Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin loppuraportti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2011

3 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin loppuraportti ISBN Kansi Painopaikka Taitto Kustantaja Kannen kuva Kati Ruotsalainen. Kuva on otettu syksyllä 2008, jolloin helsinkiläiset Johanna Rahkila ja Kaisa Karvonen lähtivät mukaan Best Buddies -kaveritoimintaan. Painohäme Oy Ylöjärvi Mac&Me Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu Tampere Keskus

4 TIIVISTELMÄ Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kaveri-projekti Oulasvirta, Taru: Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Projektin loppuraportti, 62 s., 5 liitesivua Joulukuu 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosina toteuttamassa Kaveri-projektissa on pilotoitu Best Buddies -kaveritoimintaa. Yhdysvalloista lähtöisin olevassa vapaaehtoistoiminnan mallissa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen tasavertaiseen kaveruuteen. Toimintaan sitoutuminen on määräaikaista. Kaveri-projekti on ollut Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä ovat olleet kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret. Kaveri-projektin aikana Best Buddies -kaveritoimintaan osallistui yhteensä yli 200 ihmistä. Toimintaa syntyi 30 eri paikkakunnalle. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia Best Buddies -kaveritoiminnan mallista on saatu Suomessa. Tarkastelun kohteena on myös se, minkälaisia koettuja vaikutuksia kaveritoiminnalla on ollut. Kyseessä on ihmisten itsensä kokemien vaikutusten kartoittaminen. Lisäksi pohditaan sitä, miten kaveritoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Kokemuksia kaveritoiminnasta kerättiin toimintaan osallistuneilta ihmisiltä, heidän vanhemmiltaan, kehitysvammaisten ihmisten asumisyksiköiden ohjaajilta, projektin kanssa yhteistyötä tehneiden oppilaitosten henkilökunnalta ja Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluiden, puhelinhaastatteluiden ja sähköpostitiedusteluiden avulla. Tulosten mukaan Best Buddies -kaverin kanssa tehtiin sellaisia asioita, joita yleensäkin kavereiden kanssa tehdään. Kaverusten yhteiset hetket kuluivat esimerkiksi kahvin juonnin tai elokuvissa käynnin merkeissä. Sen sijaan yhteydenpito kaverin kanssa ei ollut aina niin mutkatonta. Jatkossa kaveripareja tuleekin rohkaista entistä voimakkaammin etsimään heille itselleen sopivinta tapaa pitää yhteyttä. Ongelmia aiheuttivat myös kiireet ja se, ettei löytynyt kaveri tuntunutkaan sopivalta. Välillä ongelmat johtivat siihen, että kaveruuden koettiin epäonnistuneen. Kaveritoimintaan osallistuminen mahdollisti erilaisuuteen tutustumisen. Vammattomille osallistujille kehitysvammaisuudesta tuli aikaisempaa arkipäiväisempi asia. Kaveritoiminnan kautta saattoi saada uuden kaverin, mitä sekä kehitysvammaiset että vammattomat osallistujat korostivat. Kehitysvammaiselle ihmiselle kaveritoiminta tarjosi mahdollisuuden saada oma, tasavertainen kaveri, joka tuli perheen ja asumisyksikön ulkopuolelta. Kaveritoiminta tuki kehitysvammaisten ihmisten oma-aloitteisuutta ja saattoi vahvistaa heidän osallisuuttaan. Edellytyksenä oli, että kaverukset löysivät toiminnalle aikaa ja tutustuivat toisiinsa. Kaveritoiminta on ikään kuin tehnyt kurkistusaukon raja-aitaan, joka erottaa kehitysvammaiset ja vammattomat ihmiset toisistaan arkielämässä. Best Buddies -kaveritoiminnalla on selvästikin tilausta Suomessa, sillä kehitysvammaiset ja vammattomat ihmiset viettävät suurimman osan elämästään omissa porukoissaan. Kehitysvammaisten

5 ja vammattomien ihmisten polut eriytyvät niin koulussa, harrastustoiminnassa, jatkokoulutuksessa kuin työelämässäkin. Best Buddies -kaveritoiminnan kehittäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa on ajankohtainen ja tärkeä asia. Jatkossa kaveritoimintaa voitaisiin tarjota myös osana vapaaehtoistyön opetusta. Nuorille suunnattuna vapaaehtoistoimintana Best Buddies -kaveritoiminnan vahvuuksia ovat projektimaisuus, yksilöllisyys, omaehtoisuus ja monipuolisuus. Kaveriparit voivat itse päättää, mitä he yhdessä tekevät ja milloin. Asiasanat: vapaaehtoistyö, nuoret, osallisuus, kehitysvammaisuus

6 SISÄLTÖ 1. Johdanto 7 2. Best Buddies -kaveritoiminta Tasavertaista kaveruutta Best Buddies -malli Osallistujat Palautetta osallistujilta Arvioinnin tausta Best Buddies'n yhdysvaltalaiset lähtökohdat Tulevaisuuden visiona inkluusio Best Buddies -ohjelmat Kaveri-projekti Inkluusion haasteet Suomessa Tavoitteena suvaitsevaisuus Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Aineisto Best Buddies -kavereiden ryhmäkeskustelut Vanhempien ja ohjaajien haastattelut Oppilaitosten edustajien haastattelut Sähköpostitiedustelu jäsenyhdistyksille Teemahaastattelut Tulokset Best Buddies -kavereiden kokemuksia Koko kaupunki käytiin melkei ympäri Onnistumisia ja ongelmia yhteydenpidossa Kun kaveruus ei toimikaan Tavanomaista kaveruutta vai määräaikaista toimintaa? Kurkistus erilaiseen elämään Tukea tasavertaisesta kaveruudesta Yhteenveto Vanhempien kokemuksia Kaverusten yhdessäoloa Yhteydenpidon haasteet Vanhempien rooli Kaveruus tukemassa itsenäisyyttä Kaveruus edistämässä suvaitsevaisuutta Yhteenveto Ohjaajien kokemuksia Yhteiset hetket ja retket Oman kaverin merkitys Tiedonkulun haasteet Ongelmana säännöt Yhteenveto 44

7 5.4 Kuulumisia koulumaailmasta Innostus uudenlaisesta toiminnasta Mukaan lähtemisen haasteet Lisäpotkua infotilaisuudesta Kaveritoiminta vapaaehtoistoimintana Kaveritoiminnan ja oppilaitosten välinen yhteistyö Yhteenveto Näkemyksiä Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistyksiltä Johtopäätökset Minkälaista Best Buddies -kaveruus on ollut? Mitä vaikutuksia Best Buddies -kaveritoiminnalla on ollut? Best Buddies -kaveritoiminnan kehittäminen Best Buddies vapaaehtoistoimintana Suomessa 59 Lähteet 61 Liitteet 63

8 1 JOHDANTO Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosina toteuttamassa Kaveri-projektissa on pilotoitu Best Buddies -kaveritoimintaa. Yhdysvalloista lähtöisin olevassa vapaaehtoistoiminnan mallissa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen kaveripariksi. Kaveri-projekti on ollut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia Best Buddies -kaveritoiminnan mallista on saatu Suomessa. Tärkeää on tarkastella sitä, minkälaista kolmen vuoden ajan pyörinyt kaveritoiminta on käytännössä ollut. Mielenkiinnon kohteena on myös se, mitä toiminnalla on saatu aikaan eli minkälaisia koettuja vaikutuksia kaveritoiminnalla on ollut. Kyse ei ole vaikuttavuustutkimuksesta vaan ihmisten itsensä kokemien vaikutusten kartoittamisesta. Lisäksi pohditaan sitä, miten kaveritoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Kokemusten kerääminen ja niistä kirjoittaminen mahdollistaa sen, että Kaveri-projektin tulokset saadaan koottua kansien väliin ja levitettyä eri tahoille. Best Buddies -mallin taustalla oleva Best Buddies International -järjestö korostaa toiminnan laadun merkitystä (Best Buddies International 2010, 67). Arviointi voi toimia laadun tarkastelun välineenä. Kaveritoiminnan arvioinnissa yhdistyy niin prosessien kuin vaikutusten arviointi. Prosessien arvioinnilla tarkoitetaan sen selvittämistä, mitä projektin toteuttamisessa tosiasiassa tapahtuu ja onko toiminta tarkoituksenmukaista. Vaikutusten arvioinnissa kysytään, millaisia vaikutuksia tai seurauksia toiminnalla on siihen osallistuville ihmisille. Prosessi koskee siis sitä, mitä tapahtuu toiminnan aikana ja vaikutus viittaa siihen, mitä tapahtuneesta seuraa osallisille toiminnan jälkeen. (Robson 2001, ) Kaveritoiminnan arviointi on toteutettu itsearviointina projektin työntekijän toimesta. Kokemuksia ja näkemyksiä Best Buddies -kaveritoiminnasta on kerätty viideltä eri ryhmältä: 1) toimintaan osallistuneilta ihmisiltä, 2) heidän vanhemmiltaan, 3) kehitysvammaisten ihmisten asumisyksiköiden ohjaajilta, 4) projektin kanssa yhteistyötä tehneiden oppilaitosten henkilökunnalta ja 5) Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Aineiston keräys toteutettiin kevään ja kesän 2010 aikana. Kaveritoimintaan osallistuneilta vammattomilta ja kehitysvammaisilta ihmisiltä tietoa kerättiin järjestämällä kaksi ryhmäkeskustelua, joihin molempiin kutsuttiin viisi henkilöä. Lisäksi tehtiin yksi puhelinhaastattelu. Vanhempien, ohjaajien ja oppilaitosten edustajien kokemuksia kartoitettiin tekemällä yhteensä 22 puhelinhaastattelua. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistyksiltä tietoa kerättiin sähköpostitse. Tarkoitus on tarkastella Best Buddies -kaveritoimintaa sen taustalla olevista lähtökohdista käsin. Best Buddies -toiminta on perustettu Yhdysvalloissa, missä sen visioksi on kirjattu inkluusioon pyrkiminen. Inkluusiota tavoitellaan mahdollistamalla kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten kohtaaminen niin koulussa, työssä, vapaa-ajalla kuin ylipäätään yhteiskunnassa. (Best Buddies.) Kaveri-projektissa Best Buddies -kaveritoiminnan avulla on pyritty ennen kaikkea suvaitsevaisuuden ja kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden lisäämiseen. Arvioinnin lähtökohtiin liittyy myös nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Arvioinnin tekeminen ei olisi onnistunut ilman asiasta innostuneita ihmisiä. Erityisen suuri kiitos kuuluu kaikille ryhmäkeskusteluihin ja haastatteluihin osallistuneille. Tärkeitä vinkkejä arviointiin ovat antaneet Kaveri-projektin ohjausryhmäläiset, valtakunnallisen kaveriverkoston osallistujat, projektipäällikkö Oili Jyrkämä ja suunnittelija Lea Vaitti Kehitysvammaisten Tukiliitosta sekä toimittaja Tuula Puranen. Myöskään raportin teksti 7

9 ei ole syntynyt vain arvioinnin tekijän kynästä. Kaveri-projektin projektipäällikkö Kati Ruotsalaisen ja projektityöntekijä Maria Huttusen kirjoitukset vuosien varrelta ovat muodostaneet tekstille vahvan pohjan. Suuri kiitos kaikille heille! Tämän arvioinnin on mahdollistanut Raha-automaattiyhdistyksen tuki. Seuraavassa luvussa tarkastellaan lyhyesti Best Buddies -kaveritoiminnan mallia sekä Kaveri-projektin aikana toimintaan osallistuneita ihmisiä ja heiltä kerättyä palautetta. Luvussa 3 käsitellään arvioinnin taustaa: Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaisia lähtökohtia, Kaveri-projektia ja nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan. Neljännessä luvussa esitellään aineisto. Luvussa 5 kerrotaan arvioinnin tulokset ja luvussa 6 johtopäätökset. 8

10 2 BEST BUDDIES -KAVERITOIMINTA 2.1 Tasavertaista kaveruutta Best Buddies -kaveruus on kahdenvälistä, tasa-arvoista, arkipäiväistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Kaveruuden kahdenvälisyydellä tarkoitetaan kaveruuden muodostumista kahden ihmisen välille. Vaikka kaveritoiminta sisältää myös ryhmämuotoista toimintaa, on ensisijaisena tavoitteena kahdenvälinen kaveruus. Suvaitsevaisuuden edistämisen ja kehitysvammaisuuden arkipäiväistymisen kannalta on tärkeää, että ihmiset tutustuvat toisiinsa heille itselleen luontevalla tavalla ja oppivat tuntemaan toisensa henkilökohtaisesti. Kehitysvammaisilla ihmisillä saattaa olla puutetta nimenomaan kahdenvälisestä kaveruudesta. Usein aikaa vietetään paljon lapsuudenkodissa, asumisyksikössä tai työpaikalla eli suurelta osin ryhmässä. Best Buddies -kaveruuden tasa-arvoisuus tarkoittaa sitä, että kaveritoiminnassa osallistujille ei makseta korvauksia eikä toimintaan kuulu jäsenmaksuja. Tasa-arvoisuus merkitsee myös sitä, että kaverukset suhtautuvat toisiinsa samanarvoisina ja samalla tavalla kuin yleensäkin kavereihin. Kummankaan Best Buddies -kaverin tehtävä ei ole valvoa, ohjata tai avustaa vaan molempien tehtävä on ainoastaan viettää aikaa yhdessä. Toki kaveruuteen luonnollisesti voi kuulua auttamista, mutta siihen ei ole velvoitteita. Kumpikaan kavereista ei toimi vanhemman, ammattilaisen tai muuten vastuussa olevan henkilön roolissa. Arkipäiväisyys kaveruudessa merkitsee sitä, että kaverusten on tarkoitus tehdä yhdessä tavanomaisia ja helposti toteutettavia asioita. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla kallista ja monimutkaista, vaan esimerkiksi kävelylenkki tai kahvihetki yhdessä riittää. Arkipäiväisyys merkitsee myös sitä, että molemmat kaverit voivat olla mukana toiminnassa omana itsenään, juuri sellaisina kuin he luonnostaan ovat. Neljäs tavoite on kaveruuden antoisuus molemmille osapuolille. Best Buddies -kaveruuden ei pidä olla miellyttämistä tai suorittamista, vaan molemmat kaverukset ovat mukana toiminnassa vapaaehtoisesti ja saadakseen siitä itselleen jotain hyvää. Tämä hyvä voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Periaatteena on, että kaveruuden tulee olla molemmille osapuolille myönteinen ja mukava asia. 2.2 Best Buddies -malli Best Buddies -kaveritoiminnan periaatteena on yhdistää kaksi mahdollisimman samankaltaista ihmisistä, joiden ainoana erotuksena on se, että toisella heistä on kehitysvamma ja toisella ei. Suomessa kaveriparien muodostamisen periaatteena on ollut yhdistää kavereiksi samaa sukupuolta olevat, suurin piirtein samanikäiset, toisistaan hyvien kulkuyhteyksien päässä asuvat ja samoista asioista kiinnostuneet ihmiset. Kaveritoiminta on vapaa-aikaan painottuvaa vapaaehtoistoimintaa, jossa kehitysvammainen ja vammaton ihminen ovat tasavertaisia osallistujia. Kaveri-projektissa kaveriparin molempiin osapuoliin on suhtauduttu vapaaehtoisina ja heidän rooliensa samanlaisuutta on korostettu. Toiminta eroaa siis perinteisestä tukihenkilö- ja avustajatoiminnasta juuri tasavertaisuuden periaatteen vuoksi. Kaveritoiminnassa osallistujille ei makseta korvauksia eikä toimintaan kuulu jäsenmaksuja. Kaveritoimintaan on voinut osallistua täyttämällä Kaveri-projektin Internet-sivuilla olleen kaverihakemuksen, jonka perusteella hakijalle on pyritty löytämään sopiva kaveri. 9

11 Kaverihakemuksessa kysytään yhteystietojen lisäksi hakijan ikää, sukupuolta ja mahdollista kehitysvammaa sekä pyydetään kuvailemaan hakijan luonnetta, harrastuksia ja toiveita kaverin suhteen. Ajatuksena on, että kaverinhakijat täyttävät hakemuksen niin itsenäisesti kuin mahdollista. Sopivan kaverin löydyttyä molemmat osapuolet kutsutaan aloituskoulutukseen, jossa käydään läpi toiminnan periaatteita ja tutustutaan uuteen kaveriin. Aloituskoulutuksessa olennaista on se, että kaveriparin molemmat osapuolet ohjeistetaan kaveruuteen samalla tavalla. Tämän jälkeen kaverukset tapaavat toisiaan itse sopiminaan ajankohtina. Ohjeena on, että kaverukset pitäisivät yhteyttä viikoittain ja tapaisivat suurin piirtein kaksi kertaa kuussa. Jokainen osallistuja saa Best Buddies -kansion, josta löytyy tietoa kaveritoiminnan periaatteista, vinkkejä uuteen kaveruuteen ja uuden kaverin sekä projektin työntekijöiden yhteystiedot. Kaveritoimintaan osallistuvia ihmisiä rohkaistaan ottamaan yhteyttä työntekijöihin, kertomaan kuulumisiaan ja esittämään kysymyksiä. Kaveri-projektin aikana noin kaksi kertaa vuodessa on jokaisella paikkakunnalla tai tietyllä alueella järjestetty yhteinen tapaaminen, johon on kutsuttu kaikki sen alueen toiminnassa mukana olevat ihmiset. Projektin alkuvaiheessa tapaamiset olivat valtakunnallisia, sillä toiminnassa oli mukana vasta muutamia ihmisiä. Vuonna 2008 kokeiltiin valtakunnallisen aloituskoulutuksen järjestämistä. Tähän aloituskoulutukseen osallistui 18 ihmistä. Myös vuonna 2009 järjestettiin kaksi valtakunnallista tapahtumaa. Best Buddies -kaveritoiminta on määräaikaista toimintaa, johon sitoudutaan yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Kaveri-projektissa kausi on kestänyt puolesta vuodesta reiluun vuoteen. Useimmilla kaveripareilla kausi on kestänyt yhden lukuvuoden eli syksystä kevääseen. Kesän aikana kavereita on kehotettu pohtimaan, haluavatko he vielä jatkaa mukana toiminnassa vai eivät. Halukkaat ovat jatkaneet joko saman kaverin kanssa tai heille on etsitty uutta kaveria. Vuonna 2010 alkaneiden kaveriparien kausi päättyi vuoden 2010 lopussa. 2.3 Osallistujat Ensimmäiset kaveriparit syntyivät syksyllä 2007 ja Kaveri-projektin puitteissa viimeiset kaveriparit muodostettiin kesällä Seuraavassa kuviossa 1 näkyy toiminnassa mukana olleiden kaveriparien määrä vuosittain Edelliseltä kaudelta jatkaneet kaveriparit Uudet kaveriparit Kuvio 1. Toiminnassa mukana olleet kaveriparit

12 Kuviosta 1 on nähtävissä, että toiminnan volyymi kasvoi suuresti vuoteen 2009 mennessä. Kyseinen vuosi olikin kaveriparien määrän osalta projektin kiireisin. Vuonna 2010 uusia kaveripareja ei projektin loppumisen vuoksi aloitettu enää heinäkuun jälkeen, joten uusien kaveriparien määrä jäi väistämättä pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Projektin aikana syntyneistä kaveripareista 21 prosenttia keskeytyi ennen kauden virallista loppua. Yhteensä Best Buddies -kaveritoimintaan osallistui Kaveri-projektin aikana 219 ihmistä, joista 47 prosenttia oli kehitysvammaisia ja 53 prosenttia vammattomia ihmisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hieman useampi kehitysvammainen kuin vammaton ihminen osallistui toimintaan useamman eri kaverin kanssa. Kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten jakauma on kuitenkin hyvin tasainen, eli toiminta on hyödyttänyt yhtä lailla sekä kehitysvammaisia että vammattomia ihmisiä. Kaveri-projekti on ollut valtakunnallinen hanke, joten kaverihakemuksen on voinut täyttää missä päin Suomea tahansa asuva henkilö. Kaveritoimintaa syntyikin yhteensä 30 eri paikkakunnalle Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti. Kaveripareja muodostui kuitenkin eniten väentiheydeltään suurille paikkakunnille, sillä pienillä paikkakunnilla sopivan kaverin löytyminen saattoi olla haastavaa. Kuviossa 2 näkyvät paikkakunnat, joilla kaveripareja syntyi sekä toimintaan osallistuneiden ihmisten määrä kyseisillä paikkakunnilla. 1. Espoo (13) 2. Hausjärvi (3) 3. Helsinki (50) 4. Hämeenlinna (6) 5. Joensuu (2) 6. Jyväskylä (23) 7. Järvenpää (1) 8. Kaavi (2) 9. Kangasala (1) 10. Kauhajoki (2) 11. Kerava (3) 12. Kiiminki (1) 13. Kokkola (3) 14. Kuopio (8) 15. Lahti (5) 16. Loimaa (1) 17. Mikkeli (2) 18. Oulu (24) 19. Pirkkala (2) 20. Pori (4) 21. Porvoo (2) 22. Riihimäki (1) 23. Sipoo (1) 24. Tampere (41) 25. Turku (4) 26. Tuusula (2) 27. Vaasa (2) 28. Valkeakoski (3) 29. Vantaa (5) 30. Ylöjärvi (2) Kuvio 2. Best Buddies -kaveritoiminnan paikkakunnat ja osallistujamäärät Vaikka Kaveri-projektin kampanjointi suunnattiinkin etupäässä nuorille, vuotiaille ihmisille, ei kaveritoimintaan osallistumiselle ollut ikärajaa. Mukaan pääsyn ehtona pidettiin valmiutta kahdenväliseen kaveruuteen. Käytännössä osallistumisen ehtona on 11

13 kuitenkin ollut sopivan, suurin piirtein samanikäisen kaverin löytyminen. Kaveritoimintaan projektin aikana osallistuneet ihmiset olivat vuotiaita. Heistä 86 prosenttia oli alle 31-vuotiaita. Kuviossa 3 näkyy osallistujien ikäjakauma alle yli 50 Kuva 3. Best Buddies -kaveritoiminnan osallistujat ikäryhmittäin Suurin osa, 90 prosenttia, kaveritoimintaan osallistuneista ihmisistä oli naisia, koska vammattomia miespuolisia kaverinhakijoita oli hyvin vähän. Naisten ja miesten vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta onkin löydetty joitain eroja. Naiset ja miehet osallistuvat keskimäärin yhtä paljon vapaaehtoistoimintaan, mutta he osallistuvat erilaiseen toimintaan ja eri syistä. Naiset osallistuvat erityisesti terveys- ja sosiaaliasioihin sekä lasten ja nuorten toimintaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Miehet puolestaan suuntaavat huomionsa urheiluun, asuinaluetoimintaan, maanpuolustukseen ja pelastuspalveluihin. (Yeung 2002, 70 71; Yeung & Grönlund 2005, 179.) Naisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa innostaa erityisesti auttamishalu sekä uusiin asioihin ja ihmisiin tutustuminen. Miehiä sen sijaan motivoi ennen kaikkea ystävien ja tuttavien vaikutus, halu käyttää ylimääräinen vapaa-aika hyödylliseen tekemiseen sekä tunne kansalaisvelvollisuudesta. (Yeung 2002, ) Naisille tyypillisiä syitä osallistua ovat saaminen ja antaminen. Toisaalta he kokevat saavansa itse jotain vapaaehtoisena toimimisesta, toisaalta he haluavat esimerkiksi auttaa. Miehiä vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa motivoi tyypillisesti toiminnallisuus ja jatkuvuus. He haluavat täyttää vapaa-aikansa mielekkäällä tekemisellä ja osallistua toimintaan, joka on heille tuttua jo entuudestaan ja josta heillä on aikaisempia hyviä kokemuksia. (Yeung 2005, ; Pessi & Oravasaari 2010, 158.) Best Buddies -kaveritoiminnan näkökulmasta voidaan siis todeta, että miehet kyllä osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, mutta kaveritoiminta vapaaehtoistoimintana sijoittuu ehkä sellaiselle alueelle, jolla miehiä toimii vähän. Voi myös olla, että miehet viettävät useammin aikaa ryhmässä kuin kahdestaan kaverin kanssa, minkä vuoksi kaveritoiminnan malli voi tuntua heistä vieraalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kaveri-projektin aikana kaikenikäiset ihmiset, sekä naiset että miehet, ovat olleet kiinnostuneita Best Buddies -kaveritoiminnasta. Sopiva kaveri on löytynyt useimmiten nuorille naispuolisille kaverinhakijoille. 12

14 2.4 Palautetta osallistujilta Kaveri-projektin aikana Best Buddies -kaveritoimintaan osallistuneilta ihmisiltä on kerätty palautetta aina kauden lopussa. Yhden sivun mittaisella paperisella kaavakkeella on pyritty saamaan tietoa siitä, miten osallistujan Best Buddies -kausi on sujunut. Vastaamisen helpottamiseksi kaavakkeessa on käytetty hymynaamoja. Seuraavaksi esittelen muutamia tuloksia kerätystä palautteesta. Vastaajia oli kysymyksestä riippuen joko 119 tai 110. Kaavakkeessa kysyttiin muun muassa löytyikö oikeanlainen kaveri. Kuten kuviosta 4 näkyy, 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heille löytyi sopiva kaveri. Kuvio 5 puolestaan kertoo, että 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhteydenpito kaverin kanssa oli helppoa. 19 % 2 % 17 % 7 % 79 % 76 % Kyllä Melkein Ei Kuvio 4. Löytyikö oikeanlainen kaveri? (N=119) Kyllä Melkein Ei Kuvio 5. Oliko helppo pitää yhteyttä? (N=119) 2 % 32 % 17 % 68 % 81 % Kyllä Ei Hyvä OK Huono Kuvio 6. Onko sattunut ikäviä asioita? (N=110) Kuvio 7. Mikä fiilis jäi Best Buddies'sta? (N=119) Kaavakkeessa kysyttiin myös sitä, onko osallistujalle sattunut joitain ikäviä asioita Best Buddies -kaverin kanssa. Kuvion 6 perusteella näyttää siltä, että joka kolmannella toi- 13

15 mintaan sisältyi myös joitain huonoja kokemuksia. Siitä huolimatta 81 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Best Buddies -toiminnasta jäi yleisesti ottaen hyvä tunne (kuvio 7). Vain 2 prosenttia vastaajista ilmoitti yleiskuvan jääneen huonoksi. Nämä tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin Yhdysvalloissa Best Buddies International -järjestön säännöllisesti tilaaman Hardman Surveyn tulokset. Vuonna 2009 oppilaitoksissa Best Buddies -toimintaan osallistuneista ihmisistä yli 80 prosenttia oli nauttinut toiminnasta ja oli valmis osallistumaan siihen uudelleen. Lähes 90 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan osallistumista myös muille ihmisille. (Best Buddies International 2010, 67.) 14

16 3 ARVIOINNIN TAUSTA 3.1 Best Buddies'n yhdysvaltalaiset lähtökohdat Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaisia lähtökohtia käydään läpi esittelemällä ensin Best Buddies -järjestön syntyä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden tavoitteita. Tämän jälkeen esitellään Best Buddies'n lanseeraamat ohjelmat, jotka muodostavat keinot järjestön tulevaisuuden tavoitteisiin pyrkimisessä Tulevaisuuden visiona inkluusio Best Buddies -toiminta sai alkunsa vuonna 1987, kun Anthony Kennedy Shriver havaitsi kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten välisen kanssakäymisen olevan kovin vähäistä. Hän huomasi kahdenvälisen kaveruuden olevan tehokas väline kehitysvammaisten ihmisten itsetunnon parantamisessa ja heidän osallisuutensa lisäämisessä. Shriver itse opiskeli Georgetownin yliopistossa ja uskoi opiskelukavereidensa olevan halukkaita lähtemään mukaan muuttamaan yhteisöään. Ensimmäisessä Best Buddies -klubissa toisensa löysivät 52 yliopisto-opiskelijaa ja yhtä monta kehitysvammaista ihmisistä. Vuonna 1989 Best Buddies'sta muodostui hyötyä tavoittelematon järjestö ja se levittäytyi 32 yliopistoon. (Best Buddies International 2010, 5 6.) Nykyään Best Buddies on kansainvälinen järjestö, jonka missio kuuluu seuraavasti: The mission of Best Buddies is to establish a global volunteer movement that creates opportunities for one-to-one friendships, integrated employment and leadership development for people with intellectual and developmental disabilities. (Best Buddies International 2010.) Best Buddies'n tehtävänä on siis perustaa maailmanlaajuinen vapaaehtoistyön liike, joka luo mahdollisuuksia kahdenväliseen kaveruuteen, tuettuun työllistymiseen ja johtajaksi kehittymiseen kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Best Buddies on määritellyt kohderyhmäkseen ihmiset, joilla on joko kehitysvamma tai jokin muunlainen vamma. Järjestö käyttää Yhdysvalloissa käytettävää termiä intellectual and developmental disabilities (IDD). Termillä intellectual disability tarkoitetaan kehitysvammaa ja termillä developmental disability laajemmin erityisen tuen tarvetta synnyttäviä vammoja. Nämä kaksi termiä eroavat toisistaan siten, että erityisen tuen tarvetta synnyttävä vamma on kattokäsite, joka sisältää paitsi kehitysvamman myös erilaiset fyysiset vammat. Käsitteiden väliset rajat ovat kuitenkin usein häilyviä, sillä joillain ihmisillä saattaa olla kummankin käsitteen alle kuuluva vamma. Olennainen ero termien välillä on se, että jotkut erityisen tuen tarpeeseen johtavista vammoista ovat selkeästi fyysisiä, kuten synnynnäinen näkö- tai kuulovamma, eikä niihin liity minkäänlaista kehitysvammaa. (American Association on Intellectual and Developmental Disabilities, AAIDD.) Kaveri-projektissa Best Buddies -kaveritoiminnan kohderyhmänä ovat olleet ihmiset, joilla on nimenomaan kehitysvamma eli vamma ymmärtämisen ja käsityskyvyn alueella. Best Buddies'n visiona on tehdä itsestään lopulta tarpeeton, millä viitataan tilanteeseen, jossa integraatio on johtanut inkluusion toteutumiseen (Best Buddies). Best Buddies perustelee ohjelmiensa tarvetta sillä, että suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä kärsii työttömyydestä ja kavereiden puutteesta. Kehitysvammaisille ihmisille on tavanomaista viettää koko elämänsä perheenjäsentensä ja palkallisen henkilökunnan seurassa. Syynä siihen, että kehitysvammaiset ihmiset kohtaavat haasteita yrittäessään säilyttää 15

17 työpaikkansa, on usein sosiaalisten taitojen puute eikä se, että he eivät osaisi tehdä työtään. Best Buddies tarjoaa sekä tilaisuuksia sosiaalisten taitojen kartuttamiselle että valmennusta työhön, mikä auttaa kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan itsenäisemmin ja osallistumaan enemmän yhteiskunnassa. (Best Buddies International 2010, 6.) Vuonna 2001 Best Buddies asetti tavoitteekseen, että vuoden 2010 loppuun mennessä Best Buddies -ohjelmia olisi käynnissä kaikissa 50 osavaltiossa ja 50 eri maassa. Tavoite oli, että yhteensä yli puoli miljoonaa ihmisistä olisi mukana toiminnassa. Tavoitteet ovat toteutuneet, sillä tällä hetkellä Best Buddies -toimintaa löytyy 50 osavaltiosta ja 50 eri maasta. Osallistujia on maailmanlaajuisesti (Best Buddies.) Best Buddies -ohjelmat Kuten Best Buddies'n missio osoittaa, järjestön toiminta muodostuu kolmesta pilarista: kahdenvälisestä kaveruudesta, tuetusta työllistämisestä ja johtajakoulutuksesta. Toimintaa toteutetaan seitsemän eri ohjelman kautta. Best Buddies Citizens -ohjelmassa kehitysvammainen ja vammaton ihminen yhdistetään kahdenväliseen kaveruuteen. Ihmiset lähtevät mukaan toimintaan joko työyhteisönsä kautta tai ihan muuten vaan. (Best Buddies.) Suomessa Kaveri-projektissa on keskitytty nimenomaan Citizens-ohjelmaan. Best Buddies Colleges -ohjelma on se, mistä koko Best Buddies -toiminta sai alkunsa. Tässä ohjelmassa kehitysvammainen ihminen muodostaa kaveriparin yhdessä yliopistoopiskelijan kanssa. Best Buddies High Schools -ohjelmassa toiminta tapahtuu samalla periaatteella, mutta toisen asteen oppilaitoksissa. Vaikka kehitysvammaiset opiskelijat ovat saattaneet käydä koulua samoissa tiloissa vammattomien opiskelijoiden kanssa, eivät he kuitenkaan ole päässeet samalla tavalla osalliseksi sosiaalisesta toiminnasta. Yläkouluissa tilanne on ollut sama. Best Buddies Middle Schools -ohjelma pyrkii vähentämään segregaatiota yläkouluissa yhdistämällä kehitysvammaisia ja vammattomia oppilaita kahden väliseen kaveruuteen. (Best Buddies.) e-buddies on sähköinen kirjeenvaihto-ohjelma yli 10-vuotialle kehitysvammaisille ja vammattomille ihmisille niin Yhdysvalloissa kuin ympäri maailmaa. Ohjelmassa kehitysvammainen ja vammaton ihminen käyvät kirjeenvaihtoa sähköpostitse, joten hauskuuden lisäksi ohjelma voi toimia myös opetusvälineenä. (Best Buddies.) Best Buddies Jobs -ohjelmassa kehitysvammaisten ihmisten integraatiota yhteiskunnassa parannetaan tuetun työllistämisen keinoin. Ohjelma auttaa kehitysvammaisia ihmisiä saavuttamaan haluamansa palkkatyön ja työskentelemään muiden työntekijöiden rinnalla. (Best Buddies.) Best Buddies Ambassadors -ohjelma kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan johtajina ja puhujina niin kouluissa, työpaikoilla kuin muissa yhteisöissä. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat sellaisia taitoja, joita he tarvitsevat edustaakseen itseään menestyksekkäästi ja tullakseen aktiivisiksi toimijoiksi. (Best Buddies.) 3.2 Kaveri-projekti Kaveri-projekti on jakanut Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaiset lähtökohdat eli ajatuksen Best Buddies -kaveritoiminnasta inkluusion edistämisen välineenä. Kaveriprojektin tavoitteina on korostettu suvaitsevaisuuden ja kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden lisäämistä. Best Buddies -kaveritoiminta on ollut keino toteuttaa näitä tavoitteita. Seuraavaksi käsittelen inkluusion haasteita Suomessa. Tämän jälkeen esittelen Kaveri-projektin tavoitteet. 16

18 3.2.1 Inkluusion haasteet Suomessa Integraation ja inkluusion käsitteitä käytetään erityisesti kasvatuksesta ja opetuksesta puhuttaessa. Integraatiolla tarkoitetaan sitä, että syrjässä tai ulkopuolella oleva ihminen otetaan uudelleen mukaan. Inkluusiolla sen sijaan viitataan siihen, että jo alusta asti kaikki ihmiset ovat mukana samassa yhteisössä. Inkluusiossa tavoitetilana on kaikkien ihmisten yhdenvertainen osallistuminen elämän kaikilla osa-alueilla. (Ikonen 2009, 12.) Opetuksessa integraatio tarkoittaa sitä, että jotkut yksittäiset ja valitut vammaiset lapset voivat päästä mukaan yleisopetukseen. Pääosin vammaiset lapset ovat erityisopetuksessa. Sen sijaan inklusiivista eli osallistavaa koulua voivat käydä kaikki lapset, vammaiset ja vammattomat. Integraation ja inkluusion ero on siis se, että kun integraatio tarkoittaa joidenkin mukaan pääsemistä, merkitsee inkluusio kaikkien mukana olemista. (Kaukola 2003.) Sen lisäksi, että kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten polut eriytyvät jo lapsena koulussa, eriytyvät ne myös harrastustoiminnassa, jatkokoulutuksessa ja työelämässä. Kehitysvammaiset lapset ja nuoret viettävät aikaa omissa harrastuspiireissään, urheilujoukkueissaan ja loma-ajan leireillään. Myös jatkokoulutuksen kehitysvammaiset nuoret hankkivat useimmiten erityisammattikouluissa. Aikuisena kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät pääosin heille tarkoitetuissa työ- ja toimintakeskuksissa ja saattavat asua omissa asuntoloissaan tai laitoksissa. Missä ovat ne tilaisuudet, jolloin kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret voisivat tutustua toisiinsa? Näillä tilaisuuksilla tarkoitan nimenomaan tasavertaisia tilanteita enkä sellaisia muodollisia tilanteita, joissa vammaton ihminen kohtaa kehitysvammaisen ihmisen esimerkiksi ohjaajana. Vain kohtaamalla erilaisuutta on mahdollista oppia suhtautumaan siihen luonnollisena asiana (Virtanen 2009, 236) Tavoitteena suvaitsevaisuus Jos Kaveri-projekti pitäisi tiivistää yhteen sanaa, se olisi suvaitsevaisuus. Kaveri-projektin tavoitteena on ollut tehdä kehitysvammaisuudesta arkipäiväinen asia myös niille, joille se ei ole entuudestaan tuttu juttu. Monille ihmisille kehitysvammaisuus on täysin vieras asia. Tämä saattaa synnyttää ennakkoluuloja tai vahvistaa jo olemassa olevia, usein stereotyyppisiä ja vääriä käsityksiä kehitysvammaisista ihmisistä. Projektin tarkoituksena on ollut synnyttää tuoreita ajatuksia ja luoda tilaisuuksia uudentyyppisille kokemuksille. Kaveri-projektin kampanjointi suvaitsevaisuuden puolesta on kohdistunut ensisijaisesti kehitysvammaisiin ja vammattomiin nuoriin. Kaveri-projekti on tehnyt vaikuttamistyötään näkymällä aktiivisesti eri tapahtumissa ja medioissa ympäri valtakuntaa. Tärkeä osa kampanjaa ovat olleet infotilaisuudet, joita on järjestetty eri oppilaitoksissa. Aktiivisella kampanjoinnilla on pyritty siihen, että myös kehitysvammaiset nuoret nähtäisiin ennen kaikkea nuorina, ei ainoastaan henkilöinä, joilla on vamma. Tavoitteena on ollut kehitysvammaisten nuorten elämänpiirin laajentaminen: heidän aloitteellisuutensa, aktiivisuutensa ja osallisuutensa vahvistaminen. Myös kehitysvammaisten nuorten itsensä ja heidän lähi-ihmistensä tulee nähdä tavanomainen ja arkipäiväinen tekeminen mahdollisena ja osallistua siihen ennakkoluulottomasti. Kaveri-projekti on tavoitellut asennemuutosta kehitysvammaisuutta kohtaan niin vammattomien kuin kehitysvammaisten ihmisten ja heidän lähi-ihmistensä keskuudessa. 3.3 Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Best Buddies -kaveritoiminta Suomessa on erityisesti nuorille suunnattua vapaa- 17

19 ehtoistoimintaa. Kaveritoiminnassa on kyse vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta. Tutkimuksissa vapaaehtoistoiminta on perinteisesti määritelty kahden käsitteen kautta, jotka ovat vapaaehtoisuus ja palkattomuus (Yeung 2002, 11). Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan monista eri syistä. Yeung (2005) on kuvannut vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja timanttimallin avulla. Mallissa motivaatiota kuvataan neljällä ulottuvuudella: 1) saaminen - antaminen, 2) jatkuvuus - uuden etsintä, 3) etäisyys - läheisyys ja 4) pohdinta - toiminta. Ensimmäisellä ulottuvuudella kuvataan sitä, miten ihmiset toisaalta kokevat saavansa jotain vapaaehtoisena toimimisesta, esimerkiksi tilaisuuden toteuttaa itseään tai työkokemusta. Toisaalta taas antaminen ilmentää esimerkiksi halua auttaa. Toinen ulottuvuus kuvaa sitä, miten ihmisiä toisaalta motivoi toiminnan tuttuus ja aikaisemmat myönteisesti kokemukset vapaaehtoistoiminnasta. Toisaalta taas he saattavat hakeutua mukaan laajentaakseen elämänpiiriään ja oppiakseen uutta. Kolmas ulottuvuus viittaa siihen, että joskus ihmiset kaipaavat etäisyyttä: painottavat vapaaehtoistoiminnan joustavuutta ja rajojen asettamista. Joskus he taas haluavat kokea kuuluvansa ryhmään ja nauttivat toiminnan sosiaalisuudesta. Neljäs ulottuvuus kuvastaa sitä, miten toisaalta osallistujille voi olla tärkeää omien arvojen pohdinta ja henkilökohtaisten asioiden läpikäyminen. Toisaalta olennaista voi olla vapaaajan täyttäminen ja toiminnallisuus. Vapaaehtoisuusmotiiveista muodostuu siis hyvin monipuolinen kuva. Yksittäisten ihmisten motivaatio voi sisältää moninaisia ja jopa ristiriitaisilta vaikuttavia elementtejä. (Yeung 2005, ) Vapaaehtoistoiminnan yhteydessä puhutaan usein auttamisesta. Best Buddies -kaveritoiminnalle auttaminen on lähtökohtaisesti vieras ajatus, sillä toiminnassa painotetaan tasavertaisuutta ja sitä, että kehitysvammainen ja vammaton ihminen ovat samanlaisia osallistujia. Vapaaehtoistoiminnalla on useita eri muotoja. Best Buddies -kaveritoiminta voidaan nähdä esimerkkinä osallistavasta vapaaehtoistoiminnasta. Perinteinen tukihenkilötoiminta sen sijaan on esimerkki tukea tuottavasta toiminnasta (Valikko-verkosto 2010). Kaveritoiminnan avulla vahvistetaan kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta eli sitä, että he ovat mukana yhteisessä tekemisessä samalla tavalla kuin vammattomatkin ihmiset. Mielenkiintoista on tarkastella sitä, minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan erityisesti nuoret osallistuvat ja miksi. Eri tutkimuksissa nuoriksi on määritelty hieman eri-ikäisiä ihmisiä. Pääsääntöisesti nuorilla viitataan vuotiaisiin ja nuorilla aikuisilla vuotiaisiin henkilöihin. Nuorista vapaaehtoistoimintaan osallistuu useampi kuin joka kolmas ja he käyttävät vapaaehtoistoimintaan aikaa enemmän kuin muut ikäryhmät (Yeung 2002, 52). Toisaalta kiire saattaa hankaloittaa nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Erään tutkimuksen mukaan nuorilla ihmisillä tavallisin syy vapaaehtoistoiminnan lopettamiseen oli ajanpuute (Yeung 1999, 83). Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan muita ikäryhmiä vähemmän. Tämä on ymmärrettävää, sillä työ- ja perhekiireiden vuoksi ihmisillä on vapaa-aikaa kovin rajallisesti (Yeung 2002, 25 28). Nuoret osallistuvat useimmiten sellaiseen toimintaan, joka liittyy lapsiin ja nuoriin, urheiluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suosittuja vapaaehtoistoiminnan alueita ovat myös kulttuuri ja taide, eläinten-, ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä ihmisoikeusasiat. Kiinnostavaa on se, että sellaiset nuoret, jotka eivät vielä ole mukana vapaaehtoistoiminnassa, ovat kiinnostuneita ikääntyvien, vammaisten ja syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä lähes yhtä paljon kuin lapsiin ja nuoriin liittyvästä vapaaehtoistyöstä. (Yeung 2002, 56, Yeung & Grönlund 2005, ) Nuorille, kuten muillekin ikäryhmille, keskeisin syy osallistua vapaaehtoistoimintaan on antaminen. Toiseksi tärkeintä nuorille on yhtäältä toiminnallisuus ja toisaalta pohdinta. Sen sijaan jatkuvuus ja tuttuus eivät ole nuorille yhtä merkittäviä tekijöitä kuin muille 18

20 ikäryhmille. Nuorille tärkeää on uusien asioiden kokeilu ja sosiaalisuus, mihin myös rekrytoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota. (Pessi & Oravasaari 2010, ; 175.) Nuoret lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan usein ystävien innostamina. Vaikka nuorten osallistumisen motiivina on usein halu oppia uutta, uusiin ihmisiin tutustuminen ei kuitenkaan näyttele tärkeää roolia. Tämä on ehkä hieman yllättävää. Yeung selittää tätä sillä, että yleensäkin osallistuessaan erilaisiin aktiviteetteihin nuoria innostaa ensisijaisesti toimiminen yhdessä vanhojen tuttavien kanssa tai heidän pyynnöstään mukaan lähteminen. Nuoret perustelevat vapaaehtoistyöhön osallistumattomuuttaan sillä, että heitä ei ole pyydetty mukaan eivätkä he ole tulleet ajatelleeksi asiaa. Yeung'n mukaan tutkimustuloksen voi tulkita vapaaehtoistoiminnan rekrytoinnin mahdollisuudeksi ja haasteeksi nuorten keskuudessa. Lähes 60 prosenttia nuorista ilmoittaakin, että haluaisi lähteä mukaan pyydettäessä. (Yeung 2002, ) Merkittäviä tuloksia ovat ne, joiden mukaan nuoret ovat kaikista auttamishaluisimpia suomalaisia. Nuorten suhtautuminen auttamiseen viestii muita ikäryhmiä vahvempaa ihanteellisuutta, vastavuoroisuutta ja korkeita odotuksia ihmisten lähiverkostolle ja kansalaisjärjestöille. Nuoret ovat muita ikäryhmiä halukkaampia auttamaan kaukana olevia ja tuntemattomia ihmisiä. (Pessi 2008, 55 56; Pessi & Saari 2008, 230.) Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminnan kannatus nuorten keskuudessa niin asenteiden kuin osallistumisen kautta tarkasteltuna on hyvin vahvaa. Vain yksi sadasta nuoresta ilmoittaa osallistumattomuutensa syyksi sen, että vapaaehtoistoiminta ei kiinnosta häntä tai että hän ei yksinkertaisesti halua osallistua siihen. Kysyttäessä vapaaehtoistoiminnan herättämiä mielikuvia nuoret korostivat toiminnan luonnetta palkattomana, vapaaehtoisena ja talkoohenkisenä yhteistoimintana. Ehkä juuri nuoret ovatkin oivaltaneet vapaaehtoistoiminnan ominaispiirteet ja pitävät niitä tärkeinä. (Yeung 2002, ) Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa voidaan pitää monille nuorille varteenotettavana kanavana osallistua ja vaikuttaa. Nuorisosta löytyy varsin suuri rekrytointipotentiaali vapaaehtoistoimintaan. Erityisesti nuorten sosiaaliset verkostot ovat ratkaisevassa roolissa tässä rekrytoinnissa. (Yeung 2002, ) 19

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA Kaikki tiedot löytyvät myös internetsivulta osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Sieltä löydät myös koulutukset ja vapaaehtoistoiminnan tapahtumat.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Best Buddies -projekti Petra Saarinen joulukuu 2013 Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu 1. Projektin ja oppilaitosyhteistyön

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Vertaistuen voima -seminaari 3.10.2007 Anne Birgitta Yeung,, HY Mistä puhumme? Kuka on vapaaehtoistoimija? Palkattomuus Vapaa tahto Organisoiva taho ja välikäsi? Kulttuurierot

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot