Helsingin käräjäoikeus 3 os nro (liitteenä) Tekijänoikeuslain 60 c :ssä tarkoitettua keskeyttämismääräystä koskeva hakemusasia

Transkriptio

1 Helsingin hovioikeus Päätös Antamispäivä Nro 1687 Diaarinumero S 11/3097 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 3 os nro (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuoli Tekijänoikeuslain 60 c :ssä tarkoitettua keskeyttämismääräystä koskeva hakemusasia Elisa Oyj Musiikkituottajat - IFPI Finland ry edustaen seuraavia äänitetuottajia EMI Finland Oy Ab Sony Music Entertainment Finland Oy Universal Music Oy Warner Music Finland Oy Valitus Elisa Oyj on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Musiikkituottajat - IFPI Finland ry:n hakemus hylätään. Elisa Oyj on toissijaisesti vaatinut, että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Elisa Oyj on lisäksi vaatinut, että Musiikkituottajat - IFPI Finland ry velvoitetaan korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa eurolla ja hovioikeudessa ,50 eurolla korkoineen. Päätöksessä määrättiin muuta tai enemmän kuin oli vaadittu Käräjäoikeuden päätös (päätös) ei täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 :n 1 momentissa tuomiolle asetettuja vaatimuksia. Käräjäoikeus oli määrännyt muuta tai enemmän kuin Musiikkituottajat - IFPI Finland ry (Musiikkituottajat) oli vaatinut. Muutokset eivät olleet olleet vähäisiä, vaan käräjäoikeus oli antanut täysin hakemuksesta poikkeavan keskeyttämismääräyksen (keskeyttämismääräys).

2 2 Musiikkituottajien keskeyttämismääräyshakemus oli ollut niin epäselvä, ettei se ollut täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 :ssä asetettuja yksilöintivaatimuksia. Hakemuksessa ei ollut yksilöity tekijänoikeusloukkaukseen liittyviä domain-nimiä ja IP-osoitteita tai sitä, miten ne oli pitänyt määritellä. Käräjäoikeuden olisi tullut hylätä Musiikkituottajien hakemus eikä muokata sitä oma-aloitteisesti. Musiikkituottajat oli vaatinut, että Elisa määrättiin estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -nimiseen Internet-palveluun (palvelu). Musiikkituottajat ei ollut kuitenkaan vaatinut, että Elisa olisi määrätty toteuttamaan sanottu esto jollain tietyillä teknisillä tai organisatorisilla toimilla. Musiikkituottajat oli ainoastaan perusteluissa viitannut mahdollisiin toimiin hakemansa määräyksen toteuttamiseksi. Päätöksen mukainen keskeyttämismääräys oli sellaisten perusteluissa mainittujen toimenpiteiden mukainen, jotka eivät olleet sisältyneet Musiikkituottajien vaatimuksiin ja joihin Elisa ei ollut saanut vastata. Päätös oli osin Musiikkituottajien vaatimuksia laajempi ja osin niitä suppeampi. Musiikkituottajien vaatimus oli kohdistunut vain Elisan omien asiakkaiden pääsyn estämiseen palveluun. Päätöksen mukainen keskeyttämismääräys vaikutti kuitenkin muihinkin kuin Elisan asiakkaisiin ja palvelun lisäksi muun muassa sähköpostiliikenteeseen. Keskeyttämismääräys oli myös vaadittua suppeampi siten, ettei se käytännössä estänyt Elisan asiakkaiden pääsyä palveluun. Edellä todetun vuoksi Elisa ei ollut saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Päätöksen kumoaminen ei sen sijaan aiheuttanut Musiikkituottajille oikeudenmenetyksiä, koska se voi tehdä uuden yksilöidyn hakemuksen. Päätös ei perustunut esitettyyn näyttöön, sitä ei ollut perusteltu eikä se ollut täytäntöönpanokelpoinen Musiikkituottajat oli esittänyt vain vähän näyttöä keskeyttämismääräyksen edellytysten täyttymisestä. Esitettyjen toimenpiteiden kustannusvaikutuksia ja niistä aiheutuvia vahinkoja ei ollut arvioitu eikä keskeyttämismääräyksen vaikutuksia Elisan oikeuksiin ollut siten voitu arvioida. Musiikkituottajat ei ollut osoittanut, että keskeyttämismääräys olisi ollut mahdollista toteuttaa jollakin sen perusteluissa esittämistä toimenpiteistä tai että toimenpiteet olisivat vaikuttaneet Musiikkituottajien edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksiin. Musiikkituottajat ei ollut esittänyt näyttöä siitä, että keskeyttämismääräys vaikuttaisi vain palveluun liittyviin domain-nimiin ja IP-numeroihin. Yksittäisen IP-osoitteen takana saattoi olla useita asiakkaita tai muitakin kuin palvelun käyttäjiä. IP-osoitteen sulkeminen esti kaiken liikenteen sen takana olevien asiakkaiden kanssa. Musiikkituottajien viittaamat ulkomaisten tuomioistuinten määräykset olivat koskeneet tiettyjä domain-nimiä, niiden alias-nimiä, alidomain-nimiä ja IP-osoitteita, mikä oli mahdollistanut keskeyttämismääräyksen vaikutusten arvioinnin. Päätös ei täyttänyt ulosottokaaressa tuomiolle asetettuja vaatimuksia. Keskeyttämismääräys oli epäselvä eikä siitä käynyt ilmi, mihin toimiin Elisan

3 3 tuli ryhtyä. Päätös oli siten täytäntöönpanokelvoton ja lainvastainen. Domain-nimiä ja IP-osoitteita ei ollut määritelty päätöksessä. Palvelussa käytetyt domain-nimet ja IP-osoitteet olivat myös hankalasti määriteltävissä. Esimerkiksi thepiratebay.org ja piratebay.org olivat eri domain-nimiä. Päätöksen liitteessä 1 (liite 1) viitattiin vain kahteen domain-nimeen, thepiratebay.org ja torrents.thepiratebay.org. Yhden domain-nimen tai IP-osoitteen takana saattoi lisäksi olla useita käyttäjiä tai palveluja eikä päätöksen perusteella ollut selvää, tuliko yhden käyttäjän väärinkäytöksen perusteella poistaa koko domain-nimi tai sulkea IP-osoite. Päätöksessä ei ollut yksilöity nimipalvelinta, jolta Elisa velvoitettiin poistamaan domain-nimet. Elisa operoi useita ja myös kolmansien omistuksessa olevia nimipalvelimia. Päätöksessä ei ollut yksilöity, koskiko se kaikkea vai ainoastaan Elisan asiakkaiden IP-liikennettä. Päätös saattoi yksilöimättömyytensä vuoksi kattaa myös sähköposteissa käytetyt domain-nimet ja IP-osoitteet. Palvelu ei perustunut sähköpostin käyttöön eikä keskeyttämismääräyksen tullut kohdistua sähköposteihin. Päätös edellytti Elisalta tiettyjä toimenpiteitä domain-nimien ja IP-osoitteiden osalta, joita käytettiin liitteessä 1 viitattujen teosten jakeluun. Päätöksestä ei käynyt ilmi, miten ja kenen tuli selvittää nämä domain-nimet ja IPosoitteet. Tällainen näytön ja tulkintakysymysten arviointi ei voinut olla ainakaan Elisan tehtävä. Siten ilmeisesti Musiikkituottajien tuli ulosottovaiheessa esittää selvitystä siitä, että tiettyä domain-nimeä ja IP-osoitetta käytettiin liitteessä 1 viitattujen teosten jakeluun. Ulosottomenettely ei kuitenkaan soveltunut näytön vastaanottamiseen. Tästä huolimatta Helsingin ulosottovirasto (ulosottovirasto) oli hyväksynyt täytäntöönpanon kohteeksi Musiikkituottajien täytäntöönpanohakemuksessaan ilmoittamat domain-nimet ja IP-osoitteet. Menettelyssä ei ollut ilmeisesti tutkittu, käytettiinkö sanottuja domain-nimiä ja IPosoitteita liitteessä 1 lueteltujen teosten levittämiseen. Kohtuullisuusarviointi ja suhteellisuusperiaate Tekijänoikeuslain 60 c :n 1 momentissa edellytettyä kohtuullisuusarviointia ei ollut tehty. Musiikkituottajat ei ollut esittänyt näyttöä keskeyttämismääräyksen hyödyistä. Vaikutti ilmeiseltä, että määräyksen vaikutukset tekijänoikeutta loukkaavan materiaalin jakeluun olivat olemattomat tai vähäiset. Keskeyttämismääräyksestä johtuvat rajoitukset ja haitta muille suojattaville eduille oli sen sijaan huomattava. Päätös oli siten suhteeton sillä saavutettuun hyötyyn ja kohtuuton suhteessa Elisan oikeuksiin. Päätöksen toimeenpanon vaatimat toimenpiteet aiheuttivat Elisalle huomattavia kuluja suunnitteluun, tekniseen toteutukseen ja ylläpitoon liittyen. Jos keskeyttämismääräys vaikutti kolmansiin osapuoliin, Elisa saattoi joutua korvausvastuuseen näitä kolmansia kohtaan. Tämä oli kohtuutonta ottaen vielä huomioon sen, että Musiikkituottajat oli kohdistanut keskeyttämismääräyshakemuksensa vain yhteen keskenään kilpailevista toimijoista. Keskeyttämismääräys oli myös perusoikeuksien rajoittamista koskevan suhteellisuusperiaatteen vastainen. Keskeyttämismääräys rajoitti olennaisesti

4 4 sananvapautta sekä Elisan elinkeinovapautta ja omistusoikeutta eivätkä sanottujen perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset olleet täyttyneet. Päätöksellä ei voitu saavuttaa toivottua seurausta. Keskeyttämismääräystä tehokkaampi keino estää tekijänoikeusloukkaukset olisi ollut estää palvelun pääasiassa käyttämien IP-osoitteiden liikenne osoitteiden rekisteröintimaassa Saksassa tai niiden haltijan kotipaikassa Ruotsissa. Tällainen menettely olisi rajoittanut Elisan ja sen asiakkaiden oikeuksia vähemmän kuin haettu keskeyttämismääräys. Määräys vaaransi kolmansien oikeuksia Päätös vaaransi tekijänoikeuslain 60 c :n 4 momentin vastaisesti myös kolmansien oikeuden lähettää ja vastaanottaa viestejä, koska sen voi tulkita kohdistuvan sekä loukkaavassa käytössä että yhteiskäytössä oleviin domain-nimiin ja IP-osoitteisiin. Päätös kattoi myös sellaisia domain-nimiä ja IP-osoitteita, jotka toimivat samalla sähköpostiosoitteina, ja kohdistui siten myös henkilöihin, joiden ei edes väitetty loukkaavan Musiikkituottajien edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia. Väliaikaisen keskeyttämismääräyksen edellytykset eivät olleet täyttyneet ja se oli tullut kohdistaa varsinaisiin loukkaajiin Tekijänoikeuslain 60 b :n nojalla keskeyttämismääräys tuli pääsääntöisesti antaa vain varsinaista loukkaajaa vastaan vireillä olevan käsittelyn yhteydessä. Musiikkituottajat ei ollut esittänyt näyttöä siitä, että sen edustamien äänitetuottajien edut vaarantuisivat, jos se ensin nostaisi keskeyttämismääräystä koskevan kanteen varsinaisia oikeudenloukkaajia vastaan. Loukkaajat olivat lisäksi olleet pitkään Musiikkituottajien tiedossa, mutta se ei ollut esittänyt mitään näyttöä tekijänoikeuslain 60 b :n mukaisen kanteen nostamisesta loukkaajia vastaan. Tekijänoikeuslain 60 c :n 3 momentin mukainen väliaikainen keskeyttämismääräys oli poikkeuksellinen. Se edellytti, että asian kiireellisyys sitä välittömästi vaati. Kysymyksessä olevassa tapauksessa keskeyttämismääräystä ei olisi ollut välttämätöntä antaa väliaikaisena. Loukkaus ja loukkaajat olivat jo pitkään olleet tiedossa. Väitettyä loukkausta ei voitu estää tai edes huomattavasti vähentää päätöksen täytäntöönpanolla. Musiikkituottajat ei ollut esittänyt muutakaan näyttöä väliaikaisen määräyksen välttämättömyydestä. Päätös oli EU-oikeuden vastainen Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisussa Scarlet Extended SA v. Société belge des auteurs compositeurs et éditeurs SCRL (SABAM) (asia C-70/10, Scarlet, tuomio ) oli käsitelty tekijänoikeuslain 60 c :n tulkinnan kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. EUT oli todennut, että täsmentämätön ja välittäjän päätöksentekoa edellyttävä keskeyttämismääräys oli EU-oikeuden vastainen. Keskeyttämismääräys rinnastui Scarlet-asiassa ja EUT:n ratkaisussa Belgische Vereniging van Auteurs, Componisten en Uitgevers CVBA (SABAM) vastaan Netlog NV (asia C-360/10, Netlog, tuomio ) EU-oikeuden vastaiseksi todettuihin määräyksiin. Netlog-asiassa tuomioistuin vahvisti Scarlet-ratkaisussaan ns. vertaisverkkojen osalta toteamiensa periaatteiden

5 5 pätevän myös ns. hosting-palvelujen osalta. Netlog-ratkaisussa vahvistettiin, ettei tekijänoikeusloukkauksen tai keskeyttämismääräyksen teknisellä toteuttamistavalla ollut merkitystä arvioitaessa EU-oikeuden periaatteiden soveltamista. Palvelussa BitTorrent-tekniikkaa hyödyntävä tiedostojenjakopalvelu kuului Scarlet-asiassa tarkoittujen vertaisverkkojen piiriin. Scarlet- ja Netlog-asioissa oli kyse operaattorin velvollisuudesta suodattaa operaattorin oman verkon alueella tapahtuvan liikenteen seasta ne tiedostot, jotka sisälsivät tekijänoikeutta loukkaavaa materiaalia. Myös nyt kysymyksessä oleva päätös velvoitti Elisan selvittämään, mitkä domain-nimet ja IPnumerot olivat palvelun käyttämiä. Tällaisten domain-nimien ja IP-osoitteiden selvittäminen ei ollut yksinkertaista ja edellytti käytännössä koko Internetin läpikäyntiä eivätkä Elisan resurssit välittäjänä riittäneet tällaisen selvityksen tekemiseen. Keskeyttämismääräyksen mukainen domain-nimien poistaminen nimipalvelimelta ja liikenteen estäminen IP-numeroihin ei mahdollistanut laillisen ja laittoman sisällön erottelemista. Scarlet- ja Netlog-asiat erosivat päätöksestä siten, että viitatuissa tapauksissa oli kysymys tiedostojen suodatusjärjestelmästä (DPI-suodatus) ja päätöksessä keskeyttämismääräyksen tekninen toteuttamistapa oli domain-nimien poistaminen nimipalvelimelta (DNS-suodatus) ja IP-numeroiden esto (IPesto). DNS-suodatuksessa nimipalvelinta hallinnoiva Internetyhteyden tarjoaja esti nimipalvelinta selvittämästä tekstimuotoiseen Internet-osoitteeseen eli domain-nimeen liittyvää IP-numeroa. DNS-suodatus esti kaikkien estolistalla olevien domain-nimien löytymisen sekä sähköpostiliikenteen. Elisan asiakkaat eivät esimerkiksi voineet lähettää postia osoitteisiin tai IP-esto tarkoitti sitä, että Internetyhteyden tarjoaja esti estolistalla olevaan IP-osoitteeseen osoitetun liikenteen pääsyn kyseiseen osoitteeseen ohjaamalla kyseisen liikenteen roskiin. Musiikkituottajien alkuperäinen yksilöimätön hakemus piti lisäksi sisällään myös Scarlet- ja Netlog-asioissa tarkoitetun DPI-suodatuksen. Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut Musiikkituottajien oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :n perusteella korvattava Elisan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut asiassa. Hakemus oli tarkoitushakuinen ja siinä vaadittu keskeyttämismääräys oli perusteeton, teknisesti toteuttamiskelvoton ja perusteettoman laaja. Vastaus Musiikkituottajat - IFPI Finland ry on vaatinut, että valitus hylätään ja Elisa Oyj velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa eurolla korkoineen. Päätöksessä ei määrätty muuta tai enemmän kuin oli vaadittu Päätöksessä oli määrätty siitä, mitä Musiikkituottajat oli oikeudenkäymiskaaren vaatimukset täyttäneessä hakemuksessaan vaatinut. Tämän lisäksi Musiikkituottajat oli päivätyssä lausumassaan todennut, että käräjäoikeus voi määritellä toimenpiteet, joihin Elisan oli ryhdyttävä pääsyn estämiseksi palveluun, sekä yksilöinyt tällaiset vähimmäistoimenpiteet. Keskeyttämismääräys oli näiden Musiikkituottajien vähimmäistoimenpiteiden

6 6 mukainen. Tekijänoikeuslain esitöiden perusteella oli lisäksi ollut mahdollista, että tuomioistuin olisi ainoastaan määrännyt Elisan keskeyttämään loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin. Lakivaliokunnan lausunnon 5/2005 vp mukaisesti tekijänoikeuslain 60 c :ssä ei yksilöidä teknistä tapaa, jolla keskeyttämismääräys oli pantava täytäntöön, vaan se jäi kyseisen operaattorin harkintaan. Elisa oli saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja sillä oli ollut mahdollisuus tulla kuulluksi vaihtoehtoisista toimenpiteistä pääsyn estämiseksi palveluun. Musiikkituottajat oli esittänyt tällaisia vaihtoehtoisia keinoja, joista Elisalla oli ollut mahdollisuus esittää oma käsityksensä. Elisalle oli lisäksi varattu tilaisuus lausua kustannustehokkaimmasta tavasta estää sen asiakkaiden pääsy palveluun, mutta se ei ollut pyynnöstä huolimatta lausunut mitään tällaisesta soveltuvimmasta teknisestä toimenpiteestä. Päätös ei ollut Musiikkituottajien vaatimuksia laajempi. Päätös ei vaikuttanut tai estänyt Elisan asiakkaiden mahdollisuutta Internet-liittymänsä muuhun käyttöön eikä se kohdistanut valvontatoimenpiteitä Elisan asiakkaiden liikennöintiin. Keskeyttämismääräyksen vaikutukset eivät kohdistuneet myöskään sähköpostiliikenteeseen. Päätös perustui esitettyyn näyttöön, se oli perusteltu ja täytäntöönpanokelpoinen Päätös oli selkeästi perusteltu ja perustunut asiassa esitettyihin lausumiin ja kirjalliseen todisteluun. Perusteluissa oli käyty läpi sovellettavat säännökset, arvioitu tekijänoikeuden loukkaamista, palvelun ylläpitäjien asemaa, palvelun käyttäjiä, eston teknistä toteuttamista ja välittäjänä toimivan Elisan asemaa. Käräjäoikeus oli siten myös arvioinut kohtuullisuutta tekijänoikeuslain 60 c :ssä edellytetyllä tavalla. Musiikkituottajat oli esittänyt käräjäoikeudelle laajan näytön erityisesti palvelun loukkaavasta luonteesta sekä vaadittujen teknisten toimenpiteiden toteutettavuudesta ja tehosta. Päätös oli ollut tarkkarajainen, koska siinä oli määritelty keskeyttämismääräyksen kohteena oleva palvelu ja suoritettavat toimenpiteet. Ei voitu edellyttää, että päätöksessä olisi yksilöity seikkoja, jotka Elisa olisi voinut tuoda esille oikeudenkäynnin aikana tai jotka olivat yksin Elisan tiedossa. Päätös oli kohdistunut yksiselitteisesti niihin domain-nimiin ja IP-osoitteisiin, joita palvelu oli käyttänyt. Estämällä pääsy palveluun estettiin myös pääsy liitteessä 1 lueteltuun tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon. Sillä, mistä IP liikenne tuli, ei ollut merkitystä eikä IP-liikenteen luonne myöskään aiheuttanut lisävelvoitteita Elisalle. Palvelun käyttämien domain-nimien ja IP-osoitteiden selvittäminen oli Elisalle yksinkertainen ja nopea suoritus eikä se edellyttänyt Elisalta päätöksentekoa tulkintakysymyksistä. IP-osoitteet olivat kenen tahansa saatavilla julkisesta lähteestä. Jos päätöksessä olisi lueteltu palvelun käyttämät do-

7 7 main-nimet tai IP-osoitteet, oikeuden määräys olisi vanhentunut nopeasti, koska uusien nimen ja osoitteiden luominen oli kohtalaisen yksinkertaista. Päätös oli koskettanut vain Elisan käyttämiä ja operoimia nimipalvelimia, joiden avulla Elisa pystyi estämään pääsyn palveluun. Vain Elisa saattoi tietää käyttämänsä nimipalvelimet, jotka se oli ensimmäisen kerran ilmoittanut päivätyssä lausumassaan ulosottovirastolle. Palvelu ei tarjonnut sähköpostipalvelua tai -osoitteita eikä Elisan niitä koskevilla väitteillä ollut merkitystä asiassa. Keskeyttämismääräyksen täytäntöönpanokelpoisuus ilmeni myös siten, että Elisa oli laittanut sen täytäntöön ilman, että se olisi ollut kohtuutonta tai siitä olisi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia. Kohtuullisuusarviointi ja suhteellisuusperiaate Kohtuullisuusarviointi oli tehty. Päätöksessä punnittiin eri tahojen oikeuksia eikä Elisan tai kolmansien oikeuksille tullut antaa erityisasemaa suhteessa tekijän oikeuksiin. Keskeyttämismääräys oli ollut tehokas, koska pääsyn estäminen palveluun esti tekijänoikeudella suojatun aineiston jakamisen. Keskeyttämismääräyksellä ei ollut kohtuuttomia vaikutuksia Elisalle. Päätöksessä oli arvioitu Elisalle aiheutuvat mahdolliset kulut sen käräjäoikeudelle toimittaman aineiston perusteella. Elisan esittämät arviot sille tulevista vahingoista olivat lisäksi vain arvailuja eikä se esittänyt niiden tueksi perusteluja eikä todisteita. Kun otettiin huomioon Elisan miljoonan liikevaihto ja 216 miljoonan liikevoitto tammikuusta syyskuuhun vuonna 2011, eivät sen väittämät toimeenpanokustannukset olleet kohtuuttomat. Elisa oli lisäksi ilmoittanut pystyvänsä tekemään keskeyttämismääräyksen vaatimat muutokset verkkoinfrastruktuuriinsa kolmessa viikossa. Musiikkituottajat oli laittanut keskeyttämismääräyshakemustaan vastaavan hakemuksen vireille myös kahta muuta suurinta suomalaista operaattoria vastaan eikä toimenpide siten kohdistunut vain Elisaan. Keskeyttämismääräys oli myös suhteellisuusperiaatteen mukainen. Kansalliset keskeyttämismääräykset olivat ainoa tehokas tapa estää pääsy laittomaan palveluun ja vastaavia määräyksiä oli haettu muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Musiikkituottajat oli selvittänyt vastaavan keskeyttämismääräyksen saaneen aikaan merkittäviä muutoksia palvelun käyttäjämäärissä Italiassa. Myös Elisan Ruotsin liikenne oli pudonnut keskeyttämismääräyksen täytäntöönpanon jälkeen huomattavasti. Musiikkituottajat oli esittänyt käräjäoikeudelle näyttöä siitä, että oikeudelliset toimenpiteet palvelun perustajia ja ylläpitäjiä sekä palvelun palvelimia ylläpitänyttä ruotsalaista palveluntarjoajaa vastaan Ruotsissa eivät olleet lopettaneet oikeudenvastaista sisältöjen yleisön saataville saattamista Suomessa. Tämän vuoksi Musiikkituottajat oli hakenut keskeyttämismääräystä Suomessa. Tekijänoikeuslaki ei edellyttänyt, että toimenpiteisiin olisi ensin ryhdyttävä Suomen rajojen ulkopuolella.

8 8 Tekijänoikeuslain 60 c :ssä oli kyse kohtuullisuusarvioinnista, joka soveltuvin osin sisälsi perusoikeuksien välisen punninnan. Päätöksessä oli vaaditulla tavalla huomioitu tekijän oikeuksien, Elisan elinkeinovapauden ja loppukäyttäjien oikeuksien välinen tasapaino. Elisan asiakkaiden pääsyn rajoittaminen laittomaan palveluun ei rajoittanut Elisan elinkeinovapautta. Määräys ei vaarantanut kolmansien oikeuksia Toimenpiteet kohdistuivat vain tekijänoikeuden loukkaajan käyttämiin domain-nimiin ja IP-osoitteisiin. Musiikkituottajien täytäntöönpanohakemuksessa listatut domain-nimet ja IP-osoitteet ohjasivat hakemuksen tekohetkellä todistetusti palveluun, minkä myös Elisa oli todennut. Palvelun käyttämät domain-nimet ja IP-osoitteet eivät ohjanneet sähköpostiosoitteisiin. Väliaikaisen keskeyttämismääräyksen edellytykset olivat täyttyneet eikä laki edellytä sen kohdistamista varsinaisiin loukkaajiin Musiikkituottajat oli osoittanut väliaikaisen keskeyttämismääräyksen välttämättömyyden. Palvelun ylläpitäjien tähänastinen toiminta huomioon ottaen oli ollut todennäköistä, ettei heidän kuulemistaan ollut voitu toimittaa riittävän nopeasti tai että he olivat pakoilleet tiedoksiantoa. Elisan väite, että keskeyttämismääräys olisi tullut ensisijaisesti kohdistaa varsinaisiin tekijänoikeuden loukkaajiin, oli lakiin perustumaton. Musiikkituottajat oli lisäksi vastoin Elisan väitettä nostanut tekijänoikeuslain 60 b :ssä tarkoitetun kanteen kuukauden kuluessa keskeyttämismääräyksen antamisesta. Päätös ei ollut EU-oikeuden vastainen Scarlet-ratkaisu ei koskenut tekijänoikeuslain 60 c :n tulkintaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä eikä siinä tarkoitettu keskeyttämismääräys vastannut nyt kysymyksessä olevaa keskeyttämismääräystä. Asiassa oli ollut kyse siitä, oliko EU-oikeuden mukaista, että tuomioistuin määräsi ilman lainsäädännön tukea Internet-palvelun tarjoajan ottamaan omalla kustannuksellaan ja ilman ajallista rajoitusta käyttöön kaikkea sen palvelujen kautta kulkevaa Internet-liikennettä valvovan suodatusjärjestelmän. Kiellon tai määräyksen kohdistaminen välittäjään oli EU-oikeuden mukaista Euroopan parlamentin ja neuvoston tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista antaman direktiivin 2000/31/EY johdanto-osan 45 ja 47 perustelukappaleesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa antaman direktiivin 2001/29/EY johdantoosan 59 perustelukappaleesta sekä 8 artiklasta ilmenevällä tavalla. Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut Elisan on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :n perusteella korvattava Musiikkituottajien oikeudenkäyntikulut asiassa. Elisan väitteet olivat ilmeisen perusteettomia ja niistä oli aiheutunut Musiikkituottajille lisäkuluja. Todistelu Hovioikeudessa on kuultu asianosaisen edustajina Jyrki Arjannetta ja Jari-

9 9 Petteri Levoa sekä todistajana Jeremy David Banksia. Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Elisa on valituksessaan lisäksi vedonnut uusina kirjallisina todisteina Fi- Com ry:n lausuntoon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista, IFPI Finland ry:n täytäntöönpanohakemukseen ulosottovirastolle, Elisan lausumaan ulosottovirastolle, IP-osoitetietoihin sivustolta ja Resilans AB:n yhteystietoihin kotisivuilla Elisa on lisäkirjelmässään vedonnut uusina kirjallisina todisteina päivättyyn oikaisuvaatimukseen ulosottovirastolle päätöksestä 4731/6070/11P, päivättyyn tutkintapyyntöön Helsingin poliisille, ulosottoviraston päätökseen dnro 4731/6070/11P, Ilta-Sanomien artikkeliin , sähköposteihin ja (neljä kappaletta), TeliaSoneran lausumaan Helsingin käräjäoikeudelle, DNA:n lausumaan Helsingin käräjäoikeudelle ja artikkeliin sivustolla. Elisa on lisäksi sähköpostissaan vedonnut uutena todisteena Viestintäviraston lausuntoon koskien tekijänoikeustoimikunnan mietintöä Ratkaisuja digiajan haasteisiin (OKM 2012:12) dnro 601/04/2012. Musiikkituottajat on vastauksessaan vedonnut uusina kirjallisina todisteina lakivaliokunnan lausuntoon 5/2005 vp, Haagin käräjäoikeuden antamaan siviilioikeudelliseen keskeyttämismääräykseen , Elisan lehdistötiedotteeseen keskeyttämismääräyksen täytäntöön panemisesta , Musiikkituottajien täytäntöönpanohakemukseen , ulosottoviranomaisen päätökseen Musiikkituottajien asettaman vakuuden hyväksymisestä , Elisan kirjalliseen lausumaan Musiikkituottajien täytäntöönpanohakemuksen johdosta , Musiikkituottajien keskeyttämismääräyshakemukseen DNA Oy:tä kohtaan , Musiikkituottajien keskeyttämismääräyshakemukseen TeliaSonera Oyj:tä kohtaan , Elisan osavuosikatsaukseen tammi-syyskuu 2011, Elisan yleisiin sopimusehtoihin kuluttaja-asiakkaille , Musiikkituottajien pääasiakanteeseen tekijänoikeuden loukkaajia kohtaan , Svean hovioikeuden ratkaisun tulemiseen lainvoimaiseksi Gottfried Svartholm Wargin osalta , Svean hovioikeuden pysyttämään kieltomääräykseen Black Internet AB:tä, Wargia ja Neij:tä kohtaan , Svean hovioikeuden pysyttämään kieltomääräykseen Sunde Kolmisoppia kohtaan ja MikroPC:n artikkeliin Musiikkituottajat on lisäksi sähköpostissaan vedonnut uusina todisteina Fredriksbergin käräjäoikeuden antamaan keskeyttämismääräykseen, Kalkutan High Courtin antamaan keskeyttämismääräykseen, sekä selvityksiin The Pirate Bay -palvelun käyttäjämäärät Suomessa tammikuuhun 2012 asti, The Pirate Bay -palvelun käyttäjämäärät Suomessa helmikuussa 2012 ja digitaalisen musiikin myynti Suomessa tammi-helmikuussa Musiikkituottajat on vielä sähköpostissaan

10 vedonnut uutena kirjallisena todisteena Ruotsin korkeimman oikeuden päätökseen olla tutkimatta The Pirate Bay -palvelun ylläpitäjien saamia rikostuomioita. Musiikkituottajat on hovioikeuden pääkäsittelyssä vedonnut uusina kirjallisina todisteina Elisa Oyj:n vuosikertomukseen 2011 ja TNO:n raporttiin "Results of the 2011 sample surveys of the Pirate Bay by the BREIN Foundation". Hovioikeuden ratkaisu Käsittelyratkaisut Muutoksenhaku Tekijänoikeuslain esitöissä todetaan, ettei lain 60 c :n 3 momentin mukaiseen väliaikaiseen keskeyttämismääräykseen saa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 :n 3 momentin nojalla hakea erikseen muutosta (ks. HE 26/2006 vp s. 22). Perustuslain 21 :n nojalla perusoikeutena turvattua muutoksenhakuoikeutta on kuitenkin pidettävä ensisijaisena tällaisessa tilanteessa, jossa määräys kohdistuu tekijänoikeuden loukkauksen kannalta ulkopuoliseen välittäjätahoon ja ulkomaisten tekijänoikeuden loukkaajien tavoittaminen on epävarmaa. Hovioikeus katsoo, että asiassa on voitu hakea valittamalla muutosta käräjäoikeuden antaman muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. Lisäkirjelmät Elisan lisäkirjelmä on toimitettu hovioikeuteen valitukselle asetetun määräajan jälkeen oma-aloitteisesti. Hovioikeus ei ole pyytänyt yhtiöltä sanottua lausumaa eikä vastoin lisäkirjelmässä todettua erityisesti varannut tilaisuutta lisäkirjelmän toimittamiseen. Elisan lisäkirjelmä käsittelee kuitenkin ainakin osittain päätöksen jälkeisiä tapahtumia kuten sen täytäntöönpanoa, minkä vuoksi hovioikeus ottaa lisäkirjelmän huomioon. Elisan lisäkirjelmä liitteineen on toimitettu hovioikeudelle pääkäsittelyn toimittamisen jälkeen. Hovioikeus jättää tämän vuoksi sanotun lisäkirjelmän liitteineen huomioon ottamatta. Uusi todistelu Hovioikeus ottaa huomioon kaikki Elisan ja Musiikkituottajien uusiksi todisteiksi ilmoittamat asiakirjat seuraavilla perusteilla. Hovioikeus toteaa, että sekä Elisan että Musiikkituottajien uusiksi todisteiksi ilmoittamissa asiakirjoissa on sellaista aineistoa, kuten esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisuja ja lainsäädäntöaineistoa, jotka eivät ole kirjallisia todisteita. Estettä niiden vastaanottamiselle samalla tavalla kuin käräjäoikeus on tehnyt, ei siten ole. Varsinaisista todisteista suurin osa liittyy käräjäoikeuden päätöksen jälkeiseen aikaan. Musiikkituottajilla on ollut pätevä syy vedota Elisan osavuosikatsaukseen ja yleisiin sopimusehtoihin Elisan valituksen johdosta. Elisan valitukseensa liittämät kirjalliset todisteet 13 ja 14 liittyvät Elisan väittämään vaikeuteen selvittää palvelun käyttämät IP-osoitteet ja domain nimet. Estettä myöskään näiden todisteiden huomioon ottamiselle ei siten ole.

11 11 Viestintäviraston lausunto Elisa on pyytänyt, että hovioikeus ennen asian ratkaisemista pyytää Viestintävirastolta lausuntoa siitä, ovatko päätöksellä Elisalle asetetut velvoitteet yhteensopivat erityisesti Elisan viestintämarkkinalain 53, 59, 60 c, 67 a i ja 128 :ien mukaisten velvoitteiden kanssa. Tuomioistuimen mahdollisuudesta pyytää Viestintävirastolta lausuntoa säädetään viestintämarkkinalain 138 :n 5 momentissa. Sanotun säännöksen mukaan käsitellessään 1 momentissa tarkoitettua korvauskannetta tuomioistuin voi pyytää Viestintäviraston lausuntoa asiassa. Viestintämarkkinalain 138 :n 1 momentin mukaan teleyritys, joka tahallaan tai huolimattomuudesta toimii :n nojalla asetettujen velvollisuuksien vastaisesti, on velvollinen korvaamaan toiselle teleyritykselle aiheuttamansa vahingon. Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kysymys säännöksessä tarkoitetusta tilanteesta. Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon, että tuomioistuin tulkitsee asian edellyttämässä laajuudessa myös viestintämarkkinalakia, hovioikeus hylkää Elisan pyynnön. Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Elisa on pyytänyt, että hovioikeus ennen asian ratkaisemista esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan nojalla EUT:lle pyynnön ennakkoratkaisun saamiseksi tekijänoikeuslain 60 c :n tulkintaan liittyvien EU-oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseksi. Jäljempänä pääasian yhteydessä ilmenevillä perusteilla hovioikeus hylkää Elisan tätä koskevan pyynnön. Pääasiaratkaisu Perustelut Asian tausta Musiikkituottajat on vireille tulleella hakemuksella vaatinut, että välittäjänä toimiva palvelun tarjoaja Elisa määrätään sakon uhalla estämään asiakkailtaan pääsy The Pirate Bay -nimiseen Internet-palveluun ja näin keskeyttämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn hakemuksen liitteessä 4 A (käräjäoikeuden liite 1) yksilöidyn aineiston saattamisen yleisön saataviin The Pirate Bay -palvelua käyttäen. Hakemuksessa on ilmoitettu, että The Pirate Bay -palvelu oli saatavilla osoitteessa Hakemuksessa oli myös ilmoitettu palvelun ylläpitäjien Fredrik Neijn, Gottfried Svartholm Wargin ja Peter Sunde Kolmisopin tuolloin tiedossa olleet yhteystiedot. Musiikkituottajat on päivätyssä lausumassaan todennut, että käräjäoikeus voi halutessaan yksityiskohtaisesti määritellä ne toimenpiteet, joihin Elisan on ryhdyttävä pääsyn estämiseksi The Pirate Bay -palveluun. Musiikkituottajat on edelleen vaatinut, että Elisa tällaisessa tapauksessa vähintään velvoitetaan poistamaan The Pirate Bayn käyttämät domain-nimet nimipalvelimeltaan ja estämään liikenne palvelun käyttämiin IP-numeroihin.