Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Transkriptio

1 Best Buddies Hankesuunnitelma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Hankkeen toiminnot Kohderyhmä Yhteistyötahot Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Seuranta ja arviointi... 8 Lähteet

3 1. Hankkeen tausta Best Buddies projekti pohjautuu Raha-automaattiyhdistyksen vuosina rahoittamaan Kaveri-kampanjaan. Kaveri-kampanjan tarkoituksena oli poistaa ja hälventää kehitysvammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja, pelkoja, tiedonpuutteita ja stereotyyppisiä käsityksiä positiivisen toiminnan ja tiedotuksen kautta. Kaveri-kampanjan aikana pilotoidussa kaveritoimintamallissa, Best Buddies sissa, yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen kaveripariksi. Kavereiksi etsitään ihmisiä, joilla on yhteneväisiä vapaa-aikaan liittyviä kiinnostuksen kohteita, he asuvat lähellä toisiaan, ovat suunnilleen samanikäisiä ja samaa sukupuolta. Ainutlaatuiseksi Best Buddies -kaveritoimintamallin tekee se, että se korostaa vahvasti ihmisten tasa-arvoisuutta: kaveruudessa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja näin ollen kenellekään ei esimerkiksi makseta kaverina toimimisesta palkkaa. Best Buddies kaveritoiminnan tasa-arvoisuutta ja arkipäiväisyyttä painottava ideologia erottaa sen perinteisestä avustaja- tai tukihenkilötoiminnasta. Samalla juuri tämä vaatimus tasa-arvoisuudesta herättää pelkoja ja epäluuloja niin kehitysvamma-alan työntekijöissä kuin kehitysvammaisten henkilöiden omaisissakin. Kaveri-kampanjan aikana koettiin säännöllisesti aikoja, jolloin kehitysvammaisten nuorten mukaan saaminen kaveritoimintaan oli haastavampaa kuin vammattomien vertaisten. Kokemukset osoittavat, että ennakkoluulot kohdistuvat erityisesti tasa-arvoisen kaveruuden mahdollisuuteen: kehitysvammaisen nuoren vanhemmat saattavat epäillä vammattoman kaverin motiiveja tai sitä, löytyykö aidosti yhteistä tekemistä. Lisäksi kyseessä saattaa olla ensimmäinen kerta, jolloin kehitysvammainen nuori olisi irtaantumassa vanhemmistaan oman tekemisen pariin. Lähi-ihmisillä on usein hyvä tarkoitus heidän suojellessa omaa nuortaan, mutta osaltaan he kuitenkin heikentävät nuoren voimaantumista, osallisuutta ja itsenäistymistä. Lähi-ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hyvien esimerkkien esille nostamista sekä laadukkaan ja mallinnetun toiminnan tarjoamista kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille. Kaveri-kampanjan aikana on moninaisissa yhteyksissä vahvistunut käsitys siitä, ettei kehitysvammaisuus ole lähimainkaan arkipäiväinen asia. Tämän vuoksi asenteellisen muutoksen aikaansaaminen on erittäin työlästä ja aikaa vievää. Esimerkiksi kampanjan arvioinnissa saadut tulokset kertovat siitä, että kehitysvammaisuuteen liittyy edelleen paljon tabuja, pelkoja ja ennakkoluuloja. Asia on monelle vammattomalle nuorelle niin uusi, että he tarvitsevat aikaa käsitelläkseen omia tunteitaan ennen kuin he ovat valmiita osallistumaan. Nuoret pohtivat usein sitä, ovatko he sopivia ja riittäviä ihmisiä osallistumaan kaveritoimintaan. Tämän asenteellisen muutoksen aikaansaaminen vie aikaa, eikä onnistu lyhyen projekin puitteissa. Positiivisia indikaattoreita muutosmyötenteisyydestä ovat kuitenkin seuraavat löydökset: - Oppilaitokset suhtautuvat opiskelijoille suunnattujen kehitysvammaisuutta ja erilaisuuden teemaa käsittelevien infotilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen erittäin myönteisesti. Asia koetaan oppilaitoksissa monella tasolla positiiviseksi, eikä vähiten vastareaktiona nuorten arvojen koventumiseen. Oppilaitoksia kiinnostaa suuresti se, kuinka opiskelijat ovat osallistuneet kaveritoimintaan ja monet olisivat halukkaita olemaan tiiviimmin mukana rohkaisemassa opiskelijoita mukaan toimintaan. - Vammattomissa nuorissa on paljon henkilöitä, jotka suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti ajatukseen lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, jossa heille etsitään kehitysvammainen kaveri. Koska nämä nuoret eivät ole välttämättä koskaan aiemmin edes ajatelleet tai tiedostaneet kehitysvammaisten henkilöiden olemassaoloa, vaatii teeman sisäistäminen heillä aikaa. Kaveri-kampanjan aikana Best Buddies kaveritoimintaan lähti 2

4 mukaan useita ihmisiä, jotka olivat pohtineet asiaa jopa vuoden ennen kuin he lopulta ilmottautuivat mukaan toimintaan. Pessin (2008) mukaan nuorten joukossa onkin paljon potentiaalisia ihmisiä, jotka olisivat valmiita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Nämä ihmiset ovat toimintaan mukaan lähtiessään erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Kaveri-kampanjassa ( ) toteutettava Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi 2010 keskittyy tarkastelemaan eri sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä kaveritoiminnasta. Tietoa kerätään toimintaan osallistuneilta kavereilta, heidän vanhemmiltaan, asumisyksiköiden ja oppilaitosten henkilökunnalta sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaista toimintaan osallistuneiden nuorten Best Buddies - kaveruus on ollut eli kuinka kaveruuden tavoitteet ovat toteutuneet. Best Buddies -kaveruuden tarkoituksena on olla kahdenvälistä, tasa-arvoista, arkipäiväistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Arkipäiväisyydellä tarkoitetaan sitä, että nuoret voivat olla kaveruudessa aivan oma itsensä. Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia kaveritoiminnalla koetaan olleen toimintaan osallistuneiden nuorten elämään. Tarkastelun lähtökohtana on näkemys kaveritoiminnasta sosiaalisena innostamisena ja inkluusion edistämisen välineenä. Sosiaalinen (tai sosiokulttuurinen) innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla herkistetään ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan (Kurki 2000). Inkluusiolla puolestaan tarkoitetaan osallistamista, kaikkien mukana olemista. Oppilaitosten henkilökunnan näkemyksiä Best Buddies -kaveritoiminnan ja yleensä vapaaehtoistoiminnan merkityksestä heidän oppilaitokselleen sekä arvioita mahdollisuuksista nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön kaveritoiminnan ja oppilaitoksen välillä tullaan hyödyntämään Best Buddies projektin oppilaitosyhteistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleisesti arvioinnin avulla saadaan palautetta, jonka perusteella on mahdollista kehittää Suomen Best Buddies kaveritoiminnan mallia. Saatujen tulosten valossa pohditaan myös sitä, miten amerikkalaisen Best Buddies -mallin pilotointi Suomessa on toiminut ja minkälaisena inkluusio ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyy. Kaveri-kampanja pilotoi kansainvälistä Best Buddies -kaveritoiminnan mallia. Kansainvälisessä mallissa opiskelijat lähtevät mukaan kaveritoimintaan nimenomaan oppilaitoksensa kautta. Oppilaitokseen perustetaan Best Buddies klubi, jossa opiskelijoilla on omat tehtävänsä (esim. puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja). Klubi toimii ainakin osittain oppilaitoksen tiloissa ja kouluaikana ja sille on nimetty vastuuopettaja. Ajatuksena on, että nuoret ottavat kantaakseen vastuullisia tehtäviä ja toimivat mielipidejohtajina omassa kouluyhteisössään. Nämä kokemukset voivat myötävaikuttaa nuorten valintoihin ja menestykseen niin koulutus- kuin työuralla. Kansainvälisen mallin mukainen ajatus oppilaitoksissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta ei kuitenkaan toteutunut Suomessa, sillä perinteisesti koulumaailma ja vapaaehtoistoiminta ovat kulkeneet meillä eriytyviä polkuja pitkin. Best Buddies International (BBI) edellyttää, että toimintaa toteutetaan eri puolilla maailmaa saman mallin mukaisesti (keskustelu BBI:n kansainvälisten asioiden päällikkö Brooke Switzerin kanssa ). Tähän asti kansalliset sovellukset ovat olleet mahdollisia. Suomalaiset kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret osallistuvat edelleen harrastuksiin ja vapaa-ajan toimiin sen perusteella, onko heillä vammaa vai ei. Kaikille yhteisiä kouluja ei juurikaan ole. Tilaisuuksia luontevalle kanssakäymiselle kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten kesken ei edellenkään ole tarjolla. Best Buddies -projektin kantava ajatuksena onkin nähdä nuoret ennen kaikkea nuorina, ei kehitysvammaisina tai vammattomina ja löytää Best Buddies toimintamallin mukaisia kanavia nuorten saattamiseksi yhteen. Tämä vaatii täysin uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia toiminnan muotoja niin oppilaitoksissa kuin kunnissakin. 3

5 2. Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet Best Buddies -projektin päätavoitteena on löytää erilaisia väyliä kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aidolle kohtaamiselle ja luoda Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tavoitteena on myös yhteiskunnallisen asennemuutoksen ja inkluusion eli kaikille avoimen osallistumisen lisääminen. Hankkeen tavoitteet on jaoteltu kolmeen: koko hankkeen, oppilaitosyhteistyön ja kaveritoiminnan tavoitteisiin. Koko hankkeen osatavoitteita ovat: - Lisätä kaikkien, kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten aktiivisuutta ja osallistumista sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan että vapaaehtoistoimintaan. - Tukea kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja irtaantumista lapsuudenkodista omaan, itsenäiseen elämään. - Madaltaa niin vammattomien kuin kehitysvammaisten nuorten kynnystä lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan, jossa ylitetään perinteisiä sosiaalisten verkostojen rajoja. Kaveritoiminnan osatavoitteita ovat: - Vahvistaa Kaveri-projektin ( ) aikana alkanutta valtakunnallista Best Buddies - kaveritoimintaa sekä tukea mallin alueellista ja paikallista juurtumista. - Löytää tapa järjestää Best Buddies -kaveritoimintaa Suomessa tehokkaasti ja tuloksellisesti ja vakiinnuttaa se pysyväisluonteiseksi toiminnaksi. - Aktivoida nuoria hakeutumaan kehitysvamma-alalle ja vaikuttaa siihen, että kehitysvammaala nähdään opintojen ja työelämän kannalta muunakin kuin haastavana hoiva-alana. Oppilaitosyhteistyön osatavoitteita ovat: - Edistää toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja vapaaehtoistoiminnan (Best Buddies -kaveritoiminta) mielekästä nivoutumista molempia hyödyttävällä tavalla. - Saada opiskelijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sen avulla vaikuttaa positiivisesti siihen, että opiskelijat tiedostavat suvaitsevaisuuden merkityksen nyky-yhteiskunnan asettamien kovienkin arvojen paineessa. - Integroida oppilaitosten sisäisiin opetus- ja toimintasuunnitelmiin Best Buddies kaveritoimintaa ja sitouttaa oppilaitosten henkilöstöä kaveritoimintaan. 3. Hankkeen toiminnot Hankkeen toiminnot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Koko hanketta koskevat toiminnot ovat erityisesti asenne- ja viestintätyötä. Oppilaitosyhteistyössä etsitään suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia malleja, joilla maailmanlaajuista Best Buddies toimintaa voitaisiin oppilaitoksissa toteuttaa ja kaveritoiminnassa juurrutetaan toimintaa alueilta käsin toteutettavaksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi erityisesti nuorten keskuudessa. Osa-alueiden toiminnot menevät osin lomittain ja tukevat toisiaan, mutta tässä suunnitelmassa ne on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen. Koko hankkeeseen liittyvät toiminnot: 1. Asenne- ja viestintätyö. Edistetään myönteistä asennoitumista kehitysvammaisuutta kohtaan näkymällä sellaisissa medioissa, jotka on suunnattu mahdollisimman laajalle yleisölle. Hanke hakeutuu kehitysvamma- ja sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelle ja jalkautuu kansalaisten arjen keskelle. 4

6 2. Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. Kaveri-toiminnasta rakennetaan osa Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla on mahdollista myös monipuolistaa toimintatapoja ja madaltaa ulkopuolisten vapaaehtoisten osallistumista toimintaan. Kaveri-toiminnan avulla myös uusien, erityisesti nuorten jäsenien ja jäsenperheiden saaminen toimintaan lisääntyy. Toiminnan pysyessä Kehitysvammaisten Tukiliiton koordinoimana pystytään varmistamaan Best Buddies mallin toteutuminen laadullisesti kansainvälisen Best Buddies International järjestön edellyttämällä tavalla. 3. Tuotetaan tietoa Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. Kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten kokemuksia kerätään jatkuvasti yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Kokemusten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille. Kaveritoimintaan liittyvät toiminnot: 4. Pilotoidaan valtakunnallisen Best Buddies toiminnan toteuttaminen alueilta käsin. Best Buddies toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli lähtee ajatuksesta sijoittaa eri alueille työparimaisesti työskentelevät aluevastaavat. Tämä säästää taloudellisia ja ajallisia resursseja sekä juurruttaa toimintaa vahvemmin aidosti paikalliseksi toiminnaksi. Aluevastaavat kouluttavat kaveritoimintaan mukaan lähtevät vapaaehtoiset, pitävät yhteyttä ja tukevat oman alueensa kaveripareja ja järjestävät heille yhteistä toimintaa. 5. Kampanjoidaan kohderyhmän kannalta kiinnostavissa medioissa. Hankkeen internetsivut tarjoavat ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Hanke näkyy sosiaalisessa mediassa ja on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. Lisäksi ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita. Ennen kaikkea hanke toteuttaa mainstreaming-ajatusta näkymällä ja olemalla mukana siellä, missä nuoret kulloinkin liikkuvat. Oppilaitosyhteistyöhön liittyvät toiminnot: 6. Kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoja. Tuotetaan infotilaisuuksia ja koulutuksia oppilaitoksille ja rohkaistaan opiskelijoita mukaan toimintaan erilaisten ryhmämuotoisten keskustelufoorumeiden ja materiaalien avulla. Yhteistyön kautta saatavia tuloksia levitetään eteenpäin koulutuspoliittisille toimijoille (Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Nuorten Akatemia ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) ja pilottioppilaitospaikkakunnille (Helsinki, Espoo, Tampere), jotka voivat olla edistämässä tiiviimpää oppilaitosten ja vapaaehtoistoiminnan välistä yhteistyötä. Yhteistyö kuntien kanssa mahdollistuu siinä vaiheessa, kun oppilaitokset on sitoutettu kumppanuuteen. 7. Kehitetään yhteistyötä kuntien kanssa. Best Buddies kaveritoimintamallin juurruttaminen ja BBI:n edellyttämän toiminnan kehittäminen on tehtävä yhteistyössä kuntien opetus-/sivistystoimen ja nuorisotoimen kanssa. On löydettävä ja kehitettävä toiminnan muotoja, jotka tuovat kehitysvammaisia ja vammattomia nuoria yhteen. Täydellinen Best Buddies toimintamallin noudattaminen vaatisi inklusiivista koulujärjestelmää, jollaista Suomessa ei vielä ole. On kuitenkin mahdollista löytää suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia ratkaisuja, jotka toteuttavat kansainvälistä Best Buddies mallia riittävän samankaltaisesti. 5

7 4. Kohderyhmä Best Buddies projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja vammattomat vuotiaat nuoret. Toisena kohderyhmänä ovat näiden nuorten lähi-ihmiset kuten vanhemmat, huoltajat ja sisarukset sekä asumisyksiköiden ohjaava henkilökunta ja muut päivittäiset sosiaaliset verkostot. Opettajat ja muu oppilaitosten henkilökunta muodostavat projektin kolmannen kohderyhmän. Paikalliset julkisen sektorin viranomaiset, jotka vastaavat nuorison osallisuustoiminnasta ja - rakenteista alueellaan ovat neljäs kohderyhmä. 5. Yhteistyötahot Best Buddies International: kaveritoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen mentorointi. Espoonlahden lukio: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Espoon vapaaehtoisverkosto: kanava tiedottaa ja verkostoitua vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen ja kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Hesote Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen asumispalveluiden kautta. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset: kanavia tiedottaa Best Buddies - kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Me Itse ry: kanava tiedottaa Best Buddies -kaveritoiminnasta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähi-ihmisilleen. Pilottialueiden kunnat: aluevastaavien löytämisessä avustaminen, aluevastaavien toiminnan tukeminen esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten kautta, tilojen käytön mahdollistaminen, tiedotuskanavat. Kunnat voidaan nimetä vasta siinä vaiheessa, kun on selvillä, mistä kaveripareja löytyy. Toiminnan lähtökohtana on aina sopivan kaveriparin/-parien löytyminen. Tampereen ammattiopisto: kanava löytää ja innostaa nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa oppilaitos pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Oppilaitoksen henkilökunta osallistuu yhteistyön suunnitteluun ja varaa opetuksesta aikaa ja oppilaitoksesta tilan infotilaisuuksien, koulutusten ja keskusteluryhmien järjestämiseen. 6

8 6. Tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Best Buddies hankkeen tuotokset: - Koko hanke: o Tuotetaan selvityksiä Best Buddies kaveritoimintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista. - Kaveritoiminta: o Internet-sivut: Tarjotaan ajanmukaista, innovatiivista ja vetovoimaista sisältöä ja tietoa kaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä kehitysvammaisuudesta. Internetsivujen tavoitettavuuden lisäämiseksi luodaan domain. o Sosiaalinen media: Hanke näkyy Facebook-verkkoyhteisössä, ylläpitää eri sidosryhmille suunnattua blogia ja vaikuttaa nuorille suunnatuilla keskustelufoorumeilla. o Tapahtumat: Hanke on mukana erilaisissa kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa. o Kampanjatuotteet: Ideoidaan ja toteutetaan nuorille suunnattuja kampanjatuotteita kuten asennemuutostyötä tukeva DVD. - Oppilaitosyhteistyö: o Tuotetaan infotilaisuuksia, koulutuksia, erilaisia keskusteluryhmiä ja materiaaleja oppilaitoksille. Best Buddies hankkeen tulokset: - Koko hanke: o Kaveri-toiminnasta muodostuu luonteva osa Kehitysvammaisten Tukiliiton vapaaehtoistoimintaa. - Kaveritoiminta: o Luodaan toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tähtäävä alueellistamismalli. - Oppilaitosyhteistyö: o Kehitetään Best Buddies kaveritoiminnan ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle malli, joka mahdollistaa tiiviin ja pysyväisluonteisen toiminnan. Best Buddies hankkeen vaikutukset: - Koko hanke: o Luonteva kanssakäyminen kehitysvammaisten ja vammattomien nuorten välillä lisääntyy. o Ennakkoluulot ja kiusaamisen sekä ulkopuolisuuden kokemukset vähentyvät o Erilaisuuden hyväksyminen ja keskinäinen kunnioittaminen lisääntyy. o Sekä kehitysvammaisten että vammattomien nuorten sosiaalisen osallisuuden mahdollisuudet vahvistuvat. o Nuoret tiedostavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet nykyistä laajemmin. o Kehitysvammaisten nuorten osallistumisen ja itsenäistymisen mahdollisuudet lisääntyvät. o Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistykset voimaantuvat nuoria kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan tarjonnan kautta. - Kaveritoiminta: o Kaveritoiminnan järjestäminen tehostuu ja muuttuu aikaisempaa tuloksellisemmaksi. o Nuorten asenteet muuttuvat aikaisempaa myönteisemmiksi kehitysvammaisuutta ja kehitysvamma-alalle kouluttautumista kohtaan. - Oppilaitosyhteistyö: o Oppilaitosten asenneilmapiiri muuttuu aikaisempaa suvaitsevaisemmaksi ja kurssitarjonta monipuolistuu. 7

9 7. Seuranta ja arviointi Arviointi on jatkuvaa ja sitä toteutetaan sekä sisäisenä että ulkoisena. Seurantatietoa ja saatua palautetta hyödynnetään projektin aikana ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Sisäisesti arviointia toteutetaan tekemällä Best Buddies -kaveritoiminnassa mukana olevien henkilöiden, heidän lähi-ihmistensä ja yhteistyökumppaneiden säännöllisiä kokemushaastatteluja yksilö- ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Lisäksi suoritetaan vaikutuksia kartoittavia kyselyitä eri sidosryhmille hankeen toteutuksen aikana. Näiden osallistavien menetelmien avulla saatujen tulosten pohjalta kootaan selvityksiä, joita levitetään sekä potentiaalisille osallistujille että yhteistyökumppaneille ja joiden avulla toimintaa voidaan suunnata saadun palautteen mukaisesti. Arviointia tehdään keräämällä raportointi- ja palautelomakkeet tapahtumista sekä tilastotiedoilla osallistujista ja tilaisuuksista. Projektin ohjausryhmä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallitus seuraavat projektin toteutumista säännöllisesti. Lisäksi mallinnetaan ja kuvataan hankkeen sisäistä toimintaa dokumentoimalla tehdyt linjaukset ja niiden vaikutukset. Ulkoista arviointia tehdään jatkuvaluonteisesti yhteistyössä ulkopuolisen arvioitsijatahon kanssa. Lähteet Kurki, Leena (2000) Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Oulasvirta, Taru (2010) Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi. Pessi, Anne Birgitta (2008) Vapaaehtoistyön merkitys ja vapaaehtoistyön motiivit. Vapaaehtoistyö nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentamassa. Internet-lähde ( ) 8