Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kaveri-projektin loppuraportti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin loppuraportti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2011

3 Taru Oulasvirta Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin loppuraportti ISBN Kansi Painopaikka Taitto Kustantaja Kannen kuva Kati Ruotsalainen. Kuva on otettu syksyllä 2008, jolloin helsinkiläiset Johanna Rahkila ja Kaisa Karvonen lähtivät mukaan Best Buddies -kaveritoimintaan. Painohäme Oy Ylöjärvi Mac&Me Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu Tampere Keskus

4 TIIVISTELMÄ Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kaveri-projekti Oulasvirta, Taru: Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi Projektin loppuraportti, 62 s., 5 liitesivua Joulukuu 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosina toteuttamassa Kaveri-projektissa on pilotoitu Best Buddies -kaveritoimintaa. Yhdysvalloista lähtöisin olevassa vapaaehtoistoiminnan mallissa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen tasavertaiseen kaveruuteen. Toimintaan sitoutuminen on määräaikaista. Kaveri-projekti on ollut Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä ovat olleet kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret. Kaveri-projektin aikana Best Buddies -kaveritoimintaan osallistui yhteensä yli 200 ihmistä. Toimintaa syntyi 30 eri paikkakunnalle. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia Best Buddies -kaveritoiminnan mallista on saatu Suomessa. Tarkastelun kohteena on myös se, minkälaisia koettuja vaikutuksia kaveritoiminnalla on ollut. Kyseessä on ihmisten itsensä kokemien vaikutusten kartoittaminen. Lisäksi pohditaan sitä, miten kaveritoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Kokemuksia kaveritoiminnasta kerättiin toimintaan osallistuneilta ihmisiltä, heidän vanhemmiltaan, kehitysvammaisten ihmisten asumisyksiköiden ohjaajilta, projektin kanssa yhteistyötä tehneiden oppilaitosten henkilökunnalta ja Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluiden, puhelinhaastatteluiden ja sähköpostitiedusteluiden avulla. Tulosten mukaan Best Buddies -kaverin kanssa tehtiin sellaisia asioita, joita yleensäkin kavereiden kanssa tehdään. Kaverusten yhteiset hetket kuluivat esimerkiksi kahvin juonnin tai elokuvissa käynnin merkeissä. Sen sijaan yhteydenpito kaverin kanssa ei ollut aina niin mutkatonta. Jatkossa kaveripareja tuleekin rohkaista entistä voimakkaammin etsimään heille itselleen sopivinta tapaa pitää yhteyttä. Ongelmia aiheuttivat myös kiireet ja se, ettei löytynyt kaveri tuntunutkaan sopivalta. Välillä ongelmat johtivat siihen, että kaveruuden koettiin epäonnistuneen. Kaveritoimintaan osallistuminen mahdollisti erilaisuuteen tutustumisen. Vammattomille osallistujille kehitysvammaisuudesta tuli aikaisempaa arkipäiväisempi asia. Kaveritoiminnan kautta saattoi saada uuden kaverin, mitä sekä kehitysvammaiset että vammattomat osallistujat korostivat. Kehitysvammaiselle ihmiselle kaveritoiminta tarjosi mahdollisuuden saada oma, tasavertainen kaveri, joka tuli perheen ja asumisyksikön ulkopuolelta. Kaveritoiminta tuki kehitysvammaisten ihmisten oma-aloitteisuutta ja saattoi vahvistaa heidän osallisuuttaan. Edellytyksenä oli, että kaverukset löysivät toiminnalle aikaa ja tutustuivat toisiinsa. Kaveritoiminta on ikään kuin tehnyt kurkistusaukon raja-aitaan, joka erottaa kehitysvammaiset ja vammattomat ihmiset toisistaan arkielämässä. Best Buddies -kaveritoiminnalla on selvästikin tilausta Suomessa, sillä kehitysvammaiset ja vammattomat ihmiset viettävät suurimman osan elämästään omissa porukoissaan. Kehitysvammaisten

5 ja vammattomien ihmisten polut eriytyvät niin koulussa, harrastustoiminnassa, jatkokoulutuksessa kuin työelämässäkin. Best Buddies -kaveritoiminnan kehittäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa on ajankohtainen ja tärkeä asia. Jatkossa kaveritoimintaa voitaisiin tarjota myös osana vapaaehtoistyön opetusta. Nuorille suunnattuna vapaaehtoistoimintana Best Buddies -kaveritoiminnan vahvuuksia ovat projektimaisuus, yksilöllisyys, omaehtoisuus ja monipuolisuus. Kaveriparit voivat itse päättää, mitä he yhdessä tekevät ja milloin. Asiasanat: vapaaehtoistyö, nuoret, osallisuus, kehitysvammaisuus

6 SISÄLTÖ 1. Johdanto 7 2. Best Buddies -kaveritoiminta Tasavertaista kaveruutta Best Buddies -malli Osallistujat Palautetta osallistujilta Arvioinnin tausta Best Buddies'n yhdysvaltalaiset lähtökohdat Tulevaisuuden visiona inkluusio Best Buddies -ohjelmat Kaveri-projekti Inkluusion haasteet Suomessa Tavoitteena suvaitsevaisuus Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Aineisto Best Buddies -kavereiden ryhmäkeskustelut Vanhempien ja ohjaajien haastattelut Oppilaitosten edustajien haastattelut Sähköpostitiedustelu jäsenyhdistyksille Teemahaastattelut Tulokset Best Buddies -kavereiden kokemuksia Koko kaupunki käytiin melkei ympäri Onnistumisia ja ongelmia yhteydenpidossa Kun kaveruus ei toimikaan Tavanomaista kaveruutta vai määräaikaista toimintaa? Kurkistus erilaiseen elämään Tukea tasavertaisesta kaveruudesta Yhteenveto Vanhempien kokemuksia Kaverusten yhdessäoloa Yhteydenpidon haasteet Vanhempien rooli Kaveruus tukemassa itsenäisyyttä Kaveruus edistämässä suvaitsevaisuutta Yhteenveto Ohjaajien kokemuksia Yhteiset hetket ja retket Oman kaverin merkitys Tiedonkulun haasteet Ongelmana säännöt Yhteenveto 44

7 5.4 Kuulumisia koulumaailmasta Innostus uudenlaisesta toiminnasta Mukaan lähtemisen haasteet Lisäpotkua infotilaisuudesta Kaveritoiminta vapaaehtoistoimintana Kaveritoiminnan ja oppilaitosten välinen yhteistyö Yhteenveto Näkemyksiä Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistyksiltä Johtopäätökset Minkälaista Best Buddies -kaveruus on ollut? Mitä vaikutuksia Best Buddies -kaveritoiminnalla on ollut? Best Buddies -kaveritoiminnan kehittäminen Best Buddies vapaaehtoistoimintana Suomessa 59 Lähteet 61 Liitteet 63

8 1 JOHDANTO Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosina toteuttamassa Kaveri-projektissa on pilotoitu Best Buddies -kaveritoimintaa. Yhdysvalloista lähtöisin olevassa vapaaehtoistoiminnan mallissa yhdistetään kehitysvammainen ja vammaton ihminen kaveripariksi. Kaveri-projekti on ollut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia Best Buddies -kaveritoiminnan mallista on saatu Suomessa. Tärkeää on tarkastella sitä, minkälaista kolmen vuoden ajan pyörinyt kaveritoiminta on käytännössä ollut. Mielenkiinnon kohteena on myös se, mitä toiminnalla on saatu aikaan eli minkälaisia koettuja vaikutuksia kaveritoiminnalla on ollut. Kyse ei ole vaikuttavuustutkimuksesta vaan ihmisten itsensä kokemien vaikutusten kartoittamisesta. Lisäksi pohditaan sitä, miten kaveritoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Kokemusten kerääminen ja niistä kirjoittaminen mahdollistaa sen, että Kaveri-projektin tulokset saadaan koottua kansien väliin ja levitettyä eri tahoille. Best Buddies -mallin taustalla oleva Best Buddies International -järjestö korostaa toiminnan laadun merkitystä (Best Buddies International 2010, 67). Arviointi voi toimia laadun tarkastelun välineenä. Kaveritoiminnan arvioinnissa yhdistyy niin prosessien kuin vaikutusten arviointi. Prosessien arvioinnilla tarkoitetaan sen selvittämistä, mitä projektin toteuttamisessa tosiasiassa tapahtuu ja onko toiminta tarkoituksenmukaista. Vaikutusten arvioinnissa kysytään, millaisia vaikutuksia tai seurauksia toiminnalla on siihen osallistuville ihmisille. Prosessi koskee siis sitä, mitä tapahtuu toiminnan aikana ja vaikutus viittaa siihen, mitä tapahtuneesta seuraa osallisille toiminnan jälkeen. (Robson 2001, ) Kaveritoiminnan arviointi on toteutettu itsearviointina projektin työntekijän toimesta. Kokemuksia ja näkemyksiä Best Buddies -kaveritoiminnasta on kerätty viideltä eri ryhmältä: 1) toimintaan osallistuneilta ihmisiltä, 2) heidän vanhemmiltaan, 3) kehitysvammaisten ihmisten asumisyksiköiden ohjaajilta, 4) projektin kanssa yhteistyötä tehneiden oppilaitosten henkilökunnalta ja 5) Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Aineiston keräys toteutettiin kevään ja kesän 2010 aikana. Kaveritoimintaan osallistuneilta vammattomilta ja kehitysvammaisilta ihmisiltä tietoa kerättiin järjestämällä kaksi ryhmäkeskustelua, joihin molempiin kutsuttiin viisi henkilöä. Lisäksi tehtiin yksi puhelinhaastattelu. Vanhempien, ohjaajien ja oppilaitosten edustajien kokemuksia kartoitettiin tekemällä yhteensä 22 puhelinhaastattelua. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistyksiltä tietoa kerättiin sähköpostitse. Tarkoitus on tarkastella Best Buddies -kaveritoimintaa sen taustalla olevista lähtökohdista käsin. Best Buddies -toiminta on perustettu Yhdysvalloissa, missä sen visioksi on kirjattu inkluusioon pyrkiminen. Inkluusiota tavoitellaan mahdollistamalla kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten kohtaaminen niin koulussa, työssä, vapaa-ajalla kuin ylipäätään yhteiskunnassa. (Best Buddies.) Kaveri-projektissa Best Buddies -kaveritoiminnan avulla on pyritty ennen kaikkea suvaitsevaisuuden ja kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden lisäämiseen. Arvioinnin lähtökohtiin liittyy myös nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Arvioinnin tekeminen ei olisi onnistunut ilman asiasta innostuneita ihmisiä. Erityisen suuri kiitos kuuluu kaikille ryhmäkeskusteluihin ja haastatteluihin osallistuneille. Tärkeitä vinkkejä arviointiin ovat antaneet Kaveri-projektin ohjausryhmäläiset, valtakunnallisen kaveriverkoston osallistujat, projektipäällikkö Oili Jyrkämä ja suunnittelija Lea Vaitti Kehitysvammaisten Tukiliitosta sekä toimittaja Tuula Puranen. Myöskään raportin teksti 7

9 ei ole syntynyt vain arvioinnin tekijän kynästä. Kaveri-projektin projektipäällikkö Kati Ruotsalaisen ja projektityöntekijä Maria Huttusen kirjoitukset vuosien varrelta ovat muodostaneet tekstille vahvan pohjan. Suuri kiitos kaikille heille! Tämän arvioinnin on mahdollistanut Raha-automaattiyhdistyksen tuki. Seuraavassa luvussa tarkastellaan lyhyesti Best Buddies -kaveritoiminnan mallia sekä Kaveri-projektin aikana toimintaan osallistuneita ihmisiä ja heiltä kerättyä palautetta. Luvussa 3 käsitellään arvioinnin taustaa: Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaisia lähtökohtia, Kaveri-projektia ja nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan. Neljännessä luvussa esitellään aineisto. Luvussa 5 kerrotaan arvioinnin tulokset ja luvussa 6 johtopäätökset. 8

10 2 BEST BUDDIES -KAVERITOIMINTA 2.1 Tasavertaista kaveruutta Best Buddies -kaveruus on kahdenvälistä, tasa-arvoista, arkipäiväistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Kaveruuden kahdenvälisyydellä tarkoitetaan kaveruuden muodostumista kahden ihmisen välille. Vaikka kaveritoiminta sisältää myös ryhmämuotoista toimintaa, on ensisijaisena tavoitteena kahdenvälinen kaveruus. Suvaitsevaisuuden edistämisen ja kehitysvammaisuuden arkipäiväistymisen kannalta on tärkeää, että ihmiset tutustuvat toisiinsa heille itselleen luontevalla tavalla ja oppivat tuntemaan toisensa henkilökohtaisesti. Kehitysvammaisilla ihmisillä saattaa olla puutetta nimenomaan kahdenvälisestä kaveruudesta. Usein aikaa vietetään paljon lapsuudenkodissa, asumisyksikössä tai työpaikalla eli suurelta osin ryhmässä. Best Buddies -kaveruuden tasa-arvoisuus tarkoittaa sitä, että kaveritoiminnassa osallistujille ei makseta korvauksia eikä toimintaan kuulu jäsenmaksuja. Tasa-arvoisuus merkitsee myös sitä, että kaverukset suhtautuvat toisiinsa samanarvoisina ja samalla tavalla kuin yleensäkin kavereihin. Kummankaan Best Buddies -kaverin tehtävä ei ole valvoa, ohjata tai avustaa vaan molempien tehtävä on ainoastaan viettää aikaa yhdessä. Toki kaveruuteen luonnollisesti voi kuulua auttamista, mutta siihen ei ole velvoitteita. Kumpikaan kavereista ei toimi vanhemman, ammattilaisen tai muuten vastuussa olevan henkilön roolissa. Arkipäiväisyys kaveruudessa merkitsee sitä, että kaverusten on tarkoitus tehdä yhdessä tavanomaisia ja helposti toteutettavia asioita. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla kallista ja monimutkaista, vaan esimerkiksi kävelylenkki tai kahvihetki yhdessä riittää. Arkipäiväisyys merkitsee myös sitä, että molemmat kaverit voivat olla mukana toiminnassa omana itsenään, juuri sellaisina kuin he luonnostaan ovat. Neljäs tavoite on kaveruuden antoisuus molemmille osapuolille. Best Buddies -kaveruuden ei pidä olla miellyttämistä tai suorittamista, vaan molemmat kaverukset ovat mukana toiminnassa vapaaehtoisesti ja saadakseen siitä itselleen jotain hyvää. Tämä hyvä voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Periaatteena on, että kaveruuden tulee olla molemmille osapuolille myönteinen ja mukava asia. 2.2 Best Buddies -malli Best Buddies -kaveritoiminnan periaatteena on yhdistää kaksi mahdollisimman samankaltaista ihmisistä, joiden ainoana erotuksena on se, että toisella heistä on kehitysvamma ja toisella ei. Suomessa kaveriparien muodostamisen periaatteena on ollut yhdistää kavereiksi samaa sukupuolta olevat, suurin piirtein samanikäiset, toisistaan hyvien kulkuyhteyksien päässä asuvat ja samoista asioista kiinnostuneet ihmiset. Kaveritoiminta on vapaa-aikaan painottuvaa vapaaehtoistoimintaa, jossa kehitysvammainen ja vammaton ihminen ovat tasavertaisia osallistujia. Kaveri-projektissa kaveriparin molempiin osapuoliin on suhtauduttu vapaaehtoisina ja heidän rooliensa samanlaisuutta on korostettu. Toiminta eroaa siis perinteisestä tukihenkilö- ja avustajatoiminnasta juuri tasavertaisuuden periaatteen vuoksi. Kaveritoiminnassa osallistujille ei makseta korvauksia eikä toimintaan kuulu jäsenmaksuja. Kaveritoimintaan on voinut osallistua täyttämällä Kaveri-projektin Internet-sivuilla olleen kaverihakemuksen, jonka perusteella hakijalle on pyritty löytämään sopiva kaveri. 9

11 Kaverihakemuksessa kysytään yhteystietojen lisäksi hakijan ikää, sukupuolta ja mahdollista kehitysvammaa sekä pyydetään kuvailemaan hakijan luonnetta, harrastuksia ja toiveita kaverin suhteen. Ajatuksena on, että kaverinhakijat täyttävät hakemuksen niin itsenäisesti kuin mahdollista. Sopivan kaverin löydyttyä molemmat osapuolet kutsutaan aloituskoulutukseen, jossa käydään läpi toiminnan periaatteita ja tutustutaan uuteen kaveriin. Aloituskoulutuksessa olennaista on se, että kaveriparin molemmat osapuolet ohjeistetaan kaveruuteen samalla tavalla. Tämän jälkeen kaverukset tapaavat toisiaan itse sopiminaan ajankohtina. Ohjeena on, että kaverukset pitäisivät yhteyttä viikoittain ja tapaisivat suurin piirtein kaksi kertaa kuussa. Jokainen osallistuja saa Best Buddies -kansion, josta löytyy tietoa kaveritoiminnan periaatteista, vinkkejä uuteen kaveruuteen ja uuden kaverin sekä projektin työntekijöiden yhteystiedot. Kaveritoimintaan osallistuvia ihmisiä rohkaistaan ottamaan yhteyttä työntekijöihin, kertomaan kuulumisiaan ja esittämään kysymyksiä. Kaveri-projektin aikana noin kaksi kertaa vuodessa on jokaisella paikkakunnalla tai tietyllä alueella järjestetty yhteinen tapaaminen, johon on kutsuttu kaikki sen alueen toiminnassa mukana olevat ihmiset. Projektin alkuvaiheessa tapaamiset olivat valtakunnallisia, sillä toiminnassa oli mukana vasta muutamia ihmisiä. Vuonna 2008 kokeiltiin valtakunnallisen aloituskoulutuksen järjestämistä. Tähän aloituskoulutukseen osallistui 18 ihmistä. Myös vuonna 2009 järjestettiin kaksi valtakunnallista tapahtumaa. Best Buddies -kaveritoiminta on määräaikaista toimintaa, johon sitoudutaan yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Kaveri-projektissa kausi on kestänyt puolesta vuodesta reiluun vuoteen. Useimmilla kaveripareilla kausi on kestänyt yhden lukuvuoden eli syksystä kevääseen. Kesän aikana kavereita on kehotettu pohtimaan, haluavatko he vielä jatkaa mukana toiminnassa vai eivät. Halukkaat ovat jatkaneet joko saman kaverin kanssa tai heille on etsitty uutta kaveria. Vuonna 2010 alkaneiden kaveriparien kausi päättyi vuoden 2010 lopussa. 2.3 Osallistujat Ensimmäiset kaveriparit syntyivät syksyllä 2007 ja Kaveri-projektin puitteissa viimeiset kaveriparit muodostettiin kesällä Seuraavassa kuviossa 1 näkyy toiminnassa mukana olleiden kaveriparien määrä vuosittain Edelliseltä kaudelta jatkaneet kaveriparit Uudet kaveriparit Kuvio 1. Toiminnassa mukana olleet kaveriparit

12 Kuviosta 1 on nähtävissä, että toiminnan volyymi kasvoi suuresti vuoteen 2009 mennessä. Kyseinen vuosi olikin kaveriparien määrän osalta projektin kiireisin. Vuonna 2010 uusia kaveripareja ei projektin loppumisen vuoksi aloitettu enää heinäkuun jälkeen, joten uusien kaveriparien määrä jäi väistämättä pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Projektin aikana syntyneistä kaveripareista 21 prosenttia keskeytyi ennen kauden virallista loppua. Yhteensä Best Buddies -kaveritoimintaan osallistui Kaveri-projektin aikana 219 ihmistä, joista 47 prosenttia oli kehitysvammaisia ja 53 prosenttia vammattomia ihmisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hieman useampi kehitysvammainen kuin vammaton ihminen osallistui toimintaan useamman eri kaverin kanssa. Kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten jakauma on kuitenkin hyvin tasainen, eli toiminta on hyödyttänyt yhtä lailla sekä kehitysvammaisia että vammattomia ihmisiä. Kaveri-projekti on ollut valtakunnallinen hanke, joten kaverihakemuksen on voinut täyttää missä päin Suomea tahansa asuva henkilö. Kaveritoimintaa syntyikin yhteensä 30 eri paikkakunnalle Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti. Kaveripareja muodostui kuitenkin eniten väentiheydeltään suurille paikkakunnille, sillä pienillä paikkakunnilla sopivan kaverin löytyminen saattoi olla haastavaa. Kuviossa 2 näkyvät paikkakunnat, joilla kaveripareja syntyi sekä toimintaan osallistuneiden ihmisten määrä kyseisillä paikkakunnilla. 1. Espoo (13) 2. Hausjärvi (3) 3. Helsinki (50) 4. Hämeenlinna (6) 5. Joensuu (2) 6. Jyväskylä (23) 7. Järvenpää (1) 8. Kaavi (2) 9. Kangasala (1) 10. Kauhajoki (2) 11. Kerava (3) 12. Kiiminki (1) 13. Kokkola (3) 14. Kuopio (8) 15. Lahti (5) 16. Loimaa (1) 17. Mikkeli (2) 18. Oulu (24) 19. Pirkkala (2) 20. Pori (4) 21. Porvoo (2) 22. Riihimäki (1) 23. Sipoo (1) 24. Tampere (41) 25. Turku (4) 26. Tuusula (2) 27. Vaasa (2) 28. Valkeakoski (3) 29. Vantaa (5) 30. Ylöjärvi (2) Kuvio 2. Best Buddies -kaveritoiminnan paikkakunnat ja osallistujamäärät Vaikka Kaveri-projektin kampanjointi suunnattiinkin etupäässä nuorille, vuotiaille ihmisille, ei kaveritoimintaan osallistumiselle ollut ikärajaa. Mukaan pääsyn ehtona pidettiin valmiutta kahdenväliseen kaveruuteen. Käytännössä osallistumisen ehtona on 11

13 kuitenkin ollut sopivan, suurin piirtein samanikäisen kaverin löytyminen. Kaveritoimintaan projektin aikana osallistuneet ihmiset olivat vuotiaita. Heistä 86 prosenttia oli alle 31-vuotiaita. Kuviossa 3 näkyy osallistujien ikäjakauma alle yli 50 Kuva 3. Best Buddies -kaveritoiminnan osallistujat ikäryhmittäin Suurin osa, 90 prosenttia, kaveritoimintaan osallistuneista ihmisistä oli naisia, koska vammattomia miespuolisia kaverinhakijoita oli hyvin vähän. Naisten ja miesten vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta onkin löydetty joitain eroja. Naiset ja miehet osallistuvat keskimäärin yhtä paljon vapaaehtoistoimintaan, mutta he osallistuvat erilaiseen toimintaan ja eri syistä. Naiset osallistuvat erityisesti terveys- ja sosiaaliasioihin sekä lasten ja nuorten toimintaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Miehet puolestaan suuntaavat huomionsa urheiluun, asuinaluetoimintaan, maanpuolustukseen ja pelastuspalveluihin. (Yeung 2002, 70 71; Yeung & Grönlund 2005, 179.) Naisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa innostaa erityisesti auttamishalu sekä uusiin asioihin ja ihmisiin tutustuminen. Miehiä sen sijaan motivoi ennen kaikkea ystävien ja tuttavien vaikutus, halu käyttää ylimääräinen vapaa-aika hyödylliseen tekemiseen sekä tunne kansalaisvelvollisuudesta. (Yeung 2002, ) Naisille tyypillisiä syitä osallistua ovat saaminen ja antaminen. Toisaalta he kokevat saavansa itse jotain vapaaehtoisena toimimisesta, toisaalta he haluavat esimerkiksi auttaa. Miehiä vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa motivoi tyypillisesti toiminnallisuus ja jatkuvuus. He haluavat täyttää vapaa-aikansa mielekkäällä tekemisellä ja osallistua toimintaan, joka on heille tuttua jo entuudestaan ja josta heillä on aikaisempia hyviä kokemuksia. (Yeung 2005, ; Pessi & Oravasaari 2010, 158.) Best Buddies -kaveritoiminnan näkökulmasta voidaan siis todeta, että miehet kyllä osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, mutta kaveritoiminta vapaaehtoistoimintana sijoittuu ehkä sellaiselle alueelle, jolla miehiä toimii vähän. Voi myös olla, että miehet viettävät useammin aikaa ryhmässä kuin kahdestaan kaverin kanssa, minkä vuoksi kaveritoiminnan malli voi tuntua heistä vieraalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kaveri-projektin aikana kaikenikäiset ihmiset, sekä naiset että miehet, ovat olleet kiinnostuneita Best Buddies -kaveritoiminnasta. Sopiva kaveri on löytynyt useimmiten nuorille naispuolisille kaverinhakijoille. 12

14 2.4 Palautetta osallistujilta Kaveri-projektin aikana Best Buddies -kaveritoimintaan osallistuneilta ihmisiltä on kerätty palautetta aina kauden lopussa. Yhden sivun mittaisella paperisella kaavakkeella on pyritty saamaan tietoa siitä, miten osallistujan Best Buddies -kausi on sujunut. Vastaamisen helpottamiseksi kaavakkeessa on käytetty hymynaamoja. Seuraavaksi esittelen muutamia tuloksia kerätystä palautteesta. Vastaajia oli kysymyksestä riippuen joko 119 tai 110. Kaavakkeessa kysyttiin muun muassa löytyikö oikeanlainen kaveri. Kuten kuviosta 4 näkyy, 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heille löytyi sopiva kaveri. Kuvio 5 puolestaan kertoo, että 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhteydenpito kaverin kanssa oli helppoa. 19 % 2 % 17 % 7 % 79 % 76 % Kyllä Melkein Ei Kuvio 4. Löytyikö oikeanlainen kaveri? (N=119) Kyllä Melkein Ei Kuvio 5. Oliko helppo pitää yhteyttä? (N=119) 2 % 32 % 17 % 68 % 81 % Kyllä Ei Hyvä OK Huono Kuvio 6. Onko sattunut ikäviä asioita? (N=110) Kuvio 7. Mikä fiilis jäi Best Buddies'sta? (N=119) Kaavakkeessa kysyttiin myös sitä, onko osallistujalle sattunut joitain ikäviä asioita Best Buddies -kaverin kanssa. Kuvion 6 perusteella näyttää siltä, että joka kolmannella toi- 13

15 mintaan sisältyi myös joitain huonoja kokemuksia. Siitä huolimatta 81 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Best Buddies -toiminnasta jäi yleisesti ottaen hyvä tunne (kuvio 7). Vain 2 prosenttia vastaajista ilmoitti yleiskuvan jääneen huonoksi. Nämä tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin Yhdysvalloissa Best Buddies International -järjestön säännöllisesti tilaaman Hardman Surveyn tulokset. Vuonna 2009 oppilaitoksissa Best Buddies -toimintaan osallistuneista ihmisistä yli 80 prosenttia oli nauttinut toiminnasta ja oli valmis osallistumaan siihen uudelleen. Lähes 90 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan osallistumista myös muille ihmisille. (Best Buddies International 2010, 67.) 14

16 3 ARVIOINNIN TAUSTA 3.1 Best Buddies'n yhdysvaltalaiset lähtökohdat Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaisia lähtökohtia käydään läpi esittelemällä ensin Best Buddies -järjestön syntyä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden tavoitteita. Tämän jälkeen esitellään Best Buddies'n lanseeraamat ohjelmat, jotka muodostavat keinot järjestön tulevaisuuden tavoitteisiin pyrkimisessä Tulevaisuuden visiona inkluusio Best Buddies -toiminta sai alkunsa vuonna 1987, kun Anthony Kennedy Shriver havaitsi kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten välisen kanssakäymisen olevan kovin vähäistä. Hän huomasi kahdenvälisen kaveruuden olevan tehokas väline kehitysvammaisten ihmisten itsetunnon parantamisessa ja heidän osallisuutensa lisäämisessä. Shriver itse opiskeli Georgetownin yliopistossa ja uskoi opiskelukavereidensa olevan halukkaita lähtemään mukaan muuttamaan yhteisöään. Ensimmäisessä Best Buddies -klubissa toisensa löysivät 52 yliopisto-opiskelijaa ja yhtä monta kehitysvammaista ihmisistä. Vuonna 1989 Best Buddies'sta muodostui hyötyä tavoittelematon järjestö ja se levittäytyi 32 yliopistoon. (Best Buddies International 2010, 5 6.) Nykyään Best Buddies on kansainvälinen järjestö, jonka missio kuuluu seuraavasti: The mission of Best Buddies is to establish a global volunteer movement that creates opportunities for one-to-one friendships, integrated employment and leadership development for people with intellectual and developmental disabilities. (Best Buddies International 2010.) Best Buddies'n tehtävänä on siis perustaa maailmanlaajuinen vapaaehtoistyön liike, joka luo mahdollisuuksia kahdenväliseen kaveruuteen, tuettuun työllistymiseen ja johtajaksi kehittymiseen kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Best Buddies on määritellyt kohderyhmäkseen ihmiset, joilla on joko kehitysvamma tai jokin muunlainen vamma. Järjestö käyttää Yhdysvalloissa käytettävää termiä intellectual and developmental disabilities (IDD). Termillä intellectual disability tarkoitetaan kehitysvammaa ja termillä developmental disability laajemmin erityisen tuen tarvetta synnyttäviä vammoja. Nämä kaksi termiä eroavat toisistaan siten, että erityisen tuen tarvetta synnyttävä vamma on kattokäsite, joka sisältää paitsi kehitysvamman myös erilaiset fyysiset vammat. Käsitteiden väliset rajat ovat kuitenkin usein häilyviä, sillä joillain ihmisillä saattaa olla kummankin käsitteen alle kuuluva vamma. Olennainen ero termien välillä on se, että jotkut erityisen tuen tarpeeseen johtavista vammoista ovat selkeästi fyysisiä, kuten synnynnäinen näkö- tai kuulovamma, eikä niihin liity minkäänlaista kehitysvammaa. (American Association on Intellectual and Developmental Disabilities, AAIDD.) Kaveri-projektissa Best Buddies -kaveritoiminnan kohderyhmänä ovat olleet ihmiset, joilla on nimenomaan kehitysvamma eli vamma ymmärtämisen ja käsityskyvyn alueella. Best Buddies'n visiona on tehdä itsestään lopulta tarpeeton, millä viitataan tilanteeseen, jossa integraatio on johtanut inkluusion toteutumiseen (Best Buddies). Best Buddies perustelee ohjelmiensa tarvetta sillä, että suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä kärsii työttömyydestä ja kavereiden puutteesta. Kehitysvammaisille ihmisille on tavanomaista viettää koko elämänsä perheenjäsentensä ja palkallisen henkilökunnan seurassa. Syynä siihen, että kehitysvammaiset ihmiset kohtaavat haasteita yrittäessään säilyttää 15

17 työpaikkansa, on usein sosiaalisten taitojen puute eikä se, että he eivät osaisi tehdä työtään. Best Buddies tarjoaa sekä tilaisuuksia sosiaalisten taitojen kartuttamiselle että valmennusta työhön, mikä auttaa kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan itsenäisemmin ja osallistumaan enemmän yhteiskunnassa. (Best Buddies International 2010, 6.) Vuonna 2001 Best Buddies asetti tavoitteekseen, että vuoden 2010 loppuun mennessä Best Buddies -ohjelmia olisi käynnissä kaikissa 50 osavaltiossa ja 50 eri maassa. Tavoite oli, että yhteensä yli puoli miljoonaa ihmisistä olisi mukana toiminnassa. Tavoitteet ovat toteutuneet, sillä tällä hetkellä Best Buddies -toimintaa löytyy 50 osavaltiosta ja 50 eri maasta. Osallistujia on maailmanlaajuisesti (Best Buddies.) Best Buddies -ohjelmat Kuten Best Buddies'n missio osoittaa, järjestön toiminta muodostuu kolmesta pilarista: kahdenvälisestä kaveruudesta, tuetusta työllistämisestä ja johtajakoulutuksesta. Toimintaa toteutetaan seitsemän eri ohjelman kautta. Best Buddies Citizens -ohjelmassa kehitysvammainen ja vammaton ihminen yhdistetään kahdenväliseen kaveruuteen. Ihmiset lähtevät mukaan toimintaan joko työyhteisönsä kautta tai ihan muuten vaan. (Best Buddies.) Suomessa Kaveri-projektissa on keskitytty nimenomaan Citizens-ohjelmaan. Best Buddies Colleges -ohjelma on se, mistä koko Best Buddies -toiminta sai alkunsa. Tässä ohjelmassa kehitysvammainen ihminen muodostaa kaveriparin yhdessä yliopistoopiskelijan kanssa. Best Buddies High Schools -ohjelmassa toiminta tapahtuu samalla periaatteella, mutta toisen asteen oppilaitoksissa. Vaikka kehitysvammaiset opiskelijat ovat saattaneet käydä koulua samoissa tiloissa vammattomien opiskelijoiden kanssa, eivät he kuitenkaan ole päässeet samalla tavalla osalliseksi sosiaalisesta toiminnasta. Yläkouluissa tilanne on ollut sama. Best Buddies Middle Schools -ohjelma pyrkii vähentämään segregaatiota yläkouluissa yhdistämällä kehitysvammaisia ja vammattomia oppilaita kahden väliseen kaveruuteen. (Best Buddies.) e-buddies on sähköinen kirjeenvaihto-ohjelma yli 10-vuotialle kehitysvammaisille ja vammattomille ihmisille niin Yhdysvalloissa kuin ympäri maailmaa. Ohjelmassa kehitysvammainen ja vammaton ihminen käyvät kirjeenvaihtoa sähköpostitse, joten hauskuuden lisäksi ohjelma voi toimia myös opetusvälineenä. (Best Buddies.) Best Buddies Jobs -ohjelmassa kehitysvammaisten ihmisten integraatiota yhteiskunnassa parannetaan tuetun työllistämisen keinoin. Ohjelma auttaa kehitysvammaisia ihmisiä saavuttamaan haluamansa palkkatyön ja työskentelemään muiden työntekijöiden rinnalla. (Best Buddies.) Best Buddies Ambassadors -ohjelma kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan johtajina ja puhujina niin kouluissa, työpaikoilla kuin muissa yhteisöissä. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat sellaisia taitoja, joita he tarvitsevat edustaakseen itseään menestyksekkäästi ja tullakseen aktiivisiksi toimijoiksi. (Best Buddies.) 3.2 Kaveri-projekti Kaveri-projekti on jakanut Best Buddies -toiminnan yhdysvaltalaiset lähtökohdat eli ajatuksen Best Buddies -kaveritoiminnasta inkluusion edistämisen välineenä. Kaveriprojektin tavoitteina on korostettu suvaitsevaisuuden ja kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden lisäämistä. Best Buddies -kaveritoiminta on ollut keino toteuttaa näitä tavoitteita. Seuraavaksi käsittelen inkluusion haasteita Suomessa. Tämän jälkeen esittelen Kaveri-projektin tavoitteet. 16

18 3.2.1 Inkluusion haasteet Suomessa Integraation ja inkluusion käsitteitä käytetään erityisesti kasvatuksesta ja opetuksesta puhuttaessa. Integraatiolla tarkoitetaan sitä, että syrjässä tai ulkopuolella oleva ihminen otetaan uudelleen mukaan. Inkluusiolla sen sijaan viitataan siihen, että jo alusta asti kaikki ihmiset ovat mukana samassa yhteisössä. Inkluusiossa tavoitetilana on kaikkien ihmisten yhdenvertainen osallistuminen elämän kaikilla osa-alueilla. (Ikonen 2009, 12.) Opetuksessa integraatio tarkoittaa sitä, että jotkut yksittäiset ja valitut vammaiset lapset voivat päästä mukaan yleisopetukseen. Pääosin vammaiset lapset ovat erityisopetuksessa. Sen sijaan inklusiivista eli osallistavaa koulua voivat käydä kaikki lapset, vammaiset ja vammattomat. Integraation ja inkluusion ero on siis se, että kun integraatio tarkoittaa joidenkin mukaan pääsemistä, merkitsee inkluusio kaikkien mukana olemista. (Kaukola 2003.) Sen lisäksi, että kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten polut eriytyvät jo lapsena koulussa, eriytyvät ne myös harrastustoiminnassa, jatkokoulutuksessa ja työelämässä. Kehitysvammaiset lapset ja nuoret viettävät aikaa omissa harrastuspiireissään, urheilujoukkueissaan ja loma-ajan leireillään. Myös jatkokoulutuksen kehitysvammaiset nuoret hankkivat useimmiten erityisammattikouluissa. Aikuisena kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät pääosin heille tarkoitetuissa työ- ja toimintakeskuksissa ja saattavat asua omissa asuntoloissaan tai laitoksissa. Missä ovat ne tilaisuudet, jolloin kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret voisivat tutustua toisiinsa? Näillä tilaisuuksilla tarkoitan nimenomaan tasavertaisia tilanteita enkä sellaisia muodollisia tilanteita, joissa vammaton ihminen kohtaa kehitysvammaisen ihmisen esimerkiksi ohjaajana. Vain kohtaamalla erilaisuutta on mahdollista oppia suhtautumaan siihen luonnollisena asiana (Virtanen 2009, 236) Tavoitteena suvaitsevaisuus Jos Kaveri-projekti pitäisi tiivistää yhteen sanaa, se olisi suvaitsevaisuus. Kaveri-projektin tavoitteena on ollut tehdä kehitysvammaisuudesta arkipäiväinen asia myös niille, joille se ei ole entuudestaan tuttu juttu. Monille ihmisille kehitysvammaisuus on täysin vieras asia. Tämä saattaa synnyttää ennakkoluuloja tai vahvistaa jo olemassa olevia, usein stereotyyppisiä ja vääriä käsityksiä kehitysvammaisista ihmisistä. Projektin tarkoituksena on ollut synnyttää tuoreita ajatuksia ja luoda tilaisuuksia uudentyyppisille kokemuksille. Kaveri-projektin kampanjointi suvaitsevaisuuden puolesta on kohdistunut ensisijaisesti kehitysvammaisiin ja vammattomiin nuoriin. Kaveri-projekti on tehnyt vaikuttamistyötään näkymällä aktiivisesti eri tapahtumissa ja medioissa ympäri valtakuntaa. Tärkeä osa kampanjaa ovat olleet infotilaisuudet, joita on järjestetty eri oppilaitoksissa. Aktiivisella kampanjoinnilla on pyritty siihen, että myös kehitysvammaiset nuoret nähtäisiin ennen kaikkea nuorina, ei ainoastaan henkilöinä, joilla on vamma. Tavoitteena on ollut kehitysvammaisten nuorten elämänpiirin laajentaminen: heidän aloitteellisuutensa, aktiivisuutensa ja osallisuutensa vahvistaminen. Myös kehitysvammaisten nuorten itsensä ja heidän lähi-ihmistensä tulee nähdä tavanomainen ja arkipäiväinen tekeminen mahdollisena ja osallistua siihen ennakkoluulottomasti. Kaveri-projekti on tavoitellut asennemuutosta kehitysvammaisuutta kohtaan niin vammattomien kuin kehitysvammaisten ihmisten ja heidän lähi-ihmistensä keskuudessa. 3.3 Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Best Buddies -kaveritoiminta Suomessa on erityisesti nuorille suunnattua vapaa- 17

19 ehtoistoimintaa. Kaveritoiminnassa on kyse vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta. Tutkimuksissa vapaaehtoistoiminta on perinteisesti määritelty kahden käsitteen kautta, jotka ovat vapaaehtoisuus ja palkattomuus (Yeung 2002, 11). Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan monista eri syistä. Yeung (2005) on kuvannut vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja timanttimallin avulla. Mallissa motivaatiota kuvataan neljällä ulottuvuudella: 1) saaminen - antaminen, 2) jatkuvuus - uuden etsintä, 3) etäisyys - läheisyys ja 4) pohdinta - toiminta. Ensimmäisellä ulottuvuudella kuvataan sitä, miten ihmiset toisaalta kokevat saavansa jotain vapaaehtoisena toimimisesta, esimerkiksi tilaisuuden toteuttaa itseään tai työkokemusta. Toisaalta taas antaminen ilmentää esimerkiksi halua auttaa. Toinen ulottuvuus kuvaa sitä, miten ihmisiä toisaalta motivoi toiminnan tuttuus ja aikaisemmat myönteisesti kokemukset vapaaehtoistoiminnasta. Toisaalta taas he saattavat hakeutua mukaan laajentaakseen elämänpiiriään ja oppiakseen uutta. Kolmas ulottuvuus viittaa siihen, että joskus ihmiset kaipaavat etäisyyttä: painottavat vapaaehtoistoiminnan joustavuutta ja rajojen asettamista. Joskus he taas haluavat kokea kuuluvansa ryhmään ja nauttivat toiminnan sosiaalisuudesta. Neljäs ulottuvuus kuvastaa sitä, miten toisaalta osallistujille voi olla tärkeää omien arvojen pohdinta ja henkilökohtaisten asioiden läpikäyminen. Toisaalta olennaista voi olla vapaaajan täyttäminen ja toiminnallisuus. Vapaaehtoisuusmotiiveista muodostuu siis hyvin monipuolinen kuva. Yksittäisten ihmisten motivaatio voi sisältää moninaisia ja jopa ristiriitaisilta vaikuttavia elementtejä. (Yeung 2005, ) Vapaaehtoistoiminnan yhteydessä puhutaan usein auttamisesta. Best Buddies -kaveritoiminnalle auttaminen on lähtökohtaisesti vieras ajatus, sillä toiminnassa painotetaan tasavertaisuutta ja sitä, että kehitysvammainen ja vammaton ihminen ovat samanlaisia osallistujia. Vapaaehtoistoiminnalla on useita eri muotoja. Best Buddies -kaveritoiminta voidaan nähdä esimerkkinä osallistavasta vapaaehtoistoiminnasta. Perinteinen tukihenkilötoiminta sen sijaan on esimerkki tukea tuottavasta toiminnasta (Valikko-verkosto 2010). Kaveritoiminnan avulla vahvistetaan kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta eli sitä, että he ovat mukana yhteisessä tekemisessä samalla tavalla kuin vammattomatkin ihmiset. Mielenkiintoista on tarkastella sitä, minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan erityisesti nuoret osallistuvat ja miksi. Eri tutkimuksissa nuoriksi on määritelty hieman eri-ikäisiä ihmisiä. Pääsääntöisesti nuorilla viitataan vuotiaisiin ja nuorilla aikuisilla vuotiaisiin henkilöihin. Nuorista vapaaehtoistoimintaan osallistuu useampi kuin joka kolmas ja he käyttävät vapaaehtoistoimintaan aikaa enemmän kuin muut ikäryhmät (Yeung 2002, 52). Toisaalta kiire saattaa hankaloittaa nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Erään tutkimuksen mukaan nuorilla ihmisillä tavallisin syy vapaaehtoistoiminnan lopettamiseen oli ajanpuute (Yeung 1999, 83). Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan muita ikäryhmiä vähemmän. Tämä on ymmärrettävää, sillä työ- ja perhekiireiden vuoksi ihmisillä on vapaa-aikaa kovin rajallisesti (Yeung 2002, 25 28). Nuoret osallistuvat useimmiten sellaiseen toimintaan, joka liittyy lapsiin ja nuoriin, urheiluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suosittuja vapaaehtoistoiminnan alueita ovat myös kulttuuri ja taide, eläinten-, ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä ihmisoikeusasiat. Kiinnostavaa on se, että sellaiset nuoret, jotka eivät vielä ole mukana vapaaehtoistoiminnassa, ovat kiinnostuneita ikääntyvien, vammaisten ja syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä lähes yhtä paljon kuin lapsiin ja nuoriin liittyvästä vapaaehtoistyöstä. (Yeung 2002, 56, Yeung & Grönlund 2005, ) Nuorille, kuten muillekin ikäryhmille, keskeisin syy osallistua vapaaehtoistoimintaan on antaminen. Toiseksi tärkeintä nuorille on yhtäältä toiminnallisuus ja toisaalta pohdinta. Sen sijaan jatkuvuus ja tuttuus eivät ole nuorille yhtä merkittäviä tekijöitä kuin muille 18

20 ikäryhmille. Nuorille tärkeää on uusien asioiden kokeilu ja sosiaalisuus, mihin myös rekrytoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota. (Pessi & Oravasaari 2010, ; 175.) Nuoret lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan usein ystävien innostamina. Vaikka nuorten osallistumisen motiivina on usein halu oppia uutta, uusiin ihmisiin tutustuminen ei kuitenkaan näyttele tärkeää roolia. Tämä on ehkä hieman yllättävää. Yeung selittää tätä sillä, että yleensäkin osallistuessaan erilaisiin aktiviteetteihin nuoria innostaa ensisijaisesti toimiminen yhdessä vanhojen tuttavien kanssa tai heidän pyynnöstään mukaan lähteminen. Nuoret perustelevat vapaaehtoistyöhön osallistumattomuuttaan sillä, että heitä ei ole pyydetty mukaan eivätkä he ole tulleet ajatelleeksi asiaa. Yeung'n mukaan tutkimustuloksen voi tulkita vapaaehtoistoiminnan rekrytoinnin mahdollisuudeksi ja haasteeksi nuorten keskuudessa. Lähes 60 prosenttia nuorista ilmoittaakin, että haluaisi lähteä mukaan pyydettäessä. (Yeung 2002, ) Merkittäviä tuloksia ovat ne, joiden mukaan nuoret ovat kaikista auttamishaluisimpia suomalaisia. Nuorten suhtautuminen auttamiseen viestii muita ikäryhmiä vahvempaa ihanteellisuutta, vastavuoroisuutta ja korkeita odotuksia ihmisten lähiverkostolle ja kansalaisjärjestöille. Nuoret ovat muita ikäryhmiä halukkaampia auttamaan kaukana olevia ja tuntemattomia ihmisiä. (Pessi 2008, 55 56; Pessi & Saari 2008, 230.) Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminnan kannatus nuorten keskuudessa niin asenteiden kuin osallistumisen kautta tarkasteltuna on hyvin vahvaa. Vain yksi sadasta nuoresta ilmoittaa osallistumattomuutensa syyksi sen, että vapaaehtoistoiminta ei kiinnosta häntä tai että hän ei yksinkertaisesti halua osallistua siihen. Kysyttäessä vapaaehtoistoiminnan herättämiä mielikuvia nuoret korostivat toiminnan luonnetta palkattomana, vapaaehtoisena ja talkoohenkisenä yhteistoimintana. Ehkä juuri nuoret ovatkin oivaltaneet vapaaehtoistoiminnan ominaispiirteet ja pitävät niitä tärkeinä. (Yeung 2002, ) Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa voidaan pitää monille nuorille varteenotettavana kanavana osallistua ja vaikuttaa. Nuorisosta löytyy varsin suuri rekrytointipotentiaali vapaaehtoistoimintaan. Erityisesti nuorten sosiaaliset verkostot ovat ratkaisevassa roolissa tässä rekrytoinnissa. (Yeung 2002, ) 19

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen

Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen Kaikki nuoret mukaan! Kaverimeininki-projekti 2014 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen Mikä tämä esitys on? Esitys käsittelee Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektin

Lisätiedot

Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Best Buddies. Hankesuunnitelma. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Best Buddies Hankesuunnitelma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta... 2 2. Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet... 4 3. Hankkeen toiminnot... 4 4. Kohderyhmä... 6 5. Yhteistyötahot...

Lisätiedot

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista 13.2.2019 21.2.2019 1 Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa Terhi Tuukkanen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA

AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA AVOIMET VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAMMAISTEN PARISSA Kaikki tiedot löytyvät myös internetsivulta osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Sieltä löydät myös koulutukset ja vapaaehtoistoiminnan tapahtumat.

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu

Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Best Buddies -projekti Petra Saarinen joulukuu 2013 Best Buddies -projektin oppilaitosyhteistyö 2011 2013: esittelyssä Best Buddies -kouluvierailu 1. Projektin ja oppilaitosyhteistyön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Ennakkoluulotonta meininkiä

Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Ennakkoluulotonta meininkiä Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) ja Kaverimeininki-projektin (2014) loppuraportti Taru Oulasvirta ja Lea Vaitti Best Buddies -projektin (2011 2013) ja Kaverimeininki-projektin

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 16.1.2019 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena Kehittämishankkeen yhteenveto AILI-verkoston selvitys 2018 Silva Siponkoski 1 Kehittämishanke lyhyesti Kehittämishankkeen RAI-järjestelmästä on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

#lupakertoa - asennekysely

#lupakertoa - asennekysely #lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus 2.7.20 Otantatutkimus Oy Toteutettu RAY:n tuella Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 003 vastaajalta kysyttiin

Lisätiedot