HIRVASKANKAAN KOILLISEN SEKTORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Äänekosken kaupunki HIRVASKANKAAN KOILLISEN SEKTORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 226-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Alueen maaperä Pohjavesi Rakennettu ympäristö Muinaismuistokohteet Maanomistus Palvelut Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (16) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANKAAN KOILLISEN SEKTORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Luonnos Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee: 15. kaupunginosan kortteleita 1500, 1501, 1507 ja 1508 sekä katu-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavan laajennus koskee: Koivistonkylän tiloja 1:1, 1:65 sekä osaa tiloista 8:32, 8:47, 8:78 ja osaa maantiealueesta 895:0:69. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 15. kaupunginosan korttelit 1500, 1501 ja 1509 sekä katu-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalousalueita. Kaavan laatijat: Osoite: Tuomo Järvinen, arkkitehti YKS-321 Pekka Seppänen, ins. AMK FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Sähköposti: Projektinumero: tuomo.jarvinen@fcg.fi P13278 Vireilletulo: Kaupunginhallitus Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee valtatie 4 itäpuolella Hirvaskankaan työpaikkaalueella, Hirvaskankaan eritasoristeyksen koillisella sektorilla. Kaavalla muutetaan voimassa olevaa asemakaavaa ja laajennetaan sitä Suolahteen päin kaupungin ostamalle n. 8 ha maa-alueelle.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (16) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Rajaus voi tarkentua suunnittelun aikana. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on huomioida tulevan moottoritien rinnakkaistien (Rannankyläntie) linjauksen siirron vaikutus Hirvaskankaan palvelukeskuksen toimintaan sekä alueen liiketoiminnan yleinen kehittäminen. Samalla selvitetään kantatien 69 varteen Koiviston kylälle suunniteltavana olevan kevyenliikenteen väylän aluevaraustarve sekä varaudutaan kantatien 69 uusiin liittymäjärjestelyihin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoituskatsaukset 2009 ja 2010 Kantakartta Ortokuva-aineisto, maanmittauslaitos Rinnakkaistiesuunnitelmat, Destia 2010 Keski-Suomen maakuntakaava (ympäristöministeriön vahvistama)

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (16) 2 TIIVISTELMÄ Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä Äänekoski, Luonto- ja ympäristöselvitys, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen tiepiiri, FCG Hirvaskankaan pohjavesialue Voimassa oleva asemakaava Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä) Tiesuunnitelma valtatien 4 parantaminen Hirvaskankaan kohdalla (Tiehallinto 2009) Tiesuunnitelma kevyen liikenteen väylän rakentaminen kantatien 69 varteen, (luonnos Tiehallinto 2010?) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös vireilletulosta kaupunginhallituksessa (kaavoituskatsaus 2009) Vireilletulosta ilmoittaminen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kaavaluonnos asemakaavaluonnos nähtävillä (MRA 30 ) Asemakaava Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Äänekosken 15. kaupunginosan (Hirvaskangas) liikerakennusten korttelialueet (KL-1 ja KL-3), toimitilarakennusten korttelialueet (KTY-3 ja KTY-5), yleisen tien aluetta (LT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET, ET-2), suojaviheraluetta (EV), katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä luonnonarvoja (MY-1). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kuva 2. Näkymä Suolahden suunnasta tultaessa. Maaston yleisvaikutelma on aukea ja tasainen.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy MMA Kaavaselostus 226-P13278 T. Järvinen & P. Seppänen (16) Kuva 5 Ortokuva (maanmittauslaitos) Luonnonympäristö Alueen kaavoittamaton osa on pääosin avointa peltoaluetta, joka osin rajautuu metsikköihin. Alueen pohjoispuolella on tehty havaintoja liito-oravista ja itä-länsi suunnassa kulkee ns. kylmäpuro, joka on metsälain mukainen luontokohde. Arvokkaat luontokohteet sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle Alueen maaperä Kaava-alueen maaperä on pääosin kallioperäistä, mutta pohjois- ja koillisosassa vaihtuu hieta/moreenipitoiseksi maaksi. Niinivettä kohti maaperä muuttuu savipitoiseksi.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (16) Ote alueen maaperästä. Vihreä merkitty alue on kallioperäistä aluetta, ruskea moreenia/hiesua ja sininen savipitoista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä Pohjavesi Alueen lounais-/länsiosa sijoittuu Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman pohjavesikartoitukseen sisältyvälle yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeälle Hirvaskankaan pohjavesialueelle ( , luokka 1) ja sen varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjavesialueella sijaitsee Hirvaskankaan pohjavedenottamo Ottamon vedenottokapasiteetti on 10 m 3 /d. Pohjaveden virtaussuunta on pääasiassa luoteesta kaakkoon. Pääosa harjun pohjavedestä purkautuu Hirvaslähteestä. Ottamoalueella ei ole VL:n (264/1961) mukaista suoja-aluetta. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, mutta harjun ytimen alueella on myös soraa. Harjun laiteilla maaperä on silttiä. Kaavoitettavan alueen länsipuolella on myös Kylmäpuron lähteikkö ja kaakkoispuolella Hirvasjoen alue, jotka kuuluvat Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki Natura-alueeseen (F ).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (16) Rakennettu ympäristö Pohjavesialue, suunnittelualue rajattu punaisella. Kaava-alueella sijaitsee palveluja tuottavia liikerakennuksia (Spektrikauppakeskus 2008 ja ABC-huoltoasema 2000-luku), yksi pienteollisuusrakennus (Erical Oy) ja lämpökeskus. Rakennushistoriallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja alueella ei ole. Nelostien vartta hallitsee huoltoasema ABC. Maamerkkinä on mainospyloni.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (16) Huoltoasema ABC nelostien varrella Alueen toiseksi suurin rakennus on Spektri, jossa on useita eri alojen erikoisliikkeitä. Alueella on myös rekkaparkki, pienteollisuusrakennus ja lämpökeskus. Liikekeskus Spektri Muinaismuistokohteet Maanomistus Alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Shell-huoltoaseman eteläpuolella on yksi kiinteä muinaisjäännös joka jää kaava-alueen ulkopuolelle 1. Suunnittelualue on osin kaupungin, osin yksityisessä omistuksessa Palvelut Kaava-alueen sekä sen eteläpuolisen alueen palvelut ovat hyvin monipuoliset, mm. kaksi huoltoasemaa sekä kauppakeskus, jossa palvelee 13 eri liikettä. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen 1. maakuntakaava Suunnittelualueetta koskee ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. 1 Lähde: Keski-Suomen Museo / Miikka Kumpulainen

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (16) Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, joka on ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella, varjostetulla pisteellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta (TP), josta koilliseen sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) ja luonnonsuojelualue (sl). Suunnittelualueen vieressä on varaus moottoritielle. Hirvaskankaan risteykseen on merkitty eritasoliittymä. Suunnittelukohde on myös osa laajempaa kuk aluevarausta: Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. Suunnittelualuetta koskee seuraavat vaihemaakuntakaavat: 2. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan Kaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (16) Hirvaskankaan pohjavesialue sijoittuu suunnittelualueelle (suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä). 3. vaihemaakuntakaava Kaavan tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet sekä arvokkaat suoluonnon kohteet. Vireille tulosta on kuulutettu vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalta ovat: Päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia Yleiskaava Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) 4-tien ja 69-tien risteykseen on osoitettu eritasoliittymä ja risteysalueen ympäristö on pääosin kaavoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Risteysalueen lähistöllä on Natura-alue ja luonnonsuojelualue (SL-1) sekä liito-oravaalue (luo-1). 4-tien sekä 69-tien molemmin puolin on osoitettu melualue (me). Alue on pohjavesialuetta (pv).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (16) Asemakaava Ote yleiskaavasta. Kaavoitettava alue rajattu vaalean sinisellä. Suunnittelualueella on voimassa ja hyväksytyt asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit on kaavoitettu pääasiassa liikerakennusten korttelialueiksi (KL-1, KL-2) sekä toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2, KTY-3). Kantatie 69 on liikennealuetta (LT). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavoitettava alue on rajattu punaisella.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (16) Rakennusjärjestys Pohjakartta Alueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Kartta-aineistona käytetään 1:2000 karttaa. Pohjakartta on tarkistettu vuonna 2010 ja se hyväksytään kaavan hyväksymisen yhteydessä Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tiesuunnitelma valtatien 4 parantaminen Hirvaskankaan kohdalla (Tiehallinto 2009) Tiesuunnitelma kevyen liikenteen väylän rakentaminen kantatien 69 varteen (luonnos, Tiehallinto 2010) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarve on syntynyt valtatien rinnakkaisväylän suunnittelun etenemisestä sekä paikallisten ja tulevien yritysten liiketoiminnan tarpeista. Asemakaavan muutokset ja laajennuksen tarpeeseen on vaikuttanut myös Kantatie 69:n varteen suunnitellun kevyen liikenteen väylän suunnittelun eteneminen ja kantatien liittymien muutostarpeet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Päätös Hirvaskankaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireille tulosta tehtiin Äänekosken kaupunginhallituksessa hyväksyttäessä vuoden 2009 kaavoituskatsausta. Vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsaus 2009:stä tiedottamisen yhteydessä Kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa kaava-alue rajattiin koilliseen sektoriin ja kaavan nimeksi täsmennettiin Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat mm.: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokralaiset, asukkaat ja yritykset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo Ääneseudun Energia Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa Vireilletulo Päätös asemakaavan vireilletulosta on tehty Äänekosken kaupunginhallituksessa hyväksyttäessä vuoden 2009 kaavoituskatsausta. Vireilletulosta on kuulutettu 2009:stä tiedottamisen yhteydessä

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (16) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavan vireille tulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( sekä kaupungin ilmoituslehdissä. Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 29 pidettiin Kaavasta pyydetään Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen liitolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä Ääneseudun Energia Oy:ltä Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki pyrkii alueen yritystoiminnan tukemiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet (maakunta- ja yleiskaava) on esitetty edellä kohdassa Suunnittelutilanne. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue on näkyvällä paikalla, reuna-alueilla on luontoarvoja sekä suuri osa aluetta on pohjavesialuetta. Tavoitteena on maisemoida rakentaminen ympäristön mukaan, turvata reuna-alueiden luontoarvot ja suojella pohjavettä.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (16) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 24 hehtaaria, johon muodostuu liikerakennusten korttelialuetta (KL-1), toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-3 ja KTY-5), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta (ET ja ET-2), suojaviheraluetta (EV) ja yleisen tien aluetta (LT). Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] ET 1,0802 ET-2 0,3717 EV 0,2692 KL-1 9, ,21 KL-3 3, ,30 KTY-3 0, ,30 KTY-5 4, ,30 LT 3,1683 MY-1 0,2787 Katu 1,0893 Kaikki 24, , Palvelut Alue on itsessään palvelujen keskittymä, joten tarjonta on runsas. Palvelut ovat kaupallisia eikä julkisia palveluja alueella ole. Uudessa asemakaavassa on varattu mahdollisuus mm. päiväkotitoiminnalle. Koiviston alakoulu sijaitsee noin 3 km itään. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 12 km, kuten myös Suolahden keskustaan. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavassa on osoitettu pääosin liike- ja toimitilarakennusten korttelialueita. Lisäksi on varattu yhdyskuntateknisen huollon aluetta ET ja ET-2 (lämpökeskus ja hulevesiallas), yleisen tien aluetta (LT), suojaviheraluetta (EV) ja katu- sekä tiealueita.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (16) 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestö Yhdyskuntatalous Palvelut ja työpaikat Liikenne ja liikenneturvallisuus Energiatalous Rakennettu kulttuuri-ympäristö ja muinais-muistot Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö / asumisen olosuhteet Alueella ei ole asumiseen tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin jo rakentunut ja siellä on yhdyskuntatekninen verkosto olemassa. Uudet alueet tukeutuvat olemassa olevaan verkostoon. Alueella toimii kauppakeskus Spektri, jonka tiloissa on päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeitä. Viereisillä tonteilla toimivat Erica-keittiökalusteyritys sekä ABC liikennemyymälä. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella mahdollistetaan uusien liikerakennuksien sijoittaminen alueelle. Alueiden suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen tarve päiväkodin rakentamiseen. Aluetta koskevat uudet tie- ja liikennesuunnitelmat parantavat alueen liikenneturvallisuutta. Alue sijaitsee valtatien varrella jossa ohikulku- sekä paikallisliikennettä on paljon. Energiatalouden kannalta on tehokasta tiivistää olemassa olevaa aluetta ja keskittää palveluja. Alueella ei ole huomioitavia kulttuuriympäristön piirteitä. Kiinteitä muinaismuistoja ei ole. Alueen rakennuskanta koostuu myymälärakennuksista, pienteollisuusrakennuksesta ja polttolaitoksesta. Alueen rakennuskanta on pääosin uutta eikä huomioitavia rakennustaiteellisia tai historiallisia piirteitä ole. Alueelle ei sijoitu asumista. Palvelukorttelit toimivat sosiaalisena ympäristönä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pohjavedet Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Maa- ja kallioperä Kaava-alue on alavaa maastoa, joka laskee valtatien 4 ja Suonenjoentien suunnasta kohti Niinivettä. Alueen koillisosassa maasto on muuta aluetta hieman korkeammalla. Alue on suurelta osin rakennettua aluetta ja metsäalue on hyvin vähäistä. Koillisosan rakentamaton alue on metsää ja niittyä. Alueen lounaisosa on pohjavesialuetta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä luontokohteita. Alueen pohjoispuolella sijaitsee kylmäpuro, jonka valtatien 4 rakennettava rinnakkaistie ylittää. Kaava-alueen maaperä on pääosin kallioperäistä, mutta pohjois- ja koillisosassa vaihtuu hieta/moreenipitoiseksi maaksi. Kohti Niinivettä maaperä muuttuu savipitoiseksi. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu vuonna 2009 (WSP). Alla olevissa otteissa selvityksestä on esitetty tilanne päivällä ja yöllä v olettaen, että meluntorjunta on toteutettu. Selvityksessä ei ole huomioitu rinnakkaisväylän vaikutusta.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (16) Meluennuste v meluntorjunnalla, päivä Meluennuste v meluntorjunnalla, yö 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja - määräykset ovat selostuksen liitteenä olevan kaavakartan yhteydessä. 5.6 Nimistö Kadunnimet on esitetty kaavakartalla. Uutena kadunnimenä on Puruntie.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaa havainnollistamaan on laadittu virtuaalimalli. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Äänekosken kaupungin rakennusvalvonta valvoo toteuttamista rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylässä Hyväksynyt: Laatinut: Tuomo Järvinen Projektipäällikkö, arkkitehti YKS-321 Pekka Seppänen Suunnittelija, Ins. AMK