OLL:N STRATEGIAN TAUSTAPAPERI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLL:N STRATEGIAN 2016-2020 TAUSTAPAPERI"

Transkriptio

1 YLEISTÄ Opiskelijoiden Liikuntaliiton uuden strategian työstäminen vuosille aloitettiin heti vuoden 2015 alussa arvioimalla voimassa olevan strategian toteutumista. Voimassa olevan strategian toteutumisen arvioimisessa pohdittiin mitkä osa-alueet nykyisestä strategiasta ovat toteutuneet, mitkä eivät ja miksi eivät ja mitkä strategian osat ovat edelleen ajankohtaisia. Jatkuvuuden takaamiseksi uudessa strategiassa on mukana vanhan strategian edelleen ajankohtaisia osa-alueita. Uuden strategian valmistelussa on ollut mukana strategiatyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut toimia analysoivana ja ideoivana toimielimenä sekä viimeistelyvaiheessa kriittisesti arvioivana tahona. Strategiatyöryhmän kokoonpano on Pekka Petäkoski (korkeakoulujen liikuntatoimien valiokunta), Jussi Sallinen (OLL-alumni), Milla Halme (SAMOK), Jaakko Lehtonen (SAMMAKKO), Pauliina Mäkkeli (AYY), Matias Vainio (OLL), Bennie Wardi (OLL) ja Hilkka Laitinen (OLL). Strategiatyön tueksi laadittiin liiton nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus 1, johon strategiatyöryhmä on päässyt tutustumaan. Nykytilan ja toimintaympäristön kuvauksen lisäksi strategiatyötä on pohjustettu ensimmäisessä sektoritapaamisessa, jossa jäsenjärjestöjen liikuntavastaavien kanssa tehtiin SWOT-analyysi liiton toiminnasta. Myös strategiatyöryhmä teki SWOT-analyysin OLL:n toiminnasta. SWOT-analyysien kautta on kartoitettu liiton heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. 2 Liiton uuden strategian tarkoitus on luoda liiton toiminnalle selkeä visio, tavoitteet ja selkeyttää liiton ydintoimintaa. Uudesta strategiasta on tarkoitus tehdä ytimekkäämpi ja selkeämpi työkalu liiton pitkänaikavälin toiminnan suunnitteluun. Strategialle luodaan myös mittaristo, joka toimii tuloskorttina OLL:n toimintaa seuratessa ja arvioidessa. Mittareita tarkastellaan vuosittain. Uuden strategian tarkoitus on korvata nykyinen voimassa oleva strategia sekä liiton ydintoimintaalueet -dokumentti. MISSIO OLL:n ydintehtävänä on edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Opiskelijoiden liikuntakulttuuria on avattu Valtion liikuntaneuvoston julkaisun Liikuntakulttuurin käsitteet 1 Nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus Liite 1. 2 Kooste SWOT-analyyseistä ks. Liite 2. 1 / 18

2 muuttuvat ja muuttavat 3 pohjalta. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin 4 käsitteen avaaminen vihdoinkin auttaa ymmärtämään liikuntaan liittyvän ilmiökentän laajuuden ja sen miten eri näkökulmista opiskelijoiden liikuntaa voi kehittää ja edistää. Hyvinvoinnin edistäminen taas antaa opiskelijaliikuntaan terveysnäkökulman, joka korostuukin uuden strategian visiossa. Yleisesti katsottuna opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen ja liikuntasuhteen vahvistaminen oikein tehtynä lisäävät positiivista asennetta ja suhtautumista liikuntaan, joka taas lisää opiskelijoiden hyvinvointia. VISIO Liiton uuden strategian visiossa on hyödynnetty vanhan vision osaa Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, sillä se koetaan edelleen ajankohtaiseksi tavoitetilaksi. Tämän tavoitetilan toteutumista on myös helppo seurata osana Korkeakoululiikunnan barometria, ja samalla voidaan arvioida kuinka hyvin liitto on toiminnallaan edistänyt opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Strategiakauden tavoitteeksi on asetettu terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien opiskelijoiden määrän kasvattaminen 31 prosentista 50 prosenttiin. Tällä hetkellä vain 31 % korkeakouluopiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (amk 28 %, yo 34 %). Ikä on kriittinen liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta. 5 Liikuntaolosuhteita parantamalla voidaan kohentaa opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat positiivisesti yhteydessä opintojen edistymiseen ja hyvään opintomenestykseen, ja vähentävän korkeakouluopiskelijoiden stressiä sekä kohentavan opiskeluun liittyvää työajan hallintaa. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuminen tarkoittaa liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan 2,5 tuntia liikuntaa reippaasti tai 75 minuuttia rasittavasti viikossa sekä vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa tai liikehallintaa kehittävää liikuntaa. ARVOT Strategian arvot ohjaavat liiton valintoja ja toimintatapoja matkalla kohti vision toteutumista. Uuden strategian arvoissa korostuu positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luominen, yhdenvertaisuuden edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä liikunnan monimuotoisuuden ymmärtäminen. 3 vat_ja_muuttavat.622.news 4 ks. Liite 3. 5 Rovio, E Vähän liikkuvat keitä he ovat? Teoksessa: E. Rovio & T. Pyykkönen (toim.) Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Helsinki: Liikuntatieteellisen seuran Impulssi 26, / 18

3 Strategian arvovalinnoilla pyritään luomaan tuoreutta liiton ajattelu- ja arvomaailmaan sekä uudenlaista otetta toimintaan. Opiskelijaliike saa olla inspiroiva ja kokeilla erilaisia rohkeita avauksia. Samalla tehdään työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen eteen eikä tuomita toisia. Positiivisuus, yhteisöllisyys ja toiset huomioon ottaminen ovat avainasemassa opiskelijoiden liikuntakulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisessä. STRATEGISET TAVOITTEET VISION JA MISSION TOTEUTTAMISEKSI JA NÄIDEN MITTARIT Strategisiin tavoitteisiin on määritelty osatavoitteita, joiden edistyminen ja saavuttaminen johtaa tiellä kohti vision toteutumista. Osatavoitteiden toteutumisen seurannassa käytettävän mittariston valinnassa (ks. OLL:n strategian liite 2) on käytetty mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia, säännöllisesti toistettavia tutkimuksia ja niiden kysymyksiä. Tämä parantaa seurattavuutta ja vertailtavuutta. Tällaisia tutkimuksia ovat erityisesti Korkeakoululiikunnan barometri (edellinen aineistokeräys 2013) ja YTHS:n toteuttama Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. OPISKELIJALIIKUNNAN OLOSUHTEET KUNNOSSA 1. Kaikki korkeakoulut toteuttavat korkeakoululiikunnan suositukset. Hyvä korkeakoululiikunta -suositukset julkaistiin vuonna 2011 määrittämään raamit hyvälle korkeakoululiikunnalle. Kuluvalla strategiakaudella monissa korkeakouluissa on menty huomattavasti eteenpäin liikuntapalveluiden toteuttamisen osalta, mutta suositukset täyttyvät edelleenkin liian harvassa korkeakoulussa. Uudelle strategiakaudelle asetetaan tavoite, että kaikki korkeakoulut täyttävät korkeakoululiikunnan suositusten vähimmäistason. Liikunnan olosuhteet ovat yksi suurimmista tekijöistä vision toteuttamisessa. 2. Korkeakouluissa Korkeakoululiikunnassa panostetaan liikunnan aloittamisen tukitoimiin ja yhä useampi opiskelija aloittaa säännöllisen liikunnan korkeakouluopintojen aikana. Liikunnan aloittamisen tukitoimilla pyritään madaltamaan liikunnan aloittamisen kynnystä, jolloin on mahdollista saada yhä useampi opiskelija aloittamaan liikunnan harrastaminen tai lisäämään oman liikunnan määrää korkeakouluopintojen aikana. Liikunnan aloittamisen tukitoimia ovat esimerkiksi liikuntatuutorointi ja opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketjumalli. 3. Kaikkien korkeakoululiikuntapalvelujen käyttäjäosuus on vähintään korkeakoululiikunnan suositusten hyvän liikuntaohjelman mukainen (30 50 %) ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. Liikuntapalveluiden käyttäjämäärät kuvastavat liikuntapalveluiden toimivuutta ja saavutettavuutta. Vaikka liikuntapalvelujen rakenteet (kuten tilat ja lajitarjonta) olisivat kunnossa, tapahtuu 3 / 18

4 korkeakoulujen arjessa kuitenkin paljon sellaista, mikä vaikuttaa opiskelijoiden liikkumiseen ja liikuntapalvelujen käyttöön. Kiinnittämällä huomiota erityisesti palvelujen käyttöasteeseen, pyritään varmistamaan, että liikuntapalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. 4. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee korkea-asteelle. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen vähenee ja korkeakouluissa kannustetaan arkiaktiivisuuteen. Liikkuva koulu -ohjelman laajentamisesta on tehty yksityiskohtainen esitys Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Strategiakauden tavoitteena on, että Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan korkea-asteelle. Mikäli laajentaminen ei lähde liikkeelle ministeriön taholta, OLL ja toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat avainasemassa, jotta laajentamista lähdetään paikallisesti toteuttamaan strategiakaudella. Korkeakouluopiskelijoiden voidaan katsoa nuoresta iästä huolimatta kuuluvan istumisen osalta erityiseen riskiryhmään, sillä opiskelijoiden päivittäisestä toiminnasta huomattava osa kuluu erilaisissa opetustilanteissa, joihin osallistuminen tarkoittaa käytännössä istumista. Sen lisäksi istumista kertyy helposti eri lähteistä vapaa-ajalla nostaen opiskelijoiden päivittäisen istumisen määrän keskimäärin 9 10 tuntiin, mikä on noin tunnin enemmän kuin muulla aikuisväestöllä. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta istumisen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää. 5. Korkeakoululiikunnan asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. Jotta korkeakoululiikunta voi kehittyä, on tärkeää että sen asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. Vaikka korkeakoululiikunnan asema ja olosuhteet ovat parantuneet viime vuosina, on vielä useita korkeakouluja joissa liikunnalla ei ole selkeää paikkaa korkeakoulun organisaatiossa, jolloin korkeakoululiikunnan asema on epävakaa. Tavoitteena on vakiinnuttaa korkeakoululiikunta luonnolliseksi osaksi korkeakoulujen toimintaa. Kunnat vastaavat monin paikoin liikuntapaikkojen ylläpidosta ja liikuntapaikkarakentamisesta. Onkin tärkeää, että kunnat huomioivat myös opiskelijoiden tarpeet liikuntapaikkojen yhteydessä ja liikuntavuoroja jaettaessa. Valtion hallintoon vaikuttamisessa painopiste on, että korkeakoululiikunnalle saadaan lakisääteinen asema ja korkeakoululiikuntapalvelut osaksi korkeakoulujen rahoitusmallia. Tulevaisuudessakin korkeakoululiikuntahankkeita tuetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoista. 6. Liikunta on olennainen osa jokaisen korkeakoulun opiskelijakulttuuria, mikä näkyy opiskelija- ja ylioppilaskuntien toiminnassa. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuus rakentuu opiskelijoiden liikuntasuhteen varaan, jolloin opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämistä voidaan tehdä vahvistamalla opiskelijoiden liikuntasuhteen eri osa-alueita. Opiskelijoiden monipuolisen liikuntasuhteen rakentamisessa ja 4 / 18

5 vahvistamisessa paikallisilla opiskelijajärjestöillä on tärkeä rooli, joiden työtä ylioppilas- ja opiskelijakunnat voivat tukea. OLL:n toimiston ja jäsenistön tulee tehdä aktiivista yhteistyötä, jotta opiskelijaliikunnan eteen tehty työ kantaa mahdollisimman hyvin hedelmää. Pitkän aikavälin suunnittelun tueksi on järkevää, että ylioppilas- ja opiskelijakunnat tekevät omat suunnitelmansa opiskelijaliikunnan edistämiseksi. Tällöin myös OLL:n on huomattavasti helpompi räätälöidä jäsenjärjestökohtaisesti tukipalveluitaan ja apua sekä pysyä tietoisena mitä eri korkeakouluissa tapahtuu opiskelijaliikunnan saralla. 7. Opiskelijaurheilijoiden on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen opinnot ja urheiluura. OLL:n perustehtävä on edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Opiskelijaurheilu on osa liikuntakulttuuria ja liikunnan monimuotoisuutta. Opiskelijaurheilijoiden kohdalla liikunnan haasteet eivät välttämättä ole liikuntaolosuhteissa, vaan opintojen suorittamisen puolella mikä vaatii OLL:lta hieman erilaisia toimenpiteitä. Opiskelijahuippu-urheilijat kuuluvat paikallisiin urheiluakatemioihin, joiden perustehtävänä on urheiluakatemiaohjelman mukaisesti mahdollistaa siviiliuran rakentaminen urheiluvalmentautumisen rinnalla. mutta akatemioiden toiminta on hyvin vaihtelevaa korkeakoulupaikkakunnasta riippuen. Strategiakauden aikana vaikutetaan yhdessä opiskelijahuippu-urheilun operatiivisesta puolesta vastaavan Olympiakomitean kanssa, jotta opiskelijaurheilijoiden on mahdollista joustavasti yhteen sovittaa urheilu-ura ja opinnot ja hyödyntää heidän taito- ja osaamispotentiaalinsa. Strategiakauden aikana vaikutetaan opiskelijahuippu-urheilun operatiivisesta puolesta vastaavaan Olympiakomiteaan, jotta he ottavat vastuun opiskelijaurheilijoiden urheilu-uran ja opintojen yhteensovittamisen ja urheiluakatemiatoiminnan kehittämisestä. Strategiakauden lopussa Suomessa tulee olla yhtenäinen järjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijaurheilijoita sovittamaan yhteen siviiliuran ja urheilu-uran. OPISKELIJALIIKUNTATAPAHTUMIEN JA KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET 8. OSM-kisat ovat valtakunnallisesti suosittuja matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka edistävät opiskelijoiden tervehenkistä kilpailukulttuuria ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille liikkujille. Opiskelijoiden SM-kisat (OSM-kisat) ovat valtakunnalliset korkeakouluopiskelijoiden SMkilpailut. OSM-kisojen tarkoituksena on tarjota taitotasoon katsomatta hauska kilpailuformaatti opiskelijoille, joissa tärkeää on liikunnan tuottama ilo ja yhdessä tekemisen fiilis. OSM -kisoissa on tarjolla kilpasarjat sekä rentosarja lajin aloittelijoille ja vähemmän harrastaneille opiskelijoille. Kilpasarjojen voittajat lunastavat lajissaan edustusoikeuden seuraavan vuoden opiskelijoiden EM-kisoihin tai EUSA Games -monilajitapahtumaan. Strategiakaudella OSM-kisojen brändiä vahvistetaan ja OSM-kisakonseptia pyritään merkittävästi laajentamaan niin kilpailujen lukumäärän kuin osanottajamäärien osalta. Huomiota kiinnitetään 5 / 18

6 kisojen brändäämisessä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen, jotta myös naiset löytävät nykyistä paremmin OSM-kisat. 9. Suomessa opiskelevat tuntevat SELL-, OEM- ja EUSA Games -kilpailut ja osallistuvat näihin aktiivisesti. SELL-kilpailut pysyvät tasorajattomina matalan osallistumiskynnyksen opiskelijaliikuntatapahtumina. Suomessa järjestettäessä nämä kilpailut ovat näkyvä ja arvostettu osa suomalaista opiskelijaliikuntakulttuuria. OLL on osa SELL-maiden yhteisöä, johon kuuluu Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Liettua. SELLkisat järjestetään kussakin maassa vuorovuosittain. Vuoden 2016 kilpailut järjestetään Tampereella. SELL-kilpailut ovat monilajinen liikuntatapahtuma, johon kenellä tahansa opiskelijalla on mahdollisuus osallistua. Strategiakauden aikana lisätään opiskelijoiden tietoisuutta SELL-kisojen olemassa olosta ja kannustetaan heitä osallistumaan tähän kansainväliseen matalan osallistumiskynnyksen liikuntatapahtumaan nauttimaan tervehenkisestä kilpailusta ja tutustumaan muihin opiskelijoihin eri puolilta Eurooppaa. Opiskelijoiden EM-kilpailuihin ja EUSA Gameseihin osallistumisoikeus on OSM-kisojen parhailla joukkueilla. Strategiakauden aikana lisätään OSM-kisojen voittajien tietoisuutta näiden kilpailujen olemassaolosta ja pyritään kasvattamaan suomalaisten osallistujien määrää. Suomessa tullaan strategiakauden aikana järjestämään muutamia kansainvälisiä opiskelijaliikuntatapahtumia kuten SELL Student Gamesit vuosina 2016 ja 2020 sekä mahdollisesti EUSA Gamesit Tampereella vuonna Kansainväliset opiskelijaliikuntatapahtumat luovat kansainvälistä tunnelmaa opiskelijoiden liikuntakulttuuriin Suomessa ja mahdollisuuden yhteisöllisyyden edistämiseen sekä tervehenkisen kilpailukulttuurin rakentamiseen. OLL tarjoaa kisajärjestäjille asiantuntija-apua kisajärjestäjän tarpeiden sekä OLL:n omien resurssien mukaan. Suomalaisia opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kilpailuihin runsaslukuisesti. 1. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kansainvälisen opiskelijaurheiluliitto FISUn ja Euroopan opiskelijaurheiluliitto EUSAn toiminnassa sekä näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Matalan kynnyksen liikunta nähdään FISUssa ja EUSAssa tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita. 10. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä on vielä liian paljon matkaa. OLL:n tehtävä on vaikuttaa FISUun ja EUSAan sekä näiden jäsenmaihin, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu FISUn ja EUSAn toiminnassa ja näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Viimeistään vuonna 2020 naiset ja miehet osallistuvat yhtäläisesti kansainvälisiin FISUn ja EUSAn alaisiin opiskelijaliikuntatapahtumiin. FISUn ja EUSAn hallituksiin ja komiteoihin vaikutetaan myös, jotta opiskelijoiden ääni pääsee nykyistä vahvemmin esiin näiden organisaatioiden toiminnassa. 6 / 18

7 FISU sekä EUSA ovat urheiluorientoituneita järjestöjä, joilla olisi myös annettavaa matalan kynnyksen liikunnan kentällä. Vaikutetaan kattojärjestöihin, jotta nämä siirtävät entistä enemmän painopistettä myös matalan kynnyksen liikunnan kehittämiseen ja valmistelevat korkeakoululiikunnalle kansainväliset suositukset. OLL:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 11. OLL on asiantunteva kouluttaja, joka järjestää laadukkaita koulutustapahtumia. Osallistujat saavat koulutuksista työkaluja omaan liikuntakulttuurin edistämistyöhönsä. OLL järjestää jäsenistölleen koulutustapahtumia joiden tavoitteena on tarjota työkaluja, hyviä käytänteitä ja verkostoja opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi. Koulutusten runko ja sisällöt suunnitellaan mahdollisimman hyvin uuden strategian pohjalta. 12. OLL on opiskelijaliikunnan asiantuntija ja edunvalvoja. OLL:n toiminta pohjautuu vahvaan asiantuntijaosaamiseen opiskelijaliikunnassa. Toimiston ytimen muodostavat jo tällä hetkellä asiantuntevat henkilökunnan edustajat. Strategiakaudella osaamispohjaa lähdetään tietoisesti kehittämään ja monipuolistamaan entisestään parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaan saamiseksi. Edunvalvonnallisestikin on tärkeää, että liiton asiantuntijapohja on vankka. 13. OLL:n omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. OLL:n talous on tällä hetkellä liian riippuvainen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän toiminta-avustuksen suuruudesta. Liiton omarahoitusosuutta tulee lähteä pitkäjänteisesti kehittämään ja kasvattamaan ja viiden vuoden tavoitteena on, että omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. 14. Kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n varsinaisia jäseniä ja kaikki korkeakoululiikuntapalvelut ovat OLL:n yhteistoimintajäseniä. Kattavan edunvalvonnan ja strategisten tavoitteiden edistämisen kannalta on tärkeää, että OLL:lla on mahdollisuus tavoittaa opiskelijoita jokaisesta korkeakoulusta ja puhua näiden opiskelijoiden äänellä tehdessään vaikuttamistyötä opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi / 18

8 LIITE 1. NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS (Strategiatyöryhmän liite , ei päivitetty) Johdanto Liiton tarkoituksena on opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa etujärjestötoimintaa, kunto- ja virkistysliikuntatoimintaa, kilpailutoimintaa sekä koulutus-, tutkimus-, valistus- ja julkaisutoimintaa. Järjestöstrategia on sääntöjen jälkeen ylin Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) toimintaa ohjaava dokumentti. Strategiassa määritetään OLL:n toiminnan isot linjaukset, joiden pohjalta liitolle tehdään muut toimintaa ohjaavat dokumentit. Strategian lisäksi OLL:n toimintaa ohjaa liikuntapoliittinen linjapaperi, keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma sekä vuosittain laadittava toimintasuunnitelma. Nykytilan kuvaus: Toiminta on 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö. OLL vaikuttaa, palvelee, kouluttaa, tutkii ja toimii niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä opiskelijaliikunnan puolesta. OLL:n tavoite on, että opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, ja että heillä on siihen mahdollisuus hyvien korkeakoululiikuntapalvelujen ollessa riittävällä tasolla. OLL:n missio on edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja liikuntakulttuuria olemalla suomalaisen korkeakoulu- ja opiskelijaliikunnan ääni ja asiantuntija. OLL:n toiminta palvelee kaikkia eri tavalla liikkuvia opiskelijoita. Tavoitteita edistetään niin liikuntapoliittisen vaikuttamistyön kuin liikuntatapahtumien koordinoinnin ja koulutusten kautta. Lisäksi OLL vastaa kansainvälisestä järjestötoiminnasta ja liikunnan edunvalvonnasta opiskelijoiden osalta. OLL:n toimintaa on kehitetty kuluvalla strategiakaudella monella tapaa. OLL:n rooli liikunnan sekä opiskelijaliikunnan asiantuntijana on vahvistunut, ja OLL:n edustajia kutsutaan kuultavaksi ja osalliseksi liikuntaa yhteiskunnassamme edistäviin organisaatioihin. Opiskelijahuippu-urheilu siirtyi Olympiakomitean alaisuuteen vuoden 2015 alussa, ja jatkossa OLL keskittyy liikunnan hyvinvointinäkökulmaan ja edistää matalan kynnyksen liikuntaa. Nykyisen hallitusohjelman kirjaus huolehditaan opiskelijaliikunnasta on edistänyt opiskelijaliikunnan asemaa merkittävästi. Korkeakoululiikuntapalveluita kehitetään usealla eri korkeakoulupaikkakunnalla, ja korkeakoululiikunnalle myönnettävät hanketuet ovat vakiintuneet osaksi OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankerahoitusta. 8 / 18

9 OLL:n asiantuntijuus ja rooli on vahvistunut myös kansainvälisellä kentällä, OLL on nykyisen strategiakauden aikana noin kaksinkertaistanut kv-luottamushenkilöiden määrän. Liittokokous käyttää OLL:ssa ylintä päätösvaltaa. Hallitus vastaa operatiivisesta ja strategisesta päätöksenteosta. OLL on opiskelijajärjestöluonteensa takia jatkuvasti muutoksen tilassa, kun luottamushenkilöt vaihtuvat vuosittain. OLL:n hallitus koostuu tällä hetkellä puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta sekä hallituksen jäsenestä. Puheenjohtajat muodostavat liiton työvaliokunnan. OLL:lla on neljä työntekijää, jotka tuovat kokemusta ja vakautta liiton toimintaan. Vuonna 2015 liitossa toimii pääsihteeri, kaksi korkeakoululiikunnan asiantuntijaa sekä koulutus- ja tapahtumakoordinaattori. OLL:n jäsenrakenne muuttui vuoden 2015 alussa SYL:n eron myötä. Jatkossa jokainen ylioppilaskunta päättää itsenäisesti OLL:n jäsenyydestä. Jäsenrakenteen muutos luo haasteita OLL:n toimintaan. Edunvalvonta Korkeakoulut ovat koulutusjärjestelmämme ainoa osa, jossa liikunnalla ja liikuntapalveluilla ei ole virallista asemaa. Opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet eroavat toisistaan huomattavasti eri korkeakouluissa, niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden Liikuntaliitto tekee edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa sekä yhteistyössä koulutus-, liikunta-, terveys- ja nuorisoalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa, joihin OLL:lla on hyvät verkostot. OLL seuraa ja kommentoi liikunnan kentällä käytävää keskustelua ja pitää opiskelijanäkökulmaa vahvasti esillä. Edunvalvonnan tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi ja korkeakoululiikunnan leviäminen kaikkiin Suomen korkeakouluihin. Edunvalvontatyön myötä liikuntapalveluiden tarjonta ja laatu ovat parantuneet merkittävästi. Liikuntatapahtumat OLL koordinoi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallisia opiskelijoiden SM-kisoja sekä tiedottaa ja ilmoittaa osallistujat opiskelijoiden EM-kisoihin ja EUSA Games-tapahtumiin. OLL tiedottaa myös SELL-kisoista. Koulutukset OLL kouluttaa OSM-kisajärjestäjät alkuvuonna pidettävässä koulutuksessa. Sektoritapaamisia järjestetään kolme kertaa vuodessa, ja ne kokoavat yhteen ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liikuntatoimijoita. Osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksia keskenään ja saavat koulutusta sekä ajankohtaista tietoa opiskelija- ja korkeakoululiikunnasta. Koulutukset toimivat myös liittoa ohjaavina tapaamisina. OLL edustaa suomalaista arvomaailmaa kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä Opiskelijoiden Liikuntaliitto toimii kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä kattojärjestöjensä, EUSA (European University Sports Association) ja FISU (International University Sports 9 / 18

10 Federation), kautta sekä osana SELL--yhteisöä. Kansainvälisyyttä pidetään yllä osallistumalla kansainvälisten opiskelijaliikunnan organisaatioiden toimintaan, seminaareihin ja tapahtumiin sekä välittämällä opiskelijoille tietoa kansainvälisistä tapahtumista meillä ja muualla. OLL on vankistanut asemaansa kansainvälisessä järjestökentässä myös kansainvälisten delegaattiensa kautta. OLL on ollut moniin muihin maihin verrattuna edelläkävijä esimerkiksi sukupolvien ja sukupuolten välisessä tasa-arvon toteutumiseen liittyvissä asioissa. OLL edistää kansainvälisessä opiskelijaliikunnan järjestökentässä näitä sekä muita liikuntapoliittisen ohjelman mukaisia arvojaan. OLL:n muita arvoja ovat mm. terveyttä edistävä liikunta ja urheilu osana terveyden edistämistyötä, sports for all -ajattelu eli kaiken tasoisten liikkujien ja urheilijoiden liikkumisen edistäminen, puhdas urheilu sekä rasismin ja väkivallan vastaisuus. Osallistumalla toimintaan saadaan arvokasta tietoa urheilun ja liikunnan asemasta muissa maissa, sekä ideoita ja hyviä käytänteitä Suomeen. Liikunnan kautta edistetään kotimaisten opiskelijoiden kansainvälisyyttä ja suvaitsevaa maailmankuvaa. Jäsenet OLL:n jäseniä ovat: kaikki opiskelijakunnat Suomen Opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kautta Aalto yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) Snelmann korkeakoulun opiskelijakunta (SKY) Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) Lisäksi OLL:n jäseniä ovat Kadettitoverikunta ja Vierumäellä toimiva Tahkon Talli. Varsinaisten jäsenien lisäksi OLL:lla on viisi yhteistoimintajäsentä: Unisport Jyväskylän yliopisto - Yliopistoliikunta Oulun korkeakoululiikunta (Oulun seudun ammattikorkeakoulu) Oulun korkeakoululiikunta (Oulun yliopisto) Turun yliopisto - Yliopistoliikunta Toimintaa ohjaavat dokumentit OLL:n toimintaa ohjaa tällä hetkellä Perussäännöt 10 / 18

11 Järjestöstrategia Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Liikuntapoliittinen linjapaperi Toimintasuunnitelma 2015 Talousarvio 2015 OLL:n toiminta on jaettu seuraaviin sektoreihin: Liikuntapolitiikka ja edunvalvonta Koulutukset ja jäsenpalvelut Liikuntatapahtumat Järjestötoiminta ja viestintä Hallinto Vuoden 2013 liittokokous linjasi OLL:n ydintoiminta-alueiksi: Kansallinen liikuntapoliittinen vaikuttaminen tähtää ensisijaisesti kaikkien korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisäämiseen Opiskelijaliikuntatoimijoiden kouluttaminen: kokoaa ja yhdistää korkeakoululiikuntaa järjestävät ja ohjaavat tahot, jakaa parhaita käytäntöjä esim. liikuntatuutoroinnin osalta OSM-kilpailut: kilpailujen järjestämisoikeuden myöntäminen ja järjestävien tahojen kouluttaminen Liiton ei tule tehdä seuraavaa toimintaa: Hankkia opiskelijaetuja, poisluettuna VALOn jäsenyyden kautta tulevat Tehdä talkootöitä, esimerkiksi kilpailutapahtumissa Tehdä yksittäiseen opiskelijaan kohdistuvaa viestintää Talous OLL:n talous perustuu OKM:n yleisavustukseen ja hanketukeen, jäsenjärjestöiltä ja yhteistoimintajäseniltä perittäviin jäsenmaksuihin sekä yritysyhteistyösopimuksiin. OLL sai toimintavuonna 2014 OKM:n yleisavustusta Lisäksi OLL sai hankerahoitusta yhteensä : Liikuntatuutorointi ja korkeakoululiikunnan palveluketju -hankkeeseen ja OMM-kisojen avustuksiin. Vuodelle 2015 OLL hakee yleisavustusta (päätös yleisavustuksesta ei ole vielä saapunut). OLL sai OKM:lta Liikunnallisen elämäntavan edistämishankkeelle. Vuonna 2015 OLL:n jäsenmaksu on 0,40 / jäsenjärjestöjen henkilöjäsen tai liittomuotoisilla jäsenillä 0,40 /jäsenjärjestöjen jäsenjärjestö henkilöjäsen kuitenkin vähintään 200 /jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjen yhteensä edustamaksi henkilömääräksi vuodelle 2015 on arvioitu henkeä (vuonna jäsentä). Yhteistoimintajäsenten jäsenmaksu on 500 /yhteistoimintajäsen. OLL:lla on viisi yhteistoimintajäsentä. 11 / 18

12 Toimintavuonna 2014 OLL:n jäsenmaksukertymä oli OLL tekee yritysyhteistyötä Veikkauksen kanssa, joka tuottaa liitolle vuosittain Toimintavuonna 2015 on toimintasuunnitelman mukaisesti tarkoitus kartoittaa uusia varainhankintamuotoja omarahoitusosuuden kasvattamiseksi. Toimintaympäristön kuvaus Järjestömaailma OLL on liikuntajärjestö, ja toimii ensisijaisesti liikuntajärjestöjen toimintakentässä. Viime vuosina liikuntajärjestökenttä on ollut suuressa murroksessa mm. SLU:n, Nuoren Suomen ja Kunto ry:n lakkauttamisen ja Valon perustamisen johdosta. Myös monia lajiliittoja on yhdistynyt. Samalla järjestökentälle on kokonaisuutena myönnetty aikaisempia suurempia valtionavustuksia. Seuratukien määrä on kasvanut samalla valtavasti. Toisaalta Valon avustuksien pienenemisen myötä henkilöstövähennykset olivat mittavia, ja myös keskusjärjestön toiminta on aiempaa suppeampaa. Valon toiminnassa matalan kynnyksen liikunnan edistäminen ei ole ollut erityinen painopiste, ja siihen vaikuttaminen on ollut takkuista. Tulevat vuodet näyttävät, mikä on liikunnan edistämisen asema suomalaisessa järjestökentässä. Myös huippu-urheilun piirissä tehdyt murrokset ovat vaikuttaneet OLL:oon. HUMU-työrymän väliraportissa todettiin, että universiadit olisi syytä koordinoida Olympiakomitean toimesta muiden monilajisten kisojen ohella. OHU siirtyikin kokonaisuudessaan OK:n alaisuuteen , ja samalla OLL:n toiminnasta poistui iso strateginen osa. Voikin todeta, että huippu-urheilun merkitys on suomalaisessa liikuntajärjestöelämässä kasvanut, ja se on keskittynyt aikaisempaa voimakkaammin OK:n siipien suojiin. Ns. terveysliikunnalle ei ole vielä löytynyt yhtä vahvaa puolesta puhujaa, vaikka virallisesti Valo asiasta vastaakin. Koulutuspolitiikka vaikuttaa välillisesti myös OLL:n toimintaan. Yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki määrittävät ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien jäsenyyksien muodot, ja ne vaikuttavat suoraan myös OLL:n jäsenmäärään. Jos automaatiojäsenyys laajenisi amk-puolelle, parantuisivat myös OLL:n taloudelliset edellytykset. Toisaalta jos yliopistolaista poistuisi automaatiojäsenyys, tarkoittaisi se myös OLL:lle merkittävää jäsenkatoa. Näitä muutoksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tiedossa. OLL:n jäsenten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Jäsenjärjestöjen koot vaihtelevat paljon, osalla korkeakouluista on kampuksia useammalla paikkakunnalla ja moni ylioppilaskunta on paljon edellä suurta osaa opiskelijakunnista. Jäsenjärjestöt ovat sijoittuneet laajalti ympäri Suomea ja se tuottaa haasteita esimerkiksi jäsenjärjestöjä tavatessa pienellä työvaliokunnalla. Jäsenjärjestöjen resurssit liikuntaan ovat usein vähäisiä. Monella ylioppilaskunnalla ja opiskelijakunnalla on niin paljon muutakin toimintaa, että liikunta jää ns. jalkoihin. Taloudellinen 12 / 18

13 tilanne ei myöskään ole ollenkaan optimaalinen esimerkiksi liikuntapalvelujen käynnistämiseen. Vain osalla jäsenjärjestöistä on liikuntaa tekevä työntekijä ja usein heilläkin on muitakin sektoreita. Liikunnan asema korkeakouluissa Korkeakoulut ovat edelleen ainoa osa suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa liikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa. Korkeakoululiikunnan palvelut ovat kehittyneet usealla eri paikkakunnalla, mutta edelleen vain kolme korkeakoulua täyttää korkeakoululiikunnan suositusten vähimmäistason rahoituksen osalta (30 /opiskelija). Liikuntatyöntekijöiden ja käytettävissä olevien liikuntatilojen osalta vain neljästä viiteen korkeakoulua täyttää suositusten vähimmäistason. Liikuntapalveluiden erot korkeakoulujen välillä ovat todella suuret, useat korkeakoulut eivät ole lähelläkään suositusten vähimmäistasoa. Opiskelijat eivät ole liikuntapalveluiden osalta lähelläkään yhdenvertaista asemaa. Korkeakoululiikunnassa pyritään kiinnittämään huomiota vähän tai ei ollenkaan liikkuviin tarjoamalla riittävän matalankynnyksen liikuntapalveluita heille sekä liikuntatuutoroinnilla. YTHS:llä on käytössä liikunnan mini-interventiomalli, joka on kehitetty yhdessä OLL:n kanssa tukemaan liikunnan harrastamista. Mallin myötä liikunnan puheeksi otto YTHS:n vastaanotoilla on yleistynyt ja systematisoitunut. Vuonna 2015 on tarkoitus tehdä arviointitutkimus miten hyvin malli on lähtenyt toimimaan ja pilotoida mallia Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuollossa, jotta se saadaan käyttöön kaikessa opiskelijaterveydenhuollossa. Liikunnan mini-interventiomallin taustalla on liikunnan Käypä hoito -suositukset. Veikkaus Suomalaisen liikunnan ja urheilun rahoitus on jo pitkään rakentunut Veikkauksen monipoliaseman varaan. EU on toistaiseksi hyväksynyt suomalaisen erityisjärjestelyn, joka pitkälti mahdollistaa monipuolisen liikunnan rahoittamisen. Monopolin vapauttaminen toisi sponsorimarkkinoille uusia toimijoita, mutta niiden tuki yleensä kohdistuu TV-näkyvyyttä saaville lajeille. Tästä syystä myös OLL on puolustanut Veikkauksen monipoliasemaa. Veikkaus on ollut vahva tukijalka OKM:n edunsaajille ja niiden rahoitukselle. Tulevaisuus näyttää, toteutuvatko Veikkauksen, RAY:n ja Finntoton yhdistämissuunnitelmat. Yhdistäminen ei ole välttämättä riski, vaan voi myös virtaviivaistaa suomalaisten järjestöjen rahoitusta. Parhaimmillaan raja-aidat järjestöjen välillä voisivat vähetä, ja uudenlainen yhteistyö voisi mahdollistua. Liikkuva koulu Liikkuva koulu on ollut yksi merkittävimmistä viime vuosien liikuntapoliittisista hankkeista. Liikkuva koulu -hanke aloitti vuonna 2010 pilotoimalla koulupäivän liikunnallistamista 50 koulussa. Tänä vuonna Liikkuva koulu laajenee jo 1000 kouluun. Hankkeen ideana on liikunnallistaa koulupäivä mm. välitunteja hyödyntäen, opetusta toiminnallistamalla ja lisäämällä kerhotoimintaa ja koulumatkaliikuntaa. LIKES koordinoi hankkeeseen liittyvää tutkimusta, jossa lapsille tehdään Move -aktiivisuusmittaus 5. ja 8. luokilla. Hanketta koordinoivat Opetushallitus ja 13 / 18

14 LIKES, ja sen ohjausryhmän puheenjohtajana on OKM:n virkamies Hannu Tolonen. OLL on ajanut Liikkuva koulu -hankkeen laajentamista toiselle- ja korkea-asteelle soveltuvin osin. Liikkuvan koulun suurin merkitys on ollut, että koulumaailmaa on alettu pitää entistä tärkeämpänä lasten ja nuorten liikuttajana kun aikaisemmin vannottiin lähes yksinomaan seurojen nimiin. Nykyisin ajatellaan yleisesti, että seurat eivät pysty liikuttamaan kaikkia vaan koulua tarvitaan koko ikäryhmän liikuttamiseen. Tämä tuo suuria mahdollisuuksia myös toiselle ja kolmannelle asteelle, koska ne ovat luonteva jatkumo liikuttamisessa perusasteen jälkeen. Mahdolliset kumppanuudet tulevaisuudessa Edellä mainittu teema, koulutusjärjestelmän liikunnallistaminen, voi tuoda OLL:lle myös uusia kumppaneita, tai tuoda entisiä entistä lähemmäs. Toisella asteella toimivat tahot, SAKU, KLL ja Suomen Lukiolaisten liitto voivatkin olla tulevaisuudessa OLL:a lähempänä. Jos Liikkuva Koulu laajenisi toiselle ja kolmannelle asteelle, olisi lähentyminen väistämätöntä. Toivottavia kumppaneita on lisäksi useita, erityisesti yritykset. OLL:n toimintaa pitäisi osata brändätä paremmin yritysyhteistyön parantamiseksi, ja toiminnan hyödyt pitäisi saada esiin. Korkeakoulut ovat potentiaalinen kumppani OLL:lle tulevaisuudessa. Jo nykyisin korkeakoulujen liikuntatoimiten verkosto on aktiivinen, ja se on kasvanut viime vuosina nopeasti uusien korkeakoulujen liikuntapalvelujen myötä. Korkeakouluja on yhteistoimintajäseninä OLL:ssa 5. Monissa muissa maissa korkeakoulut ovat suoraan valtakunnallisten opiskelijaliikuntaliittojen jäseniä. Onko tämä suunta tulossa myös Suomeen? Halutaanko korkeakoulut lähemmäs, vai toimiiko nykyinen linja paremmin? Tärkeä kumppani ne ovat joka tapauksessa, koska opiskelijoiden liikuttaminen halutaan OLL:ssa nykyistä laajemmin niiden tehtäväksi. Liikuntakulttuurin muutos Suomalainen liikuntakulttuuri on tutkimusten mukaan muuttunut siten, että ihmisten liikuntaharrastusten määrä on lisääntynyt, mutta arjen aktiivisuus on vähentynyt. Tästä syystä liikunnan kokonaismäärä on vähentynyt, ja ihmiset istuvat entistä enemmän. Liikuntalajien promoamisen lisäksi tarvitaankin kannustamista arjen aktiivisuuteen. Tähän eivät kuitenkaan perinteiset urheiluseurat auta, vaan tarvitaan ihmisten asennemuutosta. Liikuntakulttuurissa on myös jatkuvasti erilaisia buumeja, jotka kukoistavat jonkin aikaa ja hiipuvat sitten uusien tieltä. Opiskelijaliikunta hyödyntää buumeja melko hyvin, koska korkeakoulujen liikuntapalvelut reagoivat melko hyvin ajan vaatimuksiin. Tällä hetkellä isoja ilmiöitä ovat fitness, personal trainer palvelut, crossfit ja liikunnan mittaaminen (aktiivisuusrannekkeet, yhteisöpalvelut somessa jne). Tällä hetkellä moni buumi on yksilökeskeinen, mutta entä tulevaisuudessa? Onko näköpiirissä yhteisöllisyysbuumeja? 14 / 18

15 LIITE 2. KOOSTE SWOT-ANALYYSISTA Vahvuudet Suuri jäsenmäärä, joka kattaa koko Suomen Kiinnostus jäsenistön mielipiteitä kohtaan Hyvät ja innostuneet työntekijät+toimijat Työntekijöiden kokemus Pieni ydinporukka Ajantasaisuus ja nopea reagointikyky Maanläheinen ja napakka ote toiminnasta, arvot Jäsenjärjestöjen tukeminen mm. OSM-kisat, sektoritapaamiset Keskittyminen yhteen sektoriin (liikunta) ja sen helppo mitattavuus Kontaktit päättäjiin Mahdollisuudet Liikunnan merkityksen vahvistuminen yhteiskunnassa, mahdollisuus vaikuttaa kansanterveyteen Opiskelukyvyn parantaminen ja työurien pidentäminen Vaikutusmahdollisuudet (esim. eduskuntavaalit) Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuo samalla OLL esille Selkeä tavoite verrattuna moneen muuhun järjestöön Ainoa laatuaan (vaikuttava vaikuttaja), toiminta perusteltua (helpottaa rahoituksen saamista) Luoda korkeakoululiikunnasta stabiilikäsite Näkyvyys Teknologian kehitys Somen käyttö Koko kentän hyödyntäminen esim. paikallistasolla Heikkoudet Tunnettavuus ja näkyvyys kentälle Panostus liikuntavastaaviin, liian vähän kasvokkain tapaamisia Ei kontaktoida suoraan opiskelijoita, opiskelijat eivät tunne Valta keskittynyt liikaa? Helsinki-keskeisyys Vaikuttavuus, hukkuuko liikunta esim. hallitusohjelmassa muiden asioiden sekaan? Liian vähän resursseja, kuormittaako työmäärä pientä toimistoa? Sitouttaminen & motivointi & innostaminen Ajan hermolla pysyminen ja uudistuminen tasaisin väliajoin Opkujen ja yokuntien sekä kaupunkien erot, laaja toimintakenttä Graafinen ilme Uhat Avustustulojen/rahoituksen väheneminen Suunnitelmien toteutuminen käytännön tasolla JUST DO IT Jos tieto OLL:n toiminnasta ei mene eteenpäin esim. opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien hallituksille, eivät tavoitteetkaan etene samalla tavalla Ongelmaksi voi koitua se, että keskittyminen liikaa yhteen teemaan sulkee pois julkisesta keskustelusta. Korkeakoulukentän suuret muutokset Suppeassa jäsenistössä pienetkin muutokset vaikuttavat isosti (yokuntien eroamiset) Toiminnan perustelu ja tavoitteiden pitäminen selkeänä Epäterve kehitys (turha byrokratia, kentän ohjaus, selkeät operatiiviset toimintasuunnitelmat, JÄLKISEURANTA!) Miten turvata jatkuvuus? 15 / 18

16 Jäsenjärjestöt motivoituneempia (?) ohjaamaan kun itsenäisesti yokunnat jäseniä Jäsenpalveluiden ja toiminnan kehittäminen OSM-kisat, muut kisajärjestelyt ja niiden hyödyntäminen Teknologian kehitys Prioriteetit politiikassa Ajautuminen takaisin opiskelijoiden huippuurheiluun Huippu-urheilunäkökulman katoaminen (ei unohdeta yhtä kohde/sidosryhmää, voidaan käyttää esim markkinoinnissa) Muita pointteja: Erilaiset käytännöt ja vaihteleva liikunnan asema opiskelija- ja ylioppilaskuntien välillä; vahvuus vai heikkous? uhka vai mahdollisuus? Toimijat ympäri Suomea. Vahvuus vai heikkous? 16 / 18

17 LIITE 3. OPISKELIJOIDEN LIIKUNTAKULTTUURIN EDISTÄMINEN Liikuntakulttuurilla tarkoitetaan koko liikunnan ja urheilun kattamaa ilmiökenttää. Käsitteessä yhdistyy liikunta, joka viittaa fyysiseen tekemiseen ja toisaalta kulttuuri, joka pitää sisällään kaikki ne merkitykset, jotka liikunnalle ja urheilulle kulttuurissamme annetaan. (Valtion liikuntaneuvosto / Arto Tiihonen 2014 / s. 191) Mikäli yllä olevaa yleistä liikuntakulttuurin käsitettä soveltaa opiskelijoiden liikuntakulttuurin käsitteen avaamiseen, niin silloin voinee alustavasti ja suoraviivaisesti ehdottaa, että: Opiskelijoiden liikuntakulttuurilla tarkoitetaan koko opiskelijoiden liikunnan ja urheilun kattamaa ilmiökenttää. Käsitteessä yhdistyy opiskelijoiden liikunta, joka viittaa fyysiseen tekemiseen ja toisaalta kulttuuri, joka pitää sisällään kaikki ne merkitykset, jotka liikunnalle ja urheilulle opiskelijakulttuurissamme annetaan. Jos yllä annettua määritelmää tarkastelee kriittisesti, niin voi ainakin kysyä, onko liikuntakulttuurissamme olemassa jokin sellainen eriytynyt alakulttuuri, jota voidaan kutsua opiskelijoiden liikuntakulttuuriksi. Vaikka mitään tarkkarajaista ja eriytynyttä opiskelijoiden liikuntakulttuuria ei olisi olemassa, voidaan ehkä kuitenkin ajatella, että opiskelijoiden elämäntilanteessa on joitakin sellaisia tyypillisiä piirteitä (kuten itsenäistyminen, muutto ja asuminen opiskelupaikkakunnalla, kaveripiirin muuttuminen, korkeakoulu päivittäisenä opiskeluympäristönä, nuoren aikuisen kohtuullisen hyvä terveys jne.), jotka antavat jossain määrin yhtenäistä leimaa myös opiskelijoiden liikunnalle ja sille annettaville merkityksille. Mitä opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen sitten on? Jos asiaa lähestyy opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämisen näkökulmasta, niin voi sanoa, että kun opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja tekeminen (mukaan lukien arjen aktiivisuus, liikunta ja urheilu) lisääntyvät, niin samalla opiskelijoiden liikuntakulttuuri osaltaan edistyy. Edelleen yllä mainittua opiskelijoiden liikuntakulttuurin luonnehdintaa mukaillen voi sanoa, että toisen osan opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistymisessä muodostavat muutokset kulttuurissa eli merkityksissä, jotka opiskelijat fyysiselle aktiivisuudelle, liikunnalle ja urheilulle antavat. Toisin kuin fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kohdalla, on hankalampi kysymys, millaiset liikunnalle ja urheilulle annettavat merkitykset ja niiden muutokset, voidaan katsoa olevan edistymistä. Ehkä voidaan kuitenkin ajatella siten, että ko. merkityksissä tapahtuvat muutokset ovat edistymistä, mikäli ne aiempaa enemmän, monipuolisemmin, suvaitsevammin ja pitkäjänteisemmin lisäävät opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta. Hyvin samansuuntainen, mutta hieman yllä olevaa jaottelua hienojakoisempi näkökulma opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseen saadaan liikuntasuhteen käsitteen avulla. 17 / 18

18 Liikuntasuhdeteoriaa (ks. esim. Pasi Koski (2008)) soveltaen ihmisen liikuntasuhteen voidaan ajatella rakentuvan useasta, osittain päällekkäisestä osa-alueesta: I) oma fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu II) suhtautuminen eli fyysiselle aktiivisuudelle, liikunnalle ja urheilulle annettavat merkitykset III) liikunnan ja urheilun ilmiökentän seuraaminen ja kiinnostus (esim. penkkiurheilu, liikunnan ja urheilun historia) IV) liikunnan ja urheilun tuottaminen (esim. tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen seuratoimintaan). Edellä esitetyssä viitekehyksessä ihmisten - ja siten myös opiskelijoiden - liikuntasuhteen voidaan ajatella olevan vahva, mikäli se ilmenee aktiivisuutena kaikilla yllä mainituilla liikuntasuhteen osaaluilla. (ks. Tiihonen 2014 / s. 30). Mikäli nyt ajatellaan, että opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuus ainakin jossakin määrin rakentuu opiskelijoiden liikuntasuhteen varaan, niin silloin voidaan sanoa, että opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämistä voidaan tehdä vahvistamalla opiskelijoiden liikuntasuhteen eri osa-alueita KUVIO 1. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuuden voidaan ajatella rakentuvan opiskelijoiden liikuntasuhteen ja sen eri osa-alueiden kautta ja varaan. 18 / 18

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

TALOUSARVION TAUSTAMATERIAALI

TALOUSARVION TAUSTAMATERIAALI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 (Muutokset lausuntokierrosmateriaaliin näkyvät punaisella värillä.) YLEISTÄ Tässä dokumentissa on kuvattuna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAPAPERI

TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAPAPERI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 LIIKUNTAPOLITIIKKA JA EDUNVALVONTA Jatketaan eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamista

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/ Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/14 27.3.14 Lähetekeskustelun kulku 1. Esittely: Mitä on tapahtunut ennen vuotta 2014? 2. OLL-esittely /Hanna Huumonen, pj, OLL 3. Kysymykset

Lisätiedot

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 YLEISTÄ Tässä dokumentissa on kuvattuna OLL:n talouden perustekijöitä, riskejä ja vuoden 2016 talouden erityispiirteitä.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 18.10.2010 Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta lausuu Opiskelijoiden

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja vuoden 2018 talouden erityispiirteitä.

Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja vuoden 2018 talouden erityispiirteitä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 1) Yleistä Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAPAPERI

TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAPAPERI OLL:N LIITTOKOUS,... 0 0 (Muutokset lausuntokierrosmateriaaliin näkyvät punaisella värillä.) LIIKUNTAPOLITIIKKA JA -EDUNVALVONTA Kaikissa liikuntapolitiikan toimenpiteissä hyödynnetään Korkeakoululiikunnan

Lisätiedot

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI 22.5.2014 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin

Lisätiedot

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.

Lisätiedot

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA 1 OLL:N 2 3 JOHDANTO 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 2013

LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 2013 LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 2013 Lyhenteet OKM ARENE UNIFI EUSA FISU SLU SLU-alueet VAU OK Otus SAMOK SYL OTH YTHS THL OSM -kilpailut OEM OMM SELL-kisat Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY Sisällys TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY... 1... 1 1. UUSI TOIMINTA 19.11.2018-2019... 3 1.1. Aiemmin käynnistyneet projektit... 3 1.2. Uudet projektit... 3 2. VAKIINTUNUT TOIMINTA VUONNA 2019...

Lisätiedot

SUO U M O EN E N SOT O ILAS LA UR U HE H I E LU L LI U ITO T N O N STRATEGIA

SUO U M O EN E N SOT O ILAS LA UR U HE H I E LU L LI U ITO T N O N STRATEGIA SUOMEN SOTILASURHEILULIITON STRATEGIA 2018-2021 Visio 2018-2020 Elinikäisen liikuntainnostuksen aktivoija Talous- ja viestintävaliokunta Toimintaympäristö Nykyinen toimintaympäristö Viestintä Liiton viestintä

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

OLL:N YDINTOIMINTA-ALUEET

OLL:N YDINTOIMINTA-ALUEET 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 SAATE YDINTOIMINTA-ALUEMALLIIN 1 Jäke-ryhmän toimeksiantona on ollut määrittää OLL:n ydintoiminta-alueet.

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Nykytilan määrittely: SWOT

Nykytilan määrittely: SWOT Strategia 2018-2021 Johdanto Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn strategia on laadittu vuonna 2017 aiemman strategiakauden päättyessä. Strategia on laadittu vuosille 2018-2021. Lähtökohtana

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014 Yliopistoliikunta Järjestökoulutus 11.2.2014 Esittelykierros Mistä ainejärjestöstä / kerhosta tulet? Missä tehtävässä / roolissa toimit? Mitä odotat koulutukselta? Mitä odotat yliopistoliikunnalta tänä

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja vuoden 2019 talouden erityispiirteitä.

Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja vuoden 2019 talouden erityispiirteitä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 TALOUSARVION TAUSTAPAPERI Yleistä Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 1) Yleistä Tässä dokumentissa on kuvattuna Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden perustekijöitä, riskejä ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

TERVETULOA OLL:N SEKTORITAPAAMISEEN 2/13

TERVETULOA OLL:N SEKTORITAPAAMISEEN 2/13 TERVETULOA OLL:N SEKTORITAPAAMISEEN 2/13 1 OLL:N AJANKOHTAISIA ASIOITA Sektoritapaaminen 2/2013 2 AJANKOHTAISTA PALVELUISSA Sektoritapaaminen 2013 3 OSM-KISAT Huhtikuussa järjestettyihin OSM -kisoihin

Lisätiedot

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY Sisällys 1. UUSI TOIMINTA VUONNA 2014... 3 1.1. Aiemmin käynnistyneet projektit... 3 1.2. Uudet projektit... 3 2. VAKIINTUNUT TOIMINTA VUONNA 2014... 4 2.1. TUrVoKe ry... 4 2.2. Hallinto... 4 2.3. Jäsenpalvelut...

Lisätiedot

TUL ry:n strategia

TUL ry:n strategia TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

VASTAUKSIA LAUSUNNOISSA NOUSEISIIN KYSYMYKSIIN

VASTAUKSIA LAUSUNNOISSA NOUSEISIIN KYSYMYKSIIN 1 2 3 Tässä dokumentissa on vastattu jäsenten lausunnoissa nostamiin liittokokousmateriaaleja koskeviin kysymyksiin. 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI

TALOUSARVION TAUSTAPAPERI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 YLEISTÄ... 1 Talousarvion uudistus... 1 Talouden sopeuttamistoimet... 2 Opiskelijahuippu-urheilun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) kiittää Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL) mahdollisuudesta lausua liittokokousmateriaaleista.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) kiittää Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL) mahdollisuudesta lausua liittokokousmateriaaleista. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) kiittää Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL) mahdollisuudesta lausua liittokokousmateriaaleista. Yleistä Kiitämme myös OLL:n asiantuntevaa hallitusta ja henkilöstöä,

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS)

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) 2018 2020 YLEISTÄ Tämä dokumentti on päivitys vuoden

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Palvelut

TOIMINTASUUNNITELMA Palvelut TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Palvelut 1 Varmistetaan jäsenetujen ja liikunnallisten etutapahtumien jatkuminen olemassa olevien kumppaneiden kanssa Tehdään lista jäsenjärjestöille olemassa olevista jäseneduista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMAN 2019 TAUSTAPAPERI

TOIMINTASUUNNITELMAN 2019 TAUSTAPAPERI TOIMINTASUUNNITELMAN 2019 TAUSTAPAPERI 1.1. Liikuntapolitiikka ja edunvalvonta Uutta toimintaa: Jatketaan eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamista OLL:n hallitusohjelmatavoitteiden ja vaikuttamissuunnitelman

Lisätiedot

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ 24.1.2019 I) LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN EDISTÄMINEN MADALTAMALLA LIIKUNTAAN OSALLISTUMISEN KYNNYSTÄ JO KEHITETTYJEN TOIMINTATAPOJEN,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) 2016 2020

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) 2016 2020 YLEISTÄ... 1 TULOJEN KEHITYS... 1 Toiminta-avustus

Lisätiedot

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle Seuratoiminnan kasvupotentiaali Koko väestö Alle 13 v. Laatua ja osaamista nykyiseen toimintaan sekä uusia

Lisätiedot

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

TREY. Tampereen ylioppilaskunta. Strategia Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

TREY. Tampereen ylioppilaskunta. Strategia Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa TREY Tampereen ylioppilaskunta Strategia 2019-2022 Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 6.11.2018. Strategian visuaalinen esitysasu ylioppilaskunnan brändin mukaisesti tulossa

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

VASTAUKSIA LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN JA KOMMENTTEIHIN

VASTAUKSIA LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN JA KOMMENTTEIHIN 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN JA KOMMENTTEIHIN YLEISIÄ: Miksei tosua ole jaettu pysyvään toimintaan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2014 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Sisällys Teemavuosi 2014 Tavoite 1: Nollataan talous

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA 1 OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2 3 JOHDANTO 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuudella

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYN STRATEGIA

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYN STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYN STRATEGIA 2018-2022 Alkusanat JYYn strategiaa vuosille 2018-2022 ei ole tehty unohdettavaksi pöytälaatikkoon. Se on koottu yhdessä strategiatyöryhmän, JYYn hallituksen,

Lisätiedot

LIITTOKOKOUS 12. 13.11.2015 HOTELLI SIIKARANTA ESPOO

LIITTOKOKOUS 12. 13.11.2015 HOTELLI SIIKARANTA ESPOO LIITTOKOKOUS 12. 13.11.2015 HOTELLI SIIKARANTA 1 / 14 VARSINAISEN LIITTOKOKOUKSEN ASIAKIRJALUETTELO Asiakirja 1: Kutsu liittokokoukseen Asiakirja 2: Liittokokouksen aikataulu Asiakirja 3: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta

Lisätiedot

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA 2006 SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana 14.2.2006 KUKA MIKKO? SYLH 2006 Koulutuspolitiikka, ympäristö, tasa-arvo pehmeä kopo TYYn kasvatti hallitus 2005, tylkkärin

Lisätiedot