PAPINNIEMEN UKONHATTULEHDON HOITOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PAPINNIEMEN UKONHATTULEHDON HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Saara Rytkönen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

2 ESIPUHE Papinniemen lehdon hoitosuunnitelma on laadittu Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät projektin aikana. Nelivuotinen projekti käynnistyi keväällä 2001 Euroopan unionin Luonnon Life rahoituksen tukemana. Nelivuotisen Life-hankkeen tavoitteena on suojella ja hoitaa Suomen Natura verkostoehdotukseen sisältyvien pohjoiskarjalaisten luontokohteiden uhanalaisia luontotyyppejä ja uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen yhteistyökumppanina projektissa on Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelut. Useimpien projektissa mukana olevien alueiden luontoarvojen säilyminen tai palautuminen edellyttää erilaisia hoito- tai kunnostustoimia. Projektin aikana laaditut Natura-kohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat tai hoitosuunnitelmat ovat pohjana toteutettaville hoito- ja kunnostustoimille. Suunnitelmat ohjaavat tarvittaessa myös alueiden virkistyskäyttöä ja niihin sisältyy tietoja alueille järjestettävästä opastuksesta sekä kohteiden merkinnästä. Suunnitelmat ovat välttämättömiä hoitotoimien ja opastuksen kohdentamiseksi siten, että Natura-alueiden suojelutavoitteet toteutuvat myös pitkällä aikavälillä. Suunnitelmat ovat tarpeen myös riittävän laji- ja luontotyyppiseurannan järjestämiseksi. Papinniemen lehdon hoitosuunnitelman on laatinut projektisihteeri Saara Rytkönen Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksesta. Lehdon alueella tehtiin suunnitelmaa varten kasvillisuus- ja linnustoselvitykset vuonna Kasvillisuusselvityksen teki fil. yo. Heli Voutilainen ja linnustoselvityksen Kimmo Koskela Pohjois-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä. Suunnitelmaan on tehty korjauksia kuviokohtaisten hoitotoimien osalta

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO PAPINNIEMEN UKONHATTULEHDON YLEISKUVAUS Perustiedot Maankäyttö Kasvillisuus LUONTOTYYPPIEN JA LAJIEN SUOJELUN TARVE Suojeltavat luontotyypit Kasvilajiston suojelu Eläimistön suojelu Linnusto SUOJELUTILANNE JA UHKATEKIJÄT Suojelun tavoitteet Suojelun toteutustilanne Uhkatekijät Metsätalous PERUSSELVITYKSET Yleistä Kasvillisuusselvitys Linnustoselvitys HOITOTOIMET Hoidon yleiset tavoitteet Luonnonhoito Hoitotoimien vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin Hoitotoimien toteutus ja kustannukset Hoitotoimet kuvioittain Jatkotoimenpiteet MERKINTÄ JA OPASTUS SEURANTA LIITTEET Liite 1: Papinniemen ukonhattulehdon lehtojensuojeluohjelma- ja Naturarajaukset (kartta) Liite 2: Kasvillisuusselvitys v Liite 3: Kasvillisuusinventointilomake Liite 4: Linnustoseurannan lajiluettelo v Liite 5: Kuviokohtaiset hoitotoimet (kartta) 3

4 1 JOHDANTO Kiteen Papinniemen ukonhattulehto on yksi Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät - projektissa mukana olevista kohteista. Papinniemen ukonhattulehto kuuluu Suomen Natura verkostoehdotukseen luontodirektiivin (SCI) mukaisena alueena. Lehto kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan (Alapassi & Alanen 1988, 1989). Alueen hoitotöiden järjestelyistä ja valvonnasta vastaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Lehtojen suojelun tavoitteena on monimuotoisten lehtoyhdyskuntien sekä niille tyypillisten rehevää ja ravinteista ympäristöä vaativien eliölajien säilyttäminen. Tavoitteena on myös säilyttää maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat lehtokohteet. Lehtojen suojelu on tärkeää myös lehtoihin kohdistuvan tutkimus- ja opetuskäytön sekä luonnonharrastuksen turvaamiseksi. Lehtojen merkittävimpänä uhkana on nykyään voimaperäinen metsätalous ja kuusen levittäytyminen. Kuusta suosivan metsänhoidon lisäksi luontainen kuusettuminen on monin paikoin lisääntynyt metsien laidunnuksen loppumisen seurauksena. Kuusi uhkaa erityisesti eteläisen Suomen lehtipuuvaltaisia lehtoja, jotka ovat syntyneet alun perin kaskeamisen, laiduntamisen tai muun ihmistoiminnan seurauksena ja joiden ominaispiirteet eivät säily ilman jatkuvaa hoitoa. Kuusen liiallinen varjostus aiheuttaa lehtokasvillisuuden taantumista ja hapan neulaskarike muuttaa lehtojen maaperää vähitellen vaateliaalle lehtolajistolle liian happamaksi. Osa lehdoista on luonnostaan kuusivaltaisia ja kasvillisuudeltaan vakiintuneita sekametsiä, joiden ominaispiirteet säilyvät yleensä ilman hoitotoimia. Tässä hoitosuunnitelmassa esitetään perustiedot Papinniemen lehdosta sekä tarvittavat hoitotoimenpiteet, joiden avulla voidaan turvata arvokkaan lehtoluonnon ja sille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyminen. Lehdon kasvillisuutta ja linnustoa koskevat tiedot perustuvat vuonna 2001 tehtyjen selvitysten lisäksi Natura-inventointitietoihin. 2 PAPINNIEMEN UKONHATTULEHDON YLEISKUVAUS 2.1 Perustiedot Papinniemen ukonhattulehdon Natura-alue (FI ) sijaitsee Kiteen kaupungin eteläosassa, Papinniemen keskiosassa (kuva 1, peruskartta ). Lehto on kasvillisuudeltaan erittäin edustava. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen pinta-ala on kuusi hehtaaria, josta Natura-alueeseen sisältyy viisi hehtaaria. Lehto on yksityisomistuksessa ja sen suojelu on vielä toteutumatta. Lehdon Natura -rajaus on esitetty suunnitelman mukana olevassa liitteessä (liite 1). 4

5 Tehtävänimike: Luonut: ArcView Version 3.0 Esikatselu: Tätä EPS-kuvaa ei tallennettu esikatselun kanssa. Kommentti: Tämän EPS-kuvan voi tulostaa vain PostScript-kirjoittimella. Kuva 1. Papinniemen ukonhattulehdon sijainti. 2.2 Maankäyttö Talousmetsien ja peltojen ympäröimä lehto on pääosin metsätalouskäytössä. Lehdon puustoa on hakattu voimakkaasti 1990-luvulla. Alueen lounaisosassa on useita syviä ojia. Luoteiskulmassa kulkee luontopolku Käärmekalliota sivuten. 2.3 Kasvillisuus Natura-alueella on pääosin lehtipuuvaltaisia kallionalus- ja rinnelehtoja. Puustossa vallitsevat harmaaleppä ja hieskoivu, lisäksi alueen eteläreunalla on nuorta kuusitaimikkoa. Käärmekallion ja Myrkkykallion lakimetsiköt ovat mäntyvaltaisia. Lehdon puustoa on hakattu melko laajalla alueella lehtipuuvaltaisessa keskiosassa, missä kasvaa hakkuun seurauksena tiheää harmaaleppävaltaista vesaikkoa. Lehdon vallitsevia kasvillisuustyyppejä ovat kostea, mesiangervovaltainen suurruoholehto (OFiT) sekä ainoastaan Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueella tavattava kostea ukonhattulehto (AT). Muita alueella esiintyviä kasvillisuustyyppejä ovat kostea saniaislehto (FT), tuore käenkaali- 5

6 oravanmarjalehto (OMaT) sekä käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangas (OMT). Käärme- ja Myrkkykallion välisessä keväisin tulvaisessa notkelmassa on lisäksi saniaiskorpea (SK). Tarkempia tietoja lehdon kasvillisuudesta on vuonna 2001 tehdyssä kasvillisuusselvityksessä (liite 2). 3 LUONTOTYYPPIEN JA LAJIEN SUOJELUN TARVE 3.1 Suojeltavat luontotyypit Natura-alueella esiintyviä EU:n luontodirektiivin luontotyyppejä ovat boreaaliset lehdot ja kasvipeitteiset kalkkikalliot, joista lehdot ovat vallitsevana luontotyyppinä (95 %). Lehdot ja kalliot ovat myös metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.2 Kasvilajiston suojelu Papinniemen lehdon kasvilajiston suojelu- ja hoitotoimet tähtäävät erityisesti harvinaisten ja vaateliaiden lehtolajien säilyttämiseen. Papinniemen lehdossa esiintyviä erityisen vaateliaita tai harvinaisia kasvilajeja ovat lehtoukonhattu, näsiä, lehtokuusama, koiranheisi, myyränporras, kotkansiipi, mustakonnanmarja, mäkilehtoluste, velholehti, kevätlinnunherne, koiranvehnä, soikkokaksikko, lehtomaitikka, lehtoarho, syyläjuuri, kullero, metsävirna, lehto- ja kaiheorvokki sekä lehmus. Näistä rauhoitettuja kasvilajeja ovat soikkokaksikko ja myyränporras, joka kuuluu myös Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisiin suojeltaviin kasveihin. Lehtoukonhattu on valtakunnallisesti uhanalainen laji (VU). 3.3 Eläimistön suojelu Papinniemen lehdon hoitotoimilla pyritään turvaamaan ja parantamaan myös alueella esiintyvän eläinlajiston elinmahdollisuuksia. Hoitotoimia suunniteltaessa on huomioitu erityisesti lehdon linnuston elinympäristövaatimukset, mutta suunnittelussa on otettu huomioon myös alueelta huonommin tunnettuja eliöryhmiä kuten hyönteiset Linnusto Lehtojen lintulajiston monimuotoisuuteen vaikuttavat lehtojen rakenteelliset ominaisuudet, lehtipuiden ja lahopuun suuri osuus ja puuston sekä aluskasvillisuuden kerroksellisuus. Papinniemen lehdon hoitotoimilla pyritään mm. ohjaamaan metsän kehitystä puustoltaan monipuolisemmaksi vaikuttamalla metsikön puulajisuhteisiin ja ikärakenteeseen. Tavoitteena on lehtipuiden järeytyminen ja lahopuun runsastuminen. Lahopuun runsastumisesta hyötyvät linnuston ohella myös lahopuusta riippuvaiset hyönteiset ja kääväkkäät. Papinniemen lehdossa on melko monipuolinen lintulajisto. Lehdon alueella esiintyy uhanalainen tiltaltti (VU) ja silmällä pidettäviksi luokitelluista lajeista käki. Lehdon välittömässä läheisyydessä esiintyy lisäksi silmälläpidettävät teeri ja ruisrääkkä. Alueella ei esiinny EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Vuonna 2001 tehty linnustoselvitys lajilistoineen on tämän suunnitelman liitteenä (liite 3). 6

7 4 SUOJELUTILANNE JA UHKATEKIJÄT 4.1 Suojelun tavoitteet Papinniemen lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Lehto on kasvillisuudeltaan erittäin edustava, lehdossa esiintyy mm. useita vaateliaita ja harvinaisia kasvilajeja. Papinniemessä on laajin lehtoukonhatun yhtenäinen esiintymisalue Suomessa. Ukonhattulehtoja tavataan Suomessa vain Keski-Karjalan lehtokeskuksessa. Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) on valtakunnallisesti uhanalainen (vaarantunut) laji. Suojelun tavoitteena on turvata arvokkaan lehtokokonaisuuden ja sen eliölajiston säilyminen alueella. Tavoitteeseen pyritään toteuttamalla lehdon suojelu rauhoittamalla alue yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi tai ostamalla alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Arvokkaan lajiston säilyminen edellyttää myös lehdon aktiivisia hoitotoimia. 4.2 Suojelun toteutustilanne Alue on yksityisomistuksessa, ja lehdon suojelu on toteuttamatta koko viiden hehtaarin alueelta. Natura-alueen toteutuskeinoina on luonnonsuojelulaki. Maanomistajan kanssa on käyty alustavia neuvotteluja lehdon suojelemisesta. 4.3 Uhkatekijät Metsätalous Papinniemen lehto on vielä suojelematonta yksityistä talousmetsää. Metsätaloustoimet ovat heikentäneet alueen luontoarvoja. Metsänhakkuissa on poistettu vanhaa lehtipuustoa ja sen tilalle on kehittynyt tiheää lehtipuutaimikkoa. Nuori tiheä lehtimetsä tukahduttaa varjostuksellaan ja kilpailullisesti lehtokasvillisuutta. Aikaisemmat metsätaloustoimet ovat vähentäneet myös monille eliölajeille hyödyllisen lahopuun määrää. Metsätaloustoimet voivat myös tulevaisuudessa heikentää Natura-alueen luontotyyppien ja lehtolajiston edustavuutta tai hävittää merkittäviä luontoarvoja. 5 PERUSSELVITYKSET 5.1 Yleistä Alueella tehtiin hoitosuunnitelmaa varten kasvillisuusselvitys ja linnustoseuranta vuonna Kasvillisuusselvityksen yhteydessä arvioitiin myös lehdon hoitotarpeita. Selvitykset antavat tarvittavat tiedot hoitotoimien suunnittelua varten ja ovat perustana myöhemmälle hoitotoimien vaikutusten arvioimiselle. 5.2 Kasvillisuusselvitys Papinniemen lehdossa tehtiin kuviokohtainen kasvillisuusselvitys kesällä Kasvillisuusselvitys maastolomakkeita lukuun ottamatta on tämän suunnitelman liitteenä (liite 2). Kasvillisuusselvitystä varten suunniteltiin lomake (liite 3), jolle inventointitiedot kerättiin. Kohteet kuvioitiin puuston mukaan ja jokaiselta kuviolta kerättiin tarvittavat tiedot omaan lomakkeeseensa. Lomakkeisiin täytet- 7

8 tiin tietoja mm. kuvion puustosta, kasvillisuustyypeistä, luonnontilaisuudesta ja hoitotarpeesta. Kuvioilta täytettiin myös erilliset kasvilajilistat, joihin kerättiin tietoja lähinnä putkilokasveista, mutta jonkin verran myös sammalista. Kasvilajilistoina käytettiin Helsingin yliopiston kasvimuseon kenttäkortteja. Kasvillisuusselvityksen maastolomakkeita säilytetään Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa. 5.3 Linnustoselvitys Linnustoselvitys tehtiin sovellettua kartoitusmenetelmää käyttäen touko-kesäkuussa Alue kuljettiin jalan läpi 100 metrin kaistoissa ja lisäksi lehto kierrettiin ympäri rajoja pitkin. Inventoidun alueen mikään kohta ei jäänyt 50 metriä kauemmaksi laskijasta. Kaikki alueella havaitut lajit (äänija näköhavainnot) merkittiin muistiin ja harvalukuisempien lajien reviirit merkittiin myös kartalle. Lehdossa esiintyy selvityksen mukaan monipuolinen lintulajisto. Alueella havaittiin yhteensä 25 lintulajia ja lisäksi lehdon välittömässä ympäristössä kaksi lajia. Laskennoissa havaittiin lehdon alueella esiintyvä uhanalainen laji, tiltaltti. Lintulaskennan lajiluettelo on esitetty suunnitelman mukana olevassa liitteessä (liite 4). 6 HOITOTOIMET 6.1 Hoidon yleiset tavoitteet Lehtojen hoidon lähtökohtana ovat lehtojensuojeluohjelmassa ja lehtojen rauhoituspäätöksissä esitetyt yleiset suojelutavoitteet, joiden perusteella määritellään hoitotavoitteet. Hoidon tärkeimpiä yleistavoitteita ovat lehdon ominaisimpien ja arvokkaimpien piirteiden kuten eri kasvillisuuskerrosten, eri ikäisten ja lajisten puiden, tiheikköjen, aukkojen ym. pienipiirteisen vaihtelun säilyttäminen ja elvyttäminen, lehtoeliöstön monimuotoisuuden eli lehdolle tyypillisen kasvi- ja eläinlajiston vaaliminen, uhanalaisen lajiston suojelu sekä lehtoon liittyvien perinnebiotooppien säilyttäminen (Alanen ym. 1995). Papinniemen lehdon hoidon tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja lisääminen. Hoidon tavoitteena on elvyttää lehtipuutaimikon aiheuttaman varjostuksen seurauksena taantunutta lehtokasvillisuutta sekä turvata uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien säilyminen. Tavoitteena on rakenteeltaan ja lajistoltaan monimuotoinen ja mahdollisimman luonnonmukainen lehtometsä. 6.2 Luonnonhoito Hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa on sovellettu lehtojensuojelutyöryhmän ohjeita (1988). Papinniemen lehdon tärkein hoitotoimi on ylitiheän, varhaisessa sukkessiovaiheessa olevan lehtipuutaimikon harvennus lähes koko lehdon alueella. Taimikon harvennus vähentää puuston varjostusta ja lisää metsän avonaisuutta, minkä seurauksena aluskasvillisuus elpyy. Hoitotoimet ajoitetaan myöhäiseen syksyyn tai talveen, jolloin maa on roudassa ja hoitotoimista aiheutuvat vauriot lehdon maaperälle ja aralle kasvillisuudelle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hoitotöissä tullaan erityisesti huomioimaan lehtoukonhatun elinympäristöt sekä aluskasvillisuuden ja pieneläimistön mahdollisimman vähäinen häirintä. Ajankohta on paras myös linnuston suojelun kannalta. 8

9 Taimikon harvennus tehdään metsurityönä. Lehtipuutaimikkoon tehdään pieniä puustoaukkoja kaatamalla pienimpiä lehtipuita suurempien puiden ympäriltä. Puiden kuljetukseen ei tarvita metsäkonetta. Kaadetut puut voidaan kasata lehtoon ja jättää sinne lahopuiksi. Lehdon hoitotoimiin kuuluu lisäksi vanhojen lehtipuiden ja lahopuun riittävyyden turvaaminen. Vanhoilla ja lahoavilla puilla on huomattava merkitys lahopuusta riippuvaisille eliöille kuten esim. kääväkkäille ja kovakuoriaisille. Lahopuut ovat tärkeitä myös lintujen ravinnon hankinnassa, ja monet lintulajit myös pesivät lahoissa puissa. Lahopuun määrää voidaan lisätä alueilla, joilla lahopuuta ei ole päässyt riittävästi kehittymään. Lahopuuta voidaan lisätä puita kaulaamalla tai muutoin vaurioittamalla. 6.3 Hoitotoimien vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin Tässä suunnitelmassa esitettyjen hoitotoimien tarkoituksena on turvata Natura-alueella esiintyvän arvokkaan lehtoluontotyypin ja sille ominaisten lajien säilyminen. Hoitotoimet koskevat erityisesti EU:n luontodirektiivin luontotyyppiä boreaaliset lehdot, jonka perusteella alue on sisällytetty Suomen Natura-verkostoehdotukseen. Hoidon suunnittelussa on otettu huomioon myös alueella esiintyvät muut arvokkaat luontotyypit kuten metsälain 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt. Myös EU:n luontodirektiivin lajien sekä uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien elinympäristöt on otettu suunnittelussa huomioon. Hoitotoimien avulla edistetään Papinniemen lehtoluontotyypin säilymistä ja parannetaan luonnontilaltaan heikentyneen luontotyypin edustavuutta. Hoidon toteutustavat ja ajankohdat on valittu siten, etteivät hoitotyöt vaurioita maaperää ja kasvillisuutta eivätkä häiritse eläimistöä. 6.4 Hoitotoimien toteutus ja kustannukset Hoitotoimet aloitetaan lehdon suojelun toteutuksen edetessä. Hoitotoimet kohdistuvat lehdossa yhteensä kolmen hehtaarin alueelle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus vastaa hoitotöiden järjestelyistä ja valvonnasta. Maanomistajat voivat halutessaan osallistua hoitotoimien toteutukseen, muussa tapauksessa hoitotyöt tilataan mahdollisuuksien mukaan paikallisilta metsäpalveluyrittäjiltä. Papinniemen lehdon hoidosta aiheutuvat kustannukset koostuvat nuoren lehtipuutaimikon harvennuksesta. Alueen kertaluonteisten hoitotoimien toteuttamiseen paikallisten henkilöiden tai yritysten toimesta on arvioitu kustannukset sen mukaan, että taimikon poisto maksaa keskimäärin n. 333 euroa/ha. Hoitotoimien kohdentuessa lehdon alueella yhteensä kolmen hehtaarin alueelle ovat arvioidut kokonaiskustannukset yhteensä 1000 euroa. Life-projektia koskevien hallinnollisten vakiomääräysten mukaan projekti ei saa tuottaa taloudellista voittoa. Tämän vuoksi harvennuksesta kertyvää puutavaraa ei voida myydä projektin laskuun, vaan se on joko luovutettava polttopuuksi, haketettava, poltettava tai jätettävä metsään lahopuuksi. 6.5 Hoitotoimet kuvioittain Hoitotoimet kohdistuvat lehdon tiheisiin lehtipuutaimikoihin alueen keskiosassa. Kaikilta hoidettavilta kuvioilta poistetaan lisäksi kuusen taimia. Hoidettavat kuviot on esitetty suunnitelman liitteenä olevassa kartassa (liite 5). Kuvionumerointi vastaa kasvillisuusselvityksessä käytettyä numerointia. 9

10 Hoitotoimet kuvioittain: Kuvio 1 (1,0 ha): Nuori, erittäin tiheäkasvuinen lehtipuutaimikko alueen itäreunassa. Puusto koostuu lähinnä koivuista, harmaalepistä, tuomista ja pihlajista. Puustoa on harvennettu. Puuston kokonaispeittävyys on lähes 100 %. Lahopuuta on hyvin vähän. Vallitseva kasvillisuustyyppi on oravanmarjamustikkatyypin lehtomainen kangas (OMT), mutta lehtoukonhattua kasvaa koko kuviolla harvakseltaan (kasvillisuustyyppi todellisuudessa ukonhattulehto). Muita kasvillisuustyyppejä ovat käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehto (OMaT) ja kostea käenkaali-mesiangervolehto (OFiT). Pensaston peittävyys on matala (10 %), valtalaji on vadelma. Kenttäkerroksen kasvillisuuden peittävyys on hyvin korkea, sen sijaan pohjakerroksen peittävyys hyvin matala (kenttäkerros 99 %, pohjakerros 5 %). Kenttäkerroksen kasvillisuus on melko yksipuolista. Hoitotoimet: Lehtipuuston harvennus, kuusen taimien poisto. Kuvio 4 (0,9 ha): Nuori, erittäin tiheäkasvuinen lehtipuutaimikko alueen luoteis-pohjoisosassa melko loivasti itään viettävässä rinteessä. Puustossa harmaaleppiä, haapoja, tuomia, raitoja ja pihlajia. Puustoa on harvennettu. Puuston kokonaispeittävyys on lähes 100 %. Lahopuuta on hyvin vähän. Vallitseva kasvillisuustyyppi on lähinnä käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehto (OMaT), mutta lehtoukonhattua kasvaa koko kuviolla harvakseltaan (kasvillisuustyyppi todellisuudessa ukonhattulehto). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäkastikka, käenkaali ja oravanmarja. Pensaston peittävyys on melko matala (20 %),valtalaji on vadelma, lisäksi lehtipuun taimia ja lehtopensaita. Kenttäkerroksen kasvillisuuden peittävyys on hyvin korkea, sen sijaan pohjakerroksen peittävyys hyvin matala (kenttäkerros 95 %, pohjakerros 1 %). Kuvion aluskasvillisuus on melko voimakkaasti heinittynyttä. Hoitotoimet: Lehtipuuston harvennus, kuusen taimien poisto. Kuvio 6 (0,6 ha): Nuori viljelykuusikko alueen eteläreunassa. Harva ylispuusto koostuu koivuista. Puuston kokonaispeittävyys on noin 60 %. Lahopuuta on hyvin vähän. Vallitseva kasvillisuustyyppi on lähinnä käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehto (OMaT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäkastikka, kielo ja lillukka. Pensaston peittävyys on noin 30 %, valtalaji on harmaaleppä, lisäksi muiden lehtipuun taimia ja lehtopensaita. Kenttäkerroksen kasvillisuuden peittävyys on hyvin korkea, sen sijaan pohjakerroksen peittävyys hyvin matala (kenttäkerros 100 %, pohjakerros + %). Kuvion aluskasvillisuus on voimakkaasti heinittynyttä. Hoitotoimet: Viljelykuusien poisto useassa vaiheessa. Lahopuun lisäys. Kuvio 9 (0,5 ha): Nuori, tiheäkasvuinen lehtipuutaimikko alueen länsiosassa loivasti itään viettävässä rinteessä. Puustossa ylispuina harvakseltaan kookkaita harmaaleppiä, alikasvoksena tiheä lehtipuuvesakko (pihlaja, koivu, tuomi, haapa). Puuston kokonaispeittävyys on lähes 100 %. Lahopuuta on hyvin vähän. Vallitseva kasvillisuustyyppi on käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehto (OMaT), valtalajeja ovat käenkaali, oravanmarja ja metsäalvejuuri. Pensaston peittävyys on 30 %,valtalaji on vadelma, lisäk- 10

11 si lehtipuun taimia ja lehtopensaita. Kenttäkerroksen kasvillisuuden peittävyys on hyvin korkea, sen sijaan pohjakerroksen peittävyys hyvin matala (kenttäkerros 95 %, pohjakerros 1 %). Hoitotoimet: Tiheän lehtipuualikasvoksen harvennus, kuusen taimien poisto. 6.7 Jatkotoimenpiteet Projektin jälkeen kohteen seurannasta vastaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Muutaman vuoden välein toteutettavien lajiseurantakäyntien yhteydessä seurataan myös luontotyyppien yleistä tilaa ja mahdolliset myöhemmin tarvittavat hoitotoimet toteutetaan ympäristökeskuksen toimesta. Naturaalueen hoitotarpeita on arvioitava säännöllisin väliajoin Life-projektin jälkeen 5-10 vuoden välein. Hoitotarpeet ja tarvittavat hoitotoimenpiteet ovat todennäköisesti jatkossakin samanlaiset kuin mitä tässä suunnitelmassa on esitetty. 7 MERKINTÄ JA OPASTUS Papinniemen lehdon suojelua ei ole toistaiseksi toteutettu, minkä vuoksi aluetta ole merkitty maastoon. Suojelun toteutuessa alueen rajat merkitään maastoon suojelualuekilvin. Life projektin aikana lehtoon pystytetään projektista ja lehdon hoidosta kertova tiedotuskyltti, mikäli maanomistajan kanssa sovitaan suojelun toteutuskeinosta ja lehdon hoitotyöt voidaan aloittaa. Alueen luoteisosassa on luontopolku ja siihen liittyviä opastauluja. Lehtoon ei ole tarpeen pystyttää muita opastauluja tai rakentaa virkistyskäyttöä ohjaavaa palveluvarustusta. 8 SEURANTA Papinniemen lehtoon järjestetään Life projektin aikana seurantoja, joilla saadaan tietoa Naturaalueen luontotyyppien tilasta sekä kasvi- ja eläinlajistossa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Suojelun ja hoitotoimien toteutuessa selvitetään hoidon vaikutuksia hoidettaviin elinympäristöihin ja niiden lajistoon. Erityisesti seurataan lehtokasvillisuuden kehitystä sekä lehtoukonhattu- ja myyränporrasesiintymien tilaa. Kasvilajiseurannoista vastaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Hoitotoimien jälkeen lehtoon järjestetään myös linnustoseurantoja, joiden avulla saadaan tietoa tehtyjen hoitotoimien vaikutuksista lintulajistoon. Linnustoseurannoissa avustaa Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Ensimmäisen vuoden aikana toteutettu linnustoseuranta oli käytännössä luonteeltaan perusselvitystä (ennen hoitotoimia tehtävää lähtötilanteen seurantaa), joka ohjaa hoitotoimien suunnittelua. Kirjallisuus Alanen, A., Leivo, A., Lindgren, L. ja Piri, E. 1995: Lehtojen hoito-opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja B No 26. Alapassi, M. & Alanen, A. (toim.) 1988: Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. -Komiteanmietintö 1988: 16. Ympäristöministeriö. Helsinki. 11

12 Alapassi, M. & Alanen, A. (toim.) 1989: Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma; kartat. - Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston sarja C/44/1989. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 12