LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA Lyhenteet OKM ARENE UNIFI EUSA FISU SLU SLU-alueet VAU OK Otus SAMOK SYL OTH YTHS THL OSM -kilpailut OEM OMM SELL-kisat Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Suomen yliopistot -yhdistys European University Sports Association, Euroopan opiskelijaliikuntaliitto Fédération Internationale du Sport Universitaire, kv. opiskelijaurheiluliitto Suomen Liikunta ja Urheilu ry, liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö SLU:n alueelliset koulutus- ja kehittämisjärjestöt Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta Olympiakomitea Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Suomen ylioppilaskuntien liitto Opiskeluterveydenhuolto Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Korkeakouluopiskelijoiden harraste- ja urheilukilpailut Suomessa Euroopassa maailmanlaajuisesti Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan vuorovuosin järjestämät monilajikilpailut 1 / 13

2 LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA Opiskelijoiden Liikuntaliiton liikuntapoliittinen ohjelma koostuu kahdesta osasta: liikuntapoliittisesta linjapaperista ja toimenpideohjelmasta. Opiskelijoiden Liikuntaliiton liikuntapoliittinen linjapaperi luo suuntaviivat liiton toiminnalle vuosiksi Se kertoo tavoitetilan, jonka eteen työtä tehdään pitkällä tähtäimellä. Liikuntapoliittinen ohjelma toimii ohjenuorana keskustoimiston lisäksi myös ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien toimijoille korkeakoulupaikkakunnilla yhdenvertaisten korkeakoululiikuntapalveluiden luomisessa. Kaikki ohjelmassa määritellyt tavoitteet eivät välttämättä toteudu vuoteen 2013 mennessä, jolloin ohjelmaa viimeistään päivitetään seuraavan kerran. Siksi toimenpideosiossa määritetään prioriteetit ja välitavoitteet, joihin pyritään vuosina LIIKUNTAPOLIITTINEN LINJAPAPERI Kaiken Opiskelijoiden Liikuntaliiton toiminnan tavoitteena on valtakunnallinen ja yhdenvertainen korkeakoululiikuntajärjestelmä. Toimintaa ohjaavat järjestöstrategiassa määritellyt liiton arvot: hyvinvointi, aktiivisuus, yhdenvertaisuus, kansainvälisyys ja vastuullisuus. Lisäksi OLL on Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenjärjestönä sitoutunut noudattamaan antidopingsäännöstöä sekä Reilun Pelin sääntöjä. 1) Liikkuva opiskelija voi hyvin ja on aktiivinen Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja pitävät huolta itsestään sekä jaksamisestaan korkeakoululiikunnan avulla. Liikunta opiskeluympäristössä on opiskelijalle keino katkaista rutiinit ja irrottautua arjesta. Liikunta on osa terveellisiä elämäntapoja ja aktiivista opiskelijaelämää, ja se ehkäisee sairauksia sekä edistää opiskelukykyä. Liikuntaan liittyvä kansalaistoiminta on hyvä tapa edistää aktiivista kansalaisuutta. Saavutettava ja toimiva korkeakoululiikunta tarjoaa opiskelijalle luontevan mahdollisuuden kotiutua uuteen yhteisöön ja ympäristöön. Liikunta mahdollistaa korkeakouluyhteisön jäsenten tapaamisen opintojen ulkopuolella, ja se on monelle opiskelijalle tärkeä keino luoda sosiaalisia verkostoja. Liikunta antaa virtaa myös opintojen ulkopuoliseen aktiivisuuteen. Liikunnalla voidaan edesauttaa jaksamista työelämän haasteissa. Korkeakoululiikunta ja muut liikuntaa järjestävät tahot edistävät opiskelijan kasvamista kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaksi ihmiseksi, jolle säännöllinen liikunta on elämäntapa. 2) Liikunta on luonnollinen osa korkeakoulujen jokapäiväistä toimintaa Korkeakoulut tunnustavat liikunnan merkityksen yhteisöllisyyden luojana sekä terveyden ja opiskelukyvyn edistäjänä. Hyvin toimivat liikuntapalvelut nähdään tärkeänä strategisena voimavarana ja osana korkeakoulun jokapäiväistä toimintaa. Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat osallistuvat tiivisti korkeakoululiikunnan kehittämiseen. Liikuntatilat ja -paikat ovat monipuolisia, esteettömiä ja laajan lajikirjon mahdollistavia. Liikuntapalvelut ovat kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten saavutettavissa ja niistä tiedotetaan ja järjestetään korkeakoulun virallisten kielten lisäksi riittävästi myös englanniksi. Liikunta nähdään hyvänä keinona lisätä eri kulttuurien 2 / 13

3 välistä kanssakäymistä ja mahdollistaa paitsi integroituminen suomalaiseen ympäristöön, myös kotikansainvälistymisen. Erityisen huomion kohteena liikuntapalveluita kehitettäessä ovat vähän liikkuvat opiskelijat. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia varten järjestetään erilaisia neuvontapalveluita ja matalan kynnyksen liikuntaa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa, mikä auttaa aloittamaan liikuntaharrastuksen. Opiskelijaurheiluseurojen ja muiden opiskelijajärjestöjen toiminta ja niiden järjestämät liikuntatapahtumat nähdään tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntatarjontaa. Korkeakoulut kannustavat opiskelijoitaan osallistumaan opiskelijoiden urheilukilpailuihin ja kokevat opiskelijaurheilun osana liikkuvan korkeakoulun identiteettiä. Korkeakoulujen liikuntapalvelut muodostavat kattavan verkoston, jonka palveluita opiskelijan on mahdollista käyttää myös oman opiskelupaikkakuntansa ulkopuolella. Liikuntapalvelut vastaavat korkeakouluyhteisön jäsenten todellisia tarpeita, ja niiden käyttöä sekä asiakastyytyväisyyttä seurataan. Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat, edulliset ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Korkeakoululiikunta on määritelty korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja sen rahoitus on turvattu. Valtio kannustaa korkeakouluja liikuntatoiminnan kehittämiseen ja palkitsee oppilaitoksia liikuntapalveluiden järjestämisen ja kehittämisen perusteella. Korkeakoululiikunnalle on nimetty selkeä vastuutaho valtionhallinnossa. Myös korkeakoululiikuntapaikkojen rakentamiseen taataan riittävät resurssit. 3) Elinikäinen liikkuminen on yhteiskunnallinen voimavara Liikunnalla ja urheilulla on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa, ja suomessa asuvat osallistuvat liikuntaan sekä urheiluun eri tavoin. Liikunta nähdään yhteiskunnallisena investointina, joka tuottaa säästöjä muun muassa terveydenhuollon palvelujen tarpeen vähenemisenä. Fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä sosiaalista pahoinvointia ennaltaehkäistään tarjoamalla jokaiselle mahdollisuus huolehtia hyvinvoinnistaan liikunnan keinoin elämäntilanteestaan, varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Liikuntapaikkarakentamisessa huomioidaan erityisesti esteettömyys ja kestävän kehityksen periaatteet. Suomalainen koulutusjärjestelmä on liikuntakasvatuksen keskiössä ja tukee liikunnan harrastamista kaikilla koulutusasteilla. Koululiikunta kannustaa lapsia ja nuoria monipuoliseen liikkumiseen myös liikuntatuntien ulkopuolella niin ohjatusti kuin itsenäisesti sekä edistää yksilöiden tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan. Liikunnan kansalaisjärjestöt ovat koulutusjärjestelmän tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kouluympäristössä tai sen lähellä järjestetään monipuolista, maksutonta kerhotoimintaa. Liikunnan ja terveyden ylläpidon taidot nähdään tärkeinä kansalaistaitoina. Erityisesti elämän nivelvaiheissa liikunnan harrastamista tuetaan, jotta nuorena opittu liikunnallinen elämäntapa kantaa vanhuuteen saakka. Kaikenikäisille tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia pysyä hyvässä kunnossa. Hyötyliikunta on tärkeä osa liikunnallista elämäntapaa. Kevyt liikenne huomioidaan kuntien ja kaupunkien kaavoituksessa sekä kaupunkisuunnittelussa siten, että polkupyörä on luonnollinen ja helppo tapa liikkua paikasta toiseen. Korkeakoulut ja työpaikat kannustavat kulkemaan matkat polkupyörällä muun muassa tarjoamalla riittävästi pyöräparkkeja ja peseytymismahdollisuuksia. Valtio ohjaa kuntia edistämään pyöräilyä ja kannustaa työnantajia ottamaan käyttöön työsuhdepyöriä. 3 / 13

4 Liikunnan tärkeys työkyvyn ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä tunnustetaan, ja työnantajat kannustavat työntekijöitään liikkumaan esimerkiksi mahdollistamalla 2,5 viikkotyötunnin käyttämisen liikkumiseen ja hyödyntämällä työntekijöille tarjottavaa verovapaata liikuntaetua. Hyvinvoinnistaan liikunnan avulla huolehtivat kansalaiset jaksavat työelämässä pidempään ja viettävät terveitä eläkepäiviä. 4) Korkeakoululiikunta on kansainvälisesti yhdenvertaisuuden edelläkävijä Opiskelijat ovat arvostettuja korkeakoululiikunnan ja -urheilun järjestötoimijoita myös kansainvälisellä tasolla. Eri sukupuolet ja sukupolvet ovat tasaisesti edustettuina korkeakoululiikunnan päätöksenteon kaikilla tasoilla. Päätöksentekoprosessit ovat avoimia sekä demokraattisia, ja kansainvälisissä järjestöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa. Kansainvälisesti kaikki korkeakoululiikunta ja -urheilu ruohonjuuritasolta kattojärjestöihin on syrjinnästä vapaata. Opiskelijat sekä korkeakoululiikunnan ja -urheilun muut toimijat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta kunnioittavat toisiaan, voivat osallistua liikuntatoimintaan sekä pyrkiä liikunnan ja urheilun johtotehtäviin. Urheilukilpailut ja muut kansainväliset tapahtumat ovat ammattimaisesti järjestettyjä, ja ne toimivat ponnahduslautana paitsi opiskelijaurheilijoille, myös vapaaehtoistoimijoille. Tapahtumien järjestämisessä otetaan huomioon paikalliset ja maailmanlaajuiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Kansainväliset liitot tukevat yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kansallisten toimijoiden välillä osalla tapahtumien tuotosta. Huippu-urheilun tukemisen lisäksi terveys- ja harrasteliikunta nähdään tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita niin Euroopassa kuin maailmalla, ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Euroopan unioni edistää EU-kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntatoimintaan ja tukee liikuntajärjestöjä. 5) Opiskelijahuippu-urheilu on vastuullista ja urheilijalähtöistä Opiskelijahuippu-urheilulla on selkeä asema suomalaisessa huippu-urheilukentässä. Urheilijoita kannustetaan luomaan uraansa kestävästi unohtamatta koulutuksen merkitystä urheilu-uran jälkeiseen elämään. Kaikessa kilpailutoiminnassa noudatetaan kansainvälistä antidopingsäännöstöä. Opiskelijoiden kansainvälisiin arvokisoihin osallistuvat suomalaiset urheilijat saavat osakseen kannustusta ja arvostusta tuloksesta riippumatta. Kisamatkoilla urheilija on kaiken keskiössä: joukkueenjohto, valmentaja, huoltohenkilöstö ja tiedottajat pyrkivät luomaan urheilijoille parhaat mahdolliset olosuhteet ja ilmapiirin, joka edesauttaa suorituksen onnistumista. Opiskelijahuippu-urheilussa menestystä ei mitata pelkästään mitaleissa vaan sillä on muitakin arvoja. Opiskelijahuippu-urheilu on osa liikkuvan korkeakoulun identiteettiä ja luo omalta osaltaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Korkeakoulut ymmärtävät opiskelijahuippu-urheilun merkityksen myös markkinoinnilleen ja tukevat opiskelijoiden arvokilpailuihin osallistuvia urheilijoita. Urheiluakatemioilla on merkittävä rooli suomalaisessa huippu-urheilussa. Niillä on tärkeä tehtävä osaamisen kokoamisessa, kehittämisessä ja jakamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti urheiluakatemioiden toimintaan opiskelun ja huippu-urheilun yhteensovittamiseksi sekä luovat omalta osaltaan joustavuutta koulutusohjelmiin. 4 / 13

5 TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelma koostuu toimenpide-ehdotuksista, jotka on jaettu linjapaperin yläotsikoiden alle. Toimenpiteitä on kuvattu kolmella eri termillä: Tausta kertoo taustat toimenpiteelle ja perustelee miksi juuri tämä auttaa saavuttamaan tavoitetilan. Keinot kertovat, miten toimenpide tehdään ja millaiset roolit eri toimijoilla on toimenpiteen toteuttamisessa. Vastuutahot kertoo, keneltä toimia erityisesti vaaditaan, jotta toimenpide toteutuu. Toimijat on asetettu järjestykseen siten, että ensimmäisenä on se, jolta vaaditaan eniten työtä. Yhteistyötahot kertoo, kenen kanssa yhteistyötä tulee tehdä, jotta tavoitteeseen päästään. Yhteistyötahojen kuormitus ei ole yhtä suuri kuin vastuutahojen. Toimenpiteiden keskinäistä järjestystä ja niihin käytettäviä resursseja on kuvattu kolmella eri termillä: prioriteetilla, kuormittavuudella sekä aikataululla. Aikataulu määrittää minä toimenpideohjelman vuosina asia on esillä ja missä on tarkoitus olla toimenpiteen osalta vuonna Prioriteetti 1: Toimenpide on välttämätön tavoitetilan saavuttamiseksi. Voi myös olla, että jokin muu toimenpide edellyttää tämän toimenpiteen toteutumista ensin. Prioriteetti 2: Toimenpide on tärkeä, mutta ei välttämätön muiden toimenpiteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Prioriteetti 3: Toimenpide edistää tavoitteiden toteutumista, mutta se voidaan toteuttaa muiden töiden ohessa tai laajemmin jos aikaa on. Kuormittavuus 1: Toimenpide vaatii kevyttä satunnaista panostusta tai sen pystyy toteuttamaan selkeästi muiden toimenpiteiden lomassa. Kuormittavuus 2: Toimenpide vaatii säännöllistä aktiivista toimintaa yksittäiseltä henkilöltä. Toimenpiteet ovat pääasiassa sellaisia, joista OLL ei ole yksin vastuussa. Kuormittavuus 3: Toimenpide vaatii runsaasti työaikaa useammalta henkilöltä monena vuonna peräkkäin. Toimenpide saattaa myös vaati panostuksia jäsenjärjestöiltä. 1) Liikkuva opiskelija voi hyvin ja on aktiivinen 1.1 Opiskelijoiden liikuntamotiivien selvittäminen Tausta: Opiskelijoiden joukossa on sekä runsaasti liikkuvia että lainkaan liikuntaa harrastamattomiakin. Opiskelijoiden Liikuntaliiton erityishuomion kohteena ovat opiskelijat, jotka suhtautuvat liikuntaan positiivisesti, mutta eivät silti liiku terveytensä kannalta riittävästi. Jotta liikuntapalvelut voidaan suunnitella mahdollisimman hyvin kaikkia palveleviksi, tulisi opiskelijoiden motiiveja liikkua tai jättää liikkumatta selvittää tarkemmin. Tähän eivät riitä pelkät käyttäjätutkimukset, joten laajempi opiskelijoiden liikuntatutkimus on tarpeen. Keinot: Selvitetään jo olemassa olevan tiedon ja tekeillä olevien tutkimusten kautta opiskelijoiden liikuntamotiiveja, liikkumattomuuden syitä ja liikunnan aloittamisen kynnyksiä. Mahdollisuuksien mukaan teetetään erillinen tutkimus osana nuorten aikuisten liikuntatottumuksia selvittävää hanketta 5 / 13

6 Yhteistyötahot: SLU, Otus, YTHS Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on, että vuonna 2013 OLL:lla on tutkimuntietoa opiskelijoiden liikuntamotiiveista. 1.2 Opiskelukyvyn investointimallin luominen Tausta: Työurien pidentäminen on ollut suomalaisen poliittisen keskustelun ytimessä vuoden 2008 alusta saakka, ja toimenpiteitä on esitetty myös työurien pidentämiseksi alkupäästä muun muassa opintojen jouduttamisen keinoin. Kuitenkin liikunnan ja muiden toimenpiteiden varsinaisia vaikutuksia on vaikea seurata olemassa olevin työkaluin. Rahallisia panostuksia hyvinvointiin ei myöskään nähdä pitkän aikavälin investointina, vaan yksinomaan menoeränä. On OLL:n tavoitteiden mukaista saada lisää selkänojaa vaatimuksille korkeakoululiikunnan rahoittamiseksi. Keinot: Edistetään Opiskelukyvyn investointimallin rakentamista investointien perustelemiseksi. Kootaan olemassa oleva tieto opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä korkeakoulujen panostuksista opiskelukyvyn eri osa-alueisiin. Lisäksi tarvitaan muita selvityksiä ja tutkimusta, joissa etsitään syyseuraussuhteita investointien ja tuottojen välille. Malli rakennetaan yhteistyössä opiskelijuuden ja opiskelijaterveyden sekä -hyvinvoinnin eri asiantuntijatahojen kanssa. Yhteistyötahot: YTHS, Otus, THL, SAMOK & SYL Prioriteetti: 2 Kuormittavuus: 1 Aikataulu: Tavoitteena on, että prosessi on käynnistynyt vuonna ) Liikunta on luonnollinen osa korkeakoulujen jokapäiväistä toimintaa 2.1 Liikunta korkeakoulujen strategioissa Tausta: Jotta liikunnasta tulisi todella osa korkeakoulujen jokapäiväistä elämää, tulee sen näkyä myös strategia- ja budjettitasolla. Korkeakoulujen strategiatyössä tulisikin ottaa huomioon liikunnan työ- ja opiskelukykyä ylläpitävä vaikutus sekä sen rooli yhteisöllisyyden edistäjänä. Keinot: Opiskelijoiden Liikuntaliitto tarjoaa asiantuntija-apua, tuottaa taustatietoa liikunnan hyödyistä opiskelukyvyn ylläpidossa ja kouluttaa opiskelija- ja ylioppilaskuntatoimijoita liikuntavaikuttamisessa. Paikallistasolla ylioppilas- ja opiskelijakunnat sekä hallinnon opiskelijaedustajat vaikuttavat korkeakoulujen 6 / 13

7 strategioita ja budjetteja valmisteltaessa. OLL järjestää 2012 liikunnan vaikuttamiskoulutusta erityisesti strategianäkökulmasta. Vastuutahot: Opiskelija- ja ylioppilaskunnat, OLL Yhteistyötahot: Korkeakoulut, liikuntatoimet, korkeakoulujen palkansaajajärjestöt Kuormittavuus: 1 Aikataulu: Tavoitteena on, että seuraavalla strategiakierroksella liikunta on huomioitu korkeakoulujen strategioissa. 2.2 Korkeakoululiikunta korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi Tausta: Valtakunnallisesti yhdenvertainen korkeakoululiikuntajärjestelmä saadaan varmistettua, jos liikuntapalveluiden järjestäminen määritellään korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi. Valtion tulee myös taata, että korkeakouluilla on riittävät resurssit järjestää opiskelijoille edullisia liikuntapalveluita. Keinot: Vaikutetaan siihen, että korkeakoululiikunta määritellään korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja että liikuntapalveluiden järjestämisvastuu huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa. Valmistaudutaan ammattikorkeakoululain kokonaisuudistukseen, jonka yhteydessä lakimuutos olisi mahdollinen. Vaikutustyötä tehdään yhteistyössä SLU:n, korkeakoulujen työntekijäjärjestöjen, SAMOKin ja SYL:n kanssa etenkin OKM:n, poliittisten järjestöjen ja ARENE:n sekä UNIFI:n suuntaan. Yhteistyötahot: SLU, SAMOK ja SYL, korkeakoulujen palkansaajajärjestöt Kuormittavuus: 3 Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on, että seuraavalla vaalikaudella ammattikorkeakoululain kokonaisuudistuksen yhteydessä liikunta määritellään korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi. 2.3 Korkeakoululiikunnan seuranta- ja laadunvarmistusjärjestelmät alueellisesti ja valtakunnallisesti Tausta: Korkeakoulujen liikuntapalveluiden tulisi vastata mahdollisimman hyvin korkeakouluyhteisön jäsenten tiedostettuja ja tiedostamattomia tarpeita. Tämän takia on tärkeää seurata käyttäjien tyytyväisyyttä ja uudistaa tarjontaa vastaamaan todellisia tarpeita. Valtakunnallisen laatujärjestelmän tulosten avulla saadaan tietoa myös nuorten aikuisten liikkumisesta, mistä ei aiemmin ole ollut tietoa saatavilla. Keinot: Valtakunnallinen järjestelmä kehitetään OLL:n ja OKM:n yhteistyönä korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän työn perusteella. OLL ja OKM auttavat korkeakouluja ja liikuntatoimia paikallisten laadunvarmistusjärjestelmien rakentamisessa neuvomalla toimivan mittariston valitsemisessa ja jakamalla hyviä käytänteitä muilta korkeakoulupaikkakunnilta. 7 / 13

8 Yhteistyötahot: OKM, korkeakoulut, liikuntatoimet, SAMOK ja SYL Aikataulu: Jatkuva. Vuonna 2013 on rakenteilla korkeakoululiikunnan laadunvarmistusjärjestelmä valtakunnallisesti. 8 / Liikuntapalveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden lisääminen Tausta: Korkeakoulujen liikuntapalvelujen tulee tarjota mahdollisuus osallistumiseen ja elämyksiin jokaiselle sukupuoleen, ikään, elämäntilanteeseen, liikuntarajoitteeseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, taitotasoon, kielitaitoon tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta. Keinot: Vaikutetaan siihen, että liikuntapaikat ovat esteettömiä ja että tarjonnassa huomioidaan erilaiset liikkujat sekä kansainväliset opiskelijat. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus liikunnassa ovat pysyvinä teemoina OLL:n koulutuksissa kerran vuodessa. OLL selvittää palveluiden nykytilaa ja kokoaa hyviä käytänteitä tietopaketiksi. Paikalliset toimijat varmistavat saavutettavuuden ja esteettömyyden palveluita suunniteltaessa opiskeluterveydenhuollon asiantuntijuutta hyväksikäyttäen., liikuntatoimet, opiskelija- ja ylioppilaskunnat Yhteistyötahot: opiskeluterveydenhuolto, SLU, VAU Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on toteuttaa selvitys korkeakoulujen liikuntapalvelujen esteettömyydestä vuonna Liikuntatuutoroinnin levittäminen kaikkiin korkeakouluihin Tausta: Liikuntatuutorointi on yksi vertaistuutoroinnin erityismuoto, jossa opiskelijat voivat tutustua uusiin urheilulajeihin ja liikuntamuotoihin luontevasti toisten opiskelijoiden opastuksella. Tuutoroinnin tarkoituksena on madaltaa kynnystä aloittaa uusi liikuntaharrastus. Liikuntatuutorointia on pilotoitu Oulun korkeakoululiikunnassa. Liikuntatuutorointi voidaan toteuttaa paikallisesti osana vertaistuutorjärjestelmää. Keinot: Levitetään liikuntatuutorointi kaikkiin Suomen korkeakouluihin tiedottamalla toiminnasta, kouluttamalla paikallisia toimijoita ja jakamalla hyviä käytänteitä esim. Oulun korkeakoululiikunnasta. SAMOK tiedottaa omalta osaltaan liikuntatuutoroinnista tuutorointitapaamisissa. Opiskelija- ja ylioppilaskunnat vaikuttavat siihen, että liikuntatuutorointi käynnistetään jokaisessa korkeakoulussa. Liikuntatoimet osaltaan vastaavat liikuntatuutoreiden koulutuksesta., Oulun korkeakoululiikunta Yhteistyötahot: liikuntatoimet, korkeakoulut, opiskelija- ja ylioppilaskunnat, SAMOK

9 Prioriteetti: 2 Aikataulu: Jatkuva. Pääpaino 2011 Lähtenyt Liikkumaan hankkeen valtakunnallistamisen yhteydessä. Tavoitteena on, että vuonna 2013 liikuntatuutorointia järjestetään vähintään puolessa Suomen korkeakouluista. 9 / Liikuntatoimien ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen Tausta: Opiskeluterveydenhuollon (YTHS, OTH) ja liikuntatoimien yhteistyöllä voidaan saavuttaa ne opiskelijat, jotka eniten hyötyisivät liikunnan aloittamisesta. Yhteistyön avulla pyritään madaltamaan kynnystä aloittaa liikuntaharrastus esim. liikunta- ja terveysneuvontapalveluketjun avulla. Keinot: Kartoitetaan erilaisia yhteistyön muotoja liikuntatoimien ja opiskeluterveydenhuollon välillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. YTHS:lla on 2011 liikunnan teemavuosi, jolloin yhteistyön kehittäminen on luontevaa. OLL kokoaa erilaisia yhteistyömuotoja ja tekee valtakunnallista vaikutustyötä yhteistyössä SAMOKin ja SYL:n kanssa. Opiskelija- ja ylioppilaskunnat tukevat paikallisten yhteistyömuotojen kehittämistä., YTHS ja OTH, liikuntatoimet Yhteistyötahot: opiskelija- ja ylioppilaskunnat Aikataulu: Jatkuva. Pääpaino vuonna 2011 Lähtenyt Liikkumaan -hankkeen valtakunnallistamisen yhteydessä. 2.7 Korkeakoulujen liikuntatoimien ja urheiluseurojen yhteistyön kehittäminen Tausta: Opiskelijaurheiluseurat ovat parhaimmillaan osa liikkuvan korkeakoulun identiteettiä. Niiden kautta opiskelijat voivat luontevasti liikkua ja urheilla yhdessä. Liikuntatoimet tunnustavat opiskelijaurheiluseurat osaksi korkeakoulun liikuntapalveluja. Myös korkeakouluyhteisöjen ulkopuolella on runsas määrä seuroja, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä opiskelijoiden liikuttamiseksi. Seurat eivät tällä hetkellä näe nuorissa aikuisissa piilevää harrastaja- ja seuratoimijapotentiaalia ja opiskelijoilta puuttuu usein kosketuspinta yhteisön ulkopuoliseen seuratoimintaan. Keinot: OLL edistää seurakulttuuria korkeakouluympäristössä, kouluttaa seuratoimijoita ja kannustaa heitä mm. hakemaan seuratukea ja järjestämään OSM-kisoja. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat tukevat niiden piirissä toimivia urheiluseuroja järjestämään jäsenistölleen liikuntatoimintaa aktiivisesti. Lisätään urheiluseurojen ja opiskelijoiden kohtaamispintoja ja kannustetaan opiskelija- ja ylioppilaskuntia yhteistyöhön SLU-alueiden kanssa esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisessä., opiskelijaurheiluseurat, liikuntatoimet, opiskelija- ja ylioppilaskunnat

10 Yhteistyötahot: SLU-alueet, korkeakoulut, urheiluseurat, opiskelija- ja ylioppilaskunnat Prioriteetti: 2 Aikataulu: Jatkuva. 2.8 OSM-kisojen profiilin kohottaminen Tausta: Opiskelijoiden SM-kisoja järjestetään eri lajeissa ympäri maata. Kovatasoisen kilpasarjan rinnalla järjestetään harrastesarja, johon kaikki opiskelijat voivat osallistua taitotasostaan riippumatta. OSM-kisat toimivat kannustimena liikkua ja tapana tehdä opiskelijaliikuntaa tunnetuksi sekä osaltaan myös jäsenpalveluna. Kisat luovat yhteisöllisyyttä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ja koulun sisäiset sarjat voivat toimia karsintana OSM-kisoihin. OSM-kisat taas toimivat karsintana opiskelijoiden EM-kilpailuihin. Keinot: OLL tukee, kouluttaa ja kannustaa paikallistason toimijoita järjestämään onnistuneita OSM-kisoja. OSM-kisojen osallistujamääriä mitataan. Kisaorganisaatioita kehitetään tavoitteellisesti yhteistyössä järjestäjien kanssa vuosi vuodelta. Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat sekä opiskelijaurheiluseurat ja liikuntatoimet tiedottavat aktiivisesti OSM-kisoista ja korkeakouluja kannustetaan tukemaan kisoihin lähteviä opiskelijoita. Paikallisella tasolla nimetään korkeakoulukohtaisesti OSM-vastuutaho, jonka kautta kisoihin ilmoittautuminen tapahtuu ja joka tiedottaa aktiivisesti tulevista kilpailuista., opiskelijaurheiluseurat Yhteistyötahot: liikuntatoimet, lajiliitot, opiskelija- ja ylioppilaskunnat Prioriteetti: 2 Kuormittavuus: 3 Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on, että osanottajamäärät ja tapahtumien taso nousevat joka vuosi. 3) Elinikäinen liikkuminen on yhteiskunnallinen voimavara 3.1 Liikuntapaikkarakentaminen Tausta: Uusia liikuntapaikkoja rakennettaessa tulee huomioida korkeakoulujen tai opiskelija-asuntojen läheisyys käyttäjämääriä arvioitaessa. Korkeakoulujen omia tiloja remontoitaessa tai rakentaessa tulee myös ottaa huomioon uusien liikuntatilojen tarve. Liikuntapaikkarakentaminen tulee tehdä ekologisesti ympäristöä turhaan kuormittamatta. Keinot: Korkeakoulujen uusiessa tilojaan nostetaan keskusteluun myös liikuntatilojen rakentaminen niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Vaikutetaan siihen, että liikuntapaikkoja suunniteltaessa huomioidaan korkeakoulujen läheisyyden tuoma käyttäjäpotentiaali. Lisäksi vaikutetaan siihen, että etenkin 10 / 13

11 uudisrakentaminen on ympäristötehokasta. OLL kerää tietopankin eri paikkakuntien kokemuksista ja hyvistä käytänteistä korkeakoulujen liikuntapaikkarakentamisen osalta. Yhteistyötahot: opiskelija- ja ylioppilaskunnat, liikuntatoimet, SLU Prioriteetti: 3 Kuormittavuus: 1 Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on, että vuonna 2013 OLL:lla on tietopankki korkeakoululiikuntapaikkarakentamisesta. 4) Korkeakoululiikunta on kansainvälisesti yhdenvertaisuuden edelläkävijä 4.1 OLL:n arvojen ja tavoitteiden ajaminen kansainvälisesti Tausta: Kansainvälisten liittojen toiminnassa korostuu tällä hetkellä pääasiassa kilpaurheilu ja sen tukeminen. Myös yhdenvertaisuutta on parannettava eri ryhmien, eritoten sukupuolten ja sukupolvien välillä; tällä hetkellä kansainvälisessä yliopistourheilun järjestökentässä (EUSA ja FISU) naiset ja nuoret ovat aliedustettuina. SELL-kisoissa 2010 aloitettiin Pohjois- ja Baltian maiden liittojen verkoston aktiivinen yhteistyö, jonka yhteistyön pohjaksi määriteltiin arvot: mahdollisuuksien tasa-arvo, sports for all ja demokratia. Verkoston toiminta tukee OLL:n tavoitteita korkeakoululiikunnan laajemman merkityksen ymmärtämisestä. Keinot: Vakiinnutetaan ja tiivistetään entisestään yhteistyötä Pohjois- ja Baltian maiden sekä myös muiden maiden liittojen kanssa OLL:n tavoitteiden edistämiseksi. Pyritään saamaan verkoston edustajat ja lähitulevaisuudessa myös OLL:n omat edustajat kansainvälisten liittojen toimielimiin. EUSA:ssa ja FISU:ssa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opiskelijoiden vaikuttavuutta pyritään lisäämään yleisemmin perustamalla opiskelijoiden komitea EUSA:n lisäksi FISU:un ja takaamalla opiskelijaedustajille äänivalta järjestöjen hallituksissa. Vaihtuvuuden takaamiseksi olisi hyvä asettaa ylärajat perättäisten hallituskausien määrälle. EUSA:n fokusta pyritään siirtämään EU-vaikuttamiseen esimerkiksi asiaan perehtyneen komitean ja/tai työntekijän avulla. Vaikuttamistyötä tehdään pääasiassa erilaisten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä. Yhteistyötahot: Nordic-Baltic-verkosto Prioriteetti: 2 Kuormittavuus: 1 Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena on, että vuonna 2013 EUSA:n ja FISU:n hallituksissa on opiskelijaedustus. 11 / 13

12 4.2 SELL-kisojen merkityksen arviointi Tausta: SELL-kisojen merkitys on epäselvä jäsenjärjestöille, joten on syytä pohtia kisojen tulevaisuutta ja merkitystä osana liiton toimintaa. Keinot: Käydään keskustelua SELL-kisojen merkityksestä ja tulevaisuudesta yhdessä opiskelija- ja ylioppilaskuntien kanssa. SELL-kisat järjestetään Suomessa 2012, jota ennen keskustelu kisojen tulevaisuudesta on jo käynnistetty. Suomessa järjestettävien kisojen jälkeen tehdään lopullinen päätös osallistumisesta jatkossa SELL-kisoihin., opiskelija- ja ylioppilaskunnat, opiskelijaurheiluseurat Kuormittavuus: 1 Aikataulu: SELL-kisat järjestetään vuonna 2012 Suomessa. Tavoitteena on, että 2012 liitolla on selkeät suuntaviivat SELL-kisojen tulevaisuuden osalta. 5) Opiskelijahuippu-urheilu on vastuullista ja urheilijalähtöistä 5.1 Opiskelijahuippu-urheilun koordinoivana tahona toimiminen Tausta: Opiskelijoiden Liikuntaliitto on opiskelijahuippu-urheilun vastuutaho. Liitto vaikuttaa siihen, että yhä useampi urheilija voi edistää opintojaan myös urheilu-uransa aikana, huippu-urheilun vaatimuksista tinkimättä. Urheilijoiden on tällä hetkellä hyvin vaikea lähteä vaihto-opiskelijaksi, sillä vaihto-ohjelmissa ei huomioida tarvetta valmentautumisolosuhteille ja esimerkiksi kilpailu vieraassa maassa saattaa olla hyvin kallista. Opiskelijahuippu-urheilun edistäminen paikallisella ja alueellisella tasolla edistää kaikkien opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia. Keinot: Koordinoidaan OMM-, OEM, ja Universiadi-kilpailumatkoja. Tehdään valtakunnallisella tasolla yhteistyötä ARENE:n ja UNIFI:n ja korkeakoulujen kanssa joustavien opintokokonaisuuksien mahdollistamiseksi. Jatketaan tiivistä yhteistyötä Olympiakomitean ja lajiliittojen kanssa. Vaikutetaan siihen, että opiskelijahuippu-urheilu huomioidaan entistä paremmin myös huippu-urheilun kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Edistetään kansainvälisten kontaktien kautta urheiluakatemioiden tavoitetta lähettää opiskelijaurheilijoita kansainväliseen vaihtoon siten, että vaihto-opiskelu tukee urheilijan kehitystä niin opiskelijana kuin urheilijanakin. Yhteistyötahot: OK, urheiluakatemiat, korkeakoulut, ARENE ja UNIFI, SAMOK ja SYL Kuormittavuus: 3 Aikataulu: Jatkuva. 5.2 Opiskelijahuippu-urheilun tunnettuuden lisääminen 12 / 13

13 Tausta: Vaikka suuri osa huippu-urheilijoista on korkeakouluopiskelijoita, on opiskelijahuippu-urheilu Suomessa yhä melko heikosti tunnettua. Keinot: Aktiivisella tiedottamisella OLL tekee opiskelija-huippu-urheilua ja -urheilijoita tutuksi niin suurelle yleisölle kuin liiton jäsenistöllekin. Satsataan ammattimaiseen ja asiantuntevaan toteutukseen kaikessa opiskelijoiden kansainvälisiin arvokisoihin liittyvässä toiminnassa ja viestinnässä. Lisäksi vaikutetaan huippuurheilun muutosryhmään opiskelijahuippu-urheilun tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyötahot: SLU, OK Prioriteetti: 2 Aikataulu: Jatkuva. Tavoitteena, että huippu-urheilun muutosryhmä huomioi opiskelijahuippu-urheilun työnsä tuloksissa. 13 / 13