Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 734/2004 vp Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Eduskunnan puhemiehelle Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain valmisteluprosessin aikana sekä työ- ja tasa-arvoasiain- että perustuslakivaliokunta jättivät mietintönsä hallituksen esitykseen, ja lain valmistelu herätti myös paljon julkisuutta. Lakia on nyt sovellettu käytännössä miltei pari vuotta, ja tietooni on tullut, että käytännön työelämässä on tullut esiin sellaisia ongelmia, joihin hallituksen tulisi puuttua lain hengen toteuttamiseksi. Hallituksen esityksen (HE 3/2002 vp) perusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa: "Viime vuosikymmenen aikana on julkisuudessa käyty runsaasti keskustelua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja varsinkin sen erityismuodoksi luettavasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Keskustelun taustalla ovat tutkimukset yleisestä lasten pahoinvoinnin lisääntymisestä sekä eräät paljon julkisuutta saaneet seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, joissa hyväksikäyttöön on syyllistynyt opetustoimen tai sosiaalitoimen palveluksessa ollut lasten kanssa työskennellyt henkilö. Vaikka viimeksi mainitut ovatkin olleet harvinaisia yksittäistapauksia, osoittaa Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen asiaa käsittelevä tutkimus (Tilastoraportti 2000:5), että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat epäilyt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana moninkertaistuneet. Syynä tähän on ollut yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen aikaisempaa otollisemmaksi araksi koetun asian esilletuomiseen. Toisaalta ei voida sulkea pois sitäkään, että seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ovat myös lisääntyneet. Keskustelu on johtanut siihen, että lasten oikeuksien turvaamiseen on alettu perinteisen lastensuojelulainsäädännön lisäksi kiinnittää huomiota myös muussa lapsia ja nuoria koskevassa lainsäädännössä. ( ) Voimassa oleva lainsäädäntö ei oikeuta lasten ja nuorten kanssa työskentelemään valittavien mahdollisen rikostaustan selvittämistä rikosrekisteristä. Tätä voidaan pitää epäkohtana ottaen huomioon tarve suojella lapsia ja nuoria heihin kohdistuvilta oikeudenloukkauksilta, kuten väkivallalta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Lasten ja nuorten kanssa työskentelemään hakeutuvien rikostaustan selvittäminen on mahdollista useissa Länsi-Euroopan maissa. Norjassa menettely on ollut voimassa vuodesta 1996 ja Ruotsissa menettely tuli voimaan vuoden 2001 alusta. ( ) Ehdotettu lainsäädäntö mahdollistaa alaikäisten pariin työskentelemään hakeutuvien henkilöiden mahdollisen rikostaustan selvittämisen. Lainsäädännöllä tulee ratkaista useita menettelyn soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, kuten minkälaisiin tehtäviin hakeutuvien tausta selvitetään, minkälaisia rikoksia selvitys koskee, miten selvitettävät tiedot hankitaan ja miten rikostietoja käsitellään sekä miten mahdolliset rekisterimerkinnät vaikuttavat mahdollisuuteen palkata henkilö. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten lisäksi myös eräät muut rikostyypit, kuten väki- Versio 2.0

2 valta- ja huumausainerikokset, koska myös näihin rikoksiin syyllistyneet saattavat toiminnallaan... ( ) Perheen ohella lapset ovat aikuisten kanssa tiiviissä kanssakäymisessä erityisesti sosiaalija terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikuntatoimessa ja nuorisotyössä. Sosiaalihuoltoa ja eri koulumuotoja koskevassa lainsäädännössä on säännöksiä, joilla pyritään turvaamaan lapsen kasvu- ja opiskeluympäristö. Lapsen turvallisuuden kannalta keskeistä on, että häntä hoitavat ja opettavat henkilöt ovat ammattitaitoisia ja muutenkin tehtäviinsä soveltuvia. Nämä seikat on otettava huomioon erityisesti valinnoissa koulutukseen ja työtehtäviin sekä osana työnjohdon ja valvontaviranomaisten tehtäviä." Päiväkotihenkilökunnassa on herättänyt ihmetystä se, miksei jo työsuhteessa olevia vakituisia työntekijöitä pyydetä esittämään minkäänlaisia todistuksia rikostaustastaan, mutta osa-aikaisia pätkätyöläisiä vaaditaan esittämään suhteellisen tuore todistus koko ajan ja joka kerta uudessa työpaikassa, jos työsuhde kestää yli kolme kuukautta vuoden aikana. Suurin osa lastenhoidon pätkätyöläisistä tekee todella lyhytaikaisia työkomennuksia lyhyellä varoitusajalla ja hyvin pienellä palkalla, ja he kokevat, että he ovat tässä asiassa hyvin epätasa-arvoisessa asemassa vakituiseen päiväkotihenkilökuntaan nähden. He kokevat, että heidän luotettavuutensa asetetaan koko ajan kyseenalaiseksi, kun ketään ei kiinnosta, millaisia väärintekijöitä päiväkodeissa mahdollisesti on koko ajan vakituisesti lasten kanssa, kun lakimuutos koskee vain uusia työsuhteita. Käsittääkseni joissain maissa on lain sisältö ollut sellainen, että se kattaa myös jo olemassa olevien työsuhteiden uudelleentarkastelun, mikäli käy ilmi, että vakituisissa työsuhteissa olevilta ihmisiltä löytyy rikostaustaa tämän lain tarkoittamalla tavalla. Tämän "takautuvan" lain säätämisen lähtökohtana on ollut lapsen edun turvaaminen, ja mielestäni Suomen pitäisi toimia tässä samoin. Toinen epäkohta tässä laissa on se, että vaikka hallituksen esityksen perusteluissa selvästi todetaan, ettei rikosrekisteriote saa olla maksullinen, mikäli se pyydetään työpaikkaa varten, eikä se saa estää esimerkiksi työttömän työnhakijan työllistymistä, niin kuitenkin todellisuudessa ilmeisesti tilanne on se, että ainakin joillain paikkakunnilla pätkätyöläiset joutuvat kuuden kuukauden välein maksamaan päivitetystä rekisteriotteestaan ihan normaalisti virallisissa taulukoissa määritellyn summan, mikäli mielivät olla työmarkkinoilla mukana. Työ ja tasa-arvoasiainvaliokunta totesi mietinnössään, että useat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että päivähoitoa laajempi ongelma lasten hyväksikäytön suhteen piilee ns. kolmannella sektorilla, vapaaehtoistyössä ja harrastuksissa, joissa ei välttämättä ole kuin yksi vastuullinen aikuinen ohjaamassa suurta lapsi- ja nuorisojoukkoa. Valiokunnan lausumaehdotuksena eduskunta hyväksyi, että hallituksen edellytetään selvittävän mahdolliset lainsäädännölliset tai muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös vapaaehtoistyössä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sisältyvistä epäkohdista, joita on mainittu edellä ja mitä hallitus aikoo tehdä epäkohtien korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että lain henki toteutuu myös käytännössä lapsen edun mukaisesti? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2004 Janina Andersson /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 734/2004 vp Janina Andersson /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 734/2004 vp: Onko hallitus tietoinen lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sisältyvistä epäkohdista, joita on mainittu edellä ja mitä hallitus aikoo tehdä epäkohtien korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että lain henki toteutuu myös käytännössä lapsen edun mukaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rikostaustan selvittämismenettely on ollut käytössä vuoden 2003 alusta. Uusi rikostaustan selvittämismenettely on osa työntekijän soveltuvuusharkintaa. Menettely velvoittaa työnantajan tietyin edellytyksin selvittämään työn- tai viranhakijan rikostaustan tilanteissa, joissa työskennellään läheisessä vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa. Menettelyä ei sovelleta lain voimaantullessa jo voimassa oleviin työ- ja virkasuhteisiin. Kysymyksen mukaan osa päivähoitohenkilökunnasta kokee menettelyn asettavan pysyvät työntekijät ja määräaikaiset työntekijät eri asemaan. Peräkkäisissä määräaikaisissa palvelussuhteissa työtä tekevät velvoitetaan esittämään lain mukainen rikosrekisteriote kuuden kuukauden välein. Kysymyksessä annetaan ymmärtää, että päivitetystä rekisteriotteesta pätkätyöläinen maksaa joillakin paikkakunnilla virallisen taulukon mukaisen summan. Aluksi on syytä todeta, että työnhakua varten annettavat rikosrekisteriotteet ovat kaikissa tilanteissa maksuttomia, kun kyse on lasten kanssa työskentelystä. Oikeusrekisterikeskus lähettää maksutta rikosrekisteriotteen työnhakijan väestörekisterin mukaiseen osoitteeseen. Menettely ei näin ollen lisää työttömien työnhakukustannuksia. Rikosrekisteriotteen tilaaminen on käytännössä varsin joustavaa. Ote on mahdollista tilata puhelimitse, telefaxilla tai sähköpostitse. Lakia laadittaessa arvioitiin aiheelliseksi soveltamisalan rajaus. Rikostaustan selvittämismenettelyn ideana on juuri ennalta ehkäistä tietyn taustan omaavia henkilöitä hakeutumasta työskentelemään lasten kanssa. Menettelyllä ei ole ollut tarkoitus puuttua jo työ- tai virkasuhteessa olevien asemaan. Mikäli työntekijän työtehtävät saman työnantajan palveluksessa muuttuvat ja edellyttävät pysyväisluontoisesti ja olennaisesti työskentelyä lasten kanssa, tulee menettely sovellettavaksi myös työsuhteen kestäessä. Lakia valmisteltiin aluksi oikeusministeriön työryhmässä, joka päätyi rajaamaan menettelyn ulkopuolelle jo työ- tai virka-suhteessa olevat henkilöt. Ottaen huomioon menettelyn tavoite ja ongelmat, jos säännöllisin väliajoin jo palvelussuhteessa olevilta selvitettäisiin rikostaustaa, ei työryhmä tätä esittänyt. Laissa ei myöskään säädetty ammattikieltoa. Työnantaja päättää viime kädessä, palkkaako työnhakijan merkinnästä huolimatta tehtävään. Rikostaustan selvittämismenettely on raskain niille työnhakijoille, jotka työskentelevät pätkätöissä. Työnantajan on lain mukaan aina henkilöä uudelleen palkattaessa tarkistettava, kuinka pitkän ajan henkilö on uuden työ- tai virkasuhteen alkamista edeltävän vuoden aikana työskennellyt työnantajan palveluksessa rikostaustan 3

4 Ministerin vastaus selvittämismenettelyn piiriin kuuluvissa tehtävissä. Jos kolmen kuukauden aika täyttyy joko uuden työ- tai virkasuhteen alkaessa tai sen aikana, työnantajan on pyydettävä nähtäväksi henkilön rikosrekisteriote ennen uuden työ- tai virkasuhteen alkamista. Rikosrekisteriotteen kuuden kuukauden pätevyysaika turvaa riittävän ajantasaiset tiedot työnhakijasta. Huhtikuun alusta 2004 rikostaustan selvittämismenettelyn soveltamisalaa laajennettiin lailla (1138/2003) koskemaan perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimista. Rikostaustan selvittämismenettelyn kohteeksi tuli näiden palvelujen hankinnan yhteydessä myös yhdistysten vapaaehtoinen kansalaistoiminta. Jos kunta ostaa aamu- tai iltapäivätoiminnan palvelut yhdistykseltä, on kunnan tai kuntayhtymän ennen sopimuksen tekemistä pyydettävä toimintaan osallistuvilta henkilöiltä nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen ote rikosrekisteristä, jos henkilö ei ole virka- tai työsuhteessa palvelujen tuottajaan. Kunta tai kuntayhtymä selvittää siten sekä ammatinharjoittajan eli palvelun tuottajan että muun kuin työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön rikostaustan. Työministeriö käynnisti kesällä 2003 kyselytutkimuksen rikostaustan selvittämisvelvollisten tahojen kokemuksista, uuden menettelyn käyttöönotosta, lain toimivuudesta ja soveltamiskäytännöistä sekä uuden lain voimaantuloon liittyvästä tiedottamisesta ja ohjeistuksesta. Tutkimus julkaistiin toukokuussa Tulosten mukaan työnantajien suhtautuminen lakiin on varsin myönteistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että lain avulla on onnistuttu estämään epäsopivien henkilöiden pääsy työskentelemään lasten kanssa hyvin tai ainakin melko hyvin. Vain 10 prosenttia työnantajista katsoo, että lailla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Lain sisältöä koskevia puutteita ilmaisevat mielipiteet on tutkimuksessa jaettu kahteen osaan. Varsinaista negatiivista kritiikkiä lain sisällöstä (esimerkiksi "laki on turha", "lakia ei pitäisi olla") esitti 11,6 prosenttia kaikista vastaajista. Rakentavaa kritiikkiä esitti 17,2 prosenttia vastaajista. Näissä tapauksissa oli kyse mielipiteistä, joiden mukaan laki ei nykyisellään takaa täysin lasten turvallisuutta. Kyseisissä vastauksissa viitattiin pääsääntöisesti siihen, että kaikki hakijan turvallisuuteen liittyvät seikat eivät välttämättä ilmene rikosrekisteriotteesta, ja siihen, että kolmen kuukauden sääntö edelleen mahdollistaa sen, että rikoksiinkin syyllistynyt voi päästä kosketuksiin lasten kanssa. Vastauksissa ei kuitenkaan pidetty ongelmana siitä, että menettelyä ei sovelleta jo lain voimaantullessa työsuhteessa oleviin henkilöihin. Rikostaustan selvittämismenettely ei yksistään pysty turvaamaan lasten turvallisuutta. Menettely paljastaa ne henkilöt, jotka on jo tuomittu väkivalta-, huumausaine- tai seksuaalirikoksista ennen työhön ottamista. Rikostaustan selvittämismenettely ei tuo ilmi niitä henkilöitä, jotka vasta palvelussuhteen aikana syyllistyvät vastaaviin tekoihin. Lain soveltamista koskeva tutkimus ja käytännöstä saadut kokemukset eivät tässä vaiheessa tuo esille välitöntä tarvetta uudelle sääntelylle. Oikeusrekisterikeskukselle tuli vuoden 2003 aikana rikostaustan selvittämislain mukaisia rikosrekisterihakemuksia kaikkiaan kappaletta. Sellaisia työnhakijoita, joilla rikosrekisterimerkintä löytyi, oli kaikkiaan 79. Työministeriö ei pidä tarpeellisena muuttaa menettelyä koskemaan myös työ- tai virkasuhteessa olevia. Työministeriö seuraa tilannetta ja mikäli tarvetta ilmenee, ministeriö ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2004 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 734/2004 vp Janina Andersson /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 734/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Janina Andersson /gröna: Är regeringen medveten om sådana missförhållanden i lagen om kontroll av brottslig bakgrund hos personer som arbetar med barn, vilka nämnts ovan och vad ämnar regeringen göra för att korrigera dessa missförhållanden och för att säkerställa att lagens anda också omsätts i praktiken för barnets bästa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förfarandet vid utredning av brottslig bakgrund har varit i bruk från början av Detta nya förfarande är en del av lämplighetsprövning av arbetstagare. Förfarandet förpliktar arbetsgivaren att under vissa förutsättningar utreda brottslig bakgrund hos en arbets- eller tjänstsökande i situationer där man arbetar i en nära växelverkan med minderåriga. Förfarandet tillämpas inte på de anställnings- och tjänsteförhållanden som hade ingåtts innan lagen trädde i kraft. Enligt spörsmålet upplever en del av dagvårdspersonalen att förfarandet försätter fast anställda och visstidsanställda arbetstagare i olika ställning. I visstidsanställningar som följer på varandra förpliktas arbetstagarna enligt lagen att visa upp ett straffregisterutdrag med sex månaders mellanrum. I spörsmålet låter man påskina att en snuttarbetare på vissa orter betalar en tariffenlig summa för ett uppdaterat registerutdrag. För det första är det skäl att konstatera att straffregisterutdrag som ges åt sökande av arbete är avgiftsfria i alla situationer, där det är fråga om arbete med barn. Rättsregistercentralen sänder straffregisterutdraget avgiftsfritt till arbetssökandens adress som finns i befolkningsregistret. Förfarandet ökar således inte de kostnader som sökandet av arbete medför den arbetslösa. Att beställa ett straffregisterutdrag går i praktiken smidigt. Det kan göras per telefon, fax eller e-post. När lagen stiftades bedömdes det vara skäl att begränsa tillämpningsområdet. Idén med utredning av brottslig bakgrund är just att på förhand hindra personer med en viss bakgrund att söka sig till arbete med barn. Avsikten har inte varit att genom förfarandet ingripa i redan anställda personers ställning. Om arbetstagarens arbetsuppgifter hos samma arbetsgivare förändras så att de nya uppgifterna förutsätter stadigvarande och i väsentlig grad arbete med barn, blir förfarandet tillämpligt också under anställningsförhållandet. Lagen bereddes först i en arbetsgrupp vid justitieministeriet som kom till att avgränsa personer som redan är anställda i ett anställnings- eller tjänsteförhållande utanför förfarandet. Med beaktande av förfarandets syfte och de problem som skulle uppstå, om man med jämna mellanrum började kontrollera brottslig bakgrund hos redan anställda personer, föreslog arbetsgruppen inte sådant. I lagen föreskrivs inte heller något yrkesförbud. Det är arbetsgivaren som i sista hand beslutar om han eller hon anställer en arbetssökande trots eventuell anteckning i registret. Utredningsförfarandet är tyngst för de arbetssökande som arbetar i kortjobb. Arbetsgivaren skall enligt lagen alltid när han anställer på nytt en person kontrollera hur lång tid personen har under det år som föregick inledandet av ett nytt anställnings- eller tjänsteförhållande arbetat hos 5

6 Ministerns svar arbetsgivaren i uppgifter som faller inom ramen för kontroll av brottslig bakgrund. Om en tid av tre månader uppfylls antingen när en ny anställning börjar eller under anställningsförhållandet, måste arbetsgivaren be att personen visar upp sitt straffregisterutdrag innan en ny anställning inleds. Straffregisterutdragets giltighetstid på sex månader garanterar tillräckligt tidsenliga uppgifter om arbetssökande. I början av april 2004 utvidgades tillämpningsområdet för förfarandet vid kontroll av brottslig bakgrund genom lag (1138/2003) till att även gälla skaffande av tjänster för morgon- och eftermiddagsverksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning. I samband med anskaffandet av dessa tjänster kom utredningsförfarandet att även omfatta frivillig medborgarverksamhet i föreningar. Om en kommun köper tjänster för morgon- eller eftermiddagsverksamhet från en förening, måste kommunen eller samkommunen innan ett avtal ingås be de personer som deltar i verksamheten visa upp sitt straffregisterutdrag enligt straffregisterlagen, om personen inte står i anställningsförhållande till tjänsteproducenten. Kommunen eller samkommunen kontrollerar således brottslig bakgrund hos såväl yrkesutövaren, dvs. tjänsteproducenten som andra personer som inte har ett anställnings- eller tjänsteförhållande. Arbetsministeriet startade sommaren 2003 en enkätundersökning om de erfarenheter som utredningsskyldiga instanser hade av införandet av det nya förfarandet, lagens funktion och dess tilllämpningssätt samt av informationen och instrueringen i samband med ikraftträdandet av den nya lagen. Undersökningen publicerades i maj Resultaten ger vid handen att arbetsgivarnas inställning till lagen är rätt positiv. Ungefär hälften av dem som svarat på enkäten uppskattade att man med hjälp av lagen har väl eller åtminstone ganska väl lyckats hindra att olämpliga personer har möjlighet att arbeta med barn. Endast 10 procent av arbetsgivarna anser att lagen inte har haft någon effekt. Åsikter som uttrycker innehållsmässiga brister i lagen har i undersökningen indelats i två grupper. Egentlig negativ kritik till lagens innehåll (t.ex. "lagen är onödig", "lagen borde inte verkställas") framförde 11,6 procent av dem som svarat. Konstruktiv kritik framfördes av 17,2 procent av svarsgivarna. I dessa fall var det fråga om åsikter enligt vilka lagen i sin nuvarande form inte helt säkerställer barns trygghet. I dessa svar hänvisades det vanligen till att alla omständigheter som har betydelse för barns trygghet nödvändigtvis inte framgår av straffregisterutdraget och att tremånadersregeln fortfarande gör det möjligt för personer som gjort sig skyldiga till brott att komma i kontakt med barn. Enligt svaren upplevs det inte som problem att förfarandet inte tilllämpas på personer som redan är anställda vid lagens ikraftträdande. Förfarandet vid utredning av brottslig bakgrund kan inte ensamt säkerställa barns trygghet. Det avslöjar de personer som redan dömts för vålds-, narkotika eller sexualbrott innan de skall anställas. Däremot avslöjar förfarandet inte de personer som först under anställningsförhållandet gör sig skyldiga till motsvarande gärningar. Varken undersökningen om lagens tillämpning eller de erfarenheter som man fått i praktiken lyfter fram något omedelbart behov av en ny reglering. Till rättsregistercentralen anlände under 2003 sammanlagt ansökningar som hänför sig till kontroll av brottslig bakgrund i enlighet med lagen. Antalet arbetssökande med en anteckning i straffregistret uppgick till sammanlagt 79. Arbetsministeriet anser det inte nödvändigt att förändra förfarandet till att även gälla redan anställda personer. Arbetsministeriet följer med situationen och, om det uppstår behov, vidtar ministeriet behöriga åtgärder. Helsingfors den 20 oktober Arbetsminister Tarja Filatov