GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M10.4/2003/3 Hankeraportti Risto Vartiainen TEOLLISUUSMINERAALI- JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M10.4/2003/3 Hankeraportti Risto Vartiainen TEOLLISUUSMINERAALI- JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET POHJOIS-SUOMESSA VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Risto Vartiainen Raportin laji Hankeraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset Pohjois-Suomessa Tiivistelmä Raportissa kuvataan tutkimukset, jotka on tehty hankkeessa "Pohjois-Suomen teolllisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset (hanke nro ) vuosina Raportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja tarkoituksesta ja sen aikana tehdyistä tutkimuksista. Tutkimusten pääpaino on ollut kaoliinin etsinnässä Keski-Lapissa. Kunkin yksittäisen tutkimuksen toimenpiteet ja tulokset kerrotaan lyhyesti. Tarkemmat tiedot löytyvät ao. raporteista, joihin on viitattu teksteissä ja joista on liitteenä kirjallisuusluettelo. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Teollisuusmineraalit, pigmentit, kaoliini, kaoliniitti, rapakallio, talkki, kalkkikivi, karbonaatti, rakennuskivet, gravimetraus, iskuporanäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Lapin lääni; Keski-Lappi Karttalehdet Useita Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M10.4/2003/3 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 16 sivua + 6 liites. suomi Julkinen

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Type of report Risto Vartiainen Title of report Report of the project Commissioned by Geological Survey of Finland Teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset Pohjois-Suomessa vuosina Abstract The report lists the investigations which have been made during the project Exploration for industrial minerals and dimension stones in Northern Finland in In the report the background and aim of the project, and the actions and results of each investigation are shortly described. The main target has been kaolin exploration in Central Lapland. Detailed information can be found in the reports mentioned in the text and listed in the appendix. Keywords Industrial minerals, pigments, kaolin, kaolinite, weathered rock, talc, limestone, carbonate, dimension stones, gravity measurements, percussion drilling Geographical area Finland; County of Lapland; Central Lapland Map sheet Several Other information Report serial Archive code M10.4/2003/3 Pages Language Price Confidentiality 15 pages + 6 appendices Finnish Public

4 2 Tiivistelmä (suomi/englanti) 1 JOHDANTO 1.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet Pohjois-Suomessa Hankkeen henkilöstö 3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Kaoliinitutkimukset Muut teollisuusmineraalitutkimukset Rakennuskivitutkimukset Muut tutkimukset Messut, markkinointi yms. toiminta 13 3 HANKKEEN ARVIOINTI 14 LIITTEET Liite 1 Tutkimuskohteiden sijainti Liite 2 Sallan gravimetrattu alue Liite 3 Kaoliinityömaat ; tilanne Liite 4 Hankkeen raportit ja muut dokumentit

5 3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 1.2 Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet Pohjois-Suomessa Rakennuskivitutkimuksia on toteutettu PSA:ssa vuosina omassa hankkeessaan "Rakennuskiviselvitykset Pohjois-Suomessa" (ha 13204/M.Rask). Rakennuskivitutkimuksilla ei ole ollut sen jälkeen omaa hanketta vaan rakennuskivitutkimuksia on tehty vuoden 1996 alusta lähtien teollisuusmineraalihankkeissa. Erillisiä hankkeita ei ole katsottu tarpeellisiksi, koska Rovaniemen yksikössä sekä teollisuusmineraali- että rakennuskivitutkimuksia tekevät käytännössä samat henkilöt, ja koska rakennuskivitutkimusten osuus on toistaiseksi ollut melko vähäinen. 1.3 Hankkeen henkilöstö Hankkeen johtoryhmään ovat kuuluneet aluejohtaja Ahti Silvennoinen, toimialapäällikkö Erkki Vanhanen, markkinointipäällikkö Jari Nenonen ja hankepäällikkö Risto Vartiainen. Hankkeessa ovat työskennelleet päätoimisesti koko hankkeen ajan seuraavat tutkijat: Geologi Panu Lintinen Geologi Markku Rask Geologi Risto Vartiainen (osa-aikaeläkkeellä 02/1999 alkaen) Hanke on perustettu toteuttamaan teollisuusmineraalien, etenkin kaoliinin, karbonaattikivien ja talkin etsintää. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä hyödyntämiskelpoisia kaoliini-, kalkki- myös Pohjois-Suomessa tehdyistä kivi- ja talkkiesiintymiä Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista. Hanke on vastannut rakennuskivitutkimuksista. Hankemuotoinen teollisuusmineraalien etsintä aloitettiin maaliskuussa 1992, jolloin perustet- (hanke 13208/A.Karvinen). Hanke päättyi vuoden 1995 lopussa. Vuoden 1996 alussa perus- tiin teollisuusmineraaliesiintymien etsintä ja inventointi tettiin uusi hanke nimeltään "Pigmenttimineraalit" (hanke 13211/R.Vartiainen), jonka nimi muutettiin vuonna 1998 nimeksi "Pohjois-Suomen teollisuusmineraalitutkimukset" (hanke ). Jälkimmäinen hanke päättyi vuoden 1998 lopussa ja se on raportoitu (Vartiainen 2000). Nyt raportoitava hanke on nimeltään "Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset", hankenumeroltaan Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen; nyt raportoi- II- tava I-vaihe on alkanut vuoden 1999 alussa ja päättynyt vuoden 2001 lopussa. Hankkeen vaihe, "Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset II" on alkanut vuoden 2002 alussa päättyen vuoden 2004 lopussa. Hankkeen toimintaan ovat osallistuneet lisäksi geofyysikot Teuvo Pernu, Eija Hyvönen ja Heikki Salmirinne, GIS-geologi Vesa Nykänen, tutkimusavustajat Pertti Telkkälä, Martti Me- lamies ja Pauli Vuojärvi sekä useat teknisen ja tietohallintoalan henkilöt. Hankkeelle ovat an-

6 4 taneet asiantuntija-apua myös muiden aluetoimistojen tutkijat, etenkin hankepäällikkö Olli Sarapää (Espoo; kaoliinitutkimukset) ja hankepäällikkö Hannu Luodes (Kuopio; rakennuskivitutkimukset). 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Tässä koosteraportissa selostetaan lyhyesti ne tutkimukset, jotka hankkeessa on aloitettu tai saatettu loppuun B välisenä aikana. Osassa työmaita maastotutkimukset ovat jatkuneet vielä hankkeen I-vaiheen päättymisen jälkeenkin ja niiden osalta tutkimustulokset raportoidaan hankeraportissa ajalta B Osa kohteellisista raporteista on valmistunut hankkeen päättymisen jälkeen ja ne on otettu kuvauksiin ja kirjallisuus- viitteisiin mukaan, jos raportti on valmistunut vuoden 2002 loppuun mennessä. Tutkimuksista on alla esitetty lyhyt yhteenveto, tarkemmat tiedot löytyvät ao. raporteista. Tutkimukset kuvataan järjestyksessä 1) kaoliinitutkimukset, 2) muut teollisuusmineraalitutkimukset, 3) rakennuskivitutkimukset 4) muut tutkimukset ja 5) markkinointi yms. toiminta Kunkin työmaan tai tutkimuksen kuvauksen lopussa mainitaan kirjallisuusviite, josta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Kirjallisuusviitteet on lueteltu vuosittain, tekijän mukaisessa aakkosjärjestyksessä (liite 4). Tutkimuskohteiden sijainti näkyy karttaliitteestä Kaoliinitutkimukset Yleistä Kaoliinitutkimuksissa on käynnistetty vuonna 1997 GIS-pohjainen kaoliiniaiheiden haku. Aiheiden haku perustuu matalalentoaineistoon siten, että haetaan sähköisten ja magneettisten arvojen perusteella alueet, joilla täyttyvät seuraavat ehdot: - alhainen magneettisuus (< nt) - voimakas imaginäärikomponentti - heikohko reaalikomponentti ja - imaginäärikomponentti > 1 reaalikomponentti Periaate ei merkittävästi eroa aiemmista etsintämenetelmistä, mutta aineiston käsittelyn tehokkuudesta johtuen voidaan tietokoneen näyttöruudulla tarkastella aiempaa suurempia ja laajaalaisempia aineistoja ja myös vertailla niitä helposti esim. kallioperäkartoitustietoihin. Ko. menetelmällä on saatu viitteitä useista kaoliiniesiintymistä. Vuosina potentiaa- lisimmissa kohteissa tehtiin VLF-R- ja painovoimamittauksia yhteensä noin 175 linjakilomet- riä. Kohteet ja mittausten jakautuminen kohteittain käyvät ilmi allaolevasta taulukosta, tar-

7 5 kempi erittely eri toimenpiteistä ja ajankohdista tutkimuskohteittain liittestä 3. Kohde Kunta Karttalehti VLF-R GRAV. km km Talviaisaapa Kemijärvi ,9 - Pälkättijärvi Kittilä ,0 - Tihiäkumpu Sodankylä ,1 - Suksiaapa Sodankylä ,6 4,6 Sisnakka-aapa Sodankylä ,0 7,0 Tuohiaapa Sodankylä ,1 8,1 Kuoppa-aapa Sodankylä Mätäsaapa Pelkosenniemi ,8 6,7 Sakkala-aapa Pelkosenniemi ,7 - Tielto-oja Salla ,8 10,8 Vittajänkä Salla ,7 5,7 Vittikko Salla , 06-6,0 Varpuselkä Salla ,9 5,9 Pennanen Salla ,2 3,0 Matovaara Salla ,3 3,3 Sadinmaa Salla ,0 3,0 Husumaa Salla ,7 2,7 YHTEENSÄ 107,8 66,8 Taulukko 1. Linjamittaukset Näytteenottokohteet lihavoitu, raportoidut kohteet lisäksi kursivoitu. Linjamittausten lisäksi on Sallan ympäristössä tehty alueellinen gravimetraus pistetiheydellä 8 pistettä/km 2 noin 15x20 km 2 :n alueella. Mittaukset tehtiin vuoden 2000 elokuun ja 2001 maa- liskuun välisenä aikana ja ne urakoi Suomen Malmi Oy. Mittauksen perusteella valittiin näytteenottokohteiksi, ylläolevan taulukon kohteiden lisäksi, Sallan koillispuolelta seuraavat viisi kohdetta, joiden tutkimukset ovat vielä kesken: Kohde Karttalehti Pahto-oja Pekelö-oja Tiekerövaara Vitsaoja Pöytäniemi Seuraavat neljä tutkimuskohdetta on raportoitu vuosina ja niiden tulokset on jo kuvattu edellisessä hankeraportissa Kunkin tutkimuskohteen kohdalla oleva kirjallisuusviite löytyy täydellisenä tämän raportin liitteestä 4:

8 6 - Suolakaarko, Sodankylä (Lintinen 2000) - Suvanto, Pelkosenniemi (Lintinen 1999) - Kokanlampi, Kuusamo (Vartiainen 2000) - Leuanjoki, Yli-Ii (Vartiainen 2000) Alla kuvataan lyhyesti kaoliinitutkimukset, joissa on tehty näytteenottoa ja joiden tulokset ja/tai raportti ovat valmistuneet edellisen hankeraportin valmistumisen jälkeen eikä tuloksia ole kuvattu edellisessä hankeraportissa. Siurunmaa, Sodankylä Sodankylän Siurunmaan kaoliinitutkimukset ovat saaneet alkunsa vuonna 1976 Auger - kairauksissa löydetystä valkoisesta rapaumasta. Tutkimuksilla, joita tehtiin kahdessa eri vai- lyste- ja heessa, selvitettiin kaoliiniesiintymän kokoa ja kaoliinin soveltuvuutta paperiteollisuuden pääl- täytemateriaaliksi. GTK:ssa vuonna 1986 aloitetun valtakunnallisen kaoliiniprojektin yhteydessä Siurunmaan kaoliinitutkimuksia jatkettiin. Vuosina alueelle kairattiin kevyellä iskuporalla (A-sondi) 39 reikää (yhteensä 826 m), ja gravimetrausta täydennettiin. Näytteistä tutkittiin raekoko, vaaleus/keltaisuus sekä mineraali- ja kemiallinen koostumus. Vuosina alueelle kairattiin Augerilla ja raskaalla iskuporakoneella 33 reikää ( yh- teensä 1136 m) ja tehtiin geofysikaalisia mittauksia noin kahden neliökilometrin alueella. Osasta näytteitä tehtiin rikastuskokeita ja muita laboratoriomäärityksiä. Tutkimusten perusteella Siurunmaalla paikannetiin kaoliinia noin 700 m pitkässä ja m leveässä itä-läntisessä vyöhykkeessä. Kaoliinirapauman yläpinta oli yleensä metrin sy- vyydessä, rapauman keskimääräinen paksuus oli noin 20 metriä. Kaoliinikerroksen alapinta jäi kairausvaikeuksien vuoksi usein tavoittamatta. Kaoliinivarannoksi arvioitiin noin kolme miljoonaa tonnia, josta vaalean kaoliinin osuus on noin kolmannes. Koska Siurunmaan raakakaoliini sisältää kaoliniittia vain 20 30%, ei varan- millaankin vain täytekaoliinin laatuvaatimukset. Sillä voisi kuitenkin olla käyttöä esimerkiksi keraamisessa nolla ole merkitystä paperikaoliinin tuotannossa. Siurunmaan kaoliinin laatu täyttää parhaim- teollisuudessa. Tutkimusten jatkamiselle ei näyttäisi olevan Siurunmaan kohteella aihetta, mutta alue laajem- pana kokonaisuutena on kaoliinin kannalta mielenkiintoinen (Rask & Lintinen 2001). Siurunmaan alue sisältyy talvella gravimetrattuun alueeseen, mutta tulokset eivät tätä kirjoitettaessa ole vielä käytettävissä. Vaattojärvi, Kolari Vaattojärven kohde sijaitsee Kolarin Vaattojärven kylän luoteispuolella, peruskarttalehdellä Tutkimukset Vaattojärvellä ovat käynnistyneet kevättalvella 1998, jolloin otettiin käyttöön ja testattiin uutta GIS-pohjaista etsintämenetelmää. Vaattojärven luode kaakkosuuntainen imaginäärianomalia on noin 8 km pitkä ja 500 m leveä. Anomalian poikki tehtiin kolme VLF-R mittausta, keskimmäiseen linjaan myös painovoimamittaus. Molemmat mittaustulokset antoivat viitteitä rapaumasta.

9 7 Mittauslinjalle tehtiin keväällä 1999 kolme iskuporareikää (yhtensä 80 m), joissa ei tavattu edes merkkiä rapakalliosta. Sen sijaan anomalian keskeltä, maapeitteiden alta tavattiin 25 metrin paksuinen hiekkakerros, joka selittänee anomalian ainakin osittain. Osa VLF-R - anomaliasta voisi selittyä ruhjeisella kallioperällä, sillä ruhjeisuus lisää sähkönjohtavuutta ja alentaa tiheyttä. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset on lopetettu (Lintinen 2000). Kotavuoma, Kittilä Kotavuoman tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä , Kittilän kirkonkylästä noin 7 km itään. Laajan ja muodoltaan epäsäännöllisen imaginaarianomalian itäosan poikki tehtiin pohjois-eteläsuuntainen VLF-R - ja painovoimamittaus. Mittaustulosten perusteella vyöhykkeeseen liittyy ympäristöään selvästi alempi ominaisvastus ja kohonnut vaihekulma-arvo sekä painovoimaminimi. Laajan imaginaarianomalian länsiosassa tehtiin myös maastomittauksia, mutta siellä painovoima-anomaliaa ei todettu. Keväällä 1999 toteutettiin kymmenen reiän iskuporanäytteenotto (yhteensä 250 m). Yhdessä reiässä tavattiin neljä metriä paksu rapakallio, jonka päällä oli peräti 36 metrin paksuinen maa- peite. Rapakallio oli asultaan raitainen ja voimakkaasti värillinen. Muissa rei issä maapeittei- 35 % ja alle 20 µm fraktiossa 45 %, lisäksi vaaleusarvot olivat matalat ja keltaisuusarvot kor- keat. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset on lopetettu. Anomalian aiheuttaja lienee rapakallion ohella paksut mutavaltaiset maakerrokset (Lintinen den paksuus vaihteli metriin. Rapakallionäytteen kaoliniittipitoisuus oli raakanäytteessä 2000). Kilpiaapa, Pelkosenniemi Kilpiaavan tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä , noin 5 km Pelkosenniemen kirkonkylästä länsiluoteeseen. Kilpiaavan laajan imaginaarianomalian poikki tehtiin kaksi poh- Lisäksi tehtiin yksi lounais koillissuuntainen VLF-R -mittaus. Mittaukset osoittivat kohtee- jois eteläsuuntaista VLF-R -mittausta, itäisempään linjaan tehtiin myös painovoima-mittaus. seen liittyvän laaja-alaisen, kohtalaisen voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian, johon liittyy pieni ominaisvastus ja kohonnut vaihekulman arvo. Kohteeseen suunniteltiin 10 reiän näytteenotto, josta toteutui vain kolme (yhteensä 130 m). Kahdessa reiässä tavattiin voimakkaan väristä, punaista ja/tai vihreätä rapakalliota. Maapeit- Raakanäytteen kaoliniittipitoisuus sisälsi kaoliniittia 65 % ja alle 20 µm fraktio 75 %. Hieno- teet olivat erittäin paksut, m. Kaluston pienestä tehosta johtuen rapakalliosta saatiin näytettä vain noin 5 metrin syvyyteen asti ja rapakallion kokonaispaksuus jäi selvittämättä. frakio sisälsi kaoliniitin ohella mm. hematiittia (10 %) ja kvartsia (5 %). Huonojen tulosten ja paksujen maapeitteiden vuoksi tutkimukset Kilpiaavalla on lopetettu (Lintinen 2000). T ielto-oja, Salla Tielto-ojan tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä , Sallan kunnan Kelloselän kylän lounaispuolella. Tutkimukset Tielto-ojalla käynnistyivät vuonna 1999 matalalento-

10 8 aineistosta löydetyn imaginaarianomalian perusteella. Noin 2,5 km pitkään ja 1,5 km leveään anomaliaan liittyy myös heikko reaalianomalia. Anomalian poikki mitattiin kaksi itä-länsisuuntaista ja yksi pohjois-eteläsuuntainen VLF-R linjaa; viimemainittuun tehtiin myös painovoimamittaus. Mittausten perusteella imaginaarianomalian länsireunaan liittyy noin 2 mgal:n suuruinen negatiivinen painovoima-anomalia, pieni ominaisvastu (100 ohm-m) ja kohonnut vaihekulman arvo. Painovoimaminimeihin suunniteltiin kahteen linjaan yhteensä 10 reiän näytteenotto, joka toteutettiin suunnitelman mukaisesti (yhteensä 270 m). Yhteensä 8 reiässä tavattiin ruskeata tai punertavaa rapakalliota m paksujen maapeitteiden alta. Rapakallion paksuutta ei saatu selville näytteenottokaluston heikon tehon vuoksi. Laboratoriotutkimusten mukaan näytteet sisälsivät pääasiassa palgioklaasia ja kvartsia ja vain vähäisiä määriä kaoliniittia. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset Tielto-ojalla on lopetettu (Lintinen 2000). Elokuussa 1999 tehtiin näytteenotto Suomen Malmi Oy:n (SMOY) Paana -kairausyksiköllä, joka oli varustettu Wireline iskunäytteenottimella. Hankalakulkuisilla alueilla näytteenottoa täydennettiin talvella 2001, jolloin kairausyksikkönä oli SMOY:n GM-200. Sisnakka-aapa, Sodankylä Sisnakka-aavan tutkimuskohde sijaitsee karttalehdellä , noin 25 km Sodankylän kir- konkylästä pohjoiseen. Sisnakka-aavan alueella on runsaasti sähköisiä reaali- ja imaginaarianomaalioita, joista osa liittyy selvästi mustaliuskeisiin, jotka ovat samalla myös magneettisia. Osa anomalioista on kuitenkin ei-magneettisia ja niissä on voimakas imaginaarikompo- oletettujen mustaliuskeiden nentti ja heikompi reaalikomponentti. Tutkimukset kohdistettiin tämän tyyppisiin anomalioihin välissä. Sähköisen anoimalian poikki mitattiin vuonna kaksi pohjois eteläsuuntaista mittauslinjaa, yhteispituudeltaan 7 kilometriä. Maaliskuussa 1999 tehtiin VLF-R -mittaukset (GTK) ja huhti- suuruisia minimejä, joiden aiheuttajaksi epäiltiin kuussa samana vuonna painovoimamittaukset (Suomen Malmi Oy). VLF-R -mittauksissa ei saatu esiin merkittäviä anomalioita, mutta gravimetrauksen perusteella löydettiin 1 2 mgal:n rapakalliota. Näytteenottopisteitä kertyi kaikkiaan 18, joista rapaumaa tavattiin viidessä reiässä. Enimmil- lään rapakallio oli yli 20 metrin paksuinen (R301), ja sen väri vaihteli harmaasta tummanrus- keaan. Porausnäytteistä lähetettiin analysoitavaksi kuusi näytettä Otaniemen mineralogian laboratori- sa- oon, joka kuitenkin itse karsi näytteistä neljä. Kaksi jäljellejäänyttä näytettä sisälsi XRD - analyysin mukaan kvartsia, kiillettä, kloriittia, dolomiittia ja maasälpiä, mutta ei lainkaan vimineraaleja. Mineraalikoostumuksen perusteella rapautuminen olisi siten ollut luonteeltaan fysikaalista. Toisessa erässä analysoitiin vielä kolme lisänäytettä, koska niiden epäiltiin sisältävän runsaasti smektiittiä. XRD analyysien mukaan raakanäytteet sisälsivät % kaoliniittia ja 5 10 % smektiittiä ja hiukan kvartsia fraktiointeja ei tehty. Mg- ja Fe -pitoisuudet olivat korkeita.

11 Vuoden 2001 näytteistä analysoitiin vielä yksi tummahko rapakallionäyte, josta löytyi kuitenkin vain merkkejä kaoliniitista. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset Sisnakka-aavalla on lopetettu (Lintinen 2002). 9 Suksiaapa, Sodankylä Suksiaavan tutkimuskohde sijaitsee Kelujärven kylän pohjoispuolella karttalehdellä , noin 40 km Sodankylän kirkonkylästä koilliseen. Suksiaavan sähköisen anomalian pituus on noin kolme kilometriä ja leveys metriä. Anomalia on lounaisnurkastaan yhteydessä aiemmin tutkittuun Suolakaarkon kaoliinitutkimusaiheeseen. Anomalian poikki mitattiin vuonna 1999 kaksi luode kaakkosuuntaista mittausprofiilia, yhteispituudeltaan 4,6 km. Mittausten perusteella erottui noin 1 mgal:n suuruinen ja noin kilometrin levyinen, melko epäyhtenäinen negatiivinen painovoima-anomalia. Näytteenotto aloitettiin huhtikuussa 1999 (SMOY) ja sitä täydennettiin huhtikuussa Näytteenottopisteitä kertyi kaikkiaan seitsemän, rapakalliota valtaosin voimakkaan värillis- tä löytyi kuudesta reiästä ja enimmillään se oli 18 m paksu. Maapeitteiden paksuus vaihteli metriin. Voimakkaan värillisestä rapakalliosta analysoitiin yhteensä kolme näytettä, joissa savimineraaleina oli smektiittiä ja vähäisiä määriä kaoliniittia. Huonojen tulosten takia tutkimukset Suksiaavalla on lopetettu (Lintinen 2002). Tuohiaapa, Sodankylä Tuohiaavan tutkimuskohde sijaitsee karttalehdellä , noin 5 km Sodankylän kirkonkylästä kaakkoon. Sähköinen anomalia on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin kaksi kilometriä. Anomaliaan tehtiin vuonna kolme lounais koillista VLF-R- ja gravi- merista linjamittausta, yhteispituudeltaan 8,1 km. Mittausten perusteella erottui loivapiirteinen, noin 1 mgal:n suuruinen negatiivinen painovoima-anomalia, jonka leveys oli m. Anomaliaan suunniteltiin kahdeksan reiän näytteenotto, josta huhtikuussa 2001 toteutettiin huonojen tulosten vuoksi vain kuusi. Rapakalliota löytyi kolmesta reiästä ja sen paksuus oli yli 20 m. Rapakallio oli voimakkaan väristä eikä kovinkaan hienorakeista muistuttaen pikemminkin hienoa hiekkaa tai silttiä. Analyysiin valittiin yhdestä rapakallion lävistäneestä reiästä (R208) neljä näytettä. Raakanäytteet sisälsivät kaoliniittia 5 15 % ja smektiittiä 5 25 %, kvartsia raakanäytteissä oli runsaasti (60 70 %). Näytteiden vaaleusarvot olivat erittäin pieniä ja keltaisuusarvot erittäin suuria. Huonojen tulosten vuoksi tutkimuksia Tuohiaavan kohteessa ei ollut syytä jatkaa (Lintinen 2002). Matovaara, Sadinmaa ja Husumaa, Salla Tutkimuskohteet sijaitsevat Sallan kunnassa peruskarttalehdellä , noin 5 kirkonkylästä itään ja 1,5 2 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimuskohteisiin liittyvä ei-magneettinen imaginaarianomalia muodostaa yhtenäisen pohjois eteläsuuntaisen vyöhykkeen, jonka pituus on 8 km ja leveys 0,5 1 km.

12 Vuosina anomalian poikki tehtiin itä länsisuunnassa VLF-R ja gravimetrisia linjamittauksia. Mittausten perusteella erottui voimakas negatiivinen painovoima-anomalia, suu- ruudeltaan 2,5 5 mgal. Myös VLF-R -mittausten tulokset antoivat vahvoja viitteitä rapakalliosta. Alueelle suunniteltiin 25 reiän näytteenotto, josta huhti toukokuussa 2000 toteutui 23: Mato- vaaran profiililla 8, Sadimaan profiililla 8 ja Husumaan profiililla 7 reikää. Matovaaran kohteessa vain yhdessä reiässä tavattiin ohut rapakallio, maapeitteet olivat enim- millään yli 40 m paksut. Joissakin rei issä tavattiin savi- ja kiillerikkaita välikerroksia kvartää- rikerrostumissa. Sadinmaan kohteessa kellertävää, osin kiillerikasta tai hiekansekaista rapakalliota löytyi use- ammasta reiästä, joissakin rei issä hiekkamaiden paksuus oli liki 50 metriä. Husunmaan kohteessa ohut rapakallio löydettiin vain yhdestä reiästä. Husunmaan kohteessa- kin hiekkavaltaisten maakerrosten paksuus vaihteli metriin. Näytteistä kolme analysoitiin ja ne vahvistivat silmämääräiset havainnot: raakanäytteissä kaoliniittia oli parhaimmillaan vain 20 %, lisäksi näytteissä oli smektiittiä. Muina mineraaleina näytteissä oli lisäksi runsaasti kvartsia, maasälpiä ja muskoviittia. Kolmen edellä kuvatun anomalian aiheuttajaksi osoittautui rapakallion ohella myös paksut maapeitteet. Niistä ja rapakallion huonosta laadusta johtuen tutkimusten jatkamiselle em. kohteissa ei ollut perusteita (Lintinen 2002) Muut teollisuusmineraalitutkimukset A Karbonaattikivitutkimukset Vähäjoki, Rovaniemen mlk ja Tervola Jo vuoden 1995 syksyllä käynnistettiin Rovaniemen mlk:n Välijoen alueella karbonaattikivitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää alustavasti ko. alueen karbonaattikivien soveltuvuutta pigmenttituotantoon. Tutkimukset käynnistettiin hankkeessa "Uusien teollisuusmineraaliesiintymien etsintä ja inventointi Pohjois-Suomessa" (hanke 13208) ja ne siirtyivät sitä seuranneelle teollisuusmineraalihankkeelle. Alueella toteutettiin 41 reiän PoKa -ohjelma (yhteensä 638 m) kolmessa toisiaan lähellä ole- vassa kohteessa: Koirarakka (kl ), Reutuaapa (kl ) ja Haukitaipale (kl ). Jatkotutkimuksissa Reutuaavan kohteen kairasydännäytteistä tehtiin 21 kpl XRF -analyysejä ja lisäksi hieitä, joista osa värjättiin helpottamaan dolomiitin ja kalsiitin erottamista toisistaan. Värjäys ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin eikä karbonaattimineraalien määrän arviointi hieistä ollut mahdollista. Vaahdotuskokeita varten valittiin näytteitä viidestä eri reiästä, noin 8 m jokaisesta. Rikastuskoe epäonnistui kaksi kertaa mm. jauhatuksessa tapahtuneiden virheiden takia ja vasta vuonna 2001 GTK:ssa tehdyllä vaahdotuskokeella saatiin luotettavia tuloksia.

13 Parhaimmillaan vaahdotuksessa saatiin erilleen rikaste, joka sisälsi kalsiittia vajaa puolet (46 %) pääosan (54 %) ollessa dolomiittia. Keskimäärin rikasteissa oli kuitenkin vain noin 15 % kalsiittia ja 85 % dolomiittia. Koska tutkittujen karbonaattikivien kalsiittipitoisuus oli varsin pieni, ei kiven tutkimuksia kalsiittipigmenttinä kannattanut jatkaa. Reutuaavan analyysiaineistosta laskennallisesti määritetty neutralointikyky on keskimäärin 33,1 ja MgO -pitoisuus 10,4 %. Siten Reutuaavan dolomiitti kelpaa jauhettuna maanparannus- aineeksi ja täyttää dolomiittikalkin laatuvaatimukset. Tarkka laadunmääritys vaatisi kuitenkin täydellisemmän analysoinnin osittaisliuotuksineen (Vartiainen 2002). Muita karbonaattikivitutkimuksia ei hankkeessa budjettivaroin vuosina ole tehty. Riddarhyttan Resources Oy:lle tehtiin syyskuussa 2000 tilaustyönä selvitys Suurikuusikon kaivospiirin lähialueiden kalkkikiviesiintymistä. Työssä kerättiin mm. valtaus-, kartoitus-, kairaus- yms. tietoja neljän 1: karttalehden alueelta. Työn tuloksena yhtiö valitsi jatkotutkimuskohteikseen kolme tutkimusaluetta. Samaan asiaan liittyen GTK analysoi Polar Rock Oy:n toimeksiannosta sen valtauksessa nykyisin olevan Kaltioselän marmoriesiintymän kivinäytteitä. 11 B Talkkitutkimukset Mondo Minerals Oy:lle on tehty pieni tilaustyö Kaisajoen talkkiesiintymän tiimoilta elokuussa 2000 (ha ), johon kuului mm. geofysiikan mittaustulosten tulkintaa Aluetoimiston mineralogian laboratorio teki ko. tutkimuksiin liittyen lukuisia mineraaliseparointeja ja analyysejä. C Grafiittitutkimukset Maaliskuussa 2001 Kemijoki Oy:lle tehtiin tilaustyönä selvitys grafiitin käytöstä ja tuotannosta (Vartiainen 2001) 2.3 Rakennuskivitutkimukset K altioselkä, Kittilä GTK tutki Kittilän vuosina Nilivaaran kylän Kaltioselässä karbonaattiutuneiden vulkaniittien kultapotentiaalisuutta. Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä , noin 3 km Sinermänpalon kromimarmorilouhimosta luoteeseen. Tutkimuksissa kaivettiin 18 tutkimusmonttua ja tehtiin VLF-R- ja magneettisia maastomittauksia 0,7 km 2 :n alueella. Vuonna 1998 Kaltioselässä kairattiin 17 kpl 12,00 31,50 m syvää pystyreikää, yhteensä 452 m. Kairasydänanalyysien mukaan Au-pitoisuudet olivat pieniä, 01 0,41 g/tn, eikä kultatutkimus-ten jatkamiselle ollut siten perusteita. Koska kairauksissa tavattiin kirkkaanvihreätä kromimarmoria useassa reiässä, päätettiin kairasydämistä tehdä myös arvio kromimarmorin rakennuskiviominaisuuksista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähinnä kiven väriin ja rakoilutiheyteen. Tulosten mukaan kromimarmori on varsin rikkonaista ja/tai ruosteista, mutta ei ominaisuuksiltaan eroa

14 merkittävästi läheisen Sinermänpalon marmorilouhimon kivestä. Kiven rikkonaisuus ja/tai ruosteisuus rajoittaa kuitenkin merkittävästi saatavien työstökappaleiden kokoa ja määrää ja saantiprosentti lienee 1 3 prosentin luokkaa. Parhaimmillaan kromimarmoria on 3 4 metriä paksun maakerroksen alla vähintään 30 metrin syvyyteen asti, mahdollisesti syvemmällekin. Keski-Lapin rakennuskiviprojektin yhteydessä vuonna 2001 esiintymä kaivettiin auki noin 70x10 m 2 :n alueelta, joka oli kokonaisuudessaan kromimarmoria. Kohteessa tulisi tehdä vielä lisää maanpoistoa, kallionpesua ja näytteenottoa tai kairausta ennen kuin esiintymän laajuutta ja laatua voidaan luotettavasti arvioida. Kaltioselän kulta- ja rakennuskivitutkimusten tulokset on koottu samaan valtausraporttiin (Keinänen & Vartiainen 1999). Kaltioselkään vuonna 1996 tehty valtaus (nro 6188/1, Kaltioselkä) oli laajuudeltaan alun perin 98,3 ha, mutta sitä pienennettiin vuonna ,7 ha:iin. Valtaus on siirtynyt Polar Rock Oy:n hallintaan vuonna K eski-lapin rakennuskiviprojekti 2001 Vuosina hanke on aktiivisesti pyrkinyt käynnistämään yhteistyössä Lounais-Lapin kuntien kanssa EU-rahotteista rakennuskiviprojektia. Projektin valmistelu sai myönteisen vastaanoton kuntapuolella, mutta rahoituspuolella (Lapin liitto) asia ei saanut hyväksyntää. Kun kunnanjohtajavalinnat projektin kärkikunnaksi kaavaillussa Tervolassa mutkistivat asiaa entisestään ja kun uudesta rahoituksen hakijastakaan ei päästy selvyyteen, päätettiin asian kehittely panna hetkeksi jäihin. Vastaavaa projektia alettiin kuitenkin suunnitella Keski-Lappiin vuoden 2000 lopulla ja keväällä 2001 projektisuunnitelma ja rahoitushakemus yhteistyössä Sodankylän ja Kittilän kuntien saatiinkin aikaan ja jätettiin Lapin liittoon; EU-rahoitusta ei Lapin liitosta kuitenkaan löytynyt. Kesällä 2001 projekti päätettiin kuitenkin käynnistää supistettuna, kuntien ja GTK:n omalla rahoituksella. Projektin tehtäviin kuului lähinnä uusien esiintymien etsintä, mutta myös tunnettujen esiintymien jatkotukimukset tai niiden suunnittelu. Projektin aikana tarkastettiin noin 110 kalliokohdetta, tehtiin kaivinkonekaivauksia kolmessa kohteessa ja otettiin kiilaamalla näytteitä koelevyjen työstöä varten neljästä graniittikohteesta. Tutkimukset ja tulokset on selostettu tarkemmin projektin loppuraportissa (Vartiainen 2002). Projektin tuloksia esiteltiin Lappeen- rannan luonnonkiviseminaarissa helmikuussa 2002, loppuraportti löytyy myös Kittilän kunnan www-sivuilta. 2.4 Muut tutkimukset J ammijärvenvuotso, Savukoski Savukosken Jammijärvenvuotson La -, Zn - ja P -anomalian tutkimukset on siirretty hankkeelle loppuvuodesta 2001 eli hankkeen I -vaiheen loppumetreillä. Kohteessa tehtiin marras joulu-kuussa GTK:n PoKa -kalustolla näytteenottoa, joka jouduttiin kuitenkin lopettamaan konerik-koon; kairausmetrejä kertyi noin 200. Saadut, valtaosin rapakalliomaiset näytteet ovat olleet analysoitavana vuoden 2002 alkupuolelta lähtien, mutta analysoinnissa on ilmennyt joitakin ongelmia harvinaisempien alkuaineiden osalta.

15 13 Kohteessa on tehty kesällä 2003 magneettisia (5,8 km) ja VLF-R -linjamittauksia (8,0 km), joiden pohjalta voidaan suunnitella lisäkairaus. Tarkennuskairauksiin ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä ennen kuin loput analyysit on saatu. Hanke on ollut mukana myös seuraavissa, tilaustyönä tehdyissä selvityksissä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2000; yhteistyössä KY:n kanssa - rakennuskivet, teollisuusmineraalit Itä-Lapin maakuntakaava-alueen geologiset taustatiedot (2001) - malmit ja teollisuusmineraalit, kiviainekset, rakennus- ja korukivet Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma (2000; Metsähallitus) Suurikuusikon hydrogeologinen selvitys (2000; Riddarhyttan Resources Oy) 2.5 Messut, markkinointi yms. toiminta Hanke on ollut mukana rakentamassa jatkuvaluonteista Lappilainen Kivi -näyttelyä, joka tehtiin alun perin Arktikumin näyttelyä varten vuonna Näyttelyn olennaisena osana ovat rakennus- ja korukivet sekä teollisuusmineraalit. Näyttelyä on oltu pystyttämässä ja esittelemässä sen jälkeen Tankavaaran Kultamuseossa vuonna 1996, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa (1997) ja Lapp-Rock Oy:n näyttelytiloissa Tervolassa (1997). Sen jälkeen näyttely on ollut esillä mm. Lapin Marmori Oy:n näyttelytiloissa Tervolassa (1998), Utajärven kivimessuilla (1999), Pyhätunturin luontokeskuksessa (2000), Hotelli Ivalossa (2001), Äkäslompolon Kellokas -luontokeskuksessa (2002) ja Perämeren kansallispuiston opastuskeskuksessa Kemissä (2002). Lisäksi hanke on ollut mukana mm. seuraavissa: Kiviteollisuusliiton vuosikokous Torniossa (Lintinen, Rask, Vartiainen) Kivialan työseminaari Tervolassa ; esitelmä (Vartiainen) StoneTec -rakennuskivimessut, Nurnberg, Saksa (Vartiainen) Teollisuusmineraalikonferenssi Petroskoissa + ekskursio Apatiitin alueella (Lintinen, Vartiainen) Ympäristö, geologia & yhteiskunta -symposio, Järvenpää ; esitelmä (Vartiainen) Rakennuskiviekskursio Itä-Suomeen (Lintinen, Melamies, Telkkälä, Vartiainen) Rakennuskiviekskursio Bodenin Övertorneån alueella (Vartiainen) Teollisuusmineraalitutkijoiden kokous ja ekskursio Juuassa (Lintinen) Tankavaaran Kultakisat ; tuomarointi kivikilpailussa (Vartiainen) Mineral tapahtuma Ruotsin Jällivaarassa (esitelmä/vartiainen + esittely messuosastolla Vartiainen/Helppi) Natursten på Nordkalotten -projektin kokoukset Tervola , Rovaniemi , Rovaniemi/GTK , Kiiruna , Kemi (Silvennoinen; Vanhanen; Vartiainen; Rask) Rakennuskiviekskursio Kuusamossa ja Länsi-Lapissa (Lintinen, Melamies, Telkkälä, Vartiainen) Kiviteollisuusliiton rakennuskiviekskursio Karjalassa (Vartiainen)

16 14 Luonnonkiviseminaari Turussa (Lintinen, Vartiainen) Lisäksi on järjestetty tai osallistuttu lukuisiin palavereihin ja neuvonpitoihin Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan liiton, yritysten yms. sidosryhmien kanssa. 3 HANKKEEN ARVIOINTI Tutkijaresurseissa tapahtui olennainen muutos edellisen hankkeen aikana keväällä 1998, jolloin hankkeelle palkattiin tutkija, joka on saanut rauhassa keskittyä lähes yksinomaan kaoliinitutkimuksiin. Kaoliininetsinnän kehittäminen ja uuden tutkijan palkkaaminen ovat jäntevöittäneet etsintätyötä ja se onkin vuodesta 1998 lähtien ollut määrätietoista ja jatkuvaa. Kaoliinin etsintämenetelmän jalostuminen ja etsintätyön muuttuminen suunnitelmalliseksi onkin ollut yksi nykyisen ja sitä edeltäneen hankkeen keskeisistä tuloksista. Kohteellisilla tutkimuksilla on osoitettu, että käytössä oleva etsintämenetelmä on Lapin oloissa toimiva. Vaikka osa matalalento- ja maastomittausaineiston tuottamista kaoliiniaiheista onkin osoittautunut paksuiksi maakerroksiksi, voidaan ennustekarttojen "osumatarkkuutta" pitää melko hyvänä. Tutkimuksilla on voitu myös osoittaa, että osa Lapin rapakallioista on mineralogiselta koostumukseltaan oikean tyyppisiä ja laadultaan sellaisia, joiden joukosta on mahdollista löytää myös tekniset vaatimukset täyttäviä ja taloudellisesti hyödynnettäviä esiintymiä. Kaoliinitutkimuksissa suurimpina ongelmina ovat olleet talon ulkopuolisesta urakoitsijasta johtuneet mittausten tai näytteenoton viivästyminen tai täydellinen epäonnistuminen. Esimerkiksi näytteenotto Sallassa vuonna 2000 jouduttiin lopettamaan heti alkuunsa, kun urakoitsija ei selviytynytkään ottamastaan urakasta. Tilalle jouduttiin ottamaan toinen urakoitsija ja viivästyksiä tuli useita kuukausia. Samoin Sallassa toteutettu systemaattinen gravimetraus puolestaan kesti noin kaksi kertaa oletettua kauemmin. Lopulliset mittaustulokset olivat hankkeen käytettävissä vasta toukokuussa 2001, jolloin mittausten perusteella valittujen kohteiden alustava näytteenotto olisi pitänyt, maasto- ja keliolosuhteet huomioiden, olla jo loppusuoralla. Loppuvuodesta 2001 aloitettu näytteenotto taas jouduttiin lopettamaan, kun uudentyyppinen kalusto ei kestänytkään ja näytteenotto jouduttiin keskeyttämään tammikuussa 2002 runsaiden putkirikkojen vuoksi. Kun näytteenottoon ei ole viime vuosina saatu tarjouksia kuin yhdeltä vakavasti otettavalta urakoitsijalta, on käytännössä oltu yhden urakoitsijan aikataulujen, osin hinnoittelunkin armoilla. Koska rapakalliot ovat valtaosin soilla tai ainakin alavilla mailla, on eri toimenpiteiden ajoituksella tärkeä merkitys. Useimmissa kohteissa näytteenotto onnistuu vain talviaikana ja niinpä muutamalla kuukaudella viivästynyt näytteenotto siirtääkin koko tutkimusprosessia vuodella eteenpäin. Vuosi- ym. suunnitelmiin kirjatut teollisuusmineraalitutkimusten tehostamistoimet eivät ole käytännön tasolla toteutuneet ainakaan Lapissa, mutta toisaalta supistuksiakaan ei ole ollut. Hankkeen käytössä olevat resurssit kaoliinin etsintään ovat olleet kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin 1990-luvun alkupuoliskolla. Kuten luvusta 2.5. käy ilmi, hankkeen resursseja on käytetty melko paljon myös näyttelyihin, esitelmiin, talon ulkopuolisten projektien kokouksiin yms. tilaisuuksiin, jotka eivät suoranaisesti edistä hankesuunnitelmiin kirjattuja tulostavoitteita. Ne ovat kuitenkin osa koko GTK:n markkinointia ja näkyvyyttä eikä niistä liene syytä kokonaan kieltäytyäkään. Hankkeen oma

17 markkinointityö varsinkin rakennuskiviprojektien taustatyö on vaatinut yllättävän paljon paitsi hankepäällikön, myös toimialapäällikön ja aluejohtajan työaikaa. Tutkimusten painopiste on viime aikoina siirtynyt kohti rakennuskivitutkimuksia, joita rahoi- pyritty käynnistämään vastaavaa rakennuskiviprojektia, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi tetaan joko kokonaan GTK:n ulkopuolelta tai yhteisrahoitteisesti. Suuntaus näyttää jatkuvan, sillä pelkästään jo meneillään oleva, vuoden 2004 loppuun kestävä Keski-Lapin rakennuskiviprojekti sitoo henkilöresursseja vuosittain htkk. Vastaavansisältöinen projekti on suunitteilla Lounais-Lappiin vuosille Myös Pohjois-Pohjanmaalle on jo pitkään vielä löytynyt. Kuten on nähty, yhden suurehkon rakennuskiviprojektin valmistelu kaikkinensa vie yllättävän paljon työaikaa, jota on ollut etukäteen vaikea suunnitella ja resursoida. Toteutuessaan yksi projekti sitoo helposti hankkeen toisen tutkijan lähes ympärivuotisesti ko. työhön. Toistaiseksi resurssiongelmia ei kuitenkaan ole ollut, koska kaoliinitutkimukset eivät vaadi kovinkaan paljon geologin maastossaoloa. Jos rakennuskivi- ja teollisuusmineraalitutkimusten rinnalle tulee kuitenkin muita, esimerkiksi kiviainestutkimuksiin liittyviä maastotutkimuksia, on tehtävien priorisointia ja resursointia syytä miettiä uudelleen. 15 Risto Vartiainen Hankepäällikkö LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tutkimuskohteiden sijainti Sallan gravimetrattu alue Liite 3 Kaoliinityömaat ; tilanne Liite 4 Hankkeen raportit ja muut dokumentit

18

19

20 Liite 3 Kaoliinityömaat Ha , Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset II Kaoliinitutkimustyömaiden tilanne KOHDE MITT.SUUNNITELMA MITATTU NÄYTTEET RAPORTTI KOMMENTIT Nimi Kunta K-lehti VLF-R Grav. VLF-R Grav. muu? Näytt.otto Analyysit (Esim. aiheesta luovuttu, tämänhetkinen tilanne, km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv m/kk-vv Menet./kpl kk/vv jatkotutkimussuunnitelmat yms.) Kokanlampi Kuusamo C 1,6 km/x km/x XRD 9 kpl 08/1999 Laatu heikko, vain yhdessä näytteessä kaoliniittipitoisuus korkea XRF 9 kpl Vaaleus ja keltaisuus kohtalaisia vain yhdessä näytteessä V/K 9 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Suvanto Pelkosenniemi ,8 km/3-98 1,5 km/ / /1999 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Leuanjoki Yli-Ii ,8 km/8-96 3,8 km/ /2000 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Kotavuoma Kittilä ,0 km/3-98 1,0 km/ /3-98 XRD 1 kpl 04/2000 Värillinen rapautuma 1/10 reiästä, vaaleus alhainen (35%)-keltaisuus korkea XRF 1 kpl runsaasti plagioklaasia, paksut maapeitteet V/K 1 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Kilpiaapa Pelkosenniemi ,0 km/3-98 2,0 km/ /3-99 XRD 1 kpl 04/2000 Värillinen rapautuma 2/3 reiästä, korkeahko kaoliniittipitoisuus (65%) XRF 1 kpl alhainen vaaleus-korkea keltaisuus, erittäin paksut maapeitteet V/K 1 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Vaattojärvi Kolari ,0 km/3,4-98 1,5 km/ / /2000 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Suolakaarko Sodankylä ,0 km/3-98 2,0 km/3-98 monitaso-ip 530/8,9-98 XRD 12 kpl 06/2000 Vaalea kaoliini 2/18 reiästä, rapakallio 9/18 reiästä. Paksuus 5-30m. Maita 20-25m. 2,0 km/?-98 XRF 12 kpl Korkea kaoliniittipitoisuus, kohtalainen vaaleus, erinomainen raekokojakauma, V/K 12 kpl jonkin verran mineralogisia epäpuhtauksia. Vaaleus riittämätön rikastuskokeen R-koe 1 kpl jälkeenkin. Ei toistaiseksi jatkotoimenpiteitä (sijainti, maapeitteet, koko, laatu). Suksiaapa Sodankylä ,6 km/1-99 4,6 km/4-99 4,6 km/4-99 4,6 km/ /4-99 XRD 1+2 kpl 06/2002 Värillinen rapautuma 6/7 reiästä, paksuimmillaan 17 metriä. Analyysien mukaan 90/4-01 XRF 1+2 kpl kalkkikiven rapautuma, mukana on vähän smektiittiä. Isäntäkivenä kloriittikarbonaatti- V/K 1+2 kpl kivi. Analyysien (raakan. XRD + XRF ja V/K) perusteella heikkolaatuista. Ei jatkotoimenpiteitä. Tielto-oja Salla ,8 km/ ,8 km/ ,8 km/3, ,8 km/ /6-99 XRD 2 kpl 10/2000 Värillinen rapautuna 8/10 reiästä. Paksuus > 20m. Maita 10-20m. XRF 2 kpl Alhainen vaaleus - korkea keltaisuus, alhainen kaoliniittipitoisuus. V/K 2 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Vittajänkä Salla ,7 km/1-99 5,7 km/4-99 5,7 km/3-99 5,7 km/4-99 monitaso-ip 680/ XRD 106 kpl Valkoista kaoliinia 19/22 reiästä. Paksuus > 35m. Maapeitteet 10-18m / XRF 106 kpl Korkea vaaleus, kohtalainen keltaisuus. Kemiallisesti puhdasta. Kaoliniittipitoisuus V/K 106 kpl keskimäärin 30%. Anomaliaan porattu kaksi itä-läntistä profiilia, kesk. etäisyys 700m. system. GR Rapakallio laaja, kaoliinihorisontti pohjoisemmalla profiililla >200 m leveä, eteläisellä + VLF-R >100m leveä. 9, Jatkotutkimukset; 4,1 km2 Uusi näytteenotto mahdollisesti jo v Myös uusia mittaus menetelmiä harkittava. Valtausaluetta laajennettava. Ensi vaiheessa tehdään perusteelliset rikastuskokeet vuoden 2003 aikana. Sisnakka-aapa Sodankylä km/ km/ km/ km/ /8-99 XRD 5+1 kpl 06/2002 Värillinen rapauma 6/15 reiästä, paksuus > 30m. Maita m.tummanruskeassa 100/3,4-01 XRF 5+1 kpl rapautumassa kaoliniittia 35-50%, lisäksi smektiittiä 10-20%. Vaaleammassa V/K 2+1 kpl rapautumassa ei lainkaan savimineraaleja. Kaikenkaikkiaan heikkolaatuista. Isäntäkivinä mustaliusketta, fylliittiä ja serttiä. Au-pitoisuudet alle määritysrajojen. GFAAS/Au Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin. 7 kpl Tuohiaapa Sodankylä ,1 km/1-99 8,1 km/4-99 8,1 km/3,4-99 8,1 km/ /4-01 XRD 4 kpl 06/2002 Rapautuma 5/7 reiässä. Yleensä värillinen ja heikkolaatuinen. Yhdessä reiässä XRF 4 kpl kohtuullisen vaalea, 13 m paksu. Rapautuma kaoliniittiköyhää, ei aihetta V/K 4 kpl jatkotutkimuksiin. Kuoppa-aapa Sodankylä ,0 km/ ,0 km/3,4-99 Ei raportoida Ei jatkotoimenpiteitä Mätäsaapa Pelkosenniemi ,8 km/1-99 6,7 km/5-99 8,8 km/4-99 6,7 km/ /5,6-01 XRD 17 Rapautuma 10/15 reiästä. Värillistä ja melko karkeaa, kiillerikasta, paksuus XRF 17 suurimmillaan 30 metriä, keskimäärin ohuelti. Maita 10-45m, keskimäärin 20m. V/K 17 Yksi reikä jäi maasto-olosuhteiden takia kairaamatta. 3 näytettä karbonaattijuonesta Au-analyysiin - alle määritysrajojen. Analyysien perusteella laatu heikko GFAAS/Au (kaoliniittia 0-5 %). Ei aihetta jatkotutkimuksiin. 3 kpl Sakkala-aapa Pelkosenniemi ,7 km/1-99 9,7 km/ Ei raportoida Kohde sijaitsee Mätäsaavan vieressä ja samassa geologisessa ympäristössä. Näytteenottoon ei ole aihetta Mätäsaavan tulosten perusteella. Vittikko Salla ,3 km/1-99 6,0 km/ syst.magn 150/6,7-01 XRD 2 Rapakallio 4/4 reiässä. Ohut (<10m) ja värillinen. Maita 10-25m.Analyysinäytteet +VLF-R 4-11/98 XRF 2 (2 kpl) ja hiekappaleet (2 kpl) otettu. Analyysien (XRD+XRF ja V/K) Kultahanke / H. V/K 2 perusteella heikkolaatuista. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. pankka

21 Liite 3 Kaoliinityömaat KOHDE MITT.SUUNNITELMA MITATTU NÄYTTEET RAPORTTI KOMMENTIT Nimi Kunta K-lehti VLF-R Grav. VLF-R Grav. muu? Näytt.otto Analyysit (Esim. aiheesta luovuttu, tämänhetkinen tilanne, km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv m/kk-vv Menet./kpl kk/vv jatkotutkimussuunnitelmat yms.) Varpuselkä Salla ,9 km/8-99 5,9 km/9-99 5,9 km/9-99 5,9 km/ /11-00 XRD 8 Kairauksen aloitti Geotek marraskuussa Urakka lopetettiin heikon saannin 213/6-01 XRF 8 vuoksi. Suomen malmi kairasi loput kesäkuussa Rapautuma löytyi 12/13 V/K 8 reiästä. Yleensä ohut (< 5m), kvartsirikas ja melko vaalea. Kahdessa reiässä paksummalti (25 m). Näissä sekä rapautuma että alla oleva kallio on talkkipitoista Maapeitteet 5-15m. Analyysien mukaan kohtalainen kaoliniittipitoisuus (10-35 %), mutta heikko vaaleus. Jatkotutkimuksiin saattaisi olla aihetta, sillä geologinen ympäristö on sama kuin Vittajängällä. Pennanen Salla ,2 km/ km/9-99 4,2 km/ km/ /3+4- XRD 6 kpl Leveä ja paksu värillinen rapauma, yhdessä reiässä ohuelti myös valkoista, jossa 2000 XRD 6 kpl kaoliniittia 50 % vaaleus oli lähes 80. Muuten vaalea rapautuma lähes pelkkää kvartsia. V/K 6 kpl Mahdollisuus löytää valkoista kaoliinia enemmänkin. Lisänäytteenotto (2 profiilia / 10 reikää) suunniteltiin syksylle Jäi toteutumatta ja siirtyi vuodelle Matovaara Salla ,3 km/8-99 3,3 km/9-99 3,3 km/9, ,3 km/ / /2002 Rapautumaa vähän, savimainen aines lajittuneena kvartäärikerroksissa. Ei aihetta jatkotutkimuksiin Sadinmaa Salla ,0 km/8-99 3,0 km/9-99 3,0 km/9, ,0 km/ / XRD 1 kpl 2/2002 Rapautuman kaltaista ainesta 5/8 reiästä. Paikoin saviaines on kvartäärihiekassa XRD 1 kpl välikerroksena. Analyysien mukaan kaoliniittia vain 10 %. Alhainen vaaleus V/K 1 kpl Erittäin paksut maapeitteet. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Husumaa Salla ,7 km/8-99 2,7 km/9-99 2,7 km/9, ,7 km/ / /2002 Ohut voimakkaasti värillinen rapakallio. Erittäin paksut maapeitteet. Ei jatkotoimenpiteitä Vitsaoja Salla harvap.gr 450/9,10-01 Syys-lokakuussa 2001 porattiin 9 reikää. Rapautuma jokaisessä reiässä, paksuus yli 50 metriä. Valkoista savista rapautumaa ei kuitenkaan löytynyt. Reikäraportointi ja analyysit edelleen tekemättä. Tiekerövaara Salla harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2001 loppuun, 6 reikää, ei toteutunut Pekelöoja Salla harvap.gr 95/ Paksut (>30m) hienojakoiset maat, 3 reikää, ei rapakalliota, ei jatkotutkimuksia. Pahto-oja Salla harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2002 loppuun, 6 reikää, ei toteutunut. Pöytäniemi Salla harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2002 loppuun, 5 reikää, ei toteutunut.

22 Liite 4 HANKKEEN RAPORTIT, ESITELMÄT, ARTIKKELIT JA MUUT DOKUMENTIT Keinänen, Veikko & Vartiainen, Risto1999. Tutkimustyöselostus Kittilän kunnassa, valtausalueella Kaltioselkä 1, Kaiv. RN:O 6188/1, suoritetuista malmi- ja rakennuskivitutkimuksista. 6s., 19 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2734/-99/1/10. Lintinen, Panu Rapakalliotutkimukset Pelkosenniemen Suvannossa s., 4 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MM19/3642/-99/1/82. Vartiainen, Risto Kaoliinitutkimukset Kuusamon Kokanlammella s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4611/-99/1/82. Lintinen, Panu Rapakalliotutkimukset Kolarin Vaattojärvellä, Kittilän Kotavuomalla ja Pelkosenniemen Kilpiaavalla s., 13 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2642, 2734, 3642/2000/1/82. Lintinen, Panu Kaoliinitutkimukset Sodankylän Suolakaarkossa s., 7 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3732/2000/1/82. Lintinen, Panu Rapakalliotutkimukset Sallan Tielto-ojalla s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4621/2000/1/82.. Vartiainen, Risto Painovoima-anomalian tutkimukset Yli-Iin Leuanjoella s., 3 liites.geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3512/00/1/82. Vartiainen, Risto Mineralturismens utvecklingspotential I norra delarna av Finland och Sverige. In: Mineral 2000, 7 13 aug, Gellivare, Sweden, 1 p. Vartiainen, Risto Raportti teollisuusmineraalihankkeen tutkimuksista Pohjois- Suomessa vuosina s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti M89/2000/3. Rask, Markku Carrarajulkisivut tulleet vaihtoikään. Suomalainen Kivi (3), Rask, Markku & Lintinen, Panu Kaoliinitutkimukset Sodankylän Siurunmaalla vuosina s., 6 liites.geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3713/2001/1/82. Vartiainen, Risto Ioliittia Suomesta. Kivi 19 (4), Lintinen, Panu Kaoliinitutkimukset Sodankylän Sisnakka-aavalla, Suksiaavalla ja Tuohiaavalla s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3713,3714,3732/2002/1/82.

23 Lintinen, Panu Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/4621/2002/1/82. Vartiainen, Risto Keski-Lapin rakennuskiviprojekti s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M10.1/-02/1/86. Vartiainen, Risto Vähäjoen karbonaattikivitutkimukset Rovaniemen mlk:ssa ja Tervolassa s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3611/2002/1/84. Vartiainen, Risto Keski-Lapissa etsitään rakennuskiviä. Suomalainen Kivi (4),