Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2013 vp Eläinten kohtelu Euroopan unionin jäsenmaissa Eduskunnan puhemiehelle Eläinten kohtelun lähtökohtana tulee olla inhimilliset arvot. Turhan kärsimyksen tuottaminen elävälle olennolle ei ole koskaan oikein. Eläinten oikeudet on huomioitu laajalti eri valtioiden lainsäädännössä. Euroopan unionin jäsenmaissa eläinten kohtelu on keskimäärin hyvällä tasolla. Eläinten suojelu julmalta kohtelulta on kuitenkin viime kädessä jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan kuuluva asia, ja valitettavasti kaikki jäsenmaat eivät vaali toivotulla tavalla eläinten oikeuksia. Tästä valitettavana esimerkkinä toimii Romaniassa alkanut mieletön kulkukoirien teurastus sen jälkeen, kun niiden epäiltiin tappaneen pikkupojan. Tapahtuneen jälkeen poliittisessa vallankahvassa olevat tahot ilmaisivat kannatuksensa katukoirien tappamiselle. Tästä seurasivat kulkukoirien lukuisat kidutukset ja kuolemat. Jos kulkukoirat muodostavat vakavan ongelma ja niiden määrää on rajoitettava, tulee koirat lopettaa viranomaisten toimesta inhimillisellä tavalla. Esimerkiksi islamilaisessa maailmassa esiintyy kulttuurisidonnaista vihamielisyyttä koiria kohtaan. Eurooppalaiseen kulttuuriin kulkukoirien kiduttaminen ja väkivaltainen tappaminen eivät kuitenkaan kuulu. Näin ollen Euroopan unionin tulisi puuttua Romanian tapaan kohdella kulkukoiria ja edistää nykyistä aktiivisemmin eläinten oikeuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavoin Suomen tulee pyrkiä edistämään eläinten inhimillistä kohtelua Euroopan unionin jäsenvaltioissa? Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2013 Ritva Elomaa /ps Olli Immonen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaana Pelkosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 758/2013 vp: Miten Suomi aikoo EU-maana puuttua Romanian kulkukoirien epäeettiseen kohteluun tai muulla tavoin huolehtia siitä, että Romania noudattaa WHO:n suosituksia sterilisoinneista kulkukoiraongelman ratkaisemiseksi? sekä kansanedustajien Ritva Elomaan/ps ja Olli Immosen/ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 810/2013 vp: Millä tavoin Suomen tulee pyrkiä edistämään eläinten inhimillistä kohtelua Euroopan unionin jäsenvaltioissa? Vastauksena kysymyksiin esitän seuraavaa: Nykyiset EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet vuonna 1992 voimaan tulleeseen Euroopan neuvoston lemmikkieläinsopimukseen (540/92, SopS 49/1992), johon sisältyy muun muassa lemmikkieläinten pitoon, hoitoon ja hylättyjen eläinten kohteluun liittyviä säännöksiä. Sopimuksen mukaan hylättyjen eläinten kiinni ottamisessa, hoidossa ja lopettamisessa ei saa aiheuttaa eläimelle vältettävissä olevaa kipua, tuskaa tai kärsimystä. Maailman eläintautijärjestö OIE on julkaissut maaeläinten terveyskoodin, joka sisältää standardeja ja suosituksia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ihmisten terveyden suojelemiseksi. Koodi sisältää suositukset muun muassa kulkukoiraongelman hallitsemiseksi. Suositusten tarkoituksena on ennaltaehkäistä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, kuten raivotaudin leviämistä. Suositusten keskeisenä tavoitteena on myös eläinten hyvinvoinnin turvaaminen silloin, kun kulkukoirien määrää on rajoitettava. Maailman eläintautijärjestön suosituksen mukaan kulkukoiraongelman ratkaisemisessa on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään koirien hylkäämistä muuttamalla ihmisten asenteita ja edistämällä koiranomistajien vastuuta eläimistään. Muita suosituksissa mainittuja toimia kulkukoirien määrän vähentämiseksi ovat koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, koirien lisääntymisen rajoittaminen sekä kiinni otettujen kulkukoirien sijoittaminen uusiin koteihin. Kulkukoiria voidaan myös lopettaa, jos koirat eivät jostain syystä sovellu lemmikeiksi tai jos koiria on niin paljon, ettei niiden asianmukaisesta hoidosta voida huolehtia. Koirien kiinni ottamisessa ja käsittelyssä tulisi aina toimia siten, että eläimelle aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, tuskaa ja kärsimystä ja koirien lopettamiseen tulisi käyttää suosituksessa hyväksyttyjä menetelmiä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta kodittomien kulkukoirien lopettaminen saattaa olla ainoa hyväksyttävä ratkaisu tilanteessa, jossa koirien asianmukaista hoitoa ei syystä tai toisesta kyetä järjestämään. Suosituksen mukaan kulkukoirien lopettaminen ei kuitenkaan yksinään ole riittävä toimenpide kulkukoiraongelman ratkaisemiseksi, vaan sen lisäksi tarvitaan myös muita edellä mainittuja ennaltaehkäiseviä toimia. Euroopan unionilla ei nykyisellään ole koirien tai muiden lemmikkieläinten suojelua koskevaa yhteisölainsäädäntöä. EU:n eläinten hyvinvointistrategiaan vuosille on kuitenkin uutena osa-alueena sisällytetty myös koirien ja kissojen hyvinvointi. Strategian mukaan 2

3 Ministerin vastaus KK 810/2013 vp Ritva Elomaa /ps ym. komissio laatii selvityksen koirien ja kissojen hyvinvoinnista EU:ssa vuonna Selvityksessä on tarkoitus tarkastella tarpeita ja mahdollisuuksia kaupalliseen toimintaan liittyvien koirien ja kissojen hyvinvointia edistävän yhteisölainsäädännön luomiselle. Yhteisölainsäädännön puuttuessa kulkukoiraongelman ratkaisemiseksi tarvittavat toimet kuuluvat kunkin jäsenvaltion ratkaisuvaltaan. Suomella ei ole virallisia mahdollisuuksia puuttua toisen jäsenvaltion kansallisiin lainsäädäntöratkaisuihin, ellei niillä ole liityntää yhteisölainsäädännön täytäntöönpanoon. Epävirallisissa virkamiesyhteyksissä Suomi pyrkii kaikin tavoin edistämään lemmikkieläinten parempaa kohtelua ja arvostuksen lisäämistä kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Suomi kannattaa myös komission pyrkimyksiä selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia koirien ja kissojen hyvinvointia edistävän, koko EUaluetta koskevan yhteisölainsäädännön luomiseksi. Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 758/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jaana Pelkonen /saml: På vilket sätt tänker Finland som ett EUland ingripa i den oetiska behandlingen av strykarhundar eller annars se till att Rumänien följer WHO:s rekommendationer om sterilisering i syfte att lösa strykarhundproblemet? samt följande skriftliga spörsmål SS 810/2013 rd undertecknat av riksdagsledamöterna Ritva Elomaa /saf och Olli Immonen /saf: På vilket sätt tänker Finland bidra till att djur ska behandlas på ett mänskligt sätt i EU-länderna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: EU-länderna har åtagit sig att följa Europarådets konvention för djurskydd som trädde i kraft år 1992 (540/92, FörS 49/1992) som bland annat innehåller bestämmelser om hållning och vård av husdjur samt behandling av övergivna djur. När övergivna djur fångas, vårdas eller avlivas får man enligt konventionen inte orsaka smärta, plåga eller lidande som går att undvika. Världsorganisationen för djurhälsa OIE har gett ut regelsystemet Terrestrial Animal Health Code som innehåller standarder och rekommendationer för att främja djurhälsan och -välfärden samt för att skydda folkhälsan. I regelsystemet ingår rekommendationer bland annat när det gäller att få strykarhundproblemet under kontroll. Syftet med rekommendationerna är att förebygga spridning av sjukdomar som smittar mellan människor och djur, till exempel rabies. Det centrala målet med rekommendationerna är också att trygga djurens välbefinnande då man är tvungen att begränsa antalet strykarhundar. När det gäller att lösa problemet med strykarhundar, är det enligt OIE:s rekommendationer av särskilt vikt att man försöker utföra förebyggande arbete för att hundar inte ska överges. Detta sker genom att man försöker ändra människors attityder och arbetar för att hundägare ska ta ansvar för sina djur. Andra åtgärder för att minska antalet herrelösa hundar enligt rekommendationerna är identifieringsmärkning och registrering av hundar, begränsning av hundarnas förökning samt omplacering av fångade strykarhundar i nya hem. Strykarhundar kan också avlivas om hundarna av något skäl inte lämpar sig som sällskapsdjur eller om det finns så många hundar att det inte går att ta hand om dem på det sättet som man ska. Man ska alltid när man fångar och behandlar hundar gå till väga så att djuret orsakas så lite smärta, plåga och lidande som möjligt. När man avlivar hundar, ska man tillämpa de metoder som är godkända enligt rekommendationerna. Med tanke på djurens välbefinnande kan avlivning av herrelösa hundar vara den enda godtagbara lösningen när hundarnas skötsel av ett eller annat skäl inte kan ordnas på ett lämpligt sätt. Enligt rekommendationerna räcker avlivning av strykarhundar dock inte till för att avhjälpa problemet, utan därutöver behövs det förebyggande arbete. För tillfället har Europeiska unionen ingen gemenskapslagstiftning som gäller skydd av hundar eller andra sällskapsdjur. EU-strategin för djurvälfärd innehåller också hundars och katters välfärd, vilket är ett nytt delom- 4

5 Ministerns svar KK 810/2013 vp Ritva Elomaa /ps ym. råde. Enligt strategin ska kommissionen ta fram en utredning om hundars och katters välfärd i EU år Syftet med utredningen är att analysera behov och möjligheter att skapa gemenskapslagstiftning som ska främja välfärden hos hundar och katter inom den kommersiella verksamheten. När det inte finns någon gemenskapslagstiftning, hör de insatser som man behöver för att tackla problemet med strykarhundar till varje medlemsstats egen behörighet. Finland har inte officiella möjligheter att ge sig in på en annan medlemsstats nationella lagstiftningslösningar om de inte har någon beröringspunkt med tilllämpningen av gemenskapslagstiftningen. I inofficiella tjänstemannakontakter har Finland målet att på alla sätt bidra till en bättre behandling av och ökad uppskattning för sällskapsdjur i alla EU-länder. Finlands understödjer också kommissionens mål att utreda behoven och möjligheterna att skapa en i hela EU-området gällande gemenskapslagstiftning som främjar välbefinnandet hos hundar och katter. Helsingfors den 1 oktober 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5