Uuden soten työntekijä tilaaja, tuottaja vai jokapaikan höylä?

Transkriptio

1 Uuden soten työntekijä tilaaja, tuottaja vai jokapaikan höylä? Minna Ylikännö, VTT, professori, ma. Sosiaalitieteiden laitos, Sosiaalipolitikka Johtava tutkija, Kela

2 Hyvinvointivaltio ja julkinen vastuu Pohjoismaisen hyvinvointivaltion erityinen piirre on laaja julkinen vastuu ja edelleen laajan julkinen sektori tuottamassa hyvinvointipalveluita Hyvinvointivaltio laajeni voimakkaasti ja 1980-luvuilla, kunnes 1980-luvun lopussa julkisessa keskustelussa alettiin kyseenalaistaa julkisen sektorin keskeistä roolia NPM uusi julkisjohtamisen malli perustuu yksityisten markkinoiden ihailuun ja idealisointiin Yksityiset markkinat ovat tehokkaat ja valtio (julkinen sektori) tehoton valtion tulisi puuttua vähemmän myös hyvinvointipalveluiden järjestämiseen ja/tai tuottamiseen yksityistäminen ja ulkoistaminen

3

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö , hlöä Julkinen sektori Yksityinen sektori

5

6 Sote-uudistus ja henkilöstön asema Sote-uudistuksessa yhtenä tavoitteena on valinnanvapauden lisääminen palvelutuotannossa Viranomaistoiminta jää perustettaviin maakuntiin Erikoissairaanhoito tuotetaan julkisesti Sote-keskukset korvaavat nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalitoimistot siltä osin, kun kyse ei ole viranomaistoiminnasta tai erityistason palveluista Sote-keskukset ovat joko yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita tai ne voivat olla julkisomisteisia yhtiöitä Maakunnat tilaavat perustason palvelut asiakkaille sotekeskuksilta kilpailutuksessa kaikki keskukset ovat samalla viivalla

7 Mitä uudistus tuo tullessaan? Suuri osa julkisella sektorilla työskentelevistä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä siirtyy työskentelemään yksityisellä sektorilla Lupa- ja valvontavastuu on julkisella toimijalla, tässä tapauksessa maakunnalla Sote-keskusten toiminnan operatiivinen vastuu on yrityksen johdolla, joka on vastuullinen yrityksen omistajille Sote-keskusten päätöksenteko on julkista vain siltä osin, kuin laki vaatii Valtio kohdentaa verovaroja tiettyjen laskentaperusteiden mukaisesti maakunnille, jotka edelleen tilaavat palveluita palveluntuottajilta Työntekijät monessa suhteessa uuden edessä: mahdollisuudet, uhat, pelot?

8

9

10 Naiset heittopusseina? Sote-uudistus koskettaa naisvaltaisia aloja, joilla palkat ovat perinteisesti olleet alhaisemmat kuin esimerkiksi teknisillä aloilla Sote-palvelut ovat suuri ja kasvava kuluerä kuntien taloudessa Sote-uudistuksen myötä kunnat pääsevät eroon kalliista sektorista ja sen henkilöstöstä Sote-osaamisen keskittäminen maakuntiin voi olla eduksi asiantuntijatyötä tekeville erikoistumisen mahdollistuminen ja oman asiantuntijuuden kehittäminen Haasteena tulevat olemaan palvelukentän pirstoutuminen ja resurssien sitominen tilaaja-tuottaja-mallin ylläpitämiseen Myös valvonta tulee viemään resursseja

11

12

13 Mitä osaamista tulevaisuuden sotetyöntekijöiltä vaaditaan? Osaamisvaatimukset riippuvat työtehtävistä, kuten tähänkin asti Sekä tilaajalla että tuottajalla tulee olla osaamista kilpailuttamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä Eduksi lienee olla ymmärrystä laajasti soten palvelukokonaisuudesta ja eri toimijoista - ehyet asiakaspolut edellyttävät sekä yksityisten että julkisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä (jos tavoitteena on palveluintegraatio ja asiakaskokemusten paraneminen) Perinteisesti (yliopistotason) sosiaalialan koulutus painottunut lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä julkisen hyvinvointivaltion toiminnasta yksityinen sektori hyvin pienessä roolissa

14

15 Nykyinen yliopistotason sosiaalialan koulutus Turun yliopisto: sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka Sosiaalityö on ollut vuodesta 2000 lähtien itsenäinen oppiaine opetusta on järjestetty tiiviissä yhteistyössä sosiaalipolitiikan oppiaineen kanssa Sosiaalipolitiikan maisterinopinnot valmistavat opiskelijat vaativiin asiantuntijatehtäviin heillä on edellytykset toimia lainvalmistelutyössä sekä muissa järjestelmätason tuntemusta vaativissa tehtävissä Sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö kuuluvat oppiaineina sosiaalitieteiden laitokseen, jossa muina oppiaineina ovat sosiologia ja taloussosiologia Painopiste tällä hetkellä hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden tutkimuksessa (esim. TITA-hanke, kaupunkitutkimus) Terveyspalvelut tai terveyspolitiikka eivät kuulu erityisinä kysymyksinä sosiaalitieteiden laitoksen intresseihin yhteistyötä tehdään eri hankkeiden piirissä vaihtelevasti

16 Miten opetusta ja tutkimusta tulisi suunnata? Turun yliopistossa on pitkä perinne sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden tiivistä yhteistyöstä eivät ole lähteneet eriytymään toisin kuin muissa yliopistoissa Yliopistolla olisi mahdollisuudet suunnata opetusta ja tutkimusta siten, että jo heti uuden sote-mallin alkuvaiheissa pystytään tarjoamaan osaavaa työvoimaa asiantuntijatehtäviin Vaatisi kuitenkin tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä ja lisäksi yhteistyön lisäämistä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä Tarvittaisiin myös uudenlainen visio Turusta sote-osaamisen keskittymänä (ja visio sote-osaajasta)

17 Tiedekuntarajat esteenä? Uuden soten työntekijöiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista niin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä kuin taloushallinnasta ja juridiikasta Sote-uudistuksen kompastuskivet johtuvat pitkälti siitä, että uudistusta tehdään paloittain ilman riittävää kokonaiskuvaa ja tietoa nykyisen järjestelmän toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista Sosiaalitieteellinen koulutus on korkeatasoista, mutta ei nykyisellään anna eväitä osallistua keskusteluun, jossa puhetta tuottavat taloustieteilijät ja juristit Patomäki: Miksi useimmat suomalaiset taloustieteilijät näyttäisivät kannattavan julkisten menojen leikkauksia, vaikka talous on ollut taantumassa ja investoinnit lamassa jo kohta vuosikymmenen, ja vaikka lainaa julkisiin investointeihin saisi käytännössä ilmaiseksi? Mitä tähän pystyy sosiaalipoliitikko vastaamaan tämän päivän Suomessa? Pitäisikö ensin uudistaa yliopistokoulutusta?

18 Tutkimus ja tiedon tuottaminen Yliopiston perustehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja tuottaa tietoa yhteiskunnan ja ihmisten toiminnasta Yhteiskunnallisten uudistusten tulee perustua tietoon sitä olisi tarjolla yllin kyllin ja lisää tuotetaan koko ajan mm. STN:n laajoissa tutkimushankkeissa Miksi tietoa ei hyödynnetä tai sitä käytetään valikoiden? Niemelä: Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto kaipaa myös kysyntää. Voi olla, että päätöksenteon valmistelun kulttuurissa tutkimustiedon hyödyntäminen ei ole avainasemassa. Voi olla, että päätöksiä valmistellaan niin nopeassa aikataulussa, että valmistelijoilla ei ole kiinnostusta tai aikaa selvittää parhaita asiantuntijoita, jotka kykenisivät tiivistetysti kertomaan, mitä asiasta tiedetään ja millä tavoin lainsäädäntöuudistus mahdollisesti vaikuttaa asiantilaan. Lisäksi tutkimustiedon kysynnän ja tarjonnan väliin jää kysymys ajoituksesta eli siitä onko tutkimustietoa saatavilla silloin kun sitä tarvitaan.

19 Samaan aikaan toisaalla:

20 Miten tutkimus saadaan vahvemmin osaksi kehittämistä:

21 Kuka tai mikä ohjaa yhteiskunnallista uudistustyötä? Taloustieteilijät ovat ottaneet paikan määritellä yhteiskuntapoliittisen keskustelun kehykset Keskustelussa keskiössä liberaalin uusklassisen talouspolitiikan opit yksi näkemys siitä, miten talous toimii ja millä keinoin se saadaan toimimaan paremmin Kun ainoa työkalu on vasara, kaikki näyttää naulalta Patomäki: Kokonaisuutta ei ole ilman osia. Siksi on tärkeää ymmärtää uusklassisen talouskoulutuksen vaikutuksia sekä niitä kognitiivisia, sosiaalipsykologisia ja yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tekevät niin monista valtavirtataloustieteilijöistä niin oikeistolaisia sanan vapaamarkkinamerkityksessä.

22 Soininvaaran suositus nro 4:

23 Kiitos!