Vähemmistökielinen lautakunta. Holm Juhani Ingves Sari-Milla Rantanen Vesa-Matti Salo-Somppi Säde Viljanmaa Raija Vilkuna Liisa West Sari

Transkriptio

1 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Holm Juhani Ingves Sari-Milla Rantanen Vesa-Matti Salo-Somppi Säde Viljanmaa Raija Vilkuna Liisa West Sari, poistui klo puheenjohtaja varapuheenjohtaja, poistui klo Risto Kukon vara sihteeri Pöytäkirja sivu 1(7) nro 2/2016 Poissaolijat: Asiantuntijat: Kvist Matias Kukko Risto Salminen Asko Jukka Kentala Lotta Finne Corinna Tammenmaa hallituksen edustaja sote-muutosjohtaja, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, Vaasan kaupunki sairaanhoitajaopiskelija kieliasiainneuvos, oikeusministeriö Muut läsnäolijat: Esittelijät: Sihteeri: Pykälät: 1-9 Pöytäkirja Puheenjohtaja: allekirjoitettu: Sihteeri: Tarkastaja: Säde Salo-Somppi Paikka ja aika: Kaskinen _. _ Paikka ja aika: Vaasa _. _ Asetettu nähtäväksi: Juhani Holm Vesa-Matti Rantanen Otteen oikeaksi todistaa:

2 Kokouskutsu Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia Sivu Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjantarkastajien valinta. Katsaus sote-tilanteesta Jukka Kentala, sote-uudistuksen muutosjohtaja, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, Vaasan kaupunki Potilaan tiedonsaannin toteutuminen omalla äidinkielellä - opinnäytetyön tuloksia Vaasan keskussairaalan sisätautien ja kirurgian poliklinikoilta Lotta Finne, sairaanhoitajaopiskelija Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta Corinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, oikeusministeriö Hallituksen pöytäkirjat (4/2016, 5/2016, 6/2016, 7/2016, 8/2016, 9/2016) Muut mahdolliset asiat. Kokouksen päättäminen. Puheenjohtaja: Säde Salo-Somppi Puheenjohtaja sihteeri

3 Asiasivu 3(7) 1 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juhani Holm ja Vesa-Matti Rantanen. 3 KATSAUS SOTE-TILANTEESTA Jukka Kentala, sote-uudistuksen muutosjohtaja, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, Vaasan kaupunki Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jukka Kentala tuli vähemmistökielisen lautakunnan pyynnöstä kertomaan sote-uudistustilanteesta. Kentala kertoi, että maakunta ja soteuudistuksesta voi saada päivitettyä tietoa Alueuudistus.fi sivustolta sekä Sinun Pohjanmaa sivuilta. Uudistukseen liittyvä lakipaketti on ollut lausuntokierroksella, joka on päättynyt Eduskunnalle hallituksen esitys annetaan loppuvuodesta. Samassa yhteydessä myös sote-tuottajalaki on ollut lausuttavana. Maakuntien ja sote-alueiden digitalisoinnista päätetään, että asiakkaan siirtyessä myös häntä koskevat tiedot ovat saatavilla siellä, minne asiakas menee. Uudistuksen tavoitteena on hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen, mutta kustannusten vähentäminen. Maakuntiin siirtyy tehtäviä kunnilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut sekä aluekehittäminen. Maakunnan päätöksenteko tapahtuu organisaatiossa, jossa toimii valtuusto, hallitus, maakuntajohtaja ja maakuntakonserni. Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin on kirjattu organisaatiossa yhdeksi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista. Maakuntien palvelustrategiassa määritellään linjaukset maakuntien toiminnasta. Maakuntien rahoitus tulee valtiolta ja on tarveperusteinen. Tarveperusteisen rahoituksen määrään vaikuttavat pääosin alueen väestön ikärakenne ja tarpeet. Pientä vaikutusta rahoitukseen on asukastiheydellä ja vieraskielisyydellä. Pohjanmaan alueella väestö on ter-

4 Asiasivu 4(7) vettä, mikä vähentää rahoitusta muihin maakuntiin verraten. Toisaalta kielipalvelut maksavat, kuten tulkkaukset, kielilisien maksaminen henkilöstölle jne. Valinnanvapautta laajennetaan siten, että asiakkaat voivat valita palveluita myös yksityiseltä palveluntuottajalta. On vielä epäselvää, miten tämä tullaan toteuttamaan. Soteuudistuksen myötä myös digitalisaatiolla pyritään tuottamaan palveluita uusilla tavoilla ja tehostamaan prosesseja. Lähtökohtana on, että asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Myös asiakas itse pystyy seuraamaan omia tietojaan Kanta.fi sivujen kautta ja osallistumaan hoitoonsa paremmin. Digitalisaation haasteena on useiden sairaanhoitopiirin alueella käytössä olevien tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Sote-uudistuksen on tarkoitus edetä siten, että tulee voimaan sotejärjestämislaki ja maakuntalaki. Samaan aikaan järjestetään maakunnan virkamiehistä koostuva väliaikaishallinto. Vuosina 2017 ja 2018 kaupungit ja kunnat jatkavat toimintaansa normaalisti, mutta samanaikaisesti rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja järjestetään maakuntavaalit lähtien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Keskusteltiin myös laajan päivystyksen sairaalan tilanteesta. Perustuslakivaliokunta ratkaisee, miten tilanteessa edetään. Jos perustuslakivaliokunta katsoo, etteivät kielelliset oikeudet toteudu, hallitus voi tehdä muutoksia esitykseen. Vaihtoehtona on 12+1 malli tai perustuslaillinen kielellisten oikeuksien arviointi. Vaasan keskussairaalan mahdollisuuksia ei ole menetetty vaikka laajaa päivystystä ei tulisikaan. Yhteistyö jatkuu Turun ervayhteistyön myötä. 4 POTILAAN TIEDONSAANNIN TOTEUTUMINEN OMALLA ÄIDINKIELELLÄ OPINNÄYTETYÖN TULOKSIA VAASAN KESKUSSAIRAALAN SISÄTAUTIEN JA KIRURGIAN POLIKLINIKOILTA Lotta Finne, sairaanhoitajaopiskelija Sairaanhoitajaopiskelija Lotta Finne teki vähemmistökielisen lautakunnan pyynnöstä tutkimuksen potilaan tiedonsaannin toteutumisesta omalla äidinkielellä. Tutkimus tehtiin sisätautien ja kirurgian poliklinikoilla kyselytutkimuksena Tutkimuksessa oli taustalla VSHP:n kieliohjelman toteutuminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää palvelujen ja hoidon saannin toteutumista potilaan omalla äidinkielellä. Tutkimuslomakkeita jaettiin 150 kpl/ poliklinikka eli yhteensä 300 kpl. Lomakkeista puolet oli suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Vastauksia saatiin analysoitavaksi 143 kpl, joten vastausprosentti oli 47,7. Sisätautien poliklinikalta vastauksia saatiin 62,7 % ja kirurgian poliklinikalta 37,3 %..

5 Asiasivu 5(7) Tutkimuksen kysymykset pohjautuivat kieliohjelman väittämiin. Lisäksi kysyttiin taustatietoja ja annettiin mahdollisuus avoimiin vastauksiin. Vastanneista 59,7 % oli ruotsinkielisiä äidinkieleltään ja 40,3 % oli suomenkielisiä. Vastanneista suurempi osuus oli miehiä kuin naisia. Vastaajista 78,7 % oli iältään yli 50-vuotiaita. Vastaajat tulivat joka puolelta sairaanhoitopiirin aluetta, mutta suurin osa eli 43,3 % tuli Vaasasta. Tutkimuksen mukaan jokaiselta hoitajan vastaanotolle tulleelta vastaajalta oli kysytty hänen äidinkieltään. Lääkärin vastaanotolle tulleilta 50,4 % vastasi, että oli kysytty äidinkieltä. Jokainen vastaaja kertoi saaneensa riittävästi tietoa äidinkielellään. Vastaajista 97 % pystyi tekemään hoitoa koskevat päätökset saamansa tiedon perusteella. Vastaajista 90,8 % oli täysin samaa mieltä ja 5,6 % osittain samaa mieltä siitä, että hoitajat keskustelivat hänen kanssaan hänen äidinkielellään poliklinikalla. Vastaajista 93,5 % oli täysin samaa mieltä ja 4,3 % osittain samaa mieltä siitä, että lääkärit keskustelivat hänen kanssaan hänen äidinkielellään poliklinikalla. Vastaajista 71,2 % oli täysin samaa mieltä ja 11,5 % osittain samaa mieltä siitä, että hoitohenkilökunta puhui keskenään potilaan äidinkieltä potilaan läsnä ollessa. Vastaajista 91,8 % on saanut kaikki kirjalliset jatkohoitoa koskevat ohjeet omalla äidinkielellä. Jokainen vastaaja on saanut kutsukirjeensä omalla äidinkielellään. Vastaajista 80,7 % on saanut epikriisinsä ja 84,6 % on saanut lausuntonsa omalla äidinkielellään. Vastaajista 87,6 % on tiennyt, että hänellä on mahdollisuus saada epikriisi omalle äidinkielelle käännettynä. Kaikki vastaajat ovat joko täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että sairaalan opaskyltit ovat potilaan omalla äidinkielellä. Sairaalan esitteet ovat joko täysin tai osittain potilaan äidinkielellä vastaajien enemmistön mukaan (98,4%). Avoimissa vastauksissa asiakirjojen kielestä tuotiin esiin vääränkieliset paperit, käännöksen pyytäminen ja siihen kuluva aika sekä se, että potilaan saamissa papereissa käytetään liian paljon latinankielisiä sanoja sekä ammattisanastoa. Vaasan keskussairaalan kaksikielinen ilmapiiri koettiin hyväksi. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että palvelua saa lähinnä ruotsiksi, osa vastaajista kertoi palvelun tulevan suomeksi. Lisäksi mainittiin, että elintärkeät asiat täytyy selvittää potilaan omalla äidinkielellä ja että sairaalan kaksikielisyys olisi toivottavaa myös jatkossa. Kokouksessa pohdittiin, että ymmärsivätköhän kaikki vastaajat, mitä epikriisi tarkoittaa. Todettiin myös, että jos potilaat ovat vastanneet 1-2 päivän sisällä käynnistään, ei epikriisi ole välttämättä vielä tullut potilaalle. Lautakunta kiitti Lotta Finneä selvityksestä ja totesi tilanteen näyttävän selvityksen mukaan hyvältä.

6 Asiasivu 6(7) 5 HALLITUKSEN KERTOMUS KIELILAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA Corinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, oikeusministeriö Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä on pyytänyt mahdollisuutta päästä keskustelemaan lautakunnan kanssa kielellisistä oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskustelu liittyi oikeusministeriön valmistelemaan kertomukseen kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomus annetaan hallitukselle vuonna Kertomus annetaan neljän vuoden välein. Kertomuksessa seurataan, miten kielilakia on käytännössä sovellettu. Kertomusta varten on tehty lausuntokierroksia kunnille, shp:ille, Valviralle ja vähemmistökielisille lautakunnille. Vaasan keskussairaalassa on Suomen ainoa suomenkielinen vähemmistökielinen lautakunta. Todettiin, että kielelliset oikeudet ovat hyvällä tasolla. Ulkomaista syntyperää olevien lääkäreiden kohdalla voi olla kieliongelmia. Hoitajat ja sihteerit toimivat välillä tulkkeina. Pohdittiin, ohjautuvatko potilaat ammattilaisen kielen perusteella niin, että esimerkiksi ruotsinkielinen lääkäri ottaisi vastaan ruotsinkielisiä potilaita. Asiakkaan kieli tunnistetaan kysymällä potilaan äidinkieltä ja kieli tulee esille myös potilashallintojärjestelmässä. Kielellisten oikeuksien huomioonottamiseksi sairaalassa on tehty kieliohjelma. Potilaan kieli on huomioitava palvelun laadussa. Kaksikielisyys nähdään Vaasan keskussairaalassa niin luontevaksi osaksi toimintatapoja, että niihin ei ole tarvittu erityisiä ohjeita. Henkilöstöltä vaaditaan tietty kielitaito tehtävän ja kelpoisuus- ja kielitaitosäännön mukaisesti. Dokumentoitu ohje toimintaa varten on kieliohjelma. Potilaalla on oikeus saada käännökset loppulausunnoistaan ja ne käännetään tarvittaessa potilaan äidinkielelle. Kaikki Vaasan keskussairaalassa laadittavat oppaat tai esitteet tehdään molemmilla kielillä. Kielilainsäädännön toteutumista valvotaan mm. seuraamalla asiakastyytyväisyyttä potilaspalautteista. Lisäksi lautakunta on teettänyt opinnäytetöinä erityisesti kielellisiä palveluita koskevia tutkimuksia. Muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden kulttuurin huomioimiseksi on laadittu opas Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit. Tarvittaessa tilataan tulkki, jotta pystytään kommunikoimaan. Haasteena kielellisten oikeuksien toteutumiselle on mm. rahoitus kielellisten palveluiden turvaamiseksi. 6 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT (4/2016, 5/2016, 6/2016, 7/2016, 8/2016, 9/2016) Merkittiin tiedoksi hallituksen pöytäkirjat. 7 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Muita asioita ei ollut.

7 Asiasivu 7(7) 8 SEURAAVA KOKOUS Lautakunta ehtii luultavasti pitämään vielä yhden kokouksen ennen uusien ten valintaa. Seuraavassa kokouksessa voitaisiin miettiä uuden lautakunnan tehtäviä. 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo