017 Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella Kustavin pohjavesialueen luokkamuutos Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) 28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla RAPORTTEJA 84 2014 Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla JOHANNA SUOMALAINEN JUSSI LEINO PETRI SIIRO TIMO VIROLA Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Maakylän-Räyskälän harjujakso (kaakkoisosa); Loppi, Tammela; aluetunnus 45

Maakylän-Räyskälän harjujakso (kaakkoisosa); Loppi, Tammela; aluetunnus 45 Maakylän-Räyskälän harjujakso (kaakkoisosa); Loppi, Tammela; aluetunnus 45 10/-9604/-02 12/-90 05/-93 4526 11/-87 Maapinta-ala: 3651 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/ rajoitetunoton alueella: 17,6/14,3/1,8

Lisätiedot

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

!H Vedenottamo R Tutkittu vedenottamo t Pohjaveden havaintoputki

!H Vedenottamo R Tutkittu vedenottamo t Pohjaveden havaintoputki W:\386\Hämeenlinna\5009970_Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelma\arcmap\työtilat\Hämeenlinna\LIITE4-_Hattelmalanharju.mxd 9407,w+89,05 K006-09 Pohjavesialuerajat 9502,w+89,9 SYKE 05/205 960 w+88,92 GTK

Lisätiedot

Hämeenkangas-Soininharju/Ikaalinen, Jämijärvi,Kankaanpää; aluetunnus 23.

Hämeenkangas-Soininharju/Ikaalinen, Jämijärvi,Kankaanpää; aluetunnus 23. Hämeenkangas-Soininharju/Ikaalinen, Jämijärvi,Kankaanpää; aluetunnus 23. 2330 23282329 2327 2331 2332 Maapinta-ala: 4534 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/rajoitetunoton alueella: 91,5/36,4/11,4

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN JA HATTULAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

HÄMEENLINNAN JA HATTULAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 11.3.2016 Viite 1510019970 HÄMEENLINNAN JA HATTULAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA HÄMEENLINNAN JA HATTULAN POHJAVESIALUEIDEN

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Maa-ainesten ottoalueiden tila ja kunnostustarveselvitys Pohjois-Savossa

Maa-ainesten ottoalueiden tila ja kunnostustarveselvitys Pohjois-Savossa Maa-ainesten ottoalueiden tila ja kunnostustarveselvitys Pohjois-Savossa Sokka -projekti Pohjois-Savossa 2007-2009 Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 Ympäristöministeriön raportteja 5 2009 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2009 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti Ulvila-Palus 19 km Pori-Palus 18 km Tampere-Palus 95 km Kartta: www.eniro.fi

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen

Lisätiedot

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Sosiaalinen media tietolähteenä: Sosiaalinen media tietolähteenä: - Esimerkkejä Suomesta ja maailmalta - Paikkamuistojen joukkoistaminen Nikkilässä Pilvi Nummi tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto / kaavoitusarkkitehti, Sipoon kunta Some-data

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/3722/216 13.11.217 Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut

Lisätiedot

!H Vedenottamo. t Pohjaveden havaintoputki. 0 0,5 Km. Kutila 0421002. Kankainen 0421001

!H Vedenottamo. t Pohjaveden havaintoputki. 0 0,5 Km. Kutila 0421002. Kankainen 0421001 W:\386\Hämeenlinna\5009970_Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelma\arcmap\työtilat\Kalvola\LIITE5-_Kankainen_Kutila.mxd Kutila 042002 5 w+82,05 HP0406 w+8,57 3 KUTILA!H 4 w+83,25 HP0202,w+86,79 HP020,w+87,4

Lisätiedot