Sähkö- ja Saunalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö- ja Saunalaitos"

Transkriptio

1 Sähkö- ja Saunalaitos KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1/2014 Kokkolan Energialla jo kaukolämpöasiakasta 8 Liikunta parantaa työhyvinvointia 14 Yrityskylä kasvattaa aktiiviseksi kansalaiseksi 4 Sähkölinjaan nojaava puu on aina turvariski 12

2 Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos 1/ Kaukolämmöstä tuli menestystarina Kokkolassa on haluttu vastata myös pientaloasiakkaiden kaukolämmön kysyntään. Siinä yksi syy, miksi kaukolämpö on Kokkolassa aito energia-alan menestystarina. 4 Yrityskylä kasvattaa oikeaa asennetta Kokkolan Energia oli mukana mahdollistamassa perusopetuksen 6-luokkalaisille suunnatun yrityskylän tulon Kokkolaan. Yrityskylässä opittiin aidossa ympäristössä aktiivista asennetta. 7 Ennätyslämmin vuosi laski lämmön kulutusta Energiavuonna 2013 Kokkolan Energian lämmitysenergian kulutus jäi noin kymmenen prosenttia tavanomaista pienemmäksi Kokkolan Energialla kaukolämpöasiakasta Leena Paananen ja Janne Kero valitsivat kotiinsa kaukolämmön. He ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Kansikuva: Myyntipäällikkö Antti Rytioja tietää, että säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan työssä. Avantouinti rentouttaa ja parantaa kylmänsietoa. 10 Tyytyväisiä asiakkaita Energiateollisuus ry:n teettämässä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kokkolan Energia oli toimialansa ykkönen sähkön myynnissä. 12 Puu sähkölinjalla on aina turvariski Jos puu on kallistunut sähkölinjaa vasten, tilanteeseen liittyy aina sähköiskun vaara. Siksi puun kaataminen näissä tilanteissa kuuluu poikkeuksetta alan ammattilaiselle. 13 Säävuosi Hyvä kunto, hyvä työkyky Myyntipäällikkö Antti Rytioja myy sähköä pk-yrityksille. Rytioja on aktiivinen kuntoliikkuja, ja hän tietää kokemuksesta kunnon lisäävän myös työhyvinvointia. 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 1/2014 Julkaisija: Kokkolan Energia Päätoimittaja: Petri Kokko Tuottaja: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Painopaikka: Waasa Graphics Oy Painosmäärä: kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Yhteystiedot Kokkolan Energia Varastotie 3 (PL 165) KOKKOLA Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06) SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

3 KAUKOLÄMPÖ aito energia-alan menestystarina myös Kokkolassa Vuonna 2013 liitettiin verkostoon Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Kaukolämpötoiminta aloitettiin Kokkolassa vuonna 1976 ja tuhannen asiakkaan raja rikottiin vuonna Seuraava tuhannen rajapyykki saavutettiin vuonna Syynä nopeaan kehitykseen on ollut toisaalta vilkas rakentaminen ja toisaalta kaukolämmön tarjonnan ulottaminen uusille alueille. Kuluvana vuonna kaukolämmön rakentaminen uusien asiakkaiden tarpeisiin jatkuu vilkkaana. Omakotirakentamisen vauhdin hiipuminen ja kilpailevien lämmitysmuotojen vaikutus asettavat asiakasmäärän kasvulle vakavan haasteen. Kokkolan Energia on kaukolämmön kokonaismyynnin perustella vasta maan 25. suurin lämmön myyjä, mutta asiakkaiden lukumäärällä mitattuna Kokkola sijoittuu tilastoissa kolmanneksitoista. Monissa merkittävästi suuremmissa kaupungeissa on vähemmän kaukolämpöasiakkaita. Syynä tähän on luonnollisesti osin asuntokannan rakenne, mutta myös valittu toimintapolitiikka. Monilla paikkakunnilla on nähty omakotiasiakkaiden lämpöhuolto toisarvoiseksi liiketoiminnaksi ja rajoitettu tarjonta paremman laskennallisen kannattavuuden tarjoaviin suurempiin asiakkaisiin. On totta, että asiakaskohtainen kannattavuus on pientalojen lämmityksessä alempi kuin suurten asiakkaiden kohdalla. Sama tosiasia koskee kuitenkin myös vesi- ja sähköhuoltoa sekä tietoliikenneliiketoimintaa. Kokkolassa on haluttu vastata myös pientaloasiakkaiden luonnolliseen kysyntään, joka toistaiseksi on säilynyt korkealla tasolla niin uudisrakentamisessa kuin lämmitystavan muutosta harkitsevien asiakkaidenkin joukossa. Kaukolämmitysjärjestelmä on kokonaisuus, jonka yhtä tärkeitä osia ovat energiantuotantolaitokset ja lämpöverkosto. Usein kaukolämpöä tarkastellaan julkisuudessa pelkästään tuotantopäätä silmälläpitäen. On kuitenkin muistettava järjestelmän toisen perusosan, verkoston, pitkäikäisyys. Kokkolassa lämmön tuotannon tavat ja tekniikat ovat muuttuneet vuosikymmenien myötä moneen kertaan: alussa energiaa tuotettiin öljyllä, myöhemmin turpeella ja nykyisin myös puupolttoaineella ja teollisuuden prosesseista vapautuvalla lämpöenergialla. Vaihtuvista energialähteistä huolimatta merkittävä osa verkostoa on yli kolmekymmentä vuotta sitten rakennettua ja edelleen käyttökunnossa. Nykyisin käytetään verkonrakennustekniikkaa, joka otettiin laajaan käyttöön 1980-luvulla ja jonka käyttöiälle ei ole nähtävissä päätepistettä. Me emme tiedä, minkälaisilla tekniikoilla ja millä raaka-aineilla energiaa tuotetaan 2030-luvulla, mutta siitä voidaan olla jokseenkin varmoja, että suurelta osin sama verkosto palvelee asiakkaita silloinkin. Kaukolämmön tulevaisuuden näkymät ovat muutaman viimeisen vuoden aikana muuttuneet epävarmemmiksi. Aikaisemmin kaukolämmityksen edistäminen nähtiin maan energiapolitiikan tavoitteiden joukossa yhdeksi tärkeimmistä ja kaukolämmitys yhdistettynä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon määriteltiin myös Euroopan tasolla keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Energiapoliittiset ratkaisut ovat kuitenkin käytännössä toimineet vastakkaisella tavalla. Lämmöntuotannosta on tehty verotuksen kohde samaan aikaan kuin muuten kannattamattomia sähköntuotannon ja kulutuksen muotoja tuetaan suurilla summilla. Nämä toimenpiteet ovat perustuneet virheelliseen oletukseen siitä, että lämpöasiakkailta voidaan periä vapaasti valittavissa olevia rahamääriä ilman, että tuotteen menekki tästä kärsii. Kilpailevat, tuetut ja kevyemmin verotetut, sähköön perustuvat lämpöpumppulämmitykset ovat jo nyt osoittaneet olevansa vakavia kilpailijoita, joita markkinoidaan voimakkaasti osin liioitelluilla edullisuus- ja ympäristöystävällisyysväitteillä. Vaikka kaukolämmityksen kasvunopeus osoittaisikin jatkossa hidastumisen merkkejä, uskomme Kokkolan Energiassa, että kaukolämpö saavuttaa jatkossakin uusien ja vanhojen asiakkaiden lämmitysmuodolleen asettamat vaatimukset ja säilyy kokkolalaisten ensisijaisena valintana. Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 3

4 SÄHKÖNT Charlotta Nygård (vas.) työskenteli yrityskylässä Kokkolan Energian toimitusjohtajana ja Laura Salo verkostorakentajana. 4 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

5 UOTANTO pelasi yrityskylässä Kokkolan Energian käyttöpäällikkö Tuukka Karjula seuraa päätteeltä sil - mä tarkkana, ettei generaattori pääse sammumaan. Huoneen toisella puolella toimitusjohtaja Charlotta Nygård ja verkostorakentaja Laura Salo naut tivat pikaisen lounaan työkiireidensä lomassa. Päivä yrityskylässä on vilkas, ja pian on aika kiiruhtaa työpaikkapalaveriin. Kaupunginvaltuustollakin on vielä kokous edessään. Sellaista on elämä aidossa työelämässä, ja sellaista oli meno myös Kokkolaan saapuneessa yrityskylässä. Siellä Tuukka, Charlotta, Laura ja monet muut peruskoulun kuudesluokkalaiset toimivat yhden päivän ajan kansalaisina ja kuluttajina 18 yrityksen ja julkisen toimijan pienoiskaupungissa. Eri puolilla Suomea kiertävän yrityskylän taustalta löytyy Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, joka koordinoi koululaisten omaa yhteiskuntaa. Yrityskylä on todettu mainioksi keinoksi perehdyttää kuudesluokkalaisia arjen perusasioihin ja samalla edistää nuorten yritteliästä elämänasennetta. Yrityskylä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Yrityskylä-oppimisympäristö voitti oman sarjansa Euroopan komission järjestämässä kilpailussa, jossa palkittiin yrittämistä tukevia huippualoitteita. - Meille oli mieluisaa lähteä tukemaan tällaista hanketta, jossa nuoret pääsevät tutustumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan aidon tuntuisessa ympäristössä, sanoo Kokkolan Energian energiajohtaja Petri Kokko. Asiat avautuvat aidoissa työtehtävissä - Tässä pitää olla tarkkana jotta tietää, milloin lisätä ja milloin vähentää sähköntuotantoa. Näytöltä näen sähköntuotannon, kokonaiskulutuksen ja sen, paljonko sähköä on varastossa. Seurannassa minulla on 18 asiakasta, käyttöpäällikkö Tuukka Karjula selvittää. Tuukalle päivä Kokkolan Energian työtehtävissä sopi erinomaisesti, sillä sähköhommat kiinnostavat häntä muutenkin. Paljolti sen vuoksi, että isä ja iso - veli ovat sähköalan ammattilaisia. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 5

6 - Olen tykännyt tästä päivästä tosi paljon. Tässä oppii, mihin kaikkea sähköä tarvitaan. Eino-myrskyn aikana olimme kotona päivän ilman sähköä ja silloin huo masin, millaista se oikeasti on, hän kertoo ja luettelee esimerkkeinä sähköä tarvitsevista asioista ruuanlaiton, tietokoneen ja Xboxin. Myös Kokkolan Energian toimitusjohtajalla Charlotta Nygårdilla on ollut tapahtumarikas päivä. - Olen vienyt laskuja, ollut kokouksissa ja kaupungin yleiskokouksessa minun piti pitää pieni puhe. Kerroin kuka olen, keitä muita on työpaikallani ja mitä teen. Toimitusjohtajan työ tuntuu kivalta, koska tässä voi tehdä monenlaisia asioita. Nyt tiedän, miten laskutus toimii ja veroistakin olen oppinut. Verkostorakentaja Laura Salo pääsi kokeilemaan kädentaitojaan, sillä hän rakensi tuulivoimalaitoksen. - Se oli aika vaikea ja monimutkainen työ, Laura nauraa. Huomataan, ettei raha riitä kaikkeen Ykspihlajan koulun rehtori Aatto Pennanen seurasi tyytyväisenä, kuinka useista eri kouluista saapuneiden kuudesluokkalaisten päivä sujui yrityskylässä. - Loistojuttu, että tällainen on saatu aikaan. Tässä opitaan yrittävää elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa otetta. On tärkeää, että nuoriin tarttuu tällä tavalla oikeanlainen asenne, joka kulkee mukana läpi elämän, Pennanen sanoo ja kehuu lisäksi yrityskyläpäivää edeltäneitä kymmentä valmistavaa oppituntia. - Taloudellisen tiedotustoimiston materiaalin pohjalta kävimme oppitunneilla läpi muun muassa sellaisia asioita kuten perheen rahankäyttö, voitto, palkka, bruttopalkka ja nettopalkka. Tällainen hyvin suunniteltu yrityskylä auttaa kasvattamaan oppilaista itsenäisiä ihmisiä, hän korostaa. Projektikoordinaattori Karoliina Karjala Taloudellisesta tiedotustoimistosta vastaili ahkerasti ohjaajina toimineiden opiskelijoiden kysymyksiin. - Ai, kukako ostaisi noita sinkkiharkkoja? Juuri se teidän täytyy nyt selvittää, Karjala huikkaa yhdelle kyselijöistä. Hänen mukaansa yrityskyläkokonaisuus opettaa koululaisille monia tärkeitä perusasioita. - He käyvät äänestämässä, saavat palkkaa ja oppivat senkin, ettei raha riitä kaikkeen. Yrityskylää on kiitetty muun muassa siitä, että tässä teoria ja käytäntö nivoutuvat sopivasti yhteen. Jotkut vanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet, että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat yhtäkkiä kiinnostuneet perheen rahaasioista. Tässä opitaan yrittävää elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa otetta. On tärkeää, että nuoriin tarttuu tällä tavalla oikeanlainen asenne, joka kulkee mukana läpi elämän. - Aatto Pennanen Jotkut vanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet, että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat yhtäkkiä kiinnostuneet perheen raha-asioista. Kädentaitojaan koululaiset pääsivät kokeilemaan rakentaessaan tuulivoimalaitoksen pienoismallin. - Karoliina Karjala 6 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

7 Kokkolan energiavuosi 2013 ENNÄTYSLÄMMIN VUOSI ALENSI LÄMMÖN KULUTUSTA Sähkön tukkumarkkinoiden rakenteet vaikuttavat tuloskehitykseen Kuten toisaalla asiakaslehdessä oleva uutinen kertoo, viime vuoden keskilämpötila +5,7 astetta oli ennätyskorkea. Kokkolan Energian osalta lämmitysenergian kulutus jäikin energiavuonna 2013 noin kymmenen prosenttia tavanomaista pienemmäksi. Sähköenergian loppukuluttajamyynti oli 336 gigawattituntia (vuonna GWh, muutos + 1,0 %). Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumyyntiin, nousi 473 gigawattituntiin (443 GWh, + 9,0 %). Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 169 gigawattituntia (176 GWh, - 4,0 %). Sähkön siirto verkkovastuualueella oli 411 gigawattituntia (427 GWh, - 3,7 %). Sääkorjattu muutos oli 2,6 prosenttia (- 1,3 %). Sähkön käyttö Kokkolan sähkölaitosverkossa on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2011 alkaen. Kulutus kasvaa lähinnä vain yksityiskuluttajasektorissa ja julkisella sektorilla; elinkeinojen sähkön käyttö Kokkolan jakeluverkossa on alentunut. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 99 kappaletta (99 kpl). Uusien liittyjien määrä on omakotirakentamisen vähentymisen seurauksena laskenut viimeisten vuosien aikana. Kaukolämmön hankinta oli 318 gigawattituntia (350 GWh, - 9,1 %). Sääkorjattu lämmön hankinnan kasvu oli 0,9 prosenttia (vuonna ,4 %). Laskutettu myynti oli 277 gigawattituntia (304 GWh, - 8,9 %). Kaukolämpöliittymien kysyntä oli hyvä ja uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon 176 (166) huolimatta omakotirakentamisen vähenemisestä. Subventoitu tuotanto rapautti tukkuhintatasoa Sähkön tukkumarkkinahinta pysyi edelleen alhaalla ja kotimaisten polttoaineiden kustannukset korkealla. Vuoden 2013 keskimääräinen tukkuhinta 41,2 euroa megawattitunnilta nousi hieman edellisvuotisesta (36,7 /MWh), mutta oli olennaisesti alempi kuin vuosina , jolloin keskihinta oli suuruusluokkaa 53 euroa megawattitunnilta. Tilivuoden aikana alkoi varmistua subventoidun tuotannon markkinoille tulon tukkuhintatasoa rapauttava vaikutus, josta muodostuu rakenteellinen ongelma koko toimialalle. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla edelleen heikko vuoden 2012 epäonnistuneen tuotantokesän jäljiltä. Polttoaineiden saatavuus parani normaalina pidettävälle tasolle kesän aikana, mutta hintataso jäi lopputuotteiden hintoihin nähden korkealle tasolle. Öljyn käyttö Kokkolan paikallisessa energiajärjestelmässä oli ennätysalhainen, vain 0,3 prosenttia käytetyistä polttoaineista (1,6 %). Kokkolan Energian kuluttaja-asiakkaiden hinnat olivat edelleen selvästi valtakunnallisia vertailuhintoja alemmat ja asiakkaiden näin saaman hyödyn kokonaismäärä pysyi ennallaan noin seitsemässä miljoonassa eurossa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto oli 61,2 miljoonaa euroa (55,5 milj., + 10 %) ja käyttökate kasvoi 11,5 miljoonaan euroon (10,2 milj., + 13 %). Käyttökateprosentti oli 19 (18). Liikevoitto kasvoi 22 prosenttia. Vertailuvuoden rahoitustuottoihin sisältyy 5,3 miljoonan euron kertaluonteinen osinkotuotto. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen voitto ennen tilinpäätössiirtoja parani 1,2 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 11,0 miljoonaa euroa ( 8,7 milj. ). Suurimmat investoinnit kohdistuivat sähköasemiin ja sähkönsiirtoon sekä kaukolämpöverkostoon. Tuloslaskelma (milj. ) Vuosi muutos-% Liikevaihto 55,46 61, Muut tuotot 1,15 1,10 Liikekulut -51,72-56,33 +9 Liikevoitto 4,90 5, Rahoituskulut ja -tuotot 4,70-0,49 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 9,60 5,47-43 Tilinpäätössiirrot 1) -5,55-4,58 Tilikauden voitto ennen veroja 4,05 0,89-78 Verot 2) -0,09-0,19 Tilikauden voitto 3,96 0, ) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden poistoeron muutos 2) Yhtiöiden yhteisövero SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 7

8 - Totesimme hyvin pian, että kaukolämpö on meille paras vaihtoehto, Leena Paananen sanoo. KAUKOLÄMMÖLLÄ ASUMISEN HELPPOUTTA Kokkolan Energiassa tehty jo kaukolämpösopimusta Leena Paanasen ja Janne Keron kodissa vanhassakaupungissa kohtaavat uusi ja vanha. Alunperin kapteeni Hedmanille 1800-luvun puolivälissä valmistuneessa päärakennuksessa on meneillään perusteellinen remontti. Uusinta tekniikkaa historiallisessa kohteessa edustaa tekniseen tilaan asennettu kaukolämmön lämmönjakokeskus. Kokkolassa kaukolämpö on tuttu, luotettava ja koko ajan suosiotaan kasvattava lämmitysmuoto. Paanasen ja Keron tapauksessa kaukolämpöasiakkaaksi liittyminen sujui tavallista juhlavammissa merkeissä, sillä he ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Paananen ja Kero ehtivät silmäillä sopivia asuntoja yhteiseksi kodiksi puolisen vuotta, kunnes viime kesän kynnyksellä netistä löytyi vanhassakaupungissa sijainnut myyntikohde, johon he halusivat tutustua samantien tarkemmin. - Molemmat arvostamme vanhaa. Uutta rakennetaan paljon mutta vanhoistakin löytyy hyviä vaihtoehtoja. Itse olen kotoisin Lohtajalta mutta teimme jo aikaisemmin päätöksen, että haluamme asettautua Kokkolaan jo senkin takia, että kulkeminen kauempaa olisi hankalaa, Janne kertoo Leena puolestaan tunnustaa, että hänelle oma koti vanhassakaupungissa on ollut unelma lapsuudesta saakka. - Miljöönä tämä on tosi viehättävä ja idyllinen alue, ja vanhat talot hengittävät. Avaimet uuteen kotiinsa he saivat viime elokuussa. Samalla käärittiin hihat, ja alkoi remontti. IKÄVIÄ YLLÄTYKSIÄ EI OLE ILMAANTUNUT Remonttia pohjusti ennen kauppakirjojen allekirjoittamista tehty kuntokartoitus. Siinä yhteydessä selvisi, mitä kaikkea tuleva urakka pitää sisällään. Neliöitä päärakennuksen alakerrassa on 108 ja yläkerrassa lämmintä tilaa reilut 40 neliötä. Suojaisan pihapiirin toisella puolella on kaksikerroksinen ulkorakennus, joka on tällä hetkellä kylmää tilaa. - Talossa oli 60-luvulla asennettu öljylämmitys ja patterit olivat tulleet käyttöikänsä päähän, vaikka vielä toimivatkin. Sen lisäksi oli uusittava sähköt, viemäröinnit, eristykset ja pinnat kauttaaltaan. Kylpyhuonetta täällä ei ollut ennestään, joten sen teimme alakerran yhteen makuuhuoneeseen. - Olohuoneeseen teetimme uudelleen takan, joka talossa oli ollut alunperin mutta joka oli aikanaan purettu öljylämmityksen alta. Myös keittiö remontoitiin täysin uusiksi. Kahteen huoneeseen alakerrassa tuli vesikiertoinen lattialämmitys ja muihin huoneisiin uudet patterit ja putket, viehättävän kohteen uudet omistajat luettelevat pitkää työlistaa. 8 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

9 Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi tärkeä syy oli kaukolämmön vaivattomuus ja se, että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle helppo ja luotettava. Perheen kissoista on hauska katsella maisemia lämpimältä patterilta. Vaikka työtä on ollut paljon ja sitä riittää jatkossakin, kaikki on sujunut heidän mukaansa yllättävänkin hyvin. - Varauduimme pahempaan mutta mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki mitä tähän mennessä on tehty, oli etukäteen tiedossa. KAUKOLÄMPÖ OLI HELPPO JA LUOTETTAVA Lämmitysmuotoa valittaessa uusille omistajille oli selvää, että öljylämmitys vaihtuu joksikin toiseksi. Valinta tapahtui lopulta kalliolämmön ja kaukolämmön välillä. - Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi tärkeä syy oli kaukolämmön vaivattomuus ja se, että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle helppo ja luotettava, Janne perustelee. Kun päätös kaukolämpöön siirtymisestä oli tehty, asiat etenivät ripeästi. Tilaushetkellä määritelty töiden valmistumispäivä piti täsmällisesti. - Tämä ei ollut ihan helppo kohde. Tosi hyvin kaukolämpömiehet urakastaan selvisivät, vaikka he joutuivat välillä ryömimään talon alla ja kaivamaan käsin, Leena muistelee hymyillen. Sopivien säätöjen löydyttyä kaukolämpö on osoittanut alusta saakka helppoutensa ja käyttövarmuutensa. Kissat Messi ja Tottikin kehräävät tyytyväisyyttään loikoillessaan lämpimiä pattereita vasten. Kunnostustöiden on suunniteltu jatkuvan usean vuoden ajan. - Päärakennuksen yläkertaan on mahdollista tehdä lisää lämmintä tilaa. Ulkorakennuksen luo kaivettiin valmiudet kaukolämmölle, viemäröinnille, käyttövedelle ja sähkölle. Ulkorakennukseen on tarkoitus tehdä jossain vaiheessa saunatilat ja vierashuone, pariskunta suunnittelee. Leena Paananen (oik.) ja Janne Kero ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Energiajohtaja Petri Kokko (vas.) ja myyntisihteeri Maria Kakkuri kävivät onnittelemassa kaukolämpöön päätynyttä pariskuntaa. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 9

10 Uutisia lyhyesti Kokkolan Energialla tyytyväisiä asiakkaita Kokkolan Energia menestyi Energiateollisuus ry:n kolmatta kertaa teettämässä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Sähkön myynnissä Kokkolan Energia oli toimialansa ykkönen ennen Vaasan Sähköä ja Kymenlaakson Sähköä. Asiakaspalvelua ja henkilöstön toimintaa koskevassa osiossa Kokkolan Energian sähkönmyynnin asiakkaat olivat tyytyväisiä varsinkin henkilöstön palveluhalukkuuteen, henkilöstön tavoitettavuuteen, palveluaikojen riittävyyteen sekä sovittujen asioiden hoitamiseen. Kokkolan Energia erottui edukseen myös sähkölaskun luotettavuudessa ja laskun ymmärrettävyyttä arvioitaessa. Imagomittarissa korostui Kokkolan Energian luotettavuus. Kaukolämmöllä hyvä hinta-laatu-suhde Myös Kokkolan Energian kaukolämpöasiakkaat olivat tyytyväisiä. Asiakaspalvelu ja henkilöstön toiminta olivat kauttaaltaan toimialan keskiarvojen yläpuolella, mutta erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat henkilöstön ystävällisyyteen, asian- Asiakkaat antoivat hyvää palautetta muun muassa Kokkolan Energian henkilöstön palveluhalukkuuteen. Asiakaspalvelussa tällä kertaa Susanna Kakkuri. tuntemukseen ja ammattitaitoon sekä henkilökunnan palveluhalukkuuteen. Sen lisäksi esimerkiksi kaukolämmön hintojen kilpailukykyisyydessä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna sekä kaukolämmön hinta-laatusuhteessa Kokkolan Energian saamat arviot olivat selvästi toimialan keskiarvoja paremmat. Ensin mainitussa Kokkolan Energian saama pistekeskiarvo oli 3,75 (toimialan keskiarvo 3,04) ja jälkimmäisessä 3,82 (3,27). Sähkön myynnin tavoin kaukolämpöasiakkaidenkin vastauksissa imagomittarin ykköseksi nousi luotettavuus. Siirry e-laskuasiakkaaksi, osallistut kaasugrillin arvontaan! E-laskulla maksat Kokkolan Energian sähkö- ja kaukolämpölaskusi kätevästi verkossa. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saat omaan verkkopankkiisi. Se on vaivaton ja helppo tapa hoitaa laskunmaksu. Kun muutat Kokkolan Energian sähkölaskun tai kaukolämpölaskun e-laskuksi maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana 2014, osallistut samalla noin 250 euron hintaisen kaasugrillin arvontaan. E-laskusopimuksen voit tehdä verkkopankissa. Lisätietoja e-laskuun siirtymisestä saat tarvittaessa asiakaspalvelustamme, puh tai sähköpostitse: Arvonnan voittajaan otamme yhteyttä henkilökohtaisesti. 10 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

11 Sähkön siirron laskuttaa aina paikallinen verkkoyhtiö Sähkön myyjää vaihtaneet asiakkaat tiedustelevat usein miksi Kokkolan Energialta tulee edelleen laskuja huolimatta siitä, että asiakas on vaihtanut sähkön myyjää. - Sähkönsiirrosta Kokkolan alueella huolehtii Kokkolan Energian omistama verkkoyhtiö KENET Oy. Asiakkaan vaihtaessa myyjää, Kokkolan Energia laskuttaa edelleen sähkön siirron osuuden, muistuttaa laskutusvastaava Tarja Bäckström. Tämä on normaali käytäntö kaikilla energiayhtiöillä. Hänen mukaansa varsinkaan sähkön puhelinmyynnissä asiakkaalle ei välttämättä kerrota, että sähkönsiirto säilyy aina alueen energiayhtiöllä myyjän vaihduttua, eli asiakas saa yhden laskun sähkön myyjältä ja toisen sähkönsiirrosta vastaavalta yhtiöltä. Asiakkaan ostaessa sähkönsä paikalliselta energiayhtiöltä, saa asiakas vain yhden laskun, sillä energiayhtiö laskuttaa samalla laskulla sekä sähkön myynnin että siirron osuuden. SÄHKÖN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO SÄHKÖVEROT SÄHKÖLASKU Sähkön myyntiosuuden voit ostaa valitsemaltasi energiayhtiöltä. Sähkön siirtohinnan maksat aina oman alueesi sähkönjakeluyhtiölle. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut yksityisiltä ihmisiltä lukuisia yhteydenottoja sähkön puhelinmyyntiin liittyvistä ongelmista. Tarja Bäckström muistuttaa, että Kokkolan Energia ei myy sähköä puhelimitse. Kokkolan Energia ei myöskään tee yhteistyötä minkään sähkön puhelinmyyntiä harjoittavan yhtiön kanssa. Kuluttajaviranomaisen mukaan sähkö on puhelinmyynnin kannalta hankala tuo- Lisäksi maksat valtiolle alv:n, sähköveron ja huoltovarmuusmaksun. Sähkölaskusi muodostuu siis sähkön myynnistä, siirrosta ja veroista. te. Sähkön puhelinmyynnissä epäselvyyksiä on aiheutunut muun muassa tilanteissa, joissa kuluttaja on ymmärtänyt keskustelun perusteella myyjän lähettävän vain tarjouksen, mutta kuluttaja onkin saanut myyjältä sähkönmyyntisopimuksen vahvistusilmoituksen. Käyttöraportti kertoo kulutuksesta Suoraveloitus poistui ongelmitta Sähkönmyyjän raportointipalvelu auttaa kuluttajaa tarkastelemaan omaa sähkönkulutustaan ja vertaamaan sitä talouttaan vastaavaan ryhmään. Laki velvoittaa energian vähittäismyyntiyrityksen toimittamaan loppukäyttäjille vähintään kerran vuodessa raportin asiakkaan energian käytöstä. Kokkolan Energian asiakkailleen lähettämästä vuosiraportista asiakas näkee omien kulutuslukemien lisäksi vertailuluvut sähkölämmitteisille asunnoille, muille kuin sähkölämmitteisille asunnoille sekä vapaa-ajanasunnoille. Lisäksi asiakas voi Kokkolan Energian kotisivuilta Kerttu-raportointipalveluun kirjautumalla tarkastella esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpölaskujaan sekä kaukolämmön ja sähkönkulutuksen tietojaan. Kokkolan Energia ryhtyi valmistelemaan suoraveloituksen päättymistä jo vuoden 2013 alkupuolella suoraveloituksen päätyttyä 2014 tammikuussa. Kokkolan Energian saaman asiakaspalautteen perusteella muutos sujui onnistuneesti ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Valtaosa Kokkolan Energian asiakkaista vaihtoi suoraveloituksen e-laskuksi. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa. E-lasku on vaivaton ja helppo tapa hoitaa laskun maksu. Pieni osa suoraveloitusasiakkaista vaihtoi suoramaksuun. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/

12 Sähkölinjalle kaatunut puu on aina iso riski Kun kova tuuli on kaatanut puita sähkölinjoille, puiden ja oksien raivaamiseen tarvitaan paikalle aina siihen erikoistunut ammattilainen. Vaikka omatoimisuus on yleensä suositeltavaa, myrskytuhojen raivauksessa se voi käydä tavalliselle kansalaiselle hengenvaaralliseksi sähköiskuriskin vuoksi. - Turvallisuus on näissä tilanteissa aina tärkein lähtökohta. Puita tai oksia ei saa itse poistaa sähkölinjalta, eikä sellaiseen puuhun pidä myöskään koskea, joka on kosketuksissa johtoihin, korostaa KENET Oy:n käyttöteknikko Veli-Pekka Kinnunen. Hänen mukaansa turvaetäisyys linjaan nojaavaan puuhun on vähintään 20 metriä, koska maassakin esiintyy vaarallisia jännitteitä. Samansuuruinen turvaetäisyys tarvitaan silloinkin, kun sähköjohdot ovat pudonneet maahan. Vaarat ovat luonnollisesti aivan yhtä suuret, vaikka puita tai oksia nojaa linjoihin tutussa pihapiirissä. Kaikissa tapauksista tärkeintä on tehdä sähköverkon vikailmoitus numeroon Yleisöltä saatu tieto on meille erittäin arvokasta. Tärkeää on pitää myös esimerkiksi lapset sekä eläimet kuten koirat riittävän kaukana kohteesta, kunnes sen jännitteettömyys on varmistettu, Kinnunen sanoo. Kinnusen mukaan KENET kaataa puun ainoastaan niissä tapauksissa, jolloin puu on kallistunut sähkölinjan suuntaan tai puu muuten uhkaa linjaa välittömästi. Varaudu etukäteen sähkökatkoksiin Myrskyt voivat aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja, joihin ihmisten olisi hyvä varautua etukäteen. Kinnunen sanoo, että jokaisen sähkönkäyttäjän kannattaa miettiä, mitä sähkökatkos voi juuri hänen kohdallaan aiheuttaa ja varautua sen mukaisesti. Jokaisesta kodista tulisi löytyä ainakin taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja, patteriradio, varaparistoja, varasulakkeita, käteistä rahaa ja polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni. Valokuvaajallakaan ei ole asiaa sinne, missä puita on kaatunut sähkölinjoille. Kuva: Kokkolan Energia. Puunkaatoapu ehkäisee vahinkoja Joskus voi olla vaarana, että kaadettava puu saattaa kaatuessaan vaurioittaa sähkölinjaa tai että puunkaatajalla on sähkötapaturman riski. Tällaisissa tilanteissa KENET antaa puunkaatoapua. - Meiltä tulee paikalle työntekijä tunkin ja taljan kanssa selvittämään, tarvitaanko kaatovaiheessa kenties muitakin apuvälineitä. Samalla hän varmistaa puun turvallisen kaatosuunnan poispäin johdoista. Varsinaisen puun kaatamisen hoitaa puunkaatoavun tilannut asiakas. Kaatamisessakin kannattaa käyttää alan ammattilaista. OHJEITA SÄHKÖKATKOSTEN VARALLE Lisätietoa sähkökatkoksiin varautumisesta löytyy muun muassa Energiateollisuuden nettisivuilta osoitteessa: Oman kodin valmiutta häiriötilanteissa voi testata netissä osoitteessa: 12 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

13 Kokkolan havaintohistorian lämpimin vuosi säästi lämmityskuluja Säävuosi 2013 Vuosi alkoi varsin tavanomaisissa talviolosuhteissa. Tammi- ja helmikuut olivat pari astetta tavanomaista lämpimämpiä. Suurin vuorokautinen lämmön kulutus mitattiin Kokkolassa 17. tammikuuta, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli noin -18 astetta. Maaliskuu oli vuoden ainoa selvästi tavanomaista kylmempi kuukausi. Jo huhtikuussa alkoi lämpökausi ja toukokuun keskilämpötila 12,8 astetta oli Kokkolan Energian vuodesta 1984 alkavan yhtenäisen havaintohistorian korkein toukokuun lukema. Myös kesäkuu oli lämmin ja toiseksi lämpimin havaintohistoriassa. Vuoden ensimmäinen puolisko oli sademäärältään juhannukseen saakka tavanomainen tai sitä kuivempi. Keskikesästä saakka sademäärät alkoivat kasvaa ja kuuroluonteiset sateet vaikeuttivat kotimaisen polttoaineen tuotantoa paikallisesti. Keskilämpötila + 5,7 astetta Heinäkuu oli lämpötilaltaan normaali ja elokuu tavallista lämpimämpi. Syys- ja lokakuut kuluivat hieman tavallista lämpimämmissä merkeissä eikä runsaita syyssateita esiintynyt ennen marraskuuta, joka oli leuto ja sateinen. Pintavesien vedenkorkeudet kääntyivät nousuun vuoden loppua kohden, mitä voimisti se, ettei joitakin joulukuun alun päiviä lukuun ottamatta vesi jäätynyt ja pysähtynyt roudan ja lumen muodossa kuivalle maalle. Vuoden loppu olikin lämmin ja lumeton. Joulukuun keskilämpötila + 0,5 astetta olikin viitisen astetta tavanomaista lämpimämpi ja yli kymmenen astetta edellistä joulukuuta lämpimämpi. Vuoden 2013 keskilämpötilaksi muodostui ennätyksellinen + 5,7 astetta. Havaintohistorian keskiarvo on noin + 4,2 astetta. Likimain yhtä lämpimiä vuosia (+ 5,5 astetta) ovat olleet vuodet 2000 ja Vuonna 2013 lämmitysenergian kulutus oli noin 10 prosenttia normaalivuotta alempi. Tämä merkitsee yli miljoonan euron kustannussäästöä kokkolalaisille kaukolämpöasiakkaille. Myös sähköllä lämmittävät ovat säästäneet merkittävästi. Vuosi 2014 alkoi edelleen huomattavan lämpimämpien säiden vallitessa ja vasta tammikuun jälkipuoliskolla saatiin kolmen viikon ajaksi pakkasilmoja, jotka pian väistyivät niin, että helmikuu on ollut havaintohistorian toiseksi lämpimin. Kahdentoista kuukauden keskiarvo huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014 tulleekin nousemaan yli kuuden asteen, mikä muodostaa uuden ennätyslukeman. LÄMPÖTILAT CELSIUS-ASTEINA: c VUOSI 2013 VERRATTUNA NORMAALIIN 2013 norm. tammi -5,3-6,3 helmi -3,3-6,6 maalis -7,3-2,9 huhti +2,7 +2,5 touko +12,8 +8,2 kesä +16,1 +13,6 heinä +16,3 +16,4 elo +16,1 +14,5 syys +11,8 +9,7 loka +6,0 +4,7 marras +2,1-0,8 joulu +0,5-4,3 vuoden keskiarvo +5,7 +4,1 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/

14 Sähköasiakkaat seuraavat hintoja tarkasti. Myyntipäällikkö Antti Rytioja puolestaan räätälöi asiakkailleen parhaita mahdollisia ratkaisuja. SÄHKÖNMYYJÄ TARJOAA RÄÄTÄLÖITYJÄ RATKAISUJA Antti Rytioja saa energiaa monipuolisesta liikunnasta 14 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014

15 Sähkönmyynti on oma mielenkiintoinen maailmansa, jossa markkinatilannetta arvioidaan herkeämättä ja jossa hyvä lopputulos syntyy silloin, kun sähkönmyyjä on onnistunut räätälöimään asiakkaalleen parhaan mahdollisen ratkaisun. - Säännöllisen liikunnan ansiosta selkäkin kestää paremmin istumatyön rasitukset, Antti Rytioja sanoo. - Tänä päivänä sähkönmyynnille on tyypillistä, että asiakkaat seuraavat hintoja tarkasti ja että he reagoivat hintatilanteeseen varsin herkästi vaihtamalla sähkönmyyjää. Kokkolan Energia menestyy koventuneessa kilpailussa tutkitusti hyvän asiakaspalvelun lisäksi kohdallaan olevilla hinnoilla ja monipuolisella energialähdejakaumalla, sanoo myyntipäällikkö Antti Rytioja. Kokkolan Energian palveluksessa Rytioja on ollut jo lähes kolme vuosikymmentä, tarkkaan laskettuna 28 vuotta. Aluksi työnjohtajana verkonrakennuspuolella, sitten asennustarkastajana ja myöhemmin sähkön käyttöön liittyvässä asiakasneuvonnassa, kunnes 1990-luvun puolivälissä hänet nimitettiin nykyiseen myyntipäällikön tehtävään. - Myyn sähköä pk-yrityksille, seuraan esimerkiksi spot-hintojen ja johdannaistuotteiden hintakehitystä sekä tuotan aineistoa sähkön hinnan määrittelemiseksi. Vertaan kilpailijoiden vastaavia hintoja ja sitä, kuinka me sijoitumme markkinassa mitattaessa hintojen edullisuutta, Rytioja kuvaa työtehtäviään. Hänen mukaansa sähkökaupassa asiak kaat seuraavat korostetusti hintaa eli sitä, paljonko kilowattitunti maksaa. Sähkön merkitys yrityksen liiketoiminnalle riippuu toimialasta. Joillekin yrityksille sähkön hinnalla on tuloksen tekemisessä erittäin keskeinen merkitys, toiset taas tarvitsevat sähköä ainoastaan va- laistukseen ja varmistamaan, että kiertovesipumput pyörivät ja kiinteistössä riittää lämpöä. - Kilowattitunnin hinnan lisäksi olisi hyvä huomioida, mitä saadaan aikaiseksi kilowattitunnin energiamäärällä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä todennäköisesti verrataan nykyistä useammin sitä, montako kilometriä autolla pääsee tietyllä kilowattitunnin määrällä verrattuna siihen, paljonko saman matkan taittamiseen vaaditaan polttoainetta. Silloin huomataan, että sähkö on edullista energiaa liikenteessä käytettäväksi. Rytiojan mukaan nyky-yhteiskunnassa sähköä pidetään usein itsestään selvänä hyödykkeenä, jonka merkitys valkenee vasta sitten, kun sitä ei syystä tai toisesta ole saatavilla. - Kun akku tyhjenee kännykästä, se vaikuttaa aika pian bisnekseenkin. Liikunta tärkeää työhyvinvoinnille Rytioja lataa omat energiavarastonsa aktiivisella kuntoliikunnalla, joka on ollut hänelle elämäntapa nuoresta pitäen. Työkaverit tietävät myyntipäällikön pitävä huolen siitä, että jos paikallisesti tai valtakunnallisesti on menossa jonkinlainen liikuntakampanja, henkilökunta kyllä saa siitä tiedon. - Kieltämättä olen innokas osallis- tumaan kaikenlaisiin kampanjoihin, ja pyrin houkuttelemaan kaikki muutkin niihin mukaan, hän nauraa. Työmatkat Rytioja luonnollisesti kulkee pääsääntöisesti polkupyörällä. Työmatkojen lisäksi viikkoon mahtuu kolmesta neljään muuta liikuntakertaa. Lajikirjo on laaja: pyöräilyn ohella kävelyä, sauvakävelyä, suunnistusta, hiihtoa, retkiluistelua, avantouintia ja nojapyöräilyä. - Avantouinti parantaa kylmänsietoa ja rentouttaa. Flunssatkin ovat vähentyneet selvästi. Aluksi harrastin avantouintia Trullevissa, ja nyt kuljen Palmassa. Pisimmät nojapyörälenkit ovat noin sata kilometriä mutta yleensä niille kertyy mittaa kilometriä. Rytiojan perheessä isä on totuttanut lapset liikuntaan pienestä pitäen. Perheen nuorimmainen pulahti avantoon ensimmäisen kerran kolmevuotiaana. Monet kerrat lapset ovat myös kulkeneet selässä isän suunnistaessa tai patikoidessa vaelluksilla. - Työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle liikunta on elinehto. Mitä enemmän liikun, sitä paremmin selkäkin kestää istumatyön. Kokkolalaisia kannustan pyöräilemään työmatkat vielä useammin. Mitä enemmän pyöräilijöitä on liikkeellä, sitä paremmin saamme kiinnitettyä huomion siihen, että pyöräilyväylät pidettäisiin hyvässä kunnossa. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/

16 Energiavisan voittajat 3/2013 Energiavisaan saapui jälleen runsaasti vastauksia, sillä joulukuun lehdessä olleisiin kysymyksiin vastasi yhteensä 756 lukijaa. Tavarapalkinnot menivät seuraaville vastanneille: Högnabba Kim, Kokkola, Kalliokoski Harri, Kokkola, Karhulahti Soile, Kokkola, Karppi Sari, Kokkola, Kaustinen Risto, Kokkola, Konttila Pirkko, Kokkola, Kotkamaa Liisa, Kokkola Kurten Göran, Kokkola, Kvikant Stig-Gustav, Kokkola, Kähkönen Eila, Kokkola, Lahti Anne-Mari, Kokkola, Luokkala J-P, Kokkola, Luoma Seppo, Sonkajärvi, Nikkilä Erja, Kokkola, Olkinuora Kirsti, Riihimäki, Potinoja Reino, Kokkola, Tiitinen Risto, Kokkola, Tukala Kaarina, Kokkola, Vallila Sakari, Kokkola, Vertanen Heidi, Evijärvi. Kiitos kaikille osallistujille. Palkinnot on toimitettu voittajille. Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Minkä toimialan ykkönen Kokkolan Energia oli valtakunnallisessa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa? a) kaukolämmön b) sähkön siirron c) sähkön myynnin 2) Kokkolan Energian kotisivuilta kuluttaja pääsee kirjautumaan raportointipalveluun, joka on nimeltään a) Kerttu b) Rapsa c) Venla 3) Mikä taho koordinoi paljon kiitosta saaneen koululaisten yrityskyläkonseptin? a) Suomen tietotoimisto b) Taloudellinen tiedotustoimisto TAT c) Suomen Yrittäjät Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS VASTAUSLÄHETYS

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ASIAKASTA PÄIVITTÄIN Saaran päivä palveluneuvojana E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI Siirry e-laskuun ja voita tuhannen euron matkalahjakortti ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot