Staattinen metaohjelmointi
|
|
- Esko Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Staattinen metaohjelmointi Karri Kulmala Markus Silván Juho Yli-Honkola 1 Johdanto Sanakirjassa sana metakieli (metalanguage) määritellään seuraavasti[]: kieli, jonka avulla voidaan määritellä kieliä Esiliite meta merkitsee tässä yhteydessä korkeampaa abstraktiotasoa. Joten ylläoleva määritelmä kuvaa hyvin metaohjelmoinnin olemusta sellaisten ohjelmien tekemistä, joilla kuvataan tai muokataan toisia ohjelmia tai ohjelmaa itseään. (Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse refleksiivisyydestä (reflection)). Metaohjelmia voidaan ajaa useissa eri yhteyksissä ja eri aikoina, mutta tämä artikkeli keskittyy ainoastaan staattiseen metaohjelmointiin (static metaprogramming). Staattiset metaohjelmat ovat käännöksen aikana suoritettavia ohjelmia, joilla vaikutetaan varsinaiseen ohjelmaan. Tiivistelmä Tämä artikkeli käsittelee staattisen metaohjelmoinnin historiaa, perusteita ja sovelluksia. Tarkemmin perehdytään aihiometaohjelmointiin C++-kielessä, sekä tutustutaan pintapuolisesti Haskell-kielen staattista metaohjelmointia tukevaan laajennukseen. Kuten johdannossa jo mainittiin, ohjelmat jotka suoritetaan käännöksen aikana ovat staattisia metaohjelmia. Staattista metaohjelmointia ovat esimerkiksi Backus-Naur Form sekä ohjelmointi C/C++-esikääntäjämakroilla. Ohjelmointikielen kääntäjä voidaan ajatella metaohjelmaksi, joka muuttaa syötteenä saamansa ohjelmakoodin esitystavan abstraktiksi syntaksipuuksi, ja sen edelleen johonkin toiseen muotoon, esimerkiksi tavukoodiksi. Staattinen metaohjelmointi mahdollistaa ohjelman mukauttamisen käännösaikana. Esimerkiksi ohjelman kääntäminen eri alustoille voidaan tehdä helpommaksi[2]. Kääntäjästä riippumaton optimointi on staattisen metaohjelmoinnin sovellusala, joka on myös taloudellisesti merkittävä[5]. Staattinen metaohjelmointi ei ole täysin mutkatonta, sillä virheenjäljitys on vaikeaa, koska staattisella metatasolla toimivia virheenjäljitystyökaluja ei ole. Tämä asettaa vaatimuksia staattisten metaohjelmien testaamiselle. Luvussa tutustutaan staattiseen metaohjelmointiin yleisellä tasolla. Tarkennamme edelleen fokusta luvussa 3, jossa paneudutaan C++:n aihiometaohjelmointiin (template metaprogramming). Siellä tulevat tutuiksi C++aihimetaohjelmoinnin historia (3.1) ja C++:n kaksitasoisena ohjelmointikielenä (3.2). Aihiometaohjelmoinnin perusteet tulevat tutuksi luvussa 3.3. Haskell-kielen metaohjelmointilaajennuksesta kertoo luku. 2 Staattinen metaohjelmointi 3 Staattinen metaohjelmointi C++:ssa 3.1 Historiaa Ensimmäiset aihiometaohjelmointi esimerkit kirjoitti Erwin Unruh. Hän toi esimerkit myös ANSI/ISO C++ standardointikomitean tietoon [7]. Ohjelmat tuottivat käännöksen aikana varoituksia, joista ohjelman tuloste oli luettavissa. Esimerkiksi, yksi ohjelmista tuotti käännösaikana varoituksia, jotka sisälsivät alkulukuja. Kaiken tämän teki mahdolliseksi ISO C++ komitean tekemät vaatimukset C++:n aihioille. Kun ISO C++ komitea lisäsi aihiot C++-kieleen, asetettiin niille seuraavat vaatimukset[5]:!!" # %$'& ( $'& $))$*,+.-/!0-1- 2!'' 3!.& 1
2 Jäsentyyppien ja kokonaislukutyyppisten jäsenvakioiden instantiointi tehdään vain tarvittaessa. Aihioita voidaan kuormittaa parametrien suhteen. Aihiot voivat olla rekursiivisia. Funktionaalisia kieliä tuntevalle ylläolevan listan seuraukset ovat ilmeiset ja Todd Veldhuizen kirjoitti aiheesta vuonna 1995 [8]: Aihiot ovat käännösaikana suoritettava funktionaalinen kieli. 3.2 C++ kaksitasoisena kielenä Turingin täydellisen kielen vaatimuksina voidaan pitää vähintään ehto- ja silmukkarakenteita[1], joten aihiot muiden C++ ominaisuuksien kanssa muodostavat Turingin-täydellisen, käännöksen aikaisen C++:n alikielen. Tämä seikka tekee C++:sta kaksitasoisen kielen: C++ ohjelmassa voi olla sekä staattista koodia, joka suoritetaan käännöksen aikana, että dynaamista koodia, joka suoritetaan myöhemmin ajon aikana. Koska C++:n staattinen taso on Turingin täydellinen, ei ole olemassa teoreettisia rajoja sille, mitä sillä voisi toteuttaa. Kuitenkin on olemassa teknisiä rajoituksia, kuten käännösajat, kääntäjien rajoitukset ja virheenjäljitys- sekä ylläpitoongelmat. 3.3 Aihiometaohjelmoinnin perusrakenteet Aihiometaohjelmat (template metaprogram) koostuvat numeroita tai tyyppejä datanaan käyttävistä luokka-aihiosta (template class). C++-kielen perusrakenteita, kuten -silmukkaa ja -lausetta, vastaavat aihiometaohjelmointi rakenteet voidaan toteuttaa aihioiden määrittelyn suoraa tai epäsuoraa rekursiota silmukkarakenteena hyödyntäen, joissa luokka-aihion erikoistapaus (template specialization) toimii ehtolausekkeena. Ilman ehtolauseketta, joka toimii rekursion pysäyttävänä mekamismina, kääntäjä jäisi loputtomaan rekursioon. Kääntäjän pitää myös yksiselitteisesti pystyä valitsemaan käytettävä erikoistapaus aihion parametrien perusteella [3]. Yleisesti aihetta käsittelevissä artikkeleissa esiintyvä yksinkertainen aliohjelma kokonaisluvun kertoman laskemiseksi on hyvä esimerkki aihioiden käyttöstä silmukkarakenteena. Kertoman laskeminen perinteisessä ohjelmoinnissa silmukkarakenteella on esitetty esimerkissä 1 ja aihiometaohjelmointia hyödyntäen esimerkissä 2. Voimme ajatella esimerkin 2 luokka-aihion funktiona, joka suoritetaan käännösaikana. Se on siis metafunktio (metafunction) [8].!" #$%'&)( * + %+,(-!.%*(/ 0"0 "#$!1%2 3( $#" 5"#$( Esimerkki 1: Kokonaisluvun kertoman laskeminen silmukalla. $ 6"7"$". 8 ""9"9;: < " $ "#"6'"#$%'1?: ".<@"&8*>">A #$ ""9"9;: < "".&8 $ "#"6'"#$%+& BB?C #9 # D+%: "."E"8*>>A" #<$( Esimerkki 2: Kokonaisluvun kertoman laskeminen aihioilla. Esimerkin 2 luokka-aihiota käytettäessä kertoma lasketaan ohjelman käännösaikana, jolloin varsinaiseen ohjelmakoodin liitetään vain laskennan tulos. Siksi staattisia metafunktioita ei voida käyttää käyttäjän syötteitä tarvitsevaan laskentaan[8]. 3. Optimointi aihiometaohjelmoinnin avulla Esimerkiksi operaattoreiden ylikuormitusta hyödyntävät abstraktit säiliötietorakenteet olivat alunperin huomattavasti vastaavaa matalan tason toteutusta tehottomampia. Tälläisiä suorituskykyongelmia kutsutaan yleisesti abstraktiosakoksi (abstraction penalty)[9]. Kääntäjän optimoija ei voi kuitenkaan poistaa abstraktiosakkoa, sillä optimoijalta puut- 2!"!" 1 %$'& ( $'& $))$*,+- /!- 1-2!'' 3!.&
3 tuu abstraktioista tarvittava semanttinen tieto. Yritykset kuvailla luokan semantiikkaa kääntäjille ovat epäonnistuneet, eikä yleistä ratkaisua luultavasti ole olemassa. Aihiot saattavat tulevaisuudessa tarjota käyttökelpoisempaa ratkaisua optimointiin [9]. Suorituskyky yleensä kasvaa, kun algoritmin silmukat avataan (inlining) tällöin funktiokutsujen ja pinon käytön viemät resurssit säästyvät[8]. Aihiometaohjelmoinnin avulla silmukoiden avaaminen voidaan tehdä automaattisesti[9]. Kuitenkin tällaisen ohjelmakoodin kääntäminen vie kauemmin, ohjelman koko kasvaa ja ylläpito sekä virheiden etsintä hankaloituu [8]. 3.5 Aihiometaohjelmoinnin ohjausrakenteet Vaikka rakenteiden luominen luokka-aihioilla onkin melko hankalaa, on se kuitenkin mahdollista. Aihioilla on mahdollista toteuttaa kaikki C++-kielen ohjausrakenteet - lausetta lukuunottamatta. Esimerkissä 3, toisin kuin tavallinen - lause, luokka-aihioilla toteutettu versio generoi ohjelmaan toisen lausekkeista tai riippuen siitä toteutuiko ehto. Koska on kyse staattisesta metaohjelmoinnista, on ehto tunnettava jo käännösaikana[8]. B"B "9"9$" <9 $ 6"7$". =<"" 8 "9"9 6$! "9"9 6$."#$8 7"#"= 9 " < $? *? BB "#<$!9$ 9 $ 6$ <&)( "9"9 6$."9"$"8 7"#"= 9 " < $? *? BB "9$!9"$ 9 $ 6$,( B"B $ 7<"$ 6<$ B $"9$/9 $6$ > 6$. <8*>">A* )( Esimerkki 3: Ehtolause luokka-aihioilla toteutettuna.! " -lause voidaan toteuttaa luokkaaihioilla, jos parametrina käytetään kokonaislukua. Kuten -lauseen tapauksessa, myös tässä ohjelmaan generoituu vain toteutunut tapaus riippuen # :n arvosta. BB "9"9$""< <9 $ 6"7"$". %$8 $ #<@"9 $6$ *( $ 6"7"$". #$&8 9 $ 6$ <&)( $ 6"7"$". #$","8 9 $ 6$,( BB $ 7<"$ 6<$ 29'& '( 9$ 6<$ 6$".)$8*>">A )( Esimerkki : Switch-lause luokka-aihioilla toteutettuna. Esimerkissä 5 on toteutettu silmukkarakenne luokka-aihioilla. Samaan tapaan on mahdollista toteuttaa myös - ja! " * -silmukat Vain generoituu käännettyyn ohjelmaan. Huomaa, että statement voi muuttua I:n arvon mukaan [8]. BB "9"9$""< <9 $ 6"7"$". %$8 7 $*> $ "#"62D% +$"@"&-, %/. 9 $ 6$ *( 6$".D10 +$"@&" >2.8*>">A* )( ".3.8 BB65 # ""$!"" 7'7$ 6$".8*>">A )( Esimerkki 5: Silmukka luokka-aihioilla toteutettuna. Aihiometaohjelmoinnin ohjausrakenteita voidaan käyttää myös käytettävien tyyppien valitsemiseen käännösaikana. Esimerkissä 6 on!!" # %$'& ( $'& $))$*,+.-/!0-1- 2!'' 3!.& 3
4 8 esitetty * -rakennetta vastaava metafunktio, joka palauttaa tyypin. Tämäntyyppiset metafunktiot ovat erittäin käyttökelpoisia, sillä niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkistaa kokonaislukutyypin koko käännösaikana. $ 6"7$". =<"" ) "99 7($ 7$ /"9"9 9 "#< $:5 7$3$ 7(<$ 7<$ 3 *( $ 6"7$".""9"9 7(<$ 7<$ "99 9$ 7$"8 9 "#< $:."9$ 3($ 7$ 9$ 7<$"8 7$3$ 9$ 7<$ 3 *( B"B?C "" B"B > + 7 9" #<"$"$5 $:. &0,8< /9 (<" - 8*>"> 3 5 3( 9$ 7$"8 Esimerkki 6: # -aihio ja sen käyttö tyypin valintaan. Staattinen metaohjelmointi Haskelissa Staattinen metaohjelmointi ei ole ainoastaan C++:n ominaisuus. Standardi-Haskell ei tue metaohjelmointia, mutta siihen on kehitetty laajennos nimeltään Template Haskell, joka tukee staattista metaohjelmointia[6]. Laajennoksen ovat kehittäneet Tim Sheard ja Simon Peyton Jones. Laajennuksen tarkoitus käy ilmi seuraavasta lainauksesta[6]: Laajennuksen tarkoituksena on antaa ohjelmoijalle mahdollisuus laskea joitain ohjelman osia sen sijaan, että ne olisi kirjoitettava ja tehdä tämä saumattoman mutkattomasti. Laajennus mahdollistaa ehdollinen kääntämisen ohjelma voidaan kääntään eri tavalla eri alustoilla. Template Haskelilla voidaan tehdä myös suorituskykyoptimointia..1 Esimerkki Template Haskelissa templaten eli aihion käyttöä merkitään $-merkillä. Alla esimerkki C-tyyppisen -funtion tekemisestä Template Haskelliin 7. [6] BB $ 6"7<"$ "7 7 " >">"< D+@8 7 7 "29%D$ 79$!9! "$# D$ >">A:6< #+@8 7 D$ %&# % D$ &' > 9 %( )@8) D$ 9*) 0"09 (7&? +$#,$# D$ - > 9 %(9@8) D$ 9*) 0"09 $#<$# D$ = /.29 > 9 %5D$ 9) 0"0) "29*$# BB ) 7 "00 " >219 ' $ <9D! $ -funktion to- Esimerkki 7: C-tyylisen teutus Template Haskelilla 5 Yhteenveto Staattinen metaohjelmointi antaa ohjelmoijalle voimakkaan työkalun jolla vaikuttaa ohjelman suoritukseen. Voidaan ajatalla, että staattisen metaohjelmoinnin avulla ohjelmoija pääsee vaikuttamaan käännöksen lopputulokseen tasolla, johon aiemmin vain kääntäjäohjelmien tekijät pystyivät. Optimointi- ja mukauttamismahdollisuudet ovat tästä mainio esimerkki. Viitteet [1] Corrado Böhm ja Giuseppe Jacopini: Flow diagrams, turing machines and languages with only two formation rules, Communications of the ACM, 9(5), ss , 1966, ISSN [2] Krzysztof Czarnecki ja Ulrich W. Eisenecker: Generative Programming - Methods, Tools and Applications, Addison Wesley Professional, 2000, ISBN [3] J. Järvi: Compile time recursive objects in C++, teoksessa Technology of Object- Oriented Languages and Systems, (ss ), IEEE Computer Society Press, [] Professor George A. Miller et al.: Wordnet, An Electronic Lexical Database, Priceton University, !!! 8 8 URL " 65 :9; <! = [5] Arch D. Robison: Impact of economics on compiler optimization, teoksessa ISCO- PE Conference on ACM 2001 Java Grande, (ss. 1 10), ACM Press, 2001, ISBN !"!" 1 %$'& ( $'& $))$*,+- /!- 1-2!'' 3!.&
5 [6] Tim Sheard ja Simon Peyton Jones: Template meta-programming for haskell, teoksessa Proceedings of the workshop on Haskell workshop, (ss. 1 16), ACM Press, 2002, ISBN [7] Erwin Unruh: Prime Number Computation, 199, ANSI X3J /ISO WG [8] Todd L. Veldhuizen: Using C++ template metaprograms, C++ Report, 7(), ss. 36 3, toukokuu 1995, ISSN , reprinted in C++ Gems, ed. Stanley Lippman. [9] Todd L. Veldhuizen: C++ templates as partial evaluation, teoksessa ACM SIGPLAN Workshop on Partial Evaluation and Semantics-Bases Program Manipulation, 1999.!!" # %$'& ( $'& $))$*,+.-/!0-1- 2!'' 3!.& 5
ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotMetaohjelmointia ja muuta hauskaa
Metaohjelmointia ja muuta hauskaa Juho Lauri C++11-seminaari Kevät 2012 Sisältö 1 Metaohjelmat ja -ohjelmointi 2 Funktiowrapperit ja sitominen 3 std::result of Metaohjelmat ja -ohjelmointi Ensimmäisiä
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotTyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
Lisätiedot58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)
58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotTIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia
TIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia Antti-Juhani Kaijanaho 16. helmikuuta 2009 Tyypitetyt ohjelmointikielet sisältävät paljon muitakin konstruktioita kuin yksinkertaisesti tyypitetyn lambda-kielen,
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen
Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
LisätiedotImperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi
Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet muuttuja muuttujissa oleva data voi olla yksinkertaista eli primitiivistä (esim. luvut ja merkit) tai rakenteista jolloin puhutaan tietorakenteista. puhuttaessa
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotCommon Lisp Object System
Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
Lisätiedotlausekkeiden tapauksessa. Jotkin ohjelmointikielet on määritelty sellaisiksi,
3.5. TYYPIT 59 indeksit voidaan siirtää kielitasolta oliotasolle siirryttäessä alkamaan nollasta. Vain mikäli indeksin alin arvo oliotasolla ei ole tiedossa ennen suorituksen alkua, on tarpeen lisätä taulukko-olioon
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 8 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 8 To 4.4.2019 Timo Männikkö Luento 8 Algoritmien analysointi Algoritmien suunnittelu Rekursio Osittaminen Rekursioyhtälöt Rekursioyhtälön ratkaiseminen Master-lause Algoritmit 2 Kevät
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotKoka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet
Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotTietorakenteet (syksy 2013)
Tietorakenteet (syksy 2013) Harjoitus 1 (6.9.2013) Huom. Sinun on osallistuttava perjantain laskuharjoitustilaisuuteen ja tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. Näiden laskuharjoitusten
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages. Seminaariesityksen essee. Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä
TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariesityksen essee Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ohjelmointikielen perusperiaatteet... 1 2.1 Paradigmat...
Lisätiedot7. Näytölle tulostaminen 7.1
7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
Lisätiedotjäsentäminen TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho 26. marraskuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. marraskuuta 2015 Sisällys Tunnistamis- ja jäsennysongelma Olkoon G = (N, Σ, P, S) kontekstiton kielioppi ja
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
LisätiedotTIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011
TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2011 Sisällys Sisällys Ohjelmointikieli? programming language n. a
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
LisätiedotGeneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö.
Geneeriset luokat C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet Geneerinen luokka tarkoittaa parametroitua luokkamallia, jonka avulla voidaan muodostaa useita,
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 10. kesäkuuta 2013
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 etenevä Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. kesäkuuta 2013 Sisällys etenevä etenevä Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1)
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotVertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004
Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;
LisätiedotKäännös, linkitys ja lataus
Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
Lisätiedot12 Mallit (Templates)
12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. toukokuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotSatunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
LisätiedotSystem.out.printf("%d / %d = %.2f%n", ekaluku, tokaluku, osamaara);
Kysy Karilta tai Kimmolta, jos tehtävissä on jotain epäselvää. Kerro WETOon liittyvät ongelmat suoraan Jormalle sähköpostitse (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotSisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4
Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1
Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,
Lisätiedot(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3
T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w
LisätiedotCommon Language Runtime
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Common Language Runtime Jukka Katajisto Helsinki 16.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssin seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Yleistä Tentti 1 oli pistekeskiarvon (13.8) perusteella vaikeudeltaan keskitasoa. Omasta tehtäväpaperista
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen
LisätiedotPerinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.
TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. toukokuuta 2016 Yleistä Tentti 1 oli pistekeskiarvon (11.6) perusteella vaikea. Omasta tehtäväpaperista saa kopion Antti-Jussilta,
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 8. kesäkuuta 2018 Yleistä Tentti 1 meni pistekeskiarvon (11.2) perusteella välttävästi. Omasta tehtäväpaperista saa kopion
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot
Lisätiedot4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi
4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)
Lisätiedot7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
Lisätiedot12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1
12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotLuku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
LisätiedotHarjoitus 3 (viikko 39)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja sisentää koodisi. Vältä liian pitkiä rivejä. Ohjelmointitehtävien
LisätiedotC++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
Lisätiedot