Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Henkilöstöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Henkilöstöryhmän loppuraportti

2 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU HALLITUKSEN ESITYS MAAKUNNAN RAKENNE VALMISTELU 4 2 HENKILÖSTÖN SIIRROT LIIKKEENLUOVUTUS ELÄKKEET LISÄELÄKETURVA SIIRTOSOPIMUS PALVELUSSUHDETURVA 6 3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 6 4 TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset Muut huomioitavat järjestelyt ETELÄ-KARJALAN LIITTO Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset ALUEHALLINTOVIRASTO Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset YMPÄRISTÖTOIMI Työ- ja virkaehtosopimus Paikalliset sopimukset MAATALOUDEN LOMITUSPALVELUT Työ- ja virkaehtosopimus 12

3 4.7 PELASTUSTOIMI Työ- ja virkaehtosopimus Paikalliset sopimukset 13 5 MUUTA HUOMIOITAVAA VESIEN SUOJELU ULKOILUREITTITEHTÄVÄT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTOIMINTA MAAKUNNASSA 14 3 (14) 1 Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen valmistelu 1.1 Hallituksen esitys Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017) annettiin eduskunnalle Sote- ja maakuntauudistukseen kiinteästi kuuluvaa valinnanvapauslakia koskenut lausuntokierros päättyi Asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan toukokuun aikana. Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet maakunnat olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

4 1.2 Maakunnan rakenne 1.3 Valmistelu 4 (14) Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä. Keskeisiä tehtäviä olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Lisäksi erikseen valmistellaan eräiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja aluehallintovirastojen sekä maakuntien liittojen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtäminen maakuntien vastuulle. Maakuntalaissa säädettäisiin niiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitäisi myös omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Maakuntalakiesityksen 2 :n (Maakunnan asema) mukaan maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto siten kuin siitä tässä laissa säädetään. Maakuntalakiesityksen 52 :n (Maakunnan liikelaitoksen asema ja tehtävät) mukaan maakunta perustaa yhden tai useamman liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lakiesityksen 22 :n (Maakunnan oma ja muu palvelutuotanto) mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi. Lausuntokierroksella olleen valinnanvapauslakiesityksen mukaan maakunta ei voi itse tuottaa suoran valinnan palveluja, kuten avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja, eikä maksu- tai asiakassetelillä tuotettavia palveluja tai palveluja, joissa on käytössä henkilökohtainen budjetti. Maakunta voisi kuitenkin perustaa omistamansa yhtiön tai yhteisön edellä tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Maakunnan rakenne on siten kolmitasoinen. Maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä, maakunnan liikelaitokset vastaavat maakunnan omasta palvelutuotannosta ja maakunnan yhtiöt tuottavat suoran valinnan, maksu- tai asiakassetelin sekä henkilökohtaisen budjetoinnin piiriin kuuluvia palveluja. Henkilöstöryhmälle annetun toimeksiannon mukaan työskentelyn lopputuloksena syntyy: - Kuvaukset ja luonnokset mahdollisista henkilöstön siirroista ja niihin liittyvistä sopimuksista - Kuvaus sovellettavista työehtosopimuksista ja mahdollisista paikallisista sopimuksista, jotka on jokainen tarkasteltava erikseen (päällekkäisyydet, uudelle organisaatiolle siirtymiset jne.)

5 5 (14) 2 Henkilöstön siirrot 2.1 Liikkeenluovutus 2.2 Eläkkeet Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetavan lain 14 :ssä (Henkilöstön asema) on todettu, että: Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä maakuntaan sekä maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirrot, jos tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtäviä. Joulukuun 31 päivään 2018 mennessä erääntyneestä lomapalkkavelasta vastaa maakunta. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, joka perustetaan 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. Maakuntalaki antaa mahdollisuuden toteuttaa henkilöstön siirron maakunnan yhtiöön liikkeenluovutuksena maakunnan perustamisen jälkeen, vuoden 2020 loppuun asti. Henkilöstötyöryhmän näkemyksen mukaan valmistelu olisi kuitenkin perusteltua tehdä etupainotteisesti siten, että henkilöstö sijoittuisi jo tehtäviensä mukaiseen organisaatioon, maakuntaan, maakunnan liikelaitokseen tai maakunnan yhtiöön. Kevasta annettua lakia (66/2016) ehdotetaan muutettavaksi siten, että maakunnat sekä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT olisivat suoraan lain perusteella Kevan jäsenyhteisöjä. Ehdotetun muutoksen perusteella maakuntien palvelukseen Kevan jäsenyhteisöjen palveluksesta siirtyvä henkilöstö säilyisi julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan piirissä ja säilyttäisi näin myös mahdollisen lisäeläketurvan. Kevasta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten mukaan maakuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi vastaavasti kuin kuntien ja kuntayhtymien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt. Maakunnan omistama yhtiö voisi näin ollen hakea Kevan jäsenyhteisöksi tai vaihtoehtoisesti vakuuttaa henkilöstönsä työntekijän eläkelain mukaan. Jos yhtiö olisi Kevan jäsenyhteisö, henkilöstö säilyisi julkisen sektorin eläketurvan piirissä. Jos taas yhtiö ottaisi eläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, henkilöstö menettäisi lakisääteisen lisäeläketurvan ja alemmat eläkeiät.

6 6 (14) 2.3 Lisäeläketurva Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetavan lain 15 :n (Lisäeläketurva) mukaan maakuntakonserniin kuuluvan tai maakuntien määräysvallassa olevan 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 8 :n 2 momentin tasoisen lisäeläkeosuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät niiden palvelukseen maakuntauudistuksesta johtuvan järjestelyn johdosta Kevan jäsenyhteisön palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu yhtiössä yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Jos maakunnan omistama yhtiö päättää ottaa eläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, niin sen on huolehdittava edellä mainitun lisäeläkeosuuden säilymisestä. 2.4 Siirtosopimus Henkilöstön siirrosta on perusteltua laatia erillinen sopimus, vaikka siirrot katsotaankin liikkeenluovutukseksi. Henkilöstöä siirtyy usean eri työnantajan (kunnat, kuntayhtymät, ELY-keskukset, AVI) palveluksesta erilaisilla palvelussuhteen ehdoilla. Kaikki henkilöt eivät siirry maakunnan palvelukseen vaan suurin osa tulee siirtymään maakunnan liikelaitosten tai maakunnan yhtiöiden palvelukseen. KT Kuntatyönantajat on ilmoittanut, että heillä on valmisteilla mallipohja väliaikaishallinnon kanssa valmisteltavaan henkilöstön siirtosopimukseen. Henkilöstötyöryhmän näkemyksen mukaan KT Kuntatyönantajien mallipohjan käyttö henkilöstösiirroissa on perusteltua. 2.5 Palvelussuhdeturva Henkilöstöryhmässä edustettuina olevat henkilöstöjärjestöt esittävät, että maakuntaan, maakunnan liikelaitokseen taikka maakunnan yhtiöihin siirtyvälle henkilöstölle sovittaisiin kolmen vuoden määräaikaisesta palvelussuhdeturvasta alkaen. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tämä sitouttaisi henkilöstön uudistuksen toteuttamiseen. 3 Henkilöstömäärä Alustavan arvion mukaan maakunnan palvelukseen siirtyisi henkilöä. Alla on tarkempi erittely organisaatioittain. Pääsääntöisesti ilmoittelu luku on arvio siirtyvien henkilöiden määrästä. Esimerkiksi aluehallintovirastossa siirtyvät tehtävät on jaettu useille henkilöille, mutta siirtyvän työpanoksen määräksi on arvioitu kaksi henkilötyövuotta, mikä on ilmoitettu kahden henkilön siirtymisenä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote) - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, henkilöä (tilanne , tilinpäätös 2016) Hallituksen esityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuolto on keskeinen esimerkki kunnan ja maakunnan rajapinnalla olevasta palvelusta. Järjestämisvastuu kouluterveydenhuollosta siirtyy maakuntiin ja kunnille jää vastuu psykologi- ja

7 7 (14) kuraattoripalveluista sekä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, joka on kouluympäristöön tiiviisti liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa. Eksote on vastannut myös psykologi- ja kuraattoripalveluista, joiden siis hallituksen esityksessä ehdotetaan jäävän kunnille. Eksoten osalta tämä tarkoittaisi nykyisen rakenteen purkamista. Eksotessa työskentelee koulukuraattorin tehtävässä 24 henkilöä ja koulupsykologin tehtävässä 12 henkilöä. Nämä eivät ole mukana siirtyväksi arvioidussa henkilöstömäärässä. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen osalta on syytä tiedostaa, että maakuntalakiesityksen 6 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan maakunta voi lisäksi hoitaa kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt, maakunnan, maakuntalain 6 :n 1 momentissa 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäväaloihin liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen. Nykyinen rakenne on siis mahdollista säilyttää kaikkien kuntien kanssa tehtävällä sopimuksella. Etelä-Karjalan pelastuslaitos - palo- ja pelastustoimi, 128 henkilöä - pelastuslaitoksen sivutoiminen henkilöstö, 124 henkilöä, sivutoiminen henkilöstö osallistuu säännöllisesti harjoituksiin ja pelastustehtäviin joitakin tunteja viikossa, sivutoimisen henkilöstön työpanos ei ole mukana siirtyväksi arvioidussa henkilöstömäärässä Lappeenrannan kaupunki - Etelä-Karjalan maaseututoimi, 13 henkilöä - Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto), 27 henkilöä Imatran kaupunki - Imatran seudun ympäristötoimi (ympäristöterveydenhuolto) 17 henkilöä Lomituspalvelujen Parikkalan ja Savitaipaleen paikallisyksiköt - maatalouden lomituspalvelut, maatalouslomittajaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus - elinkeino- liikenne- ja ympäristötoimialoilta siirtyy arviolta 50 henkilöä TE-toimistot - Yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut osaksi julkisia kasvupalveluja, 60 henkilöä Etelä-Karjalan liitto - Etelä-Karjalan liiton tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnalle, 27 henkilöä Aluehallintovirasto - ehkäisevän päihdetyön ohjaustehtävä, alkoholilaissa tarkoitetut lupa- ja valvontatehtävät sekä maatalouteen liittyvät tehtävät, 2 henkilöä

8 8 (14) 4 Työ- ja virkaehtosopimukset 4.1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset Kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä annettavan lakiesityksen 3 :n (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n tehtävät) Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n tehtävänä on työnantajaedunvalvonnan toteuttamiseksi muun muassa neuvotella ja sopia jäsenyhteisöjensä puolesta henkilöstön palvelussuhteen ehdoista noudattaen, mitä kunnan ja maakunnan työehtosopimuksista annetussa laissa (669/1970), kunnan ja maakunnan virkaehtosopimuslaissa (669/1970) ja työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetään sekä hoitaa muut näissä laeissa säädetyt tehtävät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kunta- ja maakuntatyönantajat KT neuvottelee maakunnissa sovellettavista työ- ja virkaehtosopimuksista maakuntien henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Maakunnissa sovellettavista työ- ja virkaehtosopimuksista ei siis ole vielä tietoa. Suurin osa maakuntakonserniin siirtyvästä henkilöstöstä on tällä hetkellä kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Vähiten muutoksia aiheuttava ratkaisu olisi laajentaa kunnallisen alan sopimusten soveltamisalaa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta (LS) sekä kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS). 1. Hälytysraha Paikallinen sopimus korvaa KVTES:n luvun III (Työaika) 24 :n (Työaikakorvaukset). 2. Koulutusvirka-/työvapaan vaikutus työvuoroluetteloon Sopimusta sovelletaan seuraavissa KVTES:n mukaisissa työaikamuodoissa: - yleistyöaika - jaksotyöaika - säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa - toimistotyöaika 3. Liukuva työaika, paikallinen virka- ja työehtosopimus Sopimusta sovelletaan seuraavissa KVTES:n mukaisissa työaikamuodoissa: - yleistyöaika - säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa - toimistotyöaika

9 9 (14) 4. Lomarahan maksaminen ja määräytymisajankohta Sopimuksella on sovittu lomarahan laskemisesta lomamääräytymisvuotta seuraavaa toukokuun varsinaisesta palkasta ja lomarahan maksamisesta kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. 5. Lääkäreiden rekrytointisopimus Sopimuksessa on sovittu koulutustakuusta, rekrytointilisästä, muuttoavustuksesta ja tenttiin lukuvapaasta. 6. Yhteistoimintasopimus Sopimuksessa on määritelty tarkemmin miten Eksoten ja sen henkilöstön edustajien välinen edustuksellinen yhteistoiminta järjestetään. 7. Jaksotyöajan työvuoron vapaaehtoinen enimmäispituus Sopimuksella on sovittu, että viranhaltijan/työntekijän suostumuksella voidaan jaksotyössä työvuoron pituudeksi merkitä enintään 15 h enintään 3 kertaa kolmen viikon työaikajaksolla, ei koske yövuoroa. 8. Ensihoidon yhden hengen liikkuva päivystysyksikkö Paikallisella sopimuksella on sovittu Eksoten yleistyöajassa olevan ensihoidon yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön 9 tuntia ylittävästä työvuorosta ja siihen liittyvistä työaikajärjestelyistä. 9. Jonojen ja ruuhkahuippujen purkaminen Sopimusta sovelletaan välittömästi potilaan hoitoon osallistuvaan henkilöstöön. Sopimus on määräaikainen ja voimassa ajalla Paikallinen virka- ja työehtosopimus ensihoidon kenttäjohtajien yhdeksän tuntia ylittävästä työvuorosta Sopimuksella on sovittu ensihoidon kenttäjohtajien 9 tuntia ylittävistä työvuoroista ja siihen liittyvistä työaikajärjestelyistä yleistyöajassa. Sopimuksella on sovittu anestesia- ja leikkausosaston työaikajärjestelyistä (12 tunnin yövuoro ja 12,5 tunnin päivävuoro) jaksotyöajassa.

10 10 (14) 11. Paikallinen virka- ja työehtosopimus kaksivuorotyöstä anestesia- ja leikkausosastolla Sopimuksella on sovittu anestesia- ja leikkausosaston työaikajärjestelyistä (12 tunnin yövuoro ja 12,5 tunnin päivävuoro) jaksotyöajassa. 12. Paikallinen virka- ja työehtosopimus lastensuojelun työaikajärjestelyistä Sopimuksessa on sovittu 12 tunnin yövuorosta jaksotyöaikaan ja sopimusta sovelletaan vain lastensuojelussa yksilöidyissä toimintayksiköissä. 13. Paikallinen virkaehtosopimus lääkärien kliinisestä lisätyöstä 14. Lääkärien kliinisestä lisätyöstä ajalle tehdyn paikallisen virkaehtosopimuksen soveltaminen kirurgiassa 15. Lääkärien kliinisestä lisätyöstä ajalle tehdyn paikallisen virkaehtosopimuksen soveltaminen neurologiassa 16. Lääkärien kliinisestä lisätyöstä tehdyn paikallisen sopimuksen ( ) soveltaminen Kuvantamiskeskuksessa Kliinistä lisätyötä koskevilla sopimuksilla on sovittu lisätöistä maksettavista korvauksista. 17. Paikallinen virkaehtosopimus sairaalalääkärien palkkauksesta Sopimuksella on sovittu sairaalalääkärien palkkarakenteesta. 18. Sairaalalääkäreiden rekrytointisopimus Sopimuksessa on sovittu muun muassa koulutustakuusta, päivystysjärjestelyistä ja erikoistuvien lääkärien rekrytointilisästä. 19. Sopimus eräiden erityisalojen palkkauksesta Sopimusta sovelletaan psykologin, puhe- ja ravitsemusterapeutin tai ravitsemussuunnittelijan tehtävässä työskentelevän henkilön palkkaukseen. 20. Työaikajärjestelyt leireillä ja retkillä, paikallinen virka- ja työehtosopimus Sopimusta sovelletaan leirien ja retkien työaikaan ja siinä on sovittu enintään 15 tunnin työvuorosta jaksotyössä ja 13 tunnin työvuorosta muissa työaikamuodoissa, joka edellyttää viranhaltija/työntekijän suostumusta.

11 11 (14) 21. Viikonloppuisin järjestettävä hammaslääkäripäivystys Sopimuksessa on sovittu hammashoitajille ja suuhygienisteille säännöllisen työajan ulkopuolella viikonloppuna tehdystä päivystyspotilaan hoitotyöstä maksettavasta korvauksesta. 22. Viikonloppuisin järjestettävä päivystyskorvaus hammaslääkäreille Sopimuksessa on sovittu hammaslääkäreille säännöllisen työajan ulkopuolella viikonloppuna tehdystä päivystyspotilaan hoitotyöstä maksettavasta korvauksesta Muut huomioitavat järjestelyt 4.2 Etelä-Karjalan liitto Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset 4.3 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset Päätös poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta ensihoidossa Aluehallintoviraston päätöksen mukaan työnantaja saa järjestää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan työaikalain yleissäännöksestä poiketen siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia ja työvuoron tehollisen työajan pituus enintään 12 tuntia. Keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 42 tuntia enintään vuoden pituisessa tasoittumisjaksossa. Päätös on voimassa Etelä-Karjalan liitossa sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sekä kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS). 1. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Etelä-Karjalan liitossa on paikallinen sopimus lomarahojen vapaana pitämisestä. Sopimus on määräaikainen ja se on voimassa asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. 1. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta ELY-keskuksissa 2. TE-toimistojen palkkausjärjestelmää koskeva virkaehtosopimus

12 12 (14) ELY-keskuksissa on lisäksi voimassa useita valtakunnallisia ohjeita, kuten liukuvasta työajasta ja etätyöstä. Toimintatavat ja etuudet ovat yhtenäisiä valtakunnallisesti. 4.4 Aluehallintovirasto Työ- ja virkaehtosopimukset Paikalliset sopimukset 4.5 Ympäristötoimi Työ- ja virkaehtosopimus Paikalliset sopimukset 4.6 Maatalouden lomituspalvelut Työ- ja virkaehtosopimus Aluehallintovirastossa sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta aluehallintovirastoissa Sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei joku sopimusosapuolista irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen isäntäkuntana toimii Lappeenrannan kaupunki. Ympäristötoimi hoitaa Lappeenrannan kaupungin, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueilla kunnille osoitetut lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät. Lisäksi Luumäellä hoidetaan ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät. Ympäristötoimen henkilöstöön sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). 1. Paikallinen sopimus valvontatehtävien hoitamisesta 2. Paikallinen sopimus lihantarkastuspalkkioista 3. Paikallinen sopimus tilapäisten eläinlääkäreiden palkoista Lomituspalveluja Etelä-Karjalassa tuottavat Parikkalan ja Savitaipaleen paikallisyksiköt. Parikkalan alueeseen kuuluvat Enonkoski, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinnan itäinen alue. Palveluksessa on 54 maatalouslomittajaa. Savitaipaleen alueeseen kuuluvat Savitaipaleen lisäksi Lappeenrannan kaupunki, Lemin, Luumäen ja Taipalsaaren kunnat. Savitaipaleen kunnan palveluksessa on 46 kuukausipalkkaista lomittajaa vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstö on Parikkalan ja Savitaipaleen kunnan palveluksessa ja heihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

13 13 (14) 4.7 Pelastustoimi Työ- ja virkaehtosopimus Paikalliset sopimukset 5 Muuta huomioitavaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta Etelä-Karjalassa. Pelastustoimen henkilöstöön sovelletaan kunnallista teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimusta (TS). Itä-Suomen Tilannekeskuksen aiheuttamat päivystysjärjestelyt Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella Sopimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjien varallaolosta Päällystöpäivystyssopimus Yksikönjohtajasopimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen poikkeuksellista työaikaa tekevien viranhaltijoiden työaikakorvausten maksaminen kokonaiskorvauksena Poikkeuksellista työaikaa tekevän henkilöstön kokonaispalkkaussopimus 5.1 Vesien suojelu 5.2 Ulkoilureittitehtävät Osa maakunnalle siirtyvistä tehtävistä on tällä hetkellä organisoitu esimerkiksi yhdistys- ja säätiömuotoon. Alla on esitetty kolme tilannetta, jotka eivät välttämättä aiheuta henkilöstön siirtoja, mutta jotka tulee huomioida maakuntaa perustettaessa. Maakuntalakiesityksen 6 :n mukaan vesien suojelun järjestäminen ja toteuttaminen kuuluu maakunnan tehtäviin. Etelä-Karjalan kunnat ovat Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n jäseniä. Kyseisen yhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää vesiensuojelua toiminta-alueellaan. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Saimaan vesistöalueet Savonlinnan korkeudelle asti sekä kaakkoisen Suomen itään ja Virolahteen laskevat vesistöt. Suomenlahdelta toiminta-alueeseen kuuluu Virolahti. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n liiketoiminta on siirretty Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:lle, jossa yhdistys on pääosakkaana. Yhtiö tuottaa pääosan tutkimusaineistosta, jota yhdistys käyttää tiedottamiseen. Maakuntalakiesityksen 6 :n 17 kohdan mukaan maankunnan tehtävänä on alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät. Lakiesityksen perustelujen mukaan maakunnalle kuuluisivat ulkoilureittitehtävät siten kun niistä lailla säädettäisiin. Toisaalta, lakiesityksen perusteluissa on todettu, että esimerkiksi maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voisivat kuitenkin yhteisesti sopia, että jäsenkuntien

14 14 (14) omistukseen siirtyisi esimerkiksi sellaista kuntayhtymän maaomaisuutta, jota maakunta ei tarvitse järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset virkistys- ja metsäalueet. Virkistysalueet ovat siis maaomaisuutta, jota maakunta ei välttämättä tarvitsisi järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön perustajakunnat olivat Lappeenranta, Imatra, Joutseno ja Taipalsaari (1990). Myöhemmin säätiön toimintaan ovat tulleet mukaan Savitaipale (1998), Suomenniemi (2001), Rautjärvi (2002), Ruokolahti (2003), Parikkala (2007), Luumäki (2008) ja Lemi (2013). Säätiön toiminta kattaa koko maakunnan alueen. Säätiön toiminnan tarkoituksena on turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa maa- ja vesialueita ja järjestää kuntien asukkaille virkistys- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvia palveluja. 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Lakiesityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 35 :n (Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa) mukaan maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Nykytilanteessa sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on alueellisesti turvata muun muassa sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen sekä sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa säätelee sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annettu laki (1230/2001) ja Valtioneuvoston asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. Viimeksi mainittua lakia ei ole esitetty kumottavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain voimaantullessa. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallintomalli on osakeyhtiö. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:n osakkeenomistajia ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys KAKSPY ry, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Lappeenrannan Kuntoutus- ja Kylpyläsäätiö, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Laptuote -säätiö, Parik -säätiö ja Sotek -säätiö.