Ranta-asemakaavan selostus

Transkriptio

1 Ranta-asemakaavan selostus KIRKKONUMMEN KUNTA KURKGÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, TILAKESKUS Muutos koskee korttelia 1 sekä maa- ja metsätalous-, virkistys- ja tiealueita. Kaavamuutoksella muodostetaan korttelit 1, 25 ja 26 sekä virkistys- ja tiealueita. Hankenumero 19202, Piirustusnumerot kaavakartta, nro 3103, havainnekuva, nro 3104 Laatija Yhteystiedot Vireilletulo Seppo Lamppu, kaavakonsultti Kurtinniitynkuja 11, Espoo seppo.lamppu(a)kaavoitus.fi Aija Aunio, kaavoitusarkkitehti, Kirkkonummen kunta aija.aunio(at)kirkkonummi.fi kuulutus. Käsittelyt: OAS Yhdyskuntatekniikan lautakunta ( 110).

2 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ks. kansilehti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kunnan luoteisosassa. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 8 kilometriä ja Helsingin keskustaan vajaa 40 kilometriä. Suunnittelualue käsittää Kurkgårdin kartanon kartanokeskuksen alueen kokonaisuudessaan ja kartanoalueen länsipuolella olevan metsäkaistaleen. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria. Kurk Golfin golfkenttäalue sijaitsee välittömästi kartanoalueen etelä- ja lounaispuolella. Kartanoalue rajoittuu itäosastaan Volsintiehen ja pohjoisosastaan Bakträsk järveen. Suunnittelualue käsittää kokonaisuudessaan tilan RN:0 1:92 ja osan tiloista RN:0 1:90 ja RN:0 1:91. Suunnittelualueen sijainti on esitetty liitteellä 1a ja 1b. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan nimi on Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus. Ranta-asemakaavan muutostyö on käynnistynyt maan-omistajan aloitteesta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Voimassa olevassa rantaasemakaavassa Kurkgårdin kartanoalue on osoitettu yhtenä, noin kymmenen hehtaarin kokoisena alueena/tonttina (AM/s). Alueelle sallitaan enintään neljän asunnon sijoittaminen. Suunnittelutyön päätarkoituksena on mahdollistaa kaavamuutoksen avulla alueen käyttö sen muuttuneiden käyttötarpeiden mukaisesti. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet pääosin alkuperäisen AM/s alueen kokonaisrakennusoikeuden puitteissa osoittaa osa asuinrakentamiseen tarkoitetusta rakennusoikeudesta kartanoalueen länsireunalle. Tavoitteena on myös rakennusoikeuden jakaminen useampaan asuntoyksikköön kuin voimassa oleva kaava sallisi. Rakennusoikeuden uudelleen sijoittaminen ja asuntojen lukumäärän lisääminen edellyttävät kaavamuutosta.

3 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 Luettelo muista taustaselvityksistä TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja kartanomiljöö Rakennettu kartanoalue ja kulttuurihistoria Maanomistus Ympäristöhäiriöt Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Yhdyskuntatekniikka Pohjakartta ja maastotieto Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavasuunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Suunnitteluprosessin alussa määritellyt tavoitteet Suunnitteluprosessin aikana täsmentyneet tavoitteet Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja kuvaus Mitoitus- ja määrätarkastelut Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutus ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 16

4 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1a-1b: Liite 2: Liite 3: Liite 4. Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: liite 10: Kaava-alueen sijainti Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Ote Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueen osayleiskaavasta Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Tilastolomake Ranta-asemakaavan pienennös Ranta-asemakaavan havainnekuvan pienennös. Kartanon puistosuunnitelma Kuvaus kartanon historiasta Valokuvakooste Luettelo muista taustaselvityksistä Luontoselvitys, Ekotoni Ky, FL Jari Hietaranta 2007 ja Muinaisjäännösselvitys, Mikroliitti Oy, 2011 Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Sigbritt Backman, TIIVISTELMÄ Lähtökohdat, tavoitteet Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutostyö on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Kartanokeskukselle on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettu noin 10 hehtaarin rakentamisalue (tontti), johon voidaan sijoittaa maatilan talouskeskuksen ja maatilatalouden tarvitsemia rakennuksia ja tiloja. Lisäksi kaavamääräyksen mukaan voidaan alueelle osoittaa enintään neljä asuntoa Viime vuosina Kurkin kartanoalueen ja kartanoon liittyvien tilusten maankäyttö on merkittävästi muuttunut. Maataloudesta toimintojen painopiste on siirtynyt vapaa-ajan palveluihin (golf ja loma-asuminen) ja seudulle on rakennettu myös runsaasti uusia ympärivuotisia asuntoja. Kartanoalueella (AM/s alue) on ranta-asemakaavan mukaan rakennusoikeutta runsas 3100 ka-m2, josta käyttämättä on vajaa puolet. Alueella on tällä hetkellä kaksi isompaa asuinrakennusta ja alueelle sallitaan enintään neljän asunnon sijoittaminen. Päätarkoituksena on mahdollistaa kaavamuutoksen avulla alueen käyttö sen muuttuneiden käyttötarpeiden mukaisesti. Yhtenä tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet osoittaa osa asuinrakentamiseen tarkoitetusta rakennusoikeudesta kartanoalueen länsireunalle. Tavoitteena on myös rakennusoikeuden jakaminen useampaan asuntoyksikköön kuin voimassa oleva kaava sallisi. Rakennusoikeuden uudelleen sijoittaminen ja asuntojen lukumäärän lisääminen edellyttävät kaavamuutosta.

5 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Paria talousrakennusta lukuun ottamatta kaikki kartanoalueen rakennukset ja myös muut korttelin 1 olemassa olevat rakennukset on merkitty suojeltavina rakennuksina voimassa olevaan kaavaan. Kaavaratkaisu Kurkgårdin ranta-asemakaavassa kartanoalueen aikoinaan muotoutunut rakenne ja maankäyttö säilyvät entisellään. Kartanon päärakennus säilyttää arvokkaan asemansa kartanomiljöön tärkeimpänä ja myös kookkaimpana rakennuksena. Päärakennukselle johtava puukujanne säilyy ja se ylläpidetään myös tulevaisuudessa. Kartanon lähiympäristön puisto- ja piha-alueet säilyttävät luonteensa ja hahmonsa. Kartanopihaan liittyvät talousrakennukset, autotalli/-varastorakennus ja huvimaja säilyvät samoin kuin rannassa oleva sauna ja venevalkama-alue. Kartanokeskuksessa säilyvät kaikki nykyiset rakennukset, jotka jo voimassa olevassa kaavassa ovat käytännössä kaikki merkitty suojelumerkinnöin. Tenniskentän pohjoispuolella loma-asuinkäytössä nyt oleva rakennus ja tenniskentän etäpuoleinen ympärivuotiseen asuinkäyttöön vuokrattu rakennus osoitetaan kaavassa asuinrakennuksina (AO). Muu asuinrakennusoikeus siirretään loma-asuntojen rakennuspaikkoina kartanokeskuksen alueen länsipuoliselle mäenharjanteelle. Mäenharjannealue on muutamia vuosia sitten avohakattu ja alueelle on muutama isokokoinen mänty jätetty siemenpuiksi. Alueelle on istutettu uusi puusto, joka on taimivaiheessa. Uusi rakentamisalue sijoittuu luontevasti jo rakennetun länteen johtavan kaavatien ympärille. Lähimmästä loma-asunnon rakennuspaikasta on järven rantaan matkaa yli 200 metriä. Kartanon vanha päärakennus korttelin 1 kaakkoiskulmassa (tila RN:0 1:91) sijaitsee omalla tontillaan ja rakennus on muutama vuosi sitten peruskorjattu historiallisen arvonsa mukaisesti. Kartanon päärakennus ja vanha päärakennus pihapiireineen ja puistoineen kattavat noin prosenttia koko kartanokorttelin pinta-alasta. Alueen koillis-itäosassa sijaitsee kartanon vanha tuotantorakennusten alue. Alueelle kuljetaan oman liittymän kautta. Tuotantorakennusten alue on osoitettu kaavassa palvelurakennusten korttelialueena (P). Kaavamääräyksessä todetaan seuraavaa: Alue muodostuu Kurkgårdin kartanon entisen talouskeskusalueen tuotanto- ja talousrakennusten osa-alueesta. Alueelle saa sijoittaa talousrakennustiloja sekä toimisto-, myymälä- ja majoitustiloja ja muita palvelurakennustiloja. P alue ja sen länsireunaan sijoittuvat kaksi AO tonttia muodostavat julkisemman osan kartanomiljöötä, kun taasen muu osa korttelista 1 muodostaa perinteisemmän kartanomiljöön, johon saavutaan omaa puistokujannetta pitkin. Samalla vanha kartanoalue säilyttää yksityisemmän luonteensa. Vanhan päärakennuksen tontille (tila RN:0 1:91) voidaan kulkea etelästä kartanokujan kautta ja myös pohjoisesta palvelutoimintojen alueen (P-alue) kautta. Korttelissa 1 päärakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten osalta voimassa olevan kaavan mukaiset rakennusalat on rajattu merkittävästi tiukemmin rakennusten mukaisesti. Rakennukset on saunaa lukuun ottamatta merkitty suojeltaviksi (sr-1 ja sr). Päärakennuksen korttelialue on merkitty kaavaan AP/s alueena. Alueeseen kohdistuvat lisäsuojelumerkinnät /s sekä ma (ks. kohta 5.5.). Kartanoalue säilyy puistomaisen väljänä ja kartanon päärakennuksen lisäksi alueelle sijoittuva asuminen (3 asuntoa) on osoitettu palvelutarkennusten alueen kanssa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi korttelin 1 itä-reunaan. Uusia tieyhteyksiä tai liittymiä Volsintiehen ei tarvita. Uusi loma-asuntojen alue (korttelit 25 ja 26) sijoittuvat kartanokeskuksen länsipuolella oleville, voimassa olevassa kaavassa esitetyille loma-asuntoalueille johtavan jo rakennetun tien varteen.

6 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kurkgårdin kartanokeskuksen osalta pääosin kaikki rakennukset on osoitettu suojeltavina ja säilytettävinä rakennuksina voimassa olevassa ranta-asemakaavissa. Suunnittelussa rakennusoikeutta siirretään kartanoalueelta sen länsipuolelle. Keskeinen tavoite laadittavilla selvityksillä on varmistaa onko joiltain osin tarpeellista kattavammin täsmentää kartanon ydinalueen maankäyttöratkaisua ja kaavamääräyksiä. Lisäksi varmennetaan että uusi rakentamisalue (loma-asuntoja) sopii rakentamiseen erityisesti luonto- ja ympäristöolojen ja aluerakenteen osalta Luonnonympäristö ja kartanomiljöö Koko Kurkgårdin entinen kartano- ja talouskeskusalue on rakennettua aluetta ja kartanon piha- ja puistoaluetta. Kartanolle on aikoinaan laadittu puistosuunnitelma jonka mukaan on toteutettu kartanolle johtava puukujanne ja kartanon päärakennuksen piha-alue ja muu lähiympäristö. Kartanon puistosuunnitelmasta on kuva liitteenä 8. Tavanomaisempaa metsämaata on kartanoalueen länsi- lounaispuolelle sijoittuva uusi rakentamisen laajentamisalue. Tämä alue on muutama vuosi sitten päätehakattu ja alue on nykyään pääosin taimikkona. Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2007 ja sitä on päivitetty vuonna Luontoselvityksen päivityksessä (2010) kiinnitettiin erityistä huomiota liitooravan mahdolliseen esiintymiseen alueella. Merkkejä lajin esiintymisestä ei havaittu. Sopivia metsäalueita ei suunnittelualueelta tai lähialueelta löytynyt. Alueet ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja soveliaita elinympäristöjä ei löytynyt. Luontoselvitysten perusteella suunnittelualueelta nostettiin luontoarvojensa puolesta esiin kolme aluetta: Kurkvikenin pohjukan lehtipuuvaltainen rantaluhta (alue nro 5) ja kartanon pihapiirin länsireunalla sijaitseva (teko)lampi ja kosteikko lähiympäristöineen (alue nro 2). Erityisesti miljöö- ja maisema-arvoiltaan huomionarvoisena ja tärkeänä kohteena kuvattiin Kurkgårdin kartanon ydinalue (alue nro 3). Vuoden 2007/2010 luontoselvityksen perustella alueella ei esiinny LSL 29 :n, vesilain 15a ja 17a mukaisia kohteita eikä myöskään METSO kohteita tai Meriluoto- Soinisen listaamia huomionarvoisia metsäluonnon tyyppejä. Kurkvikenin pohjukka luhtarantoineen (alue nro 5) on tulkittavissa metsälain mukaiseksi kohteeksi (rantaluhta). Huomionarvoisena kohteena selvityksessä mainitaan myös tekolampi ja sen lähiympäristö (alue nro 2) sekä ympäristö- ja maisema-arvoiltaan tärkeänä kohteena kartanon ydinalue (alue nro 3). Luontoselvitysraportti on kaavan oheisaineistona (ks. kohta 1.4). Inventoinneissa kartanon pihapiiri (alue nro 3) lähialueineen luokiteltiin luokkaan 3, jolla tarkoitetaan aluetta, jolla esiintyy melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Lampi (tekolampi) lähiympäristöineen on kasvillisuudeltaan rehevä ja erityisesti siihen johtavan pienen ojan varrella on runsaasti pähkinäpensasta. Alue on ollut voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen alainen ja pähkinäpensas on hyötynyt kookkaan puuston poistosta.

7 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Lammen länsipuolisella hakkuualueella, alueen nro 2:n länsi- ja pohjoispuolella ei ole estettä rakentamiselle (luontoselvityksen liitteellä alueet nro 1). Alue on nuorta taimikkoa ja hyvin harvaa siemenpuustoa. Eläimistöön vaikuttaa merkittävästi se, että kartanokeskuksen alue on kokonaisuudessaan rakennettua ja asuttua aluetta. Länsireuna on päätehakattua metsäaluetta, jossa taimikko on varttumassa. Alueella ei ole tiedossa tai havaittu liito-oravan reviirejä, uhanalaisia tai harvinaisia lintuja tai muuta suojelua edellyttävää eläimistöä. Hirvija peurakanta on Kurkgårdin lähialueilla runsas ja eläimet liikkuvat myös asuntojen pihapiireissä Kaava-alue rajoittuu pohjoisosaltaan Bakträsk järveen. Alueen pohjois-koillisosassa olevan ojan varteen on kaivettu kolme lammikkoa. Muita vesikohteita ei alueella ole Rakennettu kartanoalue ja kulttuurihistoria Kartanon historia Voimassa olevan ranta-asemakaavan kaavaselostuksen kuvauksen mukaan Kurkin kartano syntyi 1860 luvulla yhdistämällä kaksi tilaa. Kartanon vuonna 1917 omistukseensa saanut H.V. Sundberg rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen. Rakennus on kaksikerroksinen säterikattoinen ja klassistyylinen hirsirakennus. Päärakennusta ympäröi puisto, jonka on suunnitellut Bengt Schalin (ks. liite 8). Kartanoalueen itäreunassa, lähellä Volsintietä on kartanon vanha talouskeskusalue ja vanha navettarakennus. Navettarakennuksen eteläpuolella sijaitsee tilan vanha päärakennus. Vanha päärakennus lienee peräisin 1700 luvulta. Rakennuksen nykyinen ulkonäkö on peräisin 1800 luvun lopulta tai 1900 luvun alusta. Vanhan päärakennuksen pihapiiri on ranta-asemakaavan voimaantulon jälkeen lohkottu omaksi kiinteistökseen (tila RN:0 1:91). Päärakennus on voimassa olevan ranta-asemakaavan valmistumisen jälkeen peruskorjattu. Tilalla RN:0 1:91 on myös autotalli- /talousrakennus. Volsintie on osoitettu voimassa olevassa kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja suojeltavana tiemiljöönä. Volsintien itäpuolella sijaitsee vanha, 1800 luvulta oleva hirsinen viljamakasiini. Viljamakasiini on saanut nykyisen ulkoasunsa vuonna Kartanoalueen kulttuurihistoria/suojelu Kurkgårdin kartanon päärakennus sijaitsee kartanoalueen pohjoisosassa. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, joka on merkitty suojeltavana rakennuksena voimassa olevaan ranta-asemakaavaan. Kartanoalueen päärakennuksen pohjoispuolella on yksi saunarakennus ja länsipuolella autotallitalousrakennus. Kartanon länsipuolella olevalla mäenkukkulalla on vanha vesisäiliörakennus, joka nykyään toimii huvimajana. Kartanoalueen itäreunalla, Volsintien varressa sijaitseva, vuodelta 1935 oleva tiilinen navettarakennus on tällä hetkellä myymälä- ja varastokäytössä. Navettarakennus ja tilalla RN:0 1:91 sijaitseva kartanon vanha päärakennus ovat myös merkitty suojeltaviksi voimassa olevassa rantaasemakaavassa. Navettarakennuksen ja päärakennuksen väliin sijoittuu lomaasuinkäytössä oleva entinen talousrakennus (tenniskentän pohjoisreunassa) ja sen eteläpuolella yksi pieni ympärivuotisessa vuokrakäytössä oleva asuinrakennus. Muilta osin kartanoalue on rakentamatonta puisto ja puisto-metsäaluetta. Kartanoalueelle aikoinaan laaditusta puistosuunnitelmasta on toteutettu kartanon sisääntulotien varteen sijoittuva puukujanne sekä kartanon päärakennuksen lähiympäristö ja pihaalueet.

8 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Kurkgårdin kartanoalueen historiaa on laajemmin luettavissa kuvauksesta joka on kopioitu voimassa olevan ranta-asemakaavan kaavaselostuksesta. Kuvaus on liitteenä 9. Maisema ja miljöö Kurkgårdin kartanoalueen maankäyttö ja rakennusten suojelu on ratkaistu ja sidottu jo voimassa olevassa ranta-asemakaavassa. Maisemallisesti aluetta hallitsee kartanon päärakennus, joka sijaitsee pohjoiseen järvelle päin viettävän rinteen yläosassa. Myös muut kartanoalueen olemassa olevat rakennukset sijoittuvat laajan rinnealueen yläreunaan (eteläreunaan). Ne muodostavat kartanorakennuksen kanssa hienon rakennetun ja historiallisesti arvokkaan horisontaalisesti ehjän päätteen maisematilalle järveltä katsottuna (ks. kuva liitteellä 10). Kaavamuutoksen toteutuessa voimassa olevan kaavan sallima laajempi rakentamisen alue rinteen keskiosista poistuu ja tältä osin myös maisematila säilyy ehjempänä. Kartanoalueella rakentaminen tulee olemaan vähäistä uudistamista ja täydentämistä. Tenniskentän pohjois- ja eteläpuolella olevat kaksi rakennusta korvataan uusilla asuinrakennuksilla. Voimassa olevassa kaavassa on jo nyt kattavat määräykset rakennusten sovittamisesta ympärivään rakennuskantaan ja miljööseen ja määräykset myös maisemaolosuhteiden huomion ottamisesta. Tarpeellisilta osin määräyksiä tarkennetaan. Kartanoalueen länsipuolella oleva uusi rakentamisalue sijoittuu maisemallisesti kartanoalueen taustamaastoon. Uudelle alueelle sijoittuva rakentaminen ei erotu häiritsevästi kartanon suunnasta (idästä katsottuna) eikä myöskään pohjoisesta Bakträsketin suunnasta. Väestö ja palvelut Kartanon päärakennus ja tilalla RN:1:91 sijaitseva vanha päärakennus ovat molemmat omistajien vakituisessa asuinkäytössä. Tenniskentän eteläpuolinen rakennus on vuokrattuna asuinkäyttöön ja tenniskentän pohjoispuolen rakennus on omistajaperheen loma-asuinkäytössä. Volsintien varressa vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä on kartanoalueesta pohjoiseen olevilla alueilla ja erityisesti kartanosta etelään (kuntakeskuksen suuntaan) olevilla alueilla. Lähimmät ravintola- ja kahvilapalvelut on tarjolla Kurk Golfin ravintolatiloista kesäaikaan. Muutoin kaupalliset ja kunnalliset palvelut haetaan kuntakeskuksesta. Ala- ja yläkoulut, suomenkielinen Gesterbyn koulu ja ruotsinkielinen Winellska skolan, sijaitsevat Gesterbyn koulukeskuksessa. Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on tehnyt suunnittelualueelle muinaisjäännösinventoinnin keväällä Inventointiraportin mukaan tutkimusalueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä. Lähialueelta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja. Alueelta ei löydetty esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Keskiajalta peräisin olevan Öfverkurkin 1700-luvun kylätontti on sijainnut tilakeskuksen alueella, muokatulla ja rakennetulla alueella. Kylätontin alueella on pieniä aloja vähemmän muokatulta vaikuttavaa maastoa. Inventoija ei kuitenkaan esitä aluetta muinaisjäännökseksi. Rakentamattomalla alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä / vanhasta kylätontista. Muinaisjäännösinventoinnin tekijä toteaa raportin lopussa vielä johtopäätöksinä että Överkurkin vanha tonttimaa ympäristöineen on siinä määrin arkeologisessa mielessä tuhoutunut ja mahdolliset vielä arkeologisesti jäljellä olevat maastot vähäisiä ja todennäköisesti hy-

9 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) vin sekoittuneita, niin että kylätonttia ei ole syytä muinaisjäännökseksi luokitella. Inventoija toteaa myös että uudella rakennusalueella, tutkitun alueen länsiosassa (Kartanoalueen länsipuolella) ei ole muinaisjäännöksiä. Inventointiraportti on kaava-asiakirjojen oheisaineistona (ks. kohta 1.5). Inventoidun alueen ominaisuudet ja johtopäätökset on hyvin seikkaperäisesti kuvattu raportissa. 3.2 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 3.3 Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriökohteita. Volsintien liikenne aiheuttaa kartanoalueen itäosaan hieman häiriötä. 3.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa, yleispiirteisten kaavojen merkitys kuitenkin korostuu. Suunnittelualueelle ei kohdistu Natura-aluevarauksia eikä myöskään muita suojeluohjelmien aluevarauksia. Kulttuurimaisema-alueita koskeva maakuntakaavan varaus ja kartanon suojelumerkintä on kuvattu kohdissa (maakuntakaava) ja (yleiskaava). Kaava-alueelle ei Volsintien lisäksi ole tiedossa liikenteen tai yhdyskuntatekniikan tai energiahuollon linja- tai muita yhteysvarauksia. Alueelle ei myöskään kohdistu virkistykseen, retkeilyyn tai muuhun vapaa-aikaan liittyviä seudullisia tai alueellisia maankäytöllisiä intressejä. Kurk Golfin golfkenttä palvelee yleistä virkistystoimintaa Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Kurkgårdin kartanoalueelle ei ole osoitettu erityisiä maankäyttövarauksia. Alue on maakuntakaavassa valkoista aluetta. Kartanoalueen itäreunaan on alueen läpi kulkevan tien ympäristöön osoitettu kulttuurimaisemallisesti arvokkaan alueen viivamerkintä. Ote maakuntakaavasta on esitetty liitteellä 2. Uudessa 2. vaihemaakuntakaavassa ei Kurkgårdin alueella ole maankäyttömerkintöjä tai varauksia. Vaihemaakuntakaava 2 on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa Yleiskaava Kirkkonummen kunnan kokonaisyleiskaavassa kartanoalue on kokonaisuudessaan M-aluetta. Kartanoalueen eteläpuolella oleva golfkenttäalue on yleiskaavassa esitetty VU-alueena. Kartanoalueen itäpuolella sijaitseva uusi golfkenttäalue on M-aluetta. Päärakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr 258) ja Volsintien ympäristö kartanon tilakeskuksen kohdalla (tilakeskus mukaan lukien) kulttuuriympäristöksi (mi-158). Suojelumerkintä sr-258 sisältää (kaavaselostuksen mukaan) päärakennuksen , vanhan päärakennuksen ( mahdollisesti 1700 luvulta), talousrakennuksen ja puiston. Ote yleiskaavasta on esitetty liitteellä Asemakaavat Kurkgårdin kartanoalue sisältyy ranta-asemakaavaan, jonka Kirkkonummen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ranta-asemakaava on vahvistettu / (ympäristökeskus valitti kaavasta mutta valitus hylättiin KHO:ssa). Ranta-

10 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) asemakaavassa kartanoalue on osoitettu AM/s-alueena ja sen rakentamistehokkuudeksi on osoitettu 0,03 (rakennusoikeus n ka-m2). Päärakennuksella, navetalla ja koilliskulman asuinrakennuksella on sr-1 merkintä. AM/s alueen kaavamääräys on seuraava: AM-alue: /s-merkintä: sr-1-merkintä: Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Alueelle saadaan rakentaa maatilataloutta ja siihen liittyviä sivuelinkeinoja palvelevia rakennuksia. Alueelle saadaan sijoittaa korkeintaan neljä asuntoa. Alue, jossa ympäristö säilytetään. Uudisrakentamisen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten sekä piha-alueiden rakenteiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden mittasuhteisiin, materiaaleihin, pintoihin ja väritykseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa tai rakennuksen ulkoasua muuttaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasu sekä mahdollisuuksien mukaan myös huonejako, rakenneratkaisut ja sisustusdetaljit säilyvät alkuperäisen mukaisena. Tuhoutuneen rakennuksen paikalle saadaan rakentaa uusi rakennus. Kartanokorttelin länsipuolella oleva alue on ranta-asemakaavassa M-aluetta (Maa- ja metsätalousalue) ja MU-1 aluetta (Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja). Ote Kurkgårdin ranta-asemakaavasta ja kaavamääräyksistä on esitetty tarkemmin liitteellä Rakennusjärjestys Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan kuulutuksen jälkeen Yhdyskuntatekniikka Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto ei toistaiseksi ulotu suunnittelualueelle. Voimassa olevassa Kurkgårdin ranta-asemakaavassa vesihuolto perustuu puhtaan käyttöveden osalta paikallisiin kaivoihin ja jätevesien käsittelylle on esitetty oma puhdistamoalue (jätevesien maaperäkäsittely). Vesihuollon ratkaisut selvitetään suunnittelutyön aikana (esim. alueellinen vesiosuuskunta tai kiinteistökohtaiset ratkaisut). Kartanoalueen keskellä olevalle puutarha-/niittyalueelle on sijoitettu Kartanon päärakennusta varten maalämpöputkistot muutama vuosi sitten Pohjakartta ja maastotieto Suunnittelun pohjakarttana käytetään voimassaolevan ranta-asemakaavan pohjana ollutta pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Pohjakartassa olevia tietoja täydennetään uusien teiden ja rakentamistilanteen osalta. Korkeustietoja täydennetään uuden lasermalliaineiston korkeustietojen pohjalta Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelussa otetaan huomioon olemassa olevat kulttuuri- ja rakennushistorialliset selvitykset sekä Hertta (Oiva) ympäristötietojärjestelmän tiedot ja muut taustatiedot. Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys kesällä Selvityksen on laatinut Ekotoni ky ja selvitys-työstä on vastannut FL Jari Hietaranta. Rakennusten ja kartanomiljöön osalta tehdään tarpeen mukaan tarkentava selvitys työn aikana. Luon-

11 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) toselvitystä on täydennetty v ja loppuvuodesta 2011 on laadittu muinaisjäännösselvitys (Mikroliitti oy). 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavasuunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutostyö on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa Kurkgårdin kartanoalue on osoitettu yhtenä, noin kymmenen hehtaarin kokoisena alueena/tonttina (AM/s). Alueelle sallitaan enintään neljän asunnon sijoittaminen. Suunnittelutyön päätarkoituksena on mahdollistaa kaavamuutoksen avulla alueen käyttö sen muuttuneiden käyttötarpeiden mukaisesti. Yhtenä tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet pääosin alkuperäisen AM/s alueen kokonaisrakennusoikeuden puitteissa osoittaa osa asuinrakentamiseen tarkoitetusta rakennusoikeudesta kartanoalueen länsireunalle. Tavoitteena on myös rakennusoikeuden jakaminen useampaan asuntoyksikköön kuin voimassa oleva kaava sallisi. Rakennusoikeuden uudelleen sijoittaminen ja asuntojen lukumäärän lisääminen edellyttävät kaavamuutosta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 110). Kaava on kuulutettu vireille Kuulutus on ollut kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä julkaistu lehdissä: Kirkkonummen Sanomat ja Västra Nyland 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat: Kaava-alueen omistajat sekä lähialueiden maanomistajat ja asukkaat. Viranomaistahoista osallisia ovat kunta, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY keskus, museovirasto ja maakuntamuseo. Mahdolliset alueella toimivat yleishyödylliset yhdistykset ja järjestöt Vireilletulo Kaavatyö on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 110). Kaava on kuulutettu vireille

12 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä muu suunnittelua koskeva aineisto on annettu tiedoksi naapureille ja muille osallisille Kirkkonummen kunnan noudattaman tiedotuskäytännön mukaisesti Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa (ELY) Luonnos- ja ehdotusvaiheessa viranomaisilta pyydetään lausunnot ja hankkeesta pidetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu/työneuvottelu. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Suunnitteluprosessin alussa määritellyt tavoitteet Viime vuosina Kurkin kartanoalueen ja kartanoon liittyvien tilusten-maankäyttö on merkittävästi muuttunut. Maataloudesta toimintojen painopiste on siirtynyt vapaa-ajan palveluihin (golf ja loma-asuminen) ja seudulle on rakennettu myös runsaasti uusia ympärivuotisia asuntoja. Kartanoalueella (AM/s alue) on ranta-asemakaavan mukaan rakennusoikeutta runsas 3100 ka-m2, josta käyttämättä on vajaa puolet. Alueella on tällä hetkellä kaksi isompaa asuinrakennusta ja alueelle sallitaan enintään neljän asunnon sijoittaminen. Mikäli jäljellä oleva rakennusoikeus sijoitettaisiin kahteen uuteen asuinrakennukseen (kartano alueella olevat 2 pientä asumusta poistettaisiin asuinkäytöstä), olisivat uudet asuinrakennukset hyvin suuria (ka ka-m2). Nykyinen kartanon päärakennus on 810 ka-m2 joten uudet rakennukset vastaisivat suurimmillaan kooltaan päärakennusta. Keskeisenä tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet pääosin alkuperäisen AM/s alueen kokonaisrakennusoikeuden puitteissa osoittaa asuinrakentamiseen tarkoitettu rakennusoikeus (jäljellä oleva rakennusoikeus) kartanoalueen länsireunalle. Tavoitteena on myös rakennusoikeuden jakaminen useampaan asuntoyksikköön kuin voimassa oleva kaava sallisi. Samalla otetaan tarpeen mukaan tarkemmin huomioon rakennusten sekä kartanopuiston ja muun ympäristön maisemalliset, kulttuurimaisemalliset, historialliset ja rakennussuojelulliset lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluprosessin aikana täsmentyneet tavoitteet Täydentyy prosessin aikana mahdollisesti esiin nousevilla uusilla tavoitteilla Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot Kaavahankkeesta (luonnos- ja ehdotusvaiheessa) saadut mielipiteet, kannanotot ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet kirjataan erilliseen liitteeseen. Viranomaisneuvottelu : Hankkeen viranomaisneuvottelussa tuotiin esiin mm. seuraavia näkökohtia: Luontoselvitysten täydennyksen yhteydessä edellytettiin että tarkistetaan vielä myös liito-oravan mahdollinen esiintyminen suunnittelualueella. Museovirasto edellytti muinaisjäännösinventoinnin suorittamista alueella, pääperusteena alueella sijainnut keskiaikaisperäinen Kurkebyn kylä.

13 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Kunnan ja myös Uudenmaan ELY-keskuksen taholta todettiin että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt perustelut ja tavoitteet kaavan muutokselle ovat hyvä lähtökohta suunnittelulle. Erityisesti todettiin että neuvottelussa esitelty alustava kaavaluonnos havainnollisti hyvin kaavamuutoksen pääperiaatteita ja tavoitteita. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja kuvaus Kartanokeskukselle on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettu noin 10 hehtaarin rakentamisalue (tontti), johon voidaan sijoittaa maatilan talouskeskuksen ja maatilatalouden tarvitsemia rakennuksia ja tiloja. Lisäksi kaavamääräyksen mukaan voidaan alueelle osoittaa enintään neljä asuntoa. Kurkgårdin ranta-asemakaavassa kartanoalueen aikoinaan muotoutunut rakenne ja maankäyttö säilyvät entisellään. Kartanon päärakennus säilyttää arvokkaan asemansa kartanomiljöön tärkeimpänä ja myös kookkaimpana rakennuksena. Päärakennukselle johtava puukujanne säilyy ja se ylläpidetään myös tulevaisuudessa. Kartanon lähiympäristön puisto- ja piha-alueet säilyttävät luonteensa ja hahmonsa. Kartanopihaan liittyvät talousrakennukset, autotalli/-varastorakennus ja huvimaja säilyvät samoin kuin rannassa oleva sauna ja venevalkama-alue. Kartanokeskuksessa säilyvät kaikki nykyiset rakennukset, jotka jo voimassa olevassa kaavassa ovat käytännössä kaikki merkitty suojelumerkinnöin. Tenniskentän pohjoispuolella loma-asuinkäytössä nyt oleva rakennus ja tenniskentän etäpuoleinen ympärivuotiseen asuinkäyttöön vuokrattu rakennus osoitetaan kaavassa asuinrakennuksina (AO). Muu asuinrakennusoikeus siirretään loma-asuntojen rakennuspaikkoina kartanokeskuksen alueen länsipuoliselle mäenharjanteelle. Mäenharjannealue on muutamia vuosia sitten avohakattu ja alueelle on muutama isokokoinen mänty jätetty siemenpuiksi. Alueelle on istutettu uusi puusto, joka on taimivaiheessa. Uusi rakentamisalue sijoittuu luontevasti jo rakennetun länteen johtavan kaavatien ympärille. Lähimmästä loma-asunnon rakennuspaikasta on järven rantaan matkaa yli 200 metriä. Paria talousrakennusta lukuun ottamatta kaikki kartanoalueen rakennukset ja myös muut korttelin 1 olemassa olevat rakennukset on merkitty suojeltavina rakennuksina kaavaan. Kartanon vanha päärakennus korttelin 1 kaakkoiskulmassa (tila RN:0 1:91) sijaitsee omalla tontillaan ja rakennus on muutama vuosi sitten peruskorjattu historiallisen arvonsa mukaisesti. Kartanon päärakennus ja vanha päärakennus pihapiireineen ja puistoineen kattavat noin prosenttia koko kartanokorttelin pinta-alasta. Alueen koillis-itäosassa sijaitsee kartanon vanha tuotantorakennusten alue. Alueelle kuljetaan oman liittymän kautta. Tuotantorakennusten alue on osoitettu kaavassa palvelurakennusten korttelialueena (P). Kaavamääräyksessä todetaan seuraavaa: Alue muodostuu Kurkgårdin kartanon entisen talouskeskusalueen tuotanto- ja talousrakennusten osa-alueesta. Alueelle saa sijoittaa talousrakennustiloja sekä toimisto-, myymälä- ja majoitustiloja ja muita palvelurakennustiloja. P alue ja sen länsireunaan sijoittuvat kaksi AO tonttia muodostavat julkisemman osan kartanomiljöötä, kun taasen muu osa korttelista 1 muodostaa perinteisemmän kartanomiljöön, johon saavutaan omaa puistokujannetta pitkin. Samalla vanha kartanoalue säilyttää yksityisemmän luonteensa. Vanhan päärakennuksen tontille (tila RN:0 1:91) voidaan kulkea etelästä kartanokujan kautta ja myös pohjoisesta palvelutoimintojen alueen (P-alue) kautta.

14 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on kattavasti ja suojelumerkinnöillä pysyvästi ratkaistu arvokkaiden rakennusten säilyminen ja myös niiden ulkoasun ja päärakennuksen osalta myös sisätilojen säilyminen historiallisesti arvokkaassa olomuodossaan. Kurkgårdin kaavamuutos säilyttää voimassa olevan kaavan suojelutason ja myös osin täsmentää määräyksiä. Korttelissa 1 päärakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten osalta voimassa olevan kaavan mukaiset rakennusalat on rajattu merkittävästi tiukemmin rakennusten mukaisesti. Rakennukset on saunaa lukuun ottamatta merkitty suojeltaviksi (sr-1 ja sr). Päärakennuksen korttelialue on merkitty kaavaan AP/s alueena. Alueeseen kohdistuvat lisäsuojelumerkinnät /s sekä ma (ks. kohta 5.5.). Kartanoalue säilyy puistomaisen väljänä ja kartanon päärakennuksen lisäksi alueelle sijoittuva asuminen (3 asuntoa) on osoitettu palvelurakennusten alueen kanssa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi korttelin 1 itäreunaan. 5.2 Mitoitus- ja määrätarkastelut Kaavakartan mukaisesti kaavan pinta-ala on yhteensä 15,3487 ha ja kaavan kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 3970 ka-m2. AP alueen laajuus on 9,0078 ha ja rakennusoikeus yhteensä 1000 ka-m2. Rakennusoikeus muodostuu jo olemassa olevista ja säilyvistä (suojeltavista: sr, sr-1) rakennuksista. AO alueiden pinta-ala on 1,5053 ha ja rakennusoikeus on yhteensä 820 ka-m2. Vastaavasti P alueen pinta-ala on 0,6422 ha ja rakennusoikeus 900 ka-m2. Uudelle alueelle siirretyn loma-asuntojen korttelialueen pinta-ala on 1,9308 ha ja rakennusoikeus on yhteensä 1250 ka-m2. RA alueille saa rakentaa enintään viisi loma-asuinrakennusta. Koko kaava-alueen rakentamistehokkuus on e = 0,026 ja rakentamiskortteleiden (AP, AO, P ja RA) osalta tehokkuus on e= 0,034. Rakentamistehokkuus on hyvin alhainen ja se on myös hyvin todettavissa kaavakartalla esitetystä maankäytöstä ja havainnekuvasta. Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristön asettamat lähtökohdat sekä luonto- ja ympäristöselvitysten mukaiset erityiskohteet. Erityisesti on otettu huomioon rakennusja ympäristönsuojelu. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen kokonaispinta-ala on kaavakartan mukaan yhteensä 15,3487 ha Käyttötarkoitus Kokonaisala (ha) Kerrosala (m2) AO 1, AP 9, P 0, RA 1, VL 0, VL/s 1, Kaavatiet 0,5081 Yhteensä: 15,3487 ha 3970 ka-m2 Korttelitehokkuus on 3970 / = 0,034 Aluetehokkuus on 3970 / = 0,026

15 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutuksia on kuvattu myös jo kohdassa 5.1. Rakennetuille (täydennysrakennettaville) alueille on kaavassa annettu kattavat ohjeet rakennusten ulkoasusta ja arkkitehtuurista sekä maisema- ja ympäristöolosuhteiden huomioon ottamisesta. Käytännössä kaikki rakennukset korttelissa 1 on osoitettu suojeltavina rakennuksina (sr ja sr-1). Myös uusia alueita (korttelit 25 ja 26) koskee kaavan yleismääräyksissä annettu yhtenäistä rakentamistapaa massoittelua ja väritystä edellyttävä kaavamääräys, sekä muut yleismääräykset. Kaavassa on annettu kattavat ohjeet myös maisema- ja ympäristöolosuhteiden huomioon ottamisesta (ks. myös kohta 5.5 ma -määräys ja /s määräys). Sosiaaliset vaikutukset, palvelut, talous Kaava-alueella on nyt kolme ympärivuotista asuintaloutta (päärakennus, vanha päärakennus ja asuntona vuokrattu pieni rakennus). Yksi rakennus on perhekunnan omassa loma-asuinkäytössä. Ympärivuotisten asuinyksikköjen määrä ei merkittävästi kartanokorttelin 1 alueella muutu. Uusi kartanokorttelin länsipuolelle sijoittuva alue on ositettu kokonaan loma-asuinkäyttöön. Palvelurakennusten alue (P) on jo nyt osin kaavan osoittamassa käytössä (puoti-/myymälätilat). Kaavan toteutuminen ei kasvata kunnallisten peruspalvelujen tarvetta alueella. Uusi rakentaminen (RA -alueet) sijoittuu jo rakennetun ajotien varteen eikä rakentamisella suljeta olemassa olevia liikkumismahdollisuuksia eikä vähennetä virkistysalueiden määrää. Uudet loma-asuintaloudet voivat hyödyntää Kurk Golfin virkistyspalveluja (golfin peluu) ja myös kahvila-/ravintolapalveluja. P alueen myymälästä voi ostaa lähialueilla tuotettuja elintarvikkeita ja muita tuotteita. Maanomistaja vastaa kaavan toteutuksesta sekä teiden ja vesihuollon rakentamisesta ja ylläpidosta joten kaavan totuttaminen ei tuo Kirkkonummen kunnalle taloudellisia velvoitteita. Vesihuolto Vesihuolto tullaan järjestämään kiinteistökohtaisesti tai yhteistoiminnassa koko kaava-alueen osalta. Vesihuollon toteuttamisesta on annettu omat kaavamääräykset. Tiestö-kadut Ajoneuvoyhteydet on osoitettu nykyisten rakennettujen teiden mukaisesti ja ajomerkinnöillä korttelialueiden sisällä. Liittyminen Volsintiehen on määritelty voimassa olevassa ranta-asemakaavassa. Tieviranomaisten mukaan Volsintietä ei ole ollut tarve ottaa mukaan kaavamuutosalueeseen. Melu ja muut ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriökohteita tai häiriötekijöitä. Volsintien lähelle ei kaavassa osoiteta uutta asuinrakentamista, joten Volsintien vähäisellä liikennemelulla ei ole merkitystä kaavan osalta. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteellä 6. Perusmääräysten lisäksi on annettu seuraavia määräyksiä:

16 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Suojeltava rakennus (sr-1) Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa tai rakennuksen ulkoasua muuttaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasu sekä mahdollisuuksien mukaan myös huonejako, ja rakenneratkaisut säilyvät alkuperäisen mukaisena. Tuhoutuneen rakennuksen paikalle saadaan rakentaa uusi vastaavankokoinen rakennus. Suojeltava rakennus (sr) Historiallisesti arvokas tai kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden on oltava sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Tuhoutuneen rakennuksen paikalle saadaan rakentaa uusi vastaavankokoinen rakennus. Alue, jossa ympäristö säilytetään (/s) Uudisrakentamisen, tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten sekä piha-alueiden rakenteiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden mittasuhteisiin, materiaaleihin, pintoihin ja väritykseen. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Alueelle saadaan rakentaa yksiasuntoisia loma-asuinrakennuksia ja niihin liittyviä sauna- ja talousrakennuksia. Alueelle ohjeellisena esitettyä tonttimäärää ei saa ylittää. Yhden tontin enimmäisrakennusoikeus on 250 ka-m2. Asuinpientalojen korttelialue (AP). Alue muodostuu Kurkgårdin kartanon entisen talouskeskusalueen päärakennuksen ja puistojen alueesta. Päärakennukseen saa sijoittaa enintään yhden asunnon. Palvelurakennusten korttelialue (P). Alue muodostuu Kurkgårdin kartanon entisen talouskeskusalueen tuotanto- ja talousrakennusten osa-alueesta. Alueelle saa sijoittaa talousrakennustiloja sekä toimisto-, myymälä- ja majoitustiloja ja muita palvelurakennustiloja. Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueelle saadaan rakentaa yksiasuntoisia asuinrakennuksia ja niihin liittyviä sauna- ja talousrakennuksia. Alueelle ohjeellisena esitettyä tonttimäärää ei saa ylittää. Korttelissa 1 yhden tontin enimmäisrakennusoikeus on 250 ka-m2 tonteilla 3 ja 4 ja tontilla 2 enimmäisrakennusoikeus on 320 ka-m2. Suojeltava alueen osa (s-1) Merkintä tarkoittaa Kurkgårdin kartanoon johtavan ajotien varressa olevaa puukujannetta. Puukujanne tule säilyttää. Tuhoutuneiden puiden tilalle tulee istuttaa uudet puut. Lähivenepaikka (lvl) Rakennusalalle saa rakentaa enintään 30 ka-m2 suuruisen kalustovajan sekä lähivenepaikan käyttöä palvelevia rakenteita. Lähivirkistysalue (VL) Alueen metsät on hoidettava mahdollisimman luonnonmukaisesti.

17 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, Tilakeskus (16) Lähivirkistysalue jossa ympäristö säilytetään (VL/s) Alue on tarkoitettu yksinomaan siihen rajoittuvien korttelien 1, 25 ja 26 yhteiseen käyttöön. Alueen metsät on hoidettava mahdollisimman luonnonmukaisesti. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt on säilytettävä pääosin luonnontilassa. 5.6 Nimistö Nimistö tarkentuu ehdotusvaiheessa.. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan havainnekuva osoittaa jo rakennetut alueet ja kaavan salliman lisärakentamisen sijoittumisen ja määrän. 6.2 Toteutus ja ajoitus Suunnittelualue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. Alue on talouskeskuksen osalta jo rakentunut pääosin kaavan mukaisesti (kaksi asuintaloa korvaa niiden kohdalla nyt olevat rakennukset). Kaavan mahdollistamat uudet loma-asuintontit rakennetaan näillä näkymin suvun omaan käyttöön useamman vuoden kuluessa. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa Kirkkonummen kunta. Espoo Seppo Lamppu tmi Seppo Lamppu DI