Yleishyödylliset yhteisöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio

1 Yleishyödylliset yhteisöt sote ja maakuntauudistuksessa Uudenmaan sote ja maakuntauudistuksen järjestötilaisuus , Messukeskus, Helsinki 1 erityisasiantuntija

2 Esityksen sisältö Kunnat yleishyödyllisten yhteisöjen kumppanina Maakunnat uudenlaisten mahdollisuuksien tarjoajana Yleishyödyllisten yhteisöjen monipuoliset roolit uudistuksessa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuraavat askeleet 2

3 Kunta yleishyödyllisen yhteisön kumppanina 3

4 Kunnat yleishyödyllisten yhteisöjen kumppanina Kunnat voivat myöntää avustusta yhteisöille, joiden: toiminta hyödyttää kuntalaisia toiminta kohdistuu kuntalaisiin 53 % paikallisista yhdistyksistä saa kunnalta toimintaavustusta Avustus keskimäärin Avustusten lisäksi kunnat tukevat toimintaa mm. tarjoamalla ilmaisia tai maksuttomia tiloja toiminnalle Kuntien ja alueella toimivien yhteisöjen tukemiselle perusta lainsäädännössä myös jatkossa Kuntien ja järjestöjen yhteistyölle mahdollisuudet myös uudistuksen jälkeen myös sotejärjestöt 4

5 Kuntien velvoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntalain säännökset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä jäävät voimaan myös uudistuksen jälkeen Kuntalaki takaa asukkaille ja palvelujen käyttäjille oikeuden osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaa Osallistumisen ja vaikuttamisen toteuttamiskeinona säilyy järjestöjen ja muiden yhteisöjen tukeminen Kunnilla on jatkossakin kannustin toimia myös järjestöjen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat saavat osana valtionosuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoitusta (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 ) Kunnalla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia eri toimialoja edustavien järjestöjen avustuksista, järjestöille tarjottavista tiloista, kuntalaisten ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväänsä. 5

6 Kunnat ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä 7, HE 15/2017 Velvoite asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen tulee kuntalaista nykytilannetta vastaavasti Kunnan tulee: seurata asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä kunnanvaltuustolle annettava kunnanvaltuustolle kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus asetettava strategisessa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet arvioitava ja huomioitava päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen tehdä eri toimialojensa välillä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho toimitettava hyvinvointikertomus maakunnalle julkaistava hyvinvointikertomus julkisessa tietoverkossa Kunnan yhteistyövelvoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä: maakunta muut kunnassa toimivat julkiset toimijat yksityiset yritykset yleishyödylliset yhteisöt 6

7 Kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä Mahdollisuus osallistua itseään ja omaa yhteisöään koskeviin päätöksiin Liikenne Kaavoitus Koulutus Kuntalaisen hyvinvointi ja terveys Liikunta Ravitsemus Osallisuus mielekkäässä ja omia yhteisöjä palvelevassa tekemisessä Kulttuuri Muut kunnan palvelut 7

8 Kuntien yhteistyö tehtävien hoitamisessa Pysyvien kumppanuuksien ja yhteistyömuotojen rakentumista eri toimijoiden välillä ja kesken yhteyspintojen koordinoinnin ja osallisuuden tukemiseksi suositetaan. Tehtävistä ja yhteistyöstä toisten kuntien, maakuntien ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee sopia erikseen. Maakunnan alueen kunnat voivat sopia tehtävien siirtämisestä maakunnan vastuulle (maakuntalaki 6 2 mom, HE 15/2017) 8

9 Maakunnat uusien toimintamahdollisuuksien tarjoajina 9

10 Maakunnan toiminnasta ja maakuntavaltuuson toimivallasta (Maakuntalaki 4, HE 15/2017) Maakunta tytäryhteisöineen muodostaa maakuntakonsernin Maakunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, johon maakunnalla on määräysvalta Maakuntalain tytäryhteisöjä koskevaa sääntelyä sovelletaan myös maakunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön Maakunnan toiminta käsittää: maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden tuotanto maakuntakonserniin kuuluvissa ja muissa yhteisöissä, säätiöissä ja laitoksissa muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan Maakuntalailla turvataan maakuntavaltuuston toimivalta päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta kokonaisuutena sekä ohjata ja valvoa maakuntaa. 10

11 Maakuntien rahoitus tehtäviensä hoitamiseen Maakunnan rahoitus on yleiskatteellista, eli maakunta päättää saamansa valtion rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen (Laki maakuntien rahoituksesta 4 ) Maakunnalla on mahdollisuus päättää tehtäviensä hoitamisesta yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, ja varata tähän rahoitusta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyväksi tehtyjen toimenpiteiden myönteinen kustannusvaikuttavuus saattaa tuoda liikkumavaraa maakunnan toiminnan suunnitteluun 11 Etunimi Sukunimi

12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnissa Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 (HE 15/2017) Maakunnan tulee ennakkoon arvioida ja päätöksenteossaan huomioida vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen asetettaa suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistävät hyvinvointia ja terveyttä määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot valmistella omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa julkaistava hyvinvointikertomus julkisessa tietoverkossa toimia yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä 12

13 Maakunta osallisuuden edistäjänä (Maakuntalaki 23, HE 15/2017) Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeuksia Maakuntavaltuuston huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista Edistäminen voi tapahtua muun muassa tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua Tuki voi olla esimerkiksi työvälineisiin, viestintään tai toimintaan liittyvää Asukkaiden lisäksi toimijoina erilaiset järjestöt ja yhteisöt, kansalaisjärjestöt, palvelujen käyttäjäyhdistykset, verkostot, projektit, kampanjat, yritykset ja säätiöt Hallituksen esityksessä todettaan mm. järjestöjen tärkeä rooli edustaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä Maakunnan sisällytettävä oikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä. Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. 13 i

14 Maakunnalla laaja harkintavalta Maakunnalla harkintavaltaa mm: hyvinvointia ja terveyttä edistävät tavoitteet tavoitteita tukevat toimenpiteet toimenpiteiden vastuu ja yhteistyötahot rahoituksen kohdentaminen edellisiin sisällyttää maakuntastrategiaan ja palvelulupauksiin: järjestöyhteistyötä vapaaehtoistoimintaa vertaistuen eri mahdollisuuksia 14

15 Yleishyödyllinen yhteisö uudistuksessa 15

16 Yleishyödyllinen yhteisö uudistuksessa Uudistus luo monipuolisia mahdollisuuksia toimijoille Uudistus ei aseta välttämättömiä muutostarpeita kaikille järjestöille eikä rajoita toimintaa Järjestöjen vahva rooli kuntien ja maakuntien kumppanina säilyy Kunnilla, maakunnilla ja valtionapuviranomaisilla jatkossakin hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön Järjestöillä jatkossakin mahdollisuus julkisen sektorin tukeen Palveluita tuottavien toimijoiden huomioitava valtionapuviraomaisten, verotuksen, kilpailulainsäädännön ja EUsäädösten ehdot 16 Etunimi Sukunimi

17 Miten uudistukseen voi valmistautua? Oman toiminnan ja roolin tarkastelu ja asemointi Uudistuksen tarkoituksen ja toteutustavan selkeyttäminen vastuuhenkilöille ja jäsenille Uusien toimintamahdollisuuksien kartoitus ja arviointi Maakunnan toimijoiden ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Tarvittaessa eriluonteisten toimintojen eriyttäminen 17 Etunimi Sukunimi

18 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuraavat askeleet 18

19 HYTEtiekartta: valmistautuminen uudistukseen Väliaikaishallinnon aikana: luodaan rakenteet ja toimintaedellytykset toiminnan toteuttamiselle maakunnassa luodaan rakenteet ja valmistellaan toimintamallit kuntien ja järjestöjen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön Valmistelussa toteutettavat kokonaisuudet: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen 2) Maakuntien kunnille tarjoaman tuen järjestäminen ja toteuttaminen 3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien järjestäminen osana sosiaali ja terveydenhuollon palveluita 4) Yhdyspintapalveluiden järjestäminen 19

20 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa johdetaan poikkihallinnollisesti osana maakunnan johtamista. Maakunnan valmisteltavana: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen toteuttaminen sekä ehdotus vastuuhenkilöstä päätösten ennakkoarvioinnin käytännöt hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan eri toimialoilla koordinaatio poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseksi hyvinvointikertomustyön käytännöt (ml. yhteistyö alueen kuntien kanssa) alueellisen yhteistyön koordinaatio ja toteuttaminen (esim. yhteistyöpooli) 20

21 Maakuntien kunnille tarjoaman tuen järjestäminen ja toteuttaminen Maakunnan asiantuntijatuki kunnille: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvallisuuden edistäminen ehkäisevä päihdetyö suunnitellaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä kuntien kanssa suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään sosiaali ja terveydenhuollon asiantuntemusta. Esivalmisteluvaiheessa maakunta: selvittää tuen tarpeet yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon poikkihallinnollisen näkökulman ja hyödyntää sosiaali ja terveydenhuollon asiantuntemusta. valmistelee tuen toteuttamisen koordinaatiota, annettavan tuen toteutuksen sekä resurssien kohdentamisen 21

22 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaalija terveydenhuollon palveluita 1/2 Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mukaan lukien ehkäisevien palvelujen järjestämisen. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Sotepalveluita järjestettäessä: Maakunta määrittelee maakuntastrategian mukaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet toimenpiteet ja laatukriteerit sotepalvelustrategiassa ja palvelulupauksessa. Palvelujen tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät ja laatukriteerit. Palveluntuottajien rahoitusperusteisiin määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet ja sanktiot. 22

23 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaalija terveydenhuollon palveluita 2/2 Maakunta vahvistaa asiakasosallisuutta palveluissa: sekä suunnittelussa, toimeenpanossa että palautteen keräämisessä palvelun käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen järjestö ja asukastoimintayhteistyön hyödyntäminen järjestöjen, raatien, neuvostojen ja vastaavien toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen erilaisten asiakasryhmien tunnistaminen, tarvittaessa palveluiden kohdentaminen kaikki väestöryhmät palveluiden piirissä. 23

24 Yhdyspintapalveluiden järjestäminen 1/2 Asiakkaan laajaankin palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan monitoimijaisesti Kunnalla ja maakunnalla yhteistyötä myös yhdyspintapalveluiden järjestämisessä Maakunnan järjestämisvastuuseen sisältyy sotepalvelujen palvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi Velvollisuus yhteensovittaa palvelut kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Kolmas sektori Valtion palvelut Kunnan palvelut Maakunnan palvelut Asiakkaan palvelukokonaisuus Järjestöt 24

25 Yhdyspintapalveluiden järjestäminen 2/2 Maakunta tunnistaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa: keskeiset kohderyhmät haavoittuvat ryhmät yhdyspintapalvelut Maakunta sopii yhteistyöstä ja työnjaosta (esimerkkejä): yhteiset palveluketjut (esim. työllisyyden edistäminen, liikunnan palveluketju, savuttomuuden tukeminen) monialaisten palveluiden koordinaatio (esim. ohjaamotoiminta, perhekeskus, monialainen yhteistyö työllisyyden edistämisessä) osallisuus ja vapaaehtoistyön koordinaatio (esim. tukihenkilötoiminta, asukastuvat, etsivä työ, vertaisryhmät, kummitoiminnat, kielipesät, kulttuurin tukeminen ja yhteiset tilat ) Maakunta sisällyttää yhdyspintapalveluiden arvioinnin ja seurannan osaksi toiminnan seurantaa sekä alueellista hyvinvointikertomustyötä. Yhteistyökumppanien kanssa voidaan tehdä yhteistyösopimukset yhdyspintapalvelujen toteuttamiseksi. 25

26 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen valmistelun aikataulu 9/2017 Suunnitelma maakunnan järjestämisvastuuseen liittyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien valmistelusta 910/2017 Kokonaiskuva maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta (mahdollisen alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjalta) ja kuntien hyvinvointikertomusten painopisteiden kokoaminen 912/2017 Ehdotus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen organisoimiseksi osana maakunnan johtamista 912/2017 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely osana palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelua 1012/2017 Asukasosallisuutta ja alueellista yhteistyötä tukevien toimintamallien valmistelu 9/2017 2/ /2017 2/ /2017 2/2018 Yhdyspintapalveluiden määrittely yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa (keskeiset kohderyhmät, haavoittuvat ryhmät ja yhdyspintapalvelut) sekä suunnitelman valmistelu yhteistyöstä ja työnjaosta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien määrittely tuottajaehtoihin, sopimusluonnoksiin ja korvausmalleihin Alueellisen hyvinvointikertomuksen, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan sisällyttäminen maakunnan tiedon hallinnan ja tietopohjan tiekarttaan 12/2018 Asioiden valmistelu maakuntavaltuuston päätöksentekoa varten 26

27 Kunnat jatkossakin järjestöjen yhteistyökumppanina Maakunnalla edellytykset monipuoliseen yhteistyöhön Yleishyödyllisillä yhteisöillä vahva rooli oman toimintansa määrittämisessä Valinnanvapausmalli luo uudenlaisia rooleja palveluntuottajana 27

28 Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 28