KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EU:N JA TURKIN MUUTTOLIIKEYHTEISTYÖN OPERATIIVISET JATKOTOIMET

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 166 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EU:N JA TURKIN MUUTTOLIIKEYHTEISTYÖN OPERATIIVISET JATKOTOIMET FI FI

2 1. JOHDANTO Euroopan unionin valtion- tai hallitusten päämiehet ja Turkin pääministeri keskustelivat 7. maaliskuuta 2016 EU:n ja Turkin suhteista ja yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä 1. Tapaamisessa oltiin yksimielisiä siitä, että tarvitaan vahvoja toimia, jotta saadaan suljettua ihmisten salakuljetukseen käytetyt reitit, murennettua salakuljettajien liiketoimintamalli, suojattua EU:n ulkorajat ja ratkaistua muuttoliikekriisi Euroopassa. On saatava estettyä se, että laivaan pääsystä on suora yhteys mahdollisuuteen asettua Eurooppaan. Yksi tärkeistä toimista on Naton operaatio Egeanmerellä. Sen tehtävänä on havaita mahdollinen salakuljetustoiminta ja ilmoittaa siitä Turkin viranomaisille ajantasaisesti. Naton operaation ja Frontexin yhteistyö on ratkaisevan tärkeä sääntöjenvastaisesti maahan tulevien virran tyrehdyttämiseksi. EU-maiden johtajat suhtautuivat erittäin myönteisesti Turkin tekemiin lisäehdotuksiin ja päättivät ryhtyä yhteistyöhön Turkin kanssa sääntöjenvastaisen EU:n alueelle tulon vähentämiseksi. Yhteistyö nojautuu kuuteen perusperiaatteeseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa pyydettiin edistämään näitä ehdotuksia ja työstämään niiden yksityiskohtia Turkin kanssa ennen maaliskuussa pidettävää Eurooppa-neuvostoa. Tässä tiedonannossa esitetään, miten yhteisen toimintasuunnitelman kuutta periaatetta olisi vietävä eteenpäin hyödyntämällä yhteistyön kaikki mahdollisuudet EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta noudattaen. EU:n ja Turkin välinen yhteistyö, yhteiset eurooppalaiset ratkaisut ja Euroopan muuttoliikeagendan kokonaisvaltainen toteuttaminen ovat keskeiset edellytykset toimivan ratkaisun löytämiseksi muuttoliikkeen ja pakolaistulvan asettamiin haasteisiin. Nämä yhteiset toimet pakolaiskysymyksen hoitamiseksi ovat osa laajempaa vuorovaikutusta, jossa Turkki nähdään EU:n ehdokasvaltiona ja strategisena kumppanina. 2. KUUSI PERIAATETTA EU:N JA TURKIN YHTEISTYÖN EDISTÄMISEKSI MUUTTOLIIKEKRIISIN YHTEYDESSÄ 2.1. Palautetaan kaikki uudet Turkista Kreikan saarille sääntöjenvastaisesti tulevat henkilöt On välttämätöntä palauttaa kaikki uudet sääntöjenvastaisesti tai turvapaikanhakijoina Kreikkaan tulevat Turkkiin, jotta voidaan hajottaa kuvio, jossa pakolaiset ja muut tulijat vaarantavat henkensä turvautumalla salakuljettajiin. Sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevien että muiden henkilöiden palautuksissa on kuitenkin noudatettava kansainvälisen ja EU:n oikeuden mukaisia pakolaisten turvatakeita. Turkin ja Kreikan välisten muuttovirtojen tämänhetkisen voimakkuuden vuoksi olisi katsottava, että tällaiset tilapäiset poikkeusjärjestelyt ovat tarpeen inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi ja yleisen järjestyksen palauttamiseksi. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan asianmukainen toimintakehys. Viime aikoina on edistytty sellaisten sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, takaisinotossa 1 Valtion- tai hallitusten päämiesten julkilausuma (Bryssel 7. maaliskuuta 2016). 2

3 Turkkiin Kreikan ja Turkin kahdenvälisen takaisinottosopimuksen 2 nojalla. Uusissa palauttamisjärjestelyissä olisi hyödynnettävä tätä kehitystä, ja kaikkien osapuolten olisi tehtävä yhteistyötä palauttamisten nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien Turkkiin palautettavien henkilöiden oikeusturvatakeet Sääntöjenvastaisesti tai turvapaikanhakijoina Kreikkaan tulleiden henkilöiden palauttamisessa Turkkiin on noudatettava kansainvälistä ja EU:n oikeutta. Jokainen tapaus on käsiteltävä erikseen. Tämä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen perusedellytys. Turvapaikkamenettelydirektiivissä säädetään oikeudellisista ja menettelyihin liittyvistä edellytyksistä, joita on noudatettava. Ei siis voida harjoittaa yleistä palauttamispolitiikkaa, koska tämä olisi ristiriidassa lainsäädännön vaatimusten kanssa. Direktiivin mukaan tietyissä olosuhteissa on mahdollista soveltaa nopeutettua menettelyä, jolloin ei ole tarpeen tutkia turvapaikkahakemuksen sisältöä. Näissä tapauksissa voidaan katsoa, että hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat. Tämä on mahdollista erityisesti silloin, kun voidaan olettaa, että toinen valtio suorittaa tutkinnan tai antaa riittävän suojelun. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun hakija on jo tunnustettu pakolaiseksi ns. ensimmäisessä turvapaikkamaassa tai kun hän kuuluu siellä muuten riittävän suojelun piiriin, tai kun hakija on tullut EU:hun turvallisesta kolmannesta maasta, jossa hänelle taataan tosiasiallinen mahdollisuus saada suojelua (vaikka hän ei olisikaan sitä saanut). 3 Turvapaikkamenettelydirektiivissä säädetään useista turvatakeista. Kun turvapaikkahakemuksen Kreikassa jättänyt henkilö on rekisteröity ja tunnistettu EU:n sääntöjen mukaisesti, hänelle on järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jos vastuuviranomainen katsoo, että hän kuuluu johonkin edellä mainituista ryhmistä eikä hänen hakemustaan siten oteta tutkittavaksi. Tämä mahdollistaa seulonnan sen määrittämiseksi, liittyykö hakijan tilanteeseen erityisiä piirteitä. Tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä voi valittaa. 4 Ensimmäisen turvapaikkamaan osalta näin on sekä silloin, kun hakija on tunnustettu pakolaiseksi, että tilanteessa, jossa hänellä on riittävä suoja. Turvallisen kolmannen maan osalta direktiivissä määritellään palauttamisen edellytykset, jotka koskevat sekä kyseisen maan olosuhteita että hakijan henkilökohtaista tilannetta. Ennen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön palauttamispäätöksen tekemistä jäsenvaltion viranomaisten on oltava vakuuttuneita siitä, että kolmas maa noudattaa tiettyjä perusoikeuksiin, syrjimättömyyteen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen perustuvia vaatimuksia. Näyttää siltä, että näiden säännösten soveltaminen edellyttäisi sekä Kreikan että Turkin kansallisen lainsäädännön muuttamista. Kreikan osalta tämä koskee Turkin asemaa turvallisena kolmantena maana ja edellyttää useiden muutoksenhaku- ja muita menettelyjä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen muuttamista. Turkin osalta muutostarve koskee esimerkiksi Turkista lähteneiden syyrialaisten tilapäisen suojelun uudistamista, kaikkien kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden pääsyä turvapaikkamenettelyjen piiriin, mihin Turkki on sitoutunut EU:n ja Turkin yhteisessä toimintasuunnitelmassa, ja sen varmistamista, Kahdenvälisen sopimuksen korvaa 1. kesäkuuta 2016 lähtien EU:n ja Turkin takaisinottosopimus, jonka määräykset kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta tulevat tuolloin voimaan. Sopimuksen aikaistettu voimaantulo edellyttää kuitenkin vielä, että takaisinoton sekakomitea antaa asiaa koskevan päätöksen ja että Turkin parlamentti hyväksyy sen ennen kyseistä ajankohtaa. Ensimmäistä turvapaikkamaata koskevat säännökset ovat turvapaikkamenettelydirektiivin 35 artiklassa ja turvallista kolmatta maata koskevat säännökset 38 artiklassa. Ks. turvapaikkamenettelydirektiivin 46 artikla. Valituksen tekeminen antaa hakijalle automaattisesti mahdollisuuden jäädä jäsenvaltion alueelle silloin, kun palauttamispäätös perustuu turvallisen kolmannen maan olemassaoloon. Ensimmäiseen turvapaikkamaahan perustuvan päätöksen yhteydessä riittää, että tuomioistuimella on toimivalta ratkaista, saako hakija jäädä jäsenvaltion alueelle. 3

4 että Geneven yleissopimuksen tasoista suojelua annetaan myös muille kuin syyrialaisille, erityisesti palautetuille henkilöille. Kun turvapaikkahakemuksen tutkimisen edellytysten on todettu puuttuvan tai kun hakemus on todettu perusteettomaksi, henkilö voidaan palauttaa sovellettavan takaisinottosopimuksen mukaisesti. Turkin on kunnioitettava kaikissa tapauksissa palautuskiellon periaatetta (nonrefoulement) voimassa olevien kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Jos Kreikka ja Turkki noudattavat näitä turvatakeita, järjestelmä on EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukainen. Käytännön näkökohtia Kreikan ja Turkin välillä on mahdollista ottaa käyttöön kansainvälisoikeudellisten ja EU:n lainsäädännön vaatimusten (erityisesti kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yksilöllisen arvioinnin vaatimuksen) mukaisia nopeutettuja operatiivisia yhteistyöjärjestelyjä, jotka soveltuvat laajamittaisiin palauttamisiin nykyjärjestelmää paremmin. Kreikka ja Turkki ovat jo käynnistäneet näiden järjestelyjen toteuttamisen antamalla 8. maaliskuuta yhteisen julistuksen takaisinotosta. Maat ovat jo sopineet esimerkiksi periaatteesta, jonka mukaan ne käyttävät takaisinotosta vastaavia valtuutettuja yhteyshenkilöitä EU:n alueelle sääntöjenvastaisesti tulleiden henkilöiden takaisinottomenettelyjen vauhdittamiseksi. Tällaisten yhteyshenkilöiden määrää on lisättävä, mutta maat eivät vielä ole sopineet tarvittavasta määrästä. Palauttamisten toteuttamiseksi EU auttaa Kreikkaa ottamaan käyttöön tarvittavan infrastruktuurin. Erityisesti Kreikan saarilla sijaitsevia järjestelykeskuksia on mukautettava. Tällä hetkellä ne keskittyvät tulijoiden rekisteröintiin ja seulomiseen ja siirtävät heidät sen jälkeen nopeasti mantereelle. Sen sijaan niiden on otettava toimintansa painopisteeksi Turkkiin tapahtuvien palauttamisten toteuttaminen. Esimerkiksi järjestelykeskusten infrastruktuuria on uudistettava siten, että niihin voidaan perustaa takaisinotto- ja turvapaikkatoimistot ja ne pystyvät asianmukaisesti käsittelemään heikoimmassa asemassa olevien ryhmien asioita. Toinen merkittävä tekijä olisi saarten vastaanottokapasiteetin huomattava lisääminen. Tämän yhteydessä voitaisiin järjestää erilliset tilat sääntöjenvastaisesti Kreikkaan tulleille ja pitempää käsittelyä edellyttävän turvapaikkahakemuksen tehneille henkilöille. Tämä edellyttäisi riittävää säilöönottokapasiteettia sellaisia henkilöitä varten, jotka saattaisivat muuten paeta. Tähän asti varsin harvat Kreikkaan saapuneista ovat hakeneet turvapaikkaa. Koska henkilöt, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, joutuisivat nopeasti palautetuiksi, turvapaikkahakemusten määrä todennäköisesti kasvaisi. Sen vuoksi olisi heti ensimmäiseksi otettava käyttöön nopeutetut turvapaikkamenettelyt joka käsittelyvaiheessa ensimmäisestä puhuttelusta mahdolliseen muutoksenhakuun. Kreikan turvapaikkaviraston kapasiteettia olisi lisättävä, jotta mahdollistetaan nopeutettu takaisinotto Turkkiin ja turvapaikkahakemusten nopea käsittely. Myös valituslautakuntien olisi kyettävä ratkaisemaan suuri määrä muutoksenhakuja lyhyessä ajassa. Tätä varten myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n olisi avustettava Kreikan viranomaisia käsittelemään hakemuksia ja palauttamisia nopeasti ja tehokkaasti. Tarvittaessa olisi pyydettävä jäsenvaltioilta kohdennetusti lisäapua. Lisäksi olisi järjestettävä laajamittaisia kuljetuksia Kreikan saarilta Turkkiin. 4

5 Kaikkiin näihin toimiin tarvitaan rahaa. Alustavan laskelman mukaan EU:n talousarviosta tarvittaisiin noin 20 miljoonaa euroa kuussa. Laskelman perustana on arvio, jonka mukaan sääntöjenvastaisesti maahan tulisi noin henkilöä päivässä Jokaista syyrialaista kohtaan, jonka Turkki ottaa takaisin Kreikan saarilta, uudelleensijoitetaan yksi syyrialainen Turkista EU:n jäsenvaltioihin voimassa olevien sitoumusten puitteissa Nykytilanne, jossa suuri joukko sääntöjenvastaisesti EU:hun pyrkiviä matkustaa vaarallisissa olosuhteissa Egeanmeren yli, korvataan hallitulla ja lainmukaisella uudelleensijoitusjärjestelmällä, jonka mukaan Kreikan saarilta otetaan takaisin Turkkiin ja Turkista sijoitetaan uudelleen EU:hun yhtä monta syyrialaista. Jotta muutoksen toteuttamiseksi käyttöön otettava 1:1-uudelleensijoittamisjärjestelmä toimisi, tarvitaan vankka logistiikkakehys ja jäsenvaltioilta riittävät vastaanottolupaukset. Valtion- tai hallitusten päämiesten 7. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa todetaan, että yksi yhdestä -järjestelmän olisi toimittava voimassa olevien sitoumusten puitteissa. Jo olemassa oleva Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmä toimii luontevana voimassa olevien uudelleensijoittamissitoumusten kokoamispaikkana. Sitoumukset kytketään kaikkien uusien sääntöjenvastaisesti Kreikan saarille pyrkivien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden palauttamiseen Turkkiin. Noin paikkaa 5 on vielä käytettävissä, vaikka osa niistä käytetään Jordaniassa ja Libanonissa olevien henkilöiden uudelleensijoittamiseen. Jos tämä ei vielä riitä, 1:1-järjestelmän mukaisten uudelleensijoittamisten lisätarve voitaisiin hoitaa siirtämällä järjestelmään osa voimassa olevien sisäisiä siirtoja koskevien päätösten mukaisista sitoumuksista, erityisesti vielä kohdentamatta olevat paikkaa tai osa niistä. 6 Tämä vastaisi komission nykyistä linjaa, jonka mukaan uudelleensijoittaminen ja humanitaarinen maahanpääsy vastaavat sisäistä siirtoa, koska ne ovat kaikki konkreettisia solidaarisuuden osoituksia joukoittaisen maahantulon kohteena olevia jäsenvaltioita tai kolmansia maita kohtaan. 7 Uuden järjestelmän odotetaan nopeasti vähentävän sääntöjenvastaisten rajanylitysten määrää Egeanmerellä. Jotta järjestelmä toimisi, tiedonannossa esitetyt toimenpiteet olisi toteutettava kokonaisuudessaan. EU:n ja Turkin olisi sovittava yhteisestä seurantamekanismista, jonka avulla järjestelmän soveltamisen edistymistä tarkastellaan viikoittain ja mukautustarpeet havaitaan. Turkin kanssa toteutettavan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukainen maahanotto 8 aloitetaan, kun sääntöjenvastaiset rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä Kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta, COM(2016) xxx, Tämä edellyttäisi muutosta neuvoston päätökseen kohdentaa jäljellä olevista yhteensä paikasta. Myös talousarviovaikutuksia on selvitettävä, sillä nykyisin siirtopaikkoja kohti käytettävissä olevia varoja (6 500 euroa) on vähemmän kuin uudelleensijoittamispaikkaa kohti ( euroa). Kahdenvälisten uudelleensijoittamisjärjestelmien kautta Turkista jäsenvaltioihin toteutettavat uudelleensijoittamiset olisi sisällytettävä EU:n 1:1-järjestelmällä toteutettavien uudelleensijoittamisten kokonaismäärään. Komission suositus, annettu , Turkin kanssa toteutettavasta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä, C(2015)

6 ovat loppuneet tai kun ne ovat ainakin huomattavasti vähentyneet. Tämä mahdollistaa sen, että Syyrian konfliktin vuoksi siirtymään joutuneet ja suojelua tarvitsevat henkilöt pääsevät nopeasti ja tehokkaasti Turkista EU:hun. Komissio odottaa, että nykyistä useammat jäsenvaltiot ovat valmiit osallistumaan järjestelmään, kun sääntöjenvastaiset muuttovirrat Turkista EU:hun ovat tyrehtyneet. Jos nämä tavoitteet saavutetaan, vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää voitaisiin laajentaa koskemaan myös Jordaniaa ja Libanonia. Komission joulukuussa 2015 ehdottaman, Turkin kanssa toteutettavan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän perustana olevaa logistiikkakehystä voitaisiin käyttää yleisemminkin uudelleensijoitusjärjestelmän toteuttamisessa. Vapaaehtoinen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä tukeutuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n maailmanlaajuisesti tunnustettuun asiantuntemukseen, joka koskee sellaisten erilaisten järjestelyjen helpottamista, joiden avulla kolmansiin maihin siirtymään joutuneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt pääsevät valtioihin, jotka ovat valmiita ottamaan heidät vastaan. Myös EASO:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n asiantuntemusta olisi hyödynnettävä. Yksi yhdestä -järjestelmää olisi sovellettava Turkin viranomaisten ennen 29. marraskuuta 2015 rekisteröimiin syyrialaisiin samalla tavoin ja samoista syistä kuin vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän yhteydessä sovittuja menettelyohjeita voidaan noudattaa myös yleisemmin 1:1-järjestelmässä. Ne koskevat erityisesti ehdokkaiden valintaa ja ovat kaikkien tilanteessa sovellettavien kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjen mukaisia. Menettelyjä olisi täydennettävä 1:1-järjestelmän osalta mekanismilla, joka vähentäisi ihmisten halukkuutta ylittää Egeanmeri sääntöjenvastaisesti. Uudelleensijoittamisessa olisi asetettava etusijalle Turkkiin jääneet syyrialaiset, koska he täyttävät tilapäisen suojelun saamisen edellytykset. Tarvitaan siis keino Kreikan saarilta Turkkiin takaisinotettujen määrän kytkemiseksi Turkista EU:hun uudelleensijoitettavien määrään. Tämä olisi mahdollista hoitaa siten, että EU laskee viikoittain, kuinka monta syyrialaista on tosiasiallisesti otettu takaisin Turkkiin viimeksi kuluneiden seitsemän päivän aikana, ja käynnistää sen jälkeen välittömästi menettelyn yhtä monen henkilön uudelleensijoittamiseksi EU:hun. Jos 1:1-järjestelmä osoittautuu menestykseksi, voi käydä niin, että tulijat alkavat käyttää uusia reittejä EU:n alueelle. Turkin olisi sitouduttava toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään uusien sääntöjenvastaisten meri- tai maareittien avautuminen Turkista EU:hun. Jos tällainen uusi reitti kuitenkin syntyy, asianomaisen jäsenvaltion ja Turkin välillä olisi sovellettava palauttamista ja uudelleensijoittamista koskevia sitoumuksia ja periaatteita Nopeutetaan viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa kaikkien jäsenvaltioiden kanssa pyrkimyksenä poistaa viisumipakko Turkin kansalaisilta viimeistään kesäkuun 2016 lopussa Viisumipakon poistamista koskevat edellytykset vahvistetaan vuoden 2013 etenemissuunnitelmassa. Siinä esitetään 72 vaatimusta, jotka Turkin on täytettävä. Vaatimukset koskevat asiakirjaturvallisuutta, muuttoliikkeen hallintaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta, perusoikeuksia ja sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden henkilöiden takaisinottoa. Komissio on seurannut Turkin edistymistä näissä kysymyksissä. Tuoreimman 6

7 seurantaraportin mukaan Turkki on tehostanut toimiaan ja sitoutunut niihin entistä tiiviimmin. 9 Yhteensä 72 vaatimuksesta on nyt täytetty 35. Turkin viranomaisten on vielä hyväksyttävä ja pantava täytäntöön useita oikeudellisia ja hallinnollisia toimenpiteitä täyttääkseen etenemissuunnitelman kaikki vaatimukset ja nopeuttaakseen sen toteuttamista niin, että viisumipakko voidaan poistaa kesäkuun loppuun mennessä. Turkin on hyväksyttävä parhaillaan käsiteltävänä oleva yhdeksän säädösehdotuksen paketti hyvissä ajoin täyttääkseen EU:n ja Turkin yhteisymmärryksen mukaiset ehdot. Sovellettavia edellytyksiä ei muuteta. Jos Turkki toteuttaa jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet, komissio esittää huhtikuun 2016 lopussa säädösehdotuksen Turkin kansalaisten viisumipakon poistamisesta Nopeutetaan maksujen suorittamista Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä Turkin-pakolaisavun koordinointiväline kattaa sekä välittömän humanitaarisen avun että pitkäaikaisemman kehitysavun. Humanitaarisen avun osalta allekirjoitettiin Maailman elintarvikeohjelman kanssa 4. maaliskuuta 40 miljoonan euron sopimus, joka kattaa sähköiseen korttijärjestelmään perustuvan elintarvikeavun syyrialaispakolaiselle. Kumppanien kanssa neuvotellaan parhaillaan viidestätoista muusta hankkeesta, joiden yhteenlaskettu arvo on 50 miljoonaa euroa. Kun nämä hankkeet lasketaan mukaan, sopimuksia on tehty yhteensä 90 miljoonan arvosta huhtikuun 2016 puoliväliin mennessä. Näillä varoilla voidaan nopeasti lisätä humanitaarisen avun antamista Turkissa muun muassa elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden, terveydenhuollon, vesi- ja jätevesihuollon sekä suojelun aloilla. Lisäksi koordinointivälineestä on päätetty osoittaa 55 miljoonaa euroa Syyrian kriisin seurauksena perustetulle EU:n alueelliselle erityisrahastolle. Varat käytetään kiireelliseen tukeen erityisesti koulutukseen liittyville kehitysyhteistyöhankkeille koordinointivälineen ohjauskomitean 17. helmikuuta pidetyn ensimmäisen kokouksen päätelmien mukaisesti. Tämän päätöksen perusteella allekirjoitettiin 4. maaliskuuta Unicefin kanssa aluesopimus, jonka mukaan 38 miljoonaa euroa käytetään siihen, että syyrialaislasta lisää pääsee kouluun Turkissa kuluvan lukuvuoden aikana. Syyrian kriisin seurauksena perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston käynnissä olevien hankkeiden yhteenlaskettu arvo on nyt jo lähes 140 miljoonaa euroa. Rahoitettavia toimia on jo valittu 76 miljoonan euron arvosta. Niitä koskevat sopimukset voidaan allekirjoittaa huhtikuun loppuun mennessä, jos ne hyväksytään erityisrahaston hallituksen seuraavassa kokouksessa 22. maaliskuuta. Parhaillaan suunnitellaan yhteensä 64 miljoonan euron arvoisia lisätoimia, joista voitaisiin tehdä sopimukset tämän vuoden heinäkuuhun mennessä. Koordinointivälineestä siirretään erityisrahastolle tarpeen mukaan lisää rahaa hankkeiden toteuttamista varten. Komissio valmistelee erityisrahaston avulla myös muun muassa koulutukseen, henkilöstöön ja ympäristöinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita pakolaisten hyväksi. Näihin hankkeisiin käytetään liittymistä valmistelevasta tukivälineestä vuoden 2015 lopussa siirrettyjä 164,5 miljoonaa euroa. 9 Toinen kertomus Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä, COM(2016) 140,

8 Komissio laatii parhaillaan läheisessä yhteistyössä Turkin kanssa kattavaa tarveanalyysia. Sen valmistuttua aletaan seuraavaksi käynnistää uusia hankkeita. Turkin hallitus sai osuutensa analyysista valmiiksi 4. maaliskuuta. Sen ansiosta tarvearviointi valmistunee huhtikuun puoliväliin mennessä. Samaan aikaan Turkin viranomaisten kanssa on käyty Ankarassa teknisiä neuvotteluja, joiden perusteella komissio voi hyvissä ajoin kartoittaa ja aikatauluttaa kiireellisiä ja toteuttamiskelpoisiksi valmisteltuja hankkeita kaikilla koordinointivälineen kattamilla aloilla. Tässä asiassa ei voida edistyä ilman Turkin viranomaisten aktiivista osallistumista. Myös kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja muihin mahdollisiin yhteistyökumppaneihin on oltu yhteydessä. Komissio hyödyntää vakiokumppaniensa (YK, kansainväliset rahoituslaitokset, kansainväliset järjestöt, jäsenvaltiot ja valtioista riippumattomat järjestöt) erityisasiantuntemusta. Koordinointivälineen ohjauskomitean toinen kokous pyritään järjestämään huhtikuun aikana. Resurssien osalta komissio on saanut Saksalta ja Suomelta niiden maksutodistukset. Kaikkia jäsenvaltioita kannustetaan asettamaan kansalliset rahoitusosuutensa nopeasti käyttöön, jotta koordinointivälineen toimet saadaan lähiaikoina vaiheittain käyntiin ja jotta voidaan tukea Turkin omaa työtä Turkissa oleskelevan pakolaisväestön auttamiseksi Valmistellaan päätöstä uusien neuvottelulukujen avaamisesta liittymisneuvotteluissa mahdollisimman pian Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2015 antamien päätelmien mukaisesti Marraskuussa 2015 julkistetussa laajentumispaketissa esitettiin tilannekatsaus liittymisneuvotteluihin. Sen jälkeen hallitustenvälisessä konferenssissa 14. joulukuuta 2015 avattiin luku 17 (talous- ja rahaliitto). Tämä edellyttää keskusteluja merkittävistä uudistuksista. Luvussa 17 käsitellään esimerkiksi sääntöjä, joiden mukaan keskuspankkien on oltava riippumattomia, kielletään keskuspankkeja rahoittamasta suoraan julkista sektoria ja kielletään antamasta julkiselle sektorille erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa. Lisäksi valmistelut seuraavien viiden luvun avaamiseksi ovat käynnissä: luku 15 (energia), luku 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet), luku 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus), luku 26 (koulutus ja kulttuuri) ja luku 31 (ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka). Tämä on Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2015 hyväksymien päätelmien mukaista. Niissä kehotettiin antamaan neuvotteluille uutta energiaa, jotta neuvotteluissa edistyttäisiin neuvottelukehyksen ja asiaankuuluvien neuvoston päätelmien mukaisesti. Komissio pyrkii saamaan kaikki neuvotteluihin liittyvät valmisteluasiakirjat valmiiksi kevään aikana ja esittämään ne neuvostolle rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden kantoja ja neuvottelukehystä. Työ on edennyt hyvin energian osalta (luku 15), ja Ankarassa maaliskuuta käydyt tekniset keskustelut olivat hedelmällisiä. Komissio toimittaa päivitetyn lainsäädäntöanalyysin huhtikuussa. Odotettavissa on, että analyysissa suositellaan avaamisedellytysten asettamista, kuten muidenkin ehdokasmaiden kohdalla. 8

9 Keskeisiä lukuja 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) koskevia teknisiä keskusteluja ollaan järjestämässä nyt, kun Turkin näkökannat on saatu kirjallisina. Näissä luvuissa käsitellään monia kriittisiä kysymyksiä, kuten perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus, oikeuslaitos, korruption torjunta, maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, viisumisäännöt, rajaturvallisuus, poliisiyhteistyö sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. EU odottaa Turkin noudattavan korkeimpia mahdollisia vaatimuksia, kun on kyse demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusvapauksien, muun muassa sananvapauden, kunnioittamisesta. Ehdokasmaita pyydetään yleensä laatimaan näitä keskeisiä osa-alueita koskevien avaamisedellytysten osalta kattava toimintasuunnitelma, joka sisältää tarkat määräajat lainsäädännön yhdenmukaistamiselle ja tarvittavien määrärahojen järjestämiselle. Komissio voi antaa näitä lukuja koskevat päivitetyt lainsäädäntöanalyysit toukokuussa. Turkki on viimeistelemässä koulutusta ja kulttuuria (luku 26) koskevaa päivitettyä neuvottelukantaansa. Komissio voi päivittää yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen ja esittää sen neuvostolle huhtikuussa. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaa lukua (luku 31) on jo tarkasteltu yksityiskohtaisesti, ja Euroopan ulkosuhdehallinto on viimeistelemässä päivitettyä lainsäädäntöanalyysia, joka valmistuu huhtikuussa Tehdään yhteistyötä Turkin kanssa Syyrian humanitaarisen tilanteen parantamiseksi Turkki kuuluu Daeshin vastaiseen kansainväliseen liittoutumaan ja on kansainvälisen Syyrian tukiryhmän (ISSG) jäsen. Siksi sillä on keskeinen rooli yhteisissä toimissa Syyrian kriisin ratkaisemiseksi. EU:n ja Turkin olisi myös tehostettava yhteistyötään humanitaarisen avun toimittamiseksi Syyrian väestölle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Turkin rajalle päätyvien pakolaisten tilanteeseen, erityisesti Aleppon sekä Turkin ja Syyrian rajan välisellä käytävällä. Kuten Eurooppa-neuvosto on jo todennut, EU on valmis tekemään Turkin kanssa työtä humanitaaristen olosuhteiden parantamiseksi Syyrian alueella, jotta pakolaiset voisivat asua turvallisemmilla alueilla. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki osapuolet toteuttavat nopeasti sitoumukset, joita ISSG antoi Münchenissä 11. ja 12. helmikuuta. Komissio on jo nyt ja tulee jatkossakin olemaan huomattava avunantaja Syyriassa. Komissio on antanut Syyrialle humanitaarista apua 468 miljoonaa euroa siitä lähtien, kun kriisi puhkesi. Vuonna 2015 annetun avun määrä oli 160 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on käynnissä 50 hanketta, joiden rahoitus on yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy humanitaarista, kehitys- ja vakautusapua. Huomattava osa humanitaarisen avun hankkeista toteutetaan rajan yli Turkista. Vuonna 2015 niiden osuus oli 43,2 miljoonaa euroa, mikä on 27 prosenttia Syyrialle osoitetuista kokonaismäärärahoista. Nämä hankkeet ovat hyvin riippuvaisia paikallisesta yhteistyöstä Turkin viranomaisten kanssa. Turkista, Jordaniasta, Libanonista ja Irakista rajan yli toteutettavat toimet muodostavat myös vuonna 2016 huomattavan osan humanitaarisen avun toimista. Maaliskuussa 2016 tehdään sopimus 15 miljoonasta eurosta, ja toukokuun alkupuolella on tarkoitus tehdä sopimus vielä 70 miljoonasta eurosta humanitaarisen avustustoiminnan yhteistyökumppaneille äskettäin esitetyn pyynnön seurauksena. 9

10 3. Päätelmät Järjestelyt kaikkien uusien sääntöjenvastaisesti Egeanmeren yli Turkista Kreikkaan tulevien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden palauttamiseksi yksi yhdestä -uudelleensijoittamisjärjestelmän yhteydessä on tilapäinen ja poikkeuksellinen toimenpide, ja se olisi aloitettava mahdollisimman pian. Tavoitteena on korvata nykyinen sääntöjenvastainen maahantulijoiden virta hallitulla ja laillisella prosessilla. Tavoitteena on myös hajottaa kuvio, jossa pakolaiset ja muut tulijat joutuvat maksamaan salakuljettajille ja vaarantavat henkensä. Tässä tiedonannossa esitetään puitteet, joiden avulla varmistetaan, että prosessissa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta, joiden mukaan palauttamispolitiikan yleinen soveltaminen ei ole mahdollista. Lisäksi tiedonannossa käydään läpi lainsäädäntötoimet ja logistiikkatoimet, jotka on toteutettava kiireellisesti prosessin käynnistämistä varten. EU:n ja Turkin välisen muuttoliikekriisiä koskevan yhteistyön uusi vaihe edellyttää Kreikalta ja Turkilta yhteensovitettuja toimia, joita komissio, EU:n virastot ja kumppaniorganisaatiot tukevat. Se edellyttää myös jäsenvaltioiden tukea, sillä niiden on lähetettävä henkilöstöä ja luvattava uudelleensijoittaa ihmisiä Turkista. Vaikka joitakin merkittäviä toimia puuttuukin vielä, sekä oikeudelliset että käytännön välineet ovat olemassa uusien järjestelyjen kiireellistä käynnistämistä varten. 10