Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 1/2015 Sivu 1. Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola

Transkriptio

1 1 Maakunnan yhteistyöryhmä 1/2015 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Perjantai klo Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Käsitellyt asiat 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ALUEKEHITTÄMISEN YLEISKATSAUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN KESKI-POHJANMAALLA KESKI-POHJANMAAN YRITYSTUKIHAKEMUKSET KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO OHJELMAAN IP ALUEEN YLIMAAKUNNALLISET TEEMAHAUT (KAIVOSTOIMINTA JA PUUALA) JA NIIHIN VARATTAVA KIINTIÖ KESKI-POHJANMAALLA AVOINNA OLEVA ESR HAKU KESKI-POHJANMAALLA AVATTAVA EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA OKM:N HALLINNONALAN VALTAKUNNALLISEN HAUN HAKEMUKSET MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN AVAUTUMINEN MAAKUNTALIITTOJEN KANNANOTTO ALUEHALLINTOUUDISTUKSEEN VALTIONTALOUDEN SOPEUTTAMISPAKETIN VAIKUTUKSET KESKI-POHJANMAALLA/ELY-KESKUKSIA KOSKEVAT YT-NEUVOTTELUT JÄRJESTÖT YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) JÄSENINÄ POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN VIESTINTÄVERKOSTO EU-OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS JA KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU...29

2 2 Maakunnan yhteistyöryhmän 1/2015 Kokousaika: Perjantai klo Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Yhteistyöryhmän jäsenet (läsnä) jäsenet varalla taho, jota edustaa Anneli Kentala (Pj) Elina Tuikka Keski-Pohjanmaan liitto Kajsa Kouvo Ulla-Riita Harju Keski-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Timo Mämmi Kokkolan kaupunki Ilkka Kangas Seppo Kässi Kokkolan kaupunki Terttu Korte Silja Mikkola Kannuksen kaupunki Esko Ahonen Arto Alpia Kaustisen seutukunta Petri Jylhä Jukka Hillukkala Kaustisen seutukunta Marko Muotio Jouni Kytösaari Keski-Suomen ELY-keskus Kaj Suomela Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskus Harriet Hermans Minna Uusimäki Pohjanmaan ELY-keskus Veijo Voutilainen Aulis Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesa Kojola Henrik Broman Pohjanmaan ELY/Tekes palv Tarja Wiikinkoski Tuomo Laitila L-S aluehallintovirasto (AVI) Helvi Riihimäki Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimisto Mervi Järkkälä Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Jouni Jyrinki Lea Haavisto MTK Keski-Pohjanmaa Jarl Sundqvist ei esitetty Pohjanmaan Kauppakamari Risto Järvi Vesa Saarinen SAK Ulla-Maria Åstrand Samu Vapola AKAVA Jaakko Kosonen Tarja Pitkänen STTK Esa Erkkilä (2014) Taina Alanko (2014) Kansalaisjärjestöt (2014) Helinä Wiik (2015) Sirpa Nevalainen (2015) Kansalaisjärjestöt (2015) Taina Alanko (2016) Esa Erkkilä (2016) Kansalaisjärjestöt (2016) Pysyvät asiantuntijatahot varsinainen varalla taho, jota edustaa Paula Jylhä (2014) Olli Breilin (2014) Tutkimuslaitokset (2014) Olli Breilin (2015) Pekka Oinas (2015) Tutkimuslaitokset (2015) Pekka Oinas (2016) Jutta Siivonen (2016) Tutkimuslaitokset (2016) Lasse Jansson (2014) Anne Jokela (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Tanja Risikko (2014) Harri Lundell (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Lasse Jansson (2015) Anne Jokela (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2015) Harri Lundell (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2016) Anne Jokela (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Tanja Risikko (2016) Harri Lundell (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Hannu Pajunpää (2014) Minna Korkiakoski (2014) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat/kiuru (2014) Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015) Sosiaali- ja terveyspalvelujen

3 3 (2015) tuottajat/kiuru (2015) Juha Enlund (2014) Thomas Slotte (2014) Teollisuusyritykset (2014) Mathias Högbacka (2014) Pirjo Palosaari-Penttilä (2014) Leader-ryhmät (2014) Pirjo Palosaari-P (2015) Kirsti Oulasmaa (2015) Leader-ryhmät (2015) Kirsti Oulasmaa (2016) Mathias Högbacka (2016) Leader-ryhmät (2016) Läsnäolo- ja puheoikeus Kauko Ojala Esa Kant Jukka Ylikarjula Kaj Lyyski Tiina Harjunpää Teppo Rekilä Tom Saksa Susanna Airiola Sirkku Wacklin maakuntahallituksen pj maakuntahallituksen varapj maakuntajohtaja, sihteeristön pj sihteeristön varapuheenjohtaja sihteeristön jäsen sihteeristön jäsen sihteeristön jäsen sihteeristön jäsen sihteeristön jäsen Muut läsnä olevat Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi kokouksessaan ( 25), että jatkossa myös sihteerin jäsenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus) yhteistyöryhmän kokouksiin. MYR puheenjohtajisto MYR puheenjohtaja Anneli Kentala Keski-Pohjanmaan liitto I varapuheenjohtaja Kajsa Kouvo Keski-Pohjanmaan liitto II varapuheenjohtaja Kaj Suomela Valtiotaho III varapuheenjohtaja Esa Erkkilä 2014 Sosiaalipartnerit Mervi Järkkälä 2015 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Anneli Kentala puheenjohtaja Tuija Puumala pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastajat Esko Ahonen pöytäkirjantarkastaja Veijo Voutilainen pöytäkirjantarkastaja

4 4 MYR 1/ / 1 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Yhteistyöryhmä päätti viime kokouksessaan ( 25), että puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Lisäksi todettiin, että vuonna 2015 MYRrin III varapuheenjohtajan paikka (sosiaalipartnerit) siirtyy Esa Erkkilältä Mervi Järkkälälle.

5 5 MYR 1/ / 2 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille. Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yhteistyöryhmän päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Esko Ahonen ja Veijo Voutilainen.

6 6 MYR 1/ / 3 3 ALUEKEHITTÄMISEN YLEISKATSAUS Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski alustaa. Yhteistyöryhmän jäsenet tuovat esille omat näkemyksensä ohjelmaperusteisesta aluekehittämistyöstä ja EU-ohjelmien toimeenpanosta maakunnassa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. Käsittely: Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski valotti Keski-Pohjanmaan 2000-luvun kehitystä ulkopuolisen tutkimus-/tilastoaineiston kautta. Aineistona mm. valtiotieteen tohtori Timo Aron marraskuun 2014 tutkimusaineistoa maakuntien ja seutukuntien kilpailukyvystä sekä Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen/Turkun yliopisto joulukuun 2014 aineisto Seutukuntien kilpailukyvystä ja resilienssistä (= mukautumiskyky, ketteryys muutostilanteissa). Lisäksi materiaalina oli myös Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kosekin tuottamaa aineistoa. Tutkimusten ja aineistojen antama signaali Keski-Pohjanmaan kehityksestä on erittäin myönteinen. Erityisesti Kokkolan seutukunta on pärjännyt tutkimusten mukaisilla mittareilla hyvin, mutta myös Kaustisen seutukunta kohtuullisesti. Lyyski nosti esille myös näkemyksiään maakunnan kehittämistyön jatkosta. Tärkeäksi hän näki: jatkuvan vuorovaikutteisen yhteistyön teollisuuden, kehittäjäorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja julkisen sektorin kesken reagointinopeuden, ennakoinnin, analysoinnin sekä konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisen elinkeinoelämän laadukkaista palveluista ja kehittämistarpeista huolehtimisen kasvu- ja vientiyritysten (ja verkostojen) tukemisen pohjoisen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntämisen sähköisten palvelujen kehittämisen (julkinen ja yksityinen sektori) osaavan työvoiman saatavuuden ja koulutusjärjestelmien toimivuuden työllisyyden edistämisen ja työvoiman rekrytoinnin helpottamisen (mm. paikallinen sopiminen sekä kolmannen sektorin rooli työllistäjänä)

7 7 MYR 1/ / 3 Uhkakuvina ja haasteina ovat mm. Venäjän tilanne ja sen vaikutukset maakuntaan maatalouden ja maatilojen uhkakuvat (mm. tuottajahintojen lasku) infrastruktuurin ylläpito ja yhteyksien/saavutettavuuden kehittämismahdollisuudet (pitkälti valtion budjettivarojen varassa) Keski-Pohjanmaan keskeiset vahvuudet antavan uusia mahdollisuuksia, mm. Biotalouden mahdollisuudet = Keski-Pohjanmaan Älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista kemiallisten prosessien osaamisen kautta Keski-Pohjanmaan Koulutusväylä konseptin käyttäminen Työllisyysväylän rakentamiseksi Käydyssä keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa: - kehitystilanne maakunnassa on erittäin hyvä - nyt ei pidä jäädä odottelemaan aluehallintouudistuksen valmistumista vaan on tekemisen aika - vahva eri tahojen yhteistyö ja hereillä olo tärkeää - mm. luonnonvarakeskuksen kehittämiskuvio näyttää Keski- Pohjanmaan osalta hyvältä - ammattikorkeakoulu-ylipistokeskus-rannan teollisuus kokonaisuuden ympärillä uusin koulutusväylä - vaikka Aron tutkimus onkin epäedullinen maaseutukunnille painottuessaan tutkimukseen ja koulutukseen, niin myös Kaustisen seutukunnan tilanne on suhteellisen hyvällä mallilla Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu alustus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi.

8 8 MYR 1/ / 4 4 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN KESKI-POHJANMAALLA Kokouksessa kuullaan katsaus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman käynnistymisestä ja toteutustilanteesta Keski-Pohjanmaalla sekä muun ajankohtaisen ohjelman toteuttamiseen liittyvä. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee kuullun katsauksen ja sen pohjalta käydyn keskustelun tiedoksi. Käsittely: Tuija Puumala kävi läpi sekä päättyvän ohjelmakauden että käynnistyneen kauden ajankohtaisasioita. Lisäksi käytiin läpi Kestävää kasvua- ja työtä ohjelmavarojen tähänastinen käyttö ja tehdyt päätökset toimintalinjoittain. Ohjelmakausi julkinen kehys yli 100 % sidottu kaikkien suuralueiden osalta kokonaisuutena tulostavoitteet (EAKR, ESR) Suomessa saavutettu Itä-Suomen maksatusten toteutuminen edelleen pieni riski ESR ohjelmassa kuntaraha jäänee vajaaksi tarkastushavaintojen virheprosentit olleet Suomessa hyvin pienet Komissio peräänkuulutti vuosikokouksessa entistä analyyttisempää vaikuttavuusarviota (mm. ohjelman tulosten suhteuttaminen alueiden kokonaiskehitykseen) tärkeää ja ajankohtaista on ohjelman maksatusten ja sulkemistoimenpiteiden varmistaminen Ohjelmakausi K-P:lla erittäin hyvät resurssit kehittämistyöhön (useita rahoituskanavia käytettävissä) - parhaillaan haut ovat auki useaan ohjelmaan (helmi-maaliskuu) - päätöksenteko ohjelmaan on käynnistynyt - maksatukset käynnistyvät kevään 2015 aikana - kuntarahoituksen hakemiseen on otettu käyttöön yksi yhteinen järjestelmä K-P:lla - painopiste siirtynyt tulosten tarkasteluun mitä varoilla saatu aikaan Huolenaiheina/edunvalvonta-asioina ovat mm. - hallinnointiresurssien riittävyys (ELYjen YT neuvottelut/tekn. tuki) - huoli EURA järjestelmän toimintavarmuudesta - tarvittava kuntarahoitus - valtakunnallisten teemojen toimeenpano - aluehallintouudistusten vaikutukset/tuleva hallitusohjelma? Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu katsaus tiedoksi.

9 9 MYR 1/ / 5 5 KESKI-POHJANMAAN YRITYSTUKIHAKEMUKSET KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO OHJELMAAN Keski-Suomen ELY-keskukselle on jätettynä ja käsittelyyn otettuna 43 yritystukihakemusta Keski-Pohjanmaalta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Näissä haettu julkinen tuki (EU+valtio) on yhteensä euroa. TEMin ohjeistama listaus haetuista yritystuista ajalta (kunnittain ja toimialoittain jaoteltuna) on jaettu yhteistyöryhmälle esityslistan mukana. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä käy tarvittavan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kokouksen sihteeri totesi, että - jätetyistä yritystukihakemuksista valtaosa (2,5 milj. ) haetusta tuesta kohdistuu metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistukseen - 72 % haetusta tuesta kohdistuu Kokkolaan, 12 % Veteliin, 12 % Kaustiselle ja hyvin marginaalinen osuus muihin kuntiin, Kannuksesta ei ole yritystukihakemuksia ao. ajanjaksolla jätetty - haettu tuki vaihtelee välillä/hakemus. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä merkitsi tiedoksi.

10 10 MYR 1/ / 6 6 IP ALUEEN YLIMAAKUNNALLISET TEEMAHAUT (KAIVOSTOIMINTA JA PUUALA) JA NIIHIN VARATTAVA KIINTIÖ KESKI-POHJANMAALLA Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat ovat avanneet Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan koko IP- aluetta koskevan ylimaakunnallisen teemahaun kaivannaistoiminnan ja puualan toimialoille. Haku on auki saakka. Toimenpiteet kohdistuvat alueelle, johon kuuluvat Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Hankkeen ylimaakunnallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on kumppaneita vähintään kahdesta maakunnasta. Tukihakemus tulee jättää ensisijaisesti sen maakunnan rahoittavalle viranomaiselle, jonka toiminta-alueella päähakija toimii tai jonka alueelle hankkeen päätoimenpiteet kohdistuvat. Tukihakemus tulee jättää sähköisesti EURA 2014 järjestelmän kautta. Lisätietoa hausta löytyy sekä että sivustoilta. Valintakriteerit Teemahaun hankkeiden arvioinnissa käytetään ohjelmakauden yleisiä valintaperusteita sekä erityisiä valintaperusteita, jotka määräytyvät hankkeelle valitun erityistavoitteen mukaan. Lisäksi teemahaussa painotetaan seuraavia valintakriteereitä: 1. Hanke toteuttaa Kaivannaisalan tai Puun uudet käyttömuodot - teemapapereiden tavoitteita 2. Hankkeeseen osallistuu tai tulosten hyödynsaajina on mikro- ja pk -yrityksiä, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia tai muita julkisia toimijoita Itä- ja/tai Pohjois-Suomen alueelta 3. Hanke edistää konkreettisesti yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita Itä- ja/tai Pohjois- Suomen toimijoiden kesken 4. Hanke saattaa tulokset laajasti Itä- ja Pohjois-Suomessa hyödynnettäviksi

11 11 MYR 1/ / 6 Rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää kaikki edellä mainitut valintakriteerit. Lisäksi hankevalinnassa painotetaan vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteita. Ylimaakunnallisiin varattava kiintiö Pohjois-Suomen koordinaatiotyöryhmän loppuvuoden 2014 kokouksessa käytiin keskustelua tietyn rahoitusraamin varaamisesta ao. ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Kokouksessa päädyttiin siihen, että kunkin maakunnan MYR/MYR sihteeristö määrittelee itse oman indikatiivisen kehyksensä, joka alustavasti varataan ao. hanketoimintaan. Lapissa indikatiivinen kehysvaraus on n euroa ja Kainuussa n euroa kahdelle vuodelle. Yhteistyöryhmän sihteeristö käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti esittää MYRrille noin varausta ao. ylimaakunnalliseen toimintaan. Keski-Pohjanmaan toimijat ovat mukana valmistelemassa hakemuksia ao. teemoihin. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi sekä päättää sihteeristön esityksen mukaisesti varautua noin indikatiivisella (suuntaa antava, ei sitova) kehyksellä ao. ylimaakunnalliseen toimintaan kahden vuoden aikana. Yhteistyöryhmän päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisena.

12 12 MYR 1/ / 7 7 AVOINNA OLEVA ESR HAKU KESKI-POHJANMAALLA Keski-Suomen ELY-keskus on avannut ESR haun Keski- Pohjanmaalla kaikkiin Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisiin ESR toimintalinjoihin. Haku on auki saakka. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä. Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Maahanmuuttajien integroimiseksi kehitetään ja tuotteistetaan kotoutumista edistäviä malleja ja toimintatapoja sekä edistetään palvelujen saatavuutta ja palvelutarpeiden tunnistamista. Tämän lisäksi voidaan rahoittaa toimenpiteitä ryhmille, jotka sukupuolen lisäksi ovat muilta taustatekijöiltään erityisen heikossa työmarkkina-asemassa. Toimintalinjassa 3 hankehaun tavoitteena on myös alueen työvoimapalveluiden tarjoajien, koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen. Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Keski-Suomen ELY-keskus asettaa tässä ESR haussa etusijalle hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti: kehittää uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin, mm. monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjausta sekä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä edistämällä Maahan muuttaneiden vastaanoton palvelujen sekä kotouttamistoimenpiteiden kehittäminen sekä pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luominen Kansainväliseen rekrytointiin liittyvien toimintamallien ja erityisesti EURES-palvelujen kehittäminen. Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Tässä erityistavoitteessa etusijalle asetetaan hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti: Luoda toimenpiteitä ryhmille, jotka sukupuolen lisäksi ovat muilta taustatekijöiltään erityisen heikossa työmarkkinaasemassa. Tällaisia ryhmiä ovat mm. maahanmuuttajat ja romanit.

13 13 MYR 1/ / 7 Toimintalinja 4: koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjassa neljä tavoitteena on tukea toimintaa, joka tähtää koulutuksessa mukana olevien henkilöiden työelämävalmiuksien vahvistamiseen ja tätä kautta heidän työllistymisen edistämiseen. Tämän ESR-haun tavoitteena on myös tukea koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamista erityisesti teollisuuden ja palvelusektorin rakennemuutoksiin vastaamalla. Erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Tässä erityistavoitteessa Keski-Suomen ELY-keskus asettaa etusijalle hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti: Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen erityisesti yrittäjyyskasvatuksen keinoin Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Tässä erityistavoitteessa etusijalle asetetaan hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti: Kehittää toisen ja korkea-asteen koulutusta siten, että voidaan vastata teollisuus- ja palvelutuotannon digitalisaatioon perustuvaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviin osaamistarpeisiin maakunnassa. Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimintalinjassa 5 haetaan rahoitettavaksi hankkeita, joissa toiminnan kohteena ovat työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneet sekä syrjäytymisuhan alla olevat väestöryhmät. Hankkeissa pyritään parantamaan kohderyhmän työ- ja toimintakykyä sekä kehittämään kohderyhmälle osallisuutta tukevia laadukkaita palveluja. Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tässä erityistavoitteessa etusijalle asetetaan hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti: Osallisuutta vahvistavien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen erityisesti näiden palvelujen asiakkaiden työelämävalmiuksien vahvistamisen näkökulmasta käsin

14 14 MYR 1/ / 7 Monialaisen ammatillisen yhteistyön vahvistaminen syrjäytymisen ehkäisyssä sekä osallisuuden vahvistamisessa sekä tähän liittyvän osaamisen parantaminen. Keski-Suomen ELY-keskus informoi sihteeristöä/myrriä saaduista hankehakemuksista ja tuo hankkeet sihteeristön/myrrin käsittelyyn kevään kuluessa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Marko Muotio totesi, että seuraava ESR haku Keski- Pohjanmaalla tullaan avaamaan kesäkuussa ja se päättyy syyskuussa. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi.

15 15 MYR 1/ / 8 8 AVATTAVA EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaalla avataan teemoitettu EAKR haku Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ajalla Haku toteutetaan suorana hakuna. Haussa ovat mukana sekä Keski-Pohjanmaan liitto että Keski-Suomen ELY-keskus (ympäristöteknologiahankkeet). Haku rajoitetaan muutamaan avattavaan teemaan. Avattavista EAKR hakuteemoista on käyty keskustelun viikolla 3 kokoontuvissa maakuntaohjelman teemaryhmissä sekä MYR sihteeristössä Maakuntaohjelman teemaryhmiltä on pyydetty esityksiä teemoista mennessä ja teemaryhmien puheenjohtajien kanssa pidetään asiaa koskeva neuvottelu helmikuun alussa. Sihteeristö päättää avattavista teemoista kokouksessaan. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä esittää omat näkemyksensä avattavista teemoista sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Yhteistyöryhmälle jaettiin tiivistelmä Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian keskeisistä painotuksista vuosille Todettiin, että ainakin yksi avattavista teemoista tulee olemaan ympäristöteknologiaan liittyvä. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi.

16 16 MYR 1/ / 9 9 OKM:N HALLINNONALAN VALTAKUNNALLISEN HAUN HAKEMUKSET OKM:n hallinnonalan valtakunnallinen haku Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan on ollut avoinna ajalla Hakukierroksella on saatu yhteensä 76 hakemusta, joissa haettu (ESR+valtio) rahoitus on yhteensä 45,177 milj.. Osuvaa osaamista - Sujuvat siirtymät 16 hakemusta - Korkeakoulusta työelämään 13 hakemusta - Taito-ohjelma 8 hakemusta ESR-nuorisotakuu - Lukioiden työelämäyhteydet 17 hakemusta - Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen 5 hakemusta Uusilla kasvu- ja rakennemuutosaloilla tarvittavan osaamisen vahvistaminen - Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen 14 hakemusta - Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 3 hakemusta Alla koottuna ne ao. hakukierroksella jätetyt hakemukset, joissa pää- tai osatoteuttajana on toimija Keski-Pohjanmaalta. OSUVAA OSAAMISTA Sujuvat siirtymät IISI Koulutuksen siirtymävaiheita tukevan ohjauksen kehittäminen (101140) 1. Keski-Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä 2. Vaasan aikuiskoulutuskeskus Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan hakevan vaiheen opinto- ja uraohjauspalveluita, joiden avulla tuetaan sujuvia siirtymiä, työurien pidentymistä, koulutukseen hakeutumista sekä edistetään tutkintojen- ja tutkintojen osien suorittamista. Hankkeessa myös kehitetään hakevan ja hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista mm. ammatillisen osaamisen tunnistamista sekä yleisten työelämäkvalifikaatioiden lähtötason tunnistamisen menetelmiä. Toimivat ja siirrettävät ohjaus- ja neuvontapalvelumallit levitetään valtakunnallisesti. Korkeakoulusta työelämään Opiskelijoiden työelämätaitojen vahvistaminen mentoreiden avulla (101183)

17 17 MYR 1/ / 9 1. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2. Turun ammattikorkeakoulu 3. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 4. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 5. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu 6. Karelia ammattikorkekoulu 7. Yrkeshögskolan Novia 8. Centria ammattikorkeakoulu 9. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteena on tuottaa nopeampaa työllistymistä ja parantaa työelämätaitoja mentoroinnin avulla. Tavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen yhteinen mentorointi-malli, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää yhteyksiä työelämään siten, että opiskelijat ovat siinä tasavertaisesti ja tiiviisti mukana. Tavoitteena on kehittää esimiestaitoihin liittyviä moderneja mentoroinnin menetelmiä, etsiä ja kouluttaa pilottiryhmän työelämämentoreita ja testata heidän kanssaan mallia työelämäyhteyksien kehittämisestä mm. opinnäytetöiden, työharjoittelun ja projektitöiden nivomisesta osaksi opiskelupolkuja. VERKKOVIRTA-Osuvaa osaamista verkostotoiminnalla (100888) 1. HAAGA-HELIA Oy Ab 2. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 3. Oulun ammattikorkeakoulu 4. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 5. Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu 6. Metropolia Ammattikorkeakoulu 7. Centria ammattikorkeakoulu 8. Hämeen Ammatillisen Korkeakoulutuksen kuntayhtymä 9. Lapin ammattikorkeakoulu 10. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu 11. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 12. Saimaan ammattikorkeakoulu 13. Laurea-ammattikorkeakoulu 14. Turun ammattikorkeakoulu Hankkeessa tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja työharjoittelun kehittämiseen ja opiskelijoiden opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Hankkeessa mm. etsitään ja levitetään uusia toimintamalleja harjoittelun kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen (tuotetaan opas), integroidaan uudenlaiset opinnäytetyöt (portfoliomallit, päiväkirjamuotoinen opinnäyte, artikkelipohjainen opinnäyte) työharjoitteluun ja tuodaan uudenlaiset opiskelumuodot perinteisten työharjoitteluratkaisujen rinnalle. Työssä käyvien opiskelijoiden työ opinnollistetaan tunnustamalla siinä syntynyt osaaminen opintopisteiksi. TKI-toiminta, työelämän kehittämispalvelut, opetustyö ja työharjoittelu

18 18 MYR 1/ / 9 integroidaan tiiviimmin yhteen ja luodaan kumppanuusmalli, jossa harjoittelun kautta edetään vaiheittain opinnäytteeseen ja työllistymiseen. Hankkeen kaikilla osatoteuttajille on mukana yrityskumppani tai yrityskumppaneita, joiden kanssa kehitellään, kokeillaan ja arvioidaan ratkaisujen ja mallien toimivuutta. Lukioiden työelämäyhteistyö Korsdrag i gymnasieskolan (101165) Kokkolan kaupunki Hankkeen tavoitteena on luoda Kokkolan ja Pohjanmaan ruotsinkielisille lukioille työelämäyhteistyömalli, joka auttaa opiskelijaa sopivan jatkoopiskelupaikan ja oman alan löytämisessä. Uusia toimintatapoja kehitetään yhdessä elinkeinoelämän, korkeakoulujen sekä julkishallinnon kanssa. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä, vierailuja, vaihtojaksoja sekä käytännön työhön työkokemuksen hankkimista. Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili Pohjoinen (101193) 1. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 2. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/keski-pohjanmaan oppisopimustoimisto 3. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 4. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kainuun ammattiopisto 5. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia Hankkeessa lisätään oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta ensisijaisesti työpaikkojen kautta työnantajien suuntaan hyödyntäen innovatiivisia tiedonjalkauttamisen malleja esim. pelillistämistä, mobiilisovelluksia ja portaaleja. Green Care koulutusmalli korkea-asteelle (101189) 1. Lapin ammattikorkeakoulu 2. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 3. Satakunnan ammattikorkeakoulu 4. Kajaanin ammattikorkeakoulu 5. Centria ammattikorkeakoulu 6. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 7. Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti

19 19 MYR 1/ / 9 Hankkeen taustalla on tarve luoda yhtenäiset koulutusmallit ja sisällöt monialaiselle Green Care -alalle, minkä vuoksi on luotava kriteerit sille, mitä koulutetaan ja millainen status koulutuksella ja todistuksella on. Hankkeessa luodaan Green Care -koulutusmalli, -sisällöt ja -materiaali sekä tutkintoon johtaviin korkea-asteen koulutuksiin, että yrittäjäkoulutukseen ja lisä- ja täydennyskoulutukseen. Tutkintokoulutukset nähdään osana mallia. Hanke sisältää sekä kouluttajien koulutuksen että peruskoulutuksen opiskelijoille ja yrittäjille. Hanke siis vastaa myös asiantuntija-, opetus- ja viranomaiskoulutuksen tarpeisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen edustajana ESR:n OKM:n hallinnonalan valtakunnallisten hankkeiden (koulutus) ohjausryhmässä toimii Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Viralliset päätökset hankkeista tekee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Käsittely: Todettiin, että edellisten lisäksi Centria on mukana hakijana ruotsinkielisessä Green Care toimintaan liittyvässä hankehakemuksessa ja Jyväskylän yliopisto kahdessa hakemuksessa (joiden kohdentumisesta Keski-Pohjanmaalle ei ole tarkempaa tietoa tällä hetkellä). Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. Mervi Järkkälä poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana. Kaj Suomela saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana.

20 20 MYR 1/ / MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN AVAUTUMINEN Euroopan komission on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Suomen ohjelma hyväksyttiin ensimmäisten joukossa Euroopassa. Valtioneuvoston huhtikuussa hyväksymään esitykseen ei tullut merkittäviä muutoksia kesän ja syksyn aikana komission kanssa käydyissä neuvotteluissa Suurimmat muutokset koskivat ympäristökorvauksia. Kaikkien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukien haut saadaan auki kevään 2015 aikana. Jo helmikuussa käynnistetään hakijamäärältään pienimpien tukimuotojen hakuja (ohjelman neuvonta ja aktivointihankkeita). Maaseutuviraston arvion mukaan nuorten viljelijöiden aloitustuen haku voi alkaa maaliskuussa, maaseudun yritys- ja hanketukien haku huhtikuussa ja maatilojen investointitukien haku toukokuussa. Maatilojen investointituilla rahoitettavaa investointia ei saa aloittaa ennen päätöstä. Yritys- ja hanketuilla rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on tullut vireille. Päätöksenteko ohjelmaan käynnistyy syksyllä Maatilojen investointi- ja aloitustukien päätöksenteko alkaa arvion mukaan elokuussa ja yritys- ja hanketukien myöhemmin syksyllä. Hyväksytty maaseutuohjelma löytyy osoitteesta Lisätietoa hakemisesta saa ELY-keskuksesta, Leader ryhmiltä sekä Maaseutuviraston verkkosivuilta Kevään MYRrissä (joko 6.3. tai viimeistään 24.4.) on tarkoituksena käydä maaseututeema kokonaisuutena tarkemmin läpi: Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto - Leader -toiminta (Pirityiset, Rieska, Aktion) - kalatalousrahaston toiminta - sekä myös paikallinen kehittäminen kaupunkialueella (vaikka ei sisällykään maaseutuohjelmaan) Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tässä vaiheessa tiedoksi. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi tarkennuksella, että maaseutu otetaan teemaksi MYRrin kokoukseen.

21 21 MYR 1/ / MAAKUNTALIITTOJEN KANNANOTTO ALUEHALLINTOUUDISTUKSEEN Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat eduskunnassa. Kokouksessa hyväksyttiin lopullisesti pitkään valmistelussa ollut kannanotto maakuntien tulevaisuudesta. Kannanoton tavoitteena on saada maakuntien näkemys huomioiduksi kevään 2015 hallitusohjelman valmistelutyössä. Aluehallinnon uudistushankkeet ovat perinteisesti keskittyneet valtion aluehallinnon uudistamiseen. Maakunnat ovat toivoneet jo pitkään, että uudistuksia valmisteltaessa maakunnat otettaisiin yhdenvertaisesti tarkasteluun mukaan. Aluehallintoa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja maakunnat tulisi nähdä ratkaisevana mahdollisuutena toimintojen tehostamisessa ja päällekkäisyyksien karsimisessa. Maakuntien liittojen mielestä Suomi tarvitsee elinvoimaisiin kuntayksiköihin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös selkeän maakunnista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon. Maakuntien näkemys on, että ylikunnallisten maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinvoimapolitiikan suunnittelu ja toteutus edellyttävät laajempaa pohjaa kuin kunta. Tämän vuoksi on pyrittävä selkeään kolmiportaiseen hallintoon; valtio, alueet ja kunnat, joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty. Aluehallintoa kokonaisuutena uudistettaessa on järkevää tehdä tarkastelu tehtävien määrittelyn pohjalta, jolloin on mahdollista arvioida uudistuvien maakuntien toiminnallisesti perusteltua lukumäärää. Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen. Vaikka erillistä verotusoikeutta ei nähdä välttämättömäksi, on rahoitus tehtävien hoitamiseen kuitenkin turvattava. Maakunnat esittävät, että kansalaisten luottamusta nauttivan koko maan kattavan aluehallinnon uudistuksen on lähdettävä parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Tämän valmistelun yhteydessä on punnittava suorien vaalien tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta. Yksittäisille maakunnille voitaisiin harkita kokeilumahdollisuutta suorien vaalien pohjalta muodostuvan aluehallinnon järjestämiseen. Kannanotto on käynyt maakunnissa lausunnolla ja maakuntajohtajat ovat sen myös osaltaan hyväksyneet.

22 22 MYR 1/ / 11 Kannanotto kokonaisuudessaan on toimitettu yhteistyöryhmän jäsenille esityslistan mukana. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Käsittely: Yhteistyöryhmälle jaettiin ELY- ylijohtajien yhteinen kannanotto Aluehallinnon uudistaminen asiakas- ja tehtävälähtöisesti sekä AVI ylijohtajien kannanotto Aluehallintoselvitysryhmän raporttiluonnokseen. Käydyssä keskustelussa maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula korosti, että nykylainsäädäntö mahdollistaa erilaisten yhteistyömuotojen rakentamisen alueellisesti. Tällä hetkellä rakennerahastoasioissa toimitaan Pohjois-Suomi yhteistyössä, YTA alueena on Vaasan vaalipiiri, koulutusorganisaatio- ja elinkeinoelämäyhteistyö ulottuu näiden rajojen yli jne. Hän totesi Keski-Pohjanmaan kuuluvan tällä hetkellä myös kahdeksan eri ELY-keskuksen toiminnan piiriin. Aluehallintouudistus viedään seuraavaan hallitusohjelmaan (kokoonpanosta riippumatta) ja uusi malli saadaan ehkä Aluekehittämisasioissa ei voida kuitenkaan jäädä odottelemaan uudistusten valmistumista. Asioita on tehtävä nyt. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Kauko Ojala totesi maakuntien kannanottoa valmistellun pitkää ja huolella. Lopputuloksena on selkeät konkreettiset esitykset. Pelkällä tehtävien siirtelyllä ei saada haluttua tulosta aikaiseksi. Tarvitaan konsensusta ja uusi ennakkoluuloton katsantokanta. Vanhat systeemit eivät ole enää toimivia. Kaj Suomela/Pohjanmaan ELY-keskus totesi syynä uudistustarpeelle olevan valtion tiukan talouden lisäksi myös nopeasti muuttuvan maailman, jonka myötä myös tavat tehdä työtä muuttuvat ja tarvitsevat uudistumista. Prosessinomaisissa tehtävissä hän näki keskittämisen varaa ja etuja (esimerkiksi kuljetustukityyppiset tukimuodot, joissa ei ole kehittämisominaisuutta). Aluekehittämisulottuvuutta sisältävissä sen sijaan aluetuntemus on tärkeää ja se tulee säilyttää. Tämä on myös nostettu ELY-johtajien aluehallintouudistusta koskevassa kannanotossa keskeisesti esille. Jouni Jyrinki/MTK totesi VIRSU hankkeen (Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys) olevan tosi iso kysymys alueille. Esimerkiksi KELA ja verottaja ovat jo muuttaneet vahvasti toimintatapojaan. Jyrinki totesi kunnan olevat ensimmäinen soluyksikkö, joka kehittää aluettaan ja maakuntaliittojen se toinen porras alueellisessa kehittämisessä. Tärkeänä hän piti valtion aluehallinnon sitouttamista alueiden kehittämiseen. Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte korosti myös alue- ja paikallistuntemuksen merkitystä. Tärkeätä on se, mihin uudistuksessa

23 23 MYR 1/ / 11 keskitytään ja mihin pannaan paukkuja, ettei oltaisi hapoilla kuten sote -uudistuksessa, kun varsinainen työ tulee aloittaa. Petri Jylhä/Kaustisen seutukunta totesi valmisteluissa keskitytyn liiaksi rakenteisiin, vaikka asiakkaan ja palveluiden tulisi olla keskiössä. Vanhat rakenteet ovat myös rasite. IT:n ja tietoliikenneyhteyksien rooli tulee korostumaan entisestään. Aluetuntemuksen varmistamiseksi Jylhä esitti, että tietyt henkilöt AVEissa ja ELYissä keskittyisivät tiettyjen maakuntien asioihin tarkemmin. Kuntalainen/asukas/yrittäjä on ensisijainen palveluiden kohde. L-S aluehallintovirastoa edustava Tarja Wiikinkoski nosti esille keskeisimmät ajatukset AVI-ylijohtajien kannanotosta. Olennaista on, onko Suomessa tarkoituksena olla jatkossa valtion aluehallintoa vai valtionhallintoa alueilla. Alueen ja toimintaympäristön tuntemus ja aito läsnäolo alueilla on tärkeää. Samoin sähköisten palvelujen ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti. Toiminnan tulee olla tehokasta ja taloudellista. AVIt eivät halua myöskään mennä uudistuksessa SOTE-alueet edellä. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin käyty keskustelu ja kannanotot tiedoksi.

24 24 MYR 1/ / VALTIONTALOUDEN SOPEUTTAMISPAKETIN VAIKUTUKSET KESKI- POHJANMAALLA/ELY-KESKUKSIA KOSKEVAT YT-NEUVOTTELUT Syyskuussa 2014 käynnistyneet ELY-keskusten ja Työ- ja elinkeinoministeriön yt-neuvottelut on saatu päätökseen. ELY-keskusten 33 miljoonan säästötarpeesta toteutetaan suurin osa luonnollisella poistumalla (noin 20 milj. ), vajaa kolmannes (noin 9 milj. ) irtisanomisilla ja loput noin 4 milj. muilla säästötoimenpiteillä. Lisäksi rakennerahastojen tekninen tuki vähenee noin 56 miljoonaa euroa vuosina Käytyjen neuvotteluiden pohjalta ELY-keskukset ja TEM valmistelevat enintään 220 henkilön irtisanomista. Heistä 60 on palkattuna rakennerahastojen teknisellä tuella ja 160 ELY-keskusten toimintamäärärahoilla. Alustavien tietojen mukaan Pohjanmaan ELY-keskuksesta irtisanottavien määrä on 3, Etelä-Pohjanmaan 11 ja Keski-Suomen ELYkeskuksen 9. Lisäksi rakennerahastojen teknisellä tuella irtisanottavien määrä on alustavan tiedon mukaan Keski-Suomen ELYn osalta 13. Irtisanomiset aloitetaan toukokuun aikana. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Kuullaan ELY-keskusten näkemykset sopeuttamistoimien vaikutuksista Keski-Pohjanmaalla. Käsittely: Kaj Suomela/Pohjanmaan ELY-keskus toi esille, ettei alkuperäinen kauhuskenaario tarvittavista irtisanomisista (700) onneksi toteutunut, vaan ollaan paljon pienemmissä määrissä. Käytännössä Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimivien osalta puhutaan noin 6 henkilöstä (joista osa muiden ELYjen palkkalistoilla olevia). Irtosanomisuhan alaisille on onneksi tarjolla hyvä paketti erilaisia vaihtoehtoja. ELYt eivät voi YT tilanteessa rekrytoida eivätkä ottaa työllistämistuellakaan väkeä töihin. ELYn Keski-Pohjanmaan piste on vaikeassa tilanteessa, koska organisaatio on jo nykyisellään niin ohut. Veijo Voutilainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi heidän osaltaan kyseessä olevan 11 henkilön irtisanomisesta. Todellisuudessa luku on suurempi, koska myös heillä työskentelevistä osa on virallisesti muiden organisaatioiden palkkalistoilla.

25 25 MYR 1/ / 12 Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimistosta totesi, että TE-toimistojen resurssit ovat olleet niukkenevat jo usean vuoden ajan. Sitä, että TEtoimiston alueellinen asiantuntemus ja palvelu olisi tämän myötä heikentynyt, hän ei allekirjoittanut. Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksen Kokkolan yksiköstä totesi tilanteen aiheuttaneen kuhinaa ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa henkilöstön sisällä. Pirjo Palosaari-Penttilä Pirityiset ry:stä kertoi ELYn palvelun olleen toimintaryhmätyössä hyvin keskeistä, ja ministeriön (MMM) tarkastelussa Pohjanmaan ELY-keskuksen olevat kärjessä ohjelmien toteuttamisessa. Myös Jouni Jyrinki/MTK nosti esille Pohjanmaan ELY-keskuksen Kokkolassa toimivan maaseutuyksikön tärkeyden ja sen erinomaisen toiminnan. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin pykälä ja siitä käyty keskustelu tiedoksi. Jaakko Kosonen poistui käsittelyn aikana klo

26 26 MYR 1/ / JÄRJESTÖT YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) JÄSENINÄ Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti yhdessä rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean järjestöjäsenten kanssa koulutustilaisuuden, joka oli suunnattu maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) järjestöjäsenille. Kokouksessa kuullaan Keski-Pohjanmaalta osallistuneiden edustajien terveiset ao. tilaisuudesta. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Jouni Jyrinki totesi Keski-Pohjanmaan MYRristä paikalla olleen hänen lisäkseen Esa Kantin, Risto Järvisen ja Jaakko Kososen. Koulutus/seminaaripäivän aiheena oli Voiko sosiaalipartnerit vaikuttaa MYRrissä? Keskeisenä kysymyksenä oli noussut esille mm. se, onko MYR edustaja oman organisaationsa edunvalvoja MYRrissä vai alueen kehittäjä? Eri maakuntien MYR kokemuksista Jyrinki nosti esille hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi kiertävät MYR kokouspaikat Etelä- Pohjanmaalla ja runsaan keskusteluttamisen MYRrissä Päijät-Hämeessä. Keski-Pohjanmaalla toteutettua EU-videota Jyrinki piti erinomaisena. Eri osapuolten sitouttaminen MYR työskentelyyn ja byrokratian yksinkertaistaminen olivat myös esillä. Seminaarissa Keski-Pohjanmaa oli saanut kiitosta pitkään eri MYRreissä vaikuttaneen Haatajan puheenvuorossa alueena, jossa maakunnan kehittäminen on organisoitu parhaiten ja kaikki kehittäminen on MYRrin ja maakunnan liiton näpeissä. Esa Kant ja Risto Järvi pitivät koulutuspäivää ja varsinkin sen mahdollistamaa verkostoitumista erittäin tärkeänä. Kant totesi, että K- P:lla tehdään hyvää työtä, josta voi olla ylpeä. Sihteeristön päätös: Merkittiin kuultu tiedoksi ja sovittiin, että seuraavaan MYR kokoukseen tehdään kooste tilaisuuden materiaalista. Antti Isotalus poistui käsittelyn aikana klo

27 27 MYR 1/ / POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN VIESTINTÄVERKOSTO Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat pyytäneet nimeämään edustajat Pohjois-Suomen alueelliseen viestintäverkostoon. Edustus on seuraava: Eero Vilhu, Kainuun liitto Riikka Vitikka, Pohjois-Pohjanmaan liitto Tuija Puumala, Keski-Pohjanmaan liitto Minna Hietanen, Lapin liitto Kirsi Salla, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tuula Pörhö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi.

28 28 MYR 1/ / EU-OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA Tiedossa olevia EU-ohjelmatyöhön liittyviä kokouksia/tilaisuuksia: ARNE (alue- ja rakennepolitiikan ntk) MYR 3.2. P-S koordinaatiotyöryhmä 4.2. Kaustisen seutukunnan johtoryhmä Seurantakomitean sihteeristö (EAKR, ESR) Sihteeristö Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset) IP koordinaatiotyöryhmä 5.3. ARNE 6.3. MYR Sihteeristö Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset) 2.4. Sihteeristö Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset) ARNE IP koordinaatiotyöryhmä MYR 6.5. Seurantakomitean sihteeristö (EAKR, ESR) 8.5. Sihteeristö Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset) ARNE 5.6. MYR Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset) ARNE Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi seuraavilla lisäyksillä: Pohjanmaan huippukokous pidetään Kokkolassa 3.9. klo 12 alkaen ja Halke kokoontuu 4.2.

29 29 MYR 1/ / YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS JA KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU MYR Perjantai 6.3. Perjantai Perjantai 5.6. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee kevään kokousaikataulut tiedoksi. Yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään 6.3. klo Käsittely: Tarja Wiikinkoski/L-S Aluehallintovirastosta muistutti AVIn järjestämästä alueellisesta maanpuolustuskurssista, josta on lähetetty kunnille kirje Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi.