Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11021/17 INST 303 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 30. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 601 final Komission kertomus Vuosikertomus 2016 Euroopan komission ja kansallisten parlamenttien suhteista Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 601 final. Liite: COM(2017) 601 final 11021/17 jk DRI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 601 final KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA FI FI

3 1. JOHDANTO KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA Kun puheenjohtaja Juncker esitteli vuonna 2014 poliittiset suuntaviivat, jotka muodostaisivat puitteet hänen johtamansa komission työlle, hän painotti komission kansallisiin parlamentteihin ylläpitämien suhteiden tärkeyttä erityisesti toissijaisuusperiaatteen noudattamisen varmistamisen kannalta. Komissio jatkoi toisena täytenä toimintavuotenaan tärkeiden suhteiden tiivistämistä kansallisiin parlamentteihin Euroopan unionin saattamiseksi lähemmäs kansalaisia. Puheenjohtaja Juncker korosti kansallisten parlamenttien merkitystä komissiolle toimeksiantokirjeissä, joita hän lähetti kaikille komission jäsenille, ja erityisesti unionin tilasta Euroopan parlamentille 14. syyskuuta 2016 pitämässään puheessa, jossa hän totesi, että Eurooppaa voidaan rakentaa ainoastaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ei koskaan niitä vastaan. Puheenjohtaja Juncker toi esiin, että komission jäsenten ja kansallisten parlamenttien välillä oli ollut hänen toimikautensa alusta lähtien lukuisia tapaamisia, jotka olivat tuoneet Eurooppaa lähemmäksi sen kansalaisia ja heidän kansallisia edustajiaan. Hän myös ilmoitti komission aikovan lujittaa tätä suhdetta lähettämällä jäseniään pitämään puheen unionin tilasta kansallisissa parlamenteissa. Puhe unionin tilasta onkin sittemmin esitetty ja käsitelty lähes kaikissa kansallisissa parlamenteissa. Tällaisen komission jäsenten ja kansallisten parlamenttien välisen suoran yhteydenpidon lisäksi komissio on pitänyt kansallisiin parlamentteihin aktiivisesti yhteyttä myös kirjallisesti poliittisen vuoropuhelun ja toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa. Tässä nyt 12. kerran laaditussa vuosikertomuksessa tarkastellaan lähemmin komission kansallisten parlamenttien kanssa vuonna 2006 käynnistämää poliittista vuoropuhelua, jolla on tarkoitus edistää kansallisten parlamenttien osallistumista EU:n politiikan muotoiluun ja täytäntöönpanoon. Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi antaa kansallisille parlamenteille mahdollisuuden arvioida, noudatetaanko säädösehdotuksissa toissijaisuusperiaatetta niillä aloilla, jotka eivät kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Mekanismia käsitellään vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. 1 Kertomus julkaistaan samaan aikaan tämän kertomuksen kanssa ja täydentää sitä. 2. KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN KIRJALLISET LAUSUNNOT a. Yleisiä huomioita Kansallisten parlamenttien komissiolle antamien lausuntojen (mukaan lukien perustellut lausunnot) määrä kasvoi merkittävästi vuonna Kansalliset parlamentit antoivat vuoden aikana yhteensä 620 lausuntoa, mikä on 77 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, jolloin kansalliset parlamentit antoivat 350 lausuntoa. Yksinomaan perusteltujen lausuntojen määrä kasvoi vuosina :sta 65:een, eli kasvua oli yli 700 prosenttia. 2 b. Osallistuminen ja aihealat 1 2 COM(2017) 600 final. Perusteltuja lausuntoja käsitellään tarkemmin vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa (COM(2017) 600 final). 2

4 Aiempien vuosien tapaan komissiolle annettujen lausuntojen lukumäärä jakautui epätasaisesti kansallisten parlamenttien kesken. Kymmenen aktiivisinta kamaria antoi noin 73 prosenttia kaikista lausunnoista (452 lausuntoa), mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, jolloin 70 prosenttia lausunnoista tuli kymmeneltä aktiivisimmalta kamarilta. Aiempina vuosina kaikkein aktiivisin kamari on ollut Portugalin Assembleia da República, mutta vuonna 2016 lausuntoja antoi eniten Italian Senato della Repubblica. Sen 81 lausuntoa muodostivat noin 13 prosenttia kaikista annetuista lausunnoista. Muut kansalliset parlamentit tai kamarit, jotka antoivat vähintään 10 lausuntoa, olivat Romanian Camera Deputaților (70 lausuntoa), Portugalin Assembleia da República (57 lausuntoa), Saksan Bundesrat (47 lausuntoa), Tšekin Senát (46 lausuntoa), Romanian Senat (43 lausuntoa), Ranskan Assemblée nationale (33 lausuntoa), Italian Camera dei Deputati (27 lausuntoa), Ranskan Sénat (25 lausuntoa), Ruotsin Riksdag (23 lausuntoa), Tšekin Poslanecká sněmovna (19 lausuntoa), Puolan Senat (17 lausuntoa), Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords (17 lausuntoa), Espanjan Cortes Generales (13 lausuntoa) 3 ja Itävallan Bundesrat (11 lausuntoa). c. Poliittisen vuoropuhelun keskeisiä aiheita Seuraavassa luetellut komission asiakirjat kiinnittivät kansallisissa parlamenteissa erityistä huomiota (lisätietoja liitteessä 2). 1. Tiedonanto Komission työohjelma 2016: Uudet haasteet uudet keinot 4 2. Ehdotus direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 5 3. Ehdotus asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) 6 4. Ehdotus direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista 7 ja ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista 8 Työntekijöiden lähettämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta annettiin 14 perusteltua lausuntoa, ja sen johdosta otettiin käyttöön nyt vasta kolmannen kerran perussopimusten pöytäkirjan N:o 2 7 artiklan 2 kohdassa määritelty mekanismi eli nk. keltaisen kortin menettely. Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamista koskevasta (uudelleenlaaditusta) asetusehdotuksesta annettiin kahdeksan perusteltua lausuntoa. Asiaa käsitellään tarkemmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Komission työohjelma 2016: Uudet haasteet uudet keinot Lasketaan 13 lausunnoksi kahdelta kamarilta. COM(2015) 610 final, COM(2016) 128 final, COM(2016) 270 final, COM(2015) 634 final, COM(2015) 635 final,

5 Poliittisissa suuntaviivoissa komission toimintaa päätettiin keskittää aloihin, joihin Euroopan unioni pystyy oikeasti vaikuttamaan, ja siksi vuoden 2016 työohjelma sisältääkin vain melko vähän uusia aloitteita. Aloitteet jäsentyvät kymmenen ensisijaisen tavoitteen ympärille, jotka puheenjohtaja Juncker asetti toimikautensa alussa. Edellisen vuoden tapaan vuoden 2016 työohjelmaan oli liitetty luettelo peruutettavista vireillä olevista lainsäädäntöehdotuksista sekä luettelo sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman mukaisesti tarkistettavista säädöksistä. Vuoden 2016 työohjelma hyväksyttiin 27. lokakuuta Ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans toimitti työohjelman kaikkien kansallisten parlamenttien Eurooppa-asioita käsittelevien valiokuntien puheenjohtajille ja vahvisti saatekirjeessä, että kansalliset parlamentit voivat kutsua komission jäseniä esittelemään ohjelman ja keskustelemaan siitä. Komissio vastaanotti vuoden 2016 työohjelmasta yhteensä 25 lausuntoa, joihin sisältyi yksittäisiä lausuntoja 9 kamarista 9 ja yhteinen lausunto, jonka Alankomaiden Tweede Kamer antoi 16 kamarin 10 puolesta ja jossa jokainen kamari nosti esiin omat painopistealueensa komission esittämien aloitteiden joukosta. Lähes kaikki yhteisen lausunnon allekirjoittaneet kamarit mainitsivat energiaunionipaketin ja muuttoliikkeen hallinnan parantamisen omina painopistealueinaan. Muita useimpien kamarien priorisoimia aloitteita olivat kiertotalouspaketti, vuosien monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen, digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano, työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti, pankkiunionin toteuttaminen ja rajaturvallisuutta koskeva paketti. Komissio ilmaisi annettuja lausuntoja koskevissa vastauksissaan olevansa tyytyväinen siihen, että kansalliset parlamentit olivat osoittaneet olevansa kiinnostuneita työohjelmasta ja tukevansa edelleen komission aikomusta keskittyä melko pieneen määrään aloitteita, jotka tuovat lisäarvoa Euroopan tasolla. Komissio oli tyytyväinen myös siihen, että työohjelma tarjosi sille mahdollisuuden vaihtaa kansallisten parlamenttien kanssa näkemyksiä niiden painopisteistä jo varhaisessa vaiheessa. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta Komissio hyväksyi 8. maaliskuuta 2016 ehdotuksen työntekijöiden lähettämisestä vuonna 1996 annetun direktiivin kohdennetusta tarkistamisesta. 11 Tarkistamisen yhteydessä on pääasiallisesti tarkoitus varmistaa, että vapaus tarjota palveluja unionissa toteutetaan niin, että samalla taataan tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen. Ehdotus sisältää muutoksia pääasiassa kolmella alalla, jotka ovat lähetettyjen työntekijöiden palkkaus (alihankintatapaukset mukaan lukien), vuokratyöntekijöitä koskevat säännöt ja pitkäaikainen lähettäminen. Ehdotuksessa erityisesti vaaditaan, että kaikkia vastaanottavan jäsenvaltion palkkausta koskevia pakottavia sääntöjä on sovellettava myös kyseiseen jäsenvaltioon lähetettyihin työntekijöihin Saksan Bundesrat, Ranskan Sénat, Italian Senato della Repubblica, Latvian Saeima, Liettuan Seimas, Unkarin Országgyűlés, Portugalin Assembleia da República, Ruotsin Riksdag ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords. Tšekin Poslanecká sněmovna ja Senát, Kroatian Hrvatski sabor, Italian Senato della Repubblica, Latvian Saeima, Liettuan Seimas, Unkarin Országgyűlés, Alankomaiden Tweede Kamer ja Eerste Kamer, Puolan Senat, Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaților ja Senat, Slovakian Národná rada ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commons ja House of Lords. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, , s. 1). 4

6 Komissio vastaanotti ehdotuksesta 23 lausuntoa, 12 mukaan lukien 14 perusteltua lausuntoa, ja käynnisti niiden johdosta perussopimusten pöytäkirjan N:o 2 7 artiklan 2 kohdassa määritellyn mekanismin (nk. keltaisen kortin menettelyn). Perusteltujen lausuntojen sisältöä ja komission vastauksia kansallisten parlamenttien toissijaisuutta koskeviin huomautuksiin kuvaillaan tarkemmin vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. Yleisesti ottaen lausunnoissa esitetyissä kansallisten parlamenttien kannoissa oli suuria eroja, osa kamareista kritisoi ehdotusta voimakkaasti, mutta toiset tukivat sitä. Kansallisten parlamenttien kritiikki koski muun muassa valittua oikeusperustaa, ehdotuksen yhdenmukaisuutta suhteellisuusperiaatteen kanssa sekä ehdotuksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa työmarkkinaosapuolien toimivallalle tehdä työehtosopimuksia tai kansallisten parlamenttien toimivallalle tehdä yleisesti sovellettavia työehtosopimuksia. Komissio vastasi kaikille asianomaisille kamareille yksilöllisesti muiden kuin toissijaisuuteen liittyvien huomioiden osalta. Toissijaisuuteen liittyviä huomioita komissio käsitteli 20. heinäkuuta 2016 antamassaan tiedonannossa. 13 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Komissio esitti 4. toukokuuta 2016 kolme ehdotusta Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. 14 Dublin-asetuksen uudistamista koskevassa ehdotuksessa 15 esiteltiin uusi korjaava jakomekanismi, jolla varmistetaan, ettei yhdenkään jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmään kohdistu kohtuutonta painetta. Mekanismissa kohtuuttoman suuren maahanmuuttopaineen kohdistuminen tiettyyn jäsenvaltioon käynnistää automaattisesti järjestelmän, jolla turvapaikanhakijoita siirretään muihin Euroopan unionin maihin. Jäsenvaltio voi väliaikaisesti keskeyttää osallistumisensa mekanismiin, mutta siinä tapauksessa sen on suoritettava euron suuruinen maksu kustakin hakijasta, jota se ei ota vastaan. Ehdotuksesta annettiin 14 lausuntoa vuonna Niistä kahdeksan oli perusteltuja lausuntoja. Perusteltujen lausuntojen sisältöä ja komission vastauksia kansallisten parlamenttien toissijaisuutta koskeviin huomautuksiin kuvaillaan tarkemmin vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. Muusta kuin toissijaisuudesta esittämissään huomioissa monet kamarit toivat esiin, että euron suuruinen maksu on niiden mielestä kohtuuton ja perusteeton. Osa kansallisista parlamenteista vaati lisäksi, että ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevia säännöksiä olisi muutettava lapsen edun vuoksi tarvittavien suojatoimien mukaisesti. Lisäksi jotkin kamarit kyseenalaistivat ehdotuksen oikeusperustan Bulgarian Narodno sabranie, Tšekin Poslanecká sněmovna ja Senát, Tanskan Folketing, Viron Riigikogu, Ranskan Assemblée nationale ja Sénat, Espanjan Cortes Generales, Kroatian Hrvatski sabor, Italian Camera dei Deputati ja Senato della Repubblica, Liettuan Seimas, Latvian Saeima, Unkarin Országgyűlés, Puolan Sejm ja Senat (perusteltu lausunto ja lausunto), Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaților (perusteltu lausunto ja lausunto) ja Senat, Slovakian Národná rada ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commons. COM(2016) 505 final, Ks. myös vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskeva vuosikertomus. COM(2016) 270 final, COM(2016) 271 final ja COM(2016) 272 final, COM(2016) 270 final, Tšekin Poslanecká sněmovna (perusteltu lausunto) ja Senát (perusteltu lausunto), Saksan Bundesrat, Unkarin Országgyűlés (perusteltu lausunto), Italian Camera dei Deputati ja Senato della Repubblica (perusteltu lausunto), Puolan Sejm (perusteltu lausunto) ja Senat (perusteltu lausunto ja lausunto), Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaților (perusteltu lausunto ja lausunto) ja Senat sekä Slovakian Národná rada (perusteltu lausunto). 5

7 Vastauksessaan komissio selitti, että hakijaa kohti määritelty solidaarisuusmaksu kattaa turvapaikanhakijan vastaanottamisesta vuosien aikana kertyvät kustannukset. Komissio toi myös esiin maksun ennaltaehkäisevän vaikutuksen, sillä ehdotuksella tähdätään siihen, että kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat täysipainoisesti tähän jakomekanismiin. Komissio totesi, että ilman huoltajaa olevien alaikäisten on päästävä nopeasti turvapaikkamenettelyn piiriin. Tämän vuoksi ehdotuksessa on tarkennettu, että vastuu kuuluu omaisten puuttuessa jäsenvaltiolle, jossa ensimmäinen kansainvälisen suojelun hakemus on jätetty, ellei tämä ole todistetusti alaikäisen hakijan edun vastaista. Komissio korosti, että tässäkin keskeisellä sijalla on oltava periaate, jonka mukaan kaikissa Dublin-asetuksen piiriin kuuluvissa menettelyissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Huomioihin ehdotuksen oikeusperustasta komissio vastasi toteamalla, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi. Voimassa olevan Dublin III -asetuksen (EU) 604/2013 tavoin myös asetuksen uudelleenlaadittua tekstiä koskeva ehdotus perustuu tähän määräykseen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista ja ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista Komissio hyväksyi joulukuussa 2015 digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaisesti kaksi ehdotusta, joilla parannetaan kuluttajansuojaa muiden jäsenvaltioiden verkkokaupoissa tehtävien ostosten yhteydessä ja autetaan yrityksiä laajentamaan verkkomyyntiään. Molempien ehdotusten päätavoitteena on poistaa rajat ylittävää verkkokauppaa vaikeuttavat sopimusoikeuteen liittyvät esteet niin yritysten kuin kuluttajienkin hyödyksi. Komissio vastaanotti 11 lausuntoa ehdotuksesta direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista 17 ja 12 lausuntoa ehdotuksesta direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista 18 ; kahdeksassa lausunnossa käsiteltiin molempia ehdotuksia 19. Yksi molempia ehdotuksia koskeneista lausunnoista oli perusteltu lausunto, jonka antoi Ranskan Sénat. Useimmat kansalliset parlamentit olivat lausunnoissaan samaa mieltä siitä, että EU:n tasolla on varmistettava asianmukainen kuluttajansuoja digitaalisen sisällön toimittamisen alalla. Tietyt kansalliset parlamentit kommentoivat tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista tehdyn direktiiviehdotuksen yhdenmukaisuutta muun kuluttajansuojan, immateriaaliomaisuuden tai tietoturvan alalla annetun EU-lainsäädännön kanssa. Lisäksi kommentoitiin toimittajien mahdollisuutta vapautua vastuusta digitaalisen sisällön virheellisyydestä ja sitä, että ehdotukseen on sisällytetty digitaalisen sisällön toimittaminen vastikkeena tietojen luovuttamisesta COM(2015) 634 final, 9. joulukuuta COM(2015) 635 final, Tšekin Senát, Ranskan Sénat (perusteltu lausunto), Luxemburgin Chambre des Députés, Alankomaiden Eerste Kamer (kaksi lausuntoa), Itävallan Bundesrat, Portugalin Assembleia da República ja Romanian Senat. 6

8 Komissio totesi vastauksissaan, että yhteisillä säännöillä täytetään oikeudellinen tyhjiö ja turvataan oikeusvarmuus samalla, kun niillä ehkäistään sisämarkkinoiden sirpaloituminen. Vaikka ehdotuksessa ei aseteta digitaalisen sisällön tuotteille lainmukaista takuujaksoa, sillä ne eivät kulu käytössä, ehdotuksen mukainen rajoittamaton todistustaakan kääntäminen nostaisi kuluttajansuojan erittäin korkealle tasolle. Komissio totesi digitaalista sisältöä koskevan ehdotuksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen välisestä suhteesta, että ehdotuksen mukaan direktiivi ei vaikuta tietosuojasääntöihin, ei myöskään niihin, jotka koskevat alaikäisten suojelua. Tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskevasta ehdotuksesta jotkin kansalliset parlamentit toivat esiin, että uusia sääntöjä sovellettaisiin vain tavaroiden verkkokauppaan ja muuhun etämyyntiin, muttei henkilökohtaiseen myyntiin. Lisäksi kansalliset parlamentit kommentoivat todistustaakan kääntämistä, korvausvastuuta sekä ehdotettua takuuaikaa koskevia uusia sääntöjä. Komissio painotti vastauksissaan tarvetta poistaa kuluttajasopimuksia koskevien kansallisten lakien väliset erot keskeisten kysymysten, esimerkiksi takuuajan keston ja todistustaakan kääntämisen suhteen. Komissio myös korosti olevan tärkeää on varmistaa, että kaikkialla EU:ssa säännellään johdonmukaisesti sekä verkkokauppaa ja etämyyntiä että henkilökohtaista myyntiä. Komissio kertoi lisäksi aloittaneensa EU:n kuluttaja- ja markkinaoikeuden toimivuustarkastuksen, joka kattaa kuusi direktiiviä, myös takuudirektiivin. Lopuksi komissio painotti, että kuluttajansuoja säilyy yleisesti korkeana kaikissa jäsenvaltioissa, sillä joissakin jäsenvaltioissa mahdollista kuluttajansuojan heikkenemistä tietyissä asioissa tasoitettaisiin ehdotuksen muilla säännöillä. Esimerkiksi kuluttajansuojaa parannetaan pidentämällä todistustaakan kääntämistä koskevaa määräaikaa kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Ranskan Sénat n toissijaisuutta koskeviin huolenaiheisiin komissio vastasi muistuttamalla, että oikeusvarmuus ja kuluttajien luottamus voidaan saavuttaa vain yhdenmukaistamalla säännöt täysin koko Euroopan tasolla ja varmistamalla korkeatasoinen kuluttajansuoja. Komissio painotti, että jäsenvaltiot eivät pysty yksinään poistamaan riittävän tehokkaasti esteitä sopimuksia koskevien kansallisten lakien väliltä. Esimerkiksi erilaiset takuuaikaa tai sopimusrikkomuksia koskevat sopimussäännöt ovat juuri sellaisia esteitä, joita komission ehdotuksella on tarkoitus poistaa. d. Poliittisen vuoropuhelun tulokset Vuoden 2016 aikana saatiin päätökseen kahden komission ehdotuksen hyväksymiseen johtanut lainsäädäntömenettely, jonka yhteydessä kansalliset parlamentit esittivät runsaasti huomioita. Tässä kertomuksessa voidaan näin ollen verrata komission alkuperäisiä ehdotuksia lopulta hyväksyttyihin teksteihin. Toimijoiden suuren määrän takia yksittäisen kansallisen parlamentin kantaa on mahdotonta yhdistää lainsäädäntömenettelyn tulokseen. Kansallisten parlamenttien lausunnoissa esitettiin kuitenkin arvokkaita näkemyksiä ja analyysejä, joita komissio saattoi hyödyntää keskusteluissaan muiden toimielinten kanssa. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta Komissio teki 15. joulukuuta 2015 ehdotuksen eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamisesta 20 osana työtä Euroopan unionin ulkorajojen vahvan yhteisen valvonnan varmistamiseksi. Eurooppalainen raja- ja merivartiostossa, joka on yksi Euroopan muuttoliikeagendassa 21 ehdotetuista toimenpiteistä, yhdistyvät Frontexin perustalle rakentuva COM(2015) 671 final, COM(2015) 240 final,

9 Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja jäsenvaltioiden rajavalvonnasta vastaavat viranomaiset, jotka vastaavat jatkossakin ulkorajojen päivittäisestä valvonnasta. Komissio sai ehdotuksesta kymmenen lausuntoa. 22 Useat kamarit ilmaisivat tukensa eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamiselle. Monet olivat kuitenkin samalla huolissaan säännöksistä, joiden mukaan viraston toimivalta saattaisi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa niiden omien rajojen suojelemisessa sekä sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitämisessä. Monet kamarit suhtautuivat epäilevästi komission ehdotuksen 18 artiklan säännöksiin. Niiden mukaan komissio voi tietyissä kiireellisiä toimia ulkorajoilla edellyttävissä tilanteissa (kuten suhteettomassa muuttopaineessa) antaa virastoa kuultuaan päätöksen, jossa esitetään viraston toteutettavaksi tulevat toimenpiteet. Päätöksessä on myös edellytettävä, että kyseinen jäsenvaltio tekee viraston kanssa yhteistyötä toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Kamarien mielestä on neuvoston, ei komission ja viraston, tehtävä päättää tällaisista toimenpiteistä, ja jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä ne. Ehdotettu asetus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen 14. syyskuuta Tämä osoittaa, miten Euroopan toimielimet pystyvät vastaamaan nopeasti kiireellisiin haasteisiin. Asetuksen mukaan eurooppalaisessa raja- ja merivartiostossa yhdistyvät uusi Frontexin perustalle rakentuva entistä vahvempi virasto ja rajavartijoista muodostettava pakollisen nopean toiminnan reservi. Asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioilla on edelleen ensisijainen vastuu oman ulkorajaosuutensa valvonnasta. Jäsenvaltioilla säilyy toimivalta ja suvereniteetti päättää omista rajoistaan, ja ne vastaavat jatkossakin ulkorajojensa päivittäisestä valvonnasta. Asetuksen mukaan neuvosto tekee tarvittavat päätökset tilanteissa, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia ulkorajoilla, komission ehdotuksen pohjalta ja virastoa kuultuaan. Päätöksiin voi sisältyä sellaisia toimenpiteitä riskien vähentämiseksi jäsenvaltioiden rajoilla, jotka virasto toteuttaa yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa yhteisesti sovittavan toimintasuunnitelman pohjalta. Ehdotus neuvoston direktiiviksi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta Komissio esitti 28. tammikuuta 2016 veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin, joka on osa asiaa koskevaa pakettia. 24 Neuvosto hyväksyi 20. kesäkuuta 2016 direktiivin (EU) 2016/ sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Komissio antoi verokohtelun eroavuuksia koskevan kehyksen aikaan saamiseksi myös kolmansien maiden kanssa vielä 25. lokakuuta 2016 ehdotuksen, joka täydentää voimassa olevia verokohtelun eroavuuksia koskevia sääntöjä (COM(2016) 687 final). Näillä säännöillä pyritään estämään yrityksiä hyödyntämästä kansallisten lakien välisiä eroja verojen kiertämiseksi. Verojen kiertämisen estämistä koskeva direktiivi sisältää viisi oikeudellisesti sitovaa toimenpidettä, jotka kaikkien jäsenvaltioiden olisi toteutettava aggressiivisen verosuunnittelun yleisten muotojen torjumiseksi. Kyseiset viisi toimenpidettä sisältävät säännöt, joilla pyritään estämään voitonsiirto alhaisen tai olemattoman verotuksen maihin, tiettyjen tulojen kaksinkertainen verottamatta jääminen, verotuksen välttäminen varojen siirtojen yhteydessä, 22 Tšekin Poslanecká sněmovna ja Senát, Ranskan Assemblée nationale, Italian Camera dei Deputati ja Senato della Repubblica, Alankomaiden Tweede Kamer, Puolan Senat, Portugalin Assembleia da República sekä Romanian Camera Deputaților ja Senat. 23 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, , s. 1). 24 COM(2016) 26 final, EUVL L 193, , s. 1. 8

10 keinotekoiset velkajärjestelyt verojen minimoimiseksi sekä aggressiivinen verosuunnittelu silloin, kun muut säännöt eivät päde. Komissio sai kansallisilta parlamenteilta yhteensä seitsemän lausuntoa verojen kiertämisen estämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta, mukaan lukien perustellut lausunnot Maltan Kamra tad-deputatilta ja Ruotsin Riksdagilta. 26 Kamra tad-deputati katsoi, ettei verojen kiertämistä pitäisi torjua yhteisillä yhtenäisillä säännöillä, jotka eivät salli mitään joustoa. Riksdag puolestaan kannatti ehdotuksen tavoitteita, mutta moitti komissiota siitä, että ehdotus oli laadittu kiireessä ilman vaikutusten arviointia. Komissio katsoi verojen kiertämisen estämiseen tarkoitettujen yhdenmukaistettujen sääntöjen edistävän sisämarkkinoiden toimintaa ja painotti, että erilaiset kansalliset lähestymistavat voivat luoda uusia porsaanreikiä aggressiiviseen verosuunnitteluun ja aiheuttaa jäsenvaltioiden välille kilpailua, joka heikentää niiden verosääntöjä. Ehdotukseen liittyvässä yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitettiin asiasta laajaa taloudellista näyttöä ja tekijöitä, jotka edistävät aggressiivista verosuunnittelua. Saksan Bundesrat suhtautui yleisesti ottaen myönteisesti komission ehdotukseen, mutta moitti sitä, että direktiiviä sovellettaisiin ainoastaan yhtiöveron alaisiin yrityksiin. Se ehdotti, että soveltamisalaan sisällytettäisiin myös avoimet yhtiöt ja yhden henkilön yritykset. Soveltamisala pysyi hyväksytyssä direktiivissä kuitenkin samana kuin komission ehdotuksessa eli se kattoi yhtiöveron alaiset yritykset. Bundesrat halusi myös poistaa tietyille aloille myönnetyt poikkeukset. Komissio oli ehdottanut, että ulkomaisia väliyhteisöjä koskevia sääntöjä ei sovellettaisi yrityksiin, joiden pääasiallisella osakelajilla käydään kauppaa säännöllisesti yhdessä tai useammassa tunnustetussa arvopaperipörssissä. Kyseistä säännöstä ei jätetty direktiivin hyväksyttyyn versioon. Bundesrat oli myös huolissaan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista koskevan säännön vaikutuksesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rajat ylittävien vieraan pääoman menojen vähennyskelpoisuus on hyväksytyssä direktiivissä rajoitettu 3 miljoonaan euroon, kun komission alkuperäinen ehdotus oli miljoona euroa. Bundesrat ehdotti myös, että verokohtelun eroavuuksien kohdalla mietittäisiin, olisiko erilaisia lähestymistapoja parempi käsitellä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa raportissa. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin-neuvosto) antoi osana verojen kiertämisen estämistä koskevasta direktiivistä tehtyä lopullista kompromissiehdotusta 20. kesäkuuta 2016 julkilausuman verokohtelun eroavuuksista. Julkilausumassa Ecofin-neuvosto pyysi komissiota esittämään vuoden 2016 lokakuuhun mennessä ehdotuksen kolmansiin maihin liittyvistä verokohtelun eroavuuksista ja säännöistä, jotka ovat johdonmukaisia OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa raportissa suositeltujen sääntöjen kanssa ja vähintään yhtä tehokkaita kuin ne, jotta ehdotuksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Komissio esitti 25. lokakuuta 2016 ehdotuksen direktiiviksi, jolla muutetaan verojen kiertämistä koskevaa direktiiviä 27 ja joka perustuu OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan raportin toimenpidettä 2 Hybridijärjestelyihin liittyvien verokohtelun eroavuuksien vaikutusten poistaminen koskeviin suosituksiin. 3. MUUT TOIMET Toinen vihreä kortti Tšekin Senát, Saksan Bundesrat, Ranskan Assemblée nationale, Maltan Kamra tad-deputati, Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaţilor ja Ruotsin Riksdag. COM(2016) 687 final,

11 Monet kansalliset parlamentit ovat viime vuosina toivoneet, että ne voisivat pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen tai ehdottamaan tarkistuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön käyttämällä poliittisen vuoropuhelun kehitettyä versiota eli niin kutsuttua vihreää korttia. Kahdeksan kamaria 28 allekirjoitti 11. heinäkuuta 2016 Ranskan Assemblée nationalen aloitteesta vihreän kortin, jolla ne kehottivat komissiota esittämään sellaisen kunnianhimoisen lainsäädäntöehdotuksen yritysten yhteiskuntavastuun periaatteiden panemiseksi täytäntöön Euroopan tasolla. Tätä säädöstä sovellettaisiin kaikkiin yrityksiin, joiden pääkonttori on Euroopan unionissa, ja se sisältäisi täsmällisiä velvoitteita ja seuraamuksia. Aloitteen esittäjien joukkoon liittyi vielä yhdeksäs kamari heinäkuuta Tämä oli järjestyksessä toinen vihreän kortin aloite. Ensimmäinen oli vuonna 2015 elintarvikejätteen syntymisen vähentämisestä tehty aloite. 30 Komissio kiitti vastauksessaan kamareita niiden panoksesta tässä tärkeässä asiassa ja korosti aikovansa jatkossakin edistää aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuuta kaikilla politiikan aloilla. Komissio toi esiin lukuisia toimia, joita se on toteuttanut yritysten yhteiskuntavastuun alalla, erityisesti sääntelypuolella (Euroopan unionin puutavara-asetus, konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus, tarkistetut julkisia hankintoja koskevat direktiivit, muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskeva direktiivi, ehdotus tarkistetuksi osakkeenomistajien oikeuksia koskevaksi direktiiviksi ja ehdotus tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tilinpäätöksiä koskevan direktiivin muuttamiseksi tuloverotietojen ilmoittamisen osalta) mutta myös yleisten poliittisten asiakirjojen avulla sekä ohjeellisina opastus- ja neuvonta-aloitteina. Komissio painotti seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi marraskuussa 2016 antamassaan tiedonannossa 31 aikovansa tehostaa vastuullista yritystoimintaa koskevaa työskentelyään. Se totesi aikovansa keskittyä konkreettisiin toimiin, joilla vastataan nykyisiin ja tuleviin sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja hallinnollisiin haasteisiin ja hyödynnetään vuonna 2011 hyväksytyssä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa EU:n strategiassa yksilöityjä tärkeimpiä periaatteita ja poliittisia lähestymistapoja. Tämän työn rinnalla komissio seuraa tarkasti ja tiiviissä yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa, miten tilanne kehittyy jäsenvaltioissa ja yritysten yhteiskuntavastuun prosessiin osallistuvissa kansainvälisissä elimissä. Alueellisten parlamenttien rooli Alueelliset parlamentit osallistuvat välillisesti komission ja kansallisten parlamenttien suhteisiin. Perussopimusten pöytäkirjan N:o 2 mukaan kansallisten parlamenttien on tarvittaessa kuultava lainsäädäntövaltaa käyttäviä alueellisia parlamentteja, kun ne varmistavat perusteltujen lausuntojen antamista varten, että EU:n lainsäädäntöluonnokset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia Ranskan Assemblée nationale, Italian Senato della Repubblica, Latvian Saeima, Liettuan Seimas, Alankomaiden Tweede Kamer, Portugalin Assembleia da República, Slovakian Národná rada ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords. Kreikan Vouli ton Ellinon. Ks. 15. heinäkuuta 2016 julkaistu vuosikertomus 2015 komission ja kansallisten parlamenttien suhteista, COM (2016) 471, s. 10. COM(2016) 739 final, Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 6 artikla (ensimmäinen kohta): Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Kansallisen parlamentin tai kansallisen parlamentin kamarin on tarvittaessa itse järjestettävä lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien kuuleminen. 10

12 Alueelliset parlamentit ovat myös edustettuina alueiden komiteassa. Lissabonin sopimuksessa lisättiin komitean vastuuta toissijaisuusasioissa, jotka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan 33 yksiselitteisesti kattavat myös alueellisen ja paikallisen tason. Alueiden komitea toteuttaa valvontatoimia toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston kautta ja verkoston online-ympäristössä, joka tukee alueellisten parlamenttien osallistumista toissijaisuusasioiden alalla käytössä olevaan varhaisvaroitusjärjestelmään (REGPEX). Alueiden komitean toimintaa toissijaisuuden valvonnan alalla käsitellään tarkemmin vuoden 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. Perussopimuksessa ei selkeästi määrätä suorasta vuorovaikutuksesta komission ja alueellisten parlamenttien välillä, mutta monet alueelliset parlamentit, erityisesti Itävallan ja Saksan osavaltioiden parlamentit, toimittivat vuonna 2016 komissiolle lausuntoja, joissa ne ottivat kantaa erilaisiin komission ehdotusten näkökohtiin. Heiligendammin julkilausuman 34 allekirjoittaneista alueellisten parlamenttien jäsenistä koostuva valtuuskunta tapasi komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin tammikuussa Lisäksi puheenjohtaja Juncker tapasi vuoden aikana alueellisten hallitusten ja viranomaisten edustajia muun muassa Nordrhein-Westfalenista, Brandenburgista, Ala-Saksista, Schleswig-Holsteinista, Rheinland-Pfalzista ja Hessenistä (Saksa), Provence-Alpes-Côte d'azurista ja Alsace- Champagne-Ardenne-Lorrainesta (Ranska), Tirolista ja Steiermarkista (Itävalta), Valloniasta (Belgia) sekä Trentino-Alto Adigesta (Italia). Muillakin komission jäsenillä, erityisesti aluepolitiikasta vastaavalla komission jäsenellä Corina Creţulla, oli samankaltaisia tapaamisia. 4. KAHDENVÄLINEN YHTEYDENPITO JA VIERAILUT Aiempien vuosien tapaan komission jäsenet vierailivat vuonna 2016 lähes kaikissa 28 kansallisessa parlamentissa. Puheenjohtaja Juncker, ensimmäinen varapuheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja komission jäsenet vierailivat monissa kamareissa useammin kuin kerran. Osa kansallisista parlamenteista lähetti myös valtuuskunnan Brysseliin tai järjesti siellä valiokuntakokouksia ja hyödynsi mahdollisuutta tavata komission jäseniä. Vuonna 2016 järjestettiin yhteensä lähes 180 vierailua ja kokousta. Erityisen tärkeitä olivat vierailut, joilla komission jäsenet esittelivät kansallisissa parlamenteissa puheenjohtaja Junckerin puhetta unionin tilasta. 35 Komission jäsenet kävivät lähes kaikissa kamareissa puheenjohtaja Junckerin Euroopan parlamentissa pitämän puheen jälkeen. Komissio uskoo näiden kansallisten parlamenttien jäsenten tapaamisten edistävän arvokkaalla tavalla unionin politiikkojen ymmärrystä ja tukea. Puheenjohtaja Juncker ilmoitti unionin tilasta pitämässään puheessa, että vierailuja kansallisiin parlamentteihin tullaan jatkossa tekemään entistä tiheämmin, sillä Eurooppaa voidaan rakentaa vain yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ei niitä vastaan. 33 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta: Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. 34 Saksan ja Itävallan liittovaltioiden parlamenttien ja Etelä-Tirolin maakunnan parlamentin puheenjohtajat antoivat 16. kesäkuuta 2015 yhdessä Heiligendammin julkilausuman. Siinä kehotetaan ottamaan lainsäädäntövaltaa käyttävät alueelliset parlamentit nykyistä tiiviimmin mukaan toissijaisuusperiaatteen valvontaan ja tarkasteluun sekä pyydetään, että Euroopan komissio mainitsisi virallisissa asiakirjoissaan (esimerkiksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta ja suhteita kansallisiin parlamentteihin koskevissa vuosikertomuksissa) päätöslauselmat, joita lainsäädäntövaltaa käyttävät alueelliset parlamentit ovat antaneet toissijaisuusasioita koskevan varhaisvaroitusjärjestelmän puitteissa

13 Komission virkamiehet osallistuivat vuonna 2016 yli 80:een kansallisten parlamenttien valiokuntien kokoukseen, joissa lainsäädäntöehdotuksia käsiteltiin teknisellä tasolla. Heitä kutsuttiin myös säännöllisesti kansallisten parlamenttien Brysselissä olevien pysyvien edustajien kokouksiin esittelemään keskeisiä aloitteita. Lisäksi jäsenvaltioiden komission edustustoissa toimivat eurooppalaisen ohjausjakson erityisasiantuntijat pitivät yhteyttä kansallisiin parlamentteihin eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä ja muissa talousasioissa. 5. TÄRKEIMMÄT KOKOUKSET JA KONFERENSSIT Komissio piti tiiviisti yhteyttä kansallisiin parlamentteihin vuoden 2016 aikana osallistumalla erilaisiin tärkeisiin parlamenttien välisiin kokouksiin ja konferensseihin, muun muassa unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssiin (COSAC), eurooppalaisten parlamenttien viikkoon ja parlamenttien väliseen konferenssiin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. COSAC Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC), joka on ainoa perussopimuksissa vahvistettu parlamenttien välinen foorumi, 36 kokoontui kaksi kertaa kummassakin Euroopan unionin kiertävää puheenjohtajuutta vuonna 2016 hoitaneessa jäsenvaltiossa. Euroopan parlamentti, joka on COSACin varsinainen jäsen, osallistui kaikkiin kokouksiin. Komissio, jolla on tarkkailijan asema, oli myös edustettuna kaikissa COSACin kokouksissa ja antoi kirjallisen vastauksen COSACin vuoden aikana pitämissä kahdessa täysistunnossa hyväksyttyihin päätelmiin. 37 Haagissa 8. helmikuuta 2016 järjestetyssä COSACin puheenjohtajien kokouksessa edustajat keskustelivat parlamentaarisen valvonnan järjestämisen ja yhteistyön tavoista Europolia ja Euroopan painopistealueita vuonna 2016 ja sen jälkeen käsitelleen tapaustutkimuksen pohjalta. Pääpuhujina tilaisuudessa olivat budjetista ja henkilöstöstä tuolloin vastannut varapuheenjohtaja Kristalina Georgieva ja Alankomaiden ulkoasiainministeri Bert Koenders. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans osallistui kesäkuussa pidettyyn 55. täysistuntoon, jossa jatkettiin keskustelua kansallisten parlamenttien roolista sekä vaihdettiin parhaita käytäntöjä parlamentaarisen valvonnan ja parlamentaarisen diplomatian alalla ja pohdittiin kansallisten parlamenttien roolia oikeusvaltioperiaatteen suojelemisessa Euroopan unionissa. Muuttoliikkeestä käydyssä keskustelussa edustajat keskittyivät EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon. Slovakian puheenjohtajakaudella Bratislavassa 11. ja 12. heinäkuuta 2016 järjestetyssä COSACin puheenjohtajien kokouksessa käytiin keskustelua Euroopan unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta ja koheesiopolitiikasta. Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komission jäsen Marianne Thyssen kertoi komission sitoutumisesta Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden syventämiseen ja mainitsi useita komission tällä alalla valmistelemia ehdotuksia, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja osaamisohjelma Euroopalle. Hän myös käytti hyväksi tilaisuuden vastata joihinkin kansallisten parlamenttien perustelluissa lausunnoissaan esittämiin huoliin komission ehdotuksesta työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistamiseksi. Vuoden viimeisessä COSACin kokouksessa, Bratislavassa 14. ja 15. marraskuuta 2016 pidetyssä 56. täysistunnossa, keskusteltiin monenlaisista aiheista, muun muassa kansallisten parlamenttien roolin vahvistamisesta, josta ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans Pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa. COSACin verkkosivustolla osoitteessa on yksityiskohtaiset raportit COSACin kokouksista sekä jäljennökset COSACin päätelmistä ja komission niihin antamista vastauksista. 12

14 piti puheen, transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP), energiaunionista, jota koskevaan keskusteluun osallistui myös varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, sekä EU:n ulkorajojen turvaamisesta laittomalta muuttoliikkeeltä. Eurooppalaisten parlamenttien viikko Eurooppalaisten parlamenttien viikko järjestettiin Euroopan parlamentissa 16. ja 17. helmikuuta Tapahtumassa kansallisten parlamenttien jäsenet pääsivät keskustelemaan Euroopan parlamentissa toimivien kollegojensa kanssa vuosien 2015 ja 2016 eurooppalaisista ohjausjaksoista sekä vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta Euroopan unionissa. Viimeksi mainittu kokous järjestettiin yhdessä Alankomaiden parlamentin kanssa. 38 Järjestyksessä toinen parlamenttien välinen konferenssi vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta Euroopan unionissa järjestettiin Bratislavassa lokakuuta 2016, kun Slovakia toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. 39 Euroopan unionin parlamenttien puhemiesten konferenssi Euroopan unionin parlamenttien puhemiesten konferenssi järjestetään joka vuosi siinä jäsenvaltiossa, joka on edellisen vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla hoitanut Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta. Vuonna 2016 konferenssi pidettiin Luxemburgissa toukokuuta Konferenssin pääpuheessa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker käsitteli Euroopan unionin haasteita sekä tarvetta tiivistää komission ja kansallisten parlamenttien välistä yhteistyötä. 40 YUTP/YTPP-konferenssit Kansalliset parlamentit ja Euroopan unionin toimielimet saivat mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista parlamenttien välisessä konferenssissa yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YUTP/YTPP). Alankomaiden parlamentti järjesti tämän kahdeksannen konferenssin huhtikuussa Korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini lähetti Haagin konferenssiin videotervehdyksen, ja hänen erityisneuvonantajansa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon ylemmän johdon edustajat pitivät konferenssissa puheet. Slovakian Národná radan syyskuussa järjestämään yhdeksänteen istuntoon korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini osallistui henkilökohtaisesti yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon ylemmän johdon edustajien kanssa. Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) Uuden Europol-asetuksen tultua voimaan 1. toukokuuta kansalliset parlamentit muodostivat yhdessä Euroopan parlamentin kanssa yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa Europolin toiminnan asianmukainen demokraattinen valvonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 42 Komission Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, , s ). Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan 2 kohta: Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Tehtäviin voivat kuulua muun muassa seuraavat: a) erityisesti jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden tai elinten viranomaisten välittämien tietojen kerääminen, tallentaminen, käsittely, 13

15 jäsen Julian King osallistui 28. marraskuuta 2016 pidettyyn ensimmäiseen Europolia käsitelleeseen parlamenttien väliseen valiokuntakokoukseen. 6. PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin komissio jatkoi toisena täytenä toimintavuotenaan työtään suhteiden syventämiseksi ja tiivistämiseksi kansallisiin parlamentteihin. Sen lisäksi, että komission jäsenet ja virkamiehet tapasivat usein kansallisten parlamenttien edustajia Brysselissä, he vierailivat vuoden aikana lukuisia kertoja kansallisissa parlamenteissa keskustelemassa komission tärkeistä politiikoista ja ehdotuksista. Samanaikaisesti kirjallinen yhteydenpito komission ja kansallisten parlamenttien välillä lisääntyi merkittävästi. Sitä, kuinka hyvin komissio on onnistunut uuden kumppanuuden luomisessa kansallisten parlamenttien kanssa, ei voida kuitenkaan mitata pelkästään vierailujen, kokousten ja lausuntojen määrissä, vaikka ne ovatkin omalla tavallaan tärkeitä. Euroopan unioni hakee nyt 60 vuotta Rooman sopimusten allekirjoittamisen jälkeen tulevaisuudensuuntaa 27 jäsenvaltion unionina. Tähän tarvitaan entistä perusteellisempaa pohdintaa koko Euroopan mantereella. Euroopan komissio esitteli osana Euroopan kansalaisten kanssa käytävää rehellistä ja avointa keskustelua maaliskuussa 2017 Euroopan tulevaisuudesta valkoisen kirjan 43, jossa hahmotellaan viisi erilaista skenaariota siitä, miten Eurooppa voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä. Komissio haluaa tukea tätä keskustelua järjestämällä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa sarjan keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään Euroopan tulevaisuutta. Tilaisuudet pidetään kansallisissa parlamenteissa eri kaupungeissa ja alueilla. Kuten puheenjohtaja Juncker totesi syyskuussa 2016 unionin tilasta pitämässään puheessa, kansallisten parlamenttien on oltava tiiviisti mukana tässä prosessissa. 43 analysointi ja vaihto; b) yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutettujen tai yhteisten tutkintaryhmien toteuttamien tutkintatoimien ja operatiivisten toimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen, ollen tarvittaessa yhteydessä Eurojustiin. Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa valvoo Europolin toimintaa. COM(2017) 2025 final. 14