Pa r ta n e n & l a m u s u o O y

Transkriptio

1 Pa r ta n e n & l a m u s u o O y A r k k i t e h t u u r i, t a i d e j a m u o t o i l u Julkiset tilat, arkkitehtuuri, taide ja muotoilu yhdessä Jaana Partasella ja Heikki Lamusuolla on vankka, laaja-alainen ja kansainvälisiä näyttöjä sisältävä kokemus taiteen luovasta yhdistämisestä ympäristöön ja rakennuskohteisiin. Partanen & Lamusuo Oy on arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio, jonka erikoisuus on laaja-alainen ammattitaito ja ennakkoluuloton asenne tehdä kokonaisvaltaisia hankkeita arkkitehtuurin, taiteen ja muotoilun saroilla. Kokonaisvaltainen suunnittelumme kattaa myös sisustussuunnittelun, muotoilun ja kiinteät taideteokset arkkitehtuurin yhteyteen. Hankkeet syntyvät yrityksen osakkaiden taiteilija Jaana Partasen ja arkkitehti Heikki Lamusuon sekä Pa-La-tiimin saumattoman yhteistyön tuloksena.

2 Terveys ja hyvinvointi Partanen & Lamusuo Oy:n suunnittelemat hoitorakennukset on luotu kokonaisvaltaisesti toimiviksi edistämään hyvinvointia ja terveyttä unohtamatta elämyksellistä tilakokemusta. Rakennuksissa valoisuus, väljyys ja miellyttävän rauhalliseksi luotu äänimaailma yhdistyvät omaleimaiseen suunnitteluun. Tilat on suunniteltu mieleenpainuviksi paikoiksi, jossa viihtyisyys ja toimivuus kulkevat käsi kädessä.

3 Kuopion yliopistollinen sairaala Pääaula-alueen ja näytteenoton uudistus Partanen & Lamusuo Oy voitti vuonna 2008 järjestetyn kutsukilpailun Kuopion yliopistollisen sairaalan aulatilojen ja näytteenoton uudistamisesta. Uudistustyö valmistui kokonaisuudessaan kesällä Avara pääaula kahviloineen ja myymälöineen kutsuu viihtymään. Valoisuudellaan ja väljyydellään sekä pehmeillä muodollaan tilat edistävät ja edustavat terveyttä ja hyvinvointia. Uudet veistoksellisen keveät portaat korvaavat vanhat liukuportaat. Yleisilme on raikas ja uudenaikainen. Suunnittelun peruselementtejä ovat valoisuus, kuulas värimaailma ja näkymät ulkotilaan. Tunnelman luomiseen on käytetty läpikuultavia kankaita, muuntuvia lasiseiniä sekä hyvää akustiikkaa. Erilaiset ja -kokoiset tilat lisäävät viihtyisyyttä ja helpottavat liikkumista sairaalan tiloissa, joista muodostuu tunnistettavia paikkoja ja taipaleita. Punaiset viiluseinät ja kalusteet, hopeiset verhot sekä kimalle lattioissa luovat lämpöä ja antavat ilmettä. Sisätiloista avautuu suurien lasiseinien läpi näkymät puutarhaan ja sisääntulopihan suuntaan tuoden luonnon oman kasvillisuuden ja valon osaksi sisustusta. Kohteiden lisätiedot:

4 KYS Kaarisairaala Partanen & Lamusuo Oy:n kädenjälki ja KYSin Puijon sairaalan pääaulatiloihin luotu orgaaninen muotokieli saa jatkoa brm 2 uudisrakennuksessa. Partanen & Lamusuo Oy:n päävastuualueena ovat uudisrakennuksen hulppeat julkiset tilat niin sisällä kuin ulkona. Tilat ovat avaria ja kutsuvat luonnonvalon sisään. Tilojen soljuvan orgaaninen muotokieli on saanut innoituksensa solujen muodoista. Suunnittelutyössä kumppanina on Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy, joka vastaa pääsuunnittelusta ja mm. hoito- ja toimenpidetiloista pitkällä sairaalasuunnittelukokemuksellaan. (Kuvat ylhäällä.) Evoluutio, KYS Kaarisairaala Kuopion yliopistollisen sairaalan uudisrakennus 2:n julkisivuun on valmistunut vuonna 2014 suuri, aurinkosuojana toimiva Evoluutio-taideteos. Teoksen pinta-ala on n m². Partanen & Lamusuo hyödyntää teoksessaan lääketieteen maailmasta tuttuja uusia kuvantamismahdollisuuksia kuten solujen konfokaalimikroskooppikuvia, ihmisaivojen magneettikuvia ja valomikroskoopilla näkyviin saatuja kudosrakenteita. (Kuvat alhaalla.) KYS PEKO1-peruskorjaushanke Partanen & Lamusuo Oy suunnittelee parhaillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan vanhan osan peruskorjauksen PEKO1- hankkeen yhteistyössä arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:n kanssa. Tässä hankkeessa Partanen & Lamusuo Oy:n vastuulle kuuluvat mm. silmätautipolin, infektioyksikön, tulesin, suu- ja leukasairauspolin, biopankin sekä Islab:in 24/7-laboratoriotilojen sekä kaikkien julkisten aula- ja pääkäytävätilojen suunnittelu. Partanen & Lamusuo Oy:n uudistava kädenjälki tulee jatkumaan tilaajan toiveesta myös tässä KYSin osassa. Kohteiden lisätiedot: Kuva alh. oik. KariMattiAntero Puustinen, KYS Valokuva-arkisto; muut: Pa-La

5 KYS Pääsisäänkäynnin uudistus Kuopion yliopiston sairaalan piha-alueiden uudistus käynnistyi vuonna Syke-katos johdattaa tulijan kohti uutta sisäänkäyntiä. Katoksen ja sisääntulopihan muoto toistavat orgaanista muotokieltä. Katoksen ja rakennuksen väliin sijoittuu viihtyisä sisääntulopiha istutuksineen ja puutarhakalusteineen. Sisääntulopihalta löytyy myös leikki- ja ajanviettopaikka lapsille. KYS Piha-alueiden uudistus Partanen & Lamusuo Oy:n KYSin aula-alueelle suunnittelema orgaaninen muotokieli jatkuu sisätiloista sairaalan piha-alueille. Ympäristö mukailee sisätilojen muotoja, jotka löytyvät sisäisestä maailmastamme; mutkittelevista suonista ja solujen pyöreistä linjoista, ja siten yhdistää koko sairaala-alueen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Pihasuunnitelman lähtökohtana on ollut tulevaisuuden sairaala, jossa tilat tukevat ja edistävät terveyttämme ja hyvinvointiamme. Luonto ja luonnonvalo tuodaan lähelle työntekijöitä, potilaita ja vierailijoita, kun ulos on helppo mennä niin terassille, sisäpihalle kuin muuallekin sairaalan ympäristöön. Pihaa rytmittävät solumaiset kasvialtaat: kukkien väriloistoa keväästä syksyyn sekä puita ja pensaita. Näytteenoton edustalle tulee lapsille oma suojaisa leikkialue. Pihasuunnittelu jatkuu myös sisäpuutarhaan, jonne pääaula-alueen ravintola terasseineen aukeaa. Kohteiden lisätiedot:

6 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin keskussairaala Eksote, K-sairaala Etelä-Karjalan keskussairaalaan suunnitellaan muuntojoustava ja nykyaikainen uudisrakennus. Uudisrakennus tulee muodostamaan koko sairaalalle tärkeän ja keskeisen kiintopisteen, joka hallitsee niin sairaala-alueen koko rakennuskantaa kuin sen sisäistä toimintaa. Uudisrakennuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota viihtyisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen. Rakennukseen sijoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, vuodeosastoja sekä laboratoriotilat. Rakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu tehdään yhteistyössä Arkkitehtuuritoimisto Ovaskaisen kanssa. Partanen & Lamusuo Oy vastaa uudisrakennuksen massoittelusta sekä julkisista tiloista niin sisällä kuin ulkona. Taiteen kaava Uuden sairaalan sisä- ja ulkotiloihin toteutetaan useita taideteoksia. Taide määrittää mittavan osan sairaalan yleisilmeestä ja tilallisista ratkaisuista. Teokset nivotaan luonnolliseksi osaksi arkkitehtuuria ja sisustussuunnitelmia. Tässä apuna käytetään Partanen & Lamusuo Oy:n kehittämää Taiteen kaavaa, joka helpottaa taiteen toteuttamista sairaalaympäristöön. Taiteen kaavassa teoksille määritellään ennalta esimerkiksi niiden paikat, kokoluokka ja käytettävät materiaalit. Teoksien lopullinen suunnittelu, ulkonäkö ja toteutus annetaan erikseen hankittavan taiteilijan tehtäväksi. Kohteiden lisätiedot:

7 Alavan lehto, Kuopio Partanen & Lamusuo suunnitteli Kuopion Alavan uusiin toimitiloihin kolmiosaisen kiinteän taideteoksen. Teoksen pohjana on hoitohenkilökunnan asukkaiden elämänkaaresta taiteilijalle keräämä kuva- ja tekstimateriaali. Teokset rakentuvat ihmisten ja luonnon, eläinkunnan kohtaamisista. Veljeskodin asukkaat kohtaavat aulatiloissa punaista ja kultaa hohtavia myyttisiä eläinhahmoja. Vuorokauden ja vuodenaikojen mukana muotoaan muuttavat teosten kullanhohde korostaa elämän arvokkuutta, kun punainen puolestaan viittaa elämänvoimaan. (Kuvat ylhäällä.) Elämän eliksiiri, Kuopio Leilan pannusta valuu elämäneliksiiriä kultaiseen kuppiin. Ikkunoista ulos kävelykadulle näkyvä teos tervehtii tulijoita ja kutsuu sisään kahvilan tunnelmaan. Suurista ikkunoista tulviva luonnonvalo leikkii metallipinnoilla, ja muuttaa teoksen olemusta sään ja vuorokaudenaikojen vaihdellessa. Teoksen pannu sijoittuu kahvilatilan korkean seinän ja kaarevan kaiteen kulmaukseen. Punertavalla seinällä oleva osa kannusta on kullanhohtoinen ja kaarevalla valkoisella pinnalla oleva kannu läikehtii kuparia. Kullattu kuppi lautasineen sijoittuu lattiapinnan läheisyyteen kannun nokan alle. (Kuva alhaalla vasemmalla.) Höyhtyän ruksit, Oulu Höyhtyän terveysaseman neliosainen taideteoskokonaisuus levittäytyy sekä ulko- että sisätiloihin. Terveysaseman teoskokonaisuus leikittelee pintarakenteilla paljastaen pinnan alla olevaa ja toisaalla suojaten sitä. terveyskeskuksen toiminnallista funktiota noudattaen. Punaiset ja valkoiset ruksit lisäävät terveysaseman ilmeeseen omaleimaista luonnetta ja oivalluksen iloa. (Kuva alhaalla oikealla.) Kohteiden lisätiedot:

8 Päiväkodit Päiväkotisuunnitelmia yhdistävät toiminnallisuus, värikkyys ja yllätyksellisyys. Tärkeitä asioita ovat valon ja hämyn vaihtelu, väriyhdistelmät ja taiten luodut tunnelmat. Moninaisia tunnelmia yhden rakennuksen seinien sisälle luovat tilat muuntuvat tilanteen mukaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Huolella suunnitellut ja hyvin akustoidut tilat toimivat erinomaisina ympäristöinä lasten leikeille, oppimiselle ja itseilmaisulle. Kohteisiin kuuluu myös toiminnallisia taideteoksia, joissa leikki ja taide sulautuvat yhteen.

9 Päiväkoti Hiirulaisenkuja, Oulu Partanen & Lamusuo Oy on suunnitellut uuden hirsirakenteisen päiväkodin Oulun. Hanke on tehty yhteistyössä Honkarakenteen kanssa ja on ensimmäinen pilottiprojekti Partanen & Lamusuo Oy:n Honkarakenteelle suunnittelemasta modulaarisesta päiväkotimallistosta. Päiväkoti aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Se on tehty massiivihirrestä ja se kuuluu osaksi Honkarakenteen Honka Terve Talo -konseptin mukaisia Allergia- ja astmaliiton kanssa kehitettyjä ja VTT:n sertifioimia rakennusratkaisuja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaaseen rakentamiseen ja sisäilman puhtauteen sekä terveiden ja turvallisten rakennusmateriaalien käyttöön. Punkaharjun päiväkoti, Punkaharju Punkaharjun päiväkoti on värikäs ja yllätyksellinen rakennus, joka avautuu laajaan vehreään leikkipuistoon. Päiväkodin sydän on luonnonvalossa kylpevä monikäyttöinen Aula, jonka äärelle lapsiryhmien värikkäät sisääntuloeteiset ja yhteiskäyttöiset tilat ovat ryhmittyneet. Tilallisesti uusi päiväkoti on elämyksellinen ja monivivahteinen. Puurakenteisen päiväkodin julkisivut ovat puupaneelia ja vaneria. Sisätiloissa on käytetty paljon kuultovärjättyä koivuvaneria, vaakapanelointia ja puurimoitusta, jotka luovat tilaan lämmintä ja kotoisaa tunnelmaa. Luonnolliset ja lämminsävyiset materiaalit sekä runsas auringonvalon käyttö edistävät tervettä ja turvallista elämää. Akustisesti miellyttävät ja rauhaisat tilat auttavat lapsia keskittymään askareisiinsa. Punkaharjun päiväkoti palkittiin ainoana suomalaisena päiväkotina arkkitehtuuristaan kansainvälisessä Making Space 2010 Architectural Award - Arkkitehtuuria ja muotoilua lapsille ja nuorille -kilpailussa Skotlannissa. Lisätietoja kohteesta:

10 Rauhalahden päiväkoti, Kuopio (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Rauhalahden päiväkodin suuri rakennusmassa jakautuu pieniin toiminnallisiin tilakokonaisuuksiin majoihin, jotka ryhmittyvät korkeiden sisätilojen kujien ja aukioiden ympärille muodostaen pienen kylän. Majojen sisätilat ovat kotoisia ja mittakaavaltaan pieniä, kun taas välitilojen korkeus ja ylhäältä tulviva luonnonvalo antaa niille ulkotilamaisen luonteen. Keskeisenä tilana on juhlasali, jonka taivaansinistä kattoa kannattelee myyttinen tilataideteos Maailmanpylväs. Ulkoarkkitehtuurissa huomio kiinnittyy vaaleiden majojen ainutlaatuiseen, vain yhdeltä sivulta sisäänpäin laskeutuvaan harjakattomuotoon. Päiväkodissa on neljä majaa päiväkotiryhmille, yksi henkilökunnalle ja yksi yhteiskäyttöisille tiloille, joita ovat salin ja satutorin lisäksi mm. talvipuutarha, vesileikkihuone, hiekkaleikkitila, verstas ja kotikeittiö. Maailmanpylväs, Rauhalahden päiväkoti Rauhalahden päiväkotia kannatteleva Partanen & Lamusuon toteuttama Maailmanpylväs on kiinteä osa rakennusta, kattorakennetta tukeva teräspilari, joka on täytetty betonilla. Pylvään pintaa on käsitelty vanhalla lyöntimetalli- ja kultaustekniikalla. Teos sijaitsee rakennuksen keskeisimmässä tilassa, juhlasalissa, jonka taivaansinistä kattoa pylväs myyttisesti kannattelee. Teos on osa Kuopion kaupungin taidekokoelmia. (Kuvat alhaalla.) Lisätietoja kohteesta:

11 Satuvakan päiväkoti, Sotkamo (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Satuvakan päiväkodin laajennus sitoo yhteen vanhan päiväkodin ja nuorisotalon (entisen Vuokatin kirjaston) toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Uudisosa on puurakenteinen ja sen ulkoarkkitehtuuria rytmittää valkoinen pystylaudoitus, sininen vaakalaudoitus sekä kirsikanpunainen vaneri. Satuvakan arkkitehtuurin sydän on korkea ja valoisa keskitila, joka jakautuu lasiseinällä Saliksi ja Satutoriksi. Muut tilat ryhmittyvät tämän keskitilan molemmin puolin luoden elämyksellisen kokonaisuuden. Päiväkodin sisäarkkitehtuuria täydentää kaksiosainen, myös kiipeilyseinänä toimiva tilataideteos Maailmannapa. Maailmannapa, Satuvakan päiväkoti Partanen & Lamusuo on suunnitellut teoksen Maailmannapa kiinteäksi osaksi Sotkamon Vuokatissa sijaitsevan Satuvakan päiväkodin arkkitehtuuria. Teos on kaksiosainen ja se on työstetty paikan päällä suoraan seinään. Juhlasalissa oleva pyöreä osa toimii lasten kiipeilyseinänä ja teoksen toinen, sirppimäinen osa sijoittuu Satutorin kapeaan päätyseinään. Taideteos luo planetaarisen jännitteen päiväkodin turkoosinsinisiin tiloihin. Teoksen materiaaleina ovat muotoon työstetty koivu vaneri ja 24 karaatin kulta. (Kuvat alhaalla) Lisätietoja kohteista:

12 Kulttuurirakennukset Partanen & Lamusuo Oy:n ainutlaatuinen yhdistelmä arkkitehtuurin, taiteen ja muotoilun osaamista antaa erinomaisen pohjan niin tekijöitä kuin kokijoitakin palvelevien elämyksellisten kulttuurirakennusten ja -tilojen suunnitteluun. Oivaltavien ratkaisujen takeena on omakohtainen tietotaito kulttuuritilojen erityistarpeista.

13 Ortodoksisen kirkkomuseon uudistus, Kuopio Uudistustyössä kirkkomuseon säätiön hallussa olevien ainutlaatuisten kokoelmien esilletuominen, runsas sijoittelu ja vaihdeltavuus ovat merkittävässä roolissa. Vuosituhantisen bysanttilaisen tradition ja karjalais-ortodoksisen kulttuuriperinnön rinnalla ortodoksisuutta tullaan tarkastelemaan elämäntapana ja osana kirkkovuoden kulkua. Partanen & Lamusuo Oy vastaa elämyksellisen kirkkomuseon näyttelysuunnittelusta. (Kuva oikealla alhaalla.) PalatsiStudiot, Kuopio Entisenä Maxim-elokuvateatterinakin tunnettu Kuopion As Oy Palatsin elokuvateatteri muuttui Suomen tanssistudiot Oy:n uudeksi studioksi. Vanhoista elokuvasaleista on tehty viehättävät tanssi- ja tapahtumatilat parkettilattioineen ja kristallikruunuineen. Suuren salin valkokangas on säilytetty kokousten ja tapahtumien käyttöön. Tanssistudion lämpiö sopii sekä tanssiharjoitusten tarpeisiin että väliaikatilaksi kahvioineen. Tanssin iloa esiin houkuttava ympäristö yhdistää punaisen sävyt hehkuvaan kultaan ja hopeaan. (Kuvat vasemmalla.) Mylly Galleria ja ateljeet, Kuopio Pro Mylly ry:n luovien toimialojen keskuksen galleria- ja ateljeetilat sijaitsevat virtaviivaisen funkisrakennuksen neljännessä kerroksessa Kuopion satamassa. Avaran ja valoisan tilan luomiseksi ateljeetilojen ja gallerian välinen seinä on lattiasta kattoon lasia. Lasiseinän tammen sävyyn kuultokäsitellyt puukarmit luovat leikittelevän sommitelman, jonka läpi avautuu jatkuvasti muuntuvan taidenäyttely taiteilijoiden ateljeetiloihin. Monikäyttöinen Galleria on Myllyn toiminnan sydän; yhtä aikaa näyttelytila ja kohtaamispaikka. (Kuvat oikealla ylhäällä ja keskellä.) Lisätietoja kohteista:

14 Shanghai EXPO 2010, Kiina Partanen & Lamusuo Oy vastasi maailmannäyttelyn Suomen paviljongin multimediataideteosten käsikirjoituksesta, visuaalisesta ilmeestä sekä taiteellisesta ohjauksesta. Lisäksi Partanen & Lamusuon vastuulla olivat äänimaailman ja puvustuksen ohjaus, kansalaiskuvakilpailun järjestäminen sekä Artistiopas-hankkeen ideointi, kuratointi ja koordinointi. Shanghai EXPO oli suurin tähän saakka järjestetyistä maailmannäyttelyistä. Siihen osallistui 234 maata, aluetta ja kansainvälistä järjestöä. Suomen paviljongissa vieraili kaikkiaan huikeat 5,7 miljoonaa kävijää 2 miljoona odotettua enemmän. Lisätietoja kohteesta:

15 Elokuvateatterit Elokuvien taian voi aistia teatterirakennuksen ulko-ovelta saakka. Oven takaa aukeava tila kutsuu unohtamaan arjen huolet virittäen kävijän hetkeksi tarinoiden maailmaan. Tunnelmassa panostetaan mukavuuteen sulautuvaan juhlallisuuteen, jota houkutellaan esiin muun muassa metallinhohtoisin ratkaisuin. Teatterit ovat tasokkaita sekä arkkitehtuuriltaan että teknisesti. Elämykselliset tilat suunnitellaan vastaamaan uusimpien digitaali- ja 3D-tekniikoiden erityisvaatimuksiin.

16 Elokuvateatteri Maxim, Varkaus Itäsuomalaisen perheyrityksen Savon Kinot Oy:n omistama, Varkaudessa vuodesta 1986 toiminut Maxim saa täysin uuden ilmeen. Partanen & Lamusuo Oy:n suunnittelema visuaalinen ilme huokuu tunnelmaa ja glamouria, ja luo elokuvaelämykselle uudet, upeat puitteet. Kaksinkertaistuviin aulatiloihin Partanen & Lamusuo Oy on suunnitellut viihtyisiä oleskeluryhmiä, joissa elokuvaesityksen alkamista odotellessa voi aloitella leffaherkkujen napostelemista tai seurustella ystävien kanssa. Maximin salimäärä nousee uudistuksen myötä kahdesta kolmeen. Katsomismukavuus paranee merkittävästi uusien penkkien sijoittelun, katsomoporrastuksien, suurempien valkokankaiden sekä huippuakustiikan myötä. Elokuvateatterin salimäärän kasvu mahdollistaa entistäkin laajemman ohjelmistotarjonnan, mm. toivotut ooppera-, baletti- ja konserttitaltioinnit. Erityisryhmät on otettu huomioon mm. induktiosilmukoiden ja esteettömyyden lisäämisen myötä. Kolme salia, 278 henkilöä Tilaaja: Savon Kinot Oy Sijainti: Kauppakatu 27, Varkaus Pääsuunnittelu: Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo Pa-La-tiimi: Philippe Gelard

17 BioRex Porvoo, Taidetehdas Uuden Bio Rex Porvoo -elokuvateatterin sisustussuunnittelu jatkaa Partanen & Lamusuo Oy:n Bio Rex -teattereihin luodun brandin mukaista ominaisilmettä, joka yhdistää syvän sinisen pronssin hohteeseen. Pronssin ja syvän yönsinen sävyt tuovat juhlan tuntua elokuville omistettuun tunnelmalliseen tilaan. Taidetehtaan tiloihin sijoittuvassa teatterissa aistii taianomaista tunnelmaa. (Kuvat ylhäällä ja alhaalla vasemmalla.) BioRex Porvoo Aiemmin, ennen Taidetehtaan uutta elokuvakeskusta, Porvoon sydämessä sijaitseva historiallinen elokuvateatteri modernisoitiin 2000-luvun elokuvakatsojien tarpeisiin. Teatterin avarassa aulatilassa hohtaa hopea niin seinissä, lattioissa kuin RexArckalusteissakin. Salien jo olemassa olevat värikkäät penkit saivat seurakseen satiinisen hopean rinnalle tyylikästä mustaa. (Kuvat oikealla alhaalla.) Lisätietoja kohteista:

18 Bio Rex Sello, Espoo Bio Rex Sellon arkkitehtuurin yhdistävänä teemana on pronssi. Elokuvasalien juhlava tunnelma syntyy pronssivanerisista valaisinrakenteista ja yönsinisistä seinäverhoista. Hopeanhohtoinen lämpiö RexArc-kalusteineen virittää kävijän elokuvan maailmaan, kunnes salien pronssiset portit aukeavat. Kaikki salit on suunniteltu digitaali- ja 3D-elokuvia varten ja ne soveltuvat myös seminaarikäyttöön. Yksi saleista on luksusluokan Rex-Sali. (Kuvat ylhäällä.) Bio Rex Kajaani (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Elokuvakeskuksen ulkoarkkitehtuuri kunnioittaa Kajaanin Kauppakadun ainutlaatuista funkkis-henkeä. Tämän elokuvateatterin luomisen yhteydessä syntyi myös Bio Rex elokuvateatteriketjun brandi. Bio Rex Kajaanin läpäisevänä teemana on pronssi. Elokuvateatterin sali 2 kurottuu katualueen päälle pronssinhohtoisena ja lasipintaisena Mediaseinänä. Pronssi hohtaa myös aula- ja lämpiötilojen vaneriseinissä ja -silloissa sekä elokuvasalien kattovalojen heijastuspintoina ja seinien valopylväissä. Teknisesti korkeatasoiset ja juhlavan yönsiniset tilat soveltuvat myös seminaarikäyttöön. (Kuvat alhaalla.) Pronssivaluma 2, Bio Rex Kajaani Pronssivaluma 2 on työstetty uudella vanerin ja pronssin tulen ja tuhkan tekniikalla, jota Partanen & Lamusuo ovat kehittäneet vuosina yhteistyössä taidevalajien kanssa. Kaksiosainen teos on kiinteä osa rakennuksen arkkitehtuuria. Ensimmäinen osa sijaitsee elokuvakeskuksen toisen kerroksen parven päätyseinässä. Se on muotoon työstettyä vaneria, jonka pinnalle on työstetty jähmettynyttä valettua pronssia. Pronssi valuu laavan tavoin tumman, pehmeän vanerin uurteisella pinnalla. Teoksen toinen osa on pitkä tulen ja tuhkan metamorfoosin läpikäynyt vaikuttava istuttava vaneripaasi. (Kuvat alhaalla oikealla.) Lisätietoja kohteista:

19 Suomen elokuvasäätiö, Helsinki Kino K-13, sijaitsee vanhassa tiilimakasiinissa Helsingin Katajanokalla toimien suomalaisen elokuvataiteen näyteikkunana ja elokuvaviennin edistämistarkoituksissa kuin myös normaalissa esityskäytössä. Uusittu auditorio on yleisilmeeltään leikkisän hopean ja tyylikkään mustan kohtaamisen synnyttämä kokonaisuus. Elokuvasalin seiniä komistaa tilaa akustoiva kaksiosainen hopeaa hohtava taideteos Tähdet. (Kuvat ylhäällä.) Tähdet, Helsinki Hopeaa hohtava taideteos Tähdet viittaa elokuvan tähtikulttuuriin kahden näyttelijälegendan Regina Linnanheimon ja Tauno Palon katseiden kautta. Kaksiosainen tilaa akustoiva taideteos suunniteltiin 150-paikkaiseen elokuvateatteri-auditorio Kino K-13: een, joka sijaitsee vanhassa tiilimakasiinissa Helsingin Katajanokalla. Uudistettu auditoriotila on yleisilmeeltään leikkisän hopean ja tyylikkään mustan kokonaisuus. (Kuvat ylhäällä.) Kankaanpään elokuva- ja liikekeskus Kankaanpään elokuva- ja liikekeskussuunnitelma muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta ja niiden väliin muodostuvasta miellyttävästä kävelykadusta, jonka päätteenä on Vanha Postelli ja kauppatori. Uudet pienimittakaavaiset rakennukset eheyttävät Kankaanpään keskustarakennetta modernilla ja dynaamisella tavalla. Arkkitehtuurin puhdaslinjaisuus kunnioittaa Kankaanpään keskustan funkkisrakennusten perintöä ja muodostaa modernin kaupunkikeskustan yhdessä uudistuvan kauppatorin kanssa. (Kuvat alhaalla.) Lisätietoja kohteista:

20 Elämysmatkailukohteet Elämyksellisesti ja oivaltavasti suunnitellut matkailukohteet ovat kokonaisuuksia, jotka on suunniteltu ympäristöä ajatellen ja kunnioittaen. Kohteet kutsuvat viihtymään ja rentoutumaan sijoittuivat ne sitten luonnon helmaan metsän siimekseen tai kaupunkimaisempaan ympäristöön. Ne yhdistävät saumattomasti useita toimintoja luoden tiloja, joissa matkailijan on helppo viihtyä.

21 Järvikylpylä, Hotel & Spa Resort Järvisydän Rantasalmi Partanen & Lamusuo Oy:n on suunnittellut uniikin Järvikylpylän Rantasalmelle Hotel & Spa Resort Järvisydämeen lähelle Linnasaaren kansallispuistoa. Jylhät kallioseinät rajaavat sisäänsä monta erilaista saunaa ja hoitohuonetta sekä oleskelu- ja baarialueita. Puuosat ovat puolestaan ikivanhoja uppotukkeja ja uittopuomeja. Suurista kylpylää kiertävistä ikkunoista avautuu Saimaan kaunis järvimaisema. Kylpylä käsittää n. 250 m² allastilaa: Pääaltaan, jonka keskuksena on Järven sydän -luola, pore-, kahluu- ja lastenaltaat sekä rantaan asti polveilevat ulkoaltaat. Ekologinen kylpylä lämpenee järvilämmöllä ja aurinkoenergialla. Kylpylä maisemoituu rinteeseen kauniisti kunnioittaen alueen maisemia. Suunnittelutyö tukee Partanen & Lamusuo Oy:n suunnitteluperiaatteita ekologisesta, esteettisestä ja laadukkaasta suunnittelusta. Lisätietoja kohteista: Kuvat: Hotel & Spa Resort Järvisydän

22 Kuopion lentoasema, Kuopio Kuopion lentoaseman ilmeen uudistaminen valmistui keväällä Lentoaseman ympärillä avautuu upea saarien täyttämä järvimaisema. Tämä alueelle ominainen teema jatkuu myös terminaalin sisustuksessa. Lentoaseman ikkunoissa, penkeillä ja palvelutiskeillä toistuu hento kaislikkoteema. Partanen & Lamusuo Oy on suunnitellut tilaan myös kalusteita. Matkalle lähtöä voi odotella laituripenkeillä tai kalliomaisilla sohvilla, ja kelottuneet pöllit käyvät joko pöydästä tai jakkarasta. Luonto on läsnä muodoissa ja materiaaleissa. Ennen kaikkea suunnittelussa on kuitenkin otettu huomioon matkustusmukavuus, mutkaton liikkuminen ja viihtyisyys. Kuopion lentoasema on Itä-Suomen merkittävin ja vilkkain lentoasema. Uudistunut ilme palvelee raikkailla ja nykyaikaisilla sisustusratkaisuilla kaikkia yli matkustajaa, jotka pistäytyvät lentoasemalla vuosittain. Lisätietoja kohteista: Kuva ylh Jesse Karjalainen / Finavia; alh. Partanen & Lamusuo Oy.

23 SaaristoPaviljonki, Kuopio luonnossuunnitelma SaaristoPaviljongin omaperäinen arkkitehtuuri on ilmentää uutta, monipuolista palvelukonseptia; sen toiminnassa yhdistyvät vierasvenesatamapalvelut, kahvila ja ravintola, myymälä, uudenlainen pesupalvelukonsepti, polttoainemyynti sekä matkailu- ja vapaaajan-palvelut. SaaristoPaviljonki toimii maamerkkinä Saaristokadun varressa. Rantabulevardi sekä laadukkaat laituri- ja viherrakenteet kutsuvat jaloittelemaan ja rentoutumaan veden äärelle. Lasiseinäisestä ravintolasta aukeaa upea näkymä Kallaveden sineen ja terasseilla voi nauttia leppoisasta saaristolaiselämästä veden äärellä. Toisaalta Saaristokadun puolelta rakennus näyttäytyy dynaamisena, miltei futuristisena. Vaalea seinä kaartuu suojaavaksi katoksi, jonka kärki kurottuu kohti kaupunkia kuin lentokoneen siipi. SaaristoPaviljonki on energiaomavarainen ja kestävän kehityksen mukainen rakennus, jossa hyödynnetään mm. järvestä saatavaa lämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä sadevettä. (Kuvat ylhäällä ja vasemmalla.) Rauhalahden kartano, Kuopio luonnossuunnitelma Rauhalahden kartanon peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmassa suojeltu ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kartanorakennus korjataan arvoiseensa 1800-luvun lopun asuun. Kartanoa laajennetaan neljällä tornilla, jotka ovat materiaaleiltaan kontrastisesti nykyaikaisia ja massallisesti erillään vanhasta rakennuksesta. Rauhalahden kartanon ylimpään kerrokseen sijoitetaan ainutlaatuinen rentoutumisen ja hyvinvoinnin maailma; suomalainen FURO day-spa, jonka kylpylä- ja hoitopalveluja täydentää ensimmäisen kerroksen laadukas Kartanoravintola monikäyttöisine tiloineen sekä Rauhalahden alueen matkailupalvelukeskus. (Kuvat alhaalla oikealla.) Lisätietoja kohteista:

24 Perhepelipuisto Hoksopoli, Kuopio Partanen & Lamusuo Oy vastasi elämyspuiston kahvila- ja myymälätilojen sekä huoltorakennusten suunnittelusta. Hoksopoli on luonnolliseen kokoon Kuopion Rauhalahden ympäristöön rakennettu lautapeli ja matkailukeskus koko perheelle. Puistoon levittäytyvä peli sisältää lautapeleistä tuttuja toimintoja: kysymyksiä, tehtäviä, arvanheittoa ja ruudusta toiseen etenemistä. Pelinappulana toimii pelaaja itse. Pelimaailman suunnitteli ja toteutti Fantasiarakenne Oy. (Kuvat ylhäällä.) Hossan luontokeskus, Suomussalmi (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Hossan luontokeskuksen henkilökunnan asuintalon arkkitehtonisena ideana oli suojautua matkailijoiden katseilta samalla kuitenkin tarjota upea järvinäkymä. Rakennuksen paikaksi soveltuikin siksi parhaiten jyrkkä mäntykangasrinne, johon paritalo uppoutuu miltei kattoaan myöten. Asunnot aukeavat suurilla ikkunoilla järvimaisemaa kohti ja koko rakennuksen mittaisen katetun oleskeluterassin läpi. (Kuvat alhaalla.) Seipiniemen elämysmatkailu rakennus, Suomussalmi (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Keskeltä Hossan retkeilyaluetta, kirkasvetisen Seipijärven rannalta, erävaeltaja löytää yllättävän rakennuksen, joka tuo mieleen muinaissuomalaisten asumukset. Suunnittelussa hyödynnettiin jo paikalla olleita kolmea vanhaa hirsirakenteista avokatosta sekä maakellaria yhdistämällä ne yhdeksi rakennukseksi. Savusauna ja ruokasali kaivettiin kuivaan hiekkakankaaseen vanhojen katosten alle. Näin herkässä luontoympäristössä kohoava rakennus pystyttiin säilyttämään mittakaavaltaan pienenä. Uudisosissa käytettiin puolestaan järvenpohjasta löydettyjä muinaishirsiä ja lämpöeristetty kattorakenne vuorattiin halaspuolikkailla vanhan rakennustavan mukaisesti. (Kuvat alhaalla.) Lisätietoja kohteista:

25 Asuinrakennukset Asuinrakennusten suunnittelussa on kiinnitetty huomiota omaleimaisuuteen ja panostettu asumisen laatuun. Suunnitelmien lähtökohtana ovat tilaajan/asukkaiden toiveet sekä kunkin rakennuspaikan erityispiirteet. Hyvinkin erilaisille rakennuksille yhteisiä piirteitä ovat viihtyisyys, valoisuus ja selkeän ajaton muotokieli. Mietityt arkkitehtoniset ratkaisut tekevät tiloista toimivia ja mahdollistavat muunneltavuuden erilaisiin tarpeisiin. Rakennuksiin liittyy myös asukkaiden iloksi suunniteltuja kiinteitä taideteoksia.

26 As Oy Kuopion Minnantähti, Kuopio (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Kuopion ydinkeskustassa sijaitseva As Oy Kuopion Minnantähti suunniteltiin viereisen Minnankantin pikkusiskoksi. Yhdessä ne muodostavat yhtenäisen puolen korttelin laajuisen harmonisen kokonaisuuden. Rakennuksilla on lisäksi yhteiskäyttöisiä alueita, joihin lukeutuvat piha ja Minnantähden liiketilasiiven katolla oleva oleskeluterassi perkoloineen. Minnantähden asukkaat voivat nauttia auringonpaisteesta myös kolmannen kerroksen kattoterassillaan. Liiketilat aukeavat suurien lasisten erkkereiden avulla kadulle. (Kuvat ylhäällä.) As Oy Kuopion Minnankantti, Kuopio (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) As Oy Kuopion Minnankantti sijaitsee keskeisellä paikalla Kuopiossa. Rapatun rakennuksen massoittelua jäsentävät osittain sisäänvedettyjen parvekkeiden muodostamat yhtenäiset erkkerimäiset lasitornit. Ikkunoiden hienovarainen leikki tuo rapatuille pinnoille mielenkiintoista sommittelullista jännitettä. Rakennuksen ylimmän kerroksen kadunpuoleiset julkisivut on vedetty taemmaksi. Niiden punamullanvärinen vaakalaudoitus ja pitkät avoräystäät tuovat rakennukselle sille ominaisen keveysvaikutelman viitaten samalla kaupungin puutalohistoriaan. Rakennuksen porrashuone on avara ja valoisa. Tilan viihtyisyyttä lisäävät sininen hissitorni ja seinälle asennetut värilliset akustolevyt. Asunnot ovat valoisia ja väljät sisäänvedetyt parvekkeet liittyvät niihin kuin ylimääräisinä huoneina. Minnankantin sisääntuloaulaa komistaa taideteos Minnanlantti. (Kuvat alhaalla.) Lisätietoja kohteista:

27 Minnanlantti, As Oy Kuopion Minnankantti Asuinkerrostalo Minnankantin eteisaulan seinää Minnan Canthin kadulla Kuopiossa komistaa kiinteä, tilaan suunniteltu taideteos, joka tukee saumattomasti rakennuksen arkkitehtuuria. Teos on työstetty hopeasta ja kullasta olemassa olevaan betoniseinään. Kuvantekijät, Partanen & Lamusuo ovat löytäneet betonista ikuistettavat muodot, abstraktit kuviot ja ajatukset. Minna Canthin tekstien alusta, valkoinen paperi monimerkityksisine lauseineen rinnastuu kuvantekijöiden valkoiseen tasaiseen seinäpintaan sekä kauppias MInnan Minnanlantin metallinhohtoisiin abstrakteihin muotoihin. Lisätietoja kohteesta:

28 Niku Hauenkoukku 3, Kuopio (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Kuopion Särkilahdessa sijaitsevan Niiralan kulma Oy:n Hauenkoukku 3:n neljässä kaksikerroksisessa pienkerrostalossa on 20 ja kahdeksankerroksisessa talossa 42 asuntoa. Korttelisuunnitelman lähtökohtana oli säilyttää kallioinen metsäkumpare autottomana korttelipuistona. Alueen näkymää hallitsee vapaamuotoinen tornitalo. Sen takana tiiliseinäiset pienkerrostalot kiertyvät muurimaisesti suojaamaan puistoa. Asuntojen ydinoivallus ovat lämpimät parvekkeet, jotka tarjoavat uudenlaista joustavaa asumistilaa. Suurta parveketta voi käyttää täysin lämpimänä oleskelu-, ruokailu- tai vaikkapa makuuhuoneena. Toisaalta säiden lämmetessä tilasta saa perinteisen parvekkeen avaamalla suuret pariovet ja ikkunat. Ratkaisu lienee tässä muodossaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sisäänvedetyt lämmitettävät parvekkeet tekevät talon arkkitehtuurista kompaktin ja energiataloudellisesti järkevän. Perinteisen parvekkeen rakentamiskustannukset ovat säästyneet asuntojen sisäisen ympärivuotisen laadun ja joustavuuden parantamiseen. Pohjois-Savon RIA ry valitsi Hauenkoukku 3:n vuoden 2003 pohjoissavolaiseksi RIAlaiseksi rakennushankkeeksi. (Kuvat ylhäällä.) Pientalot Partanen & Lamusuo Oy on suunnitellut lukuisia omakotitaloja eri puolille Suomea. Rakennukset räätälöidään aina asukkaiden unelmien ja rakennuspaikan erityispiirteiden pohjalta. Suunniteltuja koteja yhdistävät kuitenkin muodonannon selkeys ja kauneus sekä tilojen toimivuus, valoisuus ja moni-ilmeisyys. Lisätietoja kohteista:

29 Hanke- ja aluesuunnitelmat Hankesuunnitelmilla luodaan suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen ja hahmotetaan keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet; kuten ympäristön laadun ja omaleimaisuuden takaaminen ja kestävän kulttuuriympäristön luominen. Rakennetun ympäristömme esteettisyys ja ainutlaatuisuus ovat suoraan yhteydessä viihtyisyyteen. Tietyn alueen suunnittelun suuntaviivoja hahmottavat aluesuunnitelmat katsovat tulevaisuuteen tähdäten viihtyisän ja omaleimaisen asumisen kulttuuriympäristön luomiseen.

30 Kuopion arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Kuopion arkkitehtuuripoliittinen ohjelma kuvaa Kuopion kaupungin arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen tilaa asettaen tulevat tavoitteet ja määrittäen toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ohjelman tarkoituksena on auttaa kuopiolaisia arvostamaan omaa ympäristöään ja rohkaista ottamaan vastuuta kotikaupunkinsa kehityksestä. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii poliittista ja taloudellista sitoutumista sekä pitkäjänteistä työtä rakennetun ympäristön laadun nostamiseksi. Kaupungin toimien tulee olla esimerkkinä muille. Kuopiolaisille pyritään luomaan yhteinen; viihtyisä, turvallinen ja omintakeinen kaupunki. Hyvän asumisen kulttuuriympäristö Kuopion kaupungin tilaama Saaristokaupunkiprojektiin liittyvä Hyvän asumisen kulttuuriympäristö -kehittämisprojektin hankesuunnitelma valmistui toukokuussa Suunnitelmassa esitettiin tehtäväksi SaaristoGalleria -hanketta, laaja-alaista kulttuurin ja taiteen projekteja Saaristokaupunkiin tuottavaa hanketta. Hanke huipentui Asuntomessuvuonna 2010 ja jatkuu muokaten toimintamallin mukaisesti tulevaisuuden kulttuuriympäristöä. Taiteen kaava, Kuopio Taiteen kaava on täysin uusi keino ohjata rakennetun ympäristön kehitystä viihtyisäksi kulttuuriympäristöksi. Se yhdistää taiteen, kulttuurin ja rakentamisen luontevaksi prosessiksi. Ympäristöministeriö tuki pilottihankkeena Taiteen kaavan laatimista Kuopion Saaristokaupunkiin. Taiteen kaava on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Kuopion Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi. Taiteen kaava muodostuu selosteesta ja kartoista. Se on inventointi kulttuurillisesta nykytilasta sekä visio taiteellisista ja kulttuurillisista mahdollisuuksista. Lisätietoja kohteista:

31 Punkaharjun Sanskin alue Sanskin alueen vaihtoehtotarkastelun lähtökohtana on pidetty harjualueen arvon säilyttämistä. Suunnittelussa on pyritty korostamaan etelään laskeutuvan rinteen tarjoavia mahdollisuuksia. Alueen rakennusyksikkönä on käytetty harjakattoisia pientaloja, jotka muodostavat yhtenäisen, kylämäisen miljöön yhteisine ja yksityisine pihoineen. Pihat toimivat luontevina kohtaamis- ja oleskelupaikkoina. Periaatteena on ollut, että alue olisi luontevaa rakentaa vaiheittain. Lisäksi alueen koillisosaa halkovaa sähkölinjaa on väistetty ja olemassa oleva kunnallistekniikka on huomioitu. Alueesta on tehty kaksi erilaista ehdotusta. (Kuvat ylhäällä.) Länsi-Puijon täydennysrakentaminen, Kuopio Kuopion kaupungin kaavoitusosasto suunnitteli Länsi-Puijon täydennysrakentamisaluetta. Niihin kuuluvien keskeisten uudis- 138 rakennuskortteleiden osalta Partanen & Lamusuo Oy osallistui suunnitteluun ja teki asemakaavaehdotuksen havainneaineiston. (Kuvat alhaalla.) Lisätietoja kohteista: OLESKELU OLESKELU LEIKKI LEIKKI LEIKKI OLESKELU ASUNTOA 21 AP 6 ASUNTOA 8 AP ASUNTOA 8 AP OLESKELU LEIKKI ASUNTOA 24 AP m

32 Kumpulinnan alue, ideasuunnitelma, Kuopio Kuopion Kumpusaaressa Saaristokadun alkupään tuntumassa sijaitsee suojeltu Kumpulinnan rakennus metsäisessä rinteessä. Kuopion kaupungin tilakeskus tilasi Partanen & Lamusuo Oy:ltä tontinkäyttösuunnitelman tekemisen kaavamuutoksen pohjaksi. Työn tuloksena syntyi kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa havainnekuvineen. Molemmissa vaihtoehdoissa kunnioitetaan Kumpulinnan rakennuksen asemaa kaupunkikuvassa sijoittamalla täydennysrakentaminen sen viereiselle kalliolle kauemmaksi Saaristokadusta. (Kuvat ylhäällä.) Hiltulanlahden alue, ideasuunnitelma, Kuopio Kuopion kaupungin kaavoitusosasto suunnitteli Länsi-Puijon täydennysrakentamisaluetta. Niihin kuuluvien keskeisten uudisrakennuskortteleiden osalta Partanen & Lamusuo Oy osallistui suunnitteluun ja teki asemakaavaehdotuksen havainneaineiston. (Kuvat alhaalla oikealla.) Lehtoniemen alueen, ideasuunnitelma, Kuopio (Heikki Lamusuo / Sillman arkkitehtitoimisto Oy) Kuopion kaupungin kaavoitusosasto tilasi vuonna 2001 ideasuunnitelman Saaristokaupungin keskeisen Lehtoniemen alueen kaavoitustyön pohjaksi. Alueelle suunniteltiin Saaristokatuun tukeutuva helmimäinen joukkoliikennekaupunkirakenne. Ideasuunnitelmassa ehdotettiin umpeutuneiden Keilankannan lahtien avaamista uudella liikennöitävällä kanavalla, jonka yli rakennettaisiin korkea silta. Lehtoniemen keskusta toreineen, kauppoineen, kouluineen, päiväkoteineen, kirjastoineen ja seurakunnan tiloineen ehdotettiin sijoitettavaksi Keilankannan sillan välittömään läheisyyteen. Suunnitelmassa Lehtoniemen läpi kulkee yhtenäinen keskuspuisto. (Kuvat alhaalla vasemmalla.) Lisätietoja kohteista:

33 Lisätietoja Yleistä Partanen & Lamusuo Oy (myöhemmin Pa-La) on kuopiolainen arkkitehtuuri-, taideja muotoilustudio, joka on Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n jäsentoimisto. Sijainti ja toiminta-alue Pa-La:n päätoimipaikka on Pohjois-Savossa Kuopiossa, mutta heidän toiminta alueena on koko Suomi. Lisäksi Pa-La tekee hankkeita ulkomaille. Palkinnot Shanghai Expon Suomen näyttelyn suunnittelun jaettu ensimmäinen palkinto 2010; Kuopion kaupunginjohtajan tunnustuspalkinto arkkitehtuuri- ja taidehankkeista 2010; Palkinto kansainvälisessä Making Space 2010 luovan ja innovatiivisen arkkitehtuurin ja muotoilun kilpailussa 2010; Kuopion Minnapalkinto poikkeuksellisen moniulotteisesta taiteellisesta työskentelystä 2010; Voitto kokonaistaideteoksellisella tilaidealla KYSin pääaulan ideakilpailussa 2008; Pohjois-Savon taidetoimikunnan palkinto ansiokkaasta, maakunnan taide- ja kulttuurielämää edistävästä työstä Laadunvarmistus Pa-La:lla on Arkkitehtitoimistojen Liiton Laatukäsikirja (lupanro 128), jonka pohjalta toimiston laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään ja toiminnan laatua hallitaan jatkuvasti. ATL:n laatujärjestelmämalli perustuu RAKLI-SKOL-ATL laatujärjestelmän hyväksymisvaatimuksille ja on laadittu yhteensopivaksi kyseisten liittojen laatujärjestelmiin. Tietotekniikka ja suunnitteluohjelmistot Pa-La:lla on käytössään 3D-tietomallinnusohjelma AutoDeskin Revit Architecture Suite, AutoCAD Architecture ja 3DS Max Design -ohjelmistot Subscription-sopimuksella, joka takaa, että Pa-La:lla on aina käytettävissään viimeisimmät versiot ja päivitykset. Lisäksi studiolla on käytössä Rhino Ceros 3D-mallinnusohjelma, Flamingo-renderöintiohjelma sekä Adoben Creative Suite CS4 -ohjelmistot (Photoshop, Illustrator, InDesign ja Acrobat 9 Pro) ja Microsoftin Office-ohjelmistot (Word, Excel, PowerPoint). Tietotekniikan toimivuudesta ja tietoturvallisuudesta vastaa Hannu Korhonen. Vastuuvakuutus Suunnittelijan vastuu ja korvausvelvollisuudet määräytyvät Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaan. Pa- La:lla on Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL Ry:n kolmitasoinen jatkuva vakuutus (toiminnanvastuu, konsulttivastuu ja toiminnan oikeusturva). Konsulttivastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on Yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen Pa-La on rekisteröitynyt kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin. Yrityksellä ei ole maksamattomia eläke vakuutusmaksuja eikä veroja.

34 Partanen & Lamusuo Oy Yhteystiedot: Heikki Lamusuo Toimitusjohtaja Arkkitehti SAFA PARTANEN & LAMUSUO o s a k e y h t i ö artblog.pa-la.fi lamusuo@pa-la.fi fb.com/partanenlamusuo Jaana Partanen Studio: Taiteellinen johtaja Melankatu 30 Taiteilija TaM Kuopio partanen@pa-la.fi office@pa-la.fi