MITÄ YHTEISKUNTATIETEELLINEN TUTKIMUS VOI TARJOTA UUDENMAAN MAAKUNNAN VALMISTELUUN?

Transkriptio

1 MITÄ YHTEISKUNTATIETEELLINEN TUTKIMUS VOI TARJOTA UUDENMAAN MAAKUNNAN VALMISTELUUN? Marketta Rajavaara VTT, hyvinvointipalvelujen professori Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Uusimaa 2019 Sidosryhmätilaisuus tutkijoille ti klo Ostrobotnia, juhlasali, Museokatu 10, Helsinki 1

2 HYVINVOINNIN EDELLYTYKSET EIVÄT LIITY VAIN SOTEEN Uudistuksina, ihmisten arjessa ja palvelujärjestelmän katutasolla nämä nivoutuvat toisiinsa: Sosiaali- ja terveyspalvelut Kasvupalvelut (osaamis- ja rekrytointipalvelut) Kuntoutus (vuosittain Suomessa käytetään 2,3 miljardia euroa) Toimeentuloturva Varhaiskasvatus ja koulutus kuntien tehtävinä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) kuntien ja maakuntien tehtävänä MAAKUNTA 2

3 TÄSTÄ KESKUSTELEN 1) Tutkimus ja opetus Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 2) Ajankohtaiset tutkimuskohteet sosiaalityössä 3) Case: TYP-tutkimus Uudenmaan maakunnassa 4) Lähtökohdat lähivuosille 3

4 VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 12 tieteenalaa ja saman verran kandi- tai maisteriohjelmia (suomentai ruotsinkielisiä tai kansainvälisiä) Tiedekunta kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, ja sillä on valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisestä sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta Noin tutkinto-opiskelijaa, joista lähes 700 on jatkotutkintoopiskelijoita Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 350 kandidaattia, noin 400 maisteria sekä tohtoreita runsaat 40 Tutkimuksen rahoittajia mm. Suomen Akatemia, ministeriöt, Tekes, kunnat, säätiöt, Kela, EU ja muut kansainväliset rahoituslähteet 4

5 VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LINJAT Tieteenalat: Kehitysmaatutkimus, Käytännöllinen filosofia, Poliittinen historia, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Sosiaalipsykologia, Sosiaalityö, Sosiologia, Talous- ja sosiaalihistoria, Taloustiede, Viestintä, Yhteiskuntapolitiikka ja Yleinen valtio-oppi Koulutusohjelmat: Contemporary Societies, European and Nordic Studies, Filosofian maisteriohjelma, Global Politics and Communication, Magisterprogram i samhällsvetenskaper, Politiikan ja viestinnän ohjelmat, Sosiaalitieteiden ohjelmat, Taloustieteen ohjelmat ja Yhteiskunnallisen muutoksen ohjelmat Tutkimusyksiköt: HECER (Helsinki Center of Economic Research), Kaupunkitutkimusinstituutti, Krimo, Kuluttajatutkimuskeskus, Menetelmäkeskus, NES, Sustainability-yksikkö, Tohtoriohjelmat ja Väestötiede 5

6 MENEILLÄÄN TAI ALKAMASSA Uudet kandi- ja maisteriohjelmat Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelma (120 op) Ruotsinkielinen sosiaalityön maisteriohjelma Vaasassa (120 op) Erikoissosiaalityöntekijäkoulutus hyvinvointipalvelujen, lapsi-, nuorisoja perhesosiaalityön, kuntouttavan sosiaalityön ja rakenteellisen sosiaalityön erikoisaloilla (70 op) Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden tutkimusyhteisön/ohjelman ja tutkimushankkeiden vahvistaminen 6

7 AJANKOHTAISET TUTKIMUSKOHTEET SOSIAALITYÖSSÄ Access: Pääsy palveluihin, perusoikeudet, ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet; yhdenvertaisuus, eriarvoisuus, tarpeenmukaisuus kokemuksellisuus, kuluttajuus Vulnerability: haavoittavat elämäntilanteet ja -olosuhteet, syrjäytyminen, lapset ja nuoret Generations: sukupolvisuus, ikääntyminen, elämänkulku, väestölliset kysymykset, kestävä kehitys, ekososiaalinen sosiaalityö Diversities: Monimuotoisuus, monikultuurisuus, maahanmuutto, sukupuoli Capabilities: toimintamahdollisuudet, sosiaalinen investointi, ennakoiva ja ehkäisevä työ, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, rakenteellinen sosiaalityö, hyvinvointitalous Enabling communities: yhteisöllisyys, relationaalisuus, osallisuus, osallistuminen, demokratia, vuorovaikutus Social citizenship: työttömyys, vammaisuus, osatyökykyisyys, aktivointi, kuntoutus, toimeentuloturva Contractualism: sopimuksellisuus, palvelusuunnittelu, sovittelu Integration: palvelujen integrointi, monialaisuus, johtaminen, tieteidenvälisyys Creative methods for social intervention: käytäntötutkimus, arviointitutkimus, kokeilut, pelitutkimus, taidelähtöiset työtavat ja muut metodiset lähestymistavat 7

8 UUDENMAAN MAAKUNTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YMPÄRISTÖNÄ Sosiaalityön tutkimus ja opetus on samaan aikaan kansainvälistä, kansallista sekä alueellista/paikallista Uudenmaan alueella sosiaalityön tutkimus- ja opetusyhteistyö on painottunut pääkaupunkiseudulle sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Heikki Waris -instituutin ja Praksis-verkoston avulla, ja ruotsinkielinen Matilda Wrede -instituutti toimii valtakunnallisesti Uudenmaan maakunta on uudenlainen tutkimus- ja opetusympäristö (?), rahoittaja (?) ja tutkimuskohde (?) 8

9 TUTKIMUS: TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ MONIALAINEN YHTEISPALVELU (TYP) PAIKALLISENA HALLINTANA TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (Laki 1369/2014) Uudenmaan TYP-verkostot: Espoo ja Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Länsi- Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä- Uusimaa Asiakkaat: yli 300 pv työmarkkinatuen saajat tai yhtäjaksoisesti työttömät yli 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai yli 12 kk (25 vuotta täyttäneet) Noin henkilöä Uudellamaalla Tutkimuksen tavoite tarkastella työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun muotoutumista palvelurakenteessa sekä palvelun mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden kuntoutumisen ja työllistymisen tukemisessa Tutkimusosiot: 1) Kirjallisuuskatsaus, 2) Kelan työkykyneuvonta, 3) TYPtoiminta Uudellamaalla Kelan KKRL-rahoitus Toteutus Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen ja THL:n yhteistyönä

10 TUTKIMALLA TYP-TOIMINTAA SAADAAN TIETOA SEURAAVISTA ASIOISTA INTEGRAATIO: integroitujen palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä sekä maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa asiakkaan kannalta MONIALAISUUS: työllistymisen, terveyden, kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tavoitteiden niveltyminen yhteen asiakkaan tilanteessa ja katutason asiakastyössä HENKILÖKOHTAISTAMINEN: henkilökohtaisen palvelun mahdollisuudet digitalisoituvassa palvelujärjestelmässä 10

11 TUTKIMUSOSIO 3. TYP-TOIMINTA UUDELLAMAALLA Tutkimuskysymykset TYP-uudistuksen toteutuminen Uudellamaalla Integroitujen palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet Kuntoutus vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukemisessa Asiakaslähtöisen toiminnan edellytykset Tutkimusaineistot E-lomakekysely 196 työntekijälle, jotka työskentelivät Uudenmaan TYP-yksiköissä Kyselyyn vastanneita 95, joten vastausosuus on 48,5 %. TYP-johtajien teemahaastattelut (6) TYP-työntekijöiden puhelinhaastattelut (19) Yhteistyösopimukset, nettisivut ja muu materiaali 11

12 Asiakkaan työllistymistä paljon estävät tekijät TYP-työntekijöiden kokemana (%) Työllistymistä estävä tekijä Pk-seutu Muu Uusimaa Yhteensä Asiakaskunta on TYP-työntekijöiden kokemana haastavampaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla Uudellamaalla. Mielenterveyden ongelmat Päihdeongelmat Työ- ja toimintakyvyn ongelmat Fyysisen terveyden ongelmat Puutteellinen koulutus Heikko työnhakumotivaatio Maahanmuuttajatausta / kielenhallinta Ylivelkaantuminen Työnhakijan ikä Lastenhoito/omaishoito Kannustinloukut Työpaikkojen puute Työnantajien syrjivät asenteet Hankalat työmatkat/-ajat Työttömien palvelujen puutteet N

13 Palvelujen toimivuus TYP-verkoston alueella työntekijöiden kokemana (%) (N=95) Palvelut toimivat työntekijöiden mielestä heikommin pääkaupunkiseudulla kuin Uudenmaan muissa TYP-verkostoissa. Hyvin toimiviksi arvioineiden osuus Pk-seutu % TE-palvelut Työllisyyspalvelut Sosiaalityö ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kelan palvelut TYP-toiminta kokonaisuudessaan N Muu Uusimaa % 13

14 TYP-toiminnan edellytyksiä ja vaikutuksia koskevat työntekijöiden näkemykset (N=95) Väitteen kanssa samaa mieltä olleiden osuus (%) TYP-toiminta koetaan yhteiskunnallisesti hyödylliseksi, mutta sen edellytyksissä nähdään ongelmia etenkin pääkaupunkiseudulla. TYP-toimintaa koskeva väite Pk-seutu % N=60 Toiminnalla on selkeä perustehtävä Työntekijöillä on yhtenevät näkemykset TYP-toiminnan tavoitteesta Moniammatillinen työskentely on sujuvaa Henkilöstöä on riittävästi suhteessa asiakaskuntaan TYP-työhön saa riittävästi tukea Työntekijät tuntevat tarjolla olevat palvelut Työntekijät ovat työhön sitoutuneita Työnantaja- ja yritysyhteistyö on toimivaa Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on toimivaa Oman organisaation johto arvostaa TYP-toimintaa TYP-toiminta parantaa TE-hallinnon, kunnan ja Kelan yhteistyötä TYP-toiminta tehostaa työttömien palvelujen saatavuutta TYP-toiminta tukee työllisyyttä alueellisesti TYP-toiminta vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä TYP-toiminta on yhteiskunnallisesti hyödyllistä TYP-toiminta onnistuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnissa TYP-toiminnalla voidaan estää työttömien syrjäytymistä Muu Uusimaa % N=35 14

15 UUDENMAAN TYP-VERKOSTOILLE YHTEISIÄ TULOKSIA Uudistusten yhteydessä valtakunnallinen tuki vähentyi. Asiakkaaksi tulo ei toteudu oikea-aikaisesti. Henkilökohtainen palvelu on ensiarvoista. Johtajuuden siirryttyä kuntiin TE-palvelujen merkitys vähentyi. Kelan työkykyneuvonnan ja kuntoutuksen merkitys on lisääntynyt, mutta näitä palvelutarpeita on vain osalla asiakkaita. Terveyspalveluilta odotettaisiin enemmän vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tilanteiden ratkaisemisessa. Työllistymisen seuranta onnistuu tietojärjestelmän avulla, mutta muista tavoitteista ei saada tietoa. Työntekijöiden omat organisaatiot eivät tue riittävästi monialaista toimintaa. 15

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: INTEGROIDUT PALVELUKOKONAISUUDET? TYP-verkostot ovat toimivat kohtuullisesti suuret asiakasmäärät ja pienet työntekijäpanokset huomioon ottaen. Integroidut palvelukokonaisuudet vaikuttavat olevan helpommin toteutettavissa muun Uudenmaan TYPverkostoissa kuin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Tarkoitus on luoda edellytykset sille, että palvelut muodostavat toiminnallisesti ja rakenteellisesti integroidun kokonaisuuden. Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen paranee, kun yhdellä organisaatiolla on viimekätinen vastuu koko palveluketjusta.laaja järjestämisvastuu antaa osaavalle järjestäjätaholle periaatteelliset mahdollisuudet tukea toiminnallista integraatiota Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu palvelujen käyttäjien palvelukokonaisuuksien toteutumisesta. (HE 15/2017) 16

17 LÄHTÖKOHDAT LÄHIVUOSILLE Tutkimusperusteinen asiantuntijuus on perusehto vaikuttavalle sosiaalityölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Tieteiden välinen yhteistyö on hedelmällinen lähtökohta tutkimukselle. Sosiaalihuolto tarvitsee rakenteet ja rahoitusjärjestelmät koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä ottaen huomioon alan erityispiirteet. HE 15/2017 laajentaa koulutuksen ja tutkimuksen valtion korvausmenettelyn sosiaalihuoltoon. Korvaukset koskevat sosiaalityön yliopistollista peruskoulutusta (käytännön harjoittelu), erikoistumiskoulutusta sekä sosiaalihuollon tutkimusta. Esitetyt pykälät ovat keskeneräisiä ja sulkevat yliopistot ulos tutkimusrahoituksen hakijoista. Dialogiset, innovatiiviset, opetusta, tutkimusta ja kehittämistä tukevat organisatoriset rakenteet ovat tarpeen yhteistyöalueella, maakunnassa, kunnissa ja/tai palvelualueilla. 17

18 Kiitos! Jatketaan tästä! 18