TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA

Transkriptio

1 Kokkolan Energia TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Liikelaitos Kokkolan Energia on kunnallinen liikelaitos, joka huolehtii Kokkolan energiahuollosta ja harjoittaa energia-alan liiketoimintaa. Kokkolan Energia hankkii energiaa omista tuotantolaitoksistaan, hallitsemistaan osuuksista tuotantolaitoksissa ja muista lähteistä sekä toimittaa energiaa edelleen loppukäyttäjille ja tukkumarkkinoille. Liikelaitos Kokkolan Energian strategiset päämäärät johdetaan Kokkolan kaupungin strategisista tavoitteista ja energialiiketoimintojen strategiasta. Liikelaitos Kokkolan Energia omistaa sähkön jakeluverkoston, jossa Kokkolan kaupungin kokonaan omistama sähköverkkoyhtiö KENET Oy harjoittaa vuokrasopimuksen perusteella sähköverkkotoimintaa. Liikelaitoksen ja verkkoyhtiön lisäksi Kokkolan kaupungin energialiiketoimintojen kokonaisuuteen kuuluu vuonna 2009 toimintansa aloittanut voimalaitosyhtiö Oy Kokkola Power Ab. Koska Liikelaitos, verkkoyhtiö ja voimalaitosyhtiö eivät muodosta juridista konsernia, ei tässä toimintakertomuksessa esitetä tietoja yhtiöiden taloudesta. Kokkolan Energia julkaisee erillisen tilintarkastamattoman yhteenvedon energialiiketoimintojen yhteisestä taloudellisesta tuloksesta. TOIMINNAN KEHITYS Sähköenergian loppukäyttäjämyynti oli 326 gigawattituntia (vuonna GWh, muutosta - 2,4 %). Vuoden 2011 keskimääräinen sähkön tukkumarkkinahinta oli 49,39 euroa megawattitunnilta (56,64 /MWh, - 12,8 %). Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumarkkinoille, oli 476 gigawattituntia (585 GWh, - 18,8 %). Vuoden 2011 keskilämpötila Kokkolassa oli + 5,5 C (+ 2,7 C), mikä oli olennaisesti edellistä vuotta korkeampi ja myös pitkäaikaista keskiarvoa (+ 4,1 C) korkeampi. Toteutunut kaukolämmön hankinta oli Kokkolassa 297 gigawattituntia (344 GWh, - 13,7 %). Sääkorjattu kasvu oli 1,7 % (3,0 %). Laskutettu myynti oli Kokkolassa 259 gigawattituntia (302 GWh, - 14,2 %). Uusia kuluttajia liitettiin verkostoon 125 (106 kpl) ja vuoden lopussa asiakkaiden kokonaismäärä oli 2649 kpl. Liittymisteho kasvoi 3,6 megawattia (4,2 MW). Vuoden lopussa liittymisteho oli 155,6 megawattia (152,0 MW).

2 2 Kälviän kirkonkylän alueella lämmönhankinta oli 7,2 gigawattituntia (8,2 GWh, - 12,3 %) ja myynti 6,6 gigawattituntia (7,5 GWh, - 12,1 %). Kuluttajien lukumäärä oli 33 kpl (32). Liittymisteho oli vuoden lopussa 3,32 megawattia (3,31 MW). Vuoden lopussa aloitettiin kaukolämpötoiminta Lohtajan kirkonkylässä. Kaukolämpöverkoston johtopituuden nettolisäys oli 11,2 kilometriä (5,5 km) ja verkoston pituus vuoden lopussa 197,8 kilometriä (186,6 km, + 6,0 %). Verkkoyhtiön vuokraamassa sähköverkostossa siirrettiin tilivuoden aikana sähköenergiaa 424 gigawattituntia (438 GWh, - 3,1 %). Siirron volyymin lasku johtuu pääosin säätilasta. Sääkorjattu kasvu oli + 0,9 % (+ 4,4 %). LIIKEVAIHDON KEHITYS Liikevaihto oli 43,6 miljoonaa euroa (vuonna ,6 milj., muutos - 13,9 %). Liikevaihdon lasku johtui pääosin alemmasta lämmön kulutuksesta ja sähkön tukkumarkkinahinnan alenemisesta. Voimatalouden ja sähköenergian loppukuluttajamyynnin myyntituotot olivat 25,8 miljoonaa euroa (32,2 milj., - 19,8 %). Lämmön myyntituotot olivat 12,7 miljoonaa euroa (12,8 milj., - 1,0 %). Pääosin asennustoiminnasta koostuva muu myynti oli 1,7 miljoonaa euroa (2,4 milj., - 27,2 %). Vertailuvuoden muu myynti sisältää voimalaitosyhtiön investointeihin myytyjä rakentamispalveluita. Verkon vuokratuloja saatiin verkkoyhtiöltä 3,4 miljoonaa euroa (3,3 milj., + 2,2 %). KÄYTTÖTALOUDEN KULUT JA TULOS Energianhankintakulut olivat yhteensä 30,2 miljoonaa euroa (33,9 milj., - 10,8 %). Muut käyttökulut ja liiketoiminnan muut kulut olivat yhteensä 5,4 miljoonaa euroa (5,5 milj., - 2,1 %). Liiketoiminnan käyttökulut yhteensä alenivat 9,6 prosenttia. Käyttökate laski 8,7 miljoonaan euroon (12,0 milj., - 27,1 %). POISTOT Kirjanpidollisten poistojen määrä liikelaitoksen kirjanpidossa oli 3,1 miljoonaa euroa (2,9 milj., + 7,5 %). Energiajohtokunnan käsityksen mukaan liikelaitoksen kirjanpidossa noudatettavat aineellisten hyödykkeiden poistoajat eivät vastaa hyödykkeiden taloudellista pitoaikaa eivätkä siten anna oikeaa kuvaa toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja kaupungin taseasemasta, minkä johdosta johtokunta teki vuoden 2010 aikana esityksen kaupunginhallitukselle poistosuunnitelman muuttamiseksi. Tilivuoden alussa kaupunginhallitus hylkäsi esityksen.

3 3 RAHOITUSKULUT Rahoitustuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,2 milj., + 348,4 %) ja rahoituskulut 0,3 miljoonaa euroa (0,2 milj., + 56,4 %). Rahoitustuotot sisältävät kertaluontoisia osinkotuottoja 0,4 miljoonaa euroa. TULOSKEHITYS Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja peruspääoman tuottoa oli noudatetuilla poistoilla 6,1 miljoonaa euroa (9,0 milj., - 32,6 %) ja peruspääoman tuotto 4,7 miljoonaa euroa (4,5 milj., + 3,3 %) sekä tilikauden voitto 1,5 miljoonaa euroa (4,5 milj. ). Tunnusluvut Liikevaihto milj. 43,6 50,6 Liikevoitto milj. 5,6 9,1 Liikevoitto-% 13,0 18,0 Oman pääoman tuotto-% 12,4 18,7 Omavaraisuusaste-% 53,7 55,8 INVESTOINNIT JA RAHOITUS Tilikaudella Liikelaitoksen aineelliset investoinnit sähkö- ja kaukolämpöverkkojen rakentamiseen, rakennuksiin sekä kalustohankintoihin olivat 8,5 miljoonaa euroa (3,6 milj. ). Tilivuoden aikana toteutettiin Kemirantien sähköaseman ensimmäinen rakennusvaihe ja kaukolämmön siirtoyhteys Ykspihlajan teollisuusalueelta Koivuhakaan sekä aloitettiin kaukolämpötoiminta Lohtajan kirkonkylässä. Liittymismaksujen lisäys oli 0,4 miljoonaa euroa, joten nettoinvestoinnit olivat 8,1 miljoonaa euroa (3,1 milj. ). Liittymismaksujen lisäyksen, poistojen ja tilikauden voiton summa oli 5,0 miljoonaa euroa (7,9 milj. ). TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Taloudelliset tavoitteet Talousarviossa esitetty liikevaihto saavutettiin ja tilikauden voitto ylittyi hieman. Toiminnalliset tavoitteet Asiakastoiminnoissa sähkön kulutuksen mukaiseen laskutukseen siirtyminen alkoi vähentää laskutuksen yksityiskohtiin liittyvää asiakastyötä ja vapautti resursseja muuhun, asiakaslähtöisempään palveluun, saatavien perintään kohdistettiin enemmän resursseja ja kaukolämmön tarjonnan lisäämisen seurauksena uusien lampöasiakkaiden lukumäärää kyettiin lisäämään huoli-

4 4 matta uudisrakentamisen hidastumisesta. Siirtoverkostoinvestoinnit käynnistettiin ja budjetoidut tavoitteet saavutettiin. HENKILÖSTÖ Henkilöstön rakenteessa ja lukumäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden lopussa liikelaitoksen palveluksessa (toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa) oli 57 henkilöä (54). Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (2,4 milj., + 5,7 %). Tuloslaskelmaan kirjatut henkilöstökulut olivat 2,4 miljoonaa euroa (2,5 milj., - 3,1 %). Nimellinen kokonaistyöaika oli yhteensä 122,4 tuhatta työtuntia (119,8) ja nettotyöaika oli 99,7 tuhatta tuntia (100,1). Sairauspoissaolojen osuus nimellisestä työajasta oli 4,28 prosenttia (4,58 %). YMPÄRISTÖ Kokkolan Energian energiantuotantolaitoksilla on voimassaolevat ympäristöluvat. Toiminta vuoden aikana oli lupaehtojen mukaista. OIKEUDELLISET ASIAT Kokkolan Energian paikallinen energiajärjestelmä, joka muodostuu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista sekä kaukolämpöjärjestelmästä muodostaa energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen kokonaisuuden. Järjestelmä kykenee käyttämään useita eri raakaenergian lähteitä kulloisestakin tilanteesta riippuen. Vuoden 2011 aikana hiilidioksidipäästöttömien energialähteiden osuus paikallisessa energianhankinnassa oli 40 prosenttia. Toimintavuoden aikana Kokkolan Energia oli edelleen osallisena useissa eri uusiutuvan energian kehityshankkeissa voimaosuusyhtiöidensä kautta. Vuoden 2011 asuntomessualueelle Kokkolaan rakennettiin koko alueen ulkovalaistuksen kattava uutta tekniikkaa edustava Led-valaistus. Kokkolan Energialla ei ole vireillä olevia ympäristölupaprosesseja. Liikelaitoksella ei ollut vireillä olevia oikeusprosesseja. RISKIEN HALLINTA JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kokkolan Energian toiminta altistuu poikkeuksellisten olosuhteiden tai ennakoimattomien vahinkojen aiheuttamille tuotantolaitosten ja siirtoverkostojen vaurioriskeille. Useiden vaihtoehtoisten hankintalähteiden ja voimaosuuksien hajautuksen johdosta yhden epätoivottavan tapahtuman vaikutus jää kuitenkin rajalliseksi. Oy Kokkola Power Ab:n tulo elimelliseksi osaksi energialiiketoimintoja parantaa edelleen energiajärjestelmän toimintavarmuutta poikkeuksellisissa vikatilanteissa. Osuusvoimalaitokset suojaavat omaisuus- ja keskeytysriskinsä vakuutuksilla. Poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamaan riskiin Kokkolan Energia varautuu mm.

5 5 valmiussuunnittelun avulla sekä ylläpitämällä henkilöstön varallaolojärjestelmää. Tilivuoden aikana aloitettiin käyttökeskustoimintojen kehittäminen siirtämällä sähköverkon kaukokäyttö toimitalossa olevaan käyttökeskustilaan ja uusittiin laitoksen sisäisiä viestijärjestelmiä. Kokkolan Energian liiketoiminnan taloudellinen tulos altistuu yleiselle energiatoimialan toimintaedellytyksiä rajoittavalle säätelylle sekä useille eri markkina- ja satunnaistekijöistä johtuville taloudellisille riskeille, joiden kunkin yksittäinen vaikutus on kuitenkin rajallinen johtuen hankinnan ja myynnin rakenteen hajautuksesta. Liikelaitoksen talouden toteutumaa seurataan kuukausittain kiinnittäen erityistä huomiota seurannan suoriteperusteisuuteen. Kuukausitasolla laadituista tuloslaskelmista johdetaan raportit johtokunnalle ja kaupungin osavuosikatsauksiin. Eri liiketoimintojen taloudellista toteutumaa seurataan laitoksen sisäisen kannattavuuslaskennan avulla. ORGANISAATIO JA TILINTARKASTAJAT Kokkolan Energian toimintaa kehittää ja valvoo energiajohtokunta, johon tilivuoden loppuun kuuluivat Veikko Laitila puheenjohtajana, Esko Hyyppä varapuheenjohtajana sekä muina varsinaisina jäseninä Tomi Hirvinen, Jouni Huhtala, Riitta Kalliokoski alkaen, Minna Korkiakoski, Tuomas Luoma-aho, Kaarina Niemi, Anneli Palosaari saakka, Lillemor Sarin ja Touko Virkkala. Energiajohtajana on toiminut dipl.ins. Petri Kokko. Tilintarkastusyhteisönä on toiminut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy vastuunalaisena tarkastajanaan JHTT Aatos Mäkelä. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA NÄKYMÄT VUODELLE 2012 Vuoden 2012 alussa sääolosuhteet ovat olleet tavanomaiset. Kaukolämmön sääkorjattu kulutus on ylittänyt hieman budjetoidun. Polttoöljyn hinta on vuoden alussa noussut selvästi ennakoitua korkeammalle. Sähkön tukkuhinta on ollut ennakoitua alempi ja jatkuu markkinoiden käsityksen mukaan edellistä vuotta olennaisesti alemmalla tasolla, mikä saa aikaan paineita sähköenergian loppukuluttajamyynnin hintaan ja menekkiin. Sähkön hankinta tukkumyyntiin jäänee budjetoitua alemmalle tasolle. Edellä kuvatuista syistä liikevaihto ja tulos voivat jäädä ennakoitua alemmalle tasolle.

6 6 Investoinnit sähkö- ja lämpöverkostoihin jatkuvat edellisen vuoden tasolla. ENERGIAJOHTOKUNNAN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Energiajohtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on että tilikauden ylijäämä ,47 euroa siirretään taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien ylijäämä.