Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Transkriptio

1 Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu Tampere Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry

2 Sisältö 1. Taustaorganisaatio Ensi- ja turvakotien liitto ry 2. Miten tunnistan? Mitä on perhe- ja lähisuhdeväkivalta? 3. Väkivallan vaikutukset 4. Mitä teen? 5. Lisätietoa

3 Ensi- ja turvakotien liitto v perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen tukea vanhemmuutta ja perhettä ehkäistä perheväkivaltaa. Arvomme rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasa-arvo ja turvallisuus Liitto toimii 29 jäsenyhdistyksensä keskusjärjestönä Jäsenyhdistykset ylläpitävät 11 ensikotia, 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja 12 turvakotia. Osa yhdistyksistä keskittyy toiminnassaan avotyöhön.

4 Väkivaltatyö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä Turvakoti - 12 turvakotia Väkivaltatyön avotyö/avoyksikkö/osaamiskeskus Naistyö Lapsityö Jussi-työ Naisille, lapsille ja miehille; kokijoille ja näkijöille Naisille; kokijoille ja tekijöille Lapsille; kokijoille, näkijöille ja tekijöille Miehille; tekijöille ja kokijoille Nettiturvakoti kaikille väkivallan osapuolille

5 2. Miten tunnistan?

6 Mitä on perhe- ja lähisuhdeväkivalta? Väkivalta tarkoittaa ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön kohdistuvaa fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka johtaa tai voi johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen. - Maailman terveysjärjestö WHO Perhe- ja lähisuhdeväkivalta - Väkivallan tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. - Ilmenee monin tavoin ja monissa eri muodoissa, auttamisessa kohdattava jokainen asiakas erityisenä

7 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri muotoja Fyysinen väkivalta: esim. töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, repiminen, ravistelu, aseen käyttö. Henkinen väkivalta: alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontollointi, sosiaalisen elämän rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai uhkailu. Kaltoinkohtelu / laiminlyönti: esim. lapsen, vanhuksen, vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa. Vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: esim. uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (esim. kunniaväkivalta) Seksuaalinen väkivalta: esim. raiskaus, sen yritys, seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seks. Halventaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Taloudellinen väkivalta: esim. rahankäytön estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Vaino: toistuvaa, ei-toivottua, häiritsevää seuraamista tai yhteydenottoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa. Se sisältää uhkaavia ja/tai väkivaltaisia tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä. Rikos alkaen.

8 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä Erityinen rikoksena (vaikka usein ei ajatella rikokseksi) väkivallan muotona Kokemuksena Paikkana koti Tekijänä oma kumppani tai henkilö, jonka kanssa jaetaan arki Ei tule viranomaisten tietoon häpeästä ja syyllisyydestä johtuvan vaikenemisen vuoksi. Läheisten tekemä väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin ja lapsiin. Naisten saamat vammat vakavampia. Lähde: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Reetta Siukola. THL 2014

9 Väkivallan kierre Sovinto, kuherruskuukausi, usko parempaan huomiseen Välit kiristyvät, jännitys kasvaa, tekijän käyttäytyminen vihaista ja uhkaavaa Anteeksipyytely, lupaukset, avuttomuus Kontrollia, pelkoa, ahdistusta, varomista Uhri: Kipu, pelko, epätoivo, nöyryytys Tekijä: selittely, syyllisyys, vähättely, kieltäminen Räjähdys, hyökkäys

10 Tilastokatsaus FRA:n eli Euroopan perusoikeusviraston tekemän naisiin kohdistuvan väkivallan Euroopan laajuisessa tutkimuksessa (42000 naista haastateltu, kustakin maasta 1500) Suomi on yksi kolmesta maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30 %, Tanska ja Latvia 32 %, EU:n keskiarvo 22%) Muun kuin kumppanin tekemä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta (33 %) 10 % kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisen 12 kk aikana. Parisuhdeväkivallan seurauksena kuolee n. 20 naista ja 5 miestä vuosittain. (Lehti 2013) Myös miehet ovat parisuhdeväkivallan kohteina. Erona naisten kokemaan: naisilla tapahtumakertoja useammin, naisilla seuraukset vakavampia. Ikääntyneet voivat kokea: yli 60 v. naisista 25 % kokenut väkivaltaa / kaltoinkohtelua Lapset kokevat väkivaltaa perheissä ja kaverisuhteissa: lapsiuhritutkimuksen mukaan 20 % pojista, 15 % tytöistä ilmoitti pahoinpitelyn kohteeksi 12 kk aikana.

11 Väkivallan seuraukset Fyysiset seuraukset Raskaana oleviin naisiin kohdistuva voi vaikuttaa myös kehittyvän sikiön terveyteen Läheskään kaikilla ei kuitenkaan fyysisiä vammoja Fyysisiä oireita: vatsakipuja, päänsärkyä, kroonisia kipuja Psyykkiset seuraukset I tyypin trauma vrt. II tyypin trauma Vakavia tunne-elämän seurauksia Masennus, ahdistus, syömis- tai unihäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö PTSD Traumatisoituminen erittäin mahdollista, mutta riippuu aina monista tekijöistä Erilaisten riskikäyttäytymisten lisääntyminen Lähde: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Reetta Siukola. THL 2014

12 Väkivallan seuraukset lapsille Väkivallan kokeminen erittäin haitallista Ei ainoastaan silloin, kun on itse kohteena Perusturvallisuuden kokemus häiriintyy Käsitys omasta itsestä vääristyy Vaikuttaa kehitykseen, myös hermostolliseen kehitykseen Psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kiintymyssuhdetasolla, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Sukupolvien ketju: väkivaltaa kokeneilla lapsilla todennäköisemmin väkivaltaa omissa suhteissaan Riski omien lasten kaltoinkohteluun suurempi Lasten auttaminen on tärkeää väkivallan ennaltaehkäisyä! Lastenhuone-lyhytelokuva. Ajoissa apua perheväkivaltaan hanke / Viola väkivallasta vapaaksi ry. Lähde: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Reetta Siukola. THL 2014

13 Miksi väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on vaikeaa - Pelko - Häpeä - Syyllisyys: väkivalta on minun syytäni, koska - Itseluottamuksen puute - Sosiaalisten verkostojen vähentyminen, yhteisön painostus - Kumppani on muutakin kuin väkivaltainen - Toive väkivallan loppumisesta usko väkivallan tekijän muutokseen - Uskomukset elinikäisestä liitosta ja siitä, että suhde on lasten edun mukainen - Identiteetin rakentuminen - Väkivallalla uhkailuun on suhtauduttava vakavasti Lähde: Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena? Opas perheenjäsenille, ystäville ja naapureille. Naisten linja ry.

14 4. Mitä teen?

15 Ote runosta Työterveyshuollon naiset (Riitta Mikkola)

16

17 Erityiskysymyksiä maaseudulla Usean sukupolven tilat: monenlaiset vahvuudet, monenlaiset haasteet Roolien vaikutus ja odotukset niille Velvollisuudet: tilan hoitaminen, tilan historian jatkaminen, yhteisyrittäjyys Rooliodotukset: esim. emäntä, isäntä, vahvat traditiot Talon aseman ylläpitäminen kyläyhteisössä Väkivallasta irtautuminen voi olla vaikeampaa Vahvempi tuki Useammat tapaamiset Varmista tuen saaminen Vahva verkostoyhteistyö Esim. lääkäri, sosiaalityö, lastensuojelu, perheneuvola

18 Väkivallan puheeksi ottaminen Lähisuhdeväkivallan uhri hakee apua useimmiten terveydenhuollosta Usein välilliset syyt, harva hakee apua suoraan väkivaltaan Systemaattista kartoitusta suositellaan Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake: ad26fc2 Myös väkivallan tekijä tarvitsee apua Voit olla väkivallan katkaisuprosessin ensimmäinen linkki!

19 Väkivallan puheeksi ottaminen Kysy suoraan. Kohtaa asiakas niin, että hänen on mahdollista puhua sinulle yksin ja kysy väkivallasta suoraan, mutta ystävällisesti. Kerro, mitä olet nähnyt tai kuullut, sano, mikä sinua huolestuttaa: Olen huolissani, koska Käytännössä esimerkiksi: 1. Onko joku läheinen ollut joskus sinua kohtaan väkivaltainen? 2. Onko sillä vaikutusta elämääsi nyt? 3. Onko läheisissä ihmissuhteissasi tällä hetkellä väkivaltaa? Kuuntele, osoita empatiaa ja ymmärrystä, kunnioita ja usko. Väkivallasta puhuminen vaatii rohkeutta. Puhuminen sinulle on luottamuksen osoitus. Ota väkivaltaan selkeä kanta: se on aina väärin eikä väkivallan kohde ole siihen syyllinen. Kerro, että väkivalta usein jatkuu ellei siihen puututa. Älä syyllistä tai etsi syitä väkivallalle. Kerro on tukea on tarjolla, tuki suunnitellaan aina asiakkaan suostumuksella. Lähde: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Reetta Siukola. THL 2014

20 Väkivallasta puhuminen Voit lähteä liikkeelle turvallisuudesta (kaikkien osapuolten kanssa) Esim. Mitä ajattelet lähisuhteisiisi liittyvällä turvallisuudella? Mikä tuo turvaa nykyhetkessä, perheessä ja parisuhteessa? Mikä on tärkeintä turvallisuutesi kannalta? Miten otat vastuuta omasta ja toisen turvallisuudesta? Miten suojelet omaa turvallisuuttasi? Sekä Tuleeko mieleesi jokin tilanne, jossa pekäsit? Miten reagoit ja mitä ajattelet siitä nyt? Muistatko jonkun itseesi kohdistuneen väkivaltaisen teon? Muistatko tilannetta, jossa sinä olisit ollut väkivaltainen toista ihmistä kohtaan?

21 Väkivallan käyttämisestä puhuminen Onko omassa toiminnassasi mitään, minkä suhteen toivot muutosta? Mikä omassa käytöksessäsi voi olla toisista pelottavaa tai aiheuttaa toisille turvattomuutta? Oletko käyttäytynyt väkivaltaisesti ihmissuhteissasi? Millaista apua toivoisit saavasi? Onko puolisosi / lapsesi saaneet apua? Myös väkivallan tekijä voi kokea syyllisyyttä ja häpeää Luottamuksen herättäminen tärkeää Joskus väkivallan kokija on voinut käyttää itsekin väkivaltaa Apua on tarjolla myös väkivallan tekijöille: Jussi-työstä Lyömätön linja ja Miehen linja

22 Miten toimin väkivallan ilmetessä? Arvioi ja varmista turvallisuus. Muista lapset! Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus Turvasuunnitelma, esim. tai Lasten turvasuunnitelma Testi väkivallan kokijalle: Vakavan väkivallan riskinarviointi kartoitus, Marak Tarjoa apua, ohjaa tarvittaviin palveluihin Voit ottaa yhteyttä esim. yhdessä asiakkaan kanssa Turvakotien ja muiden auttavien tahojen yhteystiedot Vertaistukea Voit itsekin soittaa esim. turvakotiin tm. auttavaan puhelimeen (esim. Naisten linja ry, Rikosuhripäivystys)

23 Lähteitä Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena? Opas perheenjäsenille, ystäville ja naapureille. Naisten linja. Ota väkivalta puheeksi -muistilista (Tunnista, turvaa ja toimi, STM 2008) Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Reetta Siukola. OPAS 34/2014. THL.

24 KIITOS!