Tulevaisuuden tekijöiden. haasteet TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE

Transkriptio

1 Tulevaisuuden tekijöiden haasteet TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE

2 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE BYROKRATIAN, POLITIIKAN JA BUSINEKSEN KOLMIYHTEISÖ HALLITSEE POLIITTISEN OPTIMISMIN PILVI MAAILMA EI OLE MATALA, EI SYVÄ, EI KORKEA, EI SANA, EI LUKU.. ME PALAAMME ALKUUMME TAKAISIN. MENNEISYYS ON EDESSÄ KOSKA SEN NÄEMME, TULEVAISUUS JÄÄ SELKÄMME TAAKSE, EI TAASKAAN UUTTA, MIKSI PITÄISI.. KAIKKI HALUAVAT LÄHTEÄ MUTTA KUKAAN EI LIIKAHDA. MAAPALLO KRIISIEN PURISTUKSESSA MARKKU PÄÄSKYNEN (VASTAAVUUKSIA): SYNTYMÄ JA KUOLEMA, ONNETTOMUUS JA SIUNAUS, VOITTO JA HÄPEÄ, PYSYVYYS JA RAPPIO, IHMISSUVUN KOHTALO JOKA ON KAIKKIVOIPAISTEN KOLMEVUOTIAAN LAPSEN TASOLLA OLEVIEN JUMALTEN KÄSISSÄ. MITÄÄN EI OLE TEKEILLÄ, KAIKKI ON JO TEHTY JA SE VALLITSEE. TAIVAAN JA MAAN, IHMISTEN JA JUMALTEN NELIYHTEYS, RUNOUDEN JA VUOSITUHANSIEN TAKAISEN TEKNOLOGIAN LIITTO SEKIN.

3 Tarkoitukset eivät ole sitä mitä helposti tulee ajatelleeksi: torinaluspysäköinti ei ole autoja varten, kävelykadut eivät ole kuntoilua varten, suihkulähde ei ole uimista varten, kadut ovat myös poikittaista liikennettä varten, puistot eivät ole vihreän värin vuoksi, monumentit eivät ole henkilön habituksen muistamista varten! Tulevaisuuteen ei TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE uskalleta katsoa Liikennevälineet Asumisympäristö lähi Kuntoiluympäristö Reitit Keskustamaailmat Ostarimaailmat Älymaailma unohtaa Päämäärä: Moniasuminen Pääkeino: Vapaa-aikatyö kolmas ikä henki Prosessin tekijät: Perheyhteisö Menneisyys halutaan Kansa kurkistaa: Kansa vaikuttaa: kaupunki, elämä, energia, kulttuuri, elinvoima, monipuolisuus, moniäänisyys, uudet merkitykset julkiset tilat, aineeton perintö tilassa, tilan markkinatalous, hallinto ja politiikka informaatio, media politiikka, seurat, yhteisöt, yhdistykset

4 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Suunnittelijat suunnittelevat - tekniikka toteuttaa Mutta unelmoimmeko yhdessä? voimmeko unelmoida yhdessä? onko meille varattu aikaa siihen? haluammeko unelmoida yhdessä? onko meillä tarvetta unelmoida yhdessä? onko unelma aivan väärä sana? Unelmoida mitä? 1967 Lappeenranta 1990 Mikkeli 2000 Lappeenranta 2013 Jyväskylä Yhteisen ympäristömme kehittämistä, jonka laatu antaa kansalaisille ruumiin ja sielun hyvinvointia ja vähentää pahoinvointina

5 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Haasteina jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri Työelämän suurimpana haasteena Suomessa ovat tällä hetkellä jäykät rakenteet ja toisaalta teollisen ajan linjatuotantoon perustuva työkulttuuri niilläkin aloilla, joissa työ on jo purskeista, monimuotoista ja kaikkea muuta kuin suoraviivaista. "Perkeleellä on tieto ihmisen hengestä, lähteekö se ylöspäin vain putoaako se maahan", pohtii entinen suuri rakentaja, kaupungin rakentaja, ihmisen talojen rakentaja, herrojen palatsien rakentaja ja Herran temppelin rakentaja Salomon. Ja sitten hän sanoo: Siis minä näen, ettei mikään ylitä sitä, että ihminen iloitsee työstään, sillä tämä on hänen osuutensa. Kukaan ei pysty saattamaan häntä takaisin näkemään sitä mitä sen jälkeen on tapahtunut. Eli siitä jää se, että olimme iloisia kun teimme työtä.

6 Asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänä Asiantuntijat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7, yhdyskuntateknisille järjestelmille 8- sekä toimialan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tarkastelusta, ja suunnan nähtiin olevan yhä huonompaan päin Rakennusten korjausvelka on arvioitu miljardiksi euroksi, liikenneverkostojen 2,5 miljardiksi euroksi ja yhdyskuntateknisten järjestelmien samoin 2,5 miljardiksi euroksi. Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan tasolla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. EMME OLE TÄSTÄ ILOISIA Se yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen.

7 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE MUTTA TÄSTÄ VOISIMME HIEMAN OLLAKIN

8 ILMIÖMÄINEN MUUTOS JA KUUMAT PERUNAT PIKKUKAUPUNKI-ILMIÖ ASUMISILMIÖ AUTOILMIÖ LOGISTIIKKAILMIÖ SYNTYVYYSILMIÖ MONIKULTTUURI-ILMIÖ KAUPPAILMIÖ KOLMASIKÄ ILMIÖ ENERGIAILMIÖ PERHEPOLITIIKKAILMIÖ INFRAILMIÖ INKREMENTALISMI-ILMIÖ Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin. Pentti Murole: Infra-alan kuumat perunat, 2012

9 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Rakennustuotannon kokonaisarvo on noin 40 mrd, josta infrarakentamisen osuus on 20 % (8 mrd ). Infran tuotannon arvosta 2/3 on uudisrakentamista ja 1/3 kunnossapitoa ja hoitoa. Talonrakentamiseen liittyvä maa- ja pohjarakentamisen sekä ylläpidon arvo on ehkä 2 mrd. Koillisväylä ja Shtokmann Lapin radat ja kaivokset Tunneli Tallinnaan Panostus raiteisiin Melu,ilma ja liikenneturvallisuus Uudet teknologiat Revoluutio Hallintobyrokratia ja hankinnat Liikenteen työnjako Älykäs liikenne Kehärata ja Länsimetro Pisara ja Lentorata Kunnossapito ja hoito Verotuksen ja joukkoliikenneinvestointien yhdistelmä TIENPIDON RAHOITUSTARVE, AUTO- JA TIEFORUM 2012 Pentti Murole: Infra-alan kuumat perunat, 2012

10 Koillisväylä ja Shtokmann5 Pentti Murole: Infra-alan kuumat perunat, 2012

11 Pentti Murole: Infra-alan kuumat perunat, 2012 Lapin radat ja kaivokset 5/2 Pietari, Ust- Luga ja Primorsk aikovat välittää 100 miljoonaa tonnia tavaraa, saman suuruinen olisi Murmansk, Narvikiin voisi olla tarjolla 50 milj. tonnia. Mitä tapahtuu Suomessa? Ruotsin Malmbanan on jo nyt ylikuormitettu! 1200

12 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Tunneli Tallinnaan 5/1

13 TULEVAISUUDEN HAASTEET Panostus SKTY raiteisiin 5/ P.MUROLE Pääkaupunkiseudun raideliikenneinvestoinnit edellyttävät runsaan 200 miljoonan euron vuosipanostusta. Se on nyt tuolla tasolla. Pysyykö? Jos ei pysy Pisara ja Lentorata jäävät tekemättä puhumattakaan pikaraitioteistä. Pisara, Kehärata ja Länsimetro maksavat kukin vajaan 1 M.

14 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Melu,ilma ja liikenneturvallisuus 1/5

15 Uudet teknologiat 1/5 MUUTOKSET LIIKENNEKÄYTTÄYTYMISESSÄ CO2 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE PARANTUNUT AJONEUVOTEKNIIKKA UUDET POLTTOAINEET, BIO-, SÄHKÖ JA VETY

16 ELINVOIMAA GLOBALITEETISTA!?! 25% SCHWEITZ LATVIA ESTLAND ÖSTERRIKE IRLAND SVERIGE TYSKLAND FRANKRIKE HOLLAND BRITANNIEN SPANIEN SLOVENIA KREKLAND NORGE PORTUGAI GANMARK BELGIEN LIETTUA ITALIA TSECK MALTA UMGARN FINLAND SLOVAKIA PÅLAND Suomi on yksi vähiten monikulttuurinen maa Euroopassa,siitä on hyvä alkaa! TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE

17 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE NORJA UNKARI SLOVAKIA TANSKA KYPROS RUOTSI RANSKA PORTUGALI IRLANTI PUOLA ITÄVALTA SUOMI LUXEMBURG BELGIA KREIKKA TSEKKI ISLANTI LIETTUA VIRO ITALIA LATVIA BRITANNIA ESPANJA HOLLANTI OMAKOTI RIVI PIENKERROS KERROS ASUMISEN MUUTOS, ONKO SE HAASTE MITEN PIAN HALUTTU MUUTOS SAADAAN AIKAISEKSI, MIKÄ ON HALUTTU MUUTOS?

18 SVERIGE FINLAND TYSKLAND DANMARK HOLLAND BELGIEN ESTLAND ÖSTERRIKE FRANKRIKE TSECK REBUBLIK LÄTTLAND LUXEMBURG UNGARN SLOVAKIEN ITALIA PÄLAND LATVIA SLOVENIA IRLAND KREKLAND SPANIEN PORTUGAL KYPROS MALTA 25% 50% TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Yhden hengen perheitä, MIKÄ ON YHDEN HENGEN PERHE, sinkut vai vanhukset, millaisia asunto-ohjelmia teemme??

19 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE ELECTRIC CARS Investointitavoite 100 M /a

20 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE SÄHKÖAUTOT Investointitavoite 100 M /a

21 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE EL-BILAR Investointitavoite 100 M /a

22 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE SÄHKÖAUTOT Investointitavoite 100 M /a

23 Revoluutio 1/2 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Selonteon tärkeisiin tehtäviin kuuluu viedä hallitusohjelman paaluttama uusi liikennepolitiikka käytäntöön. Tätä käytäntöä tulevat olemaan mm. poliittisten päätösten painopisteen siirtäminen toimenpiteiden valinnasta palvelutason määrittelyyn, vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusarvioinnin kehittäminen, hankintamenettelyjen uudistaminen, yritysvetoiset kehittämisohjelmat ja johtamisen kehittäminen. NÄIN AJATELLAAN ASIOIDEN TÄRKEYDESTÄ TAI USEIMMITEN ONGELMISTA HANKINTAMENETTELY/SOPIMUSRIIDAT LIIKENTEEN TYÖNJAKO, LIIKENNEPOLITIIKKA, REVOLUUTIO KOUILUTUS/OSAAMINEN/INNOVAATIO-VAJE ÄLYLIIKENNE JA UUDET TEKNOLOGIAT LAATU JA RESURSSIT, SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN MENETELMÄKEHITYKSEN VAJE VEROTUS/RAHOITUS/HARMAA TALOUS JÄRJJESTELMIEN YLLÄPITO JA HOITO KANSAINVÄLISYYS SUURINVESTOINNIT

24 Hallintobyrokratia BUSINESS ja hankinnat 1/5 Pentti Murole: Infra-alan kuumat perunat, 2012

25 Liikenteen työnjako 1/3 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Liikenneinfrastruktuurin pääomaarvo Mrd Lentokentät Satamat Vesitiet Metro ja ratikka Rautatiet Yksityiset tiet Kadut ja taajamatiet Yleiset tiet Kotimaan liikenteen operointikustannukset Mrd per a Kotimaan henkilöliikennesuorite Mrd. km per a RANNIKKOLIIKENNE KOTIMAAN LENTO RAUTATIET TAVARA RAUTATIET HENKILÖ MPMO LA KA PA TAKSI HA metrolla, ratikalla kävellen, pyörällä ka, pa mopo, mp lento taksi linja-auto juna henkilöauto

26 CO2 ton/vuosi/asukas 2,00 Nurmi-Sorilan asukkaiden CO2-päästöt ton/vuosi/asukas ,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 Tässä mennään Tässä tavoite Jos nykyisyys Suuri muutos 0,60 0,40 0,20 0, "Kuten nyt" CO2 päästöt per asukas ja vuosi "Tavoite" CO2 päästöt per asukas ja vuosi "Muutos" CO2 päästöt per asukas ja vuosi "Vertailu 1990" CO2 päästöt per asukas ja vuosi Tavaraliikenne 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,17 0,14 0,1 0,2 0,17 0,14 0,1 0,4 0,35 0,3 0,25 Sähkökärryt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,02 0,02 0,02 0,02 0,06 0,06 0,06 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 Ka ja pa 0,08 0,08 0,08 0,08 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,08 0,08 0,08 0,08 Mopot ja mpt 0,04 0,04 0,04 0,04 0,03 0,03 0,03 0,03 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 Bussiliikenne 0,03 0,03 0,02 0,02 0,07 0,06 0,06 0,05 0,08 0,07 0,06 0,06 0,03 0,03 0,02 0,02 ÄLYKORTTI SÄHKÖAUTOT 0,00 0,02 0,03 0,03 0,00 0,01 0,02 0,02 0,00 0,00 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 SÄHKÖAUTOT 0,00 0,03 0,06 0,08 0,00 0,02 0,04 0,06 0,00 0,01 0,01 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 HYBRIDIAUTOT 0,05 0,10 0,14 0,14 0,04 0,07 0,10 0,10 0,01 0,02 0,03 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 TAVALLISET AUTOT 0,79 0,50 0,29 0,20 0,55 0,35 0,20 0,14 0,17 0,11 0,06 0,04 1,25 1,25 1,25 1,25

27 Hyötyu-kustannussuhde Älykäs liikenne, Tuossa täytyy olla paljon älyä versus älykkäät autoilijat 2/4 Risto Kulmalan (VTT) arvio älykkään liikenteen sovellusten hyöty-kustannussuhteista Muuttuvat nopeusrajoitukset Ajantasainen liikennetiedotus RDS-TMS-ajantasainen häiriötiedotus Automaattinen hätäpuhelu ecall Automaattinnen nopeusvalvonta Matka-ajan näyttötaulut Automaattinen bussikaistojen valvonta Liikenneverkon ohjaus liikennevaloilla Joukkoliikkenteen liikennevaloetuudet Ajantasainen joukkoliikennetieto Joukkoliikenteen reittiopas Kevyen liikenteen reittiopas Kutsujoukkoliikenne PortNet meriliikenteen informaatiojärjestelmä Rautatieliikenteen hallinta Alempi arvo Ylempi arvo tai todennäköinen

28 Suomen kehitysapu M Anteeksiannet tu Humanitäärin en Monenvälinen Kahdenväline n &TA Olemmeko mukana globaalin urbanisoitumisen haasteessa? Miten? Maailman slummit kasvavat. Kaupungeissa asuu 50 % maailman väestöstä, slummeissa pian 20 %.

29 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Spengler sanoo, että joukko suuria, ylihenkilöllisiä yksilöitä, jättiläismittaisia henkisiä yhteyksiä joita me nimitämme kulttuureiksi luo maailmanhistorian. Nämä suuret historialliset persoonallisuudet ovat jotakin mitä ihmisyys ei ole: rakenteeltaan keskenään sopusointuisia, elimellisiä kokonaisuuksia. Kulttuurit ovat sieluyhteyksiä, jotka syntyvät tarkoin rajatussa maakunnassa, mihin ne ovat sidotut, siis paikallisuudessa, samoin kuin aika rajoittaa ja sitoo niiden olemassaolon. Ne ovat elimistöjä, olemukseltaan läheistä sukua kasveille ja niiden elämänkulussa pitävät paikkansa yleiset biologiset lait, jotka sanelevat kehitysastejakson ankarasti määrätyssä järjestyksessä: kasvu, kukoistus, kuihtuminen ja kuolema.

30 IHANNELÄHIÖT HAHMOTTUVAT, OLI SYNTYMÄSSÄ TIETTY ESIKAUPUNKILAISEN TYYPPI, NÄIN SANOI UUSI SUOMI luvun tulevaisuuden haasteet Hötorget Tukholma 1955 Maunula Helsingin yleiskaava 1960 Lindegern Kråkström 1954

31 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE 50-luvun tulevaisuuden haasteet 959 Pentin iplomityö 1957 Olli Kivisen keuhkomalli Alvar Aalto 1960

32 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE Traffic in Towns 1963 Vantaan yleiskaava H 67 Alvaria vastaan 60-luvun tulevaisuuden haasteet Lappeenranta 1965 Autopaikkatoimi kunta 1964

33 KOIVUKYLÄ HAAVE JA TODELLISUUS 1967 Koivukylää suunniteltaessa tehtiin paljon soveltavaa perustutkimusta. Eräs asia, joka ei ollut mitenkään esillä,oli kulttuurinen muutos. Koivukylän kerrostalojen keskellä sijaitsevassa Rautkallion päiväkodissa eletään aivan erilaisessa tilanteessa kuin monessa paikassa muualla. Päiväkodissa on 70 lasta, joista vähemmistö on uskonnoltaan luterilaisia ja äidinkieleltään suomalaisia. Lapsia on 12 maasta.

34 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE 70-luvun tulevaisuuden haasteet 1969 Kompakti kaupunki on kontaktikaupunki

35 SKTY 2013

36

37 ILASKIVI luvun tulevaisuuden haasteet KAUPPAKATU JYVÄSKYLÄSSÄ Pietarsaari 1989 Pasilan kaksoistornit Safat Sq. Kuwait 1986

38 90-luvun tulevaisuuden haasteet

39 Libya, Jufrah Administration ARY , minun haasteeni siirtyivät hiekalle Libya, Sirt Great Congress Hall

40 00-luvun tulevaisuuden haasteet TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE

41 MIKKELIN SATAMALAHTI 2009 JA UUTELAN KANAVA VUOSAARESSA TIKKURILANKOSKKEN VALAISTUUSSUUNNITELMA 2001 Olemme vastanneet ALEKSANTERINKATU 2003 suureen henkiseen MARJA/KEHÄRATA SIBELIUSMONUMENTIN 2003 VALAISTUS haasteeseen GREATER HELSINKI VISION KILPAILUN 1. PALKINTO 2006 kaupunkiympäristön parantamisessa! AMMAN, JORDAN 2006

42 YLISTO 1990 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE 2000 RAO II 2001 CRUSELLI 2002 DANAG 2007 Siltainsinöörit ovat yltäneet kansainvälisiin huippusuorituksiin

43 TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE 10-luvun tulevaisuuden haasteet Rantarakentaminen ja uusi liikkuminen

44 10-luvun tulevaisuuden haasteet EKOLOGINEN PELOTTELU ON HÖMPÖTYSTÄ KASVIHUONEILMIÖ EI TULE NOSTAMAAN VEDEN PINTAA SUOMENLAHDELLA ILMASTO LÄMPENEMINEN ON MEILLE ETU AINOA TODELLINEN ONGELMA ON globaali VÄESTÖNKASVU Ekosysteemien romahtamisen abstraktit mallit antavat meille mahdollisuuden ajatella jotain sellaista mitä emme voi kuvitella.

45 Integroituvat infra-systeemit eivät kuljeta mukanaan tilojen arkkitehtuuria. Maanalainen maailma hajoaa käsistä. Kuva Arkkitehtilehdestä 5/1976 (Pena) Maanalaisen maailmat ARY 2013

46 SKTY 2013 Finlandiaparkin rampista ajetaan keskustatunnelin liittymään Keskustatunnelin Kaisaniemen liittymä kytketään huoltotunnelin jatkeeseeni Elielin rampista ajetaan uuteen yhdystunneliin, joka myöhemmin voidaan viedä Erottajalle asti. Tunneli yhdistää Keskustatunnelin, Forumin, Stockan parkin ja keskustan huoltotunnelin. Yhteys keskustatunnelista Mechelininkadulle. Tähän yhteyteen voidaan kytkeä Töölön tunneli Ruoholahden silta korvataan Mechelininkadun alittavalla tunnelilla Suunnittelun disintegraatio on suuri haasteemme, sen ongelmat näkyvät pahiten maanalaisissa

47 From separate systems to a SKTY 2013 Funding competition between systems roaming world by Sampo Hietanen Multimodality Total management present Roaming systems Service providers timeline Where is EU wide public transport roaming? timeline

48 Ihmisten yhteisöllisyys ja toiminta on tullut osaksi suunnitteluproses sia Kansalaiset aistivat hyvänsuunnittelun tulokset elinympäristössä Tietomallipohjainen suunnittelu Infrassakin on päivän sana Ekotehokkuus ja esim. vihreäkaupunki ajattelu vahvistuu Investointien rahoitus tiemaksujen avulla Uudistuva suunnittelu: siirtyminen väyläsuunnittelusta käyttäjälähtöiseen ja poikkitieteelliseen ratkaisujen luomiseen Tietoliikenteen merkitys muun liikenteen vähentämiseksi Uuden liikennepolitiikan jalkautus Ajoneuvojen turva-, ympäristö-, mukavuus ym. tekniikka ja liikenneinfran äly kehittyvät Hankintamenettelyt tukemaan osaamista ja innovointia Digitalisoituminen muuttaa palvelutarjonnan myös liikenteessä muutamassa vuodessa, mutta sitä ei vieläkään oikein tajuta. Joukkoliikenne, puhetta vai kunnon satsausta joukkoihin? HALLINTO Livi myy revolutiota valmiina menestystarinana? Luovutaanko kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtavien onnettomuuksien vähentämistavoitteesta? Rakentamisen laatu: satsaamalla hyvään suunnitteluun myös rakentamisen laatu paranisi. Uuden liikennepolitiikan soveltaminen käytännön hankkeissa? Uuden teknologian ja menetelmien käyttöönotto äärimmäisen hidasta - koskee sekä tilaajia, urakoitsijoita että suunnittelijoita Tuotantomallit (esim. tilaajatuottaja- tai liikelaitos): järkevää, tehokasta ja taloudellista mallia ei ole löytynyt Konsulttisuunittelun ainainen resurssipula, mikä heijastuu tilaajalle aikataulu- ja laatuongelmina - hyviä uusia projektipäälliköitä tai pääsuunnittelijoita ei ole kuntatekniikan saralla ilmennyt lähes 10 vuoteen Liikennevirasto ja ELY:t ovat organisaationsa syöverin koloissa piileskelemässä Aalto-yliopiston tielabran pysähtyneisyyden tila Miten käy väyläarkkitehtuu rille? Unohtuuko se kokonaan, kun standardia ja toimenpiteitä karsitaan? Osaavan työvoiman saatavuus (väyläsuunnittelija, työnjohto, putkiasentajat tms.) kontra suurten ikäluokkien eläköityminen Infran laatua ei enää arvosteta eikä se kiinnosta kovin monia. Luullaan kai että aina vain niukemmilla varoilla pärjätään ilman että kukaan huomaa mitään. + - Koulutus ja osaamisen kehittäminen, nuorten saaminen alalle, tietotason ajan tasalla pitäminen työelämässä; missä kouluttaudutaan? Maankäytön ja liikennesuunnittelun kytkentä Sähkön yleistyminen käyttövoimana Kaupunkiliikenteen liikennepolitiikka, yhteistyö ja resurssit? Liikenneturvallisuus, automaattinen valvonta, oikeasti vai leikisti? Jalankulun ja pyöräilyn tason olennainen nosto Alan oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen tavalla tai toisella Vähemmällä enemmän - periaate, onko kestävä pitkällä tähtäimellä? Korjausvelka = tiedetäänkö mitä omistetaan ja missä kunnossa se on? TEKEMINEN Aika menee valtaosin aivan muuhun kuin Linja-autoalan siihen, minkä vuoksi vapautuminen ja virastot ovat olemassa. keskisuurten Liikennejärjestelmän kaupunkien tuleva tilasta tai liikenteen kehittämisestä ei olla kilpailuttaminen enää huolissaan, mutta omasta toimenkuvasta Olemassa olevan kylläkin verkoston ylläpito Lisätöiden laskutus:, isommista lisäkustannuksista sopiminen vs. kaikkien riitojen vieminen oikeuteen Rakennuttajaosaamisen kapeus Näköalattomuuden uhka Liikennemuotojen rooli, vastakkainasettelun ideologia ei aina kovin älyllinen ja looginen Epärealistiset hankehaihattelut Monopolit uhkaavat, eräillä aloilla mm. päällystystyöt ja kunnossapito urakkakilpailu todella kapeilla hartioilla, ainoastaan 1-2 todellista tarjoajaa Suunnittelun alihinnoittelu Alustavat kustannusarviot ylitetään aina reippaasti Hankintaosaami nen: Halvimmalla hinnalla ostetaan vähiten osaamista. Harmaa talous

49 KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄ ARVOKAS ELÄMÄ pelkkä täsmentämätön talouskasvu ei kuitenkaan enää riitä päämääräksi, yksinkertaisesti jo siksi että se on tullut ekologisesti mahdottomaksi ja lisäksi sen suhde hyvinvoinnin lisääntymiseen on epäselvä (sama koskee bruttokansantuotetta kehityksen mittarina, sillä myös hyvinvointia vähentävä ja ekologisesti tuhoava tuotanto lasketaan bkt:n kasvuna). Sinisen kirjan TOP 10 ja Bottom 10 HYVINVOINTI- TALOUS- EKOLOGIA INNOVAATIO VEROT- ONNELLISUUS VERKOSTO- TERVEYS- KULTTUURI- ARVO- VEROPARATIISI VIIHDE URBANISATIO KAUPUNKI TEKNIIKKA KIRKKO TYÖTTÖMYYS ENTROPIA TULONSIIRTO MAAHANMUUTTAJA HIMASEN SININEN KIRJA 1. Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta 2. Työhyvinvoinnin johtamis- ja työkulttuuri 3. Psyykkisen hyvinvoinnin lupaus eli hyvinvoivien osaajien ohjelma 4. Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Työllisyysasteen nostaminen lamatason noin 70 %:sta normaalille vähintään 75 %:n tasolle 5. Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Hyvinvointiyhteiskunnan eettisenä perustana olevan puolet antaa ja puolet saada periaatteen palauttaminen eli työurien pidentäminnen 6. Globaali verkostuminen eli irtikytkeytyminen Euroopan hitaasta kasvusta ja järjestelmällinen kytkeytyminen nousevien talouksien vientimarkkinoihin 7. Internet-teknologian muille viennin lisäksi sen koko talouden läpikäyvä soveltaminen 8. Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin sopimus, joka ohjaa tuottavuuskasvun yhdistäen siihen vahvan turvan 9. Edelläkävijyys ekologisesti kestävän talouskasvun luomisessa 10.Kestävää kasvua tukeva verouudistus eli oikeudenmukainen, kannustava ja kestävä verotus

50 Beslutsfattandet, målpolitiska planering, politik, pengarna, entrepreneurskap, innovation, riskbehärskning, globalitet, vetenskap, logistik alting måste mötas Pentti Murole WSP Finland Oy SKTY 2013 Beslutsfattandet mål politisk vilja risken finansiering

51 Ympäristö, miten se syntyy? TULEVAISUUDEN HAASTEET SKTY 2013 P.MUROLE

52 SKTY 2013 MITÄ VOIMME SAADA ELÄMÄSSÄMME AIKAAN? kulttuurin sulan herkän kosketuksen! runon kaupungistamme!