KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäinen vuosikertomus

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 130 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäinen vuosikertomus FI FI

2 Sisällys 1. Johdanto Turkki ja pakolaiskriisi EU:n toimet kriisissä ja koordinointivälineen perustaminen Koordinointivälineen toiminta Rahoituskapasiteetti sekä rahoituksen kesto ja luonne Koordinointivälineen täytäntöönpano Humanitaarinen apu Muu kuin humanitaarinen apu Seuranta ja arviointi sekä tarkastus Seuranta ja arviointi Tarkastus Viestintä ja näkyvyys Päätelmät ja tulevat toimet

3 1. Johdanto Unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission päätöksen 1 8 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti välineen täytäntöönpanosta. Päätöksen 8 artiklan 2 kohdassa komissio velvoitetaan antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus välineen täytäntöönpanosta. Koordinointivälineen ensimmäisessä vuosikertomuksessa kuvataan koordinointivälineen toimintaa, täytäntöönpanoa, seuranta- ja arviointijärjestelmää, viestintää ja tulevia toimia. Kertomus pohjautuu EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä annettuihin kertomuksiin ja eri tiedotteisiin, jotka on julkaistu koordinointivälineen ohjauskomitean puitteissa. Kertomus sisältää myös rahoituskapasiteettia sekä rahoituksen kestoa ja luonnetta koskevan arvioinnin päätöksen 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ks. erityisesti 3 jakso. 1.1 Turkki ja pakolaiskriisi Turkin maantieteellinen sijainti tekee siitä merkittävän vastaanotto- ja kauttakulkumaan monille pakolaisille ja siirtolaisille. Syyrian sodasta johtuvan ennennäkemättömän pakolaisvirran seurauksena maa on ottanut vastaan enemmän pakolaisia ja siirtolaisia kuin mikään muu maa maailmassa, ja muuttajia on yli kolme miljoonaa. Luku sisältää 2,8 miljoonaa rekisteröityä Syyrian pakolaista, joista 10 prosenttia asuu Turkin hallituksen perustamissa 26 leirissä Kaakkois-Turkissa, kun taas loput 90 prosenttia asuu leirien ulkopuolella kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä sekä maaseudulla. Kun otetaan huomioon, että Turkki on vastaanottanut näin suuren määrän pakolaisia ja siirtolaisia, se on tarjonnut runsaasti humanitaarista ja taloudellista apua. Syyrian pakolaisten jakautuminen Turkin maakuntiin, lähde: UNHCR, joulukuu Komission päätös C(2015) 9500, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla, sellaisena kuin päätös on muutettuna 10 päivänä helmikuuta 2016 annetulla komission päätöksellä C(2016)

4 1.2 EU:n toimet kriisissä ja koordinointivälineen perustaminen Vuonna 2015 Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot päättivät lisätä poliittista ja taloudellista tukeaan Turkille pakolaisten vastaanottamiseen liittyvissä toimissa. Euroopan unioni ja Turkki sopivat 29. marraskuuta 2015 jaettuun vastuuseen, keskinäisiin sitoumuksiin ja täytäntöönpanoon perustuvan kokonaisvaltaisen yhteistyön tekemisestä osana EU:n ja Turkin julkilausumaa 2. Kyseisessä 29. marraskuuta 2015 pidetyssä huippukokouksessa käynnistettiin EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma 3, jolla autetaan Turkkia selviytymään Syyrian sodan seurauksista. Yhteisessä toimintasuunnitelmassa tämänhetkiseen muuttoliikekriisiin pyritään puuttumaan kahdella tavalla: 1) tukemalla syyrialaisia ja heidät vastaanottaneita turkkilaisia yhteisöjä ja 2) vahvistamalla yhteistyötä laittoman maahanmuuton estämiseksi. Suunnitelman myötä Turkki sitoutuu jatkamaan syyrialaisten suojelua ja tukemista, myös tarjoamalla koulutusta ja terveydenhoitoa ja sallimalla heidän tehdä töitä. Komissio vastasi EU:n jäsenvaltioiden pyyntöön lisätä huomattavasti rahoitusta pakolaisten tukemiseksi Turkissa ja perusti 24. marraskuuta 2015 Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen komission päätöksellä, jota muutettiin 10. helmikuuta Koordinointiväline on mekanismi niiden varojen koordinoimiseksi, joita saadaan EU:n talousarviosta ja jäsenvaltioiden maksamista EU:n talousarvioon sisällytetyistä ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Näiden tulojen yhteismäärä oli kaudella miljardia euroa. Jäsenvaltiot sitoutuivat poliittisesti kansallisiin maksuosuuksiin EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa, jonka jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 3. helmikuuta Yhteisymmärrysasiakirjassa esitetään myös rahoituksen ehdot. Edellä mainitut 3 miljardia euroa osoitetaan niiden 345 miljoonan euron 5 lisäksi, jotka komissio oli myöntänyt Turkille Syyrian pakolaiskriisin vuoksi jo ennen koordinointivälineen perustamista. Tällä rahoituksella täydennetään jäsenvaltioiden kahdenvälisellä tasolla myöntämää apua 6. Koordinointiväline otettiin käyttöön 17. helmikuuta 2016 koordinointivälineen ohjauskomitean ensimmäisessä kokouksessa. Kyseisen kokouksen jälkeen komissio teki nopeasti sopimukset koordinointivälineen ensimmäisistä hankkeista. Euroopan unionin ja Turkin valtion- tai hallitusten päämiehet vahvistivat 18. maaliskuuta 2016 sitoutumisensa yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon ja sopivat lisätoimista, joilla pyritään syventämään Turkin ja EU:n suhteita ja käsittelemään muuttoliikekriisiä 7. Turkki ja Euroopan unioni totesivat, että tarvitaan lisää nopeita ja päättäväisiä toimia. Tapaamisen jälkeen annetussa EU:n ja Turkin yhteisessä julkilausumassa kehotetaan muun muassa pysäyttämään Turkista EU:hun suuntautuva laiton muuttoliike murtamalla ihmissalakuljettajien liiketoimintamalli ja tarjoamalla muuttajille vaihtoehto henkensä vaarantamiselle sekä nopeuttamaan koordinointivälineen täytäntöönpanoa. EU:n ja Turkin yhteiset toimet ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia. Laittomat rajanylitykset Turkista Kreikkaan ovat vähentyneet huomattavasti 18. maaliskuuta annetun julkilausuman jälkeen. Ajanjaksolla 20. maaliskuuta helmikuuta 2017 Kreikan saarille saapui Komission päätös C(2016) 60/03, annettu 10 päivänä helmikuuta 2016, Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä sekä 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission päätöksen C(2015) 9500 muuttamisesta. 5 Rahoituslähteinä olivat vuosina eri ulkoisen rahoituksen välineet, kuten HUMA, IPA sekä IcSP, mukaan luettuina monet EU:n Syyria-erityisrahaston toteuttamat toimet. 6 EU ja jäsenvaltiot ovat myöntäneet alueelle vuodesta 2011 yli 9,4 miljardia euroa, josta 3,9 miljardia euroa EU:n talousarviosta

5 päivittäin keskimäärin 84 ihmistä 8. Egeanmerellä rekisteröityjä kuolonuhreja ja kadonneita oli 70 9 ajanjaksolla 1. huhtikuuta helmikuuta Vaikka jokainen kuolemantapaus on murhenäytelmä, tämä tarkoittaa menetettyjen ihmishenkien määrän huomattavaa vähenemistä. Yhtenä EU:n ja Turkin julkilausuman keskeisenä osana oli luoda laillisia kanavia muuttajille, jotka hakevat turvaa EU:sta. Muuttajia uudelleensijoitetaan Turkista EU:hun nopeampaan tahtiin, ja julkilausuman antamispäivästä 27. helmikuuta 2017 asti syyrialaispakolaista on uudelleesijoitettu Turkista Eurooppaan 10. Kumpikin osapuoli on sitoutunut jatkamaan ja parantamaan yhteistyötä. 2. Koordinointivälineen toiminta Turkin-pakolaisavun koordinointiväline on järjestely, jonka avulla EU:n apu voidaan ohjata nopeasti ja tehokkaasti Turkissa oleville pakolaisille. Koordinointivälineellä varmistetaan EU:n rahoitusvälineiden optimaalinen käyttö myönnettäessä humanitaarista tai muuta apua sen varmistamiseksi, että pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen tarpeet täytetään kattavalla ja koordinoidulla tavalla 11. Koordinointivälineen ohjauskomitea antaa strategisia ohjeita yleisistä painopisteistä, tuettavista toimityypeistä, myönnettävistä rahamääristä ja käytettävistä rahoitusvälineistä sekä tarvittaessa ehdoista, joiden mukaan Turkki panee täytäntöön EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman 12 mukaiset sitoumuksensa. Ohjauskomitean puheenjohtajana toimii komissio, ja siinä on kaksi edustajaa komissiosta ja yksi kustakin jäsenvaltiosta. Turkki on mukana neuvonantajan ominaisuudessa 13. Koordinointivälineen ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna pidettiin viisi ohjauskomitean kokousta: 17. helmikuuta, 12. toukokuuta, 30. kesäkuuta, 4. lokakuuta 2016 ja 12. tammikuuta Komission on määrä kutsua koolle ohjauskomitean kuudes kokous 31. maaliskuuta Koordinointivälineen perustamisesta annetun komission päätöksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti 12. toukokuuta 2016 pidetyssä ohjauskomitean kokouksessa päätettiin, että koordinointivälineen toiminnassa keskitytään kuuteen painopistealaan: 1) humanitaarinen apu, 2) muuttoliikkeen hallinta, 3) koulutus, 4) terveydenhoito, 5) kunnallinen infrastruktuuri ja 6) sosioekonominen tuki. Koordinointivälineen täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita ovat nopeus ja tehokkuus, samalla kun varmistetaan moitteeton varainhoito. Myös koordinointivälineen toimien kestävyys on tärkeää, samoin kuin Turkin viranomaisten kanssa jaettu vastuu. Koordinointivälineen avun painopistealojen määrittelyn lähtökohtana on perusteellinen ja riippumaton tarvearviointi 14, joka esiteltiin ohjauskomitealle kesäkuussa Koordinointivälineellä koordinoidaan rahoitusta seuraavista ulkoisen rahoituksen välineistä: neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, joka koskee humanitaarista apua (HUMA) 15, Euroopan 8 Lähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto. 9 Lähde: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM). 10 Lähde: rakenneuudistusten tukipalvelu. 11 Komission päätös C(2015) 9500, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, 2 artikla koordinointivälineen tavoitteet. 12 Ks. komission päätöksen C(2015) 9500, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä C(2016) 855, 5 artiklan 1 kohta. 13 Ks. komission päätöksen C(2015) 9500, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä C(2016) 855, 5 artiklan 1 ja 2 kohta April/160804_NA_report FINAL_VERSION.pdf 15 EYVL L 163, , s. 1. 5

6 naapuruusväline (ENI) 16, kehitysyhteistyöväline (DCI) 17, liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) 18 sekä vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP) 19. Unionin talousarviosta rahoitettavat toimet pannaan täytäntöön sen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja asetusten mukaisesti. Ne kattavat myös EU:n Syyria-erityisrahaston suoran ja epäsuoran hallinnoinnin ja täytäntöönpanon 20. Avun täytäntöönpanon ehtona on se, että Turkki noudattaa tiukasti EU:n ja Turkin yhteisessä toimintasuunnitelmassa sekä 29. marraskuuta 2015 ja 18. maaliskuuta 2016 annetuissa EU:n ja Turkin julkilausumissa esitettyjä sitoumuksia. 3. Rahoituskapasiteetti sekä rahoituksen kesto ja luonne Koordinointivälineen koko talousarvio kaudella on kolme miljardia euroa. Siitä yksi miljardi saadaan EU:n talousarviosta ja kaksi miljardia lisärahoituksena jäsenvaltioilta 21. Jäsenvaltioiden osuudet maksetaan suoraan EU:n yleiseen talousarvioon ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ja ohjataan budjettikohtiin IPA II ja HUMA. EU:n talousarviosta saatavista miljardista eurosta 250 miljoonaa euroa otettiin käyttöön vuonna 2016 ja 750 miljoonaa on varattu koordinointivälineen vuoden 2017 talousarvioon. Koordinointiväline rahoitetaan seuraavista lähteistä: EU:N TALOUSARVIO Yhteensä (miljoonaa euroa) Humanitaarinen apu Muu kuin humanitaarinen apu IPA 55* DCI IcSP Muu kuin humanitaarinen apu yhteensä Yhteensä KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTU TULO JÄSENVALTIOISTA * 18 miljoonaa euroa siirrettiin ENI:stä IPA II:een. 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta, EUVL L 77, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 77, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 liittymistä valmistelevan tukivälineen perustamisesta, EUVL L 77, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014 vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta, EUVL L 77, , s Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien jakautuminen esitetään osoitteessa 6

7 Komissio teki kaikkien jäsenvaltioiden kanssa rahoitussopimukset kahden miljardin euron kokonaismäärää vastaavista kansallisista rahoitusosuuksista varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden ensimmäinen vuotuinen maksuerä oli vuonna 2016 yhteensä 678 miljoonaa euroa. Tästä 575 miljoonaa euroa eli noin 85 prosenttia on käytetty: 292 miljoonaa euroa maksettiin IPA:n ja 283 miljoonaa euroa ECHO:n (HUMA) puitteissa 22. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat suorittaneet maksunsa koordinointivälineeseen tyydyttävästi ja maksut on myös käytetty rahoitukseen koordinointivälineestä tyydyttävästi. Jäsenvaltioiden maksut koordinointivälineeseen jakautuvat seuraavasti 23 : Jäsenvaltioiden maksut koordinointivälineeseen (miljoonaa euroa) 2016 (maksettu) Yht Vuoden 2016 lopussa koordinointivälineen loppumaksujen määräaikaa jatkettiin vuoden 2019 lopusta vuoden 2021 loppuun teknisistä syistä, jotta voidaan allekirjoittaa tietyt heinäkuussa 2016 hyväksyttyyn erityistoimenpiteeseen kuuluvat pitkäaikaiset sopimukset. Esimerkiksi infrastruktuuritöissä loppumaksu voidaan tehdä vasta, kun työt on virallisesti hyväksytty, mikä edellyttää pitkää määräaikaa. Ohjauskomitean neljännen kokouksen ja Coreperin 24 keskustelujen perusteella saantitodistuskirjeet muutettiin joulukuussa Pidennyksellä ei ole kielteistä vaikutusta sopimusten tekemiseen eikä kyseisten toimien täytäntöönpanoon, eikä se vaikuta koordinointivälineeseen suoritettavien jäsenvaltioiden tai komission maksujen ajoitukseen. 4. Koordinointivälineen täytäntöönpano Koordinointiväline pannaan täytäntöön humanitaarisena ja muuna kuin humanitaarisena apuna. Humanitaariseen apuun on osoitettu ohjeellisesti 1,4 miljardia euroa ja muuhun kuin humanitaariseen apuun 1,6 miljardia euroa. 22 Koska kyseessä on ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo, maksut, joita ei panna täytäntöön kyseisen varainhoitovuoden aikana, siirretään automaattisesti seuraavaan vuoteen, niin kauan kuin niiden kohteena oleva toiminta jatkuu. 23 Luvut sisältävät kolmen jäsenvaltion vapaaehtoiset ennakkomaksut lokakuuta Muutettujen kirjeiden 2 artiklan 1 kohdan sisältö on nyt seuraava: Komissio voi tehdä oikeudellisia sitoumuksia 31. joulukuuta 2017 saakka. Kyseisiin oikeudellisiin sitoumuksiin liittyvät maksut on suoritettava viimeistään 31. joulukuuta

8 1,6 miljardia euroa 1,4 miljardia euroa Humanitaarinen apu Muu kuin humanitaarinen apu Humanitaarisella avulla tuetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia (ja muita UNHCR:n toimien kohteina olevia henkilöitä) antamalla ennakoitavissa olevaa ja ihmisarvoista apua, joka käsittää perustarpeiden täyttämisen ja suojelun. Muulla kuin humanitaarisella avulla tuetaan toimeentuloa pitkällä aikavälillä ja pyritään parantamaan pakolaisten sosioekonomista asemaa ja koulutustilannetta. Sillä pyritään auttamaan lapsia saamaan perus- ja keskiasteen koulutusta ja parantamaan koulutusinfrastruktuuria, myös koulurakennuksia ja oppimateriaaleja. Siinä keskitytään suojattomiin ryhmiin, esimerkiksi suojelemaan naisia seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta ja parantamaan pääsyä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen piiriin. Tammikuussa 2017 pidetyssä ohjauskomitean kokouksessa todettiin EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä annetun neljännen kertomuksen 26 pohjalta, että EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti hauraudestaan huolimatta tuloksia ja että koordinointivälineen täytäntöönpano edistyi edelleen hyvin. Helmikuun 2017 loppuun mennessä koordinointivälineestä humanitaariseen ja muuhun kuin humanitaariseen apuun osoitettu kokonaismäärä oli 2,2 miljardia euroa 27. Sopimuksia oli tehty 39 hankkeesta, joiden arvo on yhteensä 1,5 miljardin euroa, mikä on lähes puolet koordinointivälineen kokonaismäärärahoista. Näistä sopimuksista on maksettu 750 miljoonaa euroa 28, mikä on osoitus koordinointivälineen nopeasta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta. Koordinointivälineellä on edelleen suora vaikutus paikan päällä pakolaisille ja vastaanottajayhteisöille 29. Koordinointivälineen täytäntöönpano kohdistuu enimmäkseen leirien ulkopuolisille alueille, lähinnä kymmeneen eniten pakolaisia vastaanottaneeseen maakuntaan: Sanliurfa, Hatay, Gaziantep, Adana, Mersin, Kilis, Mardin, Kahramanmaras, Osmaniye ja Istanbul. 26 COM(2016) 792 final, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle, neljäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä, Luku sisältää määrät, joista komissio on hyväksynyt rahoituspäätöksen mutta joista ei ole vielä tehty talousarviositoumusta. Talousarviositoumusten määrä on tällä hetkellä 1,58 miljardia euroa. 28 Luku sisältää myös maksut hankkeissa, jotka EU:n Syyria-erityisrahasto on pannut täytäntöön mutta joita ei vielä ole kirjattu EU:n talousarvioon. 29 Koordinointivälineen hankkeiden yksityiskohdat esitetään osoitteessa 8

9 4.1 Humanitaarinen apu Humanitaarista apua ohjataan vuonna 2007 annetulla humanitaarista apua koskevalla eurooppalaisella konsensuksella 30. Siinä määrätään erityisesti, että EU noudattaa humanitaarisena toimijana humaanisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden periaatteita. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan erityinen oikeusperusta humanitaariselle avulle (SEUT-sopimuksen 214 artikla) ja humanitaarista apua koskevassa asetuksessa (N:o 1257/96) 31 säädetään EU:n humanitaarisen avun toimintakehyksestä. Euroopan komission humanitaarinen apu perustuu vuotuisiin maakohtaisiin humanitaarisen avun toteutussuunnitelmiin. Komission ja sen kumppanien yhteistyökehys humanitaarisen avun alalla vahvistetaan rahoituksesta ja hallinnosta kansainvälisten järjestöjen tehdyissä puitesopimuksissa ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehdyissä kumppanuutta koskevissa puitesopimuksissa. Koordinointivälineen humanitaariseen lohkoon kuuluvasta 1,4 miljardista eurosta 595 miljoonaa euroa on jo kohdennettu. Sopimuksia on tehty 19 kumppanin kanssa 551 miljoonaa euron arvosta. Sopimukset koskevat 28 humanitaarista hanketta, jotka kattavat perustarpeet, suojelun, koulutuksen ja terveydenhoidon. Näistä 551 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, on tähän mennessä maksettu 411 miljoonaa euroa. Koordinointivälineen puitteissa on allekirjoitettu seuraavassa esitettävät sopimukset. Maaliskuussa 2016 EU myönsi Maailman ruokaohjelmalle (WFP) 40 miljoonaa euroa, joiden avulla leirien ulkopuolella asuvaa pakolaista ja pakolaisleireissä asuvaa pakolaista saavat sähköisen kortin, jolla voi lunastaa ruokaa määrätyissä kaupoissa. WFP tekee tiivistä yhteistyötä Turkin Punaisen Puolikuun kanssa, jotta apu menee tehokkaasti perille. Pakolaiset, jotka käyttävät tällä hetkellä sähköistä korttia, siirretään vähitellen hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon piiriin (ks. jäljempänä). Esimerkkejä terveydenhuoltoon osoitetusta EU:n tuesta EU tukee terveydenhuoltoalan erityispalveluja, kuten perusterveydenhuoltoa, sodassa vammautuneiden fyysistä kuntoutusta / leikkausten jälkihoitoa, vammaistukea, mielenterveyspalveluita ja lisääntymisterveydenhuoltoa. Avun puitteissa on tehty lääkärikäyntiä. Koulutusta on annettu 276 syyrialaiselle lääkärille ja 175 syyrialaiselle sairaanhoitajalle. On avattu seitsemän maahanmuuttajien terveyskeskusta ja alettu antaa käytännön koulutusta syyrialaisille terveydenhoidon ammattilaisille. 30 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma (EUVL C 25, ). 31 Humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96. 9

10 Turkissa olevien pakolaisten välittömiä tarpeita koskevaa humanitaarista apua varten oli lisäksi 15. huhtikuuta 2016 mennessä tehty 50 miljoonan euron arvoiset sopimukset. Tätä rahoitusta on myönnetty 15 humanitaariselle järjestölle, joista voidaan mainita Tanskan Hätätilanteissa tapahtuva koulutus Hätätilanteissa tapahtuva koulutus on katsottu yhdeksi humanitaarisen avun painopistealaksi. Apua annetaan epävirallisen koulutuksen ja koulukuljetusten tukemiseksi. Koulukuljetus tarjotaan lapselle. Komissio valmistelee myös suunnitelmaa koulutusavun antamiseksi ESSN:n kautta. Tavoitteena on lisätä oppilasmääriä ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten osallistumista. pakolaisneuvosto, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM), International Medical Corps UK sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC), jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Turkin kumppanijärjestöjen kanssa. Hankkeilla pyritään ratkaisemaan merkittävimmät humanitaariset ongelmat ja tarjotaan ruoka-apua, käteistä rahaa ja arvoseteleitä, erityisapua talviolojen vuoksi, terveyspalveluja, koulutusta pakolaislapsille, suojelua, tietopalveluja, erityisapua vammaisille sekä mielenterveyttä koskevaa ja psykososiaalista tukea. Kesäkuussa 2016 komissio julkaisi Turkkia koskevan humanitaarisen avun toteutussuunnitelman 32, jonka kokonaismäärärahat ovat 505,65 miljoonaa euroa. Heinäkuussa 2016 tehtiin 74 miljoonan euron arvoiset sopimukset humanitaarisen avun toteutuspanosuunnitelman mukaisista hankkeista perusterveydenhuollon, epävirallisen koulutuksen, tulevaan talveen valmistautumisen ja suojelun alalla. Komissio käynnisti 26. syyskuuta 2016 koordinointivälineen humanitaarisen lohkon lippulaivahankkeen hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon (ESSN) yhdessä Turkin viranomaisten ja järjestelmää täytäntöön panevien kumppanijärjestöjen kanssa. Kyseessä on EU:n kaikkien aikojen suurin humanitaarisen avun ohjelma, jonka alustavat määrärahat ovat 348 miljoonaa euroa 33. Sen tavoitteena on siirtää kuukausittain rahaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten pankkikorttiin, jotta he voivat kattaa perustarpeensa. Kuukausittainen avustus ladataan sähköisesti kortteihin, joilla ihmiset voivat maksaa siitä, mitä eniten tarvitsevat, ja näin he saavat itse tehdä valintansa. Sähköinen rahansiirtojärjestelmä on erittäin tehokas tapa antaa humanitaarista apua ja edistää myös paikallistaloutta. 32 Saatavilla osoitteessa 33 Sopimus on tehty Maailman ruokaohjelman ja sen täytäntöönpanokumppanin Turkin Punaisen Puolikuun kanssa, jonka läheisiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaali- ja perhepolitiikan ministeriö ja AFAD (hätä- ja katastrofitilanteiden hallinnasta vastaava viranomainen), joka raportoi suojaan pääministerille ja koordinoi Turkin toimintaa pakolaiskriisissä. 10

11 Joulukuussa 2016 tehtiin 5 miljoonan euron sopimus Mercy Corps -järjestön kanssa suojelun alalla. Hankkeessa pyritään kehittämään turvallinen ympäristö pakolaiselle parantamalla heidän valmiuksiaan (itsesuojelua) ja kehittämällä yhteisöturvaverkkoja, joilla helpotetaan palvelujen turvallista saatavuutta (kuten terveydenhuolto, tietopalvelut, toimeentulotuki esim. hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon avulla, oikeudellinen neuvonta, koulutus sekä käännös- ja liikennepalvelut). YK:n lastenavun rahaston (Unicefin) kanssa tehtiin hiljattain 34 miljoonan euron sopimus ehdollisesta rahansiirrosta koulutukseen. Tämä hanke yhdistetään hätätilanteiden sosiaaliseen turvaverkkoon, Hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko (ESSN) Edunsaajien rekisteröinti alkoi 28. marraskuuta, ja ensimmäiset käteissiirrot tehtiin joulukuun lopussa Helmikuun lopussa 2017 yhteensä yli pakolaista oli jo saanut tukea ESSN-ohjelmasta. Hätätilanteiden sosiaalisella turvaverkolla pyritään vähitellen kattamaan miljoona haavoittuvinta pakolaista vuoden 2017 aikana. ja sillä edistetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ilmoittautumista ja osallistumista koulunkäyntiin. Ennen 1. huhtikuuta 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelman jäljellä olevista määrärahoista on tarkoitus tehdä 41,65 miljoonan euron arvoiset sopimukset hankkeista, joissa keskitytään suojeluun ja terveydenhuoltoon. Keväällä komissio julkaisee Turkkia koskevan humanitaarisen avun toteutussuunnitelman vuodeksi Ensimmäisten sen puitteissa tehtävien sopimusten ja maksujen odotetaan ajoittuvan vuoden 2017 toiselle neljännekselle. Niissä keskitytään humanitaarisen strategian jatkamiseen ja katetaan suojelu, terveydenhoito ja koulutus sekä hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon toinen maksuerä, johon osoitetaan edelleen suurin osa käytettävissä olevista varoista. 4.2 Muu kuin humanitaarinen apu Muun kuin humanitaarisen avun lohkossa käyttöön otetut 1,6 miljardia euroa on khdennettu lähes kokonaan. Sopimukset on tehty 944 miljoonasta eurosta, ja 339 miljoonaa euroa on jo maksettu 34. Määrärahat on jaettu painopistealoille seuraavasti: 34 Luku sisältää myös maksut hankkeissa, jotka EU:n Syyria-erityisrahasto on pannut täytäntöön mutta joita ei vielä ole kirjattu EU:n talousarvioon. 11

12 Kunnallinen infrastruktuuri 15 % Sosioekonominen tuki 9 % Koulutus 42 % Muuttoliikkeen hallinta 6 % Terveydenhoito 28 % Yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 35 2 artiklan 1 kohta, jota sovelletaan IPA II:een, antaa komissiolle mahdollisuuden hyväksyä erityistoimenpiteitä perustelluissa tapauksissa. Erityistoimenpiteitä hyväksytään IPA II -komitean myönteisen lausunnon perusteella, ja niistä tiedotetaan Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille. Tähän mennessä erityistoimenpiteitä on hyväksytty koordinointivälineen puitteissa seuraavasti: erityistoimenpide, joka koskee 55 miljoonan euron maksua EU:n Syyriaerityisrahastoon maaliskuussa ; 60 miljoonan euron arvoinen Turkkiin palautettuja maahantulijoita koskeva erityistoimenpide huhtikuussa ; miljardin arvoinen koulutusta, terveydenhoitoa, kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea koskeva erityistoimenpide heinäkuussa Yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoitusapua voidaan antaa seuraaviin rahoitustyyppeihin: a) avustukset, b) palvelujen, tavaroiden ja rakennusurakoiden hankintasopimukset, c) yleinen tai alakohtainen budjettituki 39 ja d) rahoitusosuudet erityisrahastoihin ja rahoitusvälineisiin. IPA II -välineen varojen osalta 4 artiklan 7 kohdassa komissiolle annetaan mahdollisuus panna rahastoja täytäntöön välillisesti kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden tai kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Koordinointivälineen alaisia IPA II -varoja hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IV osaston toisen osan sisältämien ulkoisia toimia koskevien sääntöjen ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen mukaisesti. Toimilla voidaan rahoittaa ennalta sovittuja, todellisia ja todennettavissa olevia kustannuksia, jotka liittyvät tarkasti määriteltyihin tehtäviin. Tämä koskee myös kolmansia osapuolia, rahoituslaitokset mukaan luettuina. Välittäjien käyttöön 35 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta Komission täytäntöönpanopäätös C(2016) 1489, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2016, Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavan EU:n Syyria-erityisrahaston erityistoimenpiteen hyväksymisestä. 37 Komission täytäntöönpanopäätös C(2016) 2435, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2016, Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavan Turkkiin palautettuja maahantulijoita koskevan erityistoimenpiteen hyväksymisestä. 38 Komission täytäntöönpanopäätös C(2016) 4999, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan unionin vuosien 2016 ja 2017 yleisestä talousarviosta rahoitettavan koulutusta, terveydenhoitoa, kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea koskevan erityistoimenpiteen hyväksymisestä. 39 Koordinointivälineen puitteissa ei kuitenkaan makseta budjettitukea. 12

13 jos ja kun se on tarpeellista liittyvät kustannukset on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koordinointivälineellä koordinoiduilla resursseilla rahoitettuja hankkeita ja aloitteita, jotka tuottavat tyydyttäviä tuloksia, voidaan laajentaa EU:n varainhoitoa koskevien säännösten ja vastaavan perussäädöksen vaatimusten mukaisesti edellyttäen, että tarvittaessa asiaankuuluva komiteamenettelyyn osallistuva komitea hyväksyy sen. Avustuksia annetaan erityisten toimien täytäntöönpanoon. Avustusmaksut suoritetaan raportoitujen todellisten kustannusten perusteella yksittäisen avustussopimuksen yleisten ehtojen mukaisesti. Ulkopuoliset tarkastajat tarkastavat kyseiset kustannukset ennen ennakkorahoitusta tai loppumaksua. Jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia tai todetaan, että kustannukset eivät ole tukikelpoisia, komissio voi periä varoja takaisin tai määrätä seuraamuksia. Komissio soveltaa kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön välillistä hallinnointia (varainhoitoasetuksen 60 ja 61 artikla), jossa komissio luovuttaa vastuun täytäntöönpanon hallinnoinnista kyseiselle kansainväliselle rahoituslaitokselle. Komissio voi delegoida täytäntöönpanovastuuta kansainvälisille rahoituslaitoksille, jotka ovat läpäisseet ns. pilariarvioinnin. Tällaisen pilariarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että kansainvälisen rahoituslaitoksen järjestelmät ovat EU:n varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisia. Yhdessä erityistapauksessa yhteistyö toteutetaan suoralla hallinnoinnilla suorana avustuksena niin, että kansainvälinen rahoituslaitos hallinnoi varoja itse koordinointivälineen puitteissa 40. Koordinointivälineen ensimmäinen erityistoimenpide hyväksyttiin maaliskuussa 2016, ja siinä annettiin 55 miljoonaa euroa erityisrahastolle. Sopimukset ensimmäisistä koordinointivälineellä rahoitetuista hankkeista allekirjoitettiin 4. maaliskuuta Muu kuin humanitaarinen apu koostuu yhdestä koulutushankkeesta, jonka arvo on 37 miljoonaa euroa ja jonka Unicef toteuttaa. Sen tähänastiset tulokset esitetään jäljempänä olevassa laatikossa esimerkin vuoksi 42. Koordinointivälineellä on edelleen tuettu useita alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimenpiteitä pakolaisten auttamiseksi Turkissa. Tähän mennessä viidestä hankkeesta, joiden yhteisarvo on 64,4 miljoonaa euroa, on tehty sopimukset erityisrahaston kautta, ja ne koskevat lähinnä sosioekonomista tukea, koulutusta ja korkeakoulutusta. Erityisrahaston hankkeiden lisäpaketti on valmisteilla. 40 Kolmas erityistoimenpide heinäkuussa 2016 koskee suoraa 5 miljoonan euron avustusta Kansainväliselle rahoitusyhtiölle (IFC) Erityisrahaston / Unicefin hanke (viite SC150526) Generation Found ; laatikossa esitetyt tulokset ilmoitetaan Unicefin hankkeen logframe-matriisilla (raportointi toimenpiteen tasolla). Koordinointivälineen tason raportointi tuloksista perustuu sovittuun koordinointivälineen tuloskehykseen, johon otetaan vain edustavat indikaattorit koordinointivälineen eri toimista. 13

14 Huhtikuussa 2016 myönnettiin 60 miljoonaa euroa toiseen erityistoimenpiteeseen, jossa annetaan tukea kustannuksiin, joita syntyy Kreikasta Turkkiin 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla palanneiden muuttajien vastaanottamisesta. Erityistoimenpide tuli voimaan 4. huhtikuuta 2016 ja Esimerkkejä Unicefin kanssa toteutetaan suorana avustuksena Turkin muuttoliikkeen saavutetuista tuloksista hallinnasta vastaavalle ministeriön osastolle (DGMM). Tukikelpoiset menot perustuvat toteutuneisiin ja jo lasta on saanut maksettuihin kustannuksiin. opetusmateriaalia Vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä rahoitettu 20 miljoonan euron sopimus allekirjoitettiin elokuussa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa. Tarkoituksena on kehittää Turkin merivartioston valmiuksia suorittaa etsintä- ja pelastusoperaatioita. Koordinointivälineen ohjauskomitean toisessa kokouksessa käytyjen keskustelujen jälkeen ja IPA:n hallintokomitean hyväksyttyä asian komissio hyväksyi 28. heinäkuuta 2016 kolmannen erityistoimenpiteen. Se koskee koulutusta, terveydenhoitoa, kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea. Toimenpiteen määrärahat ovat 1,4 miljardia euroa. Kolmannen erityistoimenpiteen nojalla myönnettiin syyskuussa kaksi suoraa avustusta kahdeksi vuodeksi. Turkin opetusministeriön kanssa tehty ensimmäinen sopimus, jonka arvo on 300 miljoonaa euroa, tarjoaa syyrialaiselle lapselle pääsyn viralliseen koulutukseen, ja he saavat kirjoitustarvikkeet, oppikirjat ja koulupuvut. Näistä oppilaista saa opetusta turkin kielellä, opetusta arabian kielellä, tukiopetusta, lisätukiopetusta ja saa koulukuljetuksen syyrialaista opettajaa ja muuta opetushenkilöä on saanut kannustimia opettajaa ja muuta opetushenkilöä on saanut koulutusta lasta on hyötynyt psykososiaalisista ja sosiaalisen koheesion ohjelmista lasta on hyötynyt nuoriso-ohjaajien antamista vertaistiedoista ja tukitilaisuuksista 6 nuorisotilaa on perustettu 9 kansalaisjärjestöä on autettu panemaan täytäntöön sosiaaliseen koheesioon ja rauhanrakentamiseen liittyviä toimia nuorta on hyötynyt tiedotustoimista 3 lastensuojeluyksikköä on perustettu 14

15 Terveysministeriön kanssa tehdyllä toisella sopimuksella, jonka arvo on myös 300 miljoonaa euroa, tarjotaan perusterveydenhuoltopalveluja noin kahdelle miljoonalle pakolaiselle perustamalla ja ylläpitämällä terveydenhuollon laitoksia ja annetaan kuntouttavia mielenterveyspalveluja jopa miljoonalle pakolaiselle Turkissa. Lisäksi tarjotaan perhesuunnittelua, tartuntatautien ehkäisyä, terveydenhuoltohenkilöstön rekrytointia ja koulutusta sekä tiedotusta. Suoralla koulutusavustuksella toteutettu koulutus Lokakuusta 2016 lähtien on rekrytoitu ja koulutettu turkin kielen opettajaa rehtoria on saanut koulutusta syyrialaisten oppilaiden integroimisessa koulujärjestelmään. Kyseisten avustusten lisäksi joulukuussa 2016 allekirjoitettiin KfW:n (Kreditanstalt für Wiederaufbau) ja Maailmanpankin kanssa kaksi sopimusta, joiden yhteisarvo on 200 miljoonaa euroa. Näiden sopimusten avulla voidaan rakentaa ja varustaa 70 uutta koulua maakuntiin, joissa on eniten syyrialaispakolaisia. Kyseisten koulujen rakentaminen ja varustaminen hyödyttää :ta syyrialaislasta. Sopimuksilla on myös tarkoitus lisätä Turkin opetusministeriön täytäntöönpano- ja hallinnointivalmiuksia 43. Koordinointivälineen lisätoimia sosioekonomisen tuen sekä kunnallis- ja terveydenhuoltoinfrastruktuurin alalla koskevat sopimukset on määrä allekirjoittaa vuoden 2017 alkupuoliskolla. Sopimukset on tarkoitus toteuttaa kansainvälisten rahoituslaitosten avulla. Kolmanteen erityistoimenpiteeseen heinäkuussa 2016 kuului myös hankkeiden valmisteluväline. Sen enimmäisbudjetti on 25 miljoonaa euroa ja tavoitteena on auttaa kartoittamaan ja määrittämään tulevia investointihankkeita painopistealoilla terveydenhoito, koulutus ja kunnallinen infrastruktuuri kohteena olevissa Turkin maakunnissa. Komissio käsittelee parhaillaan valmisteluvälineelle esitettyjä hakemuksia ja Turkin viranomaisia kuultuaan toimittaa ne edelleen kansainvälisille rahoituslaitoksille. Tarkoituksena on allekirjoittaa sopimuksia keväällä Valituista toimista pyritään muodostamaan vakaa investointihankkeiden jatkumo, joka on valmis sopimustentekoa ja täytäntöönpanoa varten vuoden 2018 alussa. 5. Seuranta ja arviointi sekä tarkastus 5.1 Seuranta ja arviointi Koordinointimekanismina koordinointiväline tarjoaa rahoitusta eri toimiin eri painopistealoilla, ja ne pannaan täytäntöön EU:n eri välineillä monenlaisten kumppanien avulla. Tämä koordinointivälineen erityispiirre on vaikuttanut ratkaisevasti sen seurannan ja arvioinnin toteutustapaan. Koordinointivälinettä varten tarvitaan kehys, jossa voidaan mitata siitä rahoitettujen toimien tuloksia käytetystä rahoitusvälineestä riippumatta. Koordinointivälineen tuloskehys onkin suunniteltu hallinnointi- ja vastuuvelvollisuusvälineeksi, jonka avulla on mahdollista raportoida edistymisestä koko koordinointivälineen ja painopistekohtaisella tasolla. Siinä voidaan verrata suorituksia tavoiteltuihin tuloksiin ja tehdä ohjelmaan tarvittaessa muutoksia, ja se tuottaa räätälöityjä tietoja vastauksena tietopyyntöihin. 43 Sopimuksilla täydennetään vastaavaa hanketta, jota KfW rahoitti erityisrahaston kautta 70 miljoonalla eurolla ja joka jää koordinointivälineen ulkopuolelle. 15

16 Tuloskehystä koskevasta ehdotuksesta keskusteltiin ohjauskomitean kokouksessa 12. tammikuuta 2017, ja se odotetaan saatavan valmiiksi maaliskuussa Tuloskehys on dynaaminen asiakirja, joka mahdollistaa koordinointivälineellä rahoitettujen toimien merkityksen ja vaikutuksen jatkuvan arvioinnin. Seurantajärjestelmän käyttöön on suunniteltu verkkoseurantafoorumi. Se auttaa tietojen tuottamisessa, kokoamisessa ja analysoinnissa ja mahdollistaa käynnissä olevien toimien edistymisen säännöllisen tarkastelun. Se tarjoaa tulostauluja, joissa esitetään ajantasaisesti keskeiset tiedot ja analyysit suorituksista tavoitteisiin verrattuna eri näkökulmista. Seurantatiedot jaotellaan sukupuolen, iän ja vamman mukaan, jos se on mahdollista ja asianmukaista. Tietoportaalina foorumin olisi oltava keskitetty tietopiste, joka täyttää koordinointivälineen sidosryhmien tiedontarpeet. Teknistä apua olisi käytettävä tukemaan seurantamekanismin eri osien integrointia, jotta tuloksena on koordinointivälineen kattava seuranta- ja arviointijärjestelmä. Siihen sisältyy monia tehtäviä, mukaan luettuina verkkoseurantafoorumin tekninen koodaus ja käyttö, seurantaohjeiden ja seurantavälineen kehittäminen, kolmannen osapuolen seuranta liittymistä valmistelevalla tukivälineellä ja vakautta ja rauhaa edistävällä välineellä rahoitetuissa toimissa sekä arviointia koskevan sopimuksen tekeminen. Järjestelmän on määrä toimia täysin vuoden 2017 jälkipuoliskolla, ja sitä ennen toteutetaan siirtymätoimenpiteitä. 5.2 Tarkastus Koordinointivälineen rahoitus on varattuna sen varmistamiseksi, että sen nojalla allekirjoitetut sopimukset tarkastetaan tehokkaasti ja tarvittaessa myös menot tarkastetaan. Tämän lisäksi koordinointivälinettä valvovat komission sisäinen tarkastus ja tilintarkastustuomioistuin tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto valvovat myös koordinointivälineen rahoitusta Euroopan unionin yleisen talousarvion olennaisena osana. 6. Viestintä ja näkyvyys Alusta alkaen koordinointivälineen näkyvyydelle ja sitä koskevalle viestinnälle on annettu paljon painoarvoa, jotta viesti EU:n vahvasta tuesta Turkissa oleville pakolaisille välittyisi. Syyskuussa 2016 koordinointivälineen verkkosivustolla avattiin interaktiivinen kartta 44, josta voi seurata sen käyttöä Turkissa. Kartalla esitetään koordinointivälineen käynnissä olevien hankkeiden toteutuspaikka ja yksityiskohtia niiden tavoitelluista tuloksista. Komissio ylläpitää interaktiivista karttaa, jolla on ollut merkittävä vaikutus sosiaalisessa mediassa, myös Twitterissä ja Facebookissa. Osana koordinointivälineen sosiaalisen median viestintää on luotu infokortteja, joissa kuvataan sen mekanismia ja esitetään esimerkkejä siihen kuuluvista hankkeista. Infokorteissa kerrotaan koordinointivälineen tarina antamalla inhimilliset kasvot Turkissa olevien pakolaisten saamalle EU:n tuelle. Infokortteja on julkaistu kaikilla EU:n sosiaalisen median kanavilla, myös Twitterissä ja Facebookissa, ja ne ovat saaneet osakseen paljon kävijöitä, tykkäyksiä ja jakamisia. Yksi tapahtumista, joissa on korostettu koordinointivälineen vaikutusta kentällä, oli Ankarassa hätätilanteen sosiaalisen turvaverkon (ESSN) käynnistämisen yhteydessä syyskuussa 2016 järjestetty suuri mediatapahtuma. Tapahtuma sai paljon näkyvyyttä EU:n, Turkin ja kansainvälisessä mediassa, ja siellä esiteltiin uusi video ja erityinen ESSNinfografiikka

17 EU:n edustusto Turkissa on jakanut tietoa EU-tietokeskusten verkoston välityksellä ja organisoinut korkean tason vierailuja koordinointivälineellä rahoitettuihin hankkeisiin. Se on järjestänyt tapahtumia myös pakolaisille ja vastaanottajayhteisöille maailman pakolaispäivänä sekä valokuvakampanjan sosiaalisessa mediassa. Kyseisillä toimilla tavoitettiin Turkissa noin 12 miljoonaa ihmistä. Marraskuussa 2016 tuotettiin yhteistyössä Euroopan sosiaalijohdon verkoston kanssa kaksi videota, joissa esitellään terveydenhoitoon ja koulutukseen liittyviä hankkeita, mukaan luettuina lastensuojelu ja perusterveydenhuolto, joita tarjotaan Turkissa pakolaisille, siirtolaisille ja vastaanottajayhteisöille. On laadittu viestintästrategia, jotta voidaan varmistaa kattava ja yhtenäinen lähestymistapa koordinointivälineeseen liittyvään komission ja muiden sidosryhmien viestintään. Strategiassa luodaan yleinen kehys koordinointivälinettä koskevalle viestinnälle ja tiedotukselle. Pyrkimyksenä on parantaa sen näkyvyyttä ja nostaa EU:n profiilia, kun se auttaa sitoumuksensa mukaisesti Turkkia maailman suurimman pakolaispopulaation vastaanottamisessa. Kohdeyleisönä ovat pakolaiset ja vastaanottajayhteisöt, Turkin kansalaiset ja Turkin hallitus, EU:n kansalaiset ja jäsenvaltiot sekä kansainvälinen yhteisö. Suunnitelluissa viestintätoimissa on tarkoitus koota yhteen koordinointivälineellä kentällä saavutettuja tuloksia ja keskittyä niihin. 7. Päätelmät ja tulevat toimet Koordinointivälineen täytäntöönpano edistyy hyvin. Tulevia toimia ovat seuraavat: sopimusten tekeminen nopeasti kaikista suunnitelluista toimista myös vuoden 2016 humanitaarisen avun toteutussuunnitelmasta jäljellä olevan määrän osalta ja niiden tehokas täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen koordinointivälineen mukaisten hankkeiden valmisteluvälineen toteutus keväällä 2017 vuoden 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelman julkaiseminen keväällä ja ensimmäisten sopimusten tekeminen vuoden 2017 toisella neljänneksellä koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmän käyttöönotto kesään 2017 mennessä koordinointivälineen viestintätoimien laajentaminen ohjauskomitean kokousten pitäminen säännöllisin väliajoin; seuraava kokous on tarkoitus pitää 31. maaliskuuta