Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Best Buddies Hankesuunnitelma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Hankkeen toiminnot Kohderyhmä Yhteistyötahot Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Seuranta ja arviointi... 8 Lähteet

3 1. Hankkeen tausta Best Buddies projekti pohjautuu Raha-automaattiyhdistyksen vuosina rahoittamaan Kaveri-kampanjaan. Kaveri-kampanjan tarkoituksena oli poistaa ja hälventää kehitysvammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja, pelkoja, tiedonpuutteita ja stereotyyppisiä käsityksiä positiivisen toiminnan ja tiedotuksen kautta. Kaveri-kampanjan aikana pilotoidussa kaveritoimintamallissa, Best Buddies sissa, yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen kaveripariksi. Kavereiksi etsitään ihmisiä, joilla on yhteneväisiä vapaa-aikaan liittyviä kiinnostuksen kohteita, he asuvat lähellä toisiaan, ovat suunnilleen samanikäisiä ja samaa sukupuolta. Ainutlaatuiseksi Best Buddies -kaveritoimintamallin tekee se, että se korostaa vahvasti ihmisten tasa-arvoisuutta: kaveruudessa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja näin ollen kenellekään ei esimerkiksi makseta kaverina toimimisesta palkkaa. Best Buddies kaveritoiminnan tasa-arvoisuutta ja arkipäiväisyyttä painottava ideologia erottaa sen perinteisestä avustaja- tai tukihenkilötoiminnasta. Samalla juuri tämä vaatimus tasa-arvoisuudesta herättää pelkoja ja epäluuloja niin kehitysvamma-alan työntekijöissä kuin kehitysvammaisten henkilöiden omaisissakin. Kaveri-kampanjan aikana koettiin säännöllisesti aikoja, jolloin kehitysvammaisten nuorten mukaan saaminen kaveritoimintaan oli haastavampaa kuin vammattomien vertaisten. Kokemukset osoittavat, että ennakkoluulot kohdistuvat erityisesti tasa-arvoisen kaveruuden mahdollisuuteen: kehitysvammaisen nuoren vanhemmat saattavat epäillä vammattoman kaverin motiiveja tai sitä, löytyykö aidosti yhteistä tekemistä. Lisäksi kyseessä saattaa olla ensimmäinen kerta, jolloin kehitysvammainen nuori olisi irtaantumassa vanhemmistaan oman tekemisen pariin. Lähi-ihmisillä on usein hyvä tarkoitus heidän suojellessa omaa nuortaan, mutta osaltaan he kuitenkin heikentävät nuoren voimaantumista, osallisuutta ja itsenäistymistä. Lähi-ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hyvien esimerkkien esille nostamista sekä laadukkaan ja mallinnetun toiminnan tarjoamista kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille. Kaveri-kampanjan aikana on moninaisissa yhteyksissä vahvistunut käsitys siitä, ettei kehitysvammaisuus ole lähimainkaan arkipäiväinen asia. Tämän vuoksi asenteellisen muutoksen aikaansaaminen on erittäin työlästä ja aikaa vievää. Esimerkiksi kampanjan arvioinnissa saadut tulokset kertovat siitä, että kehitysvammaisuuteen liittyy edelleen paljon tabuja, pelkoja ja ennakkoluuloja. Asia on monelle vammattomalle nuorelle niin uusi, että he tarvitsevat aikaa käsitelläkseen omia tunteitaan ennen kuin he ovat valmiita osallistumaan. Nuoret pohtivat usein sitä, ovatko he sopivia ja riittäviä ihmisiä osallistumaan kaveritoimintaan. Tämän asenteellisen muutoksen aikaansaaminen vie aikaa, eikä onnistu lyhyen projekin puitteissa. Positiivisia indikaattoreita muutosmyötenteisyydestä ovat kuitenkin seuraavat löydökset: - Oppilaitokset suhtautuvat opiskelijoille suunnattujen kehitysvammaisuutta ja erilaisuuden teemaa käsittelevien infotilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen erittäin myönteisesti. Asia koetaan oppilaitoksissa monella tasolla positiiviseksi, eikä vähiten vastareaktiona nuorten arvojen koventumiseen. Oppilaitoksia kiinnostaa suuresti se, kuinka opiskelijat ovat osallistuneet kaveritoimintaan ja monet olisivat halukkaita olemaan tiiviimmin mukana rohkaisemassa opiskelijoita mukaan toimintaan. - Vammattomissa nuorissa on paljon henkilöitä, jotka suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti ajatukseen lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, jossa heille etsitään kehitysvammainen kaveri. Koska nämä nuoret eivät ole välttämättä koskaan aiemmin edes ajatelleet tai tiedostaneet kehitysvammaisten henkilöiden olemassaoloa, vaatii teeman sisäistäminen heillä aikaa. Kaveri-kampanjan aikana Best Buddies kaveritoimintaan lähti 2

4 mukaan useita ihmisiä, jotka olivat pohtineet asiaa jopa vuoden ennen kuin he lopulta ilmottautuivat mukaan toimintaan. Pessin (2008) mukaan nuorten joukossa onkin paljon potentiaalisia ihmisiä, jotka olisivat valmiita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Nämä ihmiset ovat toimintaan mukaan lähtiessään erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Kaveri-kampanjassa ( ) toteutettava Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi 2010 keskittyy tarkastelemaan eri sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä kaveritoiminnasta. Tietoa kerätään toimintaan osallistuneilta kavereilta, heidän vanhemmiltaan, asumisyksiköiden ja oppilaitosten henkilökunnalta sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaista toimintaan osallistuneiden nuorten Best Buddies - kaveruus on ollut eli kuinka kaveruuden tavoitteet ovat toteutuneet. Best Buddies -kaveruuden tarkoituksena on olla kahdenvälistä, tasa-arvoista, arkipäiväistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Arkipäiväisyydellä tarkoitetaan sitä, että nuoret voivat olla kaveruudessa aivan oma itsensä. Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia kaveritoiminnalla koetaan olleen toimintaan osallistuneiden nuorten elämään. Tarkastelun lähtökohtana on näkemys kaveritoiminnasta sosiaalisena innostamisena ja inkluusion edistämisen välineenä. Sosiaalinen (tai sosiokulttuurinen) innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla herkistetään ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan (Kurki 2000). Inkluusiolla puolestaan tarkoitetaan osallistamista, kaikkien mukana olemista. Oppilaitosten henkilökunnan näkemyksiä Best Buddies -kaveritoiminnan ja yleensä vapaaehtoistoiminnan merkityksestä heidän oppilaitokselleen sekä arvioita mahdollisuuksista nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön kaveritoiminnan ja oppilaitoksen välillä tullaan hyödyntämään Best Buddies projektin oppilaitosyhteistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleisesti arvioinnin avulla saadaan palautetta, jonka perusteella on mahdollista kehittää Suomen Best Buddies kaveritoiminnan mallia. Saatujen tulosten valossa pohditaan myös sitä, miten amerikkalaisen Best Buddies -mallin pilotointi Suomessa on toiminut ja minkälaisena inkluusio ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyy. Kaveri-kampanja pilotoi kansainvälistä Best Buddies -kaveritoiminnan mallia. Kansainvälisessä mallissa opiskelijat lähtevät mukaan kaveritoimintaan nimenomaan oppilaitoksensa kautta. Oppilaitokseen perustetaan Best Buddies klubi, jossa opiskelijoilla on omat tehtävänsä (esim. puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja). Klubi toimii ainakin osittain oppilaitoksen tiloissa ja kouluaikana ja sille on nimetty vastuuopettaja. Ajatuksena on, että nuoret ottavat kantaakseen vastuullisia tehtäviä ja toimivat mielipidejohtajina omassa kouluyhteisössään. Nämä kokemukset voivat myötävaikuttaa nuorten valintoihin ja menestykseen niin koulutus- kuin työuralla. Kansainvälisen mallin mukainen ajatus oppilaitoksissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta ei kuitenkaan toteutunut Suomessa, sillä perinteisesti koulumaailma ja vapaaehtoistoiminta ovat kulkeneet meillä eriytyviä polkuja pitkin. Best Buddies International (BBI) edellyttää, että toimintaa toteutetaan eri puolilla maailmaa saman mallin mukaisesti (keskustelu BBI:n kansainvälisten asioiden päällikkö Brooke Switzerin kanssa ). Tähän asti kansalliset sovellukset ovat olleet mahdollisia. Suomalaiset kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret osallistuvat edelleen harrastuksiin ja vapaa-ajan toimiin sen perusteella, onko heillä vammaa vai ei. Kaikille yhteisiä kouluja ei juurikaan ole. Tilaisuuksia luontevalle kanssakäymiselle kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten kesken ei edellenkään ole tarjolla. Best Buddies -projektin kantava ajatuksena onkin nähdä nuoret ennen kaikkea nuorina, ei kehitysvammaisina tai vammattomina ja löytää Best Buddies toimintamallin mukaisia kanavia nuorten saattamiseksi yhteen. Tämä vaatii täysin uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia toiminnan muotoja niin oppilaitoksissa kuin kunnissakin. 3

5 2. Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Best Buddies -projektin päätavoitteena on löytää erilaisia väyliä kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aidolle kohtaamiselle ja luoda Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tavoitteena on myös yhteiskunnallisen asennemuutoksen ja inkluusion eli kaikille avoimen osallistumisen lisääminen. Hankkeen tavoitteet on jaoteltu kolmeen: koko hankkeen, oppilaitosyhteistyön ja kaveritoiminnan tavoitteisiin. Koko hankkeen osatavoitteita ovat: - Lisätä kaikkien, kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aktiivisuutta ja osallistumista sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan että vapaaehtoistoimintaan. - Tukea kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja irtaantumista lapsuudenkodista omaan, itsenäiseen elämään. - Madaltaa niin vammattomien kuin kehitysvammaisten nuorten kynnystä lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan, jossa ylitetään perinteisiä sosiaalisten verkostojen rajoja. Kaveritoiminnan osatavoitteita ovat: - Vahvistaa Kaveri-projektin ( ) aikana alkanutta valtakunnallista Best Buddies - kaveritoimintaa sekä tukea mallin alueellista ja paikallista juurtumista. - Löytää tapa järjestää Best Buddies -kaveritoimintaa Suomessa tehokkaasti ja tuloksellisesti ja vakiinnuttaa se pysyväisluonteiseksi toiminnaksi. - Aktivoida nuoria hakeutumaan kehitysvamma-alalle ja vaikuttaa siihen, että kehitysvammaala nähdään opintojen ja työelämän kannalta muunakin kuin haastavana hoiva-alana. Oppilaitosyhteistyön osatavoitteita ovat: - Edistää toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja vapaaehtoistoiminnan (Best Buddies -kaveritoiminta) mielekästä nivoutumista molempia hyödyttävällä tavalla. - Saada opiskelijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sen avulla vaikuttaa positiivisesti siihen, että opiskelijat tiedostavat suvaitsevaisuuden merkityksen nyky-yhteiskunnan asettamien kovienkin arvojen paineessa. - Integroida oppilaitosten sisäisiin opetus- ja toimintasuunnitelmiin Best Buddies kaveritoimintaa ja sitouttaa oppilaitosten henkilöstöä kaveritoimintaan. 3. Hankkeen toiminnot Hankkeen toiminnot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Koko hanketta koskevat toiminnot ovat erityisesti asenne- ja viestintätyötä. Oppilaitosyhteistyössä etsitään suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia malleja, joilla maailmanlaajuista Best Buddies toimintaa voitaisiin oppilaitoksissa toteuttaa ja kaveritoiminnassa juurrutetaan toimintaa alueilta käsin toteutettavaksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi erityisesti nuorten keskuudessa. Osa-alueiden toiminnot menevät osin lomittain ja tukevat toisiaan, mutta tässä suunnitelmassa ne on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen. Koko hankkeeseen liittyvät toiminnot: 1. Asenne- ja viestintätyö. Edistetään myönteistä asennoitumista kehitysvammaisuutta kohtaan näkymällä sellaisissa medioissa, jotka on suunnattu mahdollisimman laajalle yleisölle. Hanke hakeutuu kehitysvamma- ja sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelle ja jalkautuu kansalaisten arjen keskelle. 4

6 2. Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. Kaveri-toiminnasta rakennetaan osa Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla on mahdollista myös monipuolistaa toimintatapoja ja madaltaa ulkopuolisten vapaaehtoisten osallistumista toimintaan. Kaveri-toiminnan avulla myös uusien, erityisesti nuorten jäsenien ja jäsenperheiden saaminen toimintaan lisääntyy. Toiminnan pysyessä Kehitysvammaisten Tukiliiton koordinoimana pystytään varmistamaan Best Buddies mallin toteutuminen laadullisesti kansainvälisen Best Buddies International järjestön edellyttämällä tavalla. 3. Tuotetaan tietoa Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. Kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten kokemuksia kerätään jatkuvasti yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Kokemusten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille. Kaveritoimintaan liittyvät toiminnot: 4. Pilotoidaan valtakunnallisen Best Buddies toiminnan toteuttaminen alueilta käsin. Best Buddies toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli lähtee ajatuksesta sijoittaa eri alueille työparimaisesti työskentelevät aluevastaavat. Tämä säästää taloudellisia ja ajallisia resursseja sekä juurruttaa toimintaa vahvemmin aidosti paikalliseksi toiminnaksi. Aluevastaavat kouluttavat kaveritoimintaan mukaan lähtevät vapaaehtoiset, pitävät yhteyttä ja tukevat oman alueensa kaveripareja ja järjestävät heille yhteistä toimintaa. 5. Kampanjoidaan kohderyhmän kannalta kiinnostavissa medioissa. Hankkeen internetsivut tarjoavat ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Hanke näkyy sosiaalisessa mediassa ja on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. Lisäksi ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita. Ennen kaikkea hanke toteuttaa mainstreaming-ajatusta näkymällä ja olemalla mukana siellä, missä nuoret kulloinkin liikkuvat. Oppilaitosyhteistyöhön liittyvät toiminnot: 6. Kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoja. Tuotetaan infotilaisuuksia ja koulutuksia oppilaitoksille ja rohkaistaan opiskelijoita mukaan toimintaan erilaisten ryhmämuotoisten keskustelufoorumeiden ja materiaalien avulla. Yhteistyön kautta saatavia tuloksia levitetään eteenpäin koulutuspoliittisille toimijoille (Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Nuorten Akatemia ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) ja pilottioppilaitospaikkakunnille (Helsinki, Espoo, Tampere), jotka voivat olla edistämässä tiiviimpää oppilaitosten ja vapaaehtoistoiminnan välistä yhteistyötä. Yhteistyö kuntien kanssa mahdollistuu siinä vaiheessa, kun oppilaitokset on sitoutettu kumppanuuteen. 7. Kehitetään yhteistyötä kuntien kanssa. Best Buddies kaveritoimintamallin juurruttaminen ja BBI:n edellyttämän toiminnan kehittäminen on tehtävä yhteistyössä kuntien opetus-/sivistystoimen ja nuorisotoimen kanssa. On löydettävä ja kehitettävä toiminnan muotoja, jotka tuovat kehitysvammaisia ja vammattomia nuoria yhteen. Täydellinen Best Buddies toimintamallin noudattaminen vaatisi inklusiivista koulujärjestelmää, jollaista Suomessa ei vielä ole. On kuitenkin mahdollista löytää suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia ratkaisuja, jotka toteuttavat kansainvälistä Best Buddies mallia riittävän samankaltaisesti. 5

7 4. Kohderyhmä Best Buddies projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja vammattomat vuotiaat nuoret. Toisena kohderyhmänä ovat näiden nuorten lähi-ihmiset kuten vanhemmat, huoltajat ja sisarukset sekä asumisyksiköiden ohjaava henkilökunta ja muut päivittäiset sosiaaliset verkostot. Opettajat ja muu oppilaitosten henkilökunta muodostavat projektin kolmannen kohderyhmän. Paikalliset julkisen sektorin viranomaiset, jotka vastaavat nuorison osallisuustoiminnasta ja - rakenteista alueellaan ovat neljäs kohderyhmä. 5. Yhteistyötahot Best Buddies International: kaveritoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen mentorointi. Espoonlahden lukio: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Espoon vapaaehtoisverkosto: kanava tiedottaa ja verkostoitua vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen ja kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Hesote Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen asumispalveluiden kautta. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset: kanavia tiedottaa Best Buddies - kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Me Itse ry: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Pilottialueiden kunnat: aluevastaavien löytämisessä avustaminen, aluevastaavien toiminnan tukeminen esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten kautta, tilojen käytön mahdollistaminen, tiedotuskanavat. Kunnat voidaan nimetä vasta siinä vaiheessa, kun on selvillä, mistä kaveripareja löytyy. Toiminnan lähtökohtana on aina sopivan kaveriparin/-parien löytyminen. Tampereen ammattiopisto: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. 6

8 6. Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Best Buddies hankkeen tuotokset: - Koko hanke: o Tuotetaan selvityksiä Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. - Kaveritoiminta: o Internet-sivut: Tarjotaan ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Internetsivujen tavoitettavuuden lisäämiseksi luodaan domain. o Sosiaalinen media: Hanke näkyy Facebook-verkkoyhteisössä, ylläpitää eri sidosryhmille suunnattua blogia ja vaikuttaa nuorille suunnatuilla keskustelufoorumeilla. o Tapahtumat: Hanke on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. o Kampanjatuotteet: Ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita kuten asennemuutostyötä tukeva DVD. - Oppilaitosyhteistyö: o Tuotetaan infotilaisuuksia, koulutuksia, erilaisia keskusteluryhmiä ja materiaaleja oppilaitoksille. Best Buddies hankkeen tulokset: - Koko hanke: o Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. - Kaveritoiminta: o Luodaan toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli. - Oppilaitosyhteistyö: o Kehitetään Best Buddies kaveritoiminnan ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle malli, joka mahdollistaa tiiviin ja pysyväisluonteisen toiminnan. Best Buddies hankkeen vaikutukset: - Koko hanke: o Luonteva kanssakäyminen kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten välillä lisääntyy. o Ennakkoluulot ja kiusaamisen sekä ulkopuolisuuden kokemukset vähentyvät o Erilaisuuden hyväksyminen ja keskinäinen kunnioittaminen lisääntyy. o Sekä kehitysvammaisten että vammattomien nuorten sosiaalisen osallisuuden mahdollisuudet vahvistuvat. o Nuoret tiedostavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet nykyistä laajemmin. o Kehitysvammaisten nuorten osallistumisen ja itsenäistymisen mahdollisuudet lisääntyvät. o Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistykset voimaantuvat nuoria kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan tarjonnan kautta. - Kaveritoiminta: o Kaveritoiminnan järjestäminen tehostuu ja muuttuu aikaisempaa tuloksellisemmaksi. o Nuorten asenteet muuttuvat aikaisempaa myönteisemmiksi kehitysvammaisuutta ja kehitysvamma-alalle kouluttautumista kohtaan. - Oppilaitosyhteistyö: o Oppilaitosten asenneilmapiiri muuttuu aikaisempaa suvaitsevaisemmaksi ja kurssitarjonta monipuolistuu. 7

9 7. Seuranta ja arviointi Arviointi on jatkuvaa ja sitä toteutetaan sekä sisäisenä että ulkoisena. Seurantatietoa ja saatua palautetta hyödynnetään projektin aikana ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Sisäisesti arviointia toteutetaan tekemällä Best Buddies -kaveritoiminnassa mukana olevien henkilöiden, heidän lähi-ihmistensä ja yhteistyökumppaneiden säännöllisiä kokemushaastatteluja yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Lisäksi suoritetaan vaikutuksia kartoittavia kyselyitä eri sidosryhmille hankeen toteutuksen aikana. Näiden osallistavien menetelmien avulla saatujen tulosten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille ja joiden avulla toimintaa voidaan suunnata saadun palautteen mukaisesti. Arviointia tehdään keräämällä raportointi- ja palautelomakkeet tapahtumista sekä tilastotiedoilla osallistujista ja tilaisuuksista. Projektin ohjausryhmä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallitus seuraavat projektin toteutumista säännöllisesti. Lisäksi mallinnetaan ja kuvataan hankkeen sisäistä toimintaa dokumentoimalla tehdyt linjaukset ja niiden vaikutukset. Ulkoista arviointia tehdään jatkuvaluonteisesti yhteistyössä ulkopuolisen arvioitsijatahon kanssa. Lähteet Kurki, Leena (2000) Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Oulasvirta, Taru (2010) Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi. Pessi, Anne Birgitta (2008) Vapaaehtoistyön merkitys ja vapaaehtoistyön motiivit. Vapaaehtoistyö nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentamassa. Internet-lähde ( ) 8

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Best Buddies -projekti Petra Saarinen joulukuu 2013 Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu 1. Projektin ja oppilaitosyhteistyön

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA Kaikki tiedot löytyvät myös internetsivulta osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Sieltä löydät myös koulutukset ja vapaaehtoistoiminnan tapahtumat.

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle Tulevan toimintakauden visio Jääkiekko vahvistaa edelleen paikkaansa paimiolaisessa harrastuskentässä kiinnostavana, innovatiivisena ja näkyvänä lajina. Johdanto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot