TILINPÄÄTÖS Kuva Ilmari Mattila. Valometsä yöllä.

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2007 Kuva Ilmari Mattila Valometsä yöllä.

2 Sisällyslyettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto... 3 Yleistietoja Kankaanpään kaupungista... 3 Toimielinorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys... 4 Kaupungin tulot ja menot... 5 Tuloslaskelma... 7 Tuloslaskelman tunnusluvat... 7 Toiminnan rahoitus... 8 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 8 Tase... 9 Taseen tunnusluvut Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Hallintokeskus Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Hallintopalvelut Kehittäminen Tukipalveluyksikkö Maaseutupalvelut Ympäristökeskus Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi Asumispalvelut Perusturvakeskus Lasten päivähoito Vanhustenhuolto Vammaishuolto Sosiaalitoimi Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sivistyskeskus Sivistystoimen hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus (yhteislyseo) Kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut Pohjois-Satakunnan Alueopisto Kankaanpään kaupunginkirjasto Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpään musiikkiopisto Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen keskus Pelastustoimi Rakentaminen Liikelaitokset Käyttötalousosa Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

3 2 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin taloudellisen tuloksen osalta vuosi 2007 oli erityisen huono. Tilikauden tulos jää tappiolliseksi 3,2 milj. euroa. Satunnaiserien (0,7 milj. euroa) jälkeenkin tulos on tappiolla n. 2,5 milj. euroa. Kaupungin toimintakate eli tuottojen ja kulujen erotus kasvoi edellisvuodesta 3,3 milj. euroa (6,9 %). Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu edellisvuodesta oli vain 1,5 milj. euroa (3,1 %). Kaupungin käyttömenojen liian suuri kasvu tuloihin nähden on huonon tuloksen syy. Menobudjetin merkittävimmät ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa, kansanterveystyössä ja tukipalveluissa. Bruttoinvestoinnit olivat 3,97 milj. euroa ja investointitulojen (0,89 milj. euroa) jälkeen nettomääräksi jää 3,08 milj. euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat: tori 1,04 milj. euroa, tiet, kadut, vesihuolto 0,822 milj. euroa ja Lohikon rakennus 0,768 milj. euroa. Investoinnit jouduttiin rahoittamaan lainoituksella ja kaupungin lainojen kokonaismäärä kasvoi 2,8 milj. eurolla. Lainamäärä asukasta kohden laskettuna on valtakunnallista keskitasoa (= euroa/asukas). Monelta osin yleinen kehitys vuoden 2007 osalta oli Kankaanpäässä varsin myönteinen. Kaupungin työllisyystilanne kohentui vuoden 2007 aikana edelleen hyvään suuntaan. Kun työttömyys vuodenvaihteessa 2006/07 oli 13,2 % niin vuoden 2007 lopussa se oli 10,9 %. Kankaanpääläisen yritystoiminnan suhteen vuosi oli hyvä. Yritysten liikevaihdot olivat selvällä kasvu-uralla ja liikkeelle saatettiin useita investointeja. Merkittävin negatiivinen poikkeama yleisestä kehityksestä oli kaupungin väkimäärän lievä väheneminen. Kaupungin palvelut ja talous Kaupungin asukkailleen järjestämät tai tuottamat palvelut pidettiin entisellä tasolla. Kankaanpään kaupungin pyrkimyksistä huolimatta kuntien yhdistämishankkeita ei saatu edes esiselvitystasolle. Valtiovallan liikkeelle paneman kuntaja palvelurakenneuudistuksen osalta neuvoteltiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta Pohjois-Satakuntaan. Pitkän selvittelyn ja pohdinnan jälkeen päädyttiin järjestämään Kankaanpään ja eräiden naapurikuntien jätehuolto investoimalla omaan kaatopaikkaan. Konsernirakennetta ei muutettu vuoden 2007 aikana. Konsernitaseen loppusumma ylitti ensimmäisen kerran 100 milj. euroa (100,486 milj.). Konsernin lainamäärä oli vuoden lopussa 41,5 milj. euroa. Vuoden 2006 lopussa lainamäärä oli 35,6 milj. euroa. Tulevaisuuden näkymät Palvelurakenneuudistuksen keskeisin hanke eli sote-piirin muodostaminen tulee olemaan tärkein lähivuosien palvelutuotannon rakenteisiin vaikuttava prosessi. Tämä rakennemuutos merkitsee eräällä tavalla uuden kunnan muodostamista, jolla kunnalla on toimialanaan vain perusturvan tarjoaminen (sosiaali- ja perusterveydenhuolto). Tämän hankkeen onnistumisella voidaan eniten vaikuttaa palveluiden tarjoamiseen ja toisaalta kustannuskehitykseen. Kaupungin talouden tasapainoon saaminen tulee olemaan useampivuotinen prosessi ja se on kiinteästi kytköksissä sotepiirin perustamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Talouden tasapainottaminen merkitsee tuottavuuden parantamista kaikilla toiminnan lohkoilla. Investointien osalta tasapainotus merkitsee erittäin tiukkaa investointipolitiikkaa erityisesti käyttömenoja lisäävien ei välttämättömien investointien suhteen. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuodesta Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

4 3 1. Kaupungin hallinto Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku ( ) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 17,98 as./km 2 Kalleusluokka II Tulovero 19 % v Työttömyysaste 10,9 % ( ) Työvoima 6000 Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Hallinnollinen asema Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 13 SDP 9 Kokoomus 6 Vas 4 Vihr 2 Krist.dem. 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 12. Toimielinorganisaatio Lääni Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Vesioikeuspiiri Sotilaslääni Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Maanmittauspiiri Postipiiri Tiepiiri Lounais-Suomen ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Työvoimapiiri Länsi-Suomen Turku Ikaalinen Kankaanpää Etelä-Suomi Länsi-Suomi Turun ja Porin Kankaanpää Pori Pori Lounais-Suomi Turku Turku Satakunta Satakunta Satakunta 2. Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntatalouden kehitysvire on myönteinen. Kuntien taloustilannetta on parantanut kuntien verotulojen kasvu, joka oli vuonna 2007 noin 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Manner-Suomen kuntien tilikauden yhteenlaskettu tulos laski viime vuodesta. Tuloksen heikkenemisen taustalla ovat joidenkin suurten kaupunkien vuoden 2006 tilinpäätöksiin kirjatut poikkeuksellisen suuret satunnaiset myyntivoitot.

5 4 Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Kuntaliitto korostaa, ettei valtion pidä omilla toimillaan kääntää nykyistä kuntatalouden tervehtyvää kehitysuraa. Kuntien tehtäviä ei pidä lisätä. Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on syytä purkaa ja näin mahdollistettava nykyistä tehokkaampi palvelutuotanto. Kuntien veropohjaa ei saa heikentää esimerkiksi lisäämällä ansiotulojen vähennyksiä tai vähentämällä kuntien oikeutta yhteisöveron tuottoon. Kuntien menopaineet säilyvät korkeina myös tulevina vuosina. Syksyllä 2007 sovitut virka- ja työehtosopimukset nostavat palkkamenoja vuonna 2008 huomattavasti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus lisää alkuvaiheessaan kuntien menoja. Väestön ikääntyminen luo paineita hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvulle ja lisää kuntien menoja. Samalla tulopohja heikkenee väestön siirtyessä eläkkeelle. Tämän johdosta osassa kuntia veronkorotuspaineet säilyvät suurina. Sosiaalitoimen nettomenot kasvoivat vuodesta 2003 vuoteen ,48 milj. euroa (21,9 %) ja terveydenhuollon nettomenot 4,20 milj. euroa (29,7 %) eli yhteensä 6,67 milj. euroa (26,2 %); samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat vain 3,52 milj. euroa. Sivistysasiainkeskuksen nettomenot kasvoivat samaan aikaan yhteensä 1,79 milj. euroa (15,3 %); samaan aikaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet laskivat 0,1 milj. euroa. Valtionosuuksien määräytymisperusteet ovat sosiaali- ja terveystoimessa täysin erilaiset kuin opetus- ja kulttuuritoimessa. Vuonna 2007 sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet kattoivat perusturvakeskuksen nettomenoista 33,8 % (vuotta aiemmin 34,4 %) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sivistysasiainkeskuksen nettomenoista 23,4 % (vuotta aiemmin 28,5 %). Vuonna 2003 osuudet olivat perusturva 28,9 % ja sivistys 28,0 %. 3. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota muutamilta osin. Muutokset kohdistuivat käyttötaloudessa kaupunginhallituksen, sivistyslautakunnan ja kulttuuriasiainlautakunnan määrärahoihin nettomenoja yhteensä euroa lisäävästi. Tuloslaskelman satunnaisten kulujen osalta talousarviota muutettiin euroa. Investointiosan määrärahoja valtuusto muutti euroa nettomenoja lisäävästi. Muutosten jälkeen talousarvion tulos muodostui euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli laadittu euroa ylijäämäiseksi. Tilikauden tulos muodostui 3,22 milj. euroa alijäämäiseksi Talousarviossa - muutosten jälkeen - tulos oli arvioitu 0,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennakoitua huomattavasti huonompi tulos johtui käyttötalouden määrärahojen suurista ylityksistä. Merkittävimpiä näistä olivat Puettavan teknologian tutkimuskeskuksen tulojäämien alaskirjaus (0,7 milj. euroa), erikoissairaanhoidon (0,8 milj. euroa), kansanterveystyön (0,4 milj. euroa), tukipalvelujen (0,5 milj. euroa) ja vanhustenhuollon (0,1 milj. euroa) määrärahojen ylitykset. Toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - ylittyi talousarviosta toteutumaprosentin ollessa 104,8 %. Vuosikate oli negatiivinen 0,85 milj. euroa ja poistot 2,36 milj. euroa. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tuloutusta ei kuitenkaan ole voitu kirjata kehittämisrahastoon, koska tilikauden tulos on negatiivinen. Tilikauden alijäämäksi muodostui ,03 euroa. Aiempien vuosien yhteenlasketut ylijäämät ovat yhteensä ,85 euroa. Näin ollen kumulatiivinen eli yhteenlaskettu yli/alijäämä on tilivuoden 2007 lopussa ,18 euroa alijäämäinen.

6 5 Kaupungin tulot ja menot Tuotot 2007 milj. e muutos% 2006 milj. e muutos% ed. v:sta ed. v:sta Tuloslaskelmaosan tuotot 61,265 4,4 % 58,702 6,1 % Toimintatuotot 9,737 8,8 % 8,952 9,2 % Myyntituotot 4,084 10,3 % 3,702 15,0 % Maksutuotot 2,410 11,3 % 2,167 5,8 % Tuet ja avustukset 1,237-6,1 % 1,318 12,8 % Muut tuotot 1,827 18,9 % 1,536 2,2 % Valmistevarast muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Valmistus omaan käyttöön 0,178-22,3 % 0,230-11,1 % Rahoitustuotot 1,403 22,8 % 1,142 42,6 % Korkotuotot 0,106-20,5 % 0,133 22,3 % Muut rahoitustuotot 1,297 28,5 % 1,009 45,8 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Verotulot 30,670 4,9 % 29,240 3,9 % Käyttötalouden valtionosuudet 19,456 0,5 % 19,367 6,4 % Investointiosan tuotot 0,900 30,0 % 0,692 16,7 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,685 20,7 % 0, ,5 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 0,215 72,7 % 0,124-73,2 % Oman pääoman muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahoitusosan tuotot 6,849 19,2 % 5, ,1 % Antolainojen vähennys 0,147-84,8 % 0, ,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,000 33,3 % 3,000 50,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1, ,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman vähennys 1,002-43,8 % 1, ,0 % Tuotot yhteensä 69,013 5,9 % 65,139 11,2 % Kulut Tuloslaskelmaosan kulut 62,118 6,4 % 58,362 8,5 % Toimintakulut 61,442 7,2 % 57,324 7,4 % Henkilöstökulut 24,322 3,9 % 23,409 5,7 % Palvelujen ostot 28,302 8,4 % 26,115 6,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,034 8,1 % 2,807 3,3 % Avustukset 3,108-11,0 % 3,491 18,2 % Vuokrat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 2,676 78,2 % 1,502 36,4 % Rahoituskulut 0,677 48,8 % 0,455 9,0 % Alv:n takaisinperintä -100,0 % -100,0 % Korkokulut 0,671 48,9 % 0,451 12,9 % Muut rahoituskulut 0,005 28,7 % 0,004-77,1 % Satunnaiset kulut 0, ,0 % 0, ,0 % Investointiosan kulut 3,980-1,5 % 4,042 71,1 % Käyttöomaisuuden osto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Omajohtoinen rakentaminen 3,980-1,5 % 4,042 71,1 % Henkilöstökulut 0,0 % 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 0,0 % 0,0 % Rakennuttaminen 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahoitusosan kulut 2,915 6,6 % 2,736 12,7 % Antolainojen lisäys 0, ,0 % 0, ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,915 12,7 % 2,586 6,6 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman lisäys 0,0 % 0,0 % Kulut yhteensä 69,013 5,9 % 65,139 11,2 %

7 6 Nettomenojen (51,72 m ) jakautuminen TP 2007 Sosiaali 27 % Terveys 36 % Maaseutu ja ympäristö 1 % Keskushallinto 8 % Tekninen 2 % Vapaa-aika 2 % Kulttuuri 3 % Koulutus 21 % Nettomenot toimielimittäin TP 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta TP 2007 TP 2006 TP 2005 TP 2004 TP 2003 TP 2002 TP 2001 Ympäristölautakunta Sosiaalilautakunta terveydenhuolto (sos lk) Koulutuslautakunta Kulttuuriasianlautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta

8 7 Tuloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut 2007 muutos% 2006 muutos% 2005 muutos% milj. e milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta Toimintatuotot 9,737 8,8 % 8,952 9,2 % 8,196 6,9 % Toimintakulut -61,442 7,2 % -57,324 7,4 % -53,395 5,8 % Toimintakate -51,705 6,9 % -48,372 7,0 % -45,200 5,6 % Verotulot 30,670 4,9 % 29,240 3,9 % 28,133 3,2 % Valtionosuudet 19,456 0,5 % 19,367 6,4 % 18,195 3,1 % Alv:n takaisinperintä 0,000 Käyttökate -1, ,5 % 0,236-79,1 % 1,128-46,7 % Korkotuotot 0,106-20,5 % 0,133 22,3 % 0,109-3,6 % Muut rahoitustuotot 1,297 28,5 % 1,009 45,8 % 0,692-17,0 % Korkokulut -0,671 48,9 % -0,451 12,9 % -0,399-10,8 % Muut rahoituskulut -0,005 28,7 % -0,004-77,1 % -0, ,0 % Vuosikate -0, ,4 % 0,923-38,9 % 1,512-42,1 % Poistot käyttöomaisuudesta -2,365 13,4 % -2,085 1,0 % -2,064-1,2 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Satunnaiset kulut 0,000 0,0 % -0,583 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden tulos -3,218 84,5 % -1, ,6 % -0, ,7 % Poistoeron lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Suunnitelman ylittävät poistot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Varausten lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahastojen lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden yli/alijäämä -3,218 84,5 % -1, ,6 % -0, ,3 % Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate % poistoista -36,1 % 44,3 % 73,2 % 125,0 % 104,8 % Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,8 % 15,6 % 15,3 % 15,2 % 15,1 % Vuosikate % -1,4 % 1,6 % 2,8 % 5,0 % 4,4 % Poisto % 4,0 % 3,6 % 3,8 % 4,0 % 4,2 % Vuosikate e/as Asukasluku muutos ed. v:sta Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 0,85 milj. euroa miinuksella jääden yli 3 milj. euroa tavoitetasosta eli poistojen määrästä (poistot olivat 2,36 milj. euroa). Vuosikate ei täyttä kriteeriä "tasapainossa oleva talous" vaan osoittaa kriisitaloutta negatiivisuudellaan. Viiden viimeisen vuoden vuosikate%:n keskiarvo (62,2 %) alittaa sadan ja osoittaa "heikkenevää taloutta" pitkällä aikavälillä. Heikkeneminen on jatkunut neljän vuoden ajan jyrkästi. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli edellisvuoden tasolla.

9 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 8 Ulkoiset tuotot ja kulut 2007 muutos% 2006 muutos% 2005 muutos% milj. e milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta Toiminnan rahavirta Vuosikate -0, ,4 % 0,923-38,9 % 1,512-42,1 % Satunnaiset erät 0, ,0 % -0, ,0 % 0,000 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -0, ,7 % 0, ,6 % -0, ,0 % -1, ,4 % 0,502-62,8 % 1,349-48,4 % Investointien rahavirta Investointimenot -3,980-1,5 % -4,042 71,1 % -2,362 17,0 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,685 20,7 % 0, ,5 % 0,129-20,5 % Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 0, ,7 % 0,124-73,2 % 0, ,2 % -2,826-15,6 % -3,350 89,4 % -1,769 4,3 % Toiminnan ja investointien rahavirta -3,933 38,1 % -2, ,8 % -0, ,9 % Rahoitustuksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 0,000 0, ,0 % -84,8 % -0,100 0, ,0 % 835,1 % 0,000 0, ,0 % -8,3 % 0,147-83,0 % 0, ,9 % 0,103 26,7 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,000 33,3 % 3,000 50,0 % 2, ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,915 12,7 % -2,586 6,6 % -2,426-2,5 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 1, ,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 2, ,0 % 0, ,2 % -0,426-82,9 % Oman pääoman muutokset 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0, ,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varat/ po muut. -0, ,3 % 0, ,0 % 0, ,8 % Vaihto-omaisuuden muutos 0, ,1 % -0, ,7 % -0, ,1 % Saamisten muutos 0,105-28,8 % 0, ,0 % 0,000 0,0 % Lyhytaikaisten saamisten muutos 0,0 % -100,0 % -1, ,9 % Korottomien velkojen muutos 0,914 1, ,0 % 149,1 % 0,249 0,403 7,7 % -146,6 % 0,231-0, ,0 % -280,4 % Rahoituksen rahavirta 3, ,3 % 1, ,3 % -1,188-37,9 % Kassavarojen muutos 0, ,2 % -1,168-27,4 % -1,609 61,0 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % -30,2 % 27,6 % 85,4 % 154,0 % 157,7 % Pääomamenojen tulorahoitus % -14,9 % 15,3 % 36,0 % 62,0 % 51,1 % Lainakanta milj. e 18,732 15,868 15,158 15,584 18,072 Lainat e/asukas Lainanhoitokate -0,05 0,45 0,68 1,04 0,79 Kassavarat milj. e 2,021 2,018 3,186 4,795 5,794 Maksuvalmius pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti laski voimakkaasti edellisvuodesta johtuen negatiivisesta vuosikatteesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Koska vuosikate oli negatiivinen, kaikki investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoitettiin lainanotolla. Lainakanta - vieras pääoma vähennettynä ennakoilla ja lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtoveloilla - kasvoi edellisvuodesta. Lainamäärä kääntyi voimakkaaseen kasvuun ja korkomenojen muodossa se heikentää vuosikatetta n. 0,67 milj. eurolla vuodessa, lisäksi yleisen korkotason nousu on riski. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun jäädessä alle 1:n joudutaan vieraanpääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Tunnusluku romahti negatiiviseksi johtuen negatiivisesta vuosikatteesta. Tulorahoitus ei siis riittänyt edes käyttömenojen rahoitukseen lainanhoitokuluista puhumattakaan. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 2,0 milj. euroa ollen edellisvuoden tasolla. Maksuvalmius oli koko vuoden ajan riittävä, vuoden lopussa 11 päivää. Maksuvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin ottamaan lyhytaikaista lainaa vuoden lopulla 1,7 milj. euroa.

10 9 Tase VASTAAVAA 2007 milj. e muutos% ed. v:sta 2006 milj. e muutos% ed. v:sta Pysyvät vastaavat 35,553 1,6 % 34,984 1,2 % Aineettomat hyödykkeet 0,259-11,4 % 0,292 19,4 % Aineettomat oikeudet 0,259-11,4 % 0,292 30,1 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,000 0,0 % 0, ,0 % Aineelliset hyödykkeet 23,248 2,7 % 22,635 4,5 % Maa- ja vesialueet 4,774-3,2 % 4,931 5,1 % Rakennukset 11,017-0,3 % 11,053-1,4 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 7,165 12,3 % 6,379 16,4 % Koneet ja kalusto 0,277 46,1 % 0,189-29,7 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 0,015-82,1 % 0, ,9 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 12,047-0,1 % 12,057-4,9 % Osakkeet ja osuudet 10,303 1,3 % 10,166 2,5 % Muut lainasaamiset 1,744-7,7 % 1,891-31,3 % Toimeksiantojen varat 0,479-27,0 % 0,656-22,0 % Valtion toimeksiannot 0,475-27,2 % 0,652-22,1 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,004-3,8 % 0,005-1,9 % Muut toimeksiantojen varat 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Vaihtuvat vastaavat 6,042-1,8 % 6,155-17,2 % Vaihto-omaisuus 0,170-6,0 % 0,181 26,2 % Valmiit tuotteet/tavarat 0,170-6,0 % 0,181 26,2 % Saamiset 3,851-2,6 % 3,956-3,6 % Myyntisaamiset 0,982 12,3 % 0,874 18,2 % Lainasaamiset 0, ,0 % 0,131-85,1 % Muut saamiset 0,011-97,5 % 0, ,9 % Siirtosaamiset 2,055-18,2 % 2,511 7,6 % Rahat ja pankkisaamiset 2,021 0,1 % 2,018-36,7 % Vastaavaa yhteensä 42,074 0,7 % 41,796-2,5 % VASTATTAVAA Oma pääoma 15,614-17,1 % 18,832-8,5 % Peruspääoma 15,636 0,0 % 15,636 0,0 % Muut omat rahastot 2,892 0,0 % 2,892 0,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 0,303-85,2 % 2,048-21,3 % Tilikauden yli-/alijäämä -3,218 84,5 % -1, ,6 % Pakolliset varaukset 0,162 0,0 % 0, ,0 % Muut pakolliset varaukset 0,162 0,0 % 0, ,0 % Toimeksiantojen pääomat 0,529-27,7 % 0,732-16,1 % Valtion toimeksiannot 0,441-32,0 % 0,648-18,6 % Lahjoitusrahastojen pääomat 0,055 1,1 % 0,054 0,2 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,033 12,7 % 0,029 35,4 % Vieras pääoma 25,769 16,8 % 22,070 3,1 % Pitkäaikainen 13,790 6,1 % 13,003 3,4 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 10,855 6,5 % 10,193 11,0 % Lainat julkisyhteisöiltä 2,560 1,8 % 2,514-25,5 % Muut velat/liittymismaksut 0,375 26,5 % 0, ,2 % Lyhytaikainen 11,979 32,1 % 9,067 2,6 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 3, ,6 % 1,988 16,4 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,954 10,9 % 0,860 0,0 % Lainat muilta luotonantajilta 0, ,0 % 0,017 0,0 % Saadut ennakot 0,073 30,2 % 0,056-26,2 % Ostovelat 2,994 15,1 % 2,602-3,4 % Muut velat 0,631-19,2 % 0,781-6,3 % Siirtovelat 3,339 20,9 % 2,762 4,5 % Vastattavaa yhteensä 42,074 0,7 % 41,796-2,5 %

11 10 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 37,2 % 45,1 % 48,1 % 48,2 % 44,6 % Oman po:n sidottujen erien osuus % 37,2 % 37,5 % 36,6 % 35,7 % 33,9 % Rahoitusvarallisuus e/as Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42,9 % 38,2 % 39,1 % 41,0 % 46,9 % Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Omavaisuusaste laski jyrkästi n. 8 %-yksikköä edellisvuodesta. Tunnusluku on selvästi maan keskiarvon alapuolella. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta sekä suuresta lainamäärästä. Asukasta kohti laskettu rahoitusvarallisuus, joka osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman, heikkeni runsaasti edellisestä vuodesta. Luku on pitkälti miinuksella johtuen suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku heikkeni runsaasti edellisvuodesta ja on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne säilyi vuoden 2007 aikana samana kuin vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Vuoden 2007 aikana päätettiin fuusioida Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy Kankaanpään Yrityspalvelu Oy:öön. Fuusio astui voimaan Tytäryhteisöjen tilinpäätösten tunnusluvut selviävät seuraavista taulukoista. Konsernirakenne KANKAANPÄÄN KAUPUNKIKONSERNI Tytäryhtiöt Kankaanpään kaupunki Kuntayhtymät Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy 100 % 70,81 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpään Yristyspalvelu Oy 100 % 55 % Kankaanpään ktt ky Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 100 % 4,58 % Satakuntaliitto Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö 100 % 34,10 % Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä Kankaanpään Asunnonhankinta Oy 100 % 4,58 % Satakunnan erityishuoltopiiri As.Oy Aarniokoskenkatu KOY Kankaanpään Opiskelija-asunnot 67,01% 29,60 % Osakkuusyhtiöt 4,95 % 58,68 % Satakunnan sairaanhoitopiiri Vatajankosken Sähkö Oy 65,30 % 5,10 % 18,59 %

12 11 Kankaanpään Asunnonhankinta Oy x Kasvu TP2004 % TP2005 % TP2006 % TA2007 % TP2007 % Liikevaihto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos Kokonaistulos Sijoitetun pääoman tuotto 2,20 % 2,50 % 2,60 % 2,80 % 3,35 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 22,1 % 22,1 % 22,6 % 19,4 % 23,9 % Nettovelat rahalaitos kaupunki pääomalaina Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä x Kasvu TP2004 % TP2005 % TP2006 % TA2007 % TP2007 % Liikevaihto = toimintatuotot Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos 624,6 617, Kokonaistulos 624,6 617, Sijoitetun pääoman tuotto 3,40 % 3,43 % 3,85 % 5,09 % 5,08 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 99,3 % 99,8 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Nettovelat - rahalaitos - kaupunki VSO Tuloutus kunnille Kankaanpää Karvia Korko- ja rahoituskulut Tuloverot Tuloutus kunnille yht Kankaanpään Yrityspalvelu Oy x Kasvu TP2004 % TP2005 % TP2006 % TA2007 % TP2007 % Liikevaihto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos 43,0 24,0-98,8 36,0 3,1 Kokonaistulos 43,0 24,0-98,8 36,0 3,1 Sijoitetun pääoman tuotto 5,70 % 0,01 % -0,02 % 0,0 % 1,5 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 57,0 % 30,0 % 38,8 % 23,6 % Nettovelat rahalaitos kaupunki pääomalaina

13 12 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy x Kasvu TP2004 % TP2005 % TP2006 % TA2007 % TP2007 % Liikevaihto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos 0,2 3,5 3,0 2,0 5,0 Kokonaistulos 0,2 3,5 3,0 2,0 5,0 Sijoitetun pääoman tuotto 0,09 % 1,50 % 1,40 % 2,50 % 1,00 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 46,4 % 48,7 % 55,00 % 62,30 % 26,00 % Nettovelat - rahalaitos kaupunki pääomalaina Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy x Kasvu TP2004 % TP2005 % TP2006 % TA2007 % TP2007 % Liikevaihto Tase Henkilöstö 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kannattavuus Nettotulos Kokonaistulos Sijoitetun pääoman tuotto Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 32,2 % 32,1 % 32,4 % 32,4 % 32,0 % Nettovelat rahalaitos kaupunki pääomalaina

14 13 Konsernitase VASTAAVAA muutos% muutos% 2007 milj. e ed. v:sta 2006 milj. e ed. v:sta Pysyvät vastaavat 84,376 5,8 % 79,733 1,7 % Aineettomat hyödykkeet 0,722 0,9 % 0,716-0,3 % Aineettomat oikeudet 0,610-5,4 % 0,645 9,6 % Konserniliikearvo 0,000 0,0 % 0, ,0 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,103 56,9 % 0,066-24,2 % Ennakkomaksut 0,009 60,7 % 0,005-84,9 % Aineelliset hyödykkeet 77,838 6,5 % 73,078 3,0 % Maa- ja vesialueet 6,401-1,2 % 6,480 3,8 % Rakennukset 30,671 2,0 % 30,071 6,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 32,837 4,0 % 31,581 4,6 % Koneet ja kalusto 3,886-3,6 % 4,030-5,2 % Muut aineelliset hyödykkeet 0,250-10,6 % 0,280 99,9 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 3, ,3 % 0,637-67,7 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 5,816-2,1 % 5,938-11,5 % Osakkuusyhteisöosuudet 3,912-0,2 % 3,920 2,4 % Osakkeet ja osuudet 1,839 0,2 % 1,835-1,6 % Lainasaamiset 0,064-64,9 % 0,182-82,1 % Muut saamiset 0,001 0,0 % 0,001 0,0 % Toimeksiantojen varat 0,783-34,1 % 1,190-13,8 % Valtion toimeksiannot 0,773-34,4 % 1,179-13,3 % Muut toimeksiannot 0,010-3,3 % 0,011-44,4 % Vaihtuvat vastaavat 15,327-9,8 % 16,993 3,5 % Vaihto-omaisuus 1,216 20,7 % 1,007 21,3 % Aineet ja tarvikkeet 0,791 2,9 % 0,769 72,6 % Keskeneräiset tuotteet 0,038 25,7 % 0,030-13,1 % Valmiit tuotteet 0,038 34,8 % 0,028-86,8 % Muu vaihto-omaisuus 0, ,3 % 0,172 23,5 % Ennakkomaksut 0, ,0 % 0, ,0 % Saamiset 9,103-14,1 % 10,597 14,6 % Pitkäaikaiset saamiset 0,102-32,6 % 0, ,7 % Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 5,561-2,8 % 5,723 4,2 % Lainasaamiset 0,115-80,8 % 0, ,2 % Siirtosaamiset 2,754-14,2 % 3,208 13,8 % Muut saamiset 0,571-37,4 % 0,912 38,8 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,000 0,0 % 0,000-70,8 % Osakkeet ja osuudet 0,000 0,0 % 0,000-70,8 % Muut arvopaperit 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahat ja pankkisaamiset 5,009-7,1 % 5,389-15,1 % Vastaavaa yhteensä 100,486 2,6 % 97,915 1,8 %

15 14 VASTATTAVAA muutos% muutos% 2007 milj. e ed. v:sta 2006 milj. e ed. v:sta Oma pääoma 35,758-12,5 % 40,878 3,8 % Peruspääoma 15,650 0,1 % 15,636-0,1 % Osuus ky:ien oman po:n lisäyksestä 21,415-8,2 % 23,322 16,6 % Osakepääoma 0,000 0,0 % 0,000 #JAKO/0! Arvonkorotusrahasto 0,044 0,0 % 0,044 0,0 % Muut omat rahastot 4,952 4,5 % 4,738 0,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -2, ,8 % -0,781 23,9 % Tilikauden yli-/alijäämä -3,485 67,5 % -2, ,2 % Osakeanti 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Vähemmistöosuudet 6,248 29,4 % 4,827 4,2 % Varaukset 2,268 1,5 % 2,234 15,7 % Poistoero 0, ,0 % 0, ,0 % Vapaaehtoiset varaukset 1,745 1,7 % 1,717 0,7 % Pakolliset varaukset 0,439 2,8 % 0,427 88,1 % Toimeksiantojen pääomat 0,847-34,1 % 1,284-9,5 % Valtion toimeksiannot 0,615-33,8 % 0,929-14,4 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,232-34,9 % 0,356 6,1 % Vieras pääoma 55,366 13,7 % 48,691-0,2 % Pitkäaikainen 35,695 12,6 % 31,710-2,9 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 21,534 15,8 % 18,594 11,6 % Laskennallinen verovelka 0,000 0,0 % 0, ,0 % Lainat julkisyhteisöiltä 5,184-0,9 % 5,230 54,4 % Lainat muilta luotonantajilta 0,000 0,0 % 0, ,0 % Muut pitkäaikaiset velat 8,977 13,8 % 7,886-3,9 % Siirtovelat 0, ,0 % 0, ,0 % Lyhytaikainen 19,672 15,8 % 16,981 5,1 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 4,873 60,4 % 3,039 21,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,958 10,9 % 0,864-8,3 % Lainat muilta luotonantajilta 0, ,0 % 0,017 0,0 % Saadut ennakot 0,110-40,2 % 0,183-39,1 % Ostovelat 4,661 19,6 % 3,897-20,5 % Siirtovelat 6,630 5,1 % 6,308 13,1 % Liitt.maksut ja muut lyhytaik velat 2,441-8,7 % 2,674 40,0 % Vastattavaa yhteensä 100,486 2,6 % 97,915 1,8 % Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusprosentti 37,4 % 43,7 % Konsernin lainakanta milj euroa 41,525 35,629 Konsernin lainakanta euroa/asukas Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,03 euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu ,03 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteensä ,85 euroa. Tilikauden alijäämä ja aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,18 euroa. Vuoden 2007 talousarvio oli laadittu tilikauden tuloksen osalta euroa alijäämäiseksi ja taloussuunnitelman vuodet 2008 ja 2009 molemmat euroa ylijäämäisiksi. Toteutunut vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa, että taloussuunnitelmakauden tulokset ovat tuloksen suuruuden osalta riittämättömät. Vuosien taloussuunnitelman osalta vuoden 2008 ylijäämäksi on arvioitu euroa, vuoden 2009 ylijäämäksi euroa ja vuoden 2010 ylijäämäksi euroa. Taloussuunnitelmakauden arvioidut ylijäämät eivät riitä kattamaan vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaista taseessa olevaa euron alijäämää ja ovat siten tuloksen suuruuden osalta riittämättömät. Kaupunginhallitus tulee laatimaan kevään 2008 aikana talouden tervehdyttämisohjelman, jolla vuoden 2007 tilinpäätöksen osoittama taseessa oleva alijäämä tullaan kattamaan tulevan taloussuunnittelukauden aikana. Talouden tervehdyttämisohjelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään elokuussa 2008.

16 15 5. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2007 toimitettiin eduskuntavaalit. Vaalipäivä oli Toiminnalliset tavoitteet vaalien virheettömyydestä ja tehokkaasta hoitamisesta toteutuivat. Talouden toteutuminen Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2007 painopistealueina ovat olleet kaupunginhallituksen, kulttuuriasiainlautakunnan, vapaa-aikalautakunnan, sivistyslautakunnan, perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2007 tarkastus jatkuu vuoden 2008 kevääseen ja toukokuussa 2008 tarkastuslautakunta tulee antamaan vuoden 2007 arviointikertomuksen valtuustolle. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman korvaussumman. Korvaus oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 1,8 euroa lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin otetulta kunnan asukkaalta. Valtiollisissa vaaleissa tämä korvaus riittää kattamaan vaaleista aiheutuneet kulut. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot alittuivat n euroa jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa -0,7 %. TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja lainkaan. Tulosalueen menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 104,8 %. YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kuva Marita Paunonen-Ilmonen Kaupunginhallitus vastaa koko kaupungin yleisjohtamisesta ja koko kaupunkikonsernin johtamisesta. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsiteltäväksi asiat, käyttää kaupungin puhevaltaa ja huolehtii riittävästä yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus on päävastuussa valtuustolle sen päätösten täytäntöönpanosta ja valtuuston linjausten mukaisesta päätöksenteosta. Edelleen kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisen valvonnan riittävyydestä. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja, joka myös edustaa kaupunkia virka-asemansa perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Johtoryhmä kouluttautui vuonna 2007 Sued Management Oy:n johdolla. Kuvassa vas. Paavo Karttunen, Mika Hatanpää, Maija Anttila, Heli Isohannu, Pekka Laiho, Erkki Liimu ja Heikki Kiviniemi. Kaupungin strateginen johtaminen perustuu valtuuston vahvistamaan Kankaanpään strategiaan. Se päivitetään vähintään kaksi kertaa valtuustokaudessa ja sen toteutumista arvioidaan valtuustossa 1-2 kertaa vuodessa. Valtuusto piti kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin ajankohtaisia kehittämiseen ja talouteen sekä toimintaan liittyviä kysymyksiä.

17 16 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 82 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2007 Autio Johanna puheenjohtaja 8 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 7 Koivumäki Pertti II varapuheenjohtaja 8 Antila Elise valtuutettu 4 Anttila Arto valtuutettu 7 Elomaa Irmeli valtuutettu 8 Hemminki Heikki valtuutettu 7 Hietaoja Tapio valtuutettu 6 Juhantalo Kauko valtuutettu 6 Jussila Annikki valtuutettu 8 Jussila Kauko valtuutettu 8 Kivelä Antti valtuutettu 7 Koivisto Jari valtuutettu 8 Koivumäki Jouko valtuutettu 8 Kortteus Jorma valtuutettu 8 Korvala Seppo valtuutettu 8 Koskela Arno valtuutettu 8 Kujanpää Katri valtuutettu 4 Kunnaspuro Raili valtuutettu 8 Laiho Nina valtuutettu 8 Lehtilä Jarmo valtuutettu 8 Loukkaanhuhta Tapiovaltuutettu 4 Mäkelä Markku valtuutettu 8 Mäkipää Jarmo valtuutettu 3 Mäntysalo Rauno valtuutettu 7 Päivike Pekka varavaltuutettu/valtuutettu 1/6 Rajamäki Nina valtuutettu 7 Rosenberg Irmeli valtuutettu 8 Sainala Jenni valtuutettu 1 Suonpää Leila valtuutettu 7 Tuomala Helena valtuutettu 8 Uusitalo Mikko valtuutettu 7 Vuorenmaa Marko valtuutettu 7 Vähäkoski Anja valtuutettu 7 Välisalo Kalevi valtuutettu 8 Ylinen Tapio valtuutettu 7 Kallama Susanna varavaltuutettu 2 Kangas Anne-Marja varavaltuutettu 2 Karjalainen Maire varavaltuutettu 7 Kulmala Antti varavaltuutettu 1 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 6 Merilaita Hannu varavaltuutettu 4 Mäenpää Kauko varavaltuutettu 1 Mäntylä Pauli varavaltuutettu 1 Nevala Juha varavaltuutettu 3 Piittala Antti varavaltuutettu 1 Suoranta Helena varavaltuutettu 2 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 7 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 6 Laiho Pekka pöytäkirjanpitäjä / johtoryhmän jäsen 2/6 Anttila Maija johtoryhmän jäsen 6 Isohannu Heli johtoryhmän jäsen 7 Kiviniemi Heikki johtoryhmän jäsen 8 Liimu Erkki johtoryhmän jäsen 8 Nissinen Ilkka kaupungingeodeetti 1 Salmijärvi Kalevi rakennusmestari 1 Kaupunginhallitus Vuonna 2007 kaupunginhallitus kokoontui 25 kertaa ja käsitteli 419 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2007 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 21 Jussila Kauko varapuheenjohtaja/varajäsen 2/1 Vähäkoski Anja varapuheenjohtaja/puh.johtaja 18/4 Antila Elise jäsen 14 Kivelä Antti jäsen 17 Koivisto Jari jäsen 10 Lehtilä Jarmo jäsen 25 Mäntysalo Rauno jäsen 23 Rajamäki Nina jäsen 22 Rosenberg Irmeli jäsen 22 Tuomala Helena jäsen 20 Anttila Arto varajäsen 8 Koivumäki Hilkka varajäsen 5 Koskela Arno varajäsen 4 Laiho Nina varajäsen 3 Peltola Tarja varajäsen 3 Uusitalo Mikko varajäsen 2 Autio Johanna KV:n puheenjohtaja 24 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 21 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 22 Karttunen Paavo esittelijä 18 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 15 esittelilijä/pöytäkirjanpitäjä, esittelijä 7/1 Laiho Pekka kaupunginkamreeri/pöytäkirjanpitäjä 4/9 Virolainen Raija esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 2 Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää eri tahojen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista sekä selviytymistä eri toiminnoissa. Se tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Kertomusvuonna 2007 Kankaanpään vanhusneuvosto kokoontui neljä kertaa. Vanhusneuvoston puheenjohtajana toimi Olavi Järvinen ja sihteerinä Aini Lähteenmäki. Jäseninä olivat kaupunginvaltuuston valitsemat vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen edustajat Antti Piittala, varapuheenjohtaja, Sinikka Poikkeus, Leila Suonpää, Pauli Lanne ja Kalevi Välisalo. Hallintokuntien edustajina olivat sihteerin lisäksi Mikko Loukkalahti, Anne Van-

18 17 hatalo ja Kalevi Salmijärvi. Sisko Myllymäen siirryttyä liikuntatoimenjohtajaksi hänen tilalleen tuli Marjo Raukola ja edelleen Lassi Koota. Varajäseninä toimivat Eila Uusi-Korvala, Matti Korkeamäki, Pekka Tamminen, Aila Riipi, Silja Mansikka ja Ritva Kellander. Hallintokuntien edustajien varajäseniksi on nimetty kaupunginarkkitehti, avopalveluohjaaja, kansalaisopiston rehtori, liikuntatoimenjohtaja ja rakennuspäällikkö. Vanhusneuvoston Internet-sivuilla osoitteessa on neuvoston yhteystiedot, jäsenet, toimintasääntö, toimintakertomukset ja historiikki. Perinteinen Vanhusneuvoston syysjuhla järjestettiin koulukeskuksen auditoriossa yhteistilaisuutena Pohjois-Satakunnan Alueopiston kanssa. Juhlan runkona oli Ikäihmisten yliopiston avajaisluento eli professori Antti Hervosen luento Vanhene viisaasti. Juhlassa oli satakunta osallistujaa. Vuoden aikana kokouksissa oli voimakkaasti esillä asuminen. Vanhukset ovat entistä varakkaampia, hyväkuntoisempia ja aktiivisempia, mikä antaa mahdollisuuksia heidän asumiselleen omassa kodissaan tai kodinomaisissa tiloissa pidempään. Itsenäisen asumisen palvelutaloajatusta käsiteltiin neuvoston jäsenten aloitteesta myös valtuustoseminaarissa ja muissa tilaisuuksissa. Neuvosto tutustui Lohikon uusittuihin tiloihin. Vuoden mittaan saatiin selvityksiä myös vanhusten laitoshoidosta ja kotipalvelusta. Muina käsiteltyinä teemoina olivat mm. liikunta, turvallisuus ja opiskelu. Velka- ja kuluttajaneuvonta Pohjois-Satakunnan alueella toimii kuntien yhteinen velkaja kuluttajaneuvoja. Virka on Karvian kunnan virka ja Karvia myy palvelut yhteistoimintasopimuksen nojalla Kihniön, Parkanon, Jämijärven, Kankaanpään, Lavian, Siikaisten ja Honkajoen kunnille. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Viranhaltijalla on tarvittaessa ja sopimuksen mukaan vastaanotto joka kunnassa. Monesti asiakkaat kuitenkin haluavat tulla Karviaan, koska eivät halua, että muut saavat tietää heidän joutuvan käyttämään velkaneuvonnan palveluja. Kuluttajaneuvonnan asiat on miltei kokonaisuudessaan hoidettavissa puhelimitse. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lakisääteinen kunnan tehtävä. Pääosa käytännön tehtävistä on asiakkaiden erilaisten tiedustelujen selvittämistä ja elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten ristiriitojen selvittelyä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on mahdollista saattaa asia kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi. Yleensä asiat kuitenkin selviävät paikallistasolla. Pääosin kuluttajien yhteydenotot ovat koskeneet auto- ja asuntokaupassa ilmenneitä ongelmia, tuotevirheitä ja puhelinlaskuja. Myös erilaisiin palveluihin on oltu tyytymättömiä. Pääosin työ on neuvojen antamista puhelimitse siitä miten asiakas voi asiaansa ajaa eteenpäin. Jos tilanne ei tällä korjaannu, ollaan yhteydessä elinkeinonharjoittajaan ja tilannetta sovitellaan. Viimeisenä keinona avustetaan asiakasta kuluttajavalituksen tekemisessä. Yhtenä huolestuttavana ongelma-alueena on viime vuoden tapaan nettikauppa. Asiakkailta vaaditaan ennakkomaksuja ja tilattuja tavaroita ei sitten välttämättä toimiteta. Taustalla on lisääntyvä rikollinen toiminta. Puhelinten kytkykauppa on aiheuttanut yhä ongelmia, samoin erilaiset palveluviestilaskutukset ja muut puhelinlaskutukseen liittyvät epäselvyydet. Yksityishenkilön velkajärjestelylaki on tullut voimaan Karvian kunta tarjosi yksityishenkilön velkaneuvontapalvelut liitettäväksi kuntien väliseen kuluttajaneuvonnan yhteistoimintasopimukseen ilman eri kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Alussa talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen oli vapaaehtoista, mutta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen muuttui lakisääteiseksi. Talous- ja velkaneuvontalain tavoitteena on järjestää laadullisesti ja määrällisesti riittävien talous- ja velkaneuvontapalveluiden saatavuus koko maassa. Talous- ja velkaneuvontaa tarvitaan, jotta ylivelkaantumista voidaan ehkäistä ja sen seurauksia korjata. Tällä hetkellä velkajärjestelyasiat työllistävät huomattavasti enemmän kuin kuluttaja-asiat, eikä asiakkaista ole pulaa. Kun asiakas ottaa yhteyttä velkaneuvontaan, kartoitetaan ensin asiakkaan kokonaistilanne ja sen jälkeen etsitään sopiva keino tilanteen korjaamiseksi. Valtaosassa tapauksista päädytään velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen, joskin myös vapaaehtoisia velkajärjestelyjä on kuluneena vuonna tehty huomattavasti edellistä vuotta enemmän ja jonkin verran on autettu asiakkaita kirkon diakoniarahaston avustuksen hakemisessa. Pienet velkaongelmat ratkeavat joissakin tapauksissa sillä parhaiten. Jonotusaika Pohjois-Satakunnan velkaneuvonnan alueella on varsin lyhyt, halutessaan asiakas saa ajan viikon sisään yhteydenotostaan. Asiakas pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman pian, vaikka asian selvittäminen vie viikkoja tapauksesta riippuen. Asiakkaiden määrä on edelleen ollut huomattavan suuri. Uutena ryhmänä ovat valitettavasti tulleet esiin nuoret, joille on tullut maksuvaikeuksia ja jotka ovat ehtineet velkaantua huomattavia määriä. Yhtenä ryhmänä ovat henkilöt, joilla on erilaisia riippuvuuksia, esim. peliongelma tai alkoholiriippuvuus. Myös euron tulo on kustannusten nousun muodossa lisännyt maksuvaikeuksia ja nyt on näkyvissä ryhmiä jotka ovat velkaantuneet siksi, että rahat eivät enää ole riittäneet normaaliin elämiseen. Kuluneen vuoden ongelma oli myös pikavippien yleistyminen. Niiden saanti on helppoa ja pikavippiä myöntäviä firmoja löytyy runsaasti netistä. Ulosotto, työvoimatoimisto, seurakunta, kuntien sosiaalitoimistot ja esim. sairaaloiden sosiaalityöntekijät ovat kiitettävästi ohjanneet velkaongelmaisia ottamaan yhteyttä velkaneuvontaan. Velkaneuvoja on vieraillut aikuiskoulutuskeskuksella ja työttömien tilaisuuksissa kertomassa velkaneuvonnan palveluista.

19 18 Talous- ja velkaneuvontalain 4 :n mukaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksetaan korvaus valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Korvaus määrätään siten, että se vastaa palvelun tarkoituksen mukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Viime vuonna korvaus kuntalaista kohden on ollut 0,76 euroa/ asukas. Talous- ja velkaneuvonnan kustannukset kunnille ovat asukasta kohden varsin pienet ja siitä saatava hyöty tuo säästöjä etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotuessahan on huomioitava ulosottoon menevä määrä ja tämä käytännössä johtaa siihen, että toimeentulotuesta maksetaan asiakkaan velkoja. Tällöin on taloudellisempaa selvittää, että löytyykö jokin nopeampi ja järkevämpi keino tilanteesta selviämiseen. Ulosotto ja muut velat myös aiheuttavat henkistä ahdistusta ja johtavat syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta ja ennen pitkää aiheuttavat myös fyysisiä sairauksia psyykkisten ongelmien lisäksi. Talous- ja velkaneuvonta on joutunut keskittymään pääosin syntyneiden ongelmien korjaamiseen, mutta aina mahdollisuuksien rajoissa yritetään toimia myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on pitänyt alueen kouluilla luentoja peruskouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksessa ja yrittänyt tuoda esiin asioita johon saatetaan törmätä. Tänä päivänä asiakkaat tuntuvat ottavan yhteyttä jo ennen kuin asiat ovat päässeet kovin pahaan solmuun ja silloin ratkaisun löytäminen on aina helpompaa. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on osallistunut velkajärjestelylain johdosta järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Alla on tilasto yhteydenotoista. Kaikkia pieniä yksittäisiä kysymyksiä ei ole tilastoitu, koska niitä tapauksia, joihin on annettu lyhyt neuvo puhelimessa tai sähköpostina ei ole kirjattu ylös. Todellisuudessa yhteydenottojen määrä on siten suurempi. Kuluttaja- ja velkaneuvonnan yhteydenotot kunnittain 2007 KUNTA KSL % VJL % YHT. % Kihniö 52 7, , ,87 Parkano , , ,09 Jämijärvi 42 5, , ,77 Kankaanpää , , ,58 Lavia 42 5, , ,45 Siikainen 35 4, , ,32 Honkajoki 39 5, , ,07 Karvia 41 5, , ,85 Yhteensä , , ,00 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli noin euroa toteutumaprosentin ollessa 104,7 %. Menojen ylitys johtui omavelkaisen takauksen perusteella maksetusta takaustappiosta Innoplast Oy:n velasta. Tulojen ylitys johtui Kankaanpään Yrityspalvelulle myydystä oikeudesta ostaa Innoplast Oy:n konkurssipesältä teollisuushalli, johon kaupungilla oli kiinnitys. HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielinten päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon, taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloushallintopalvelujen yhteistyö Kankaanpään kaupungin, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pohjois-Satakunnan kuntayhtymän kesken aloitettiin vuoden 2007 alusta lukien. Kaupunki tuotti em. organisaatioille kirjanpito-, maksuliikenne-, reskontra- ja palkanlaskentapalvelut sopimusperusteisesti. Toiminta käynnistyi yhdenmukaistamalla käytettävät tietojärjestelmät ja toimintatavat. Taloushallinnon toimijat työskentelivät kolmessa eri toimipisteessä. Talousarvion seurantaa on kehitetty. Vuoden 2007 aikana on hankittu talouden seurantaa ja raportointia varten oma järjestelmä, joka otetaan tuotantokäyttöön vuonna Kaupunginsihteeri Mika Hatanpää aloitti virassaan Kaupunginsihteerin tehtäviin kuuluu mm. henkilöstöhallinnon johtaminen ja koordinointi. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettomenojen alitus oli noin euroa toteutumaprosentin ollessa 99,8 %. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kankaanpään ja koko Pohjois-Satakunnan kilpailukykyyn vaikuttaminen pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti. Osallistutaan eri päätöksillä kehittämishankkeisiin (yliopistot, Satakuntaliitto, Prizztech, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, kaupunki, yritykset yms.), joiden tavoitteena on alueen ja kaupungin kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopistealueiksi 2007 on asetettu uuden teknologian käyttöönoton ja soveltamisen edistäminen, kaupungin kaupallisen, hallinnollisen ja koulutuksellisen aseman kilpailukyvyn turvaaminen, kaupunkiympäristön ja asumisviihtyvyyden kehittäminen sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen.

20 19 Tampereen Teknillisen yliopiston Kankaanpään yksikön toiminnan turvaamiseksi on rahoitus myönnetty vuodelle Kankaanpään taidekoulun (SAMK) tulevan aseman varmistamiseksi on toimitilojen laajennushanke käynnistetty ja osallistuttu kehittämiskeskusteluihin. Leppäsen korttelin markkinointi ja rakentuminen on edennyt; hankkeen toteuttaminen on kilpailutettu ja konkreettinen eteenpäinvienti on työn alla (Kulmalat ja Konte). Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 250,2 %. Nettomenon ylitys johtui "Puettavan teknologin tutkimuskeskus - toiminnan käyntiinajo" -projektin n euron saatavien poistosta. Projekti toteutettiin ajalla Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamana. Projektin maksatushakemuksista osasta on saatu päätökset, joista on valitettu. Osa maksatushakemuksista on vieläkin käsittelemättä. Projektin menoista on saatu lääninhallitukselta tukea n euroa. Valituksen alaisten päätösten ja vieläkin käsittelemättä olevien maksatushakemusten käsittely jatkuu edelleen. Kirjanpidossa olevat saatavat on syytä poistaa vaikka asian lopullinen ratkaisu kestänee vielä vuosia. TUKIPALVELUYKSIKKÖ Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille niiden tarvitsemat toimitilat, toimistotyöhön tarvittava työvoima sekä siivous- ja ruokahuoltopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös keskitetysti hoidettavat atk-tukipalvelut sekä yhteispalvelupisteen toimintamenot. Näiden kustannuksia ei vyörytetty muille tulosalueille. Palvelupiste Kaupungin palvelupiste toimii ns. yhteispalvelupisteenä. Palvelupisteessä työskentelee kolme palvelusihteeriä. Palvelupiste toimii mm: - neuvontapisteenä - lomakkeiden noutopaikkana - hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanottopaikkana - kaupungin ja terveyskeskuksen laskujen maksupaikkana - Pohjois-Satakunnan alueopiston opiskelijapalveluissa: kurssimaksujen vastaanotto ja aktiivikorttien myynti - Lippupalvelun lippukauppana ja Lippupisteen myyntipisteenä - eräiden julkaisujen myyntipaikkana Palvelupisteessä hoidetaan myös kaupungin, aikuiskoulutuskeskuksen ja kehittämiskeskuksen puhelinvaihde. Atk-palvelut Atk-palveluiden tehtävänä on mahdollistaa Kankaanpään kaupungin palvelutuotannossa olevien tietojärjestelmien käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Atk-palvelut tuottaa työasemien ylläpitopalvelua myös Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymälle (Kttky). Tietotekniikan ylläpito on ulkoistettu ja palvelutuotantoa valvoo kaupungin palveluksessa oleva tietohallintopäällikkö, joka vastaa myös tietotekniikkaan liittyvistä kehitystoimista. Atk-palveluiden ylläpidossa on n. 950 tietokonetta, joista 750 on kaupungin ja 200 Kttky:n omistuksessa. Kaupungin lähiverkossa on 40 toimipistettä. Toimistopalvelut Toimistopalveluyksikkö huolehtii kaupungin toimistotehtävistä välittämällä toimistohenkilöitä palvelukeskuksille. Toimistohenkilöitä voidaan välittää myös tytäryhteisöille ja muille kunnille. Toimistopalveluyksikköön kuuluu palvelupäällikkö ja 52 toimistohenkilöä. Toimistohenkilökunnan määrä (52) vastaa 49,6 henkilön työpanosta, koska viisi henkilöä on osaaikaeläkkeellä. Siivoustoimi Siivoustoimi huolehtii kaupungin kiinteistöjen puhtaanapidosta 25 työntekijän voimin. Suurin osa kiinteistöistä hoidetaan omana työnä, mutta osassa kiinteistöistä toimii ulkoistettu siivous. Siivoussopimus käsittää ylläpitosiivouksen 1-5 kertaa viikossa, toiminnasta riippuen sekä perussiivouksen kerran vuodessa. Ruokahuolto Ruokahuolto valmistaa aterioita koululaisille, päiväkoteihin, vanhuksille ja kaupungin työntekijöille. Lounas annoksia valmistetaan noin 2000:lle. Lisäksi valmistetaan koululaisille maksullista välipalaa, päiväkoteihin aamu- ja välipalaa ja tietysti vanhainkodilla tarjotaan aamupalasta iltapalaan. Ruokahuollossa työskentelee 27,5 henkilöä. Ateriat valmistetaan suomalaisia ravitsemissuosituksia noudattaen, erikoisruokavaliot huomioiden. Valmistuskeittiöitä on 7 kappaletta ja jakelukeittiöitä on 6 kappaletta. Tilapalvelu Tukipalveluyksikön alainen Tilapalvelu vastaa ja huolehtii kaupungin omistamista ja hallinnassa olevista kiinteistöistä ja toimitiloista, sekä niiden omistajan velvollisuuksista. Tilapalveluyksikön tehtävänä on ylläpitää ja vuokrata toimitiloja omien palvelukeskusten- ja yhteisöjen sekä yksityisten yritysten ja yksityishenkilöiden tarpeisiin.