EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO
|
|
- Jyrki Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FI FI FI
2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009)667 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN YHTEISÖN VIIDES KANSALLINEN TIEDONANTO, JOKA ANNETAAN ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAN YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN PUITESOPIMUKSEN (UNFCCC) MUKAISESTI (ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen 12 artiklassa vaadittu kertomus) {SEK(2009)1652} FI FI
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä Kansalliset olosuhteet Inventaario Politiikat ja toimenpiteet Ennusteet Vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen Rahoitusvarat ja teknologian siirto Tutkimus ja järjestelmällinen seuranta Opetus, koulutus ja valistus FI 2 FI
4 1. TIIVISTELMÄ Tämä asiakirja on Euroopan yhteisön (EY) viides kansallinen tiedonanto, joka on laadittu ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 12 artiklan nojalla. EY ja sen 27 jäsenvaltiota ovat jo useita vuosia toimineet aktiivisesti yhdessä ja erikseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toimintaa tehostettiin merkittävästi vuonna 2008, jolloin EY hyväksyi yhdennetyn ja kunnianhimoisen energia-alaa ja ilmastonmuutosta koskevan politiikka- ja toimenpidepaketin. Pakettiin kuuluu ehdotuksia, jotka koskevat uusiutuvia energialähteitä, EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS), jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi ETS:n ulkopuolelle jääviltä aloilta sekä hiilidioksidin geologista varastointia. Paketissa vahvistetaan erityistavoitteita vuodelle Paketissa säädetään myös oikeudellisesti sitovasta sitoumuksesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kuin energia- ja ilmastonmuutospaketista sovittiin, annettiin asetus päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja sovittiin, että fossiilisten polttoaineiden toimittajien on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko polttoaineentuotantoketjusta. Muita tärkeitä toimia ovat ilmailun sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään sekä uusi direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämiseksi. EY panee aktiivisesti täytäntöön nykyisiä politiikkoja ja kehittää jatkuvasti uusia pystyäkseen reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin. Politiikan kehittämistä tukevat ilmastojärjestelmän tutkimus ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtäminen. On myös löydettävä vaihtoehtoja, joiden avulla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä ja siihen voitaisiin sopeutua. Tietyissä hankkeissa keskitytään teknologioihin ja strategioihin, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää tietyillä talouden sektoreilla, kuten energiantuotannossa ja liikenteessä. Nykyisten politiikkojen vaikutus alkaa näkyä. Esimerkiksi energiankulutus henkeä kohti on vuodesta 2003 laskenut hitaasti 27 maan EU:ssa. Vuosina myös kasvihuonekaasupäästöt vähenivät. Primaarienergiaintensiteetti on laskenut jatkuvasti vuodesta Uusiutuvien energialähteiden käyttö on myös lisääntynyt tuntuvasti. EU-15-maiden odotetaan pääsevän Kioto-tavoitteeseensa nykytoimenpiteillä ja Kioton mekanismien käytöllä. Vuoteen 2020 mennessä EU-15-maiden päästöjen (lukuun ottamatta LULUCF-alojen päästöjä 1 ) ennustetaan nykytoimenpitein tasaantuvan noin vuoden 2010 tasoille, kun taas 27 EU-maan päästöjen kokonaisuudessaan odotetaan vähenevän hieman ennen kuin ne palaavat vuoden 2005 tasoille vuoteen 2020 mennessä. Kun lisätoimenpiteet ovat käytössä, ennustetaan 27 EU-maan päästöjen kuitenkin jatkavan laskuaan tasaisesti vuoteen Vähennys arvioidaan 15 prosentiksi verrattuna vuoden 1990 tasoihin (vaikkakaan monien jäsenvaltioiden ennusteissa ei vielä oteta täysin huomioon uusien ehdotettujen ilmastopolitiikkojen vaikutusta). Kahdenkymmenen jäsenvaltion tiedot osoittavat, että LULUCF-toimialoilla kasvihuonekaasujen nettopoistumat ilmakehästä yleensä lisääntyivät vuosina LULUCF-toimialoilta peräisin olevan hiilen netto-oton odotetaan kuitenkin vähenevän nopeasti vuoteen 2020 mennessä ja palaavan vuoden 1990 tasoille. Sen vuoksi LULUCF- 1 Land-Use, Land-Use Change and Forestry eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous FI 3 FI
5 toimialoilta peräisin olevien kasvihuonekaasujen nettomäärät saattavat lisääntyä vuoteen 2020 mennessä. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi, EY myöntää myös, että joitakin vaikutuksia ei voi välttää menneiden aikojen päästöjen vuoksi. EY on siksi aloittanut tutkimus- ja muuta toimintaa, jotta näitä vaikutuksia opittaisiin ymmärtämään ja voitaisiin kehittää keinoja mukautua niihin. EY auttaa myös kehitysmaita vahvistamaan valmiuksiaan tulla toimeen ilmastonmuutoksen kanssa. Politiikkaa pyritään kehittämään koordinoidummin, ja sitä varten laaditaan valkoinen kirja, jossa määritellään EY:n politiikan suunta tulevina vuosina. Ilmastonmuutosta torjutaan kotimaisilla toimilla, mutta EY on myös sitoutunut voimakkaasti auttamaan kehitysmaita niiden taistelussa köyhyyttä vastaan ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on erottamaton osa tätä toimintaa. Viime vuosina on erityistä ilmastonmuutosta koskevaa yhteistyötä vahvistettu merkittävästi useissa eri puitteissa. Ilmastonmuutokseen liittyvä EY:n rahoitustuki on lisääntynyt tasaisesti muutamina viime vuosina. EY tunnustaa, että yleisön tietoisuus ilmastonmuutoksesta sekä sitä koskeva valistus ja koulutus ovat tärkeitä. Tätä tiedonantoa valmisteltaessa järjestettiin kuusi viikkoa kestänyt kuulemiskierros, jossa pyydettiin kommentteja eurooppalaisilta järjestöiltä, joilla on ilmastonmuutosta koskevaa toimintaa. Kuulemisessa saadut kommentit auttoivat tiettyjen tietojen esittämisessä. Kuultiin myös monenlaisia mielipiteitä EU:n ilmastopolitiikan viimeaikaisesta edistyksestä. Ne olivat usein myönteisiä, erityisesti hiljattain vahvistetun energia- ja ilmastopaketin suhteen, mutta niissä otettiin myös esiin joitakin huolenaiheita ja viitattiin aloihin, joissa sidosryhmien mielestä tarvittiin lisätoimia. EY:n tavoitteena on, ettei maapallon keskilämpötila vuoden 2012 jälkeen nouse yli kahta celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Kahden celsiusasteen kynnys voi ylittyä jo vuonna 2050, jos päästöt kasvavat nykysuuntausten mukaisesti. Merkittäviä sopeutumistoimia tarvitaan, vaikka maapallon keskilämpötilan nousu pysyisi alle 2 celsiusasteen. EY:n mukaan kolme keskeistä haastetta ovat: tavoitteet ja toimet, rahoitus sekä tehokkaiden maailmanlaajuisten hiilimarkkinoiden perustaminen. Vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen sopimuksen on oltava riittävän kunnianhimoinen ja kattava, ja siinä on sovittava vertailukelpoisista vähennyksistä kaikissa kehittyneissä maissa, ja on sovittava, miten kehitysmaissa rajoitetaan päästöjä. Jos tällaiseen sopimukseen päästään, EY sitoutuu lujasti nostamaan vähennystavoitteensa 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosentin sitovasta tavoitteesta Kansalliset olosuhteet Väestö Talous EU:hun kuuluu nyt 27 jäsenvaltiota. Viimeksi siihen liittyivät Bulgaria ja Romania 1. tammikuuta EU-maan väkiluku on kasvanut jatkuvasti noin 0,3 prosenttia vuodessa. Suuntaus on sama kuin neljännessä kansallisessa tiedonannossa. FI 4 FI
6 27 EU-maan BKT on kasvanut tasaisesti (noin 2,3 prosentin vauhdilla vuosina ). Tähän on vaikuttanut pääasiassa palvelualojen voimakas kasvu. Energia Liikenne Primaarienergian ja loppuenergian kulutuksen kokonaiskasvu on vuosina ollut noin 0,5 prosenttia vuodessa, mutta kulutus on viime vuosina vakiintunut. Neljännessä kansallisessa tiedonannossa mainittu suuntaus eli siirtyminen primaarienergiayhdistelmässä hiilestä kaasuun on jatkunut. Uusiutuvien energialähteiden (lähinnä tuulivoiman ja biomassan) osuus on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuodesta EU:n riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on kasvanut nopeammin neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen, mikä aiheuttaa huolta energiahuollosta. Loppuenergiakulutuksen kasvu on johtunut suurelta osin energiankysynnän jatkuvasta kasvusta liikenteessä. Sekä rahti- että matkustajaliikenne ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta Matkustajaliikenteen kasvussa on alkanut näkyä hienoista irtautumista talouskasvusta. Maan käyttö, maa- ja metsätalous Maatalousmaan osuus on yleensä pienentynyt useimmissa jäsenvaltioissa noin kymmenellä prosentilla vuosina Metsätalousmaa (johon ei lueta muita metsää kasvavia alueita) on lisääntynyt noin kahdeksalla prosentilla samana aikana Inventaario Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 27 maan EU:ssa (LULUCF-aloja lukuun ottamatta) laskivat 9,3 prosenttia vuosina EU-15-maissa ne laskivat 4,3 prosenttia samana aikana. Sekä 27 maan EU:ssa että EU-15-maissa suurin suhteellinen muutos nähtiin jätealalla, jolla metaanipäästöt hoidetuilta kiinteän jätteen kaatopaikoilta laskivat huomattavasti. Viiden viimeisen vuoden keskiarvona laskettuna EU-15-maiden päästöt (LULUFC-aloja lukuun ottamatta) olivat 3,1 prosenttia perusvuoden arvoa pienemmät. Kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt laskivat 1,2 prosenttia 27 maan EU:ssa ja 1,6 prosenttia EU-15-maissa vuodesta 2006 vuoteen Tämä johtui suureksi osaksi kotitalouksien ja palvelualojen hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä, mikä taas johtui siitä, että vuosi 2007 oli lämpimämpi kuin 2006, sekä siitä, että FI 5 FI
7 polttoaineen hintavaihtelujen johdosta ostettiin erityyppisiä polttoaineita (vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006 sekä vuonna 2008) Politiikat ja toimenpiteet Monia voimassa olevia EY-tason politiikkoja ja toimenpiteitä tehostetaan, jotta voidaan saavuttaa yhdennetystä energia- ja ilmastonmuutospaketista johtuvat tavoitteet. EY on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoteen Se on myös lujasti sitoutunut nostamaan tätä tavoitetta 30 prosenttiin, mikäli tyydyttävä kansainvälinen sopimus saadaan aikaan. EY on sitoutunut tuottamaan 20 prosenttia koko EU:n loppuenergian bruttokulutuksesta (mukaan luettuna sähkö, lämpö ja liikenne) uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi edellytetään, että uusiutuvien energianlähteiden osuus kaikissa liikennemuodoissa olisi vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta. EY on sitoutunut vähentämään primaarienergian kokonaiskulutusta vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia verrattuna perustasoon, jossa ei toteuteta mitään toimenpiteitä. EU:n päästökauppajärjestelmä on nyt toisessa vaiheessaan ( ). Sitä on tehostettu ensimmäisestä kaudesta ( ) saatujen kokemusten perusteella. Kolmanteen vaiheeseen suunnitellaan lisää tehostusta ja laajennusta. Ilmailuala on määrä ottaa mukaan järjestelmään (jo vuodesta 2012). Uutta lainsäädäntöä on annettu muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jätetyillä aloilla, hiilen talteenotosta ja varastoinnista, uusien henkilöautojen päästövaatimuksista, liikenteen polttoaineiden tuotannosta ja energiatehokkaista tieliikenneajoneuvoista. Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävien kansainvälisten ilmastonmuutosta koskevien neuvottelujen onnistuminen on EY:lle keskeisen tärkeä asia Ennusteet EU-15-maat asettivat Kioton pöytäkirjan nojalla päästövähennystavoitteeksi keskimäärin kahdeksan prosenttia perusvuoden päästöistä vuosien 2008 ja 2012 välillä. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan EU-15-maissa vuonna 2010 olevan 7,5 prosenttia perusvuoden päästöjä pienemmät. Nykyisillä toimenpiteillä päästöjä vähennetään 320 Mt perusvuoden päästöistä (4266 Mt). Lisätoimenpiteillä arvioidaan voitavan vähentää EU-15-maiden päästöjä 9,2 prosenttia perusvuoden päästöjen alle (niillä vähennetään päästöjä vielä 73 Mt) vuonna EU-15- maiden päästöjen ennustetaan vuonna 2010 olevan 1,2 prosenttiyksikköä alle Kioton vuoden 2010 tavoitteen. Tässä otetaan huomioon kotimaisten politiikkojen ja toimenpiteiden odotettu vaikutus. FI 6 FI
8 EU:n jäsenvaltiot aikovat käyttää joustomekanismeja, minkä avulla EU-15- maiden ennakoituja päästöoikeuksia saatetaan voida lisätä tällä sitoumuskaudella vielä 2,2 prosentilla (93 Mt) 94,2 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin, ja hiilinielujen käytöllä niitä voidaan lisätä vielä 1,0 prosenttia (42 Mt) 95,2 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin. Lisäksi EU:n päästyökauppajärjestelmään kuuluvien toiminnanharjoittajien joustomekanismeista hankkimien päästöhyvitysten odotetaan lisäävän ennakoituja päästöoikeuksia sitoumuskaudella vielä 1,4 prosentilla (61,2 Mt) 96,6 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin. FI 7 FI
9 Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöt ja ennusteet EU-15-maissa (lukuun ottamatta LULUFC-aloja) skenaarioissa toimenpiteitä toteutetaan ja ei toimenpiteitä. EU Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut + EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus = 96.6 perusvuoden päästöt = Kioton tavoite (EU-15) Kioton tavoite + Kioton mekanismit (EU-15) Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut (EU-15) EU-15-maiden päästöt EU-15-maiden nykyiset toimenpiteet EU-15-maiden lisätoimenpiteet Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut + EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus (EU-15) FI 8 FI
10 Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt ja ennusteet EU-27-maissa (lukuun ottamatta LULUFC-aloja) skenaarioissa toimenpiteitä toteutetaan ja ei toimenpiteitä perusvuoden päästöt= EU-maan päästöt 27 EU-maan nykyiset toimenpiteet 27 EU-maan lisätoimenpiteet 27 EU-maan tavoite vuodelle 2020 Huom. Pystyakselilla esitetty indeksi viittaa EU-15-maiden perusvuoteen, ts. vuoden 1990 hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöihin ja vuoden 1995 fluorattujen kaasujen päästöihin (Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa fluorattujen kaasujen perusvuosi on 1990). Tämä merkitsee sitä, ettei vuoden 1990 arvo EU-15-maille ole täsmälleen 100. Koska 27 maan EU:lla ei ole kollektiivista Kioton tavoitetta eikä siis myöskään yhteistä perusvuotta, pystyakselin indeksi EU-27:lle viittaa vuoden 1990 päästöihin. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden aikomus käyttää Kioton mekanismeja sekä hiilinielut ja EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus kotimaisten toimenpiteiden vaikutuksen lisäksi, EU-15-maiden odotetaan ylittävän tavoitteensa 5,8 prosenttiyksiköllä vuonna 2010 (kun päästöjen ennakoidaan olevan 3677 Mt). 27 EU-maan kasvihuonekaasupäästöjen ennakoidaan vuonna 2010 olevan 9,7 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella toteutettujen toimenpiteiden johdosta ja 11,4 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella vuonna 2010, kun otetaan huomioon myös suunnitellut toimenpiteet. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan 27 EU-maan päästöt vuonna 2020 ovat 6,4 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella nykyisten toimenpiteiden ansiosta ja 14,3 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella, kun lisätoimenpiteet otetaan huomioon. EU:n tavoite on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Useimmat jäsenvaltiot (16) eivät kuitenkaan ole ennusteissaan vielä ottaneet huomioon EU:n vuoteen 2020 kohdistettua ilmasto- ja energiapakettia. 20 jäsenvaltiota ei ole viimeisimmissä ennusteissaan tarkastellut talouskriisin vaikutusta. FI 9 FI
11 1.5. Vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen Neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen Euroopassa on edistytty merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa ja sopeutumispolitiikan laatimisessa. Vuonna 2007 julkaistussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointiraportissa esitettiin ratkaisevaa näyttöä siitä, että ilmastonmuutos aiheutuu ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, ja siinä kehotettiin Eurooppaa jälleen tutkimaan ilmastonmuutosta ja kehittämään sitä varten asianmukaista politiikkaa. Eurooppalaiset tutkijat ovat tukeneet merkittävästi tätä prosessia ja tuottaneet uutta tieteellistä näyttöä, jota arviossa on hyödynnetty. IPPC:n neljännen arviointiraportin jälkeen on havaittu nopeampaa muutosta. Euroopan ympäristökeskus (EEA), EY:n Yhteinen tutkimuskeskus (YTK:n ympäristön ja kestävän kehityksen tutkimuslaitos IES) ja tutkimuspuiteohjelman hankkeet ovat tuottaneet uutta näyttöä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Nyt rahoitetaan useita uusia tutkimusohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa tietojamme sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Politiikkaa pyritään kehittämään koordinoidummin, ja sitä varten laadittiin valkoinen kirja, joka koskee sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kirjassa määritellään EY:n politiikan suunta tulevina vuosina. EY työstää tällä hetkellä sopeutumista koskevaa kehystä päämääränä lieventää EU:n haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tällä kehyksellä täydennetään ja tehostetaan EU:n jäsenvaltioiden toteuttamia toimia. Sopeutumista koskeva valkoinen kirja julkistettiin huhtikuussa EY on esittänyt useita aloitteita, joiden tarkoituksena on tukea kehitysmaita niiden ponnisteluissa sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma, joka perustettiin vuonna 2007 syventämään yhteistyötä EY:n ja kehitysmaiden kanssa, uudistaa EY:n sitoumuksen sisällyttää ilmaston muutos kehitysyhteistyöhön. Se antaa myös teknistä ja rahoitustukea vähiten kehittyneiden valtioiden ja pienten saarikehitysvaltioiden sopeutumiseen. Euroopan komissio on perustamassa parhaita ja ajantasaisimpia tietoja varten tietojenvaihtokeskusta, selvitystaloa (Clearing House), jonka on määrä olla ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja parhaita sopeutumiskäytäntöjä käsittelevä tietotekniikkatyökalu ja tietopankki. Ilmastonmuutokseen sopeutumista estää suuri epätietoisuus tulevaisuuden ilmasto-oloista paikallistasolla, esimerkiksi sateista, auringonpaisteesta ja lämpötilasta. Epätietoisuuden poistamiseksi tarvitaan pitkäaikainen ja kestävä järjestelmä planeettamme havainnointiin. EY on perustamassa tällaista järjestelmää ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa koskevan FI 10 FI
12 aloitteen 2 ja Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon yhteydessä Rahoitusvarat ja teknologian siirto Neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen on ilmastonmuutoshankkeita luokiteltu tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin, jotta erilaisiin ilmastonmuutostoimiin osoitettujen rahoitusosuuksien tasosta saataisiin selvempi kuva. Tässä on käytetty aiempaa enemmän ns. Rion tunnusmerkkejä (Rio Markers) hankkeiden ilmastonmuutososioiden tunnistamiseksi. Kehitysmaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä ulkoisen yhteistyöohjelman kehitysyhteistyöhankkeista osoitetut EY:n rahoitusmäärärahat 4 ovat jatkuvasti kasvaneet. Ne olivat vuonna miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa 5. Nämä hankkeet eivät ole puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien merkitys on kasvanut jatkuvasti, kuten tälle alalle sidottujen rahoitusvarojen kasvu osoittaa 6. Syyskuun 10. päivänä 2009 annetussa tiedonannossa Kansainvälisen ilmastorahoituksen vahvistaminen: Eurooppalainen malli Kööpenhaminan sopimusta varten esitetään malli kansainvälisen rahoituksen lisäämiselle, jotta kehitysmaita voidaan auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tiedonannossa tunnustetaan, että rahoitus on keskeinen kysymys, kun Kööpenhaminassa pyritään kunnianhimoiseen sopimukseen. Tarjolla on useita uusia rahoitusmekanismeja ja aloitteita, joissa tuetaan ilmastonmuutokseen kohdistuvaa lisääntynyttä kiinnostusta. Esimerkkejä ovat energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF), maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma (GGCA) ja EU:n ja AKP:n energia-alan väline. Viimeksi mainitulla on erilainen soveltamisala, mutta se vaikuttaa yhtä merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutos oli näkyvä aihealue EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. Ohjelmassa on useita aloitteita ja hankkeita, joiden erityistavoitteena on avustaa kehitysmaita ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Ns. liitteeseen I kuulumattomissa maissa sijaitsevat instituutiot Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta, Bryssel , KOM(2008) 748 lopullinen. Building a European marine knowledge infrastructure: Roadmap for a European Marine Observation and Data Network, SEC (2009) 499 (lopullinen), 4. huhtikuuta Euroopan komissiolta saatu rahoitus, yhteistyötoimisto EuropeAidin hanketietokanta. Näihin lukuihin sisältyvät kolmelle UNFCCC-sopimuksen liitteessä I mainituille maalle (Venäjä, Ukraina ja Turkki) osoitetut varat. EU:n rahoitusväline kattaa siinä sekä liitteeseen I kuulumattomat että siihen kuuluvat maat. Vuonna 2004 määrä oli 3,95 miljoonaa euroa, vuonna ,8 miljoonaa euroa, vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Luvut koskevat nimenomaan sopeutumista koskevia hankkeita eivätkä sisällä hillitsemiseen liittyviä hankkeita, joissa on sopeutumista koskeva osio. Sen vuoksi kaikkia sopeutumistoimia koskeva kokonaisluku on todennäköisesti suurempi. FI 11 FI
13 ovat saaneet 19,3 miljoonaa euroa EY:n rahoitustukea tutkimustoimiin vuodesta Tutkimus ja järjestelmällinen seuranta EY:n tasolla on neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen ollut merkittävää kehitystä ilmastonmuutostutkimuksessa, erityisesti vuonna 2007 aloitetussa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa. Seitsemännen puiteohjelman kokonaistalousarvio on 50,52 miljardia ajalla , mikä on 65 prosenttia enemmän kuin kuudennessa puiteohjelmassa keskimääräisesti vuosittain. Seitsemäs puiteohjelma on laajempi ja yhdennetympi, ja siinä on neljä pääasiallista alaa, Yhteistyö, Ihmiset, Ideat ja Valmiudet (sekä viides, Euratomin aihealue, jossa on varattu 2,75 miljardia euroa ydinalan tutkimukseen). Kestävä kehitys on yhdennetty kaikkeen EY:n tutkimukseen sekä kohteena että tavoitteena. Tärkeimmässä osiossa, Yhteistyö (64 prosenttia puiteohjelman talousarviosta), on kymmenen aihealuetta, muun muassa Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) 7, jolle on osoitettu 1,89 miljardia euroa ajalle Siitä 14 prosenttia, jota on rahoitettu vuodesta 2007, liittyy ilmastontutkimushankkeisiin, ilmastojärjestelmään, ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseen ja vaihtoehtojen tunnistamiseen muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan esimerkiksi Yhteistyö-osion aiheisiin Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES), energia, liikenne, maatalous ja kalastus kuuluvia tutkimushankkeita. Nämä myötävaikuttavat ilmastojärjestelmän tutkimukseen, ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja vaihtoehtojen tunnistamiseen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten. Muita ilmastoon liittyviä tutkimushankkeita rahoitetaan seitsemännen puiteohjelman osioista Ihmiset, Ideat ja Valmiudet. EY:n puiteohjelmasta ilmastotutkimukseen osoitetut määrärahat arvioidaan lähes 570 miljoonaksi euroksi vuodesta Tutkimushankkeille on osoitettu GMES-alalla 1,43 miljardia seitsemännestä puiteohjelmasta, energia-alalla 2,35 miljardia euroa, liikenteen alalla 4,16 miljardia euroa sekä maatalouden ja metsänhoidon alalla 1,93 miljardia euroa. Nämä hankkeet ovat erityisen tärkeitä tuettaessa tutkimusta, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tavoitteena on myös kehittää sopivia teknologioita. Suuri osa näiden alojen tutkimuksesta liittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Euroopan unioni on laatinut strategisen suunnitelman nopeuttaakseen kustannustehokkaiden vähähiilisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa ja toteuttaakseen ohjelmat tehokkaammin. 7 Kuudennessa puiteohjelmassa ilmastonmuutostutkimusta rahoitettiin pääasiassa osiosta Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Erityistoimenpiteillä tuettiin myös kansainvälistä yhteistyötä useissa ympäristön ja ekosysteemien kestävyyteen ja elintarvikehuoltokysymyksiin liittyvissä hankkeissa. Nämä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamia välittömiä ongelmia kehitysmaissa. FI 12 FI
14 Vuonna 2007 hyväksytyn strategisen energiateknologiasuunnitelman (SETsuunnitelma) mukaan vähähiilisten teknologioiden tutkimuksessa keskitytään sellaisiin teknologioihin, jotka parhaiten tukevat EU:n tavoitteiden (20 prosenttia lisäystä energiatehokkuuteen, 20 prosentin osuus uusiutuvia energialähteitä, 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä) vuoteen 2020 mennessä. SET-suunnitelmassa hyödynnetään pääasiassa seitsemännen puiteohjelman Energia-osion määrärahoja. Seitsemännestä puiteohjelmasta osoitetun rahoituksen lisäksi on vuonna 2009 hyväksytty Euroopan talouden elvytysohjelmassa tuulienergiaan 565 miljoonan euron ja hiilen talteenottoon ja varastointiin miljoonan euron lisätalousarvio käytettäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Muita ehdotuksia SET-suunnitelman täydentämiseksi on valmisteltavana. Seitsemännessä puiteohjelmassa on otettu käyttöön uusi työkalu, yhteiset teknologia-aloitteet 8, joissa yhdistetään yksityissektorin investointeja ja/tai kansallista ja EY:ltä saatavaa julkista rahoitusta. Puhdas taivas- (Clean Sky) sekä vety- ja polttokennoyhteisaloitteissa pyritään suoraan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmailu-, pintaliikenne- ja kiinteästi sijoitetuissa sovelluksissa. Kansainvälinen yhteistyö on seitsemännessä puiteohjelmassa kaikkialla mukana, ja kuka tahansa kolmannesta maasta oleva tutkija tai laitos voi osallistua puiteohjelman ehdotuspyyntöihin. Yhteistyöohjelmassa on lisäksi erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön tarkoitettuja hankkeita. Toistaiseksi noin kuusi prosenttia kaikista osanottajista on kolmansista maista, myös kehitysmaista. EY:n yhteisessä tutkimuskeskuksessa tehty ilmastotutkimus (kokonaistalousarvio seitsemännessä puiteohjelmassa 1,75 miljardia euroa) on tukenut EY:n ilmastonmuutospolitiikkoja ja lisännyt tieteellistä tietämystä ilmastonmuutoksesta. On myös perustettu Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tarkoituksena edistää johtavien tutkijoiden itse ehdottamaa uraauurtavaa tutkimusta. Euroopan tutkimusneuvosto toimii kansallisena tutkimusneuvostona EY:n tasolla ja vastaa myös hankkeiden toteuttamisesta Opetus, koulutus ja valistus Tärkeimpiä kehityssuuntia EY:ssä neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen ovat ilmastonmuutosta koskevat yleisön tietoisuutta herättävät kampanjat ilmastonmuutoskampanja kestävän energian Eurooppa -kampanja ilmastokampanja (Climate Action Campaign) Yhteisiä teknologia-aloitteita toteuttavat erityisrakenteet ovat riippumattomia oikeushenkilöitä, joilla on erityistalousarvio ja -henkilöstö. Euroopan komissio on perustajajäsen kussakin yhteisessä teknologiaaloitteessa, ja sillä on veto-oikeus useissa ennalta määritellyissä asioissa. FI 13 FI
15 pormestareiden energia- ja ilmastosopimus (vuodesta 2008 eteenpäin) uusi aikuiskoulutusohjelma ( ), jossa on yhä enemmän ilmastonmuutokseen liittyviä valistus- ja koulutushankkeita Eurobarometri-yleisötutkimukset eurooppalaisten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen (vuosina 2008 ja 2009) lapsille suunnattu ekoagentti-verkkosivusto (vuodesta 2008 eteenpäin) On myös kehitetty runsaasti internetpohjaisia välineitä ja työkaluja yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja tiedon antamiseksi ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2009 perustettiin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), jonka tehtävänä on tukea uusia tapoja luoda ja edistää innovaatioita Euroopassa. Kestävä energiatalous ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat EIT:n ensisijaisia toiminta-aloja. EY:n viides kansallinen tiedonanto sisältyy kokonaisuudessaan työasiakirjaan, jossa on neljä osaa (osat 1, 2 a, 2 b ja 3). FI 14 FI
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM (2006) 40 lopullinen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2006 (05.09) (OR. fr) 6294/06 SAATE Lähettäjä: ENV 78 ENER 42 FISC 30 ONU 16 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0258/36. Tarkistus. Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
8.9.2017 A8-0258/36 36 1 artikla 1 kohta -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla 2 kohta (uusi) Nykyinen teksti 2. Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2016 COM(2016) 395 final 2016/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2016 COM(2016) 183 final 2016/0094 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ICAO:n elinten laatimaan kansainvälisestä ilmailusta aiheutuvia
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
Lisätiedot8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8772/16 AGRI 247 CLIMA 45 ENV 275 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8534/16 Asia: Maatalous
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
Lisätiedot7495/17 team/ht/hmu 1 DGG 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7495/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat ECON 223 ENV 276 CLIMA 67 N
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.3.2019 C(2019) 1839 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 12.3.2019, asetuksen (EU) N:o 389/2013 muuttamisesta Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden teknisen
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2015 609/2015 Ilmastolaki Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. huhtikuuta 207 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 207/006 (NLE) 7725/7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 73 ENV 294 MI 278 DEVGEN 48 ONU 47 NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 10. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotPariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen
Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen
Lisätiedot3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.
Información recopilada por el CEDIL el día 24 de enero del 2017 de http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150609 609/2015 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska 1 Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
Lisätiedot(COM(2017)0054 C8-0028/ /0017(COD))
8.9.2017 A8-0258/43 43 Remo Sernagiotto, Branislav Škripek, John Procter, Evžen Tošenovský, Daniel Dalton, Bernd Lucke, Joachim Starbatty, Bernd Kölmel, Bas Belder, Amjad Bashir, Izaskun Bilbao Barandica,
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotIlmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa
Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia
LisätiedotGlobaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto
Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteenä talous- ja rahoituskomitean laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. lokakuuta 2014 (OR. en) 13844/14 ECOFIN 873 ENV 845 ENER 434 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea (Coreper
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EDISTYMINEN KIOTON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.11.2009 KOM(2009)630 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EDISTYMINEN KIOTON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA (järjestelmästä
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotEU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1
EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/2005(INI) 17.3.2008 MIETINTÖLUONNOS Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (2008/2005(INI)) Teollisuus-, tutkimus-
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 16.7.2013 B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Varsovan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta
9.12.2015 A8-0341/61 61 2 kohta 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa energiaunioniin liittyvissä lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä,
LisätiedotKööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä
Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 18.7.2008 2008/0013(COD) TARKISTUKSET 824-827 Mietintöluonnos Avril Doyle (PE407.778v01-00) ehdotuksesta
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2017 (OR. en) 8703/17 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 2. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D050685/01 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotA8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta
11.1.2018 A8-0392/337 337 Johdanto-osan 7 kappale (7) Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia.
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka
Lisätiedot14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECON 1015 ENV 696 CLIMA 148 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia:
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotMitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?
Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. syyskuuta 2017 (OR. en) 7094/12 DCL 1 RECH 71 ATO 27 CH 10 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN 1 Asiakirja: 7094/12 Päivämäärä: 29. helmikuuta 2012 Muuttunut jakelu:
LisätiedotBryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2016 COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS Kertomus, jolla helpotetaan Euroopan unionin sallitun päästömäärän laskemista, sekä kertomus, jolla helpotetaan unionin, sen jäsenvaltioiden
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
Lisätiedot14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2017 (OR. en) 14148/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. marraskuuta 2017 Vastaanottaja: Asia: Valtuuskunnat
LisätiedotMatti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen
U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotEU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö
EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö Vertailutason julkistamistilaisuus 12.12.2018 LULUCF -asetus kytkee maankäyttösektorin EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikkaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final 2014/0151 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2016 COM(2016) 42 final 2016/0021 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä FI FI PERUSTELUT Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman
Lisätiedot