RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN EE037 KEVÄT 2010 MARKKU KOSKELA

Transkriptio

1 RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN EE037 KEVÄT 2010 MARKKU KOSKELA

2 KURSSIN OPETUSALUEET FINANCIAL ACCOUNTING Rahoittajan tuloslaskenta Tilinpäätös- ja verosuunnittelu FINANCIAL MARKETS Rahoitusmarkkinat ja niiden toiminta CORPORATE FINANCE Yritysrahoitus Rahoituksen suunnittelu

3 TALOUSTIETEEN LAITOS / Elintarvike-ekonomia Markku Koskela RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN (EE037) / KEVÄT 2010 KE B6 LUENNOT PVM AIHE 20.1 Kurssin esittely, Rahoitus osana laskentatoimea, Rahoituksen historiaa. Rahoituksen muodot Rahoituksen johtaminen ja rahoitusstrategiat. Rahoituksen tarpeen syntyminen 3.2 Rahoitusbudjetti ja rahoituksen suunnittelu Rahoituksen erityisongelmia Osakkeen arvonmääritys, yrityksen arvonmääritys Rahoitusriskit 10.2 Arvopaperimarkkinalainsäädäntö Vero- ja yhteisölainsäädäntö 17.2 Tilinpäätöksen sisältö, IFRS-tilinpäätös Yritysanalyysit ja tilinpäätösanalyysi 24.2 Liiketoimintajärjestelyt, osakesijoittaminen, harjoitustehtävien laskeminen 3.3 TENTTI Luennoilla jaetaan harjoitustehtäviä, jotka on palautettava mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen markku.koskela@helsinki.fi tai paperiversiona osoitteeseen PL 28, Koetilantie 7. Harjoitusten ratkaisut esitetään pidettävällä luentokerralla. LUENTOKIRJALLISUUS Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus, WSOY 2006 Kallunki, Juha-Pekka Martikainen, Teppo Niemelä, Jaakko: Yrityksen arvonmääritys, Kauppakaari, 1999 KIRJALLISUUSKUULUSTELU Kurssin suorittamiseen kuuluu erillinen kirjallisuuskuulustelu teoksesta: Brealy, Richard A.-Myers, Stewart C.-Allen, Franklin: Corporate Finance, McGraw-Hill, 8th Edition, 2005 TENTTI MUODOSTUU LUENTO- JA LUENTOKIRJALLISUUSKUULUSTELUSTA (5 op) JA BREALY-MYERS KIRJALLISUUSKUULUSTELUSTA (3 op). KUULUSTELUT OVAT ERILLISIÄ.

4 RAHOITUSKRIISI SUBRIME-LAINAT JA NIIDEN ARVOPAPERISTAMINEN KV RAHOITUSJÄRJESTELMÄN YLIVELKAANTUMINEN ASUNTOJEN JA MUUN VARALLISUUDEN ARVOJEN ALENTUMINEN PANKKIEN VÄLINEN LUOTTAMUSKRIISI (LEHMAN BROS KONKURSSI ) RAHOITUSKRIISI JOHTANUT MAAILMANTALOUDEN TAANTUMAAN ERI MAIDEN KORKO- JA RAHOITUSPOLITIIKKA SEKÄ TUKITOIMET AUTTANEET JA AINAKAAN NYT EI NÄYTÄ SILTÄ ETTÄ 30-LUVUN LAMA TOISTUISI TALOUDESSA TÄLLÄ HETKELLÄ MAAILMALLA NÄKYVISSÄ PIENI KÄÄNNE YLÖSPÄIN

5 RAHOITUSKRIISI JA SUOMI POSITIIVISTA ULKOMAINEN VELKAANTUMINEN VIELÄ HALLINNASSA, MUTTA HUONONTUMASSA NOPEASTI PANKKIEN TILA EDELLEEN VAHVA SUOMESSA RAHOITUSKRIISI 1990-LUVUN ALUSSA: KOKEMUSTA AUTTANUT (ESIMERKIKSI PANKKIEN LUOTONANNOSSA) ONGELMIA VIENTI TÄRKEÄ SUOMELLE: VIENNIN SUPISTUMINEN SAA AIKAAN TALOUDEN KURJISTUMISEN PITKÄSSÄ YRITYSKETJUSSA, VIENNIN RAKENNE TUOTANTOHYÖDYKEPAINOTTEINEN, KULUTUSTAVAROIDEN OSUUS VAIN NOIN 10 %: HIDASTAA ELPYMISTÄ JATKUUKO BKT:N LASKU? SUOMEN VÄESTÖN IKÄRAKENNE ERITTÄIN VINO, EDESSÄ SUURI ELÄKÖITYMINEN, HUOLTOSUHEDE HEIKKENEE, LÄHENEE 1:3A PANKIT VAROVAISIA: LAINOJEN MARGINAALIT NOUSUSSA, LUOTONANTOKRITEERIT KIRISTYVÄT, RAHOITUKSEN SAAMISEN VAIKEUS LISÄÄ EM. TALOUSONGELMIA TYÖTTÖMYYDEN KASVU SAATTAA LISÄTÄ ASUNTOVELALLISTEN ONGELMIA JA KIIHDYTTÄÄ ASUNTOJEN HINNAN ALENTUMISTA, TOSIN KASVUKESKUKSISSA EI MERKKEJÄ ASUNTOJEN HINTOJEN LASKUSTA

6 RAHOITUKSEN HISTORIAA 1900-LUVUN ALKU OPPIAINEEKSI USA:SSA SUURI FUUSIOAALTO TOI MUKANAAN SUURET JVK- JA OSAKE-EMISSIOT 1920-LUKU YRITYSTEN PÄÄOMATARVE KASVOI TEKNOLOGISTEN MUUTOSTEN KAUTTA 1930-LUKU 1929 SUURI PÖRSSIROMAHDUS: HUOMIO YHTIÖIDEN KONKURSSIUHKAAN SÄÄNTELY VOIMISTUI 1940-LUKU RAHAVIRTA-ANALYYSIT ARVIONTIIN 1950-LUKU OSAKKEEN ARVONMÄÄRITYS (GORDON) JA PORTFOLIOAJATTELU (MARCKOWITZ) SISÄINEN LASKENTATOIMI HUOMION KOHTEENA (INVESTOINNIT, OPERAATIOANALYYSI, ATK)

7 RAHOITUKSEN HISTORIAA 1960-LUKU CAPITAL ASSET PRICING MODEL 1970-LUKU ARBITRAGE MODEL, OPTIOIDEN HINNOITTELU (BLACK&SCHOLES) 1980-LUKU MARKKINOIDEN EPÄTÄYDELLISYYS HUOMIOON SÄÄNTELYN PURKAMINEN KORKO- JA VALUUTTARISKIT 1990-LUKU PÄÄOMAMARKKINOIDEN GLOBALISOITUMINEN RISKIEN HALLINTA 2000-LUKU TEKNOKUPLAN PUHKEAMINEN TILINPÄÄTÖSTEN VÄÄRISTELY TILINTARKASTUSSÄÄNNÖSTEN KIRISTÄMINEN IFRS EUROOPPALAISEKSI STANDARDIKSI RAHOITUSKRIISI

8 YRITYSRAHOITUKSEN MUUTOKSET SUOMESSA KANSAINVÄLISET RAHOITUSMARKKINAT AVAUTUIVAT 1980-LUVUN LOPUSSA KANSAINVÄLISET SIJOITTAJAT TULLEET SUOMEEN PÖRSSIIN YRITYSKAUPPOJEN KAUTTA KIINTEISTÖMARKKINOILLE KORKO- JA JVK-MARKKINAT KEHITTYNEET PÄÄOMASIJOITOITUSTOIMINTA KEHITTYNYT ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS ARVOPAPERIMARKKINALAISÄÄDÄNTÖ HETI-JÄRJESTELMÄ ARVO-OSUUSJÄRJESTELMÄ SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI JOHDANNAISMARKKINAT NM-, PRE- JA M-LISTA ETÄVÄLITTÄJÄT OMX PÖRSSI (RUOTSI, TANSKA, SUOMI, VIRO, LATVIA LIETTUA)

9 SUOMEN RAHOITUSMARKKINAT INSTITUUTIOT Suomen Pankki Talletuspankit liikepankit osuuspankit säästöpankit Muut luottolaitokset rahoitusyhtiöt luottokorttiyhtiöt kiinnitysluottolaitokset eritysluottolaitokset Sijoitustoiminta ja sijoituspalvelut investointipankit sijoitusyhtiöt pääomasijoittajat rahastoyhtiöt arvopaperivälittäjät omaisuudenhoitoyhtiöt Vakuutuslaitokset vahinkovakuutuyhtiöt henkivakuutusyhtiöt eläkevakuutusyhtiöt Markkinapaikat Helsingin arvopaperipörssi/omx Helsinki Päälista, I-lista, NM-lista, pre-lista, optiot, warrantit, joukkovelkakirjalainat

10 RAHOITUKSEN MUODOT A) PÄÄOMARAHOITUS OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN VIERAAN PÄÄOMAN EHTOINEN B) TULORAHOITUS KANNATTAVASTA LIIKETOIMINNASTA JÄÄVÄÄ PÄÄOMAA

11 PÄÄOMARAHOITUS RAHOJEN SOVITTU KÄYTTÖAIKA A) MÄÄRÄTTY (VPO) B) TOISTASEKSI (VPO) C) PYSYVÄKSI TARKOITETTU (OPO) TAKAISINMAKSUN MUOTO A) KERRALLA B) USEASSA OSASSA C) PURKAUTUESSA MAKSETTAVAN KORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE A) RAHAMÄÄRÄN JA AJAN PERUSTEELLA (VPO) B) RAHAMÄÄRÄN JA YRITYKSEN TULOKSEN PERUSTEELLA (OPO) C) EM. YHDISTELMÄ

12 PÄÄOMARAHOITUS RAHOJEN TAKAISINMAKSAMISESTA ANNETTU VAKUUS A) PANTTI B) TAKAUS C) SUUNNITELMAT JA IDEAT RAHOJEN KÄYTÖSTÄ TEHDYT SOPIMUKSET PÄÄOMA KÄYTETTÄVÄ SOVITTUUN TARKOITUKSEEN PÄÄOMA VAPAASTI YRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ RAHASIJOITUKSEN VAIHDETTAVUUS SIJOITUS ON ANTAJALLE JÄLKIMARKKINAKELPOINEN EI JÄLKIMARKKINOITA

13 PÄÄOMARAHOITUS PÄÄOMASIJOITUKSEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSENTEKO- OIKEUDET A) EI PÄÄTÖKSENTEKO-OIKEUTTA B) PÄÄTÖKSENTEKO-OIKEUS YHTIÖJÄRJESTYKSEN JA LAKIEN PUITTEISSA TAKAISINMAKSUJÄRJESTYS YRITYKSTÄ LOPETATTESSA ENSIMMÄISEKSI (PANTTI- JA TAKAUSLAINAT) --- VIIMEISEKSI (OPO) PÄÄOMASTA MAKSETTAVAN KORVAUKSEN VEROKOHTELU VÄHENNYSKELPOISTA (VPO) VÄHENNYSKELVOTONTA (OPO)

14 YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT OSAKKEET osakeannit listautuminen omien osakkeiden osto osakelainaus VELKAINSTRUMENTIT pitkäaikaiset velkainstrumentit, obligaatiot ja debentuurit lyhytaikaiset velkainstrumentit

15 YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT VÄLIRAHOITUS optiolainat vaihtovelkakirjalainat hybridilaina pääomalainat jako-osaton etuosake JOHDANNAISET optiot termiinit futuurit swapit PÄÄOMASIJOITUKSET riskisijoittajat JULKINEN RAHOITUS Finnvera, Sitra, Tekes

16 OSAKE ARVOPAPERI, JOKA ON MYYTÄVISSÄ EDELLEEN VARAINSIIRTOVERO 1,6 % PÖRSSIN ULKOPUOLISISTA KAUPOISTA OSAKEKIRJA EI VÄLTTÄMÄTÖN PÖRSSIOSAKKEET ARVO-OSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ VOIVAT POIKETA ÄÄNIMÄÄRÄLTÄÄN RAJOITUKSETTA OIKEUDET VAROJEN JAKOON VOIVAT OLLA ERILAISIA ERI OSAKESARJOILLA OSAKAKEYHTIÖLAISSA MÄÄRITELTY

17 OSAKEPÄÄOMAN KOROTUS MAKSUTON OSAKEANTI/RAHASTOKOROTUS SIIRRETÄÄN VAROJA OMAN PÄÄOMAN MUISTA ERISTÄ OSAKEPÄÄOMAKSI YHTIÖLLE EI TULE RAHAA, OSAKKEENOMISTAJAN OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ LISÄÄNTYY (OSAKEANTI) MAKSULLINEN OSAKEANTI/OSAKEPÄÄOMASIJOITUS SIJOITETAAN VAROJA YHTIÖÖN OSAKEPÄÄOMANA JA MAHDOLLISESTI VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSUORITUKSENA OSAKKAALLE LISÄÄ OSAKKEITA (OSAKEANTI) SUUNNATTU OSAKEANTI OSAKEPÄÄOMAN KOROTTAMAINEN SUUNNATAAN JOLLEKIN TAHOLLE SITEN, ETTÄ VANHOJEN OSAKKEENOMIATAJIEN ETUOIKEUDESTA UUSIIN OSAKKEISIIN POIKETAAN (Vanhojen osakkeenomisyajien osuus omistuksesta liudentuu) ESIM. YRITYSKAUPPA VOIDAAN TOTEUTTAA SUUNNATULLA OSAKENNILLA MUITA ESIM. HENKILÖSTÖANTI, YLEISÖANTI

18 OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN/LUNASTAMINEN OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA SEURAA VELKOJANSUOJAMENETTELY (mm. osingonjakokielto kolmeksi vuodeksi) VAPAALLA OMALLA PÄÄOMALLA OMISTUSJÄRJESTELYISSÄ OSTETAAN ESIM. JONKIN OSAKKAAN OSAKKEET YHTIÖLLE (Esim. sukupolvenvaihdos, vähemmistöosakkaan luopuminen omistajuudesta) PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN VOITONJAKOPOLITIIKKANSA MUKAISESTI(MAX 10 %) YHTIÖ VOI PITÄÄ OSAKKEET HALLUSSAAN, MYYDÄ NE ETEENPÄIN TAI MITÄTÖIDÄ (Informoidaan liitetiedoissa)

19 MIKSI PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN VARAUDUTAAN YRITYSKAUPPOIHIN LUODAAN KYSYNTÄÄN OSAKKEEN KURSSIN TUKEMISEKSI KÄYTETÄÄN KERTYNEITÄ YLIMÄÄRÄISIÄ LIKVIDEJÄ VAROJA PARANNETAAN OSAKEKOHTAISIA (ESIM. VOITTO/OSAKE) TUNNUSLUKUJA

20 OPTIO- JA VAIHTOVELKAKIRJALAINAT OPTIOLAINA LAINA + OPTIO (Oikeus ostaa yhtiön osakkeita sovittuun hintaan sovittuna ajanjaksona) LAINALLE MAKSETAAN KORKOA (Korko markkinakorkoa alempi, koska lainanantaja saanut myös option) VOIDAAN MYYDÄ ERIKSEEN JUOKSUAIKANA (Pörssissä voidaan noteerata laina ja optiot erikseen) VAIHTOVELKAKIRJALAINA VOIDAAN VAIHTAA SOVITUIN EHDOIN YHTIÖN OSAKKEISIIN LAINALLE MAKSETAAN KORKOA

21 PÄÄOMALAINA PÄÄOMALAINAN EHDOT MÄÄRITELLÄÄN OSAKEYHIÖLAISSA KUULUU VIERAASEEN PÄÄOMAAN, MUTTA LASKETTAESSA YHTIÖN OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYTTÄ VOIDAAN HUOMIOIDA TASEEN ULKOPUOLISESSA LASKELMASSA OMANA PÄÄOMANA LAINALLE EI SAA ANTAA VAKUUTTA ETUOIKEUSJÄRJESTYKSESSÄ OMAN JA VIERAAN PÄÄOMAN VÄLISSÄ LAINALLE SOVITAAN KORKO, JOTA VOIDAAN MAKSAA VAIN SILLOIN KUN YHTIÖN OMA PÄÄOMA ON LAIN EDELLYTTÄMÄLLÄ TASOLLA (Korkoa, jota ei voida maksaa, ei kirjatata tuloslaskelmaan kuluksi, ilmoitetaan vastuina liitetiedoissa ja kirjataan kuluksi silloin, kun maksamisen edellytykset ovat olemassa) TAKAISINMAKSU VAIN OMAN PÄÄOMAN SALLIESSA KÄYTETÄÄN ESIM. SANEERAUSLAINANA OMAN PÄÄOMAN VAJAUKSEN YHTEYDESSÄ, PÄÄOMASIJOITTAJAT KÄYTTÄVÄT RISKISIJOITUSISSAAN

22 HYBRIDILAINA OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA IFRS SÄÄNNÖSTÖN MUKAANKYSEESSÄ ON PÄÄOMAINTRUMENTTI, EI VELKAINSTUMENTTI EI ENNALTA MÄÄRÄTTYÄ TAKAISINMAKSUAIKAA EIKÄ KORKOA LAINANANTAJALLA EI OIKEUTTA VAATIA TAKAISINMAKSUA EIKÄ KORKOA VOIDAAN LASKEA OMAAN PÄÄOMAAN PARANTAA YHTIÖN TALOUDELLISIA TUNNUSLUKUJA TOSIASIALLISESTI LAINAAN SISÄLTYY KORKEA KORKO, KOSKA LAINANANTAJALLE KORKEAN RISKIN SIJOITUS

23 KOVENANTIT OVAT LUOTTOIHIN LIITETTYJÄ ERITYISEHTOJA, ESIMERKIKSI: INFORMOINTIVELVOITE MERKITTÄVISTÄ INVESTOINNEISTA, SOPIMUKSISTA, MAKSUVALMIUDESTA JNE ENNAKKOSUOSTUMUS: LUOTONANTAJAN SUOSTUMUS MERKITTÄVIIN LIIKETOIMIIN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMINEN: VELKOJA VOI MUUTTAA ESIM. KORKOA, JOS JOTKUT EHDOT EIVÄT TÄYTY (Esim. yhtiö jakaa osinkoja, vaikka lainanasettajan vakavaraisuusehto ei täyty) SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN: LUOTONANTAJA VOI IRTISANOA SOPIMUKSEN, JOS VELALLISEN VAKAVARAISUUS PUTOAA ALLE SOVITTUJEN RAJOJEN

24 JOHDANNAISET OPTIOT OIKEUS OSTAA TAI MYYDÄ KOHDE-ETUUS SOVITTUNA AJANKOHTANA TIETTYYN HINTAAN MYYNTIOPTIO -> HALTIJALLA OIKEUS MYYDÄ, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS OSTAA OSTO-OPTIO -> HALTIJALLA OIKEUS OSTAA, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS MYYDÄ

25 JOHDANNAISET WARRANTIT PITEMPIAIKAISIA OPTIOITA TERMIINIT OPTION KALTAINEN, MUTTA SITOVA SOPIMUS EI PREEMIOTA, SELVITETÄÄN ERÄPÄIVÄNÄ FUTUURIT KUTEN TERNMIIMI, MUTTA SELVITETÄÄN PÄIVITTÄIN

26 VAKUUDET REAALIVAKUUDET ANNETAAN LUOTONANTAJALLE PANTIKSI VELAN TAKAISINMAKSUN TURVAAMISEKSI ASUNTO-OSAKKEET, PÖRSSIOSAKKEET, JOUKKOVELKAKIRJAT, RAHASTO-OSUUDET KIINNITYKSET ESINEVAKUUS, JOTA EI VOIDA ANTAA LUOTONANTAJALLE KIINTEISTÖKIINNITYKSET, KIINNITYS AUTOON- ILMA- TAI VESIALUKSEEN TAI YRITYKSEEN HENKILÖTAKAUS TAKAAJA SITOUTUU MAKSAMAAN VELAN, JOS VELALLINEN EI SIIHEN PYSTY

27 KORKOKÄSITTEITÄ EURIBOR KORKO EURO INTERBANK OFFERED RATE EU:N ALUEELLA (+NORJA, ISLANTI, SVEITSI) KÄYTÖSSÄ OLEVA PANKKIEN MARKKINAKORKO ERI AJANJAKSOILLE (1 VK, 1 KK, 2 KK, 3 KK, 6 KK, 9 KK, 12 KK) LIBOR LONDON ITERBANK OFFERED RATE PRIME KORKO PANKKIKOHTAINEN RISKITÖN LUOTTO/TALLEUSKORKO PERUSKORKO VALTIONVARAINMINISTERIÖ VAHVISTAA KAKSI KERTAA VUODESSA PERUSTUU EURIBOR KORKOIHIN

28 RAHOITUSRISKIT 1. LUOTTORISKI 2. JÄLLEENRAHOITUSRISKI 3. MAKSUVALMIUSRISKI 4. KORKORISKI 5. VALUUTTARISKI

29 RAHOITUSPOLITTISET PERUSVALINNAT RAHOITTAJAPOLITIIKKA KUKA TAI KETKÄ RAHOITTAVAT RAHOITUSPOLITIIKKA KOTIMAISET/KANSAINVÄLISET RAHOITTAJAT LAINA/JOUKKOVELAKKIRJAT SIJOITUSPOLITIIKKA LIKVIDITEETTIYLIJÄÄMIEN SIJOITTAMINEN RAHOITUSJOHTO KESKITETTY VAI HAJAUTETTU RISKIPOLITIIKKA SUOJAUTUINEN, RAHOITUSRESERVIT

30 RAHOITUSSUUNNITTELU INVESTOINTIEN SUUNNITTELU LIIKEPÄÄOMAN SUUNNITTELU TULORAHOITUKSEN ENNAKOINTI PÄÄOMARAHOITUKSEN SUUNNITTELU TILINPÄÄTÖS- JA VEROSUUNNITTELU

31 RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN INVESTOINNIT PITKÄVAIKUTTEISTEN TUOTANNONTEKIJÖIDEN HANKKIMISTA INVESTOINNIT YLEENSÄ KULUVATJA INVESTOINTIEN AVULLA ANSAITAAN PÄÄOMAA UUSIIN INVESTOINTEIHIN INVESTOINNIN TALOUDELLISEN PITOAJAN PÄÄTYTTYÄ INVESTOINTI UUSITAAN KORVAUSINVETOINNILLA INVESTOINTIEN TUOTETTAVA KULUVA PÄÄOMA INVESTOINTIKOHTEIDEN VALINTA TEHDÄÄN INVESTOINTILASKELMIEN AVULLA RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS RAJOITTAA INVESTOINTIEN MÄÄRÄÄ

32 RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN LIIKEPÄÄOMA LIIKETOIMINNAN YLLÄPITO SITOO PÄÄOMAA RAHOITUS- JA VAIHTO-OMAISUUTEEN RAHOITETAAN OSITTAIN LYHYTAIKAISELLA VIERAALLA PÄÄOMALLA SITOUTUU PYSYVÄSTI NIIN KAUAN KUN LIIKETOIMINTA JATKUU, TOIMINNAN LOPPUESSA PÄÄOMA VAPAUTUU SITOUTUVAN LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄÄN VOIDAAN VAIKUTTAA TEHOKKUUDELLA JA RATIONALISOINNEILLA LIIKEPÄÄOMALLE ANSAITTAVA KORKO

33 RAHOITUSSTRATEGIAT MITEN TOIMINTASTRATEGIAT RAHOITETAAN ASETTAA RAJAT TOIMINNALLE, VOI INVESTOIDA VAAN NIIN PITKÄLLE KUIN RAHOITUS RIITTÄÄ RAHA MITTAA YRITYKSEN MENESTYKSEN

34 RAHOITUSSTRATEGIAT A. SYVVÄN TASON RAHOITUSSTRATEGIAT SUURIIN LINJOIHIN VAIKUTTAMINEN YHTEISÖ-, VERO-, TULLI- YM LAIN SÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN EU:N SÄÄNTELYYN VAIKUTTAMINEN RAHAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAMINEN EM. VOIVAT VAIKUTTAA VAIN SUURET YRITYKSET, MUUT JÄRJESTÖIJENSÄ KAUTTA RAHOITTAJAN JA YRITYKSET VÄLISET SUHTEET

35 RAHOITUSSTRATEGIAT B. PERUSSTRATEGIAT PÄÄOMARAKENTEEN VALINTA -> VELKAANTUMISPOLITIIKKA YRITYSMUODON VALINTA YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN VALINTA YRITYSTEN OMISTUSRAKENTEET YRITYSJÄRJESTELYT

36 RAHOITUSSTRATEGIAT RAHOITUSSTRATEGIOIDEN TARKOITUKSENA ON TURVATA YRITYKSELLE TOIMINTAVAPAUS

37 RAHOITUKSEN PELIVARA I TOIMINTASUUNNITELMAAN SISÄLTYMÄTTÖMÄT RAHOITUSVAIHTOEHDOT A Heti käyttöön saatavat Likvidit rahavarat Limiittien käyttöönottaminen Ostovelkojen ja muiden maksujen maksamisen lykkääminen B Neuvotteluja vaativat Rahalaitoslainat Oman pääoman lisääminen Rahoitusjärjestelyt Maksuehtojen muuttaminen Perinnän tehostaminen Maksusuunnitelmista sopiminen työnanatajasuoritusten osalta

38 RAHOITUKSEN PELIVARA II SUUNNITELLUN RAHANKÄYTÖN PIENENTÄMINEN A Toiminta-asteen muutos Pienennetään varastoja käyttöpääoman lisäämiseksi Supistetaan tuotantoa: lomautetaan, irtisanotaan Lisätään myyntiä B Liiketoiminnan kulujen karsiminen Karsitaan liiketoiminnan muita kuluja C Voitonjakoerät Lykätään investoinnit tulevaisuuteen Markkinoinnin, hallinnon, toimitilojen, muiden liiketoiminnan kulujen karsiminen Pidättäydytään osingonjaosta III TOIMINNAN ALASAJO Myydään tytäryhtiöitä, tuotantolinjoja, brandejä Myydään koneita, kalustoa, toimitiloja

39 KRIISISTRATEGIA 1 KÄYTETÄÄN RAHOITUSJOHDON RESERVIT 2 NEUVOTELLAAN LISÄRAHOITUSTA 3 RATIONALISOIDAAN TOIMINTAA ÄÄRIMMILLEEN 4 SUORITETAAN RAHOITUSPOLITIIKAN UUDELLEENARVIOINTI LISÄÄMÄLLÄ RISKEJÄ 5 TOIMINNAN UUDELLEEN SUUNTAUS, SANEERAUS 6 TOIMINNAN SUPISTAMINEN, ALASAJO

40 DIVIDEND POLICY LAKISÄÄTEISET RAJOITTEET RAJOTTAVAT EHDOT VEROT LIKVIDITETTIRAJOITTEET LAINA- JA OSAKEANTIMAHDOLLISUUKSIEN NIUKKUUS OMAKSUTTU OSINGONJAKOTASO KASVUYRITYS INFLAATIO ERILAISTEN OSAKKAIDEN PREFERENSSIT LAIMENNUSVAIKUTUSTEN TORJUMINEN

41 LIIKEPÄÄOMAN HALLINTA WORKING CAPITAL MANAGEMENT LIIKEPÄÄOMA / KÄYTTÖPÄÄOMA LIIKETOIMINNAN JUOKSEVA YLLÄPITÄMINEN SITOO PÄÄOMIA TUOTANTPROSSIIN, VARASTOIHIN JA SAAMISIIN LIIKEPÄÄOMAA RAHOITETAAN LYHYTAIKAISELLA VIERAALLA PÄÄOMALLA, JOSTA OSA ON KOROTONTA (Ostovelat, siirtovelat, arvonlisäverovelka, ennakonpidätysvelka jne) LIIKEPÄÄOMA ON SIDOKSISSA NIIN KAUAN KUIN TOIMINTA JATKUU, TOIMINNAN LOPPUESSA PÄÄOMA VAPAUTUU LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄ ON VOLYYMISIDONNTAISTA, VOLYYMIN KASVAESSA, KASVAA MYÖS LIIKEPÄÄOMA SIDOTTUA LIIKEPÄÄOMAA PYRITÄÄN PIENENTÄMÄÄN TOIMINTAA TEHOSTAMALLA (Varastoja supistetaan, myyntisaamisten kertymistä nopeutetaan, jne -> vapauttaa rahaa yrityksen käyttöön) LIIKEPÄÄOMALLE ON ANSAITTAVA KORKO

42 LIIKEPÄÄOMA LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄ: Vaihtuvat vastaavat (Rahoitus- ja vaihto-omaisuus) - Lyhytaikainen vieras pääoma Liikepääoma LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tuotantoprosessin rakenne Tuotantoprosessin nopeus Tuotevalikoima Toiminta-aste Yrityksen koko Ostojen ja myyntien maksuajat Tuotannontekijöiden hinnat ja hintojen muutokset

43 LIIKEPÄÄOMATARPEEN LASKEMINEN C = sitoutunut pääoma P = yksikköhinta V = volyymi T = keskimääräinen sidonnaisuusaika K = kiertonopeus SITOUTUNUT LIIKEPÄÄOMA: C = P * V * T KIERTONOPEUS: K = (P * V)/C

44 LIIKETOIMINTAJÄRJESTELYT OSAKEKAUPPA OSAKKEIDEN MYYNTI OMIEN OSAKKEIDEN LUNASTUS LIIKETOIMINNAN KAUPPA MYYJÄNÄ OSAKEYHTIÖ MYYJÄNÄ HENKILÖYHTIÖ YRITYSJÄRJESTELYT SULAUTUMINEN JAKAUTUMINEN LIIKETOIMINTASIIRTO OSAKEVAIHTO OSAKEYHTIÖN PURKAMINEN

45 PÄÄOMAVEROTUS Verokannat Yhteisöverokanta 26 % Pääomatulojen verokanta 28 % Ansiotulojen ylin marginaaliverokanta: 30 % (yli e) + kunnallisvero + kirkollisvero + sairausvakuutusmaksu, yhteensä noin % Osinkojen verotus Osingot jaetaan kahteen ryhmään: pörssiyhtiöiden jakamat osingot ja muiden yhtiöiden jakamat osingot Pörssiyhtiön jakamasta osingosta verotetaan 70 % pääomatulona, loput verovapaata; johtaa 19,6 % verotukseen osingonsaajalla Muilta kuin pörssiyhtiöiltä saadut osingot: verotus perustuu yhtiön nettovarallisuuteen ja sen perusteella määriteltävään osakkeen matemaattiseen arvoon: 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta on verovapaata, mutta verovapaan osingon maksimimäärä on euroa/osingonsaaja. Jos osinko ylittää em. 9 % matemaattisesta arvosta, se on saajalleen ansiotuloa. Jos osingot ylittävät e, ylimenevästä osasta 70 % on pääomatuloa (9 %:n rajaan saakka) Osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä (ei pörssiyhtiö) saamat osingot verovapaita

46 PÄÄOMAVEROTUS Perintö- ja lahjaverotus Sukupolvenvaihdoshuojennuksen peruste 40 %:iin varallisuusverotusarvosta Perintöverotuksen alaraja e, ylin marginaaliverokanta 13 % Lahjaverotus, alaraja 4000 e (kerran 3 vuodessa) muut kuin lähisukulaiset (II luokka): perintö- ja lahjaverotus kaksinkertaisena Luovutusvoittojen verotus Yksityishenkilön yli 10 vuotta omistetun omaisuuden luovutusvoittoverotuksen hankintameno-olettama 40 % Alle 10 vuotta: 20 % verovelvollinen voi valita käyttääkö luovutusvoiton laskemisessa alkuperäistä hankintamenoa vai hankintameno-olettamaa Yhteisöjen käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot verovapaita, jos omistus yli 1 vuoden, omistus yli 10 %, liiketoimintaa harjoittava, ei asunto- ja kiinteistöyhtiö Vastaavat luovutustappiot vähennyskelvottomia Verotuksen kattosääntö 60 % Henkilöyhtiöt 20 % nettovarallisuudesta pääomatuloa, maataloudesta saatu tulo voidaan verottaa vaatimuksesta kokonaan ansiotulona

47 ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ Arvopaperimarkkinalaki (-89, -93, -96) L Sijoituspalveluyrityksistä 96 L kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä L obligaatio- ja debentuurilainoista L arvo-osuusjärjestelmästä L arvo-osuustileistä Sijoitusrahastolaki Rahoitustarkastuslaki MUUT OMX:in ohjesääntö Finanssivalvonnan ohjeet VM:n päätökset

48 ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ ARVOPAPERIMARKKINALAKI arvopapereiden markkinointi, liikkeellelasku ja tiedonantovelvollisuus ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa listalleottoesite, tarjousesite tilinpäätöstiedote liputusvelvollisuus : osakkeenomistajan ilmoitettava omistuksestaan, kun joko ylittää tai alittaa: 1/20, 1/10, 1/5, 1/3, ½, 2/3 arvopaperinvälitys: ei kauppaa, jonka tarkoitus vaikuttaa kursseihin huolellisuus, tasapuolisuus, kaikille kaikki tieto, ei saa pantata asiakkaan osakkeita, ei saa myydä omaan lukuun, kauppa pörssissä sisäpiirin väärinkäytön kielto: joka saa tietää julkistamattoman tiedon, joka on omiaan vaikuttamaan pörssikurssiin, ei saa käyttää tietoa hyväkseen hankkimalla aineellista etua itselleen tai muille sisäpiiri: johto, tilintarkastaja, meklari ja yhteisö johon määräysvalta: ilmoitusvelvollisuus myös sukulaisista lunastusvelvollisuus: jos omistus on yli 2/3 on tarjouduttava lunastamaan loputkin osakkeet käypään hintaan; käypä hinta 12 kk:n painotettu osakekurssi tai muu

49 ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ OMX:n ohjesääntö pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus: säännöllinen tiedonantovelvollisuus: ennakkotieto tilinpäätöksestä, tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, osavuosikatsaus jatkuva tiedonantovelvollisuus: osingonjakoehdotus, tilintarkastuskertomus, jos poikkeaa vakiomuotoisesta, yhtiöärjestyksen muutokset, muutokset johdossa, osakepääoman korottaminen, merkintäsiotumus, osakemerkinnän kehitys, yrityskauppa, yritysjärjestelyt, osakassopimus, muutokset tulevaisuuden näkymissä tarkkailulista: konkurssi, selvitystila, laiminlyönyt pörssin sääntöjä osavuosikatsausten lukumäärä, tilinpäätöstiedotteiden päivämäärät tiedotettava arvopaperin ottaminen pörssilistalle

50 IFRS International Financial Reports Standards Pörssiyritysten täytyy laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS säännösten mukaisesti. IFRS-standardit poikkeavat suomalaisesta kirjanpitokäytännöstä mm. seuraavasti Enemmän yksityiskohtaista sääntelyä: standardeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita liiketapahtumien kirjaamisessa Vähemmän vaihtoehtoja: joustavuus ja vaihtoehdot vähäisempiä kuin suomalaisessa kirjanpitokäytännössä Käyvät arvot: useiden tase-erien arvostaminen käypään arvoon on joko pakollista tai mahdollista ja realisoitumattomat arvonmuutokset vaikuttavat monessa tapauksessa myös tuloslaskelmaan. Vaikea erottaa mikä osa tuloksesta on liiketoiminnallista tulosta ja mikä osa markkinoiden, korkotason, pörssikurssien tai muiden tekijöiden johdosta syntynyttä realisoitumatonta tulosta. Läpinäkyvyys: IFRS tilinpäätöksessä annetaan olennaisesti laajempaa ja avoimempaa liitetietoinformaatiota. Esimerkiksi usealla toimialalla toimvien yritysten tulee antaa segmenttitietoja, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, missä liiketoiminnoissa ja millä maantieteellisillä alueilla yrityksen tulos kertyy ja missä varat ja asiakkaat sijaitsevat.

51 OPTIO OSTO-OPTIO NOKIA 18 e, HINTA 2 e TOT.HINTA HALTIJA ASETTAJA

52 TUNNUSLUKUJA 1. Tuloslaskelmaluvut Keskeisimmät tuloslaskelmaan liittyvät luvut. Liikevaihto Varsinaisen toiminnan myyntituotot alennusten ja arvonlisäveron jälkeen. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset, sisältää myös mahdollisen varaston muutoksen. Saattaa sisältää myös liiketoiminnan muut tuotot, mikäli niitä ei eritelty. Poistot ja arvonalentumiset Käyttöomaisuuden kulumisesta johtuvat säännölliset kulukirjaukset ja arvonalennukset, myös liikearvopoistot. Liiketulos Varsinaisen toiminnan tulos ennen rahoitus-, satunnais- ja veroeriä. Nettorahoituskulut Rahoitusoperaatioihin liittyvä erä: rahoituskulut - rahoitustuotot. Tulos rahoituserien jälkeen Käytetään myös nimitystä:"tulos ennen satunnaiseriä". Välittömät verot Tuloksesta aiheutuvat tuloverot ja muut välittömät verot, erään sisällytetään mahdollinen laskennallinen vero. Vähemmistöosuus tuloksesta Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin tuloksesta. Jakson tulos Kirjanpidon mukainen raportointikauden tulos.

53 TUNNUSLUKUJA 2. Taseluvut Keskeisimmät taseluvut, yrityksen omaisuus eli "vastaavaa" ja rahoituspohja eli "vastattavaa" eriteltyinä. Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteinen,"paikallaan pysyvä", omaisuus. Aineettomat hyödykkeet Mm. aktivoituja perustamis-, tutkimus- ja kehittämismenoja, immateriaalioikeuksia, lisäksi liikearvo. Aineelliset hyödykkeet Perinteiset tuotannontekijät, kuten rakennukset sekä koneet ja kalusto. Sijoitukset Omistukset muissa yrityksissä, saamiset konserniyrityksiltä; mahdolliset omat osakkeet erotetaan. Vaihtuvat vastaavat Lyhytvaikutteinen,"kiertävä", omaisuus. Vaihto-omaisuus Lähinnä aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset ja valmiit tuotteet. Saamiset Mm. myyntisaamiset, laskennallinen verosaaminen, mikäli ei ilmoitettu ylempänä. Rahoitusarvopaperit Helposti rahaksimuutettavat eli likvidit arvopaperit. Rahat ja pankkisaamiset Käteinen ja käteisen luonteiset varat. Oma pääoma Yrityksen varat - velat, taseen mukainen oma pääoma sisältäen pääomalainat, mahdolliset omat osakkeet erotettu. Vähemmistöosuus omasta pääomasta Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin omasta pääomasta. Pakolliset varaukset Tuleviin todennäköisiin menetyksiin perustuvat etukäteen tehdyt kulukirjaukset; vieraan pääoman luonteinen erä. Vieras pääoma Velka eli pääoma joka ei omaa mutta jolla rahoitettu omaa toimintaa. Pitkäaikainen vieras pääoma Yli vuoden päästä erääntyvät velat, sisältää myös laskennallisen verovelan. Lyhytaikainen vieras pääoma Vuoden sisällä maksettavaksi erääntyvä vieras pääoma kuten ostovelat, sisältää saadut ennakkomaksut. Taseen loppusumma Yrityksen koko omaisuus taseessa, sekä oma- että vierasrahoitteinen, ei omia osakkeita.

54 TUNNUSLUKUJA 3. Johdetut tulos- ja taseluvut Rahamääräiset, ilmoitetuista eristä johdetut tai oikaistut olennaiset tunnusluvut. Käyttökate Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset; liiketoiminnan kassavirtaa (ilman investointeja) muistuttava erä. Oikaistu liiketulos Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu liiketulos. Rahoitustulos Nettotulos + poistot ja arvonalentumiset; kertoo tuloksentekokykyyn liittyvän poistopotentiaalin. Nettotulos Rahoituserien ja verojen jälkeinen tulos, joka ei sisällä satunnaiseriä. Oikaistu nettotulos Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu nettotulos. Kokonaistulos Nettotulos +/- satunnaiserät verovaikutuksineen; vähemmistöosuutta ei eliminoitu. Vapaa kassavirta Liiketoiminnan ja investointien yhteenlaskettu nettorahavirta (omalle pääomalle). Likvidit varat Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit; nopeasti realisoitavissa oleva omaisuus. Rahoitusomaisuus Vaihtuvat vastaavat - vaihto-omaisuus - pitkäaikaiset saamiset (mikäli tiedossa); raha ja rahan luonteiset saamaerät yhteensä. Nettokäyttöpääoma Vaihtuvat vastaavat - lyhytaikainen vieras pääoma; ilmaisee karkeasti juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääomamassan. Tasesubstanssi Oma pääoma + vähemmistöosuus oposta + konsernireservi + tilinpäätössiirrot - pääomalainat; oman pääoman luonteiset erät yhteensä sisältäen vähemmistöosuuden. Korolliset velat Vieras pääoma, joille on maksettava korkoa. Korolliset nettovelat Korolliset velat - likvidit varat; käytetään myös nimitystä nettovelat; yritystä pidetään velattomana, jos korolliset nettovelat ovat negatiiviset. Vieraan pääoman luonteiset erät Vieras pääoma + pakolliset varaukset + pääomalainat; vieraan pääoman luonteiset erät yhteensä. Oikaistu taseen loppusumma Tasesubstanssi + vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut (mikäli tiedossa).

55 TUNNUSLUKUJA 4. Muut avainluvut Olennaisimpia ja helposti saatavia muita avainlukuja. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimuksen ja tuotekehityksen aiheuttamat menot; usein kuluja mutta voi sisältää myös aktivoituja menoja. Bruttoinvestoinnit Investoinnit käyttöomaisuuteen bruttona, sis. yritysostot. Tilauskanta Saadut mutta toimittamattomat tilaukset jakson lopussa. Liiketoiminnan rahavirta Todellinen liiketoiminnasta kertyvä nettorahavirta rahoituskulujen ja verojen jälkeen. Investointien rahavirta Investointeihin kuluva (-) ja käyttöomaisuuden myynneistä saatava (+) nettorahavirta. Rahoituksen rahavirta Pääomarahoituksen nettorahavirta; velan otto lisää (+), velan takaisinmaksu ja osingonjako vähentää (-). Henkilöstömäärä lopussa Henkilökunnan lukumäärä jakson lopussa; käytetään kokopäivisiä jos eritelty; voidaan käyttää jakson keskiarvoa jos lopun määrää ei tiedossa.

56 TUNNUSLUKUJA 5. Taloudelliset suhdeluvut Tämän ryhmän tunnusluvut kuvaavat yrityksen taloudellista tilaa kokonaisvaltaisesti, tarpeen mukaan vuositasolle normeerattuina. 5.1 Volyymipohjainen kannattavuus Käyttökate, % Käyttökate / liikevaihto x 100. Liiketulos, % Liiketulos / liikevaihto x 100. Oikaistu liiketulos, % Oikaistu liiketulos / liikevaihto x 100. Nettotulos, % Nettotulos / liikevaihto x 100. Oikaistu nettotulos, % Oikaistu nettotulos / liikevaihto x 100. Kokonaistulos, % Kokonaistulos / liikevaihto x 100.

57 TUNNUSLUKUJA 5.2 Pääoman tuottavuus Ilmaisee pääoman tuottavuuden muodostaen kannattavuuden keskeisimmän mittariston. Oman pääoman tuotto, % (Nettotulos x NORM (= normeerauskerroin) / tasesubstanssi keskimäärin x 100; ilmoittaa nettotuloksen kirjanpidolliselle omalle pääomalle, vuositasolle normeerattu; arvo hyvä > 10 % (karkea raja). Oikaistu oman pääoman tuotto, % Oikaistu nettotulos x NORM / tasesubstanssi keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 10 % (karkea raja). Sijoitetun pääoman tuotto, % (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot - satunnaiserien verovaikutus) x NORM / (tasesubstanssi + korolliset velat) keskimäärin x 100; arvo tyydyttävä jos > 5 % (karkea raja). Koko pääoman tuotto, % (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot - satunnaiserien verovaikutus) x NORM / oikaistu taseen loppusumma keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 5 % (karkea raja).

58 TUNNUSLUKUJA 5.3 Vakavaraisuus, velkaisuus Tärkeä ominaisuus ajatellen yrityksen toiminnan perustaa ja rahoituksellista liikkumavaraa. Omavaraisuusaste, % Tasesubstanssi / oikaistu taseen loppusumma x 100; arvo hyvä jos > 40 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Nettovelkaantumisaste, % (Korollinen velka - likvidit varat) / tasesubstanssi x 100; arvo hyvä jos < 100 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Suhteellinen velkaantuneisuus, % (Vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut) / (liikevaihto x NORM) x 100; arvo hyvä jos < 40 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Vieraan pääoman takasinmaksukyky, % Rahoitustulos x NORM / (vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut) x 100; dynaamisen v 5.4 Maksuvalmius Ilmaisee yrityksen kyvyn suoriutua maksuvelvoitteistaan lyhyellä aikavälillä. Quick ratio Rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakkomaksut); arvo hyvä jos > 1 - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Current ratio (Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / lyhytaikainen vieras pääoma; arvo hyvä jos > 2 - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Rahoitustulos, % Rahoitustulos / liikevaihto x 100; dynaamisen maksuvalmiuden mittari. 5.5 Rahoitusrasite Kuvaa nettorahoituskulujen vaikutusta virtaeriin. Nettorahoituskulut/liikevaihto, % Ilmaisee kuinka suuri osa myyntituloista rahoituskuluihin tarvitaan. Nettorahoituskulut/käyttökate, % Ilmaisee kuinka suuri osa käyttökatteesta rahoituskuluihin tarvitaan.