Lastensuojelupalvelujen saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010

Transkriptio

1 Lastensuojelupalvelujen saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 Janissa Miettinen Kuntamarkkinat, Lastensuojelun tieto ja tutkimus seminaari Helsinki. Kuntia varten täydennetty versio

2 Lastensuojelupalvelut Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (L 417/2007)

3 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista Lastensuojelu tukee tarvittaessa lapsen vanhempia, huoltajia ja muita kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. (L 417/2007, 2 ). Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat: lastensuojelutarpeen selvitys, asiakassuunnitelma, avohuollon tukitoimet sekä lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto, ja näihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (L 417/2007, 3 ).» Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluista käytetään käsitettä lastensuojelupalvelut. Kunnalla on velvollisuus järjestää lastensuojelun palvelut tarvittavassa laajuudessa kunnassa esiintyvää lastensuojelun tarvetta vastaavasti (L 417/2007, 11 ) Oikeus lastensuojelupalveluihin määrittyy lastensuojelun asiakkaaksi tulemisen kautta. Osa lastensuojelupalveluina järjestettävistä palveluista on sellaisia, joita voivat saada ehkäisevänä palveluna myös lapset, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta.» Ehkäisevä lastensuojelu on tukea ja erityistä tukea, jota annetaan niin sanottujen peruspalvelujen kautta esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja järjestötoiminnan kautta (Taskinen 2007);» Jos lapsesta tulee lastensuojelun asiakas, aikaisemmin ehkäisevänä tukena annettua palvelua annetaan avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon osana (L 417/2007, 3a ) Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

4 Tutkimuksen tausta Kuntien lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä hyvinvoinnin ja palveluiden tila 2010 tutkimus -> Tämä esitys käsittelee viimeistelyvaiheessa olevaa tutkimusraporttia: Miettinen, Janissa. Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010, julkaisematon käsikirjoitus

5 Valtakunnallinen kyselytutkimus 2010 syksyllä Manner-Suomessa Kuntien lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä hyvinvoinnin ja palveluiden tila 2010 tutkimus Tutkimushanketta koordinoi Suomen Kuntaliitto 4 kyselylomaketta 326 Manner-Suomen kuntaan» (suomenkielinen kyselylomake) ja» (ruotsinkielinen kyselylomake) Kyselylomake Osa 4/4, Lastensuojelupalvelujen tuottaminen ja arvio palveluista -> Tutkimusraportin tutkimusaineisto Aineisto koostui 146 kunnan tai yhteistoiminta-alueen (n 9) vastauksesta siten että:» 139 Kuntaa/ yhteistoiminta-aluetta vastasi suomenkielisellä ja» 7 Kuntaa vastasi ruotsinkielisellä kyselylomakkeella Osa 4/4 kokonaisvastausprosentti oli 44,8 (n 146) Jos huomioidaan myös 9 yhteistoiminta-alueille kuuluneet kunnat, vastausprosentti oli 55,5 (n 182). Kainuun maakuntaa on käsitelty poikkeuslainsäädännön vuoksi analyyseissa kuten kuntaa HUOM! Kustakin kunnasta annettiin yksi vastaus kyselyyn, joka on kuntaa edustava asiantuntija-arvio lastensuojelupalvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta kunnassa vuonna Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

6 Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Tutkimuskysymykset: 1. Millainen on lastensuojelupalvelujen (avo-, sijais-, jälkihuollon palvelujen) saatavuus Suomen kunnissa vuonna 2010; millaisia ovat lastensuojelupalvelujen» palvelutarjonta,» saatavuuden aste ja» saatavuudessa olevat ongelmat? 2. Miten lastensuojelupalvelut tuotetaan? (Tämä esitys ei käsittele tätä teemaa) 3. Onko lastensuojelupalvelujen tarjonnassa ja saatavuuden asteessa eroja tilastollisen kuntaryhmityksen tai Kaste-alueiden mukaan? Aikaisempien tutkimusten perusteella oletettiin, että: Lastensuojelupalvelujen tarjonta vaihtelee kunnissa Palveluvalikoima on suurempi (kattavampi) niissä kunnissa, joissa on suurempi asukasluku, (kaupunkimaiset kunnat) koska voidaan olettaa, että näissä kunnissa asuvilla lapsiperheillä olisi myös monipuolisempia ongelmia ja sitä kautta suurempi lastensuojelun tarve Palvelujen saatavuudessa on eroja kuntien välillä Palvelujen saatavuuden ongelmat pääosin jakautuvat niin että välimatka palveluun on suurempi palvelun saatavuuden este maaseutumaisemmissa kunnissa ja jonotuslistat kaupunkimaisissa kunnissa Ks. Päätelmät tutkimushypoteesien toteutumisesta tutkimusraportista: Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 : julkaistaan syksyn 2012 aikana Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

7 Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittari (Miettinen & Rousu) Perustuu mm. Belanger & Stone (2008) tutkimukseen Kattaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon alueet Mittaa erilaisten palvelujen ja tukimuotojen järjestämistä ja saatavuutta Kolmiosainen rakenne: 1. Kuinka avo- sijais- tai jälkihuollon palvelut on järjestetty¹ 2. Millainen on palvelujen saatavuus² ja 3. Jos saatavuudessa on ongelmia, mitä ne ovat. Kuusi vaihtoehtoa ja muu, mikä: 1. Jonot (keskimääräinen jonotusaika noin, avotila tätä varten), 2. Pitkät välimatkat tai muut kulkemiseen liittyvät ongelmat, 3. Sosiaalitoimen taloudellinen tilanne rajoittaa, 4. Puutteet aukiolo- tai palveluajoissa, 5. Puutteet ajallisessa kestossa tai tuen intensiivisyydessä, 6. palvelukieleen tai kulttuuriosaamiseen liittyvät rajoitteet, ja 7. Muu, mikä? -> monivalintakysymys, josta pyydettiin valitsemaan kaikki kunnan nykyiseen tilanteeseen sopivat vaihtoehdot ¹ Monivalintakysymys, jonka vastausvaihtoehdot olivat: 0 = palvelua ei ole tarjolla avohuollon tukitoimena/sijaishuollon palveluna /jälkihuollon palveluna, koska sitä ei tuoteta eikä osteta (tämä vaihtoehto pyydettiin valitsemaan, jos palvelu ei kuulunut kunnan avosijais- tai jälkihuollon palveluvalikoimaan); 1 = kunta tuottaa pääosin itse; 2 = yhteistoiminta-alueen toimesta (kunta- ja palvelurakennelain tarkoittama); 3 = kunta yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymän toimesta; 4 = ostetaan toisilta kunnilta; 5 = ostetaan järjestöiltä tai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kuten säätiöltä; 6 = ostetaan yrityksiltä; 7 = ostetaan valtiolta; 8 = palveluseteli; 9 = muu, mikä?. ² Kyselylomakkeessa pyydettiin arvioimaan kunkin palvelun kohdalla erikseen, missä määrin palvelu on niiden avo-/sijais-/jälkihuollon asiakkaiden saatavissa, jotka tarvitsevat kyseistä palvelua heille tehdyn lastensuojelutarpeen arvion perusteella. Saatavuuden astetta voi suomenkielisessä kyselylomakkeessa arvioida jos palvelu oli tarjolla kunnassa tai järjestämistä koskeva kysymys jätettiin tyhjäksi; jos palvelu ei ollut tarjolla kunnassa vastaushetkellä 2010 vuoden syksyllä, vastaaja siirrettiin seuraavan palvelun kohdalle. Palvelujen saatavuutta arvioitiin asteikolla 1-5, missä 1 tarkoitti ei lainkaan tai erittäin huonosti saatavissa ja 5 täysin tai erittäin hyvin saatavissa Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

8 Saatavuuden määritelmät ja palvelulistan kuvaus 1. Ei tarjolla : palvelua ei ole tarjolla, koska sitä ei tuoteta eikä osteta. (jos palvelu ei ollut kunnassa käytössä vastaamishetkellä, eikä siten kuulunut kunnan avo/sijais/jälkihuollon palveluvalikoimaan) 2. Tarjolla: Kun palvelua tuotettiin vähintään yhdellä tavalla 3. Täysin tai erittäin hyvin saatavissa: kun palvelun saatavuutta ei viivytä tai estä mikään asia, TAI kun palvelu on saatavissa säädetyn määräajan sisällä. Palvelu voi olla täysin saatavissa, vaikka asiakas ei ottaisi palvelua vastaan. 4. Erittäin huonosti tai ei lainkaan saatavissa oleva palvelu oli kunnassa tarjolla, mutta sitä oli kyselylomakkeen vastausohjeen mukaan vastaushetkellä (2010 syksy) käytännössä mahdoton saada Mittari sisältää listan mahdollisia lastensuojelupalveluja: 39 avohuollon tukitoimea: 15 kpl lapselle ja nuorelle, ja 24 kpl vanhemmille tai perheelle tarkoitettua palvelua ja tukimuotoa 37 sijaishuollon palvelua: 5 kpl sijaishuoltopalvelut, 12 kpl sijoitetun lapsen/nuoren tukitoimet, 18 kpl sijoitetun lapsen biologisen vanhemman ja perheenjäsenen tukitoimet, ja 2 kpl sijaishuoltopaikan, eli sjaisperheen, ammatillisen perhehoitajan, lastenkodin tai vastaavan yksikön tukitoimet 38 jälkihuollon palvelua: 7 kpl jälkihuoltopalvelut, 12 kpl jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren tukitoimet, 17 kpl jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren biologisen vanhemman ja perheenjäsenen tukitoimet, 2 kpl jälkihuoltoa antavan sijaisperheen, ammatillisen perhehoitajan, lastenkodin tai vastaavan yksikön tukitoimet Lisäksi 6 mahdollista lastensuojelun asiantuntijapalvelua Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

9 Kyselyyn vastanneet kunnat taustatietojen mukaan suhteessa kaikkiin vuoden 2010 Manner-Suomen kuntiin 1 Kyselylomakkeen kieli, p= 1,000 %, (n 146) 1. Suomenkieliseen kyselylomakkeeseen vastanneet (95, 2 %, n 139) ja 2. ruotsinkieliseen kyselylomakkeeseen vastanneet (4,8 %, n 7) Kyselyyn suomen- ja ruotsinkielisillä lomakkeilla vastanneiden suhde sama kuin kuntien, joihin kyselylomakkeet lähetettiin Manner-Suomessa vuonna 2010 Tilastollinen kuntaryhmitys 2010, vastanneet %, vertailu n 138 mukaan: 1. Kaupunkimainen kunta 28 % (n 41) -> + 9,3 2. Taajaan asuttu kunta 24 % (n 35) -> + 3,8 3. Maaseutumainen kunta 42,5 % (n 62) ->- 18,5 % 4. Tiettävästi 8 vastannut yhteistoiminta-alueen puolesta + Kainuun maakunta 5,5 % (n 9). Huom! p=0.001 (n 146), p<0.001 (n 138, ristiintaulut): Vastanneissa kunnissa on tilastollisesti merkitsevä maaseutumaisten kuntien aliedustus suhteessa kaikkiin Manner-Suomen kuntiin Asukasmäärä (n 146) Asukaslukumäärän keskiarvo oli ,34 (Sd ,29) pienin 834 asukkaan kunta ja suurimmassa kunnassa asukasluku oli (p=0.068).» Vastanneiden kuntien keskimääräinen asukaslukumäärä ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi kaikkien Manner-Suomen kuntien asukaslukumäärästä vuonna Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

10 Kyselyyn vastanneet kunnat taustatietojen mukaan suhteessa kaikkiin vuoden 2010 Manner-Suomen kuntiin 2 Tutkimustulosten maantieteellinen edustavuus Suuralue, vastanneet % (n), p=0.098(n 146); p=0.084 (n 138, ristiintaulut): 1. Etelä-Suomi 26,7 %(39) -> - 2,7 2. Länsi-Suomi 41,1 %(60) -> +9,2 3. Itä-Suomi 18,5 % (27) -> - 0,8 4. Pohjois-Suomi 13,7 % (20)-> - 5,5 5. Vastanneiden kuntien jakautuminen suuralueiden mukaan ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi kaikkien Manner-Suomen kuntien jakautumisesta suuralueen mukaan vuonna Tilastollisen merkitsevyyden raja ei ole kaukana, maantieteellisestä edustavuudesta esitettiin varaus Kaste alue, vastanneet % (n), p=0.129 (n 146); p=0.185 (n 138, ristiintaulut): 1. Etelä-Suomi 13,0 %(19) ->- 0,8 2. Itä- ja Keski-Suomi 24,7 % (36)->+1,1 3. Länsi-Suomi 15,1 % (22) ->+0,1 4. Pohjois-Suomi 14,4 % (21) ->- 7,7 5. Väli-Suomi 32,9 % (48) ->+7,5 Vastanneiden kuntien jakautuminen Kaste alueiden mukaan ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi kaikkien Manner-Suomen kuntien jakautumisesta Kaste alueille vuonna Katoanalyysin johtopäätös: tutkimustuloksia tulkittiin vain vastanneita Manner-Suomen kuntia edustavana Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

11 Lastensuojelun avohuolto 39 mahdollisen avohuollon tukitoimen tarjonta, saatavuus ja saatavuuden yleisimmät ongelmakohdat Manner- Suomen kunnissa 2010

12 Lasta ja hänen perhettään tuettava viipymättä avohuollon tukitoimilla jos: 1. Kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka 2. jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään (L 417/2007, 34 ). Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lapsen huostaanottoon nähden (L 417/2007, 4 2 mom, ks. Räty 2010, 3, 9; Tuori 2008, ). Lastensuojelulain (L 417/2007, 34 ) mukaan Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja - mahdollisuuksia. Lastensuojelulain 34 pykälässä on luettelo avohuollon tukitoimista, jotka kunnassa on hyvä olla käytettävissä. Mainittujen tukitoimien lista on tarkoitettu esimerkinomaiseksi ja keskeistä on järjestää lastensuojelun tarpeessa olevalle lapselle ja hänen perheelleen sopiva tukitoimien kokonaisuus. Lastensuojelulain mukaan Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. (L 1380/2010, 36 2 mom). Lähde: L 417/2007 ja Miettinen, Janissa Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

13 Kyselylomakkeessa oli 15 mahdollista lapselle tarjottavaa avohuollon tukitoimea Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta lapselle ja nuorelle Opasvihkosia ja muuta tietoa lapsen ja nuoren erilaisten elämän/ongelmatilanteiden varalle Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin Päivähoito erityisenä asiakassuunnitelman mukaisena tukitoimena *a Tuki ja ohjaus koulupsykologien ja -kuraattoreiden palveluilla Lapsen tai nuoren terapia ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Lapsen tai nuoren psykiatrinen hoito ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Tukihenkilö lapselle tai nuorelle Tukiperheen tuki lapselle Lomatoiminta lapselle tai nuorelle Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa *b Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille Lapsen tai nuoren lyhytaikainen kuntouttava hoito avohuollon sijoituksena Tukiasuntoja *a Tukimuoto tunnettaneen käytännössä nimellä: Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena *b Tukimuoto voidaan tuntea käytännössä nimellä: Lastensuojelun ja koulun yhteistyö lapsen koulunkäynnin tukemiseksi Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

14 ja 24 mahdollista vanhemmalle tai perheelle tarjottavaa avohuollon tukitoimea Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta perheelle Opasvihkosia ja muuta tietoa perheiden erilaisten elämän/ongelmatilanteiden varalle Läheisneuvonpito Perhetyön palvelut Intensiiviperhetyön palvelut Asumisen puutteiden korjaaminen tai asunnon järjestäminen lastensuojelullisin perustein Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille tai perheelle Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut Lapsen hoitopalvelut (vanhemmalla mahdollisuus saada lapselle hoitaja kotiin) Lapsiperheiden kotipalvelu Loma- ja virkistystoiminta perheelle Loma- ja virkistystoiminta uupuneelle vanhemmalle Perhekuntoutusleirit tai vastaavat Vanhemman mielenterveyspalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Vanhemman päihdepalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Perheterapia ja siihen liittyvä lastensuojelun tuki Perheen kuntouttava hoito lyhytaikaisena sijoituksena perhekotiin tai lastenkotiin Perheen kuntouttava hoito päihdehuollon hoitolaitoksessa Muut perhekuntoutuspalvelut (Kelan kuntoutuksena, erityisryhmille tarkoitettuna kuntoutuksena ymv.) Perhekuntoutusta raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle Vauvaperhetyön palvelut Tukiasuntoja Turvakotipaikka Kriisityötä ja kriisipäivystys äkillisten perheongelmien käsittelemiseksi Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

15 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien hyvä vs. huono saatavuus (%)* *Raportissa (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) analysoitiin erikseen palvelujen tarjolla oloa ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuutta. Kuvion lähde on taulukko 7, jossa on koonti avohuollon palvelujen keskimääräisestä saatavuudesta. Palkeissa olevat numerot ovat prosentteja. Viivan yllä olevat palvelut olivat keskimäärin hyvin tai melko hyvin saatavissa ja viivan alla olevat palvelut keskimäärin heikosti saatavissa, kun palvelu oli kunnassa tarjolla avohuollon tukitoimena vuoden 2010 syksyllä. Loput 19 listattua palvelua ja tukimuotoa olivat tarjolla ollessaan keskimäärin kohtalaisesti saatavissa eivätkä ole mukana tässä kuviossa. Palvelua ei ole tarjolla = palvelu ei ollut vuonna 2010 syksyllä käytössä kunnassa eikä kuulunut kunnan avohuollon tukitoimien palveluvalikoimaan. Jos 0 % oli, ne on poistettu melko- ja erittäin huonosti saatavissa luokista, mutta jätetty ei tarjolla luokkaan. Selitteessä palvelujen nimiä paikoin lyhennetty. Suluissa: (niiden kuntien lkm joissa palvelu tarjolla ja arvioineet saatavuutta/saatavuutta arvioineet + ei tarjolla luokka, yhteensä) + Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena (143/144) Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta lapselle ja nuorelle (145/145) Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta perheelle (144/144) Perhetyön palvelut (142/144) Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tms. (141/142) Kriisityötä ja kriisipäivystys äkillisissä perheongelmissa (134/142) Turvakotipaikka (135/141) Lapsen/nuoren lyhytaik. kuntouttava hoito avohuollon sijoituksena (132/143) Vauvaperhetyön palvelut (126/140) Tuki ja ohjaus koulupsykologien ja -kuraattoreiden palveluilla (133/141) Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa (136/141) Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut (140/144) Intensiiviperhetyön palvelut (122/142) Perheen kuntouttava hoito lyhytaik. sijoituksena perhe-/lastenkotiin (120/144) Tukihenkilö lapselle tai nuorelle (137/144) Lapsiperheiden kotipalvelu (125/141) Perhekuntoutusleirit tai vastaavat (84/139) Lapsen hoitopalvelut (mahd. saada lapselle hoitaja kotiin) (84/141) Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille tai perheelle (82/142) Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille (77/142) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai erittäin hyvin saatavissa % Melko hyvin saatavissa % Kohtalaisesti saatavissa % Melko huonosti saatavissa % Ei lainkaan tai erittäin huonosti saatavissa % Palvelua ei ole tarjolla % Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

16 Yleisimmät ongelmat avohuollon tukitoimien saatavuudessa Yleisimmäksi noussut avohuollon tukitoimien saatavuuden ongelma kosketti palvelusta riippuen 9 52 prosenttia vastanneista Manner-Suomen kunnista Yleisimmiksi avohuollon tukitoimien saatavuutta rajoittaneiksi ongelmiksi nousivat: Yleisimmin erilaiset muut ongelmat (14 palvelun kohdalla) Sosiaalitoimen taloudellinen tilanne rajoittaa (13 palvelua) Kolmanneksi yleisimmin mainittiin jonoja (7 palvelua). Yksittäisistä palveluista yleisimmin kunnista mainittiin ongelmia tukihenkilön (52 %) ja tukiperheen (45 %) saatavuudessa lapselle/nuorelle ja jonoja lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon (49 %), ja terapiaan (44 %) ja näihin liittyvään lastensuojelun tukeen. Jos jonot mainittiin lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon ja terapiaan ja näihin liittyvään lastensuojelun tukeen silloin, kun palvelu ei ollut saatavissa säädetyn määräajan sisällä, voidaan varovaisesti tulkita että hoitotakuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ei ehkä kaikissa kunnissa toteutunut. Tutkimuksessa ei voitu todeta hoitotakuun toteutumisen astetta Lastensuojelun avohuollon tukitoimien saatavuuden ongelmakohdista lisää tutkimusraportista (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

17 Sijaishuolto 37 mahdollisen sijaishuollon palvelun tarjonta, saatavuus ja saatavuuden yleisimmät ongelmakohdat Manner- Suomen kunnissa 2010

18 Sijaishuollon järjestämisen kriteerit Lastensuojelun avohuollossa pyritään ensisijaisesti tukemaan lasta ja hänen perhettään niin, että lapsi voisi kasvaa ja kehittyä omien vanhempiensa luona. Mikäli tilanne ei kuitenkaan parannu (riittävästi) tai on valmiiksi sellainen, että huostaanoton kriteerit täyttyvät, on sijaishuolto järjestettävä lapselle viivytyksettä (L 417/2007, 4 2 mom, 40 )» Lastensuojelussa toimitaan lapsen edun ja suhteellisuusperiaatteen mukaan.» Huostaanoton kriteereistä tulee täyttyä kaikki kolme, että huostaanottoon voidaan ryhtyä. Katso lisää huostaanoton kriteereistä lastensuojelulain (L 417/2007, 40 ), esim. www. finnlex.fi. Lastensuojelulain (L 417/2007) 16b pykälässä säädetään sijoitettavalle lapselle tarjottavista palveluista seuraavasti: Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa (sijoituskunta), on järjestettävä yhteistyössä 16 :n 1 momentin tai 17 :n mukaan vastuussa olevan kunnan (sijoittajakunta) kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Huostaanoton aikana on edistettävä perheen jälleenyhdistämistä (L 417/2007, 4 ). Jos huostaanoton kriteerit eivät enää täyty eikä ole selvästi vastoin lapsen etua, on suunnitelmallisesti lakkautettava lapsen huostaanotto. Perheen jälleenyhdistämistä tuetaan järjestämällä huostaanoton aikana lapsen vanhempien asiakassuunnitelman mukaisia perheen jälleenyhdistämispäämäärää tukevia tukitoimia ja palveluja (Räty 2010, ). Vanhempien kuntoutuminen on usein edellytys sille, että perhe voitaisiin jälleenyhdistää. Sijoitetun lapsen vanhemman kuntoutuminen todennäköisesti edellyttää vanhemman tarpeiden mukaisia palveluja, monialaista yhteistyötä ja lapsisensitiivistä työotetta (Pitkänen 2011, ). Lähde: L 417/2007 ja Miettinen, Janissa Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

19 Sijaishuoltopaikat ja sijoitetulle lapselle mahdolliset sijaishuollon palvelut Sijaishuolto lastenkodissa Sijaishuolto sijaisperheessä -> Perhehoito Sijaishuolto ammatillisessa perhehoidossa -> Ammatillinen perhehoito Sijaishuolto koulukodissa -> Koulukoti Sijaishuolto muussa erityisyksikössä Lapsen asiakkuudesta vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle ja nuorelle *a Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin Päivähoito erityisenä asiakassuunnitelman mukaisena tukitoimena Tuki ja ohjaus koulupsykologien ja -kuraattoreiden palveluilla Lapsen tai nuoren terapia ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Lapsen tai nuoren psykiatrinen hoito ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Tukihenkilö lapselle tai nuorelle Tukiperheen tuki lapselle tai nuorelle Lomatoiminta lapselle tai nuorelle Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa *b Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille *a: Ilmaus vaihdettiin oikein tutkimusraporttiin -> Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle/nuorelle *b: Tukimuoto voidaan tuntea käytännössä nimellä: Lastensuojelun ja koulun yhteistyö lapsen koulunkäynnin tukemiseksi Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

20 20 mahdollista sijoitetun lapsen vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarkoitettua tukitoimea Sijoitetun lapsen/nuoren biologisen vanhemman ja perheenjäsenen tukitoimet Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta perheelle Opasvihkosia ja muuta tietoa perheen erilaisten elämän/ongelmatilanteiden varalle Läheisneuvonpito Perhetyön palvelut Intensiiviperhetyön palvelut Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, sisaruksille tai perheelle Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Loma- ja virkistystoiminta perheelle Perhekuntoutusleirit tai vastaavat Vanhemman mielenterveyspalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Vanhemman päihdepalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Perheterapia ja siihen liittyvä lastensuojelun tuki Perheen kuntouttava hoito lyhytaikaisena sijoituksena perhekotiin tai lastenkotiin Perheen kuntouttava hoito päihdehuollon hoitolaitoksessa Muut perhekuntoutuspalvelut (Kelan kuntoutuksena, erityisryhmille tarkoitettuna kuntoutuksena ymv.) Kriisitukea erityisesti sijoitusvaiheessa Päivystyksellistä tukea Sijaisperheen, ammatillisen perhehoitajan, lastenkodin tai vastaavan yksikön tukitoimet Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta (lähitukea silloin kun tarvitaan) Päivystyksellistä tukea Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

21 Lastensuojelun sijaishuollon palvelujen hyvä vs. huono saatavuus (%)* *Raportissa (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) analysoitiin erikseen palvelujen tarjolla oloa ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuutta. Kuvion lähde on taulukko 17, jossa on koonti sijaishuollon palvelujen keskimääräisestä saatavuudesta. Palkeissa olevat numerot ovat prosentteja. Viivan yllä olevat palvelut olivat keskimäärin hyvin tai melko hyvin saatavissa ja viivan alla olevat palvelut keskimäärin heikosti saatavissa, kun palvelu oli kunnassa tarjolla sijaishuollon palveluna vuoden 2010 syksyllä. Loput 22 listattua palvelua ja tukimuotoa olivat tarjolla ollessaan keskimäärin kohtalaisesti saatavissa eivätkä ole mukana tässä kuviossa. Palvelua ei ole tarjolla = palvelu ei ollut vuonna 2010 syksyllä käytössä kunnassa eikä kuulunut kunnan sijaishuollon palveluvalikoimaan. Jos 0 % oli, ne on poistettu melko- ja erittäin huonosti saatavissa luokista, mutta jätetty ei tarjolla luokkaan. Selitteessä palvelujen nimiä paikoin lyhennetty. Suluissa: (Niiden kuntien lkm joissa palvelu tarjolla ja arvioineet saatavuutta/saatavuutta arvioineet + ei tarjolla luokka, yhteensä) Päivähoito erityisenä asiakassuunnitelman mukaisena tukitoimena (131/140) apsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvonta lapselle (139/141) Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin (135/139) Sosiaalityön ohjaus- ja neuvonta perheelle (134/136) Sijaishuolto lastenkodissa (133/142) Päivystyksellistä tukea (sijaishuoltopaikalle) (117/127) Päivystyksellistä tukea (biologiselle perheelle) (117/130) Sosiaalityön ohjaus&neuvonta sijaishuoltopaikalle (lähitukea tarvittaessa) (131/134) Perhetyön palvelut (biologiselle perheelle) (112/136) Ammatillinen perhehoito (131/142) Koulukoti (92/139)** Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa (124/134) Tukihenkilö lapselle tai nuorelle (109/136) Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille (54/130) Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, sisaruksille tai perheelle (45/132) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai erittäin hyvin saatavissa % Melko hyvin saatavissa % Kohtalaisesti saatavissa % Melko huonosti saatavissa % Ei lainkaan tai erittäin huonosti saatavissa % Palvelua ei ole tarjolla % **Suomessa oli vuonna THL:n alaista valtion koulukotia ja 2 AVI:n luvilla toimivaa yksityistä lastensuojelulaitosta. Valtion koulukodit ovat tarjolla kaikille kunnille. Kyselyn ei tarjolla vastaukset viittaavat siihen, että koulukotipaikka ei ollut kunnassa vuonna 2010 käytössä sijaishuollon palveluna, ja siten ei kuulunut kunnan sijaishuollon palveluvalikoimaan. Vastausten taustalla saattaa olla palvelutarpeen vaihtelu ja/tai kunnan toimintakäytännöt Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

22 Yleisimmät ongelmat sijaishuollon palvelujen saatavuudessa Yleisimmäksi noussut sijaishuollon palvelujen saatavuuden ongelma kosketti palvelusta riippuen 4 39 prosenttia vastanneista Manner-Suomen kunnista Yleisimmiksi sijaishuollon palvelujen saatavuutta rajoittaneiksi ongelmiksi nousivat: Yleisimmin erilaiset muut ongelmat (12 palvelun kohdalla) Seuraavaksi sosiaalitoimen taloudellinen tilanne rajoittaa (11 palvelua) Kolmanneksi yleisimmin mainittiin jonoja (6 palvelua). Yksittäisistä palveluista yleisimmin kunnista mainittiin ongelmia tukihenkilön (39 %) saatavuudessa lapselle/nuorelle, jonoja lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon ja tähän liittyvään lastensuojelun tukeen (35 %), ja sijaisperheiden saatavuudessa (34 %) Jos jonot mainittiin lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon ja terapiaan ja näihin liittyvään lastensuojelun tukeen silloin, kun palvelu ei ollut saatavissa säädetyn määräajan sisällä, voidaan varovaisesti tulkita että hoitotakuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ei ehkä kaikissa kunnissa toteutunut. Tutkimuksessa ei voitu todeta hoitotakuun toteutumisen astetta Sijaishuollon palvelujen saatavuuden ongelmakohdista lisää tutkimusraportissa (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

23 Jälkihuolto 38 mahdollisen jälkihuollon palvelun tarjonta, saatavuus ja saatavuuden yleisimmät ongelmakohdat Manner- Suomen kunnissa 2010

24 Jälkihuollon järjestäminen Lastensuojelulaissa (L 417/2007, 75, 1, 3 mom.) säädetään jälkihuollon järjestämisestä seuraavasti: Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 :ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon sisällöstä säädetään (L 417/2007, 75 ) seuraavasti: Kunnan on järjestettävä jälkihuolto lapsen tai nuoren tuen tarpeisiin perustuva 30 :n 4 momentin mukainen asiakassuunnitelma huomioon ottaen tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin tämän lain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 :n 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä sekä tässä luvussa säädetään. Jälkihuollon tuen tulisi olla mahdollisimman lähellä sellaista tukea, mitä lapsen vanhemmat ihannetilanteessa antavat omalle, itsenäistyvälle nuorelleen (HE 252/2006, 30). Lähde: L 417/2007. Lastensuojelulaki Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

25 Jälkihuoltopaikat ja jälkihuollossa olevalle lapselle mahdolliset jälkihuollon palvelut Jälkihuolto lastenkodissa Jälkihuolto sijaisperheessä Jälkihuolto ammatillisessa perhehoidossa Jälkihuolto koulukodissa Jälkihuolto muussa erityisyksikössä Jälkihuolto lapsen tai nuoren biologisessa perheessä Jälkihuollolliset itsenäistymisasunnot Lapsen asiakkuudesta vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle tai nuorelle *a Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin Tuki ja ohjaus koulunkäyntiin Tuki ja ohjaus opiskeluun Tuki ja ohjaus asumiseen Tuki ja ohjaus työelämään Lapsen tai nuoren terapia ja tähän liittyvä lastensuojelun tuki Lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut ja tähän liittyvä tuki Tukihenkilö lapselle tai nuorelle Tukiperheen tuki lapselle tai nuorelle Lomatoiminta lapselle tai nuorelle Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille *a: Ilmaus vaihdettiin oikein tutkimusraporttiin -> Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle/nuorelle Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

26 19 tukitoimea jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle Jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren biologisen vanhemman ja perheenjäsenen tukitoimet Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta perheelle Opasvihkosia ja muuta tietoa perheen erilaisten elämän/ongelmatilanteiden varalle Läheisneuvonpito Perhetyön palvelut Intensiiviperhetyön palvelut Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, sisaruksille tai perheelle Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Loma- ja virkistystoiminta perheelle Perhekuntoutusleirit tai vastaavat Vanhemman mielenterveyspalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Vanhemman päihdepalveluihin liittyvä lastensuojelun tuki Perheterapia ja siihen liittyvä lastensuojelun tuki Perheen kuntouttava hoito lyhytaikaisena sijoituksena perhekotiin tai lastenkotiin Perheen kuntouttava hoito päihdehuollon hoitolaitoksessa Muut perhekuntoutuspalvelut (Kelan kuntoutuksena, erityisryhmille tarkoitettuna kuntoutuksena ymv.) Kriisitukea erityisesti sijoitusvaiheessa Päivystyksellistä tukea Sijaisperheen, ammatillisen perhehoitajan, lastenkodin tai vastaavan yksikön tukitoimet Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta (lähitukea silloin kun tarvitaan) Päivystyksellistä tukea Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

27 Lastensuojelun jälkihuollon palvelujen hyvä vs. huono saatavuus (%)* *Raportissa (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) analysoitiin erikseen palvelujen tarjolla oloa ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuutta. Kuvion lähde on taulukko 28, jossa on koonti jälkihuollon palvelujen keskimääräisestä saatavuudesta. Palkeissa olevat numerot ovat prosentteja. Viivan yllä olevat palvelut olivat keskimäärin hyvin tai melko hyvin saatavissa ja viivan alla olevat palvelut keskimäärin heikosti saatavissa, kun palvelu oli kunnassa tarjolla jälkihuollon palveluna vuoden 2010 syksyllä. Loput 26 listattua palvelua ja tukimuotoa olivat tarjolla ollessaan keskimäärin kohtalaisesti saatavissa jälkihuollon palveluna eivätkä ole mukana tässä kuviossa. Palvelua ei ole tarjolla = palvelu ei ollut vuonna 2010 syksyllä käytössä kunnassa eikä kuulunut kunnan jälkihuollon palveluvalikoimaan. Jos 0 %oli, ne on poistettu melko- ja erittäin huonosti saatavissa luokista, mutta jätetty ei tarjolla luokkaan. Selitteessä palvelujen nimiä paikoin lyhennetty. Suluissa: (kuntien lkm joissa palvelu tarjolla ja arvioineet saatavuutta/saatavuutta arvioineet + ei tarjolla luokka, yhteensä) Taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin (134/140) Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvonta lapselle tai nuorelle (137/141) Päivystyksellistä tukea (biologiselle perheelle) (112/131) Sosiaalityön ohjaus- ja neuvonta jälkihuoltopaikalle (lähitukea silloin kun tarvitaan) (126/145) Päivystyksellistä tukea (jälkihuoltopaikalle) (112/131) Jälkihuolto lastenkodissa (110/137) Jälkihuolto koulukodissa (68/135)** Jälkihuollolliset itsenäistymisasunnot (121/136) Tukihenkilö lapselle tai nuorelle (115/136) Lapsiperheiden kotipalvelu (89/134) Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, sisaruksille tai perheelle (38/133) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai erittäin hyvin saatavissa % Melko hyvin saatavissa % Kohtalaisesti saatavissa % Melko huonosti saatavissa % Ei lainkaan tai erittäin huonosti saatavissa % Palvelua ei ole tarjolla % **Suomessa oli vuonna THL:n alaista valtion koulukotia ja 2 AVI:n luvilla toimivaa yksityistä lastensuojelulaitosta. Valtion koulukodit ovat tarjolla kaikille kunnille. Kyselyn ei tarjolla vastaukset viittaavat siihen, että koulukotipaikka ei ollut kunnassa vuonna 2010 käytössä jälkihuollon palveluna, ja siten ei kuulunut kunnan jälkihuollon palveluvalikoimaan. Vastausten taustalla saattaa olla palvelutarpeen vaihtelu ja/tai kunnan toimintakäytännöt Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

28 Yleisimmät ongelmat jälkihuollon palvelujen saatavuudessa Yleisimmäksi noussut jälkihuollon palvelujen saatavuuden ongelma kosketti palvelusta riippuen 6 32 prosenttia vastanneista Manner-Suomen kunnista Yleisimmiksi jälkihuollon palvelujen saatavuutta rajoittaneiksi ongelmiksi nousivat: Yleisin ongelmakohta oli sosiaalitoimen taloudellisen tilanteen rajoitteet (13 palvelun kohdalla) Toiseksi yleisimmin saatavuutta rajoitti jokin muu ongelma (12 palvelua) Kolmanneksi yleisimmin mainittiin puutteet ajallisessa kestossa tai tuen intensiteetissä (7 palvelua) Yksittäisistä palveluista yleisimmin kunnista mainittiin ongelmia tukihenkilöiden (32 %) ja tukiperheen (29 %) saatavuudessa ja sosiaalitoimen taloudellisen tilanteen rajoitteita perheen kuntouttavaan hoitoon päihdehuollon hoitolaitoksessa (23 %) Jälkihuollon palvelujen saatavuuden ongelmakohdista lisää tutkimusraportissa (Miettinen, julkaisematon käsikirjoitus) Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

29 Lastensuojelupalvelujen kohdentuminen avo- sijais- ja jälkihuollon palveluna

30 Lastensuojelupalvelujen kohdentuminen 1/3 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelujen järjestämistä ja saatavuutta tutkittiin erikseen avo- sijais- ja jälkihuollon palveluina, mikä mahdollisti myös päätelmien tekemisen lastensuojelupalvelujen kohdentumisesta lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun eri alueille. Lastensuojelupalvelujen kohdentumista avo- sijais- ja jälkihuollon palveluna arvioitiin sen perusteella, oliko palvelujen tarjolla-olossa ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden asteessa eroa siinä, miten palvelut olivat kunnista annetun asiantuntija-arvion mukaan tarjolla ja saatavissa avo- sijais- ja jälkihuollon palveluna. Lastensuojelupalvelujen kohdentuvuustarkastelun ymmärtämiseksi on huomattava, että lastensuojelupalvelujen saatavuuden kokonaiskuva muodostuu sen kautta, että palvelutarjontaa ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden astetta tarkastellaan yhdessä» Palvelujen tarjolla olon (palvelu oli käytössä ei ollut käytössä) kautta käy ilmi, mitkä palvelut olivat vastanneissa Manner-Suomen kunnissa käytössä vuoden 2010 syksyllä ja siten kuuluivat tyypillisesti kuntien avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluvalikoimaan.» Saatavuuden aste kertoo, missä määrin palveluvalikoimaan kuuluneet (kunnassa tarjolla olleet) palvelut olivat saatavissa lastensuojelun avo/sijais/jälkihuollon palvelun tarpeessa olevalle lapselle/vanhemmalle/ sijaishuoltopaikalle, siten kuin kuntaa lastensuojelun näkökulmasta edustanut taho sen arvioi vuonna Lastensuojelupalvelujen saatavuutta tarkasteltiin kuntatason aineistolla, mutta ei kuntakohtaisesti vaan lapsi- ja perhekohtaisen palvelujärjestelmän näkökulmasta, erikseen avosijais- ja jälkihuollon palvelukokonaisuuksina.» Siten kohdentuvuustarkasteluissa ei voitu todeta kuntakohtaisia eroja lastensuojelupalvelujen kohdentumisessa avo- sijais- tai jälkihuollon palveluna. Eli ei voitu todeta sitä, millainen avo- sijaisja jälkihuollon palveluvalikoima eri kunnissa oli. Tämä olisi tarpeellinen jatkotutkimuksen aihe. Kohdentumisella tarkoitetaan siis lastensuojelupalvelujen saatavuuden eroja avosijais- ja jälkihuollon palveluna vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

31 Lastensuojelupalvelujen¹ kohdentuminen 2/3 Kunnassa v 2010 tarjolla olleiden lastensuojelupalvelujen keskimääräinen saatavuus (keskilukujen mukaan) Kohdentumisen mittarit Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osa-alue Hyvin saatavissa Md=4 &Mo=4/3&4 Kohtalaisesti saatavissa Md=3 & Mo=3 Heikosti saatavissa Mo=2 & Md 3/2 Palveluja yhteensä 80% kunnista tarjolla² % f % f % f % f f f/n % Avohuollon tukitoimena ,51 Sijaishuollon palveluna ,41 Jälkihuollon palveluna ,32 ¹ Huom! Lastensuojelupalvelu = myönnetään lastensuojelun asiakkuuden perusteella, ks. Tarkemmat kriteerit lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun avo- sijais- ja jälkihuollon palvelujen myöntämisperusteille lastensuojelulaista (417/2007) ² Huom! Avo- sijais- ja jälkihuollon palvelulistojen sisältö ja palvelujen määrä vaihtelivat tässä tutkimuksessa. 80%:ssa tai yli (4/5) kunnista tarjolla olleiden palvelujen suhteellinen osuus on karkea indikaattori, joka osoittaa lastensuojelupalvelujen kohdentumista avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna. Lastensuojelupalvelujen tarjonta jälkihuollon palveluna oli kaikkiaan niukinta, mitä tämä indikaattori ei tavoita; 13 kpl jälki-, ja 4 kpl avo- ja sijaishuollon palveluista ei ollut tarjolla yli 40% kunnista. ³ Huom! V (variaatiosuhde)= 1-(havaintojen määrä moodiluokassa/havaintojen määrä). Variaatiosuhde vaihtelee välillä 0-1, mitaten tässä yhteydessä kunnissa vuonna 2010 tarjolla olleiden palvelujen keskimääräisessä saatavuudessa olleen hajonnan suuruutta; mitä lähempänä V on numeroa 1, sitä suurempi hajonta saatavuudessa. Lastensuojelupalvelut olivat parhaiten tarjolla avohuollon tukitoimena vastanneissa Manner-Suomen kunnissa sillä 80% kunnista tarjolla olleiden palvelujen määrä ja suhteellinen osuus kaikista listan palveluista oli suurin. Kunnissa avo- sijais- ja jälkihuollon palveluna tarjolla olleiden eri lastensuojelupalvelujen saatavuuden aste arvioitiin kaikkiaan tyypillisimmin kohtalaiseksi niille lastensuojelun asiakkaina olleille lapsille, vanhemmalle tai perheelle, jotka tarvitsivat palvelua lastensuojelutarpeen arvion perusteella. Vastanneista Manner-Suomen kunnista annetut arviot lastensuojelun avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta, kun palvelut olivat tarjolla kunnassa, vaihtelivat kaikkiaan eniten (V=0,51) Useamman palvelun keskimääräinen saatavuus kohtalaista parempi Useampi palvelu myös keskimäärin heikosti saatavissa Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto V³

32 Lastensuojelupalvelujen kohdentuminen 3/3 - johtopäätökset Tutkimuksessa selvisi, että perustuen vastanneista Manner-Suomen kunnista annettuihin arvioihin palvelujen tarjolla-olosta vuonna 2010, lastensuojelun avohuollon palvelut olivat kaikkiaan kattavammin tarjolla kuin sijais- ja jälkihuollon palvelut. Lastensuojelupalvelujen tarjonta jälkihuollon palveluna oli valtakunnallisesti katsottuna (vastanneissa Manner-Suomen kunnissa) kaikkiaan suppeinta, samoin keskimäärin hyvin saatavissa olleiden palvelujen määrä oli vähäisin.» Tässä ei tutkittu kuitenkaan yksittäisten vastanneiden kuntien tilanteita» On myös mahdollista, että joissain kunnissa ei ollut jälkihuollossa olevia lapsia eikä siten myöskään tarvetta mainituille palveluille. Kuntakohtainen arvio siitä, kuinka lastensuojelupalvelujen tulisi kohdentua kunnissa avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluina, eli onko avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluja kunnassa oikeassa suhteessa, on asia, joka täytyy ratkaista kunnissa suhteessa avo- sijaisja jälkihuollossa olevien lasten ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

33 Lastensuojelupalvelujen saatavuus tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Nostetaan esille joitain keskeisiä tuloksia tilastollisista vertailuista

34 5-luokkaisella kuntakokoryhmityksellä on voimakas yhteys taustamuuttujana käytettyyn 3-luokkaiseen tilastolliseen kuntaryhmitykseen 5-luokkainen kuntakokoryhmitys tilastollisen kuntaryhmityksen¹ mukaan - Taustamuuttujien keskinäinen vertailu² 5-luokkainen kuntakokoryhmitys Tilastollinen kuntaryhmitys asukasta asukasta asukasta asukasta tai enemmän Yhteensä Kaupunkimaiset kunnat % 5% 7% 46% 39% 100% Taajaan asutut kunnat % 31% 57% 11% 0% 100% Maaseutumaiset kunnat % 40% 2% 0% 0% 100% Kaikki % 28% 17% 17% 12% 100% ¹5-luokkainen kuntakokoluokitus perustuu kuntien väestömäärään. Tilastollinen kuntaryhmitys on tilastokeskuksessa vuonna 1989 kehitetty kaupunkimaisuuden kuvaaja, joka kuvaa kuntien kaupunkimaisuutta jakaen kunnat taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin (Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2010). ²Khi 169,241, Df 8, p<0.001, Cramer s V,716 (voimakas yhteys) i Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

35 Kaupunkimaisemmissa kunnissa oli kattavampi palvelutarjonta seuraavien palvelujen kohdalla: Palvelujen tarjonta (on-ei) tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (p<0.05)¹ A² S J Perheen kuntouttava hoito lyhytaikaisena sijoituksena perhekotiin tai lastenkotiin X X Perheen kuntouttava hoito päihdehuollon hoitolaitoksessa X X Perhekuntoutusta raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle X - - Perhekuntoutusleirit tai vastaavat X X Lomatoiminta lapselle tai nuorelle X X Loma- ja virkistystoiminta perheelle X X X Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille tai perheelle X X Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille* Tukiasuntoja (lapselle) X - - Perhetyön palvelut (biologiselle perheelle) X X Intensiiviperhetyön palvelut (x)³ X Tukihenkilö lapselle (tai nuorelle) x x ¹Tässä ei ole esitetty kaikkia palveluja, joiden tarjonta erosi tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan, eikä myöskään Kaste-alueittaisia vertailuja, tai kuntaryhmien välisiä eroja tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden asteessa avo- sijais- ja jälkihuollon palveluna, näistä lisää tutkimusraportissa. ²A, S, J ja X merkki= yhteys havaittavissa palvelun tarjolla olossa (on-ei) avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon palveluna, - = ei listassa ³ (x), p<0.1, ero suuntaa antava, efekti lineaarinen: tarjonta on heikompaa maaseutumaisemmissa kunnissa, kaikkiaan noin 20% suuruinen ero *Korjaus dioihin S; vain vanhemmille tarjottavan vertaisryhmätoiminnan tarjonta erosi kuntaryhmän mukaan sijaishuollon palveluna. Kyselyn perusteella ei tiedetä, millainen lastensuojelupalvelujen saatavuus oli lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta ja tuloksen taustalla voi olla ainakin osin myös palvelutarpeen vaihtelu kunnissa. Kuitenkaan, esimerkiksi yllä mainittujen palvelujen yhdenvertainen saatavuus asuinpaikasta riippumatta ei vastanneista kunnista arvioituna toteutunut (ks. Taulukosta yltä) vuonna 2010 vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (ks. mm. Heikkinen 2007, 34). Manner- Suomen kunnissa vuonna 2010, julkaisematon käsikirjoitus Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto X

36 Lapsiperheille arjen apua tarjoavat lastensuojelupalvelut heikohkosti saatavissa vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 Lapsiperheiden konkreettisiin arkiaskareisiin tarkoitettujen kevyempien tukitoimien saatavuus (tarjonta ja saatavuuden aste) ei riippunut tilastollisesta kuntaryhmityksestä» Lapsiperheiden kotipalvelu oli 89 % kunnista tarjolla avohuollon tukitoimena, ja 66 % kunnista tarjolla sijaishuollon, ja samoin jälkihuollon palveluna (kohdentui voimakkaimmin lastensuojelun avohuoltoon, missä saatavuus oli tyypillisimmin heikkoa tai kohtalaista)» Kotiin vietävien lapsen hoitopalvelujen tarjonta avohuollon tukitoimena oli vielä heikompaa (60 % kunnista tarjolla, näissä tyypillisimmin heikosti saatavissa) (tämä palvelu oli mukana vain avohuollon tukitoimien palvelulistassa) Tutkimuksissa on tullut esille tarve perinteiselle kotipalvelulle, siis konkreetille avulle arkisten askareiden hoitamisessa (esim. Berg 2009; Kaskisaari 2010, 49 50; Sarvela & Pukari 2007, 21). Perheen tukemisen yhteistyöinterventiot, kuten apu lasten- ja kodinhoidossa ovat tutkimusten mukaan osoittautuneet vaikuttaviksi työmuodoiksi, joilla oli merkittäviä vaikutuksia niin perheen toimintaan, vanhemmuuden taitoihin kuin laajasti lapsen hyvinvointiin (esim. Halme, Perälä ja Laaksonen, 2010, 83). HUOM! Kyselyn vastausajan päätyttyä tuli voimaan lastensuojelulain muutos (L 1380/2010), jossa tarkoituksena oli erityisesti edistää kotipalvelun ja perhetyön kohdentumista niitä tarvitseville perheille niin, että voitaisiin ehkäistä raskaampien lastensuojelun tukitoimien tarvetta (HE 137/2010 vp.) Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

37 Kyselyn luotettavuus Ja tulosten yleistämisen rajoitukset

38 Tutkimustulosten luotettavuus ja edustavuus - huomioonotettavia asioita Yksityiskohtaista vastaaja-analyysia ei voitu tehdä Kyselyn saatteessa kuitenkin mainittiin, että Kyselylomakkeen erityisesti lastensuojelua koskevien osioiden 3-4 kysymykset on parhaiten vastattavissa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta vastaavan toimesta. Olisi uskottavaa ajatella, että näin on kunnissa tehty. Osion 4/4 lastensuojelupalvelujen saatavuutta koskeviin kysymyksiin on siten todennäköisesti vastannut kunnasta lastensuojelua tuntenut henkilö(t). Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarilla mitattiin avo-, sijais-, ja jälkihuollon palvelujen järjestämistä ja saatavuutta Suuri osa sijaishuollossa olevan lapsen palveluista tulee sijaishuollon sisältä ja/tai sijaishuoltopaikan kautta. Kunnat siis maksavat suurimman osan sijaishuollon palveluista laitosvuorokausihinnassa. Lapsia voi olla sijoitettuna eri kunnissa. Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarilla mitattuna erityisesti sijoitetun lapsen palvelujen järjestämistavan, ja jossain määrin saatavuuden arvioiminen on voinut olla haasteellista, jos se on tehty sijoittajakunnan näkökulmasta (asiaa on pohdittu tarkemmin tutkimusraportissa) Maaseutumaisten kuntien aliedustus ja 44,8% vastausprosentti Tulkinnat on tehty vain vastanneita Manner-Suomen kuntia vuonna 2010 edustavina. Tutkimusraportin tulosten tulkinnassa kannattaa huomioida, että: Jos lastensuojelupalvelujen saatavuus riippuu kunnan koosta/väkikuvusta, on mahdollista, että palvelujen saatavuudesta välittyy todellista monipuolisempi ja parempi kuva Kunnissa, joissa palvelut eivät olleet tarjolla, niille ei välttämättä ollut myöskään tarvetta Aineiston pienuuden vuoksi vain kohtuullisen suuret efektit on voitu havaita On mahdollista, ettei kaikkia olemassa olevia eroja ole voitu havaita tutkimuksessa Tutkimuksessa poikkeuksellisen laaja näkökulma lastensuojelupalvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen Manner-Suomen kunnissa Tuloksia voi peilata suhteessa oman kunnan tilanteeseen Jatkotutkimusta ja tulosten varmentamista/tarkentamista tarvitaan Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

39 Johtopäätökset Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset

40 Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset 1/2 Vastanneissa Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2010 tarjolla monenlaisia lastensuojelupalveluja, joiden tarjonnassa oli kuntakohtaista vaihtelua. Tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden asteessa oli myös suuri vaihtelu kuntien välillä. Eräät palvelut olivat vuonna 2010 vastanneista Manner-Suomen kunnista arvioituna kattavasti tarjolla ja keskimäärin hyvin saatavissa tai heikommin saatavissa riippumatta tilastollisesta kuntaryhmityksestä tai Kaste-alueesta» Erojen taustalla osin paikalliset toimintakäytännöt? Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lastensuojelupalveluja kohdennettiin mahdollisesti kunnissa voimakkaimmin avohuoltoon.» Lastensuojelupalvelujen tarjonta oli kaikkiaan niukinta jälkihuollon palveluna, myös jälkihuollon palveluna tarjolla olleiden ja keskimäärin hyvin saatavissa olleiden palvelujen määrä oli vähäisin.» Koska jälkihuollossa voidaan käyttää samoja palveluja, kunnissa saattaa olla käytettävissä palveluja, joita voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön myös jälkihuollon palveluna. Kunnista arvioituna avohuollossa, sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevia lapsia, heidän perheitään sekä sijais- ja jälkihuoltopaikkaa ei ollut aina mahdollista tukea riittävän intensiivisesti sosiaalityön keinoin. Tämä tutkimus täydentää aikaisempien tutkimusten (esim. Huuskonen & Korpinen 2009) havaintoja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden erilaisten resurssien puutteesta (saatavuuden ongelmakohdat), jotka saattavat estää tarpeelliseksi arvioidun intensiteetin ja joidenkin tukimuotojen käyttämisen lastensuojelun asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi.» Kunnista esille tuodut lastensuojelupalvelujen saatavuuden ongelmakohdat voivat auttaa tunnistamaan keinoja parantaa kunnan lastensuojelupalvelujen saatavuutta lastensuojelun asiakasperheiden tarpeiden mukaisesti Janissa MiettinenNuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto