Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan laatuohje ELÄMÄN LAATUA ARKIPÄIVÄÄN

Transkriptio

1 Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan laatuohje ELÄMÄN LAATUA ARKIPÄIVÄÄN SUOMEN CP-LIITTO RY Malmin kauppatie HELSINKI Puh. (09)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Suomen CP-liitto ry Laatuohjeen tausta ja lähtökohdat CP-vammaisuus Miksi omaa päivätoimintaa Päivätoiminnan perusperiaatteet...6 Asiakaslähtöisyys...6 Yhdenvertaisuus...7 Monialainen asiantuntijuus...7 Yhteenkuuluvuus...8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osallistujien keskeisiä käsitteitä hyvään päivätoimintaan Päivätoiminnan sisältö Henkilökuntarakenne ja hallinto Hakeminen päivätoimintaa Laadun valvonta ja toiminnan arvioiminen Yhteistyö sidosryhmien kanssa...13 Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan johtosääntö...14 Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan toimintaohje...16 Henkilökunnan toimenkuvat ja toimintaohjeet Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

3 SUOMEN CP-LIITTO RY Suomen CP-liitto ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, joka toimii CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten ja muiden lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassa. Aikuisille vammaisille henkilöille liitolla on muun muassa palveluasumista Helsingissä ja Turussa sekä valtakunnallisesti aikuistoimintaa. Aikuistoiminnan tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä paikalliseen ja alueelliseen yhteistoimintaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Liiton avustajapalvelun käyttäjistä suurin osa on aikuisia vammaisia henkilöitä. Päivätoimintaa liitto toteuttaa vammaispalvelulain mukaisesti fyysisesti erittäin vaikeavammaisille aikuisille LAATUOHJEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Suomen CP-liitto ry asetti työryhmän laatimaan liiton päivätoiminnan laatuohjeen. Työryhmään nimettiin suunnittelija Ismo Kylmänen, vastaava ohjaaja Sari Laiho, palvelupäällikkö Ilona Toljamo ja osallistujien edustajana kutsuttiin työryhmään Kari Klemetti. Työryhmä valitsi puheenjohtajakseen suunnittelija Ismo Kylmäsen ja sihteerinä toimi Ilona Toljamo. Laatuohjeen tarkoituksena on koota yhteen Suomen CP-liiton päivätoiminnan tärkeimmät periaatteet sekä toimintatavat. Laatuohje perustuu Suomen CP-liiton Helsingissä toteutetusta päivätoiminnasta saatuihin kokemuksiin, osallistujien ja työntekijöiden kanssa käytyihin arvokeskusteluihin ja osallistujien palautteisiin. Päivätoiminnan osallistujat ovat käytyjen arvokeskustelujen kautta vaikuttaneet aktiivisesti laatuohjeen sisältöön. Lähtökohtana on Suomen CP-liitto ry:n arvot sekä kansalaisten perusoikeudet ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Työryhmä aloitti työnsä tammikuussa 2006 ja kokoontui 6 kertaa. Päivätoiminnan johtokunta kommentoi laatuohjetta lokakuussa 2006 ja hallitus hyväksyi laatuohjeen Laatuohje julkistettiin liiton valtakunnallisilla syyspäivillä Joensuussa. Päivätoiminnan laatuohje on jatkoa liiton laatuohjetyölle. Palveluasumisen laatuohje julkaistiin maaliskuussa Päivätoiminnan laatuohjeen jälkeen suunnitelmissa on sopeutumisvalmennustoiminnan laatuohjeiden laatiminen. 1 2 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 3

4 3 CP-vammaisuus CP-vamma Kehittyvien aivojen liikkeistä ja asennoista vastaavien keskusten ja niiden yhteyksien kertavaurio. Syntyy raskauden, syntymän tai varhaislapsuuden (alle 3 v.) aikana. Yksilöllinen oireyhtymä. Vaihtelee lievästä toimintahäiriöstä vaikeaan monivammaisuuteen. Aina liikuntavamma. Liitännäisvammoja voi olla mm. puhevamma, epilepsia, aistivamma tai psyykkinen kehitysvamma. Vuosittain syntyy noin 120. Yhteensä noin CP-vammaisuutta ei yleisesti tunneta kovin hyvin. Tavallista on, että CP-vammaisuus sekoitetaan kehitysvammaisuuteen. Aikuiset CP-vammaiset Asuvat pääsääntöisesti vuokra- tai omistusasunnossa, osa palveluasunnossa. Jotkut asuvat vanhempiensa luona. Nykyisin suurin osa jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen. Osalle ei löydy sopivaa jatko-opiskelupaikkaa. Työllistyminen on usein vaikeaa ja opintojen päätyttyä monet jäävät tyhjän päälle. Harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia rajoittavat avustajien puuttuminen, kuljetuspalvelujen vähäisyys ja monien harrastuspaikkojen esteellisyys. Verrattuna ikäisiinsä aikuisiin CPvammaiset aikuiset elävät useammin yksin, heillä ei ole lapsia eikä puolisoa. Osalla on vähän ystäviä ja sosiaaliset suhteet ovat vähäisiä. 4 Miksi omaa päivätoimintaa Uudenmaan CP-yhdistyksen jäsenistöltä tuli 1990-luvun alussa toive, että CP-vammaisille aikuisille järjestettäisiin omaa mielekästä päivätoimintaa, joka vastaisi osallistujien tarpeisiin. Suomen CP-liitto haki Raha-automaattiyhdistykseltä käynnistämisavustusta kehittääkseen vaikeasti liikuntavammaisille aikuisille soveltuvaa vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa. Suomen CP-liitto ry aloitti päivätoiminnan Vuosaaressa. Monien CP-vammaisten aikuisten on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kaikille ei myöskään heti peruskoulun jälkeen löydy sopivaa koulutuspaikkaa. Tällöin elämäntilanne voi olla se, että päivisin ei ole säännöllistä mielekästä tekemistä ja sosiaaliset suhteet voivat jäädä vähäisiksi. Osallistuminen erilaiseen yleissivistävään koulutukseen, kulttuuri-, liikunta-, kansalaisjärjestö-, yms. toimitaan ei aina tarjoa mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan ja 4 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

5 sosiaalisiin suhteisiin, jotka vastaisivat työelämässä tai opiskelussa toteutuvaa mielekkään arjen sisältöä. Vammaisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemaansa apua osallistuakseen harrastus-, järjestö-, yms. toimintoihin säännöllisesti. Toiminnot eivät välttämättä sovellu vaikeasti vammaisille henkilöille, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta todelliseen osallistumiseen ja toimintaan. Myös kuljetuspalvelujen vähäisyys rajoittaa erilaiseen vapaaseen sivistys- ja harrastustoimintaan osallistumista. Vaikeasti vammaisten, erityisesti puhevammaisten henkilöiden on vaikea saada yhdenvertaisen osallistujan asemaa. Heihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti eikä heitä oteta tosissaan ja vakavasti. Vaikeavammaisten ihmisten on vaikea päästä yhdenvertaisiksi ja täysivaltaisiksi osallistujiksi. Sosiaalisten esteiden lisäksi myös fyysiset esteet rajoittavat osallistumisen mahdollisuuksia. Toiminnassa, jossa mukana on useita vammaisia ihmisiä, vammainen henkilö ei ole vammaisten edustaja vaan voi olla yksilö, oma itsensä. Tällaisessa ryhmässä on mahdollisuus tasaveroiseen sosiaaliseen vaihtoon. Vammaisuuden mukanaan tuomia sosiaalisia esteitä ei ole voitettavana. Vuorovaikutus lähtee liikkeelle tasaveroisesti eikä aikaa mene vammaisuudesta johtuvan erilaisuuden ylittämiseen. Vaikeasti liikuntavammaisten ryhmässä vammainen henkilö voi olla Maija tai Matti, mutta ryhmässä, jossa hän on ainoa vaikeasti liikuntavammainen, jää hän helposti CP-vammaiseksi tai pyörätuolin käyttäjäksi tai muuksi, jolla ilmaistaan ihmisen olevan ikään kuin vain ryhmänsä edustaja. Tällöin vammaiseen henkilöön kohdistuvat myös ne rooliodotukset ja ennakkokäsitykset, joita tästä ryhmästä on vammattomilla osallistujilla. Osa CP-vammaisista aikuisista on perinteisesti sijoitettu työtoimintaan tai päivätoimintaan, joka on tarkoitettu ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille tai vanhuksille. Ihmiset ovat kokeneet ongelmaksi sen, että työtoiminnassa ja päivätoiminnassa ei ole otettu huomioon CPvammaisten toimintakykyä vaan toiminta on sellaista, että he eivät pysty siihen osallistumaan tai se ei ainakaan heidän kannaltaan ole mielekästä. Toiminta ei vastaa ikää eikä toimintakykyä. Myöskään tarve sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen vaihtoon ei toteudu. Aikuisille ihmisille on turhauttavaa ja jopa loukkaavaa joutua esimerkiksi pakkaamaan pieniä tavaroita muovipusseihin, kun käsien spastisuuden vuoksi päivän aikana saa hädin tuskin muutaman pussin täytettyä. Yhtä turhauttavaa on katsella vanhusten näppärää virkkausta ja askartelua, kun omat kädet eivät toimi ja keskusteluteematkaan eivät kosketa millään lailla omaa elämää tai mielenkiinnon kohteita. Usein käy myös niin, että esimerkiksi retket tai joulujuhla on järjestetty paikoissa, jonne ei pääse sähköpyörätuolilla, jolloin liikuntavammaiset eivät voi osallistua kaikkeen toimintaan. Osallistujien kokemusten mukaan sosiaalista vaihtoa tukevaa kanssakäymistä muiden osallistujien kanssa ei synny: vaikeasti CP-vammaisiin henkilöihin suhtaudutaan alentavasti ja heitä pidetään kyvyttöminä tai muiden osallistujien kyvyt tai ikä eivät mahdollista tasaveroista vuorovaikutusta ja mielekkäitä sosiaalisia suhteita. Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 5

6 5 Päivätoiminnan perusperiaatteet Asiakaslähtöisyys Päivätoiminnan osallistujat halusivat mennä katsomaan uutta kotimaista elokuvaa. Elokuvateatterissa oli vain kaksi pyörätuolipaikkaa. Elokuviin lähtevistä seitsemällä oli pyörätuoli. Niinpä elokuvakäynnit suunniteltiin niin, että kaikki pääsivät sinne elokuvareissuja tehtiin niin monta, että jokainen halukas pääsi mukaan. Päivätoiminnassa luotetaan osallistujien omiin voimavaroihin. Jokainen osanottaja on oman elämänsä paras asiantuntija. Päivätoiminnassa luodaan mahdollisuudet toimintaan kaikille osallistujille. Toiminta suunnitellaan niin, että jokaisella on mahdollisuus siihen osallistua, mutta vastuu osallistumisesta ja olemisesta on jokaisella itsellään. Osallistujien itsemääräämisoikeus on kaiken toiminnan läpäisevä, vahva periaate päivätoiminnassa. Oikeus määrätä itsestään, päättää omista asioistaan, tekemisistään ja olemisestaan on loukkaamaton ja siihen voidaan puuttua vain silloin, kun sen toteuttamisesta on vahinkoa toiselle. Osallistujien kokouksissa suunnitellaan yhdessä niin toiminnan sisältö, toimintatavat kuin toimintaperiaatteet. Osallistujien kanssa tehdään sopimuksia toiminnoista ja niiden toteutumisesta ja jokainen osallistuja on itse vastuussa osallistumisestaan toimintaan Osallistujat voivat esittää ideoita, toivomuksia ja ehdotuksia toiminnan sisällöksi. Jokainen osallistuja voi osallistua toiminnan suunnitteluun. Yhteisen ideoinnin ja suunnittelun pohjalta päätetään toiminnasta. Yhdessä pohditaan, mitkä esitetyistä toiveista ja ideoista ovat ajan ja resurssien puitteissa mahdollista toteuttaa ja millä tavoin toteutettuina kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. osallistuu ja miten. Tekemisen pakkoa ei ole olemassa, vaan osallistujat voivat myös seurustella ja viettää aikaa omien tarpeidensa mukaisesti. Jokainen on vastuussa itse oman aikansa kulumisesta: jos ei halua osallistua tai tehdä mitään, on vastuussa myös omasta pitkästymisestään. Asiakaslähtöisyys toteutuu myös siinä, että ihmisiä ei aliarvioida: päivätoiminta on aikuisten ihmisten mielekästä toimintaa ja vuorovaikutusta. Osallistujat saavat tarvitsemansa avustuksen voidakseen osallistua niihin toimintoihin ja tekemiseen, jotka on yhdessä suunniteltu ja päätetty. Työntekijöillä on salassapitovelvollisuus. Päivätoiminnan osallistujien asioissa ei olla yhteydessä kehenkään tai mihinkään ilman osallistujan pyyntöä. Pääperiaatteena on, että osallistujat hoitavat itse omat asiansa, mutta he saavat halutessaan puhetulkkausta tai avustusta sekä tukea, neuvoa ja ohjausta asioidensa hoitamiseen. Suomen CP-liitto luottaa ihmisten omiin voimavaroihin ja käsityksiin heidän omasta elämästään. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Toiminta on yksilöllistä olemassa olevien resurssien puitteissa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita samaan aikaan. Jokaisella on mahdollisuus valita mihin toimintoihin 6 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

7 Yhdenvertaisuus Päivätoiminnan osallistujat halusivat lähteä laskemaan koskea. Koskenlaskua suunniteltaessa mietittiin, mitä erityisiä järjestelyjä tarvitaan, että kaikki voivat osallistua: hankittiin säkkituoleja, joissa osa saattoi istua, lainattiin tarvittavia apuvälineitä ja varmistettiin, että koskenlaskun järjestäjällä on sopiva kalusto ja osaaminen. Palkattiin riittävä määrä avustajia. Jokaisen osallistujan kanssa mietittiin miten järjestettynä koskenlasku onnistuu ja toimittiin sen mukaan. Se oli menoa sitten Päivätoiminnan toimintaa ja tekemistä järjestettäessä otetaan aina huomioon, mitä vaatimuksia osallistujien vammaisuus asettaa toiminnan toteuttamiseksi: avustaminen, liikuntaesteettömyys, tarvittavat apuvälineet, erityiskulkuneuvojen tarve sekä mahdollisten muiden erityisjärjestelyjen tarve. Lähtökohtana on se, että kaikki on mahdollista, kun vain järjestetään asiat niin, että kaikki voivat osallistua. Toimintaa järjestettäessä otetaan huomioon myös päivätoiminnan osallistujien taloudellinen tilanne: osallistujien toimeentulona pääasiassa on Kelan työkyvyttömyyseläke, jolloin heidän tulonsa ovat hyvin pienet. Erilaisia tutustumiskäyntejä, retkiä ja muuta toimintaa suunniteltaessa ihmisten taloudelliset mahdollisuudet otetaan huomioon niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Esimerkiksi suunniteltaessa tutustumiskäyntejä, joihin osallistujat aina itse maksavat pääsymaksut, käydään ensin keskustelu siitä, onko kaikilla varaa pääsylippuun. Jos keskustelussa tulee esiin, että taloudellisista syistä kaikki eivät voi osallistua, osallistujat käyvät läpi sopimansa periaatteet ja toteavat, että suunniteltu tutustumiskäynti ei ole mahdollinen. He alkavat pohtia muita vaihtoehtoja, jotka olisivat kaikille mahdollisia tai tapoja järjestää niin, että toiminta on kaikille mahdollinen. Päivätoiminnassa niin osallistujat kuin työntekijät voivat tehdä aloitteita, esityksiä ja toivomuksia. Niitä tarkastellaan ja pohditaan aina avoimesti yhdessä riippumatta esityksen tekijästä. Päivätoiminnassa järjestetään avustaminen, jotta vammaisuudesta ei tule erityisiä kustannuksia toimintaan osallistumisesta, vaikka toiminta tapahtuisi päivätoiminnan tilojen ulkopuolella. Päivätoiminnan osallistujille kerrotaan myös erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Sosiaaliohjaus ja neuvonta ovat tärkeä osa vastaavan ohjaajan työssä. Osallistujia autetaan hakemusten teossa ja ohjataan erilaisten palvelujen piiriin. Suomen CP-liitto ottaa huomioon ihmisten tarpeet, ominaisuudet ja vaatimukset pyrkiessään turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 7

8 Monialainen asiantuntijuus Päivätoiminnan osallistujat halusivat osallistua tv-ohjelman nauhoitustilaisuuteen studioyleisönä. Koska studion katsomo oli suunniteltu siten, että studioyleisö istuu porrastetuilla penkeillä ja tila ei ollut liikuntaesteetön, päivätoiminnan väki neuvoi ja opasti jo etukäteen miten tila voidaan järjestää niin, että myös liikuntavammaiset ihmiset voivat olla studioyleisönä. Osallistujat suunnittelivat keskenään millaisissa ryhmissä he menevät, niin että kaikilla oli mahdollisuus osallistua nauhoituksiin. Päivätoiminnassa asiantuntijuutta on niin osallistujilla kuin työntekijöillä. Osallistujat ovat aina oman elämänsä asiantuntijoita. Heillä on myös elämänkokemuksensa, harrastustensa, koulutuksensa ja mahdollisen työkokemuksensa kautta kertynyttä asiantuntemusta monilla alueilla. Tämä asiantuntijuus on päivätoiminnassa käytettävissä kaikkien hyväksi. Toisilta osallistujilta saatu tieto, ideat ja kannustus avaavat aina uusia ovia osallistujille. Päivätoiminnan henkilökunnalla on runsaasti tietämystä ja osaamista niin päivätoiminnan sisältöön kuin avustamiseen liittyvissä asioissa. Koulutuksella tuetaan asiantuntijuuden lisäämistä. Päivätoiminnan henkilökunta osaa kuunnella myös puhevammaisia henkilöitä ja osaa käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Osallistujille annetaan tietoa myös lainsäädännön, palvelukäytäntöjen yms. muutoksista ja tiedotetaan erilaisista tapahtumista ja osallistumismahdollisuuksista. Päivätoimintaa järjestettäessä turvataan eri alojen osaaminen palkkaamalla asiantuntijoita ohjaamaan erityistoimintoja: kokkikurssia ohjaa ruuanlaiton asiantuntija, improvisaatioryhmiä improvisaatioteatterin erityisosaaja jne. Järjestettäessä erilaisia toimintoja päivätoiminnan tilojen ulkopuolella, asiantuntijuutta jaetaan myös muiden käyttöön: selvitetään toimintapaikan kanssa, millä tavoin liikuntavammaiset ihmiset voivat toimintaan osallistua, mitä seikkoja tulee ottaa huomioon ja miten asiat voidaan ratkaista. Suomen CP-liitolla on asiantuntemusta vammaisuuteen liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Suomen CP-liitto kehittää toimintojaan vammaisten oikeuksien valvojana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 8 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

9 Yhteenkuuluvuus Eri viikonpäivinä osallistuvat halusivat tehdä jotain koko päivätoiminnan porukan kanssa yhdessä. Osallistujat tekivät ehdotuksia siitä, miten kaikki päivätoiminnassa kävijät voisivat aina välillä olla yhdessä. Osallistujat heittelivät ideoita ja eniten innosti teemajuhlien järjestäminen. Eri päivien osallistujat valmistelevat teemaan liittyvää ohjelmaa, tarjoilua ja koristeluja. Koko porukan yhteiset juhlat ovat upeita yhteisiä tapahtumia, joita suunnitellaan innolla ja muistellaan kauan. Päivätoiminnassa lähtökohtana ovat osallistujien toiveet ja tarpeet. Avustajien ammattitaito ja se, että saa asian sanottua ja tulee kuulluksi ja kuunnelluksi luovat turvallisuutta. Toiminnassa ja tiloissa otetaan huomioon vammaisuudesta johtuvat erityisvaatimukset. Toiminta suunnitellaan niin, että kaikki voivat siihen turvallisesti osallistua. Avustusta saa tarpeen mukaan ja puhevammaiset saavat tarvitsemansa tulkkauksen. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja käyttäville turvataan mahdollisuus aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen kommunikointiin. Oman porukan kanssa voi mennä sellaisiinkin paikkoihin ja tapahtumiin, joihin yksin ei tule lähteneeksi. Omassa porukassa kuulutaan yhteisöön. Vertaisryhmässä voi olla oma itsensä ja yksilö eikä ole suuremman ryhmän, kuten CPvammaisten, edustaja. Vuorovaikutus on tasaveroista ja tasa-arvoisten ihmisten välistä. Yhteenkuuluvuutta lisää se, että vuorovaikutuksessa ei ole ensin ylitettävänä vammaisuuden mukanaan tuomia rasitteita, vaan vuorovaikutus on heti luontevaa ja yhdenvertaista. Järjestämällä erilaisia teemajuhlia sekä luomalla yhteisiä perinteitä vuotuisjuhlien ja merkkipäivien yms. viettämiseen, vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja ryhmän turvallisuutta. Yhteenkuuluvuutta lisää myös se, että mennään yhdessä tekemään samanlaisia asioita kuin muutkin saman ikäiset ihmiset tekevät: käydään kauppakeskuksissa, mennään televisio-ohjelmien studioyleisöksi, mennään markkinoille tai laskettelurinteeseen. Yhteenkuuluvuutta lisää myös se, että välillä järjestetään tapahtumia toisille: oma porukka on tehnyt tämän muille he eivät ole meikäläisiä, mutta voimme heikäläiset kutsua meikäläisten joukkoon. Kaapeli-tapahtuma on monena vuonna ollut iso tapahtuma, jonne päivätoiminnan väki on kutsunut myös kaikki muut pääkaupunkiseudun liikuntavammaiset osallistumaan. Samoin osallistujat ovat järjestäneet elokuvailtoja tai juhlia, joihin on kutsuttu vieraita. Päivätoiminnan lähtökohtana on päivätoiminnan osallistujien tarpeet. Toiminta rakentuu aikuisten ihmisten tarpeisiin mielekkäästä toiminnasta ja sosiaalisista suhteista. Sen lisäksi, että ihmiset harrastavat itsekseen erilaisia asioita, heillä on tarve myös toimia yhdessä, kuulua yhteisöön ja jakaa elämäänsä kuuluvia asioita ja osaamistaan toisten ihmisten kanssa sekä luoda yhdessä uutta. Suomen CP-liitto toimii siten, että jäsenet kokevat sen turvalliseksi toimintaympäristöksi. Tiedostaen jäsentensä tarpeet Suomen CP-liitto edistää heidän vuorovaikutustaan ja haluaan toimia yhdessä. Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 9

10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Päivätoiminnan osanottajat kirjasivat päivittäin niitä ongelmia, joita heillä oli kuljetuspalveluissa kaupungin siirryttyä uuteen matkakeskuspalveluun. Kokemukset kerättiin yhteen ja toimitettiin kaupungin kuljetuspalveluista vastaaville viranomaisille ja sosiaalilautakunnan jäsenille tiedoksi. Päivätoiminta ei tapahdu vain päivätoiminnan tiloissa Malmilla. Päivätoiminnasta osallistutaan toimintaan ja tapahtumiin, joihin muutkin aikuiset ihmiset osallistuvat: käydään taidenäyttelyissä, elokuvissa, urheilukilpailuissa ja ostoksilla. Päivätoimintaa toteutetaan niin laskettelukeskuksissa ja luontoretkillä kuin eri kaupunkeihin tutustuen. Menemällä ja tekemällä samoja asioita kuin muutkin ihmiset tekevät, vaikutetaan asenteisiin. Vammaisten henkilöiden näkyvyys, mukana olo ja toiminta poistavat sosiaalisia esteitä ja usein myös fyysisiin esteisiin joudutaan hakemaan ratkaisuja. Päivätoiminta järjestää kaikille avoimia tapahtumia, jolloin toiminta ei ole suunnattu vain vammaisille henkilöille tai päivätoiminnan vakinaisille osallistujille, vaan tapahtumissa on mukana monenlaisia ihmisiä: vammaisia ja vammattomia yhdessä tehden ja toimien. Päivätoiminnassa on mukana paljon opiskelijoita: heitä on työssäoppimisjaksoilla ja harjoittelemassa, keikkatyöntekijöinä ja tutustumiskäynneillä. Avoimuus mahdollistaa monenlaisten ihmisten osallistumisen, jolloin tietoisuus vammaisuudesta lisääntyy ja sillä on vaikutusta niin asenteisiin kuin vammaisten henkilöiden asemaan. Päivätoiminnan osallistujat kertovat myös niistä ongelmista, joita vammaisilla ihmisillä on arjessa liittyen palveluiden toimivuuteen ja mahdollisuuksiin tavanomaiseen elämään. Yhdessä kerätään ja välitetään tietoa vammaisten ihmisten elämään liittyvistä asioista päätöksentekijöille ja palvelujen tuottajille. Suomen CP-liitto vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon tavoitteenaan elinympäristöä, palveluja ja asenteita kehittämällä saavuttaa yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset elämisen ja osallistumisen mahdollisuudet. 6 Asuminen Henkilön on saatava itsenäisesti päättää asumistavastaan. Joku tarvitsee apua vain joissakin asioissa, toinen tarvitsee apua kaikissa toiminnoissa ympärivuorokauden. Asumispalvelu voidaan toteuttaa henkilökohtaisen avustajan tuella kotona, palveluasunnossa tai palvelutalossa. Itsemääräämisoikeus täytyy aina toteutua. Henkilökohtainen avustaja takaa seuraavia asioita oman elämän hallinnan henkilön päätäntävallan riippumattomuuden asioiden itsenäisen hoidon elämisen tason säilymisen asumismuodon valinnan Osallistujien keskeisiä käsitteitä hyvään päivätoimintaan 10 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

11 Itsemääräämisoikeus Eräs perusoikeuksistamme, jota on voitava toteuttaa riippumatta vammaisuuden laadusta ja asteesta, on toteutettava sekä osallistujien että henkilökunnan keskuudessa. Itsenäinen suoriutuminen Vammasta huolimatta on tärkeää, että voi tehdä rajoituksista huolimatta tavanomaisia asioita. Jokaiselle tulee eteen tilanteita, joista haluaa selvitä itsenäisesti. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan kuitenkin avustajia. Tässä tehtävässä on päivätoiminnan henkilökunta ratkaisevassa asemassa. Omatoimisuus Henkilön oman arvon tunnolle on tärkeää, että hän voi suoriutua päivittäisistä toiminnoista omatoimisesti. Omatoimisuus antaa motiivin selviytyä itsenäisesti ja vie itsetuntoa eteenpäin. Oppii olemaan itsensä voittaja vamman rajoituksista huolimatta. Päivätoiminta Päivätoiminta rikastuttaa arkielämää päivärutiineista. Siellä on tilaisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Toiminta antaa virikkeitä, jotka monipuolistavat arkea. Ajankohtaisista asioista keskustellaan ja saadaan uutta tietoa päivittäiseen elämään liittyvistä asioista. Toiminta päivätoiminnan ulkopuolisiin kohteisiin avartaa. Asian osaava henkilökunta tekee tämän kaiken mahdolliseksi. Vertaisryhmä Vertaisryhmän merkitys on siinä, että ryhmässä henkilö voi jakaa kokemuksiaan muiden kanssa, joilla on sama ongelma. Tästä on hyvänä esimerkkinä päivätoiminta. Voimme yhdessä käsitellä seikkoja, joiden ratkaisu hyödyttää meitä kaikkia. Vertaistuki Kun henkilö vammautuu tai omainen sairastuu, puuttuu tietotaito, miten elämää jatketaan. Mieleen nousee sellaisia kysymyksiä, jotka koskevat perusasioita jokapäiväisessä elämässä. Tässä nousee tärkeään asemaan vertaistuki. Se muodostuu henkilöistä, joilla on ennestään samat ongelmat ja jotka ovat jo ratkaisseet niitä. Tarpeen tullen jokaisen tulisi pyrkiä löytämään omalta kannalta sopiva tuki. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus Perustuslaki edellyttää ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisen. Jokaisen yksilön on tunnettava olevansa yhdenvertainen vammaisuudesta huolimatta. Yhteiskunnalta edellytetään puitteet sopiviksi esteettömään liikkumiseen ja asumiseen. Myös edellä esitetyt seikat edesauttavat yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Läpäisyperiaatteen mukaan asioita ei voi erottaa toisistaan, vaan niitä on käsiteltävä kokonaisuutena.perusturvallisuutta, keskinäistä spontaania vuorovaikutusta sekä vastuuntuntoa itsestä ja muista. Päivätoiminnan sisältö Osallistujat ja henkilökunta sekä suunnittelevat että toteuttavat yhdessä Suomen CPliiton päivätoiminnan. Toiminta on sisällöltään mielekästä ja toteutettu niin, että kaikki voivat siihen osallistua. Päivätoiminta sisältää niin kädentaitoja kuin seurapelejä, niin keskustelua ja karaokelaulua kuin improteatteria ja ruuan laittoa. Myös erilaiset retket, tutustumiskäynnit, elokuvat, asioinnit ja sosiaaliohjaus ovat osa päivätoimintaa. Päivätoiminta on ryhmätoimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteistoiminta. Päivätoiminnassa ei kaikkien tarvitse tehdä samoja asioita yhtä aikaa eikä ihmisten tarvitse väkisin tehdä asioita, joista he eivät pidä. Päivätoiminnassa yhtä arvokasta on se, että aktiivisesti tekee itse koko ajan jotain kuin se, että seuraa muiden tekemistä ja jutustelee toisten kanssa. Tärkeintä on osallistuminen: se, että on osa ryhmää. 7 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 11

12 8 9 Henkilökuntarakenne ja hallinto Suomen CP-liiton päivätoiminnan ylintä päätösvaltaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Päivätoiminnalla on hallituksen alaisena toimiva johtokunta, joka ohjaa päivätoimintaa hallituksen päätösten ja johtosäännön mukaisesti. Päivätoiminnalle on laadittu johtosääntö ja toimintaohje sekä henkilökunnalle toimenkuvat ja toimintaohjeet (liitteet). Hakeminen päivätoimintaa Osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin ja käsitellä päivätoimintaan ja palveluihin liittyviä asioita sekä saattaa niitä eteenpäin säännöllisesti järjestettävissä osallistujien kokouksissa. Päivätoiminnan osallistujat valitsee johtokunta. Osallistujat hakevat päivätoimintaan lähettämällä kirjallisen hakemuksen Suomen CP-liittoon. Vastaava ohjaaja yhdessä mahdollisen osallistujan kanssa kartoittaa palveluiden tarpeen. Yksilölliset maksusitoumusneuvottelut kunnan kanssa käy vastaava ohjaaja. Maksusitoumusanomukset allekirjoittaa toiminnanjohtaja. 10 Laadun valvonta ja toiminnan arvioiminen Suomen CP-liiton päivätoiminnan laadun tärkein kriteeri on osallistujien subjektiivinen kokemus. Päivätoiminnan laatua valvovat osallistujat, jotka säännöllisissä kokouksissa tuovat esiin päivätoimintaan liittyviä asioita. Kokouksessa jokaiselta osallistujalta kysytään mitä puutteita on, mitä kehitettävää on ja miten toimintaa voitaisiin kehittää vastaamaan hänen tarpeitaan. Myös työssäoppimisjaksoilla ja harjoittelemassa olevilta opiskelijoilta kysytään aina palautetta: mitä voisi tehdä toisin, mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Työntekijöiden palavereissa saadaan palautetta työntekijöiltä toiminnan kehittämiseksi. Päivätoiminnan johtosäännössä määritellään päivätoiminnan tehtävät. Päivätoiminnan johtokunta ja Suomen CP-liitto ry:n hallitus valvovat päivätoimintaa. Päivätoiminnan vastaava ohjaaja raportoi johtokunnalle saadusta palautteesta. Johtokunta päättää tai tekee ehdotuksia hallitukselle tarvittavista muutoksista toiminnassa. Toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista raportoidaan johtokunnalle ja hallitukselle. Vuosittain johtokunta esittää toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen hallitukselle. Henkilökunnalla on säännöllinen työnohjaus. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Osallistujia ja heidän lähihenkilöitään kuullaan. Palautetta saadaan osallistujilta kokouksissa sekä yksilöllisesti. 12 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

13 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Osallistujien niin halutessa yhteistyötä tehdään osallistujien omaisten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään työväenopiston ja vastaavien toimijoiden kanssa toiminnan järjestämisessä. Tärkeä sidosryhmä on oppilaitokset, joiden opiskelijoita on työssäoppimisjaksoilla päivätoiminnassa. Osallistujien kotikuntien kanssa tehdään yhteistyötä osallistujien tarvitsemien sopivien palvelujen ja tukitoimien järjestämisessä. Yhteistyötä tehdään myös muiden yhteisöjen kanssa päivätoiminnan ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Suomen CP-liiton aikuistoiminnan ja palveluasuntojen asukkaiden kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja toimintaa. 11 Liitteet Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 13

14 Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan johtosääntö Nimi ja omistaja Tarkoitus Asiakkaat Toiminta Hallinto Suomen CP-liitto ry, kotipaikka Helsinki, järjestää vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa Helsingin kaupungissa sijaitsevassa huoneistossa osoitteessa Malmin Kauppatie 26, Helsinki. Tavoitteena on toteuttaa ja kehittää vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa syntymästään tai lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisille henkilöille, joilla on palvelutarpeita useilla eri toimintakyvyn alueilla yhtä aikaa. Kyseessä on vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) 8 :n mukainen muu toiminta, jota kunta hankkii sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta annetun lain (733/92) 4 :n mukaisesti yksityiseltä palvelujen tuottajalta maksamalla korvauksen toteutetusta päivätoiminnasta maksusitoumuksella. Palvelujen piiriin voidaan ottaa täysi-ikäisiä liikuntavammaisia henkilöitä, jotka eivät ole jatkuvan hoidon, huollon tai valvonnan tarpeessa. Päivätoiminta tarjoaa mielekästä toimintaa ja tekemistä, joka suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Toiminta tukee osallistujien aktiivisuutta ja aikuisuutta. Päivätoiminnassa annetaan päivätoiminnan aikana avustaminen päivittäisissä toimissa sekä puhevammaisten tulkkaus päivätoimintaan liittyvissä tilanteissa. Henkilökohtaisia avustajia tai puhevammaisten tulkkeja päivätoiminnassa ei ole. Päivätoiminnan ylintä päätäntävaltaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Päivätoiminnalle on nimetty hallituksen alaisena toimiva johtokunta, joka ohjaa kyseistä palvelutoimintaa hallituksen päätösten ja johtosäännön mukaisesti. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään 6 jäsentä ja se asetetaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi johtokunnan jäsentä sitä puheenjohtajalta vaatii. 14 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

15 Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilövaaleissa arpa. Johtokunnan kokouksessa vastaava ohjaaja esittelee asiat ja toimii sihteerinä. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. Johtokunnan tehtävänä on: 1. tehdä Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle ehdotuksia päivätoiminnan toiminnan ja talouden kehittämiseksi, 2. valmistella vuosittain päivätoiminnan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle, 3. päättää päivätoiminnan vastaavaa ohjaajaa lukuun ottamatta päivätoiminnan vakinaisen henkilökunnan palvelukseen ottamisesta ja irtisanomisesta, 4. päättää henkilökunnan vuosilomista, 5. valvoa, että taloutta hoidetaan hyväksytyn talousarvion sekä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti, 6. huolehtia, että käytössä olevia tiloja ja irtainta omaisuutta hoidetaan huolella ja 7. suorittaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät. Henkilökunta ja sen tehtävät Päivätoiminnan henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja, ohjaaja ja riittävä määrä vammaisavustajia. Työntekijöiden tehtävät määritellään kirjallisesti tehdyissä toimenkuvissa ja Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan toteuttamisesta laaditussa toimintaohjeessa. Hyväksytty Suomen CP-liitto ry:n hallituksen kokouksessa Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 15

16 Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan toimintaohje 1. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet Suomen CP-liitto ry:n tarkoituksena on toteuttaa ja kehittää vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisten päivätoimintaa syntymästään tai lapsuudestaan neurologisista syistä fyysisesti vaikeavammaisille henkilöille, joilla on palvelutarpeita useilla eri toimintakyvyn alueilla yhtä aikaa. Tavoitteena on tarjota aikuisten ihmisten mielekästä toimintaa niille vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät opiskele tai ole työelämässä. Tavoitteena on tukea sitä, että vaikeavammainen voisi olla oman elämänsä suhteen itsenäinen ja aktiivinen yhteiskunnan toimintoihin osallistuva ihminen. Päivätoiminnan yhteydessä annetaan päivätoimintaan ja kommunikointiin liittyvät välttämättömät avustajapalvelut. 2. Organisointi Päivätoiminnan toimintaa ylläpitää Suomen CP-liitto ry. Päivätoiminnan ylintä päätäntävaltaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Hallituksen alaisuudessa toimii johtokunta, joka ohjaa yksikön toimintaa hallituksen päätösten ja johtosäännön mukaan. Johtokunnan tehtävät on määritelty tarkemmin johtosäännössä. Päivätoiminnan hallinnollisia ja lähiesimiestehtäviä sekä muita tarvittavia tehtäviä hoitaa vastaava ohjaaja, jonka lähiesimies on palvelupäällikkö. Päivätoiminnan toiminnan suunnittelua ja organisointia hoitaa ohjaaja. Osallistujien avustamista varten päivätoiminnassa toimii tarvittava määrä vammaisavustajia. Liitteenä on vastaavan ohjaajan, ohjaajan ja vammaisavustajien toimenkuvat ja toimintaohjeet. 3. Henkilökunnan rekrytointi Suomen CP-liitto ry:n hallitus valitsee päivätoiminnan vastaavan ohjaajan. Päivätoiminnan johtokunta valitsee vakinaiset vammaisavustajat sekä vastaavan ohjaajan pitkäaikaiset sijaiset (yli 6 kk). Palvelupäällikkö valitsee vammaisavustajien yli 6 kk:n sijaiset ja vastaavan ohjaajan alle 6 kk:n sijaiset. Vastaava ohjaaja esittelee palvelupäällikölle miten on järjestänyt alle 6 kk:n sijaisuuksien hoitamisen. Lyhytaikaiset keikkatyöntekijät valitsee vastaava ohjaaja. Johtokunnalle annetaan selvitys yli puolen vuoden sijaisuuksista, jotka tiedetään ennakolta. Tällaisia ovat äitiysloma-, ja vanhempainlomasijaisuudet sekä vuorottelu- ja opintovapaat. Vuosilomien järjestämisestä annetaan johtokunnalle selvitys. Kuukauden ja sitä lyhyemmät työsopimukset voi allekirjoittaa vastaava ohjaaja. Tätä pidemmät työsopimukset allekirjoittaa palvelupäällikkö. Sopimuksia tehdään kolme kappaletta, yksi työntekijälle, yksi palveluyksikköön ja yksi palkkasihteerille. Vastaava ohjaaja voi myöntää 14 vuorokauden ja sitä lyhyemmät palkattomat vapaat. Tästä ylimenevät palkattomat vapaat myöntää toiminnanjohtaja. 4. Päivätoimintaan hakeminen ja valitseminen Osallistujat valitsee johtokunta. Osallistujat hakevat päivätoimintaan lähettämällä kirjallisen hakemuksen Suomen CP-liittoon. Vastaava ohjaaja yhdessä mahdollisen osallistujan kanssa kartoittaa palveluiden tarpeen. Yksilölliset maksusitoumusneuvottelut kunnan kanssa käy vastaava ohjaaja. Maksusitoumusanomukset allekirjoittaa toiminnanjohtaja. 16 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

17 Osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin ja käsitellä päivätoimintaan ja palveluihin liittyviä asioita sekä saattaa niitä eteenpäin säännöllisesti järjestettävissä osallistujien kokouksissa. 5. TALOUS Päivätoiminnasta peritään palvelumaksu osallistujien kotikuntien tekemien maksusitoumuspäätösten mukaisesti. Varsinaista hoitomaksua ei ole. Palvelumaksu koostuu henkilökunnan palkoista, kiinteistöön liittyvistä kuluista sekä toiminnallisista kuluista. Palvelukorvauksen suuruus perustuu toiminnasta laadittuun ja hallituksen hyväksymään talousarvioon. Palvelukorvaus tarkistetaan vuosittain. Osallistujat maksavat itse ateriansa. LIITTEET Vastaavan ohjaajan toimenkuva ja toimintaohje Ohjaajan toimenkuva ja toimintaohje Vammaisavustajan toimenkuva ja toimintaohje Hyväksytty Suomen CP-liiton hallituksen kokouksessa Henkilökunnan toimenkuvat ja toimintaohjeet Päivätoiminnan vastaavan ohjaajan toimenkuva Hallinnolliset ja esimiestehtävät Päivätoiminnassa toteutettavan toimintakokonaisuuden hallinta, kehittäminen ja organisointi Päivätoiminnan asiakkaiden tukeminen, neuvonta ja sosiaaliohjaus heidän erilaisissa elämäntilanteissaan Muut Suomen CP-liiton määräämät tehtävät Päivätoiminnan ohjaajan toimenkuva Päivätoiminnan sisällöstä ja käytännöstä vastaaminen Asiakkaiden osallistumismahdollisuuksista huolehtiminen sekä asiakkaiden aktivointi ja ohjaus toiminnassa Asiakkaiden avustaminen ja puhetulkkina toimiminen tarpeen mukaan Muut työnantajan määräämät tehtävät Vammaisavustajan toimenkuva Vammaisen henkilön avustaminen päivittäisissä toimissa Avustaminen kodin hoidossa, ruuan valmistuksessa ja vaatehuollossa Avustaminen asioinnissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla Puhevammaisen henkilön tulkkina toimiminen Muut työnantajan määrittelemät tehtävät Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje 17

18 Vammaisavustajan toimintaohje Luoda turvallinen ilmapiiri osallistujille Fyysinen avustaminen / tulkkaus päivätoimintaan liittyvissä toiminnoissa asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti Ohjaus, neuvonta, tukeminen Kysyminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen arjen tilanteissa Vastuun ottaminen omasta työstä Aikuisen ihmisen vastuu myös asiakkaiden selviytymisestä odottamattomissa tai muuten vaikeissa tilanteissa Asiakkaan puolustaminen ristiriitatilanteissa Kokonaisuuksien hahmottaminen Arjen sujumisen varmistaminen Juttelu ja sponttaani toiminta asiakkaiden kanssa Yhdessä tekeminen Asiakkaan optimaalisen autonomian mahdollistaminen kaikissa tilanteissa Asiakkaan lähiyhteisön kuunteleminen, kuuleminen ja kunnioittaminen Ehdoton tietosuoja asiakkaiden asioissa Avustamisen käytännön kulmakivet Turvallinen ilmapiiri Ohjaus, neuvonta, tukeminen Kysyminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen arjen tilanteissa Vastuu omasta työstä Aikuisen ihmisen vastuu myös asiakkaista Kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden selittäminen asiakkaalle Arjen sujumisen varmistaminen Keskustelu asiakkaan / asiakkaiden kanssa Yhdessä tekeminen Asiakkaan optimaalisen autonomian mahdollistaminen Lähiyhteisön kuunteleminen ja kunnioittaminen Asiakkaan puolustaminen ristiriitatilanteissa Tietosuoja 18 Suomen CP-liiton päivätoiminnan laatuohje

19 SUOMEN CP-LIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT: Keskustoimisto: Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Sari Laiho Malmin kauppatie Helsinki Puh. (09) Sähköposti:

20 Suomen CP-liiton päivätoiminta pähkinänkuoressa Mielekästä aikuisten toimintaa Sosiaalista toimintakykyä ylläpitävää ja tukevaa Sosiaalisia suhteita ja sosiaalista vaihtoa mahdollistavaa Osallistujan elämäntilanteen, tarpeet ja toimintakyvyn huomioon ottavaa Vammaispalvelulain mukaista toimintaa SUOMEN CP-LIITTO RY Malmin kauppatie HELSINKI Puh. (09) Ulkoasu ja taitto: ROKdesign Paino: Multiprint Oy, Helsinki 2009