EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EDISTYMINEN KIOTON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009)630 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EDISTYMINEN KIOTON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA (järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan nojalla vaadittu kertomus) {SEK(2009)1581} FI FI

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO TOTEUTUNUT EDISTYS VUOSINA Kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunnat Kasvihuonekaasuintensiteetit ja asukaskohtaiset päästöt vuonna Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 verrattuna vuoteen Päästöjen kehitys tärkeimmillä taloussektoreilla ENNUSTETTU EDISTYMINEN KOHTI KIOTON TAVOITETTA Jäsenvaltioiden ennusteet EU EU EU Eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman täytäntöönpano EU:n päästökauppajärjestelmän (EU-ETS) toteuttaminen Ensimmäinen päästökauppakausi ( ) Toinen päästökauppakausi ( ) Yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin hyödyntäminen Tavat, joilla hallitusten suunnitellaan hyödyntävän Kioton mekanismeja Hiilinielujen hyödyntämissuunnitelmat TILANNE EHDOKASMAISSA FI 2 FI

4 1. YHTEENVETO Hyvää edistystä Kioton tavoitteiden ( ) saavuttamisessa Euroopan yhteisön 15 ensimmäistä jäsenvaltiota sitoutuivat Kioton pöytäkirjassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 8 prosenttia perusvuoden tasoista vuosiin mennessä 1. Viimeisten saatavilla olevien inventaariotietojen (vuodelta ) mukaan EU-15-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat laskeneet jo kolmantena peräkkäisenä vuonna, ja ne olivat 5 prosenttia alhaisemmat kuin perusvuonna, kun huomioon ei oteta maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF). Kasvihuonekaasupäästöt ovat EU-15-maissa laskeneet samalla kun talous on kasvanut merkittävästi. EU-15:n BKT on vuodesta 1990 kasvanut lähes 44 prosenttia. EU-15-maiden kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 1,6 prosenttia vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006, kun samalla EU-15:n talouskasvu oli 2,7 prosenttia. Esimerkiksi kuvassa 1 esitetyt ennusteet 3 viittaavat siihen, että EU-15-maat saavuttavat Kioton tavoitteensa. Arvioitaessa jälkikäteen 4 ympäristöpolitiikan vaikutusta EU-15-maiden kasvihuonekaasupäästöihin vuosina havaitaan, että ne ovat vähentyneet 7,6 prosenttia (noin 350 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Kuva 1: EU-15:n toteutuneet ja ennustetut päästöt Mt CO2 eq EU-15 emissions EU-15-maiden nykytoimenpiteet EU-15-maiden tavoite (Kioto) Ei toteuteta mitään toimenpiteitä Valtioiden käyttämät Kioton mekanismit Hiilinielut Päästöoik. ja hyv., joita EU-ETS-alat ovat hankkineet EU-15-maiden lisätoimenpiteet Huom. Nuolet perustuvat vuosien keskiarvoon eivätkä siksi vastaa tarkkaan päästöennusteiden vuoden 2010 arvoja. Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Euroopan komissio. Viisi jäsenvaltiota (Ranska, Saksa, Kreikka, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on suunnitellut päästönsä sitoumuskaudella nykyisten toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden FI 3 FI

5 avulla siten, että ne voivat saavuttaa tavoitteensa. Kun otetaan huomioon kaikki toimenpiteet, myös hiilinielut ja päästöhyvitykset, joita valtiot ja EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimialat hankkivat, vielä yhdeksän muuta jäsenvaltiota saavuttaa todennäköisesti taakanjakoon kuuluvan tavoitteensa. Tällä hetkellä vain yhdellä jäsenvaltiolla (Itävallalla) arvellaan olevan vaikeuksia täyttää kasvihuonekaasujen vähennyssitoumuksensa. Ennusteet eivät kuitenkaan heijasta nykyistä talouden taantumaa eivätkä viimeisintä ennustetta BKT:n kehityksestä, ja ne on sen vuoksi ehkä yliarvioitu. EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutuksen arvioinnissa käytettävän menetelmän on oltava luotettava, ja sitä on vielä parannettava. Tässä kertomuksessa esitetty EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus voi siksi olla arvioitu liian suureksi. EU-15-maat etenevät hyvin Kioton tavoitteiden saavuttamisen suuntaan, ja niiden yhteistavoite tullaan saavuttamaan yhteisesti. Nykyennusteiden mukaan päästään jopa parempaan tulokseen. Useimmissa 12 uudessa jäsenvaltiossa päästöjen ennustetaan lisääntyvän vuosien 2007 ja 2010 välillä, mutta yhdeksän niistä maista, joilla on Kioton tavoite 5, ennustetaan saavuttavan tai ylittävän Kioton tavoitteensa pelkästään nykyisiä toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä käyttämällä. Slovenia arvioi saavuttavansa tavoitteensa, kun kaikista nykyisistä ja suunnitelluista toimenpiteistä saadaan odotetut tulokset. Koko EU:n (EU-27) kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna ,5 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna, kun huomioon ei oteta LULUCF:sta johtuvia päästöjä ja poistumia, ja 1,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna EU-27:n talous kasvoi 2,9 prosenttia vuosina Lisäksi vuoden 2008 alustavien tietojen mukaan 6 EU-15-maiden päästöt vähenivät 1,2 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee, että päästöt olivat 6,2 prosenttia vertailuvuoden tasoja pienemmät. EU-27:n päästöjen arvioidaan vähentyneen 1,1 prosenttiyksikön, ja ne ovat 13,6 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna. Luvut heijastavat maailmanlaajuisen talouslaman vaikutuksia, mikä ei vielä näkynyt vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästötiedoissa. Uusia toimenpiteitä, joiden on määrä auttaa EU:n vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Joulukuussa 2008 hyväksyttiin Euroopan komission tammikuussa 2008 ehdottama ilmasto- ja energialainsäädäntökokonaisuus 7. Ensimmäistä kertaa on annettu sarja säädöksiä, jotka muodostavat yhdennetyn ja kunnianhimoisen toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden kokonaisuuden, jonka avulla pyritään käsittelemään ilmastonmuutosta vuoteen 2020 ja sen yli. Vuodesta 2013 eteenpäin EU:n kokonaistyö kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 20 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä jaetaan EU:n päästökauppaan kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien toimialojen välillä seuraavasti: a) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla toteutetaan 21 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta; b) EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla toteutetaan noin 10 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta. Tämä johtaa 20 prosentin kokonaisvähennykseen vuoden 1990 tasosta, mikä vastaa 14 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasosta. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilta aloilta edellytetään suurempaa vähennystä, koska on kustannustehokkaampaa FI 4 FI

6 vähentää päästöjä päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla kuin muilla aloilla, jotka eivät siihen kuulu. EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat alat edustavat tällä hetkellä noin 60 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä EU:ssa. Pääsääntöisesti on jäsenvaltioiden omalla vastuulla määritellä ja toteuttaa toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä näillä aloilla, vaikka niiden päästövähennyksiin pyritään myös useilla EU:n laajuisilla toimenpiteillä esimerkiksi energian hyötysuhdevaatimusten, autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja jätehuollon aloilla. Näillä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla on jäsenvaltioille asetettu maakohtaisia tavoitteita sen mukaan, mitkä ovat nykyisten ja ennakoitujen asukaskohtaisten BKT-arvojen suhteelliset tasot. Uusiin ilmasto- ja energia-alan toimenpiteisiin kuuluvat myös oikeudellisesti sitovat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi energiavalikoimassa vuoteen 2020 mennessä, uudet säännöt hiilen talteenotosta ja varastoinnista, uudet säännöt ympäristötuista sekä autoista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja laadukkaammat polttoaineet. Kuvasta 2 näkyy, että jäsenvaltioiden ennusteet vuodelle 2020 eroavat huomattavasti EU:n vuoden 2020 tavoitteista (jäsenvaltioilla -20 % ja EU:lla -30 %), mikä edellyttää EU:lta vuoden 2012 jälkeen paljon nopeampaa päästöjen vähentämistä kuin kaudella Todellisesta tavoitteesta riippuen vuoteen 2020 mennessä on päästävä perustasoskenaarioon verrattuna päästöjen vähennykseen, joka on miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. EU:n ja jäsenvaltioiden on siis pantava uusi lainsäädäntö täytäntöön mahdollisimman pian. Kuva 2: EU-27:n toteutuneet ja ennustetut päästöt Ensimmäinen sitoutumiskausi Vuoden 2012 jälkeen Ensimmäinen sitoutumiskaus EU-maan päästöt EU-27:n lisätoimenpiteet Primes-GAINS, perustasoennuste EU-27:n 20 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä EU-27:n 30 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä EU-27:n nykytoimenpiteet vuodesta 2013 FI 5 FI

7 EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmä EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat alat 3Gt 3Gt - 10% - 10% 3Gt 2Gt Muutosnopeus: -1.74% p.a.. -21% 2Gt 2Gt 1Gt 1Gt 1Gt Huom. Kuvioon sisältyy Primes-GAINS -perustason ennusteiden vuoden 2007 päivitys. Edellä olevat EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia ja sen ulkopuolelle jääviä toimialoja koskevat kuviot ovat karkeita arvioita. Lopulliset luvut esitetään direktiivin 2009/29/EY 9 ja päätöksen 406/2009/EY 10 asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Euroopan komissio. 2. TOTEUTUNUT EDISTYS VUOSINA Kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunnat EU:n kasvihuonekaasupäästöjen yleistä kehityssuuntaa ohjaavat kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka aiheuttavat noin kolmanneksen EU-27:n kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden kahden jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 vähentyneet yhteensä 394 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 1990 verrattuna. Suotuisa kehitys Saksassa (-21 prosenttia vuosina ) johtuu pääasiassa viiden uuden osavaltion talouden rakenneuudistuksesta Saksan yhdistymisen jälkeen ja yhä paranevasta sähkö- ja lämpövoimaloiden hyötysuhteesta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa (-17 prosenttia vuosina ) johtui etupäässä energiamarkkinoiden vapautumisesta ja sen seurauksena öljyn ja hiilen vaihtumisesta kaasuun sähköntuotannossa sekä apidiinihapon tuotannon dityppioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä. Kolmanneksi ja neljänneksi eniten päästöjä tuottavat Italia ja Ranska, joiden molempien osuus on 11 prosenttia. Italian kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 noin 7 prosenttia suuremmat kuin vuonna Italian kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen vuodesta 1990 johtuu etupäässä maantieliikenteestä, sähkön- ja lämmöntuotannosta ja öljynjalostuksesta. Ranskan vuoden 2007 päästöt olivat 6 prosenttia pienemmät kuin vuonna Adipiinihapon tuotannosta aiheutuvia dityppioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään tuntuvasti, mutta tieliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyivät voimakkaasti vuosina Espanja on EU-27:n viidenneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, ja sen osuus EU-27:n kasvihuonekaasupäästöistä on 9 prosenttia. Kuudennella sijalla on Puola 8 prosentin FI 6 FI

8 osuudella. Espanjan päästöt kasvoivat 54 prosenttia vuosina Tämä johtuu suureksi osaksi maantieliikenteen, sähkön ja lämmön tuotannon sekä valmistusteollisuuden päästöjen kasvusta. Puolan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 13 prosenttia vuosina (vähennys on 29 prosenttia verrattuna perusvuoteen, joka on Puolan tapauksessa 1988). Suurin syy päästöjen vähenemiseen Puolassa kuten muissakin Itä-Euroopan jäsenvaltioissa oli energiaa tuhlaavan raskaan teollisuuden alasajo ja talouden yleinen rakennemuutos 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Huomattava poikkeus oli liikenne (etenkin tieliikenne), jonka päästöt kasvoivat. Kahdeksan jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 suuremmat kuin perusvuonna. Muiden 17 jäsenvaltion päästöt olivat perusvuotta pienemmät. Kypros ja Malta eivät ole sitoutuneet päästöjen vähennyksiin Kioton pöytäkirjan nojalla. Päästöt olivat niissä vuonna 2007 suuremmat kuin vuonna Kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen muutos perusvuodesta vuoteen 2007 vaihtelee -53,4 prosentista (Latvia) +52,6 prosenttiin (Espanja) Kasvihuonekaasuintensiteetit ja asukaskohtaiset päästöt vuonna 2007 Kasvihuonekaasupäästöt ovat EU-15:ssa ja EU-27:ssä laskeneet samalla kun talous on kasvanut merkittävästi. Tämä osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ei ole täysin seurannut BKT:n kasvua EU-15-maissa vuodesta 1993 lähtien ja EU-27-maissa vuodesta 1996 lähtien. Vuosina BKT kasvoi EU-27-maissa 45 prosenttia, kun päästöt vähenivät 9 prosentilla. EU-15-maissa BKT kasvoi 44 prosenttia, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 4 prosenttia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Kyprosta, Portugalia ja Espanjaa lukuun ottamatta ovat vähentäneet päästöjään merkittävästi samalla kun niiden talous kasvoi voimakkaasti vuosina Voimakasta talouskasvua ja samalla päästöjen vähennystä havaittiin erityisesti Keski- ja Itä- Euroopan jäsenvaltioissa, missä tämä kehitys johtui valmistusteollisuuteen painottuvan tehottoman raskaan teollisuuden muutoksista. Kuva 3: EU-15:n ja EU-27:n kasvihuonekaasuintensiteetti sekä EU-15:n BKT, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt FI 7 FI

9 140 Indeksi (1990=100) Hiilidioksidipäästöt BKT Energiankulutus EU-15-maiden kasvihuonekaasut/bkt EU-27:n kasvihuonekaasut/bkt 27 EU-maan päästöt asukasta kohti vuonna 2007 olivat keskimäärin 10,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. EU-15-maissa keskiarvo oli 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohti, mikä tarkoittaa 0,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnin vähennystä vuodesta 2006 tai 1,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnin vähennystä vuodesta Kasvihuonekaasupäästöissä asukasta kohti on kuitenkin havaittavissa merkittäviä eroja Euroopan maiden välillä. Asukaskohtaiset päästöt korreloivat kunkin maan energiaintensiteettiin ja energialähteiden valikoimaan (ks. myös työasiakirjan kuva 2) luvulla asukaskohtaiset päästöt vähenivät koko EU:ssa. Vuosina ne vähenivät EU-15-maissa 5,1 prosenttia, mutta lisääntyivät 7,1 prosenttia EU-12-maissa. Vuosina asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät eniten Espanjassa, Portugalissa, Kyproksella ja Maltalla Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006 Vuosina päästöt vähenivät 27 maan EU:ssa 59,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (1,2 prosenttia). EU-15-maissa ne vähenivät 64,0 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (1,6 prosenttia), ja muissa jäsenvaltioissa päästöt lisääntyivät hieman eli 4,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (0,6 prosenttia). Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät tai pysyivät ennallaan kaikissa EU-15-maissa Kreikkaa ja Espanjaa lukuun ottamatta. Päästöt lisääntyivät useimmissa EU-12-maissa Unkaria, Puolaa, Romaniaa ja Slovakiaa lukuun ottamatta. Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Italian vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennykseen oli merkittävä. Saksan osuus oli -23,9, Yhdistyneen kuningaskunnan -11,2, Ranskan -10,6 ja Italian -10,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vähennys johtui etupäässä siitä, että kotitalouksissa ja palveluissa käytettiin vähemmän kaikentyyppisiä polttoaineita. Tämä taas johtui siitä, että Euroopassa oli vähemmän lämmitystarvetta, koska talvi 2007 oli tavallista lämpimämpi. Toinen syy oli polttoaineiden hintojen nousu. Kaikki edellä mainitut neljä maata ilmoittivat valmistusteollisuuden energiankäytöstä aiheutuvien FI 8 FI

10 päästöjen vähenneen merkittävästi. Saksan päästöt vähenivät eniten leudon talven, arvonlisäveron korotuksen ja kotitalouksien polttoaineiden hintojen huomattavan nousun ansiosta. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyivät eniten Espanjassa (9,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), Kreikassa (3,8) ja Bulgariassa (4,2 ). Kaikissa kolmessa maassa ratkaiseva tekijä oli julkisen sektorin sähkön kulutuksesta ja lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Päästöt lisääntyivät suhteellisesti eniten Virossa (2,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, 15 prosenttia), mikä johtui siitä, että sähköntuotanto tavanomaisista lämpövoimaloista nousi 25 prosenttia. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyivät merkittävästi myös Liettuassa (1,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia) ja Tšekissä (1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Maantieliikenteen päästöt kasvoivat edelleen useimmissa maissa. EU-15-maiden (erityisesti Tanska, Irlanti ja Kreikka) lisäksi suurimpia lisäyksiä raportoitiin Sloveniassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Latviassa, missä lisäykset johtuvat liikenteen määrän kasvusta. Bulgariassa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Portugalissa maantieliikenteen päästöt vähenivät hieman. Tästä johtuu, että maantieliikenteen päästöt nousivat 27 maan EU:ssa vain yhden prosentin, ja tasot vakiintuivat EU-15-maissa. Tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä, jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pysyisivät kurissa tulevina vuosina. Kansainvälisestä lento- ja meriliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2007 edelleen. Nousu oli 27 maan EU:ssa 1,8 prosenttia. Näiden toimialojen päästöt eivät nykyisellään kuulu Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Meriliikenteen päästöt 27 maan EU:ssa lisääntyivät 1,8 ja lentoliikenteen päästöt 3,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia Päästöjen kehitys tärkeimmillä taloussektoreilla Kuvasta 4 näkyy, että tärkeimmät sektorit ovat energia (tuotanto ja käyttö) sekä liikenne, jotka yhdessä vastaavat 80 prosentista EU-15-maiden kokonaispäästöistä vuonna Liikenteestä aiheutuu 21 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä, maataloudesta 9 prosenttia, teollisuusprosesseista 8 prosenttia ja jätteistä 3 prosenttia. Liikenteen päästöt ovat osittain tehneet tyhjäksi energia-alalla, maataloudessa, teollisuusprosesseissa ja jätealalla saavutetut vähennykset (lisää yksityiskohtaisia tietoja on työasiakirjassa). Kaiken kaikkiaan vuoteen 1990 verrattuna EU-15-maissa päästöt energia-alalla (tuotanto ja käyttö, liikennettä lukuun ottamatta) vähenivät 7 prosenttia; liikenteessä lisääntyivät 24 prosenttia; teollisuusprosesseissa vähenivät 11 prosenttia, mikä johtuu etupäässä adipiinihappotuotannon sekä halogenoitujen hiilivetyjen ja rikkiheksafluoridin tuotannon päästöjen vähenemisestä; maataloudessa vähenivät 11 prosenttia nautakarjan määrän vähenemisen ja lannoitteiden ja lannan vähäisemmän käytön seurauksena; jätealalla vähenivät 39 prosenttia hoidettujen kaatopaikkojen metaanipäästöjen vähenemisen ansiosta. FI 9 FI

11 Kuva 4: EU-15-maiden kasvihuonekaasupäästöjen muutokset aloittain ja toimialojen osuudet Kasvihuonekaasupäästöjen muutokset Energiantuotanto Energiankäyttö Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteet Liuottimet ym. Ennustettu muutos nykytoimenpiteillä Energiantuotanto Energiankäyttö Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteet Liuottimet ym. Ennustettu muutos nykyisillä ja lisätoimenpiteillä Energiantuotanto Energiankäyttö Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteet Liuottimet ym. -50% -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% -39% -24% -15% -11% -11% -13% -8% -10% -12% 0% -7% -2% -2% -8% -2% 1% 1% 4% 15% 15% 24% FI 10 FI

12 Lähde: Euroopan ympäristökeskus FI 11 FI

13 3. ENNUSTETTU EDISTYMINEN KOHTI KIOTON TAVOITETTA 3.1. Jäsenvaltioiden ennusteet 8 Kasvihuonekaasupäästöjen ennusteissa otetaan mukaan EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus. Tämän vaikutuksen arviointimenetelmää on kuitenkin vielä parannettava, sillä tarkempien ennusteiden teko edellyttää luotettavia menetelmiä ja oletuksia. Tämä otetaan huomioon ja ensi vuonna tutkitaan, miten EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusta voidaan parhaiten arvioida ja ennustaa ja miten menetelmiä olisi parannettava seurantajärjestelmästä tehdyn päätöksen tarkistuksen yhteydessä EU-15 Kuvassa 5 esitetään ennusteet päästökauppajärjestelmään kuulumattomille toimialoille ja arvioidaan ennustettujen päästöjen ja kyseisten toimialojen tavoitteiden väliset erot. Nykyisiin kansallisiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin, mukaan luettuna EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus kotimaisiin päästöihin, perustuvat kaikille toimialoille yhdistetyt ennusteet osoittavat, että EU-15:n kasvihuonekaasupäästöt ovat sitoumuskaudella 6,9 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna (etäisyys Kioton tavoitteesta 1,1 prosenttia). Kun huomioon otetaan lisäksi (1) se, että hallitukset käyttävät Kioton mekanismeja, joista odotetaan saatavan vielä 2,2 prosentin päästövähennys, ja (2) Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuneet kokonaispoistumat EU-15-maissa, mikä vastaa 1,0 prosentin vähennystä, ja (3) se, että päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimialat hankkivat päästöoikeuksia ja hyvityksiä, mikä vastaa 1,4 prosentin vähennystä, EU-15-maiden ennustetaan vähentävän päästöjään sitoumuskaudella jopa enemmän kuin 8,0 prosenttia, mikä ylittää Kioton tavoitteen (-8 prosenttia). Jos oletetaan, että kaikista toimenpiteistä saadaan halutut tulokset, saattaisivat kasvihuonekaasupäästöt vähentyä kaikkiaan 13,1 prosenttia kyseisellä sitoumuskaudella perusvuoden tasoihin verrattuna (mukaan luettuna kotimaisten lisätoimenpiteiden -1,6 prosentin vaikutus). EU:n kunnianhimoinen vähennystavoite on kuitenkin 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990, ja on varmistettava, että tähän tavoitteeseen päästään. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi ehdottomasti varmistettava, että päästöjä vähennetään nykyisten toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden avulla ajoissa tarpeeksi, ja niiden on myös nopeutettava täydentävien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden laatimista ja täytäntöönpanoa EU-12 Muiden 12 jäsenvaltion nykyisiin kotimaisiin toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuvien yhteenlaskettujen päästöjen ennustetaan lisääntyvän vuoden 2007 jälkeen, mutta jäävän silti 29,8 prosenttia perusvuosien tasoa pienemmiksi kyseisellä sitoumuskaudella. Slovenia on ainoa EU-12-maihin kuuluva jäsenvaltio, joka aikoo investoida Kioton mekanismeihin. Slovenia, Tšekki ja Puola aikovat käyttää hiilinieluja. FI 12 FI

14 EU-27 EU-27:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ennustetaan olevan sitoumuskaudella noin 12,8 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna. Tämä ennuste perustuu jäsenvaltioiden omiin koottuihin arvioihin, joissa otetaan huomioon kaikki nykyiset kotimaiset toimintaohjelmat ja toimenpiteet, mukaan luettuna EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus kotimaisiin päästöihin. Ennustettu vähennys on 15,0 prosenttia, kun otetaan huomioon hiilinielujen vaikutukset ja valtioiden Kioton mekanismien avulla hankkimat hyvitykset. Vähennys saattaa nousta 16,5 prosenttiin, jos täydentävät toimintaohjelmat ja toimenpiteet toteutetaan ajoissa ja niiden tulos on arvioiden mukainen. Näitä päästöennusteita on tarkasteltava jo toteutettujen todellisten vähennysten valossa. Vähennys oli 9 prosenttia 27 EU-maassa ja 4 prosenttia EU-15-maissa vuosien 1990 ja 2007 välillä. Päästöjä on tulevaisuudessa vähennettävä tuntuvasti nopeammin kaikkialla EU:ssa, jotta EU voisi päästä tavoitteeseensa eli 20 tai 30 prosentin vähennykseen vuoteen 2020 mennessä. FI 13 FI

15 Kuva 5: Suhteellinen ero (ylitys tai alitus) päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla sitoumuskaudelle tehtyjen kasvihuonekaasujen päästöennusteiden ja kauden vastaavien tavoitteiden välillä; ero on laskettu nykyisten kotimaisten toimintaohjelmien ja toimenpiteiden ja täydentävien toimintaohjelmien ja toimenpiteiden, Kioton mekanismien hyödyntämisen ja hiilinielujen perusteella. (suhteessa perusvuoden päästöihin) EU-15 Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Portugali Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta -16% -9% -12% -9% -10% 0% -5% -1% 0% -1% -4% -5% -7% -1% -4% 0% -2% 0% -1% 0% 0% 2% 3% 6% 7% 9% 13% 16% 16% 17% 27% 27% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Päästötavoitteiden ylitys (-) tai alitus (+) (osuutena perusvuoden päästöistä) Ero nykytoimenpiteisiin perustuvien ennusteiden ja Kioton tavoitteiden välillä, vain ei-ets-aloilla Ero lisätoimenpiteisiin perustuvien ennusteiden ja Kioton tavoitteiden välillä (mukaan luettuina hiilinielut ja joustomekanismit), vain ei-ets-aloilla Lähde: Euroopan ympäristökeskus. FI 14 FI

16 3.2. Eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman täytäntöönpano Arvioitaessa EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion toimintaohjelmia ja toimenpiteitä yksilöitiin kahdeksan yhteistä ja yhteensovitettua toimintapolitiikkaa ja toimenpidettä (Common and Coordinated Policies and Measures, CCPMs), joiden ennustetaan mahdollistavan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen säästöjä EU:ssa. CCPM:iin kuuluvat EU:n päästökauppadirektiivi ja energiahuoltoalalla uusiutuvia energialähteitä koskeva RES-E-direktiivi (joka liittyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön edistämiseen) Liikenteessä polttoaineen laatu ja autoista peräisin olevan hiilidioksidin määrän vähentäminen ovat erittäin tärkeitä asioita. Energiakysynnän alalla mainittakoon rakennusten energiatehokkuutta, energiaverotusta ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämistä koskevat direktiivit ovat tärkeitä. Lopuksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismien ennakoidaan saavan aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen säästöjä EU:ssa. Näiden kahdeksan tärkeimmän toimintapolitiikan ja toimenpiteen lisäksi yksilöitiin viisi muuta, joiden myös ennustetaan mahdollistavan merkittäviä säästöjä kaikkialla EU:ssa (4 7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia politiikanalaa kohti). Nämä viisi toimintapolitiikkaa ovat kaatopaikkadirektiivi, uusien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimukset, pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettu direktiivi (nk. IPPCdirektiivi), kotitalouskoneiden energiamerkintöjä koskeva direktiivi ja Motor Challenge - ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa teollisuuden sähkömoottoreiden hyötysuhdetta. Suurimpia säästöjä vuoteen 2010 mennessä odotetaan EU:n päästökauppajärjestelmästä ja uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä. Jäsenvaltiot odottavat myös suuria säästöjä energian sisämarkkinoista ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanosta. Kioton joustomekanismien odotetaan myös tuovan mukanaan merkittäviä vähennyksiä. Kahdeksan tärkeintä toimintapolitiikkaa selittää 92 prosenttia kaikista toimintapolitiikoista ja toimenpiteistä aiheutuvista kokonaissäästöistä 27 valtion EU:ssa. Tämä korostaa näiden politiikkojen merkitystä jäsenvaltioiden päästöjenvähennyssitoumusten noudattamisessa. Viimeaikaiset tapahtumat Ilmastonmuutos- ja energiapaketti hyväksyttiin joulukuussa 2008, ja siihen kuuluu seuraavaa: (1) Parannettu EU:n päästökauppajärjestelmä: direktiivi 2009/29/EY 9 direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi. (2) Yhteiset pyrkimykset päästöjen vähentämiseksi aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään: päätös 406/2009/EY 10 jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Päätöksessä vahvistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jääviä kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kansalliset sitoumukset. (3) Uusiutuvia energialähteitä koskevat sitovat tavoitteet: direktiivi 2009/28/EY 11 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Direktiivissä vahvistetaan oikeudellisesti sitovat tavoitteet kullekin jäsenvaltiolle, jotta ne FI 15 FI

17 saavuttaisivat EU:n asettaman tavoitteen, joka on 20 prosentin osuus uusiutuville energialähteille EU:n energian loppukulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. (4) Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi: direktiivi 2009/31/EY 12 hiilidioksidin geologisesta varastoinnista. (5) Hiilidioksidi ja autot: asetus (EY) N:o 443/ päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Asetuksella varmistetaan, että uusista autoista peräisin olevat päästöt vähenevät keskimäärin 130 grammaan hiilidioksidia kilometriä kohti vuoteen 2015 mennessä (6) Liikennepolttoaineet: polttoaineiden laatua koskevassa direktiivissä 2009/30/EY 14 asetetaan tavarantoimittajille velvollisuus vähentää koko polttoainetuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjä 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Muita merkittäviä kehityssuuntia ovat: (7) Ilmailu: direktiivi 2008/101/EY 15 ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (8) Tieliikenne: direktiivi 2009/33/EY 16 puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttaminen 27 EU-maassa sijaitsevista EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista peräisin olevien todennettujen päästöjen kokonaismäärä vuonna 2008 oli 2,11 miljardia tonnia 17 hiilidioksidia, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna Järjestelmään kuuluvilla toimialoilla koettiin talouslama voimakkaasti, mutta päästöjen vähentyminen johtui myös vähennystoimenpiteistä, joita laitokset toteuttivat siksi, että hiilen hinta oli vakaa suurimman osan vuotta 2008 ennen laman alkua. Kuvassa 6 esitetään EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluva osuus EU:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä Ensimmäinen päästökauppakausi ( ) Ensimmäiseen päästökauppakauteen osallistui keskimäärin laitosta. Näille laitoksille jaettiin päästöoikeuksia miljoonalle tonnille hiilidioksidia vuodessa, ja ne aiheuttivat päästöjä 2 prosenttia 18 vähemmän (keskimäärin miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa). EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien sektorien osuus 27 EU-maan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli noin 43 prosenttia vuonna Lähes kaksi kolmasosaa kaikista laitoksista on luokiteltu polttolaitoksiksi 19, ja ne vastaavat yli 70 prosentista kaikista päästöistä Toinen päästökauppakausi ( ) Koko EU:n päästökatto vuosille on miljardia päästöoikeutta vuodessa, mikä on 10,5 prosenttia vähemmän kuin jäsenvaltioiden toimittamissa kansallisissa jakosuunnitelmissa alun perin ehdotettiin. Vuonna 2008 järjestelmään osallistui laitosta, ja niiden todennetut päästöt olivat 9 prosenttia suuremmat kuin niille jaetut oikeudet. FI 16 FI

18 Kuva 6: 27 EU-maan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt eriteltyinä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja siihen kuulumattomien toimialojen mukaan 5500 Vaihe I miljoonaa hiilidioksidiekivalenttitonnia EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävät alat EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimialat Huom. Kuvio on alustava arvio. Vuodelle 2008 on otettu mukaan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen alustavat arviot. Lähde: Euroopan komissio Yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin hyödyntäminen Kukin jäsenvaltio on asettanut toiseen vaiheen kansallisissa jakosuunnitelmissa ylärajan sille, kuinka paljon toimijat voivat käyttää hankepohjaisia päästöhyvityksiä (yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi). Päästökauppajärjestelmään kuuluvat laitokset saavat toisella päästökauppakaudella käyttää yhteensä enintään 278 miljoonaa sertifioitua päästöoikeutta tai päästövähennysyksikköä vuodessa. Tämä vastaa 13,4 prosenttia koko EU:n sallituista päästöistä toisella päästökauppakaudella. Toiminnanharjoittajat käyttivät vuonna ,7 miljoonaa sertifioitua päästöoikeutta tai päästövähennysyksikköä, mikä oli 3,9 prosenttia kaikista palautetuista oikeuksista. Vuodesta 2013 lähtien sertifioitujen päästöoikeuksien ja päästövähennysyksikköjen käyttöä koskevat säännöt tarkistetaan muutetun EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti Tavat, joilla hallitusten suunnitellaan hyödyntävän Kioton mekanismeja Kymmenen EU-15-jäsenvaltiota sekä Unkari ja Slovenia ovat päättäneet hyödyntää Kioton mekanismeja Kioton tavoitteidensa saavuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan kyseiset kymmenen EU-15-jäsenvaltiota aikovat hankkia 93,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa toteuttaakseen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden sitoumuksensa. Tämä vastaa noin 2,2 prosenttiyksikköä EU-15-maiden Kioto-tavoitteesta, joka on -8 prosenttia (ks. työasiakirjan taulukko 12). Mainitut kymmenen jäsenvaltiota ovat päättäneet investoida yhteensä lähes 3 miljardia euroa yksiköiden hankkimiseksi yhteistoteutuksen, puhtaan kehityksen mekanismin tai FI 17 FI

19 päästökaupan kautta. Alankomaat, Espanja, Itävalta, Luxemburg ja Portugali ovat osoittaneet suurimmat määrärahat viiden vuoden sitoumuskaudelle (Alankomaat 506 miljoonaa euroa, Espanja 409 miljoonaa euroa, Itävalta 531 miljoonaa euroa, Luxemburg 330 miljoonaa euroa ja Portugali 305 miljoonaa euroa). Slovenian määräraha on arvioitu 80 miljoonaksi euroksi. Unkari aikoo osallistua kansainväliseen päästökauppaan Hiilinielujen hyödyntämissuunnitelmat Kasvihuonekaasujen päästölähteisiin kohdistuvien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää hiilinieluja (ks. työasiakirjan taulukko 13). Nykytietojen mukaan Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 kappaleen mukaisilla metsittämistoimilla ja metsien uudistamistoimilla saadaan EU-15-maissa sidottua sitoumuskauden aikana yhteensä noin 8,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lisäksi EU-15-maat arvioivat 3 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettujen toimien sitovan hiilidioksidia 25,6 miljoonaa tonnia vuodessa sitoumuskauden aikana. Tšekki, Puola ja Slovenia arvioivat voivansa tällä tavoin sitoa 5,5 miljoonaa tonnia vuodessa sitoumuskaudella. Näissä luvuissa otetaan huomioon metsänhoidosta saatavien hyvitysten enimmäismäärä. Espanja ei ole mukana yksityiskohtaisten tietojen puuttumisen vuoksi. Jos mukaan lasketaan Espanjan kokonaisarvio, kaikilla 3 artiklan 3 ja 4 kappaleen nojalla toteutettavilla toimilla ennustetaan EU-15-maissa vähennettävän hiilidioksidipäästöjä 42,4 miljoonaa tonnia vuodessa sitoumuskauden aikana. Tämä on lähes 12,4 prosenttia EU-15:n vähennysvelvoitteesta, joka on 341 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa sitoumuskauden aikana verrattuna perusvuoden päästöihin. 4. TILANNE EHDOKASMAISSA Kroatian kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät vuosina kolme prosenttia ja vuoteen 2006 verrattuna 5,3 prosenttia. Kroatian päästöt vuonna 2007 olivat 32,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 10 prosenttia perusvuoden päästöjä vähemmän. Kroatian ennustetaan ylittävän hiukan Kioton tavoitteensa, kun otetaan huomioon nykyiset toimenpiteet ja hiilinielut, mutta se saavuttaisi ja jopa ylittäisi tavoitteensa suunniteltujen (lisä)toimenpiteiden avulla. Turkin päästöt vuonna 2007 olivat 373 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun ne vuonna 1990 olivat 170 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä vastaa 119 prosentin lisäystä ja vuoteen 2006 verrattuna 12 prosentin lisäystä. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia toimitti tammikuussa 2009 UNFCCC:n sihteeristölle toisen kansallisen tiedonantonsa, jossa oli muun muassa inventaari vuosien kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenivät noin 10 prosenttia vuosina Lisätietoja annetaan työasiakirjan 2 jaksossa. FI 18 FI