Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Best Buddies Hankesuunnitelma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Hankkeen toiminnot Kohderyhmä Yhteistyötahot Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Seuranta ja arviointi... 8 Lähteet

3 1. Hankkeen tausta Best Buddies projekti pohjautuu Raha-automaattiyhdistyksen vuosina rahoittamaan Kaveri-kampanjaan. Kaveri-kampanjan tarkoituksena oli poistaa ja hälventää kehitysvammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja, pelkoja, tiedonpuutteita ja stereotyyppisiä käsityksiä positiivisen toiminnan ja tiedotuksen kautta. Kaveri-kampanjan aikana pilotoidussa kaveritoimintamallissa, Best Buddies sissa, yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen kaveripariksi. Kavereiksi etsitään ihmisiä, joilla on yhteneväisiä vapaa-aikaan liittyviä kiinnostuksen kohteita, he asuvat lähellä toisiaan, ovat suunnilleen samanikäisiä ja samaa sukupuolta. Ainutlaatuiseksi Best Buddies -kaveritoimintamallin tekee se, että se korostaa vahvasti ihmisten tasa-arvoisuutta: kaveruudessa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja näin ollen kenellekään ei esimerkiksi makseta kaverina toimimisesta palkkaa. Best Buddies kaveritoiminnan tasa-arvoisuutta ja arkipäiväisyyttä painottava ideologia erottaa sen perinteisestä avustaja- tai tukihenkilötoiminnasta. Samalla juuri tämä vaatimus tasa-arvoisuudesta herättää pelkoja ja epäluuloja niin kehitysvamma-alan työntekijöissä kuin kehitysvammaisten henkilöiden omaisissakin. Kaveri-kampanjan aikana koettiin säännöllisesti aikoja, jolloin kehitysvammaisten nuorten mukaan saaminen kaveritoimintaan oli haastavampaa kuin vammattomien vertaisten. Kokemukset osoittavat, että ennakkoluulot kohdistuvat erityisesti tasa-arvoisen kaveruuden mahdollisuuteen: kehitysvammaisen nuoren vanhemmat saattavat epäillä vammattoman kaverin motiiveja tai sitä, löytyykö aidosti yhteistä tekemistä. Lisäksi kyseessä saattaa olla ensimmäinen kerta, jolloin kehitysvammainen nuori olisi irtaantumassa vanhemmistaan oman tekemisen pariin. Lähi-ihmisillä on usein hyvä tarkoitus heidän suojellessa omaa nuortaan, mutta osaltaan he kuitenkin heikentävät nuoren voimaantumista, osallisuutta ja itsenäistymistä. Lähi-ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hyvien esimerkkien esille nostamista sekä laadukkaan ja mallinnetun toiminnan tarjoamista kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille. Kaveri-kampanjan aikana on moninaisissa yhteyksissä vahvistunut käsitys siitä, ettei kehitysvammaisuus ole lähimainkaan arkipäiväinen asia. Tämän vuoksi asenteellisen muutoksen aikaansaaminen on erittäin työlästä ja aikaa vievää. Esimerkiksi kampanjan arvioinnissa saadut tulokset kertovat siitä, että kehitysvammaisuuteen liittyy edelleen paljon tabuja, pelkoja ja ennakkoluuloja. Asia on monelle vammattomalle nuorelle niin uusi, että he tarvitsevat aikaa käsitelläkseen omia tunteitaan ennen kuin he ovat valmiita osallistumaan. Nuoret pohtivat usein sitä, ovatko he sopivia ja riittäviä ihmisiä osallistumaan kaveritoimintaan. Tämän asenteellisen muutoksen aikaansaaminen vie aikaa, eikä onnistu lyhyen projekin puitteissa. Positiivisia indikaattoreita muutosmyötenteisyydestä ovat kuitenkin seuraavat löydökset: - Oppilaitokset suhtautuvat opiskelijoille suunnattujen kehitysvammaisuutta ja erilaisuuden teemaa käsittelevien infotilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen erittäin myönteisesti. Asia koetaan oppilaitoksissa monella tasolla positiiviseksi, eikä vähiten vastareaktiona nuorten arvojen koventumiseen. Oppilaitoksia kiinnostaa suuresti se, kuinka opiskelijat ovat osallistuneet kaveritoimintaan ja monet olisivat halukkaita olemaan tiiviimmin mukana rohkaisemassa opiskelijoita mukaan toimintaan. - Vammattomissa nuorissa on paljon henkilöitä, jotka suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti ajatukseen lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, jossa heille etsitään kehitysvammainen kaveri. Koska nämä nuoret eivät ole välttämättä koskaan aiemmin edes ajatelleet tai tiedostaneet kehitysvammaisten henkilöiden olemassaoloa, vaatii teeman sisäistäminen heillä aikaa. Kaveri-kampanjan aikana Best Buddies kaveritoimintaan lähti 2

4 mukaan useita ihmisiä, jotka olivat pohtineet asiaa jopa vuoden ennen kuin he lopulta ilmottautuivat mukaan toimintaan. Pessin (2008) mukaan nuorten joukossa onkin paljon potentiaalisia ihmisiä, jotka olisivat valmiita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Nämä ihmiset ovat toimintaan mukaan lähtiessään erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Kaveri-kampanjassa ( ) toteutettava Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi 2010 keskittyy tarkastelemaan eri sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä kaveritoiminnasta. Tietoa kerätään toimintaan osallistuneilta kavereilta, heidän vanhemmiltaan, asumisyksiköiden ja oppilaitosten henkilökunnalta sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaista toimintaan osallistuneiden nuorten Best Buddies - kaveruus on ollut eli kuinka kaveruuden tavoitteet ovat toteutuneet. Best Buddies -kaveruuden tarkoituksena on olla kahdenvälistä, tasa-arvoista, arkipäiväistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Arkipäiväisyydellä tarkoitetaan sitä, että nuoret voivat olla kaveruudessa aivan oma itsensä. Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia kaveritoiminnalla koetaan olleen toimintaan osallistuneiden nuorten elämään. Tarkastelun lähtökohtana on näkemys kaveritoiminnasta sosiaalisena innostamisena ja inkluusion edistämisen välineenä. Sosiaalinen (tai sosiokulttuurinen) innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla herkistetään ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan (Kurki 2000). Inkluusiolla puolestaan tarkoitetaan osallistamista, kaikkien mukana olemista. Oppilaitosten henkilökunnan näkemyksiä Best Buddies -kaveritoiminnan ja yleensä vapaaehtoistoiminnan merkityksestä heidän oppilaitokselleen sekä arvioita mahdollisuuksista nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön kaveritoiminnan ja oppilaitoksen välillä tullaan hyödyntämään Best Buddies projektin oppilaitosyhteistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleisesti arvioinnin avulla saadaan palautetta, jonka perusteella on mahdollista kehittää Suomen Best Buddies kaveritoiminnan mallia. Saatujen tulosten valossa pohditaan myös sitä, miten amerikkalaisen Best Buddies -mallin pilotointi Suomessa on toiminut ja minkälaisena inkluusio ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyy. Kaveri-kampanja pilotoi kansainvälistä Best Buddies -kaveritoiminnan mallia. Kansainvälisessä mallissa opiskelijat lähtevät mukaan kaveritoimintaan nimenomaan oppilaitoksensa kautta. Oppilaitokseen perustetaan Best Buddies klubi, jossa opiskelijoilla on omat tehtävänsä (esim. puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja). Klubi toimii ainakin osittain oppilaitoksen tiloissa ja kouluaikana ja sille on nimetty vastuuopettaja. Ajatuksena on, että nuoret ottavat kantaakseen vastuullisia tehtäviä ja toimivat mielipidejohtajina omassa kouluyhteisössään. Nämä kokemukset voivat myötävaikuttaa nuorten valintoihin ja menestykseen niin koulutus- kuin työuralla. Kansainvälisen mallin mukainen ajatus oppilaitoksissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta ei kuitenkaan toteutunut Suomessa, sillä perinteisesti koulumaailma ja vapaaehtoistoiminta ovat kulkeneet meillä eriytyviä polkuja pitkin. Best Buddies International (BBI) edellyttää, että toimintaa toteutetaan eri puolilla maailmaa saman mallin mukaisesti (keskustelu BBI:n kansainvälisten asioiden päällikkö Brooke Switzerin kanssa ). Tähän asti kansalliset sovellukset ovat olleet mahdollisia. Suomalaiset kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret osallistuvat edelleen harrastuksiin ja vapaa-ajan toimiin sen perusteella, onko heillä vammaa vai ei. Kaikille yhteisiä kouluja ei juurikaan ole. Tilaisuuksia luontevalle kanssakäymiselle kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten kesken ei edellenkään ole tarjolla. Best Buddies -projektin kantava ajatuksena onkin nähdä nuoret ennen kaikkea nuorina, ei kehitysvammaisina tai vammattomina ja löytää Best Buddies toimintamallin mukaisia kanavia nuorten saattamiseksi yhteen. Tämä vaatii täysin uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia toiminnan muotoja niin oppilaitoksissa kuin kunnissakin. 3

5 2. Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Best Buddies -projektin päätavoitteena on löytää erilaisia väyliä kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aidolle kohtaamiselle ja luoda Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tavoitteena on myös yhteiskunnallisen asennemuutoksen ja inkluusion eli kaikille avoimen osallistumisen lisääminen. Hankkeen tavoitteet on jaoteltu kolmeen: koko hankkeen, oppilaitosyhteistyön ja kaveritoiminnan tavoitteisiin. Koko hankkeen osatavoitteita ovat: - Lisätä kaikkien, kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aktiivisuutta ja osallistumista sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan että vapaaehtoistoimintaan. - Tukea kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja irtaantumista lapsuudenkodista omaan, itsenäiseen elämään. - Madaltaa niin vammattomien kuin kehitysvammaisten nuorten kynnystä lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan, jossa ylitetään perinteisiä sosiaalisten verkostojen rajoja. Kaveritoiminnan osatavoitteita ovat: - Vahvistaa Kaveri-projektin ( ) aikana alkanutta valtakunnallista Best Buddies - kaveritoimintaa sekä tukea mallin alueellista ja paikallista juurtumista. - Löytää tapa järjestää Best Buddies -kaveritoimintaa Suomessa tehokkaasti ja tuloksellisesti ja vakiinnuttaa se pysyväisluonteiseksi toiminnaksi. - Aktivoida nuoria hakeutumaan kehitysvamma-alalle ja vaikuttaa siihen, että kehitysvammaala nähdään opintojen ja työelämän kannalta muunakin kuin haastavana hoiva-alana. Oppilaitosyhteistyön osatavoitteita ovat: - Edistää toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja vapaaehtoistoiminnan (Best Buddies -kaveritoiminta) mielekästä nivoutumista molempia hyödyttävällä tavalla. - Saada opiskelijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sen avulla vaikuttaa positiivisesti siihen, että opiskelijat tiedostavat suvaitsevaisuuden merkityksen nyky-yhteiskunnan asettamien kovienkin arvojen paineessa. - Integroida oppilaitosten sisäisiin opetus- ja toimintasuunnitelmiin Best Buddies kaveritoimintaa ja sitouttaa oppilaitosten henkilöstöä kaveritoimintaan. 3. Hankkeen toiminnot Hankkeen toiminnot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Koko hanketta koskevat toiminnot ovat erityisesti asenne- ja viestintätyötä. Oppilaitosyhteistyössä etsitään suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia malleja, joilla maailmanlaajuista Best Buddies toimintaa voitaisiin oppilaitoksissa toteuttaa ja kaveritoiminnassa juurrutetaan toimintaa alueilta käsin toteutettavaksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi erityisesti nuorten keskuudessa. Osa-alueiden toiminnot menevät osin lomittain ja tukevat toisiaan, mutta tässä suunnitelmassa ne on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen. Koko hankkeeseen liittyvät toiminnot: 1. Asenne- ja viestintätyö. Edistetään myönteistä asennoitumista kehitysvammaisuutta kohtaan näkymällä sellaisissa medioissa, jotka on suunnattu mahdollisimman laajalle yleisölle. Hanke hakeutuu kehitysvamma- ja sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelle ja jalkautuu kansalaisten arjen keskelle. 4

6 2. Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. Kaveri-toiminnasta rakennetaan osa Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla on mahdollista myös monipuolistaa toimintatapoja ja madaltaa ulkopuolisten vapaaehtoisten osallistumista toimintaan. Kaveri-toiminnan avulla myös uusien, erityisesti nuorten jäsenien ja jäsenperheiden saaminen toimintaan lisääntyy. Toiminnan pysyessä Kehitysvammaisten Tukiliiton koordinoimana pystytään varmistamaan Best Buddies mallin toteutuminen laadullisesti kansainvälisen Best Buddies International järjestön edellyttämällä tavalla. 3. Tuotetaan tietoa Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. Kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten kokemuksia kerätään jatkuvasti yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Kokemusten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille. Kaveritoimintaan liittyvät toiminnot: 4. Pilotoidaan valtakunnallisen Best Buddies toiminnan toteuttaminen alueilta käsin. Best Buddies toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli lähtee ajatuksesta sijoittaa eri alueille työparimaisesti työskentelevät aluevastaavat. Tämä säästää taloudellisia ja ajallisia resursseja sekä juurruttaa toimintaa vahvemmin aidosti paikalliseksi toiminnaksi. Aluevastaavat kouluttavat kaveritoimintaan mukaan lähtevät vapaaehtoiset, pitävät yhteyttä ja tukevat oman alueensa kaveripareja ja järjestävät heille yhteistä toimintaa. 5. Kampanjoidaan kohderyhmän kannalta kiinnostavissa medioissa. Hankkeen internetsivut tarjoavat ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Hanke näkyy sosiaalisessa mediassa ja on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. Lisäksi ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita. Ennen kaikkea hanke toteuttaa mainstreaming-ajatusta näkymällä ja olemalla mukana siellä, missä nuoret kulloinkin liikkuvat. Oppilaitosyhteistyöhön liittyvät toiminnot: 6. Kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoja. Tuotetaan infotilaisuuksia ja koulutuksia oppilaitoksille ja rohkaistaan opiskelijoita mukaan toimintaan erilaisten ryhmämuotoisten keskustelufoorumeiden ja materiaalien avulla. Yhteistyön kautta saatavia tuloksia levitetään eteenpäin koulutuspoliittisille toimijoille (Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Nuorten Akatemia ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) ja pilottioppilaitospaikkakunnille (Helsinki, Espoo, Tampere), jotka voivat olla edistämässä tiiviimpää oppilaitosten ja vapaaehtoistoiminnan välistä yhteistyötä. Yhteistyö kuntien kanssa mahdollistuu siinä vaiheessa, kun oppilaitokset on sitoutettu kumppanuuteen. 7. Kehitetään yhteistyötä kuntien kanssa. Best Buddies kaveritoimintamallin juurruttaminen ja BBI:n edellyttämän toiminnan kehittäminen on tehtävä yhteistyössä kuntien opetus-/sivistystoimen ja nuorisotoimen kanssa. On löydettävä ja kehitettävä toiminnan muotoja, jotka tuovat kehitysvammaisia ja vammattomia nuoria yhteen. Täydellinen Best Buddies toimintamallin noudattaminen vaatisi inklusiivista koulujärjestelmää, jollaista Suomessa ei vielä ole. On kuitenkin mahdollista löytää suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia ratkaisuja, jotka toteuttavat kansainvälistä Best Buddies mallia riittävän samankaltaisesti. 5

7 4. Kohderyhmä Best Buddies projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja vammattomat vuotiaat nuoret. Toisena kohderyhmänä ovat näiden nuorten lähi-ihmiset kuten vanhemmat, huoltajat ja sisarukset sekä asumisyksiköiden ohjaava henkilökunta ja muut päivittäiset sosiaaliset verkostot. Opettajat ja muu oppilaitosten henkilökunta muodostavat projektin kolmannen kohderyhmän. Paikalliset julkisen sektorin viranomaiset, jotka vastaavat nuorison osallisuustoiminnasta ja - rakenteista alueellaan ovat neljäs kohderyhmä. 5. Yhteistyötahot Best Buddies International: kaveritoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen mentorointi. Espoonlahden lukio: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Espoon vapaaehtoisverkosto: kanava tiedottaa ja verkostoitua vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen ja kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Hesote Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen asumispalveluiden kautta. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset: kanavia tiedottaa Best Buddies - kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Me Itse ry: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Pilottialueiden kunnat: aluevastaavien löytämisessä avustaminen, aluevastaavien toiminnan tukeminen esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten kautta, tilojen käytön mahdollistaminen, tiedotuskanavat. Kunnat voidaan nimetä vasta siinä vaiheessa, kun on selvillä, mistä kaveripareja löytyy. Toiminnan lähtökohtana on aina sopivan kaveriparin/-parien löytyminen. Tampereen ammattiopisto: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. 6

8 6. Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Best Buddies hankkeen tuotokset: - Koko hanke: o Tuotetaan selvityksiä Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. - Kaveritoiminta: o Internet-sivut: Tarjotaan ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Internetsivujen tavoitettavuuden lisäämiseksi luodaan domain. o Sosiaalinen media: Hanke näkyy Facebook-verkkoyhteisössä, ylläpitää eri sidosryhmille suunnattua blogia ja vaikuttaa nuorille suunnatuilla keskustelufoorumeilla. o Tapahtumat: Hanke on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. o Kampanjatuotteet: Ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita kuten asennemuutostyötä tukeva DVD. - Oppilaitosyhteistyö: o Tuotetaan infotilaisuuksia, koulutuksia, erilaisia keskusteluryhmiä ja materiaaleja oppilaitoksille. Best Buddies hankkeen tulokset: - Koko hanke: o Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. - Kaveritoiminta: o Luodaan toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli. - Oppilaitosyhteistyö: o Kehitetään Best Buddies kaveritoiminnan ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle malli, joka mahdollistaa tiiviin ja pysyväisluonteisen toiminnan. Best Buddies hankkeen vaikutukset: - Koko hanke: o Luonteva kanssakäyminen kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten välillä lisääntyy. o Ennakkoluulot ja kiusaamisen sekä ulkopuolisuuden kokemukset vähentyvät o Erilaisuuden hyväksyminen ja keskinäinen kunnioittaminen lisääntyy. o Sekä kehitysvammaisten että vammattomien nuorten sosiaalisen osallisuuden mahdollisuudet vahvistuvat. o Nuoret tiedostavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet nykyistä laajemmin. o Kehitysvammaisten nuorten osallistumisen ja itsenäistymisen mahdollisuudet lisääntyvät. o Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistykset voimaantuvat nuoria kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan tarjonnan kautta. - Kaveritoiminta: o Kaveritoiminnan järjestäminen tehostuu ja muuttuu aikaisempaa tuloksellisemmaksi. o Nuorten asenteet muuttuvat aikaisempaa myönteisemmiksi kehitysvammaisuutta ja kehitysvamma-alalle kouluttautumista kohtaan. - Oppilaitosyhteistyö: o Oppilaitosten asenneilmapiiri muuttuu aikaisempaa suvaitsevaisemmaksi ja kurssitarjonta monipuolistuu. 7

9 7. Seuranta ja arviointi Arviointi on jatkuvaa ja sitä toteutetaan sekä sisäisenä että ulkoisena. Seurantatietoa ja saatua palautetta hyödynnetään projektin aikana ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Sisäisesti arviointia toteutetaan tekemällä Best Buddies -kaveritoiminnassa mukana olevien henkilöiden, heidän lähi-ihmistensä ja yhteistyökumppaneiden säännöllisiä kokemushaastatteluja yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Lisäksi suoritetaan vaikutuksia kartoittavia kyselyitä eri sidosryhmille hankeen toteutuksen aikana. Näiden osallistavien menetelmien avulla saatujen tulosten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille ja joiden avulla toimintaa voidaan suunnata saadun palautteen mukaisesti. Arviointia tehdään keräämällä raportointi- ja palautelomakkeet tapahtumista sekä tilastotiedoilla osallistujista ja tilaisuuksista. Projektin ohjausryhmä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallitus seuraavat projektin toteutumista säännöllisesti. Lisäksi mallinnetaan ja kuvataan hankkeen sisäistä toimintaa dokumentoimalla tehdyt linjaukset ja niiden vaikutukset. Ulkoista arviointia tehdään jatkuvaluonteisesti yhteistyössä ulkopuolisen arvioitsijatahon kanssa. Lähteet Kurki, Leena (2000) Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Oulasvirta, Taru (2010) Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi. Pessi, Anne Birgitta (2008) Vapaaehtoistyön merkitys ja vapaaehtoistyön motiivit. Vapaaehtoistyö nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentamassa. Internet-lähde ( ) 8

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Best Buddies -projekti Petra Saarinen joulukuu 2013 Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu 1. Projektin ja oppilaitosyhteistyön

Lisätiedot

Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen

Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen Mikä tämä esitys on? Esitys käsittelee Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektin

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Ennakkoluulotonta meininkiä

Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Ennakkoluulotonta meininkiä Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) ja Kaverimeininki-projektin (2014) loppuraportti Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) ja Kaverimeininki-projektin

Lisätiedot

Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti

Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kehitysvammaisten Tukiliiton

Lisätiedot

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA Kaikki tiedot löytyvät myös internetsivulta osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Sieltä löydät myös koulutukset ja vapaaehtoistoiminnan tapahtumat.

Lisätiedot

Tasavertainen kaveruus onnistuu Best Buddies -projektin (2011 2013) loppuraportti

Tasavertainen kaveruus onnistuu Best Buddies -projektin (2011 2013) loppuraportti Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) loppuraportti Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) loppuraportti Best Buddies -projekti (RAY 2011 2013), 2013

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE Asia Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä Lausunnon antaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1. Yleistä Hallituksen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009 Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Kehitysvammaisten Tukiliitto ry UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Alustavia esityksiä sääntömuutoksista: Järjestön tarkoitus Esitykset 1.-3. Sisältö III ESITYS TUKILIITON UUDISTAMISEKSI 1.

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015

Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015 Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015 KÄRKIHANKKEET - ASKELMERKKEJÄ TULEVAISUUTEEN Yhteisenä visionamme on, että Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija vuonna 2020. Olemme

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot